Asiallista pohdintaa RKP:stä

No juuri noin kai Tala onkin ymmärtänyt. Siksi mennee ajatuksensa pieleen päivittäin.

Samaa mieltä. Suomen itsenäisyystaistelu on kesken.

Tuolla järkeilyllä ei todellakaan vastusteta pakollisia oppiaineita, vaan sellaista pakollista ja poliitista oppiainetta, minkä ei katsota edesauttavan todellisuudessa suomenkielisiä suomalainuoria 2000-luvun EU-Suomessa.
Vastaava tilanne oli Virossa ennen sen itsenäistymistä, että siellä kansan suuri enemmistö vihasi heidän poliittista pakkovenäjäänsä: eivät hekään vastustaneet pakollisia urheilu- ja matematiikkatunteja, vaan niin kuin suomalaisetkin nykyään vain sitä pakollista ja poliittista oppiainetta, mikä meillä ON pakkoruotsi ja virolaisilla OLI pakkovenäjä. Haluamme myös imperfektin tänne Suomeen tässä kielipoliittisessa yhteydessä.

Hukkakauraako? kirjoitti:

Tuolla järkeilyllä ei todellakaan vastusteta pakollisia oppiaineita, vaan sellaista pakollista ja poliitista oppiainetta, minkä ei katsota edesauttavan todellisuudessa suomenkielisiä suomalainuoria 2000-luvun EU-Suomessa.
Vastaava tilanne oli Virossa ennen sen itsenäistymistä, että siellä kansan suuri enemmistö vihasi heidän poliittista pakkovenäjäänsä: eivät hekään vastustaneet pakollisia urheilu- ja matematiikkatunteja, vaan niin kuin suomalaisetkin nykyään vain sitä pakollista ja poliittista oppiainetta, mikä meillä ON pakkoruotsi ja virolaisilla OLI pakkovenäjä. Haluamme myös imperfektin tänne Suomeen tässä kielipoliittisessa yhteydessä.

Lue lisää

Poliittinen oppiaine. Huikea veto. Kaikki päätökset ovat poliittisia. Päätös voimistelustakin. Ja enemmistö päättää.

"minkä ei katsota edesauttavan todellisuudessa suomenkielisiä suomalainuoria 2000-luvun EU-Suomessa."

No ulkomailla siitä toisesta kotimaisesta on vähemmän hyötyä. En pärjää suomenkielellä siellä, etkä sinä ruotsinkielellä paitsi tärkeämmässä kumppanimaassa, mutta sekin on vain pieni osa maailmaa.

Mutta Suomessa kotimaisten kieten hyöty on ilmeinen. Siltä osin olet hakoteillä.

Puolet oikein - ei hullumpi suoritus.

Niimpä ja hurrit rakastaa yli kaiken pakko suomea. Tätä hurrien mielestä aivan tarpeetonta kieltä.

Tehdään molemmista kielistä vapaa-ehtoinen, muttasillon lähtis pakkoruotsi ja sitä hurrit ei halua.

Jokainen Suomessa pakolla opetettava aine on perusteltava. Ruotsinkieleltä nämä perustelut puuttuvat...matematiikan opiskelun pakollisuutta ja tärkeyttä et voi perustella toisen aineen tärkeydellä tai pakollisuudella.

Hurria on helppu kusettaa.

Suomessa nykyisin käytävää kielipoliittista keskustelua. Täällä netissä se menee useimmiten loiskiehunnaksi, joten on erinomaista, että yhä useampi perinteinen media on ottanut asian esiin. Viime viikolla kaksi suomenruotsalaista oli Yle Radio 1:n "Napit vastakkain" väittelyssä. Saattoi arvata, että siitä ei synny munia eikä poikasia.

Urheilu ja voimistelu = yleismaailmallinen oppiaine
Matematiikka = yleismaailmallinen oppiaine
Kotitalous = yleismaailmallinen oppiaine
Äidinkieli = yleismaailmallinen oppiaine
Biologia = yleismaailmallinen oppiaine
Pakkoruotsi??? Yksi pieni kieli ja pakollinen vain Suomessa peruskoulusta yliopistotutkintoihin.

Ulla Katainen: "Juridisesta turvasta huolimatta ruotsinkieliset kokevat asemansa uhatuksi. On mahdollista, että kokemuksen taustalla on se muutos, joka on tapahtunut kielten välisissä valtasuhteissa ja kielenpuhujien asenteissa, kaikesta urautuneisuudesta huolimatta.
Ruotsi on aina ollut vähemmistökieli Suomessa. Statukseltaan, kuten sosiolingvistit sanovat, ruotsi on ollut ylempi: se on ollut hallitsevan eliitin ja pitkään myös korkeamman koulutuksen kieli ja sen myötä arvostetumpi ja paremmaksi mielletty suhteessa valtaenemmistön kieleen. Suomenkielisen kulttuurin nousun myötä tilanne on muuttunut ja tämä muutos tuntuu myös asenteissa ja koetussa minäkuvassa."

Ruotsinkielisethän tekivät kaikkensa, jotta Suomessa ei olisi korkeampaa opetusta suomen kielellä. He hävisivät sen taistelun 1930-luvulla. Suomenruotsalaisuuden likainen historia tässä suhteessa on edelleen elävää elämää Ahvenanmaalla, missä suomenkieliset lapset eivät vieläkään saa julkisin varoin ylläpidettyä koulutusta omalla kielellään. Tämä nostaa painetta nyt mannersuomalaisia ruotsinkielisiä kohtaan ja se näkyy jatkuvana itkuna ja valituksena. "Kieli-ilmapiiri on radikaalisti huonontunut", "pakkoruotsi on saatava takaisin ylioppilastutkintoon", "ruotsinkielisiä rakenteita ollaan tuhoamassa", jne.

Voisi sanoa, että sitä saa, mitä tilaa. Ja kun tätä tilausta on tarjottu suomenkielisille muutaman sadan vuoden ajan, niin vastareaktiosta saattaa tulla kova. Toistaiseksi suomalaiset nuoret ovat turvautuneet lähinnä passiiviseen vastarintaan pakkoruotsia vastaan ja vuosi vuodelta yhä harvempi ylioppilaskokelas kirjoittaa ruotsin kokeen. Jos ruotsin kieli olisi oikeasti tärkeä Suomessa, niin kyllä lähes kaikki sen kirjoittaisivat. Mutta kun ruotsi ei todellakaan ole suomalaisille tärkeä kieli ja taustalla ovat kaikki nuo Ruotsin valtion ja Suomen ruotsinkielisen vähemmistön pahat teot suomen kieltä kohtaan, niin tulos voi olla tosi yllättävä!

heikki_tala kirjoitti:

Suomessa nykyisin käytävää kielipoliittista keskustelua. Täällä netissä se menee useimmiten loiskiehunnaksi, joten on erinomaista, että yhä useampi perinteinen media on ottanut asian esiin. Viime viikolla kaksi suomenruotsalaista oli Yle Radio 1:n "Napit vastakkain" väittelyssä. Saattoi arvata, että siitä ei synny munia eikä poikasia.

Urheilu ja voimistelu = yleismaailmallinen oppiaine
Matematiikka = yleismaailmallinen oppiaine
Kotitalous = yleismaailmallinen oppiaine
Äidinkieli = yleismaailmallinen oppiaine
Biologia = yleismaailmallinen oppiaine
Pakkoruotsi??? Yksi pieni kieli ja pakollinen vain Suomessa peruskoulusta yliopistotutkintoihin.

Ulla Katainen: "Juridisesta turvasta huolimatta ruotsinkieliset kokevat asemansa uhatuksi. On mahdollista, että kokemuksen taustalla on se muutos, joka on tapahtunut kielten välisissä valtasuhteissa ja kielenpuhujien asenteissa, kaikesta urautuneisuudesta huolimatta.
Ruotsi on aina ollut vähemmistökieli Suomessa. Statukseltaan, kuten sosiolingvistit sanovat, ruotsi on ollut ylempi: se on ollut hallitsevan eliitin ja pitkään myös korkeamman koulutuksen kieli ja sen myötä arvostetumpi ja paremmaksi mielletty suhteessa valtaenemmistön kieleen. Suomenkielisen kulttuurin nousun myötä tilanne on muuttunut ja tämä muutos tuntuu myös asenteissa ja koetussa minäkuvassa."

Ruotsinkielisethän tekivät kaikkensa, jotta Suomessa ei olisi korkeampaa opetusta suomen kielellä. He hävisivät sen taistelun 1930-luvulla. Suomenruotsalaisuuden likainen historia tässä suhteessa on edelleen elävää elämää Ahvenanmaalla, missä suomenkieliset lapset eivät vieläkään saa julkisin varoin ylläpidettyä koulutusta omalla kielellään. Tämä nostaa painetta nyt mannersuomalaisia ruotsinkielisiä kohtaan ja se näkyy jatkuvana itkuna ja valituksena. "Kieli-ilmapiiri on radikaalisti huonontunut", "pakkoruotsi on saatava takaisin ylioppilastutkintoon", "ruotsinkielisiä rakenteita ollaan tuhoamassa", jne.

Voisi sanoa, että sitä saa, mitä tilaa. Ja kun tätä tilausta on tarjottu suomenkielisille muutaman sadan vuoden ajan, niin vastareaktiosta saattaa tulla kova. Toistaiseksi suomalaiset nuoret ovat turvautuneet lähinnä passiiviseen vastarintaan pakkoruotsia vastaan ja vuosi vuodelta yhä harvempi ylioppilaskokelas kirjoittaa ruotsin kokeen. Jos ruotsin kieli olisi oikeasti tärkeä Suomessa, niin kyllä lähes kaikki sen kirjoittaisivat. Mutta kun ruotsi ei todellakaan ole suomalaisille tärkeä kieli ja taustalla ovat kaikki nuo Ruotsin valtion ja Suomen ruotsinkielisen vähemmistön pahat teot suomen kieltä kohtaan, niin tulos voi olla tosi yllättävä!

Lue lisää

Tietämättömyyden antamalla varmuudella ja kartanokateuden antamalla asenteellisuudella Tala latelee taas.

Väittäisin että viralliset kotimaiset kielet ovat yleismaailmallinen oppiaine, kuitenkin siten että kielet ovat eri, ja vaatimukset maakohtaiset.

Tuollakaan logiikalla et pääse maaliin, mikä se sitten oikeasti liekään.

heikki_tala kirjoitti:

Suomessa nykyisin käytävää kielipoliittista keskustelua. Täällä netissä se menee useimmiten loiskiehunnaksi, joten on erinomaista, että yhä useampi perinteinen media on ottanut asian esiin. Viime viikolla kaksi suomenruotsalaista oli Yle Radio 1:n "Napit vastakkain" väittelyssä. Saattoi arvata, että siitä ei synny munia eikä poikasia.

Urheilu ja voimistelu = yleismaailmallinen oppiaine
Matematiikka = yleismaailmallinen oppiaine
Kotitalous = yleismaailmallinen oppiaine
Äidinkieli = yleismaailmallinen oppiaine
Biologia = yleismaailmallinen oppiaine
Pakkoruotsi??? Yksi pieni kieli ja pakollinen vain Suomessa peruskoulusta yliopistotutkintoihin.

Ulla Katainen: "Juridisesta turvasta huolimatta ruotsinkieliset kokevat asemansa uhatuksi. On mahdollista, että kokemuksen taustalla on se muutos, joka on tapahtunut kielten välisissä valtasuhteissa ja kielenpuhujien asenteissa, kaikesta urautuneisuudesta huolimatta.
Ruotsi on aina ollut vähemmistökieli Suomessa. Statukseltaan, kuten sosiolingvistit sanovat, ruotsi on ollut ylempi: se on ollut hallitsevan eliitin ja pitkään myös korkeamman koulutuksen kieli ja sen myötä arvostetumpi ja paremmaksi mielletty suhteessa valtaenemmistön kieleen. Suomenkielisen kulttuurin nousun myötä tilanne on muuttunut ja tämä muutos tuntuu myös asenteissa ja koetussa minäkuvassa."

Ruotsinkielisethän tekivät kaikkensa, jotta Suomessa ei olisi korkeampaa opetusta suomen kielellä. He hävisivät sen taistelun 1930-luvulla. Suomenruotsalaisuuden likainen historia tässä suhteessa on edelleen elävää elämää Ahvenanmaalla, missä suomenkieliset lapset eivät vieläkään saa julkisin varoin ylläpidettyä koulutusta omalla kielellään. Tämä nostaa painetta nyt mannersuomalaisia ruotsinkielisiä kohtaan ja se näkyy jatkuvana itkuna ja valituksena. "Kieli-ilmapiiri on radikaalisti huonontunut", "pakkoruotsi on saatava takaisin ylioppilastutkintoon", "ruotsinkielisiä rakenteita ollaan tuhoamassa", jne.

Voisi sanoa, että sitä saa, mitä tilaa. Ja kun tätä tilausta on tarjottu suomenkielisille muutaman sadan vuoden ajan, niin vastareaktiosta saattaa tulla kova. Toistaiseksi suomalaiset nuoret ovat turvautuneet lähinnä passiiviseen vastarintaan pakkoruotsia vastaan ja vuosi vuodelta yhä harvempi ylioppilaskokelas kirjoittaa ruotsin kokeen. Jos ruotsin kieli olisi oikeasti tärkeä Suomessa, niin kyllä lähes kaikki sen kirjoittaisivat. Mutta kun ruotsi ei todellakaan ole suomalaisille tärkeä kieli ja taustalla ovat kaikki nuo Ruotsin valtion ja Suomen ruotsinkielisen vähemmistön pahat teot suomen kieltä kohtaan, niin tulos voi olla tosi yllättävä!

Lue lisää

Tala piti taas tapojensa mukaisen ansiokkaan puheenvuoron. Röyhkeät ja ylimieliset Suomessa rehottavan ruotsinkielen ylivallan ihannoijat joutuvat jatkuvasti altavastaajan asemaan. Se on oikein heille.
Nöyrällä asenteella he saattaisivat saada suomalaisen enemmistön myötätunnon, mutta röyhkeällä asenteella he vain huonontavat mahdollisuuksiaan. Suomalalaiset eivät ole "tuuvan svenejä", kuten eivät koskaan ole olleetkaan, sellaisen uskottelu on taakse jäänyttä kauraa.

rautaako? kirjoitti:

Tietämättömyyden antamalla varmuudella ja kartanokateuden antamalla asenteellisuudella Tala latelee taas.

Väittäisin että viralliset kotimaiset kielet ovat yleismaailmallinen oppiaine, kuitenkin siten että kielet ovat eri, ja vaatimukset maakohtaiset.

Tuollakaan logiikalla et pääse maaliin, mikä se sitten oikeasti liekään.

Lue lisää

Kyllä kotimaisista kielistä oma äidinkieli on se yleismaailmallinen oppiaine, Suomessa suomenkielisellä suomi ja ruotsinkielisellä ruotsi. Suomenkieliselle pakattu pakkoruotsi ei ole mikään muu kuin poliittinen oppiaine kun taas suomen kieli ruotsinkieliselle on välttämättömyys jos aikoo saada työtä Närpiön ulkopuolelta.

Muuten joo, mutta suomenruotsalaiset eivät päätä kielipolitiikasta sen enemmän kuin muustakaan politiikasta. Eduskunta päättää. Ja eduskunnassa istuvat kansanedustajat ovat suomenkielisiä. Toistan: ASIOISTA PÄÄTTÄVÄT IHMISET OVAT SUOMENKIELISIÄ.

"Pointtihan on siinä, että suomenkielisistä on tehty Suomen kielipolitiikan _objekteja_."

Niin, kuka on tehnyt? Etteivät ne TÄYSIN SUOMENKIELISET KANSANEDUSTAJAT. Jos ette halua olla opiskella ruotsia niin miksi vitussa olette päättäneet että kaikkien on opiskeltava ruotsia? Lopettakaa se!

ikuinen kyselijä kirjoitti:

Muuten joo, mutta suomenruotsalaiset eivät päätä kielipolitiikasta sen enemmän kuin muustakaan politiikasta. Eduskunta päättää. Ja eduskunnassa istuvat kansanedustajat ovat suomenkielisiä. Toistan: ASIOISTA PÄÄTTÄVÄT IHMISET OVAT SUOMENKIELISIÄ.

"Pointtihan on siinä, että suomenkielisistä on tehty Suomen kielipolitiikan _objekteja_."

Niin, kuka on tehnyt? Etteivät ne TÄYSIN SUOMENKIELISET KANSANEDUSTAJAT. Jos ette halua olla opiskella ruotsia niin miksi vitussa olette päättäneet että kaikkien on opiskeltava ruotsia? Lopettakaa se!

Lue lisää

Kun ne saa ruotsalaista vaalirahaa. Ei ne voi muuta kuin kannattaa pakkoruotsia. Pitäs pikemminkin kysyä, onko olemassa ruotsinkielisten lahjomattomia suomenkielisiä kansandustajia.

Pakkoruotsi kyllä lähtee vähitellen muutenkin kuin eduskunnan kerta päätöksellä. Se on ketjureaktio. Yksi askel johtaa toiseen.

ikuinen kyselijä kirjoitti:

Muuten joo, mutta suomenruotsalaiset eivät päätä kielipolitiikasta sen enemmän kuin muustakaan politiikasta. Eduskunta päättää. Ja eduskunnassa istuvat kansanedustajat ovat suomenkielisiä. Toistan: ASIOISTA PÄÄTTÄVÄT IHMISET OVAT SUOMENKIELISIÄ.

"Pointtihan on siinä, että suomenkielisistä on tehty Suomen kielipolitiikan _objekteja_."

Niin, kuka on tehnyt? Etteivät ne TÄYSIN SUOMENKIELISET KANSANEDUSTAJAT. Jos ette halua olla opiskella ruotsia niin miksi vitussa olette päättäneet että kaikkien on opiskeltava ruotsia? Lopettakaa se!

Lue lisää

Per Stenbäck ja Claes Andersson totesivat suorassa radiolähetyksessä, että uuden kielilain tekivät suomenruotsalaiset.

Miksi näin on, sitä ME emme tarkalleen tiedä. Et näköjään sinäkään.

Maailma on kuule ihmeellinen. Asiat eivät mene kuin oppikirjoissa reaalimaailmassa.

Joskus vallan laatu voittaa määrän, vaikka demokratiassa niin ei saisi ollakaan.

Siksi me painostamme suruja, jotta he itse alkaisivat ajaa normaalia vähemmistöasemaa.

Silloin loppuisi svekojohtajien kähmintä ja kaikki olisi hyvin.

hups. kirjoitti:

Kun ne saa ruotsalaista vaalirahaa. Ei ne voi muuta kuin kannattaa pakkoruotsia. Pitäs pikemminkin kysyä, onko olemassa ruotsinkielisten lahjomattomia suomenkielisiä kansandustajia.

Pakkoruotsi kyllä lähtee vähitellen muutenkin kuin eduskunnan kerta päätöksellä. Se on ketjureaktio. Yksi askel johtaa toiseen.

Lue lisää

Jee, tulihan se sieltä. Ja se siitä!

35782 kirjoitti:

Per Stenbäck ja Claes Andersson totesivat suorassa radiolähetyksessä, että uuden kielilain tekivät suomenruotsalaiset.

Miksi näin on, sitä ME emme tarkalleen tiedä. Et näköjään sinäkään.

Maailma on kuule ihmeellinen. Asiat eivät mene kuin oppikirjoissa reaalimaailmassa.

Joskus vallan laatu voittaa määrän, vaikka demokratiassa niin ei saisi ollakaan.

Siksi me painostamme suruja, jotta he itse alkaisivat ajaa normaalia vähemmistöasemaa.

Silloin loppuisi svekojohtajien kähmintä ja kaikki olisi hyvin.

Lue lisää

"Per Stenbäck ja Claes Andersson totesivat suorassa radiolähetyksessä, että uuden kielilain tekivät suomenruotsalaiset.

Miksi näin on, sitä ME emme tarkalleen tiedä. Et näköjään sinäkään."

En tiedä muuten minäkään miksi nuo heput niin sanoivat. Uskotko sinäkin aina sokeasti hurreihin? Miksi?

"Siksi me painostamme suruja, jotta he itse alkaisivat ajaa normaalia vähemmistöasemaa."

Ääliö. Miksi painostat pientä vähemmistöä joka ei siis voi paljon tehdä, ja vielä tekemään sitä mitä tuskin tulisivat tekemään. On täysin ymmärrettävää että projektinne junnaa paikoillaan kun logiikka on tuolla tasolla.

ikuinen kyselijä kirjoitti:

Muuten joo, mutta suomenruotsalaiset eivät päätä kielipolitiikasta sen enemmän kuin muustakaan politiikasta. Eduskunta päättää. Ja eduskunnassa istuvat kansanedustajat ovat suomenkielisiä. Toistan: ASIOISTA PÄÄTTÄVÄT IHMISET OVAT SUOMENKIELISIÄ.

"Pointtihan on siinä, että suomenkielisistä on tehty Suomen kielipolitiikan _objekteja_."

Niin, kuka on tehnyt? Etteivät ne TÄYSIN SUOMENKIELISET KANSANEDUSTAJAT. Jos ette halua olla opiskella ruotsia niin miksi vitussa olette päättäneet että kaikkien on opiskeltava ruotsia? Lopettakaa se!

Lue lisää

etkö sä jo tajua että niin kauan kuin on olemassa puoluekuri niin ei ole todellista demokratiaa. Puolue kurin takia suomessa valitaan puolueiden edustajia eduskuntaan eikä kansanedustajia kuten yleisesti annetaan ymmärtää. Sitten kun kansanedustajat saavat äänestää eduskunnassa omalla äänellä niin se on todellista demokratiaa.

RKP jakelee miljooniaan eri puolueille useasta suunnasta ja pääsevät näin sääteleen muiden puolueiden edustajien äänestys käyttäytymistä.

Kyllä kepun rahotuksia setvitään mutta RKP:n säätiöiden on kummallisesti annettu olla rauhassa

Pieni kysymys: jos 90 vuotta sitten tehtiin kolossaallinen moka, miksi ihmeessä emme ole korjanneet sitä? Olihan kieltolakikin moka, mutta se korjattiin. Ja monen yhdistyksen kieltäminen sotien jälkeen. Nekin korjattiin.

Syy kai lienee yksinkertainen. Vain harvojen mielestä tuo oli moka. Ehkä Katainen on yksi niistä. Vapaassa maassa saa vapaasti olla mitä mieltä tahansa. Enemmistön mielei sitten ratkaisee.

rautaako? kirjoitti:

Pieni kysymys: jos 90 vuotta sitten tehtiin kolossaallinen moka, miksi ihmeessä emme ole korjanneet sitä? Olihan kieltolakikin moka, mutta se korjattiin. Ja monen yhdistyksen kieltäminen sotien jälkeen. Nekin korjattiin.

Syy kai lienee yksinkertainen. Vain harvojen mielestä tuo oli moka. Ehkä Katainen on yksi niistä. Vapaassa maassa saa vapaasti olla mitä mieltä tahansa. Enemmistön mielei sitten ratkaisee.

Lue lisää

"Enemmistön mielei sitten ratkaisee."

Claes Andersson viittasi ohjelmassa, että pitäisi hakea suomenkielisiä kumppaneita muista puolueista puolustamaan ruotsinkielisten asiaa. Näinhän paljon jo nyt tapahtuukin ja rahalla on se ihmeellinen voima, että uppiniskaisinkin enemmistön edun ajaja saadaan muuttamaan mielensä sopivan kestittelyn ja veljeilyn jälkeen. Juuri kielilaista kyseenollen ei tarvittu muuta kuin kellokkaiden kestitys, laumat seurasivät kellokkaitaan.

potentaatti kirjoitti:

"Enemmistön mielei sitten ratkaisee."

Claes Andersson viittasi ohjelmassa, että pitäisi hakea suomenkielisiä kumppaneita muista puolueista puolustamaan ruotsinkielisten asiaa. Näinhän paljon jo nyt tapahtuukin ja rahalla on se ihmeellinen voima, että uppiniskaisinkin enemmistön edun ajaja saadaan muuttamaan mielensä sopivan kestittelyn ja veljeilyn jälkeen. Juuri kielilaista kyseenollen ei tarvittu muuta kuin kellokkaiden kestitys, laumat seurasivät kellokkaitaan.

Lue lisää

Eivätköhän syyt pakkoruotsin pysymiseen ole jo selvillä kaikille:
-RKP:n raha, jolla se lahjoo suomenkieliset poliitikot, virkamiehet, toimittajat ja muut tarvittavat tahot. Magmassa kehoitetaan vieläkin, julkisesti, jatkakaan lahjomistyötä ainakin toimittajien kohdalla.
-Suomettuminen- ja sitä kautta ruotsittuminen. Kun itää pelättiin ja jouduttiin kumartamaan, oli pakko kerätä bisnes ja sossurahaa Ruotsista persvakoon. Ainoa hinta sille oli pakkoruotsi tamperelaisille. EU pelasti suomenkieliset tältä, mutta vahingot ovat vaikeasti korjattavia.

että näin kirjoitti:

Eivätköhän syyt pakkoruotsin pysymiseen ole jo selvillä kaikille:
-RKP:n raha, jolla se lahjoo suomenkieliset poliitikot, virkamiehet, toimittajat ja muut tarvittavat tahot. Magmassa kehoitetaan vieläkin, julkisesti, jatkakaan lahjomistyötä ainakin toimittajien kohdalla.
-Suomettuminen- ja sitä kautta ruotsittuminen. Kun itää pelättiin ja jouduttiin kumartamaan, oli pakko kerätä bisnes ja sossurahaa Ruotsista persvakoon. Ainoa hinta sille oli pakkoruotsi tamperelaisille. EU pelasti suomenkieliset tältä, mutta vahingot ovat vaikeasti korjattavia.

Lue lisää

asettumassa kestävän kehityksen malliin, kun tuli toinen maailmansota. Suomi hävisi omat sotansa ja joutui Neuvostoliiton etupiiriin ja pelkoa ylläpidettiin YYA-sopimuksella. Tätä tietenkin suomenruotsalaiset ja Ruotsi käyttivät härskisti hyväksi yrittäen uuspakkoruotsittaa suomalaiset tuomalla pakkoruotsin ensin peruskouluun 1968 ja sen jälkeen virkamiespakkoruotsin yliopistoon 1978. Lopulta koko opintopolku oli miinoitettu pakkoruotsilla peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa.
Sitten Neuvostoliitto yllättäen romahti, YYA-sopimus sanottiin irti ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Siitä lähti kehitys kohti kielivapautta, jonka merkkivuodeksi tuli 2004. Ensin 1.1.2004 tuli voimaan suomenruotsalaisten laatima absurdi kielilaki. Jo 16.3.2004 yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista pani Vanhasen 1. hallitukseen vauhtia ja 15.4.2004 katkaistiin RKP:n henkinen selkäranka, kun RKP oli vaatinut valtioneuvoston äänestystä lukiolain 18 § muutoksesta - RKP hävisi 14-2.
Suomenruotsalaiset käyttävät edelleen miljardien eurojen säätiöitään suomenkielisten puolueitten voiteluun, mm. kokoomus sai kerjuuseensa Björn Wahlroosilta taskurahaa.

Mutta suomalaiset nuoret ovat päättäneet hoitaa kielipolitiikan järkevään malliin. Sitä kuvaa lukusarja 100-68-51-24; ruotsin kirjoittajien osuus pakkoruotsin kaudella oli 100 %, viime keväänä 68 %, pojista enää joka toinen ja vähiten ruotsin kirjoittaneissa lukioissa 24 %.
Tämä on saanut RKP:n, folktingin ja Ruotsin panikkiin - kaikki nämä ovat n. kuukauden sisällä vaatineet pakkoruotsia takaisin ylioppilastutkintoon. Ei muuten taida onnistua! ;-)

heikki_tala kirjoitti:

asettumassa kestävän kehityksen malliin, kun tuli toinen maailmansota. Suomi hävisi omat sotansa ja joutui Neuvostoliiton etupiiriin ja pelkoa ylläpidettiin YYA-sopimuksella. Tätä tietenkin suomenruotsalaiset ja Ruotsi käyttivät härskisti hyväksi yrittäen uuspakkoruotsittaa suomalaiset tuomalla pakkoruotsin ensin peruskouluun 1968 ja sen jälkeen virkamiespakkoruotsin yliopistoon 1978. Lopulta koko opintopolku oli miinoitettu pakkoruotsilla peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa.
Sitten Neuvostoliitto yllättäen romahti, YYA-sopimus sanottiin irti ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Siitä lähti kehitys kohti kielivapautta, jonka merkkivuodeksi tuli 2004. Ensin 1.1.2004 tuli voimaan suomenruotsalaisten laatima absurdi kielilaki. Jo 16.3.2004 yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista pani Vanhasen 1. hallitukseen vauhtia ja 15.4.2004 katkaistiin RKP:n henkinen selkäranka, kun RKP oli vaatinut valtioneuvoston äänestystä lukiolain 18 § muutoksesta - RKP hävisi 14-2.
Suomenruotsalaiset käyttävät edelleen miljardien eurojen säätiöitään suomenkielisten puolueitten voiteluun, mm. kokoomus sai kerjuuseensa Björn Wahlroosilta taskurahaa.

Mutta suomalaiset nuoret ovat päättäneet hoitaa kielipolitiikan järkevään malliin. Sitä kuvaa lukusarja 100-68-51-24; ruotsin kirjoittajien osuus pakkoruotsin kaudella oli 100 %, viime keväänä 68 %, pojista enää joka toinen ja vähiten ruotsin kirjoittaneissa lukioissa 24 %.
Tämä on saanut RKP:n, folktingin ja Ruotsin panikkiin - kaikki nämä ovat n. kuukauden sisällä vaatineet pakkoruotsia takaisin ylioppilastutkintoon. Ei muuten taida onnistua! ;-)

Lue lisää

"Suomen kielipolitiikka oli hyvää vauhtia asettumassa kestävän kehityksen malliin, kun tuli toinen maailmansota"
- Niinhän se tietenkin on. Kuka elää toista maailmansotaa, ja kuka tätä päivää? Eilispäivän asia on jo KKK-linjan saavuttama huima 0.0004% kannatus viime eduskuntavaaleissa. Viime eduskuntavaalit käytiin Suomessa jokin aika toisen maailmansodan jälkeen. Jos tarkkoja ollaan, niin viime eduskuntavaalit käytiin eri vuosituhannella kun toinen maailmansota.

Neula juuttui kirjoitti:

"Suomen kielipolitiikka oli hyvää vauhtia asettumassa kestävän kehityksen malliin, kun tuli toinen maailmansota"
- Niinhän se tietenkin on. Kuka elää toista maailmansotaa, ja kuka tätä päivää? Eilispäivän asia on jo KKK-linjan saavuttama huima 0.0004% kannatus viime eduskuntavaaleissa. Viime eduskuntavaalit käytiin Suomessa jokin aika toisen maailmansodan jälkeen. Jos tarkkoja ollaan, niin viime eduskuntavaalit käytiin eri vuosituhannella kun toinen maailmansota.

Lue lisää

Miten kansallinen identiteetti muodostuu ja mikä on sen vaikutus globalisoituvassa maailmassa?
Mikä merkitys kielellä, kansallisuudella ja alueella on identiteetin muodostumisessa?
Tarvitseeko moderni monikulttuurisen maailman kansalainen kansallista identiteettiä?

PERJANTAI 9.10.2009
10.00 Avaus, professori Ilkka Ruostetsaari, Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtaja
10.15 Yliopiston tervehdys, rehtori Henrik Hägglund, Svenska social- och kommunalhögskolan
10.30 Kolilta Keilaniemeen: valtio, alue ja kansallinen projekti , dosentti Sami Moisio, Turun yliopisto
11.15 Suomalaiseksi samastumiset , VTT, tutkija Jorma Anttila, Helsingin yliopisto
13.00 Tutustumiskierros Svenska social- och kommunalhögskolanin uusiin toimitiloihin
13.30 Historiens roll i byggandet av en åländsk nationell identitet,
filosofie doktor Janne Holmén, Samtidshistoriska institutet, Södertörns högskola
14.15 Hyvinvoinnin murros, identiteettien yhteensovittaminen ja taloudellinen kilpailukyky
dosentti, Sitra Fellow, Timo Hämäläinen, SITRA
15.30 Kansalliset identiteetit ja kansalaisyhteiskunta, professori Mikko Lagerspetz, Åbo Akademi
16.15 Kulttuurinen tasa-arvo, vapaa-aika ja nuoret, tutkija Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusseura
LAUANTAI 10.10.2009
9.30 Suomalaiset kantakuvat identiteettimme osana, FT, taidehistorian tutkija Tuula Karjalainen
10.15 Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaiselle?
koordinaattori Nasima Razmyar, Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika
11.15 Cohesive Glue or Suffocating Xenophobia: Managing Diversity and the Deployment of a Shared National Identity, professor Charles Husband, University of Bradford
12.00 Pakkoruotsia on vain Ruotsissa – kaksikielisyys kunniaan koko Fennoskandiassa
toimittaja Juha Tainio, SR Sisuradio Haaparanta
12.45 Yhteenveto, johtaja Karina Jutila, Ajatuspaja e2

Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?

heikki_tala kirjoitti:

Miten kansallinen identiteetti muodostuu ja mikä on sen vaikutus globalisoituvassa maailmassa?
Mikä merkitys kielellä, kansallisuudella ja alueella on identiteetin muodostumisessa?
Tarvitseeko moderni monikulttuurisen maailman kansalainen kansallista identiteettiä?

PERJANTAI 9.10.2009
10.00 Avaus, professori Ilkka Ruostetsaari, Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtaja
10.15 Yliopiston tervehdys, rehtori Henrik Hägglund, Svenska social- och kommunalhögskolan
10.30 Kolilta Keilaniemeen: valtio, alue ja kansallinen projekti , dosentti Sami Moisio, Turun yliopisto
11.15 Suomalaiseksi samastumiset , VTT, tutkija Jorma Anttila, Helsingin yliopisto
13.00 Tutustumiskierros Svenska social- och kommunalhögskolanin uusiin toimitiloihin
13.30 Historiens roll i byggandet av en åländsk nationell identitet,
filosofie doktor Janne Holmén, Samtidshistoriska institutet, Södertörns högskola
14.15 Hyvinvoinnin murros, identiteettien yhteensovittaminen ja taloudellinen kilpailukyky
dosentti, Sitra Fellow, Timo Hämäläinen, SITRA
15.30 Kansalliset identiteetit ja kansalaisyhteiskunta, professori Mikko Lagerspetz, Åbo Akademi
16.15 Kulttuurinen tasa-arvo, vapaa-aika ja nuoret, tutkija Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusseura
LAUANTAI 10.10.2009
9.30 Suomalaiset kantakuvat identiteettimme osana, FT, taidehistorian tutkija Tuula Karjalainen
10.15 Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaiselle?
koordinaattori Nasima Razmyar, Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika
11.15 Cohesive Glue or Suffocating Xenophobia: Managing Diversity and the Deployment of a Shared National Identity, professor Charles Husband, University of Bradford
12.00 Pakkoruotsia on vain Ruotsissa – kaksikielisyys kunniaan koko Fennoskandiassa
toimittaja Juha Tainio, SR Sisuradio Haaparanta
12.45 Yhteenveto, johtaja Karina Jutila, Ajatuspaja e2

Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?

Lue lisää

Aivan upeaan tilaisuuteen on kutsu kolahtanut (jos on, sillä muistakaamme Hessulin alttius valehteluun ja itsensä esiin nostamiseen). On perin hauskaa nähdä miten varoja tuhlaillaan jonninjoutavaan seminaariin jossa valtion elätit, viroissa tai eläkkeellä, voivat kuluttaa aikaansa. Kuinkahan moni osallistuja antaa äänensä SuoLi ry:n nykylinjalle?

potentaatti kirjoitti:

"Enemmistön mielei sitten ratkaisee."

Claes Andersson viittasi ohjelmassa, että pitäisi hakea suomenkielisiä kumppaneita muista puolueista puolustamaan ruotsinkielisten asiaa. Näinhän paljon jo nyt tapahtuukin ja rahalla on se ihmeellinen voima, että uppiniskaisinkin enemmistön edun ajaja saadaan muuttamaan mielensä sopivan kestittelyn ja veljeilyn jälkeen. Juuri kielilaista kyseenollen ei tarvittu muuta kuin kellokkaiden kestitys, laumat seurasivät kellokkaitaan.

Lue lisää

"Näinhän paljon jo nyt tapahtuukin ja rahalla on se ihmeellinen voima, että uppiniskaisinkin enemmistön edun ajaja saadaan muuttamaan mielensä sopivan kestittelyn ja veljeilyn jälkeen. Juuri kielilaista kyseenollen ei tarvittu muuta kuin kellokkaiden kestitys, laumat seurasivät kellokkaitaan."

Se että joku Halla-aho saa muutaman kannattajan fundamentalismilleen on vielä jotenkin ymmärrettävää, mutta että suomenkieliset päättäjät keksikmäärin olisi noin vietäviä sitä on jo vaikeampi uskoa. Ehkä siksikin että eivät sellaisia ole.

Piilota salaliittoteoriasi ihan mihin huppuun tahansa niin yhtä typerää se joka kerta on. Ryhdistäydy.

heikki_tala kirjoitti:

asettumassa kestävän kehityksen malliin, kun tuli toinen maailmansota. Suomi hävisi omat sotansa ja joutui Neuvostoliiton etupiiriin ja pelkoa ylläpidettiin YYA-sopimuksella. Tätä tietenkin suomenruotsalaiset ja Ruotsi käyttivät härskisti hyväksi yrittäen uuspakkoruotsittaa suomalaiset tuomalla pakkoruotsin ensin peruskouluun 1968 ja sen jälkeen virkamiespakkoruotsin yliopistoon 1978. Lopulta koko opintopolku oli miinoitettu pakkoruotsilla peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa.
Sitten Neuvostoliitto yllättäen romahti, YYA-sopimus sanottiin irti ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Siitä lähti kehitys kohti kielivapautta, jonka merkkivuodeksi tuli 2004. Ensin 1.1.2004 tuli voimaan suomenruotsalaisten laatima absurdi kielilaki. Jo 16.3.2004 yli 40.000 suomenkielistä lukiolaista pani Vanhasen 1. hallitukseen vauhtia ja 15.4.2004 katkaistiin RKP:n henkinen selkäranka, kun RKP oli vaatinut valtioneuvoston äänestystä lukiolain 18 § muutoksesta - RKP hävisi 14-2.
Suomenruotsalaiset käyttävät edelleen miljardien eurojen säätiöitään suomenkielisten puolueitten voiteluun, mm. kokoomus sai kerjuuseensa Björn Wahlroosilta taskurahaa.

Mutta suomalaiset nuoret ovat päättäneet hoitaa kielipolitiikan järkevään malliin. Sitä kuvaa lukusarja 100-68-51-24; ruotsin kirjoittajien osuus pakkoruotsin kaudella oli 100 %, viime keväänä 68 %, pojista enää joka toinen ja vähiten ruotsin kirjoittaneissa lukioissa 24 %.
Tämä on saanut RKP:n, folktingin ja Ruotsin panikkiin - kaikki nämä ovat n. kuukauden sisällä vaatineet pakkoruotsia takaisin ylioppilastutkintoon. Ei muuten taida onnistua! ;-)

Lue lisää

"Suomen kielipolitiikka oli hyvää vauhtia asettumassa kestävän kehityksen malliin, kun tuli toinen maailmansota."

Niinpä. Toinen maailamansota syttyyi kun kansallismielisyys oli kasvanut vastakkainasettelevaan mielettömyyteen. Tämä paloi tuhkaksi mielettömyyden aiheuttamassa sodassa. Tätä mielettömyyttä Tala taas fanittaa. No meitä on moneen junaan, mutta aika harva haikailee takaisin agressiiviseen ja tuomitsevaan kiihkokansallismilisyyteen.

"Suomenruotsalaiset käyttävät edelleen miljardien eurojen säätiöitään suomenkielisten puolueitten voiteluun, mm. kokoomus sai kerjuuseensa Björn Wahlroosilta taskurahaa."

Tässä maassa ei taida olla ensimmäistäkään suomenkielistä puoluetta. Joten mitäköhän voidellaan ja miksi. Kokoomus sai rahaa BW:a koska kokoomus edustaa hänen yhteiskuntanäkemyksiään. Mutta Tala todistanee että salaisessa sopimuksessa on kirjottuna myös pakkoruotsimyönteisyydestä.

heikki_tala kirjoitti:

Miten kansallinen identiteetti muodostuu ja mikä on sen vaikutus globalisoituvassa maailmassa?
Mikä merkitys kielellä, kansallisuudella ja alueella on identiteetin muodostumisessa?
Tarvitseeko moderni monikulttuurisen maailman kansalainen kansallista identiteettiä?

PERJANTAI 9.10.2009
10.00 Avaus, professori Ilkka Ruostetsaari, Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtaja
10.15 Yliopiston tervehdys, rehtori Henrik Hägglund, Svenska social- och kommunalhögskolan
10.30 Kolilta Keilaniemeen: valtio, alue ja kansallinen projekti , dosentti Sami Moisio, Turun yliopisto
11.15 Suomalaiseksi samastumiset , VTT, tutkija Jorma Anttila, Helsingin yliopisto
13.00 Tutustumiskierros Svenska social- och kommunalhögskolanin uusiin toimitiloihin
13.30 Historiens roll i byggandet av en åländsk nationell identitet,
filosofie doktor Janne Holmén, Samtidshistoriska institutet, Södertörns högskola
14.15 Hyvinvoinnin murros, identiteettien yhteensovittaminen ja taloudellinen kilpailukyky
dosentti, Sitra Fellow, Timo Hämäläinen, SITRA
15.30 Kansalliset identiteetit ja kansalaisyhteiskunta, professori Mikko Lagerspetz, Åbo Akademi
16.15 Kulttuurinen tasa-arvo, vapaa-aika ja nuoret, tutkija Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusseura
LAUANTAI 10.10.2009
9.30 Suomalaiset kantakuvat identiteettimme osana, FT, taidehistorian tutkija Tuula Karjalainen
10.15 Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaiselle?
koordinaattori Nasima Razmyar, Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika
11.15 Cohesive Glue or Suffocating Xenophobia: Managing Diversity and the Deployment of a Shared National Identity, professor Charles Husband, University of Bradford
12.00 Pakkoruotsia on vain Ruotsissa – kaksikielisyys kunniaan koko Fennoskandiassa
toimittaja Juha Tainio, SR Sisuradio Haaparanta
12.45 Yhteenveto, johtaja Karina Jutila, Ajatuspaja e2

Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?

Lue lisää

"Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?"

Lähetä Ella Vaasaan. Hän osaa hokea fraasejasi siinä missä sinäkin. Sitten voit käydä intämässä ettei Ahvenanmaasta voi puhua Ruotsissa asuva muslimi. Ja Janne ei tietenkään ajo perustella sinun mielikuvitusolentojasi - eli keksimäsi kieltoja. Sehän on typerää puhetta sinunkin suusta, vaikka siihen on tottunut. Jannen lapsuus ei ehkä sisällä voimakkaita kansallismislisiä traumoja.

rautaako? kirjoitti:

"Näinhän paljon jo nyt tapahtuukin ja rahalla on se ihmeellinen voima, että uppiniskaisinkin enemmistön edun ajaja saadaan muuttamaan mielensä sopivan kestittelyn ja veljeilyn jälkeen. Juuri kielilaista kyseenollen ei tarvittu muuta kuin kellokkaiden kestitys, laumat seurasivät kellokkaitaan."

Se että joku Halla-aho saa muutaman kannattajan fundamentalismilleen on vielä jotenkin ymmärrettävää, mutta että suomenkieliset päättäjät keksikmäärin olisi noin vietäviä sitä on jo vaikeampi uskoa. Ehkä siksikin että eivät sellaisia ole.

Piilota salaliittoteoriasi ihan mihin huppuun tahansa niin yhtä typerää se joka kerta on. Ryhdistäydy.

Lue lisää

vaan täysin avoimesta korruptiosta. Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle.
Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta. Se ei kuulemma ole lahjus, koska SFV ei ole "edunsaaja". Näin vastasi oikeusasiamies tehtyihin kanteluihin.

Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan". Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta. Mutta kyllä siihenkin vielä kuri löytyy!

heikki_tala kirjoitti:

vaan täysin avoimesta korruptiosta. Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle.
Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta. Se ei kuulemma ole lahjus, koska SFV ei ole "edunsaaja". Näin vastasi oikeusasiamies tehtyihin kanteluihin.

Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan". Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta. Mutta kyllä siihenkin vielä kuri löytyy!

Lue lisää

On todella tärkeää, että on miehiä, kuten Suomalaisuuden Liiton Heikki TALA, jolla on taito ja tieto kaivella esiin suomenruotsalaisten röyhkeitä kähmäilyjä!
Myös Vaasassa on herätty huomaamaan, millaista myyräntyötä rkpeeläiset kielipoliitikot harrastavat. Ahneudellaan ei ole mittaa eikä määrää, kaikki itselle, suomalaisille rippeet. Onneksi suomalaisten silmät ovat avautumassa suomenruotsalaisten vilpilliselle politiikalle!

heikki_tala kirjoitti:

vaan täysin avoimesta korruptiosta. Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle.
Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta. Se ei kuulemma ole lahjus, koska SFV ei ole "edunsaaja". Näin vastasi oikeusasiamies tehtyihin kanteluihin.

Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan". Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta. Mutta kyllä siihenkin vielä kuri löytyy!

Lue lisää

Ja väite siitä että sillä ostetaan tietynsävyisiä päätöksiä tietyissä asioissa on silkkaa arvailua ja salaliittohömpötystä. Mutta ymmärrän kyllä että joudut sellaisiin tartumaan kun et muuten voi opetuslapsillesi selittää miksi suomenkielinen enemmistö pitää yllä vallitsevaa kätäntöä.

"Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle."

Totuushan on se että Wahlroos on tukemassa poliitikkoja monella tavalla. Sammon johtajana hän tuki Kokoomusta. STF:n halintoelinten jäseninä hän tukee poliitikkoja jotka tiedetään olevan oikeistomielisiä ja kaksikielisyyden kannalla. Näistä ehdosita oikeistolaisuus rajoittaa paljon enemmän tukisaajien joukkoa kuin kanta kaksikielisyyteen. Se taitaisi rajata pois vain Perussuomalaiset.

"Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta."

Mitäköhän korruptiota ja kähmintää Palmgrenin tapauksessa oli. Luuletko että hän olisi tehnyt työnsä toisin jos ei työnsä jälkeen olisi saanut tunnustusta? Ei olisi, joten hänetkään ei ole oostetu. Kantelun tekijällä ei tainnut olla ihan kaikki kotona.

"Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan"

Nimenomaan. Valtiontuen jälkeen korruptiopepäilyspuhtai rahoitusmuoto ovat säätiöt. Ja sitä RKP:a on muita enemmän. Ei ole siis ollut syitä repiä suuria otsikoita siitä.

"Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta."

Oletettavasti tarkoitus oli kirjoitta sikarikkaista ruotsinkielisistä säätiöistä. Perustas kuule varustamo niin saat sinäkin tukea, jonka voit sulloa jo entisestään sikamaiseen SuoLi-säätiöön. Siitä vaan. Ajotko vielä selittää että varustamotuet ovat Ahvenemaalaisten keksimiä. Se sopisi jotenkin tyyliisi. Kuten toilaislusi tuosta selkänahkojen repimisestäkin.

silmät auki kirjoitti:

On todella tärkeää, että on miehiä, kuten Suomalaisuuden Liiton Heikki TALA, jolla on taito ja tieto kaivella esiin suomenruotsalaisten röyhkeitä kähmäilyjä!
Myös Vaasassa on herätty huomaamaan, millaista myyräntyötä rkpeeläiset kielipoliitikot harrastavat. Ahneudellaan ei ole mittaa eikä määrää, kaikki itselle, suomalaisille rippeet. Onneksi suomalaisten silmät ovat avautumassa suomenruotsalaisten vilpilliselle politiikalle!

Lue lisää

"On todella tärkeää, että on miehiä, kuten Suomalaisuuden Liiton Heikki TALA, jolla on taito ja tieto kaivella esiin suomenruotsalaisten röyhkeitä kähmäilyjä!"

Niinkö, no varmasti niin. Milloin hän sitten aloittaisi tuon tiedon ja taidon käyttämisen. Tähänasti hän on IHRAilut teesejään, itkenyt kartanokateuttaan jka sepittänyt levottomia. Ja kehunut itseään.

Miksi muuten suomalaisuuden liitto kaivelee RKP:n asioita? MIten se liittyy suomalaisuustyöhön ja suomenkieleen?

rautaako? kirjoitti:

Ja väite siitä että sillä ostetaan tietynsävyisiä päätöksiä tietyissä asioissa on silkkaa arvailua ja salaliittohömpötystä. Mutta ymmärrän kyllä että joudut sellaisiin tartumaan kun et muuten voi opetuslapsillesi selittää miksi suomenkielinen enemmistö pitää yllä vallitsevaa kätäntöä.

"Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle."

Totuushan on se että Wahlroos on tukemassa poliitikkoja monella tavalla. Sammon johtajana hän tuki Kokoomusta. STF:n halintoelinten jäseninä hän tukee poliitikkoja jotka tiedetään olevan oikeistomielisiä ja kaksikielisyyden kannalla. Näistä ehdosita oikeistolaisuus rajoittaa paljon enemmän tukisaajien joukkoa kuin kanta kaksikielisyyteen. Se taitaisi rajata pois vain Perussuomalaiset.

"Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta."

Mitäköhän korruptiota ja kähmintää Palmgrenin tapauksessa oli. Luuletko että hän olisi tehnyt työnsä toisin jos ei työnsä jälkeen olisi saanut tunnustusta? Ei olisi, joten hänetkään ei ole oostetu. Kantelun tekijällä ei tainnut olla ihan kaikki kotona.

"Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan"

Nimenomaan. Valtiontuen jälkeen korruptiopepäilyspuhtai rahoitusmuoto ovat säätiöt. Ja sitä RKP:a on muita enemmän. Ei ole siis ollut syitä repiä suuria otsikoita siitä.

"Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta."

Oletettavasti tarkoitus oli kirjoitta sikarikkaista ruotsinkielisistä säätiöistä. Perustas kuule varustamo niin saat sinäkin tukea, jonka voit sulloa jo entisestään sikamaiseen SuoLi-säätiöön. Siitä vaan. Ajotko vielä selittää että varustamotuet ovat Ahvenemaalaisten keksimiä. Se sopisi jotenkin tyyliisi. Kuten toilaislusi tuosta selkänahkojen repimisestäkin.

Lue lisää

Miten otat huomioon lapsiesi suomenkielisen taustan?

Rekisteröitkö kenties toisen suomenkieliseksi ja pistät suomenkieliseen kouluun?

Kunnioitatko heidän "äidinkieltään" mitenkään?

rautaa! kirjoitti:

Miten otat huomioon lapsiesi suomenkielisen taustan?

Rekisteröitkö kenties toisen suomenkieliseksi ja pistät suomenkieliseen kouluun?

Kunnioitatko heidän "äidinkieltään" mitenkään?

Lue lisää

Paskat ne mitää kunnioita!

rautaako? kirjoitti:

Ja väite siitä että sillä ostetaan tietynsävyisiä päätöksiä tietyissä asioissa on silkkaa arvailua ja salaliittohömpötystä. Mutta ymmärrän kyllä että joudut sellaisiin tartumaan kun et muuten voi opetuslapsillesi selittää miksi suomenkielinen enemmistö pitää yllä vallitsevaa kätäntöä.

"Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle."

Totuushan on se että Wahlroos on tukemassa poliitikkoja monella tavalla. Sammon johtajana hän tuki Kokoomusta. STF:n halintoelinten jäseninä hän tukee poliitikkoja jotka tiedetään olevan oikeistomielisiä ja kaksikielisyyden kannalla. Näistä ehdosita oikeistolaisuus rajoittaa paljon enemmän tukisaajien joukkoa kuin kanta kaksikielisyyteen. Se taitaisi rajata pois vain Perussuomalaiset.

"Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta."

Mitäköhän korruptiota ja kähmintää Palmgrenin tapauksessa oli. Luuletko että hän olisi tehnyt työnsä toisin jos ei työnsä jälkeen olisi saanut tunnustusta? Ei olisi, joten hänetkään ei ole oostetu. Kantelun tekijällä ei tainnut olla ihan kaikki kotona.

"Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan"

Nimenomaan. Valtiontuen jälkeen korruptiopepäilyspuhtai rahoitusmuoto ovat säätiöt. Ja sitä RKP:a on muita enemmän. Ei ole siis ollut syitä repiä suuria otsikoita siitä.

"Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta."

Oletettavasti tarkoitus oli kirjoitta sikarikkaista ruotsinkielisistä säätiöistä. Perustas kuule varustamo niin saat sinäkin tukea, jonka voit sulloa jo entisestään sikamaiseen SuoLi-säätiöön. Siitä vaan. Ajotko vielä selittää että varustamotuet ovat Ahvenemaalaisten keksimiä. Se sopisi jotenkin tyyliisi. Kuten toilaislusi tuosta selkänahkojen repimisestäkin.

Lue lisää

"Perustas kuule varustamo niin saat sinäkin tukea, jonka voit sulloa jo entisestään sikamaiseen SuoLi-säätiöön."

Ei sitä säätiötä taida olla kuin Talan mielikuvituksessa. On kulunut jo reilu vuosi siitä kun Heikki julisti, että Suomalaisuuden liiton hallituksen kokouksessa oli tehty yksimielinen päätös perustaa 'säätiö yksikielisen Suomen puolesta'. Pääomakin oli kuulemma jo varattu tilille.

Sen jälkeen säätiöasian tiimoilla ei ilmeisestikään ole tapahtunut yhtään mitään eikä tule tietenkään tapahtumaankaan kuten Heikin hankkeille on ominaista.

Mutta mitäs luulette, onko Talan mielikuvitussäätiön asioista sittenkin päätetty mielikuvituskokouksissa vai askarteleeko Suomalaisuuden liiton hallitus tosiaankin mielikuvitusasioiden parissa - ja mitenkähän 'vauhdikkaita' nuo setien illanistujaiset mahtavat ollakaan?

heikki_tala kirjoitti:

vaan täysin avoimesta korruptiosta. Björn Wahlroos on RKP:n erityisasiantuntija talousasioissa ja "stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" säätiön keskeinen vaikuttaja. Hän jakaa pieniä murusia, kun kokoomus ilkeää lähteä kerjuulle.
Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta. Se ei kuulemma ole lahjus, koska SFV ei ole "edunsaaja". Näin vastasi oikeusasiamies tehtyihin kanteluihin.

Suomessa on käynnistynyt keskustelu poliittisen toiminnan rahoituksesta, mutta siinä on lähes kokonaan jätetty ulkopuolelle RKP, koska se käyttää "omia rahojaan". Omat rahat ovat mm. niitä, joita ahvenanmaalaiset varustamot jakavat Suomen valtiolta saamistaan "merenkulkutuista" jo ennestään sikarikkaille suomenkielisille säätiöille, joiden rahat pääosin on revitty suomalaisten selkänahasta. Mutta kyllä siihenkin vielä kuri löytyy!

Lue lisää

"Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta. "

Sten Palmgren palkittiin kielilain valmistumisen JÄLKEEN ja se mistä hänet palkittiin oli se monivuotinen ja uraauurtava työ jota hän on tehnyt lakitekstien kääntämisen ja nimenomaan tekstien luettavuuden ja ymmärrettävyyden eteen sekä selkeän lakiterminologian luomiseksi. SP on julkaissut aiheesta pari kirjaa, m.m. sanakirjan.

Lahjukset maksetaan yleensä etukäteen eikä suinkaan takakäteen.
Mitä taas kielilakiin tulee niin sen on hyväksynyt Suomen eduskunta äänin 179 - 3 ja valmistellut kielilakitoimikunta eikä suinkaan SP joka virkansa puolesta toki oli sitä valmistelleessa tomikunnassa jäsenenä mukana mutta kuitenkin vain virkamiehenä.

Ank dam kirjoitti:

"Ruotsinkielisen kansankoulun ystävät (SFV) antoi aivan avoimesti suomenruotsalaiselle lainsäädäntöneuvos Sten Palmgrenille 10.000 euroa kielilain valmistelusta. "

Sten Palmgren palkittiin kielilain valmistumisen JÄLKEEN ja se mistä hänet palkittiin oli se monivuotinen ja uraauurtava työ jota hän on tehnyt lakitekstien kääntämisen ja nimenomaan tekstien luettavuuden ja ymmärrettävyyden eteen sekä selkeän lakiterminologian luomiseksi. SP on julkaissut aiheesta pari kirjaa, m.m. sanakirjan.

Lahjukset maksetaan yleensä etukäteen eikä suinkaan takakäteen.
Mitä taas kielilakiin tulee niin sen on hyväksynyt Suomen eduskunta äänin 179 - 3 ja valmistellut kielilakitoimikunta eikä suinkaan SP joka virkansa puolesta toki oli sitä valmistelleessa tomikunnassa jäsenenä mukana mutta kuitenkin vain virkamiehenä.

Lue lisää

"Lahjukset maksetaan yleensä etukäteen eikä suinkaan takakäteen. "

Tuo on ohje RKP:n käsikirjasta, kohta 5: "miten naamioidaan lahjukset"?

rautaako? kirjoitti:

"On todella tärkeää, että on miehiä, kuten Suomalaisuuden Liiton Heikki TALA, jolla on taito ja tieto kaivella esiin suomenruotsalaisten röyhkeitä kähmäilyjä!"

Niinkö, no varmasti niin. Milloin hän sitten aloittaisi tuon tiedon ja taidon käyttämisen. Tähänasti hän on IHRAilut teesejään, itkenyt kartanokateuttaan jka sepittänyt levottomia. Ja kehunut itseään.

Miksi muuten suomalaisuuden liitto kaivelee RKP:n asioita? MIten se liittyy suomalaisuustyöhön ja suomenkieleen?

Lue lisää

Osaatko vastata miksi RUOTSALAINEN kansan puolue kaivelee suomenkielisten asioita ja miten tuon niminen puolue on edes suomessa?

heikki_tala kirjoitti:

Miten kansallinen identiteetti muodostuu ja mikä on sen vaikutus globalisoituvassa maailmassa?
Mikä merkitys kielellä, kansallisuudella ja alueella on identiteetin muodostumisessa?
Tarvitseeko moderni monikulttuurisen maailman kansalainen kansallista identiteettiä?

PERJANTAI 9.10.2009
10.00 Avaus, professori Ilkka Ruostetsaari, Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtaja
10.15 Yliopiston tervehdys, rehtori Henrik Hägglund, Svenska social- och kommunalhögskolan
10.30 Kolilta Keilaniemeen: valtio, alue ja kansallinen projekti , dosentti Sami Moisio, Turun yliopisto
11.15 Suomalaiseksi samastumiset , VTT, tutkija Jorma Anttila, Helsingin yliopisto
13.00 Tutustumiskierros Svenska social- och kommunalhögskolanin uusiin toimitiloihin
13.30 Historiens roll i byggandet av en åländsk nationell identitet,
filosofie doktor Janne Holmén, Samtidshistoriska institutet, Södertörns högskola
14.15 Hyvinvoinnin murros, identiteettien yhteensovittaminen ja taloudellinen kilpailukyky
dosentti, Sitra Fellow, Timo Hämäläinen, SITRA
15.30 Kansalliset identiteetit ja kansalaisyhteiskunta, professori Mikko Lagerspetz, Åbo Akademi
16.15 Kulttuurinen tasa-arvo, vapaa-aika ja nuoret, tutkija Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusseura
LAUANTAI 10.10.2009
9.30 Suomalaiset kantakuvat identiteettimme osana, FT, taidehistorian tutkija Tuula Karjalainen
10.15 Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaiselle?
koordinaattori Nasima Razmyar, Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika
11.15 Cohesive Glue or Suffocating Xenophobia: Managing Diversity and the Deployment of a Shared National Identity, professor Charles Husband, University of Bradford
12.00 Pakkoruotsia on vain Ruotsissa – kaksikielisyys kunniaan koko Fennoskandiassa
toimittaja Juha Tainio, SR Sisuradio Haaparanta
12.45 Yhteenveto, johtaja Karina Jutila, Ajatuspaja e2

Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?

Lue lisää

.. kun on lupautunut luennoimaan johonkin mitättömään tilaisuuteen eikä pääse häiriköimaan Sos & Kom*i tilaisuuteen.
Btw se Vaasan keikka on jokin mitätön pikkutilaisuus mitättömille ihmisille koska muuten kissanristiäisten ja nimidroppailun krunaamaton kuningas Heikki T olisi meille jo vuolaasti kertonut ei vain sen minne on menossa vaan myös sen kenelle menossa puhumaan.

epäilenpä vain kirjoitti:

"Lahjukset maksetaan yleensä etukäteen eikä suinkaan takakäteen. "

Tuo on ohje RKP:n käsikirjasta, kohta 5: "miten naamioidaan lahjukset"?

RKP:n antamista lahjuksista en tiedä, yleensähän se menee niin että puolueita ja politkoita lahjotaan harvemmin puolue ketään lahjoo. Onko sinulle tiedossa että tällaista olisi tapahtunut?
SP:in palkitsi sitäpaitsi säätiö Svenska Folkskolans Vänner joka ei ole sama kuin Kulturfonden eikä liioin RKP.

rautaako? kirjoitti:

"On todella tärkeää, että on miehiä, kuten Suomalaisuuden Liiton Heikki TALA, jolla on taito ja tieto kaivella esiin suomenruotsalaisten röyhkeitä kähmäilyjä!"

Niinkö, no varmasti niin. Milloin hän sitten aloittaisi tuon tiedon ja taidon käyttämisen. Tähänasti hän on IHRAilut teesejään, itkenyt kartanokateuttaan jka sepittänyt levottomia. Ja kehunut itseään.

Miksi muuten suomalaisuuden liitto kaivelee RKP:n asioita? MIten se liittyy suomalaisuustyöhön ja suomenkieleen?

Lue lisää

Miksi muuten suomalaisuuden liitto kaivelee RKP:n asioita? MIten se liittyy suomalaisuustyöhön ja suomenkieleen?

Ank dam kirjoitti:

RKP:n antamista lahjuksista en tiedä, yleensähän se menee niin että puolueita ja politkoita lahjotaan harvemmin puolue ketään lahjoo. Onko sinulle tiedossa että tällaista olisi tapahtunut?
SP:in palkitsi sitäpaitsi säätiö Svenska Folkskolans Vänner joka ei ole sama kuin Kulturfonden eikä liioin RKP.

Lue lisää

hhhhhhhhhhhhhhhhh

hhhhhhhhhhhh kirjoitti:

hhhhhhhhhhhhhhhhh

up

heikki_tala kirjoitti:

Miten kansallinen identiteetti muodostuu ja mikä on sen vaikutus globalisoituvassa maailmassa?
Mikä merkitys kielellä, kansallisuudella ja alueella on identiteetin muodostumisessa?
Tarvitseeko moderni monikulttuurisen maailman kansalainen kansallista identiteettiä?

PERJANTAI 9.10.2009
10.00 Avaus, professori Ilkka Ruostetsaari, Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtaja
10.15 Yliopiston tervehdys, rehtori Henrik Hägglund, Svenska social- och kommunalhögskolan
10.30 Kolilta Keilaniemeen: valtio, alue ja kansallinen projekti , dosentti Sami Moisio, Turun yliopisto
11.15 Suomalaiseksi samastumiset , VTT, tutkija Jorma Anttila, Helsingin yliopisto
13.00 Tutustumiskierros Svenska social- och kommunalhögskolanin uusiin toimitiloihin
13.30 Historiens roll i byggandet av en åländsk nationell identitet,
filosofie doktor Janne Holmén, Samtidshistoriska institutet, Södertörns högskola
14.15 Hyvinvoinnin murros, identiteettien yhteensovittaminen ja taloudellinen kilpailukyky
dosentti, Sitra Fellow, Timo Hämäläinen, SITRA
15.30 Kansalliset identiteetit ja kansalaisyhteiskunta, professori Mikko Lagerspetz, Åbo Akademi
16.15 Kulttuurinen tasa-arvo, vapaa-aika ja nuoret, tutkija Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusseura
LAUANTAI 10.10.2009
9.30 Suomalaiset kantakuvat identiteettimme osana, FT, taidehistorian tutkija Tuula Karjalainen
10.15 Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaiselle?
koordinaattori Nasima Razmyar, Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika
11.15 Cohesive Glue or Suffocating Xenophobia: Managing Diversity and the Deployment of a Shared National Identity, professor Charles Husband, University of Bradford
12.00 Pakkoruotsia on vain Ruotsissa – kaksikielisyys kunniaan koko Fennoskandiassa
toimittaja Juha Tainio, SR Sisuradio Haaparanta
12.45 Yhteenveto, johtaja Karina Jutila, Ajatuspaja e2

Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?

Lue lisää

En ymmärrä mikä pointti tässä kielikeskustelussa on. Koulussa opin mielellään ruotsia ja toivoisin osaavani sitä paremmin. Se on arvokas kieli, koska osa suomalaisista sitä puhuu. Ns. "pakkoruotsi" on mielestäni välttämätön lisä suomalaisten koulusivistykseen, koska
näin me suomenkieliset (kaikki) saamme edes perusteet kommunikointiin ruotsinkielisten kanssa. Olisi aika pelottava ajatus, että suomessa olisi kaksi kansanosaa, jotka eivät lainkaan ymmärrä toistensa kieliä.

Ns. vieraita kieliä saa myös opiskella koulussa, ruotsin kielen oppiminen ei ainakaan minulla ollut niistä pois: Englanti ja saksa sujuvat sujuvasti.

Se mitä ruotsinkieliset tekevät ja jättävät tekemättä kielipolitiikassa ei ole minulle relevanttia.
Kaikki "pakkoruotsin" vastustajat näyttävät perustelevan kantansa sen avulla, mitä pahaa ruotsinkieliset tekevät. Ei minua voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut tekevät. Jos ruotsin kielen osaamisesta saan hyötyä, sen hyödyn myös otan.

Suomenkielinen oppimishaluinen

Suomenkielinen kirjoitti:

En ymmärrä mikä pointti tässä kielikeskustelussa on. Koulussa opin mielellään ruotsia ja toivoisin osaavani sitä paremmin. Se on arvokas kieli, koska osa suomalaisista sitä puhuu. Ns. "pakkoruotsi" on mielestäni välttämätön lisä suomalaisten koulusivistykseen, koska
näin me suomenkieliset (kaikki) saamme edes perusteet kommunikointiin ruotsinkielisten kanssa. Olisi aika pelottava ajatus, että suomessa olisi kaksi kansanosaa, jotka eivät lainkaan ymmärrä toistensa kieliä.

Ns. vieraita kieliä saa myös opiskella koulussa, ruotsin kielen oppiminen ei ainakaan minulla ollut niistä pois: Englanti ja saksa sujuvat sujuvasti.

Se mitä ruotsinkieliset tekevät ja jättävät tekemättä kielipolitiikassa ei ole minulle relevanttia.
Kaikki "pakkoruotsin" vastustajat näyttävät perustelevan kantansa sen avulla, mitä pahaa ruotsinkieliset tekevät. Ei minua voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut tekevät. Jos ruotsin kielen osaamisesta saan hyötyä, sen hyödyn myös otan.

Suomenkielinen oppimishaluinen

Lue lisää

"pelottava ajatus, että suomessa olisi kaksi kansanosaa, jotka eivät lainkaan ymmärrä toistensa kieliä." Turha pelko pois! Kyllä ne suomenruotsin murteen puhujat suomea ymmärtävät. Toisin päin on kyllä jo eri juttu, onhan suomenkielisiä yli 90% suomalaisista.

31 kirjoitti:

"pelottava ajatus, että suomessa olisi kaksi kansanosaa, jotka eivät lainkaan ymmärrä toistensa kieliä." Turha pelko pois! Kyllä ne suomenruotsin murteen puhujat suomea ymmärtävät. Toisin päin on kyllä jo eri juttu, onhan suomenkielisiä yli 90% suomalaisista.

Lue lisää

Kyllä minä yritän puhua ruotsia, jos toisen äidinkieli on ruotsi. Jo ihan kohteliaisuussyistäkin. Sama pätee englantiin ja saksaan. Ja taaskaan en välitä, mitä ne muut tekevät...

Tästä kielikeskustelusta tulee mieleen omat lapsuusajat:"Minä en tykkää tuosta, kun nuo toiset on niin erilaisia...". Eikös se ole niin, että kaikki oppi on arvokasta, ja ihmisen kapasiteetti kyllä riittää ruotsinkin oppimiseen yhdessä kaikkien muiden aineiden kanssa.
Mielestäni kertoo huonosta itsetunnosta, jos jokin koulussa "pakko" tai "sitä en tule koskaan tarvitsemaan", "kun en pidä ruotsinkielisistä", ja sen takia ei halua oppia. Sivistys on absoluuttinen, ei suhteellinen asia.

P.S Tarina suomalaisten hyvästä kielitaidosta ei ole totta. Menepä vaikka Norjaan, jossa jokainen kaupan kassa tai mummo osaa englantia. Yllätyin jälleen kerran viime kesänä, kun vierailin yhdessä kalastajakylässä, joka oli kaukana turistirysistä. Toimin myös tulkkina muuatamalle kieliä osaamattomalle suomalaiselle...varsinkin venhemmat ihmiset suomessa ovat todella kielipuolia. Norjassa ei ikä näyttänyt olevan rajoite. Tästä tietenkin on aina poikkeuksia. Olisi siellä muuten ruotsillakin pärjännyt, skandinavia osa Suomesta on oikeastaan aika iso kielialue. Liuttaako ruotsin osaamattomuus meitä enemmän baltian ja Venäjän suuntaan? (Viimeinen lause oli huumorilla maustettu, kyllä Venäjääkin olisi kiva hallita)

suomenkielinen kirjoitti:

Kyllä minä yritän puhua ruotsia, jos toisen äidinkieli on ruotsi. Jo ihan kohteliaisuussyistäkin. Sama pätee englantiin ja saksaan. Ja taaskaan en välitä, mitä ne muut tekevät...

Tästä kielikeskustelusta tulee mieleen omat lapsuusajat:"Minä en tykkää tuosta, kun nuo toiset on niin erilaisia...". Eikös se ole niin, että kaikki oppi on arvokasta, ja ihmisen kapasiteetti kyllä riittää ruotsinkin oppimiseen yhdessä kaikkien muiden aineiden kanssa.
Mielestäni kertoo huonosta itsetunnosta, jos jokin koulussa "pakko" tai "sitä en tule koskaan tarvitsemaan", "kun en pidä ruotsinkielisistä", ja sen takia ei halua oppia. Sivistys on absoluuttinen, ei suhteellinen asia.

P.S Tarina suomalaisten hyvästä kielitaidosta ei ole totta. Menepä vaikka Norjaan, jossa jokainen kaupan kassa tai mummo osaa englantia. Yllätyin jälleen kerran viime kesänä, kun vierailin yhdessä kalastajakylässä, joka oli kaukana turistirysistä. Toimin myös tulkkina muuatamalle kieliä osaamattomalle suomalaiselle...varsinkin venhemmat ihmiset suomessa ovat todella kielipuolia. Norjassa ei ikä näyttänyt olevan rajoite. Tästä tietenkin on aina poikkeuksia. Olisi siellä muuten ruotsillakin pärjännyt, skandinavia osa Suomesta on oikeastaan aika iso kielialue. Liuttaako ruotsin osaamattomuus meitä enemmän baltian ja Venäjän suuntaan? (Viimeinen lause oli huumorilla maustettu, kyllä Venäjääkin olisi kiva hallita)

Lue lisää

Lisäys edelliseen: Ehdotus, jonka mukaan ruotsi pitäisi korvata muilla kielillä on huono. Miksette opettele niitä kaikkia: Esim. hyvä ruotsi, englanti, rankska/saksa/venäjä on aika hyvä yhdistelä työelämässä ja matkailussa.

heikki_tala kirjoitti:

Miten kansallinen identiteetti muodostuu ja mikä on sen vaikutus globalisoituvassa maailmassa?
Mikä merkitys kielellä, kansallisuudella ja alueella on identiteetin muodostumisessa?
Tarvitseeko moderni monikulttuurisen maailman kansalainen kansallista identiteettiä?

PERJANTAI 9.10.2009
10.00 Avaus, professori Ilkka Ruostetsaari, Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtaja
10.15 Yliopiston tervehdys, rehtori Henrik Hägglund, Svenska social- och kommunalhögskolan
10.30 Kolilta Keilaniemeen: valtio, alue ja kansallinen projekti , dosentti Sami Moisio, Turun yliopisto
11.15 Suomalaiseksi samastumiset , VTT, tutkija Jorma Anttila, Helsingin yliopisto
13.00 Tutustumiskierros Svenska social- och kommunalhögskolanin uusiin toimitiloihin
13.30 Historiens roll i byggandet av en åländsk nationell identitet,
filosofie doktor Janne Holmén, Samtidshistoriska institutet, Södertörns högskola
14.15 Hyvinvoinnin murros, identiteettien yhteensovittaminen ja taloudellinen kilpailukyky
dosentti, Sitra Fellow, Timo Hämäläinen, SITRA
15.30 Kansalliset identiteetit ja kansalaisyhteiskunta, professori Mikko Lagerspetz, Åbo Akademi
16.15 Kulttuurinen tasa-arvo, vapaa-aika ja nuoret, tutkija Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusseura
LAUANTAI 10.10.2009
9.30 Suomalaiset kantakuvat identiteettimme osana, FT, taidehistorian tutkija Tuula Karjalainen
10.15 Mitä suomalaisuus merkitsee maahanmuuttajataustaiselle?
koordinaattori Nasima Razmyar, Monikulttuurinen Voimavarakeskus Monika
11.15 Cohesive Glue or Suffocating Xenophobia: Managing Diversity and the Deployment of a Shared National Identity, professor Charles Husband, University of Bradford
12.00 Pakkoruotsia on vain Ruotsissa – kaksikielisyys kunniaan koko Fennoskandiassa
toimittaja Juha Tainio, SR Sisuradio Haaparanta
12.45 Yhteenveto, johtaja Karina Jutila, Ajatuspaja e2

Tuonne pitäisi mennä, mutta kun minut on kutsuttu tuolloin Vaasaan pitämään esitystä Suomen kielipolitiikasta! No, ehkä joku muu SL:sta ehtii. Ahvenanmaalainen Ruotsissa asuva muslimikin on haastettu esittelemään Ahvenanmaata. Mahtaako Janne kertoa, miten siellä perustellaan suomenkielisten lasten omakielisen koulutuksen kieltoa?

Lue lisää

Ohjelmasta päätellen edistyksen päivien ohjelma näyttää aika hyvin olevan hurritettu. Ruotsinkielinen näkökulma suomalaisen identiteetissä on hyvin edustettuna ja onhan seminaaripaikkakin oikea!

Miten hyvin ruotsalaista säätiörahaa mahtaa valua ETL:kin tilille, sopii vain arvailla? Alusta alkaen (v1972) ruotsinkieliset ovat olleet hyvin edustettuina ETL:n toiminnassa valvomassa etujaan.

Aikanaan ETL perustettiin vastapainoksi taistolaiselle Tiepolle. Tiepo on kuollut jo aikoja sitten mutta ETL näyttää järjestävän ainakin vuotuiset edistyksen päivät.

suomenkielinen kirjoitti:

Kyllä minä yritän puhua ruotsia, jos toisen äidinkieli on ruotsi. Jo ihan kohteliaisuussyistäkin. Sama pätee englantiin ja saksaan. Ja taaskaan en välitä, mitä ne muut tekevät...

Tästä kielikeskustelusta tulee mieleen omat lapsuusajat:"Minä en tykkää tuosta, kun nuo toiset on niin erilaisia...". Eikös se ole niin, että kaikki oppi on arvokasta, ja ihmisen kapasiteetti kyllä riittää ruotsinkin oppimiseen yhdessä kaikkien muiden aineiden kanssa.
Mielestäni kertoo huonosta itsetunnosta, jos jokin koulussa "pakko" tai "sitä en tule koskaan tarvitsemaan", "kun en pidä ruotsinkielisistä", ja sen takia ei halua oppia. Sivistys on absoluuttinen, ei suhteellinen asia.

P.S Tarina suomalaisten hyvästä kielitaidosta ei ole totta. Menepä vaikka Norjaan, jossa jokainen kaupan kassa tai mummo osaa englantia. Yllätyin jälleen kerran viime kesänä, kun vierailin yhdessä kalastajakylässä, joka oli kaukana turistirysistä. Toimin myös tulkkina muuatamalle kieliä osaamattomalle suomalaiselle...varsinkin venhemmat ihmiset suomessa ovat todella kielipuolia. Norjassa ei ikä näyttänyt olevan rajoite. Tästä tietenkin on aina poikkeuksia. Olisi siellä muuten ruotsillakin pärjännyt, skandinavia osa Suomesta on oikeastaan aika iso kielialue. Liuttaako ruotsin osaamattomuus meitä enemmän baltian ja Venäjän suuntaan? (Viimeinen lause oli huumorilla maustettu, kyllä Venäjääkin olisi kiva hallita)

Lue lisää

"Kyllä minä yritän puhua ruotsia, jos toisen äidinkieli on ruotsi. Jo ihan kohteliaisuussyistäkin. Sama pätee englantiin ja saksaan. Ja taaskaan en välitä, mitä ne muut tekevät..."

Ainakaan turistina ei tarvitse ruotsia osata Ruotsissakaan. 15 vuoden tauon jälkeen 2005 ajelin perheeni kanssa Tanskasta Ruotsin itärannikkoa ylöspäin ja missään en saanut puhua ruotsia, koska kaikki asiakaspalvelutehtävissä olevat puhuivat englantia heti kun tunnistivat meidät ulkomaalaisiksi.

No miksi olisin yrittänyt sönkätä huonoa ruotsia kun kerran englannilla asia sujui erinomaisesti, kohteliaisuuttaniko? Ruotsini on heikkoa, koska en ole tarvinnut sitä yli 40 vuoteen. Siksi oman kokemukseni pohjalta vaadin pakkoruotsista luopumista koko koululaitoksessa. Tarpeettomasta ruotsin opiskelusta on silkkaa haittaa muussa opiskelussa, paitsi jos aikoo historian opettajaksi/tutkijaksi tai ruotsinopettajaksi.

haittaruotsi kirjoitti:

"Kyllä minä yritän puhua ruotsia, jos toisen äidinkieli on ruotsi. Jo ihan kohteliaisuussyistäkin. Sama pätee englantiin ja saksaan. Ja taaskaan en välitä, mitä ne muut tekevät..."

Ainakaan turistina ei tarvitse ruotsia osata Ruotsissakaan. 15 vuoden tauon jälkeen 2005 ajelin perheeni kanssa Tanskasta Ruotsin itärannikkoa ylöspäin ja missään en saanut puhua ruotsia, koska kaikki asiakaspalvelutehtävissä olevat puhuivat englantia heti kun tunnistivat meidät ulkomaalaisiksi.

No miksi olisin yrittänyt sönkätä huonoa ruotsia kun kerran englannilla asia sujui erinomaisesti, kohteliaisuuttaniko? Ruotsini on heikkoa, koska en ole tarvinnut sitä yli 40 vuoteen. Siksi oman kokemukseni pohjalta vaadin pakkoruotsista luopumista koko koululaitoksessa. Tarpeettomasta ruotsin opiskelusta on silkkaa haittaa muussa opiskelussa, paitsi jos aikoo historian opettajaksi/tutkijaksi tai ruotsinopettajaksi.

Lue lisää

"Ainakaan turistina ei tarvitse ruotsia osata Ruotsissakaan"

Niin, paljonhan on asioita joita ei tarvitse tehdä, jos ei halua. Kuten aikaisemmin
kirjoitin, taaskaan ei ole kyse siitä mitä muut tekevät/eivät tee, vaan siitä
millaisena itse näät kielitaidon merkityksen. Ehkä sinäkin pyydät vieraskielistä, joka yrittää puhua sinulle huonoa suomea, vaihtamaan englantiin. Minä en niin tekisi.

Tämä koko keskustelu kulminoituu siihen, että mitkä ovat sinun omat arvosi. Minä en ainakaan muodosta niitä sen mukaan, että jos joku muu ihminen toimii "juntisti", niin minäkin vastaan samalla mitalla muille. Sillä logiikallahan tätä koko kielikeskustelua täällä käydään: Ratkaisevaa on se, mitä jokin maksaa sekä sen vastustaminen, mitä jokin itselle hieman vieras kieliryhmä tavoittelee. Minusta tärkeintä ei olle liike vaan päämäärä. Minä kannatan "pakkoruotsia", ehkä hieman eri syistä kuin suomenruotalaiset, mutta väliäkös sillä. Ei minulle ole merkitystä sillä, että joku ruotsinkielinen ei halua puhua suomea, se on hänen ongelmansa, ei minun.

Jokainen ajatelkoon itse, mitä arvostaa.

suomenkielinen

suomenkielinen kirjoitti:

"Ainakaan turistina ei tarvitse ruotsia osata Ruotsissakaan"

Niin, paljonhan on asioita joita ei tarvitse tehdä, jos ei halua. Kuten aikaisemmin
kirjoitin, taaskaan ei ole kyse siitä mitä muut tekevät/eivät tee, vaan siitä
millaisena itse näät kielitaidon merkityksen. Ehkä sinäkin pyydät vieraskielistä, joka yrittää puhua sinulle huonoa suomea, vaihtamaan englantiin. Minä en niin tekisi.

Tämä koko keskustelu kulminoituu siihen, että mitkä ovat sinun omat arvosi. Minä en ainakaan muodosta niitä sen mukaan, että jos joku muu ihminen toimii "juntisti", niin minäkin vastaan samalla mitalla muille. Sillä logiikallahan tätä koko kielikeskustelua täällä käydään: Ratkaisevaa on se, mitä jokin maksaa sekä sen vastustaminen, mitä jokin itselle hieman vieras kieliryhmä tavoittelee. Minusta tärkeintä ei olle liike vaan päämäärä. Minä kannatan "pakkoruotsia", ehkä hieman eri syistä kuin suomenruotalaiset, mutta väliäkös sillä. Ei minulle ole merkitystä sillä, että joku ruotsinkielinen ei halua puhua suomea, se on hänen ongelmansa, ei minun.

Jokainen ajatelkoon itse, mitä arvostaa.

suomenkielinen

Lue lisää

noin yleensä, että kommunikaatio pelaa. Omien havaintojeni mukaan Ruotsissa tulee hyvin toimeen englannilla ja sinulla ei liene siihen mitään huomauttamista. Ja kun itse osaan englantia paremmin kuin ruotsia, niin on luonnollista että käytän englantia kun kerran vastapuolikin niin selvästi haluaa. Miksi pelkästään kohteliaisuusssyistä pitäisi puhua tönkköruotsia?

"Ehkä sinäkin pyydät vieraskielistä, joka yrittää puhua sinulle huonoa suomea, vaihtamaan englantiin. Minä en niin tekisi."
Miksi pyytäisin? Miksi oletat minun pyytävän? Kunnioitan aina toisen osapuolen käytöstä, varsinkin jos vielä puhuu kieltä jota ymmärrän.

Englanti on nykynuorisolla hyvin hallinnassa, miksi heille KAIKILLE pitää opettaa ruotsia? Eikö riittäisi, että halukkaat sitä opiskelisivat. Luulisi kaikessa inhimillisessä toiminnassa olevan lähtökohtana, että yksilön tarve/halu määrittää keinot ja tavoitteet. Vai oletko sitä mieltä, ettei yksilön mielipidettä kannata kunnioittaa?

sekologiikkaa kirjoitti:

noin yleensä, että kommunikaatio pelaa. Omien havaintojeni mukaan Ruotsissa tulee hyvin toimeen englannilla ja sinulla ei liene siihen mitään huomauttamista. Ja kun itse osaan englantia paremmin kuin ruotsia, niin on luonnollista että käytän englantia kun kerran vastapuolikin niin selvästi haluaa. Miksi pelkästään kohteliaisuusssyistä pitäisi puhua tönkköruotsia?

"Ehkä sinäkin pyydät vieraskielistä, joka yrittää puhua sinulle huonoa suomea, vaihtamaan englantiin. Minä en niin tekisi."
Miksi pyytäisin? Miksi oletat minun pyytävän? Kunnioitan aina toisen osapuolen käytöstä, varsinkin jos vielä puhuu kieltä jota ymmärrän.

Englanti on nykynuorisolla hyvin hallinnassa, miksi heille KAIKILLE pitää opettaa ruotsia? Eikö riittäisi, että halukkaat sitä opiskelisivat. Luulisi kaikessa inhimillisessä toiminnassa olevan lähtökohtana, että yksilön tarve/halu määrittää keinot ja tavoitteet. Vai oletko sitä mieltä, ettei yksilön mielipidettä kannata kunnioittaa?

Lue lisää

"Eikö riittäisi, että halukkaat sitä opiskelisivat. Luulisi kaikessa inhimillisessä toiminnassa olevan lähtökohtana, että yksilön tarve/halu määrittää keinot ja tavoitteet. Vai oletko sitä mieltä, ettei yksilön mielipidettä kannata kunnioittaa? "

Tuolla logiikalla kaikki olisi koulussa kiinni vain siitä, mitä haluaa opiskella: Eli jos en pidä matematiikasta ja olen sitä mieltä että en sitä koskaan tule tarvitsemaan, ei minun tarvitse sitä opiskella. Ymmärrätkö logiikan puutteen? Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan, juhuu! Onko sinulla tullut mieleen, että käsityksesi ruotsin opiskelun tarpeettomuudesta olisi samanlainen kuin em. kärjistetyt esimerkkini? Saanko mennä kouluun anomaan pojalleni vapautuksen musiikista, kun se ei häntä kiinnosta ja olen samaa mieltä? Leikkaako jo...? Suomessa on kaksi kotimaista, ja ns. perussivistykseen kuuluu ainakin jonkinlainen taso molemmissa. Niinkuin matematiikassa, musiikissa,...Voit omalla logiikallasi olla eri mieltä tästä, mutta samalla tavoin voin argumentoida kaikkia aineita vvastaan. Minä on tyytyväinen kouluruotsistani, en tiedä olisinko sitä valinnaisena aikanaan valinnut, mutta en siihen valintaan kypsä olisi ollutkaan: Valita aine, joka on tarpeelinen, mutta ei suosiossa.

suomenkielinen kirjoitti:

"Eikö riittäisi, että halukkaat sitä opiskelisivat. Luulisi kaikessa inhimillisessä toiminnassa olevan lähtökohtana, että yksilön tarve/halu määrittää keinot ja tavoitteet. Vai oletko sitä mieltä, ettei yksilön mielipidettä kannata kunnioittaa? "

Tuolla logiikalla kaikki olisi koulussa kiinni vain siitä, mitä haluaa opiskella: Eli jos en pidä matematiikasta ja olen sitä mieltä että en sitä koskaan tule tarvitsemaan, ei minun tarvitse sitä opiskella. Ymmärrätkö logiikan puutteen? Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan, juhuu! Onko sinulla tullut mieleen, että käsityksesi ruotsin opiskelun tarpeettomuudesta olisi samanlainen kuin em. kärjistetyt esimerkkini? Saanko mennä kouluun anomaan pojalleni vapautuksen musiikista, kun se ei häntä kiinnosta ja olen samaa mieltä? Leikkaako jo...? Suomessa on kaksi kotimaista, ja ns. perussivistykseen kuuluu ainakin jonkinlainen taso molemmissa. Niinkuin matematiikassa, musiikissa,...Voit omalla logiikallasi olla eri mieltä tästä, mutta samalla tavoin voin argumentoida kaikkia aineita vvastaan. Minä on tyytyväinen kouluruotsistani, en tiedä olisinko sitä valinnaisena aikanaan valinnut, mutta en siihen valintaan kypsä olisi ollutkaan: Valita aine, joka on tarpeelinen, mutta ei suosiossa.

Lue lisää

lukea sepustustasi kovin pitkälle, koska logiikkasi mukaan on myös pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa, jne, eli vakuutteluistasi huolimatta paljastutkin vankkumattomaksi pakkoruotsin peruskannattajaksi: ruotsia pitää jokaisen opiskella koska matematiikkaakin, historiaa,... pitää jokaisen opiskella.
Sitten alat sönkätä paskaa ("Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan,").

Oman periaatteeni mukaan vähemmän matemaattisesti lahjakkaalle riittää lyhempi matikan oppimäärä. Kieliä on tarjolla useita, matematiikkaa vain yksi. Kielten suhteen on mahdollista tehdä tarveharkintaa ja pakkokin, koska kovin montaa kieltä tavallinen tallaaja ei jaksa opiskella. Siksi ruotsi samalle viivalle muiden kielten kanssa. Onko vaikea tajuta?

Olet yrittänyt monesti ennenkin esittää kapporuotsilogiikkaasi. Ei onnistu, pois pakkoruotsi ja sijalle valinnaisuus. Euroopassa ja maailmassa on monille suomalaisille monia paljon tärkeämpiä maita ja kieliä kuin ruotsi/Ruotsi. Sinä voit vapaasti pitää ruotsisi, salli minulle ja muille sama vapaus.

Mutta jatka sinä sönkkäämistäsi. Sinua ei reaalimaailma kiinnosta, haluat elää ruotsifantasioissasi.

papukaijaruotsi kirjoitti:

lukea sepustustasi kovin pitkälle, koska logiikkasi mukaan on myös pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa, jne, eli vakuutteluistasi huolimatta paljastutkin vankkumattomaksi pakkoruotsin peruskannattajaksi: ruotsia pitää jokaisen opiskella koska matematiikkaakin, historiaa,... pitää jokaisen opiskella.
Sitten alat sönkätä paskaa ("Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan,").

Oman periaatteeni mukaan vähemmän matemaattisesti lahjakkaalle riittää lyhempi matikan oppimäärä. Kieliä on tarjolla useita, matematiikkaa vain yksi. Kielten suhteen on mahdollista tehdä tarveharkintaa ja pakkokin, koska kovin montaa kieltä tavallinen tallaaja ei jaksa opiskella. Siksi ruotsi samalle viivalle muiden kielten kanssa. Onko vaikea tajuta?

Olet yrittänyt monesti ennenkin esittää kapporuotsilogiikkaasi. Ei onnistu, pois pakkoruotsi ja sijalle valinnaisuus. Euroopassa ja maailmassa on monille suomalaisille monia paljon tärkeämpiä maita ja kieliä kuin ruotsi/Ruotsi. Sinä voit vapaasti pitää ruotsisi, salli minulle ja muille sama vapaus.

Mutta jatka sinä sönkkäämistäsi. Sinua ei reaalimaailma kiinnosta, haluat elää ruotsifantasioissasi.

Lue lisää

"logiikkasi mukaan on myös pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa, jne"

Hetkinen, kenen logiikan mukaan pakolliset kouluaineet eivät sitten olisi pakollisia?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"logiikkasi mukaan on myös pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa, jne"

Hetkinen, kenen logiikan mukaan pakolliset kouluaineet eivät sitten olisi pakollisia?

Pakkoruotsittajien (jota sinä et ole ;-) )perusaksiooma on, että koska koulussa on pakkomatematiikkaa niin silloin voi ja täytyy myös olla pakkoruotsia. Siinä on svekojen logiikka.

hetkinen-lapio kirjoitti:

Pakkoruotsittajien (jota sinä et ole ;-) )perusaksiooma on, että koska koulussa on pakkomatematiikkaa niin silloin voi ja täytyy myös olla pakkoruotsia. Siinä on svekojen logiikka.

Lue lisää

Mutta ilmeisesti jaat kanssani näkökannan, jonka mukaan pakollinen on pakollista?

papukaijaruotsi kirjoitti:

lukea sepustustasi kovin pitkälle, koska logiikkasi mukaan on myös pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa, jne, eli vakuutteluistasi huolimatta paljastutkin vankkumattomaksi pakkoruotsin peruskannattajaksi: ruotsia pitää jokaisen opiskella koska matematiikkaakin, historiaa,... pitää jokaisen opiskella.
Sitten alat sönkätä paskaa ("Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan,").

Oman periaatteeni mukaan vähemmän matemaattisesti lahjakkaalle riittää lyhempi matikan oppimäärä. Kieliä on tarjolla useita, matematiikkaa vain yksi. Kielten suhteen on mahdollista tehdä tarveharkintaa ja pakkokin, koska kovin montaa kieltä tavallinen tallaaja ei jaksa opiskella. Siksi ruotsi samalle viivalle muiden kielten kanssa. Onko vaikea tajuta?

Olet yrittänyt monesti ennenkin esittää kapporuotsilogiikkaasi. Ei onnistu, pois pakkoruotsi ja sijalle valinnaisuus. Euroopassa ja maailmassa on monille suomalaisille monia paljon tärkeämpiä maita ja kieliä kuin ruotsi/Ruotsi. Sinä voit vapaasti pitää ruotsisi, salli minulle ja muille sama vapaus.

Mutta jatka sinä sönkkäämistäsi. Sinua ei reaalimaailma kiinnosta, haluat elää ruotsifantasioissasi.

Lue lisää

eli vakuutteluistasi huolimatta paljastutkin vankkumattomaksi pakkoruotsin peruskannattajaksi: ruotsia pitää jokaisen opiskella koska matematiikkaakin, historiaa,... pitää jokaisen opiskella.

En minä miksikään paljastu: Olen ollut aina "pakkoruotsin" vankkumaton kannattaja. Jos katsot ylöspäin ketjussa, niin asian toivottavasti huomaat.
Olen tainnut lukea jotain ihan muuta. Tuo syy-seuraus -havaintosi on mieletön.

Sitten alat sönkätä paskaa ("Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan,").

No sitä paskaahan se onkin. Sehän pointini olikin. Katso sanakirjasta kohta "sarkasmi". Samalla periaatteella voimme hyllyttää minkä tahansa kouluaineen pakollisten joukosta jos haluaisimme. Olen pahoillani jos sinulla ei mene tekstini jakeluun. Yritän pitää yksinkertaisempana.

Oman periaatteeni mukaan vähemmän matemaattisesti lahjakkaalle riittää lyhempi matikan oppimäärä. Kieliä on tarjolla useita, matematiikkaa vain yksi. Kielten suhteen on mahdollista tehdä tarveharkintaa ja pakkokin, koska kovin montaa kieltä tavallinen tallaaja ei jaksa opiskella. Siksi ruotsi samalle viivalle muiden kielten kanssa. Onko vaikea tajuta?

Olen mielestäni ns. tavallinen tallaaja, ja luin koulussa kolmea kieltä äidinkielen lisäksi. Ruotsi ei lainkaan ollut rajoittamassa lisäopiskelua. Viime aikoina olen itsekseni opiskellut venäjää. Luulen, että siitäkin sinulla on jokin "hieno" voimakas mielipide. Sinunlaisesi ongelma on kuitenkin se, että aina löytyy jokin argumentti esim. historiaan liittyen jonka avulla voi jotain vastustaa. Kun vertaat matematiikka yhteen kieleen, sinulle ei varmaan kannata yrittää edes kertoa, että matematiikkaakin on monenlaista. Niitä kaikkia lajeja luetaan koulussa yhteensä saman verran kuin useita kieliä.
En edes yritä kertoa sinulle niiden vaikeita nimiä.

Mitä toteat lahjattomuudesta, niin kokemukseni mukaan, harvemmin on kyse lahjattomuudesta, vaan laiskuudesta. Sen kyllä taisit todetakin.

Olet yrittänyt monesti ennenkin esittää kapporuotsilogiikkaasi. Ei onnistu, pois pakkoruotsi ja sijalle valinnaisuus. Euroopassa ja maailmassa on monille suomalaisille monia paljon tärkeämpiä maita ja kieliä kuin ruotsi/Ruotsi. Sinä voit vapaasti pitää ruotsisi, salli minulle ja muille sama vapaus.

Minullekin löytyy useita Ruotsia tärkeämpiä valtioita Euroopassa. Ei "pakkoruotsi" mitenkään ole minua asiassa estänyt. Olen varma, että ettei se sinuakaan ole estänyt oppimasta muita kieliä, vai mitä. Osaat taatusti sujuvasti vaikka mitä...Voi ei, muuten puhuisit sujuvasti kuutta eri kieltä, mutta ruotsi pilasi kaiken. Onneksi on jokin mitä voi syyttää.

Kirjoitin tälle palstalle ensimmäistä kertaa eilen. Mitähän se "monesti aikaisemmin" tarkoittaa? Ilmeisesti tänään ja eilen kirjoittamiani kommentteja.

Meillä taitaa vain se reaalimaailma olla eri. Keskity sinä vastustamiseen. Minä keskityn (vielä tässä iässäkin) oppimiseen. Ehkä johtopäätös tästä kaikesta on se, että sinunlaistesi puolesta jonkun niitä päätöksiä pitääkin tehdä. Mieti oikeasti, että jos kaikessa annetaan täydellinen valinnanvapaus, niin johtaako se parhaimpaan lopputulokseen?

suomenkielinen kirjoitti:

eli vakuutteluistasi huolimatta paljastutkin vankkumattomaksi pakkoruotsin peruskannattajaksi: ruotsia pitää jokaisen opiskella koska matematiikkaakin, historiaa,... pitää jokaisen opiskella.

En minä miksikään paljastu: Olen ollut aina "pakkoruotsin" vankkumaton kannattaja. Jos katsot ylöspäin ketjussa, niin asian toivottavasti huomaat.
Olen tainnut lukea jotain ihan muuta. Tuo syy-seuraus -havaintosi on mieletön.

Sitten alat sönkätä paskaa ("Eli, jos koulunkäynti ei kiinnosta lainkaan, ei tarvitse mennä enää kouluun lainakaan,").

No sitä paskaahan se onkin. Sehän pointini olikin. Katso sanakirjasta kohta "sarkasmi". Samalla periaatteella voimme hyllyttää minkä tahansa kouluaineen pakollisten joukosta jos haluaisimme. Olen pahoillani jos sinulla ei mene tekstini jakeluun. Yritän pitää yksinkertaisempana.

Oman periaatteeni mukaan vähemmän matemaattisesti lahjakkaalle riittää lyhempi matikan oppimäärä. Kieliä on tarjolla useita, matematiikkaa vain yksi. Kielten suhteen on mahdollista tehdä tarveharkintaa ja pakkokin, koska kovin montaa kieltä tavallinen tallaaja ei jaksa opiskella. Siksi ruotsi samalle viivalle muiden kielten kanssa. Onko vaikea tajuta?

Olen mielestäni ns. tavallinen tallaaja, ja luin koulussa kolmea kieltä äidinkielen lisäksi. Ruotsi ei lainkaan ollut rajoittamassa lisäopiskelua. Viime aikoina olen itsekseni opiskellut venäjää. Luulen, että siitäkin sinulla on jokin "hieno" voimakas mielipide. Sinunlaisesi ongelma on kuitenkin se, että aina löytyy jokin argumentti esim. historiaan liittyen jonka avulla voi jotain vastustaa. Kun vertaat matematiikka yhteen kieleen, sinulle ei varmaan kannata yrittää edes kertoa, että matematiikkaakin on monenlaista. Niitä kaikkia lajeja luetaan koulussa yhteensä saman verran kuin useita kieliä.
En edes yritä kertoa sinulle niiden vaikeita nimiä.

Mitä toteat lahjattomuudesta, niin kokemukseni mukaan, harvemmin on kyse lahjattomuudesta, vaan laiskuudesta. Sen kyllä taisit todetakin.

Olet yrittänyt monesti ennenkin esittää kapporuotsilogiikkaasi. Ei onnistu, pois pakkoruotsi ja sijalle valinnaisuus. Euroopassa ja maailmassa on monille suomalaisille monia paljon tärkeämpiä maita ja kieliä kuin ruotsi/Ruotsi. Sinä voit vapaasti pitää ruotsisi, salli minulle ja muille sama vapaus.

Minullekin löytyy useita Ruotsia tärkeämpiä valtioita Euroopassa. Ei "pakkoruotsi" mitenkään ole minua asiassa estänyt. Olen varma, että ettei se sinuakaan ole estänyt oppimasta muita kieliä, vai mitä. Osaat taatusti sujuvasti vaikka mitä...Voi ei, muuten puhuisit sujuvasti kuutta eri kieltä, mutta ruotsi pilasi kaiken. Onneksi on jokin mitä voi syyttää.

Kirjoitin tälle palstalle ensimmäistä kertaa eilen. Mitähän se "monesti aikaisemmin" tarkoittaa? Ilmeisesti tänään ja eilen kirjoittamiani kommentteja.

Meillä taitaa vain se reaalimaailma olla eri. Keskity sinä vastustamiseen. Minä keskityn (vielä tässä iässäkin) oppimiseen. Ehkä johtopäätös tästä kaikesta on se, että sinunlaistesi puolesta jonkun niitä päätöksiä pitääkin tehdä. Mieti oikeasti, että jos kaikessa annetaan täydellinen valinnanvapaus, niin johtaako se parhaimpaan lopputulokseen?

Lue lisää

"Meillä taitaa vain se reaalimaailma olla eri. Keskity sinä vastustamiseen. Minä keskityn (vielä tässä iässäkin) oppimiseen. Ehkä johtopäätös tästä kaikesta on se, että sinunlaistesi puolesta jonkun niitä päätöksiä pitääkin tehdä. Mieti oikeasti, että jos kaikessa annetaan täydellinen valinnanvapaus, niin johtaako se parhaimpaan lopputulokseen?"

Minä keskityn valinnanvapauden saamiseen kieliopintoihin ja sitä kautta positiivisuuden lisäämiseen nuorisomme tulevaisuuden parhaaksi. Tällä hetkellä ruotsi vie paikan yhdeltä muulta kieleltä oppilaiden kielivalikoimassa (viite: Kari Sajavaara) ja se on pois tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Jatka sinä pakkoruotsin poiston vastustamista ja vanhoista rakenteistä kynsin hampain kiinni pitämistä. Historia tulee sinut tuomitsemaan

vapautta valita kirjoitti:

"Meillä taitaa vain se reaalimaailma olla eri. Keskity sinä vastustamiseen. Minä keskityn (vielä tässä iässäkin) oppimiseen. Ehkä johtopäätös tästä kaikesta on se, että sinunlaistesi puolesta jonkun niitä päätöksiä pitääkin tehdä. Mieti oikeasti, että jos kaikessa annetaan täydellinen valinnanvapaus, niin johtaako se parhaimpaan lopputulokseen?"

Minä keskityn valinnanvapauden saamiseen kieliopintoihin ja sitä kautta positiivisuuden lisäämiseen nuorisomme tulevaisuuden parhaaksi. Tällä hetkellä ruotsi vie paikan yhdeltä muulta kieleltä oppilaiden kielivalikoimassa (viite: Kari Sajavaara) ja se on pois tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Jatka sinä pakkoruotsin poiston vastustamista ja vanhoista rakenteistä kynsin hampain kiinni pitämistä. Historia tulee sinut tuomitsemaan

Lue lisää

Hei vielä,

Ei me taideta yksimielisyyttä saavuttaa. Minulle vain kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut. Jos ruotsin kielen asemalla koulussa tuetaan samalla kaksikielisyyttämme (mikä on siis rikkaus, eikä jotain mitä vastustaa), niin hyvä on. Olen myös sitä mieltä, että esim. tässä asiassa parasta tulosta ei tuota valinnanvapaus.
Se on vähän sama asia kuin, jos kansan enemmistöltä kysyttäisiin, tulisi tv:stä pelkkiä salkkareita, bumtsibumia yms.

Sinunkin kannataa arvioida asioita omien kokemuksiesi perusteella, eikä perustuen muiden mielipiteisiin, kun niin lähteisiin niin viittaat. En minäkään kritiikittömästi ruotsin asemaan Suomessa suhtaudu. Nyt olemme puhuneet vain sen asemasta koulussa. Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Nyt minut tuomitsee jokin muukin kuin vaimo ajoittain! Mutta, vakavasti ottaen, kannattaa ajatella tätä asiaa vähän pidemmälle, kuin kustannusten tai kielen valinnanvapauden kautta. Aina se helpoin ja suosituin tie ei ole se paras.

suomenkielinen kirjoitti:

Hei vielä,

Ei me taideta yksimielisyyttä saavuttaa. Minulle vain kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut. Jos ruotsin kielen asemalla koulussa tuetaan samalla kaksikielisyyttämme (mikä on siis rikkaus, eikä jotain mitä vastustaa), niin hyvä on. Olen myös sitä mieltä, että esim. tässä asiassa parasta tulosta ei tuota valinnanvapaus.
Se on vähän sama asia kuin, jos kansan enemmistöltä kysyttäisiin, tulisi tv:stä pelkkiä salkkareita, bumtsibumia yms.

Sinunkin kannataa arvioida asioita omien kokemuksiesi perusteella, eikä perustuen muiden mielipiteisiin, kun niin lähteisiin niin viittaat. En minäkään kritiikittömästi ruotsin asemaan Suomessa suhtaudu. Nyt olemme puhuneet vain sen asemasta koulussa. Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Nyt minut tuomitsee jokin muukin kuin vaimo ajoittain! Mutta, vakavasti ottaen, kannattaa ajatella tätä asiaa vähän pidemmälle, kuin kustannusten tai kielen valinnanvapauden kautta. Aina se helpoin ja suosituin tie ei ole se paras.

Lue lisää

"""kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut"""

heheheh, mitä sanoisit jos koulussa otettaisiin pakollisiksi aineiksi esim maorien kieli tai konttikieli

Kaksikielisyys on ilman muuta rikkautta Suomen ruotsinkieliselle, mutta se köyhdyttää suomenkielisiä, viemällä meiltä resursseja joita tarvitsisimme välttämättömämpään.

Ruotsissa tai Ahvenanmaalla suomi-ruotsi -kaksikielisyys on liian kallis kuluerä, ja sitä se on myös manner-suomalaisille.

Pyysit pakkoruotsin vastustajia vetoamaan omiin kokemuksiin.
Niinpä totean että aikoinani kirjoitin ruotsin yo-kokeesta kirkkaan laudaturin ja sitten opiskelin pohjoismaista filologiaa yliopistossa ylimpään arvosanaan asti, muiden aineiden ohella.

Mutta ikinä en ole ruotsia tarvinnut työelämässä enkä yksityiselämän puolella. Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon.
Mutta sen siitä opin, että ei kannata uskoa kaikkea, mitä viranomaiset ja valtaapitävät sanovat. Kannattaa todellakin ajatella omilla aivoillaan ja rohkeasti vastustaa perusteettomia pakkoja ja järjettömyyksiä ja kohtuuttomuuksia. Suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsitus kuuluvat näihin.

suomenkielinen kirjoitti:

Hei vielä,

Ei me taideta yksimielisyyttä saavuttaa. Minulle vain kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut. Jos ruotsin kielen asemalla koulussa tuetaan samalla kaksikielisyyttämme (mikä on siis rikkaus, eikä jotain mitä vastustaa), niin hyvä on. Olen myös sitä mieltä, että esim. tässä asiassa parasta tulosta ei tuota valinnanvapaus.
Se on vähän sama asia kuin, jos kansan enemmistöltä kysyttäisiin, tulisi tv:stä pelkkiä salkkareita, bumtsibumia yms.

Sinunkin kannataa arvioida asioita omien kokemuksiesi perusteella, eikä perustuen muiden mielipiteisiin, kun niin lähteisiin niin viittaat. En minäkään kritiikittömästi ruotsin asemaan Suomessa suhtaudu. Nyt olemme puhuneet vain sen asemasta koulussa. Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Nyt minut tuomitsee jokin muukin kuin vaimo ajoittain! Mutta, vakavasti ottaen, kannattaa ajatella tätä asiaa vähän pidemmälle, kuin kustannusten tai kielen valinnanvapauden kautta. Aina se helpoin ja suosituin tie ei ole se paras.

Lue lisää

Kysymys: Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Vastaus: Osaan ruotsia. Ylioppilaskirjoituksissa laudatur, kielilautakunnan antama todistus ruotsin kielen taidosta, ja mikä tärkeintä, puhe luistaa sujuvasti vaikka ei virheettömästi. Kotoa opin, että kielitaitoa on pidettävä yllä, ja se tapahtuu parhaiten lukemalla viihderomaanit ruotsiksi ja tilaamalla ruotsalaisia aikakausilehtiä. Nykyisin voi lisäksi kuunnella FST5:n uutisia ja Strömsötä. Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia ja minulle vastataan englanniksi, vaikka minulla on aito sipoolainen korostus. Tanskassa puhun ruotsia, mutta minua pyydetään puhumaan saksaa tai englantia. Toisaalta en minäkään ymmärrä kuin osan tanskalaisten puheesta, ja tanskan laskusanat ovat minulle yhtä käsittämättömiä kuin suomenruotsalaisille tuttavilleni.

Johtuen työpaikalla vallitsevasta hierarkiasta olen voinut vaatia, että ruotsinkieliset puhuvat minulle ruotsia ja se onnistuu Tammisaaressa, Lounais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla, ei Helsingissä tai Itä-Uudellamaalla. Olen opetellut työssä tarvittavan terminologian ruotsiksi, mutta monet ruotsinkieliset osaavat työasiat vain suomeksi.

Palkkaan ei ruotsin osaaminen vaikuta, ne jotka vain sanovat osaavansa ruotsia, pärjäävät ihan samalla tavalla kuin minä. Opiskeluaikana oppikirjojen joukossa oli ruotsinkielisiä vaihtoehtoja. Valitsin ne, koska en osannut riittävästi saksaa.

Siinä se hyöty, mitä ruotsin opiskelu on tuonut. Vähäiseksi jäi, verrattuna esimerkiksi englantiin, jota todella tarvitaan nykymaailmassa.

Ei, ei ruotsista ole ollut haittaa. Ajatus on hullunkurinen. MIelestäni vieraan kielen osaamisesta on oltava hyötyä, joko työtehtävissä, opiskelussa tai muuten. Ruotsin osaaminen ei ole avartanut maailmankuvaa samalla tavalla kuin esimerkiksi englannin kieli. Olisin halunnut osata saksaa paremmin, mutta sen ylläpitämiseen ei aika ole riittänyt. Parempi olisi ollut lukea saksaa enemmän ja ruotsia vasta lukiossa.

Huolehtija kirjoitti:

Kysymys: Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Vastaus: Osaan ruotsia. Ylioppilaskirjoituksissa laudatur, kielilautakunnan antama todistus ruotsin kielen taidosta, ja mikä tärkeintä, puhe luistaa sujuvasti vaikka ei virheettömästi. Kotoa opin, että kielitaitoa on pidettävä yllä, ja se tapahtuu parhaiten lukemalla viihderomaanit ruotsiksi ja tilaamalla ruotsalaisia aikakausilehtiä. Nykyisin voi lisäksi kuunnella FST5:n uutisia ja Strömsötä. Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia ja minulle vastataan englanniksi, vaikka minulla on aito sipoolainen korostus. Tanskassa puhun ruotsia, mutta minua pyydetään puhumaan saksaa tai englantia. Toisaalta en minäkään ymmärrä kuin osan tanskalaisten puheesta, ja tanskan laskusanat ovat minulle yhtä käsittämättömiä kuin suomenruotsalaisille tuttavilleni.

Johtuen työpaikalla vallitsevasta hierarkiasta olen voinut vaatia, että ruotsinkieliset puhuvat minulle ruotsia ja se onnistuu Tammisaaressa, Lounais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla, ei Helsingissä tai Itä-Uudellamaalla. Olen opetellut työssä tarvittavan terminologian ruotsiksi, mutta monet ruotsinkieliset osaavat työasiat vain suomeksi.

Palkkaan ei ruotsin osaaminen vaikuta, ne jotka vain sanovat osaavansa ruotsia, pärjäävät ihan samalla tavalla kuin minä. Opiskeluaikana oppikirjojen joukossa oli ruotsinkielisiä vaihtoehtoja. Valitsin ne, koska en osannut riittävästi saksaa.

Siinä se hyöty, mitä ruotsin opiskelu on tuonut. Vähäiseksi jäi, verrattuna esimerkiksi englantiin, jota todella tarvitaan nykymaailmassa.

Ei, ei ruotsista ole ollut haittaa. Ajatus on hullunkurinen. MIelestäni vieraan kielen osaamisesta on oltava hyötyä, joko työtehtävissä, opiskelussa tai muuten. Ruotsin osaaminen ei ole avartanut maailmankuvaa samalla tavalla kuin esimerkiksi englannin kieli. Olisin halunnut osata saksaa paremmin, mutta sen ylläpitämiseen ei aika ole riittänyt. Parempi olisi ollut lukea saksaa enemmän ja ruotsia vasta lukiossa.

Lue lisää

Lähtökohtaisesti kaikesta opista on hyötyä eikä haittaa. Mutta rajallisin resurssein (aika) elettäessä on tehtävä priorisointeja. Ei ole sen kummemmasta kysymys kieliopinnoissakaan. Itselleni ei 8 vuoden ruotsin opinnoista vielä ole ollut mitään käyttöä, vaikka jo olen työelämän toisella puoliskolla.

Kaksikielisen (ei ruotsia) perheen vanhempana olen sitä mieltä, että Suomen kansalliskielistä (mikä nimitys!) suomi riittää lapsilleni. Sen jälkeen tulee perheen toinen kieli, sitten pari europpalaista kieltä joten ruotsi jää kyllä väkisin mopen osalle. Jos kolmella kielellä Keski-/Länsi-Euroopassa on jo 200 miljoonaa puhujaa, voi kysyä mihin ruotsia enää tarvitaan.

Jotta pystyy palvelemaan ummikkoja ruotsinkielisiä suomalaisia, vai? Jo on hulluus huipussaan, ei voi muuta sanoa. Että joku vielä ilkeää puolustaa tällaista hulluutta, no ei sentään omalla nimellään!

Huolehtija kirjoitti:

Kysymys: Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Vastaus: Osaan ruotsia. Ylioppilaskirjoituksissa laudatur, kielilautakunnan antama todistus ruotsin kielen taidosta, ja mikä tärkeintä, puhe luistaa sujuvasti vaikka ei virheettömästi. Kotoa opin, että kielitaitoa on pidettävä yllä, ja se tapahtuu parhaiten lukemalla viihderomaanit ruotsiksi ja tilaamalla ruotsalaisia aikakausilehtiä. Nykyisin voi lisäksi kuunnella FST5:n uutisia ja Strömsötä. Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia ja minulle vastataan englanniksi, vaikka minulla on aito sipoolainen korostus. Tanskassa puhun ruotsia, mutta minua pyydetään puhumaan saksaa tai englantia. Toisaalta en minäkään ymmärrä kuin osan tanskalaisten puheesta, ja tanskan laskusanat ovat minulle yhtä käsittämättömiä kuin suomenruotsalaisille tuttavilleni.

Johtuen työpaikalla vallitsevasta hierarkiasta olen voinut vaatia, että ruotsinkieliset puhuvat minulle ruotsia ja se onnistuu Tammisaaressa, Lounais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla, ei Helsingissä tai Itä-Uudellamaalla. Olen opetellut työssä tarvittavan terminologian ruotsiksi, mutta monet ruotsinkieliset osaavat työasiat vain suomeksi.

Palkkaan ei ruotsin osaaminen vaikuta, ne jotka vain sanovat osaavansa ruotsia, pärjäävät ihan samalla tavalla kuin minä. Opiskeluaikana oppikirjojen joukossa oli ruotsinkielisiä vaihtoehtoja. Valitsin ne, koska en osannut riittävästi saksaa.

Siinä se hyöty, mitä ruotsin opiskelu on tuonut. Vähäiseksi jäi, verrattuna esimerkiksi englantiin, jota todella tarvitaan nykymaailmassa.

Ei, ei ruotsista ole ollut haittaa. Ajatus on hullunkurinen. MIelestäni vieraan kielen osaamisesta on oltava hyötyä, joko työtehtävissä, opiskelussa tai muuten. Ruotsin osaaminen ei ole avartanut maailmankuvaa samalla tavalla kuin esimerkiksi englannin kieli. Olisin halunnut osata saksaa paremmin, mutta sen ylläpitämiseen ei aika ole riittänyt. Parempi olisi ollut lukea saksaa enemmän ja ruotsia vasta lukiossa.

Lue lisää

"Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia ja minulle vastataan englanniksi, vaikka minulla on aito sipoolainen korostus. "

En oikein usko tuota. Ruotsalaiset kun ovat harjaantuneet kuulemaan monenlaisia aksentteja ja tottuneita huonoonkin ruotsiin suuren siirtolaisväestön vuoksi. Olen sitä mieltä, että ruotsalainen vastaa poikkeuksetta ruotsiksi ellei oleta, että puhuja on englanninkielinen jolloin he usein omaa englantiaan harjoittaakseen haluavat puhua englantia.

25... kirjoitti:

"Ruotsissa käydessäni puhun ruotsia ja minulle vastataan englanniksi, vaikka minulla on aito sipoolainen korostus. "

En oikein usko tuota. Ruotsalaiset kun ovat harjaantuneet kuulemaan monenlaisia aksentteja ja tottuneita huonoonkin ruotsiin suuren siirtolaisväestön vuoksi. Olen sitä mieltä, että ruotsalainen vastaa poikkeuksetta ruotsiksi ellei oleta, että puhuja on englanninkielinen jolloin he usein omaa englantiaan harjoittaakseen haluavat puhua englantia.

Lue lisää

Matkustellessani puhun hotellin vastaanottovirkailijoiden ja tarjoiluhenkilökunnan kanssa, ja nämä häkeltyvät sipoolaisesta korostuksesta ja vastaavat englanniksi. Tukholmassa näin ei tapahdu, vaan muualla. Työhön liittyvissä asioissa puhumme joko ruotsia tai englantia. Neuvottelijat tietävät minut suomalaiseksi, eivätkä hämmästele ääntämystäni. Suomalainen suomenruotsin korostus ei liene haitta, mutta sens sijaan haitallista on, että minulle on vaikeaa ymmärtää riikinruotsalaista korostusta.

ella4 kirjoitti:

"""kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut"""

heheheh, mitä sanoisit jos koulussa otettaisiin pakollisiksi aineiksi esim maorien kieli tai konttikieli

Kaksikielisyys on ilman muuta rikkautta Suomen ruotsinkieliselle, mutta se köyhdyttää suomenkielisiä, viemällä meiltä resursseja joita tarvitsisimme välttämättömämpään.

Ruotsissa tai Ahvenanmaalla suomi-ruotsi -kaksikielisyys on liian kallis kuluerä, ja sitä se on myös manner-suomalaisille.

Pyysit pakkoruotsin vastustajia vetoamaan omiin kokemuksiin.
Niinpä totean että aikoinani kirjoitin ruotsin yo-kokeesta kirkkaan laudaturin ja sitten opiskelin pohjoismaista filologiaa yliopistossa ylimpään arvosanaan asti, muiden aineiden ohella.

Mutta ikinä en ole ruotsia tarvinnut työelämässä enkä yksityiselämän puolella. Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon.
Mutta sen siitä opin, että ei kannata uskoa kaikkea, mitä viranomaiset ja valtaapitävät sanovat. Kannattaa todellakin ajatella omilla aivoillaan ja rohkeasti vastustaa perusteettomia pakkoja ja järjettömyyksiä ja kohtuuttomuuksia. Suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsitus kuuluvat näihin.

Lue lisää

"""kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut"""

heheheh, mitä sanoisit jos koulussa otettaisiin pakollisiksi aineiksi esim maorien kieli tai konttikieli.

Sanoisin, että puhut kukkua. Minäkin voisin sanoa, että jos tädillä olisi killuttimet jalkojen välissä, niin täti olisi setä. Heh, heh. Kaikkeahan voi keksiä...

Kaksikielisyys on ilman muuta rikkautta Suomen ruotsinkieliselle, mutta se köyhdyttää suomenkielisiä, viemällä meiltä resursseja joita tarvitsisimme välttämättömämpään.

On se rikkautta meillekin. Jos tarkoitat henkisiä resursseja, niin sitten väheksyt suomenkielisten kapasiteettia. Jos taas tarkoitat taloudellisia, niin kaikestahan voi aina säästää, kyse on arvoista. Aika erikoinen väite, että kaksikielisyys on rikkaus vain yhteen suuntaan.

Pyysit pakkoruotsin vastustajia vetoamaan omiin kokemuksiin.
Niinpä totean että aikoinani kirjoitin ruotsin yo-kokeesta kirkkaan laudaturin ja sitten opiskelin pohjoismaista filologiaa yliopistossa ylimpään arvosanaan asti, muiden aineiden ohella.
Mutta ikinä en ole ruotsia tarvinnut työelämässä enkä yksityiselämän puolella. Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon.

Eikös tuo ole työelämässä ammatinvalintakysymys, ja niin sanotusti sinun oma valintasi. Samalla logiikalla voisin opiskella papiksi ja mennä töihin tehtaaseen ja todeta, "ei niitä teologian juttuja työelämässä tarvitse".

Mutta sen siitä opin, että ei kannata uskoa kaikkea, mitä viranomaiset ja valtaapitävät sanovat. Kannattaa todellakin ajatella omilla aivoillaan ja rohkeasti vastustaa perusteettomia pakkoja ja järjettömyyksiä ja kohtuuttomuuksia. Suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsitus kuuluvat näihin.

Et kai tosissasi valinnut opiskelu-uraasi sen perusteella, mitä viranomaiset sanoivat? Nyt taisit kertoa todellisen syyn ruotsin vastustamiseen: Omat väärät valintasi elämässä. Ne kyllä eivät ole ruotsinkielen vika vaan sinun. Siitä olen kyllä pahoillani.

Hulehtija kirjoitti:

Matkustellessani puhun hotellin vastaanottovirkailijoiden ja tarjoiluhenkilökunnan kanssa, ja nämä häkeltyvät sipoolaisesta korostuksesta ja vastaavat englanniksi. Tukholmassa näin ei tapahdu, vaan muualla. Työhön liittyvissä asioissa puhumme joko ruotsia tai englantia. Neuvottelijat tietävät minut suomalaiseksi, eivätkä hämmästele ääntämystäni. Suomalainen suomenruotsin korostus ei liene haitta, mutta sens sijaan haitallista on, että minulle on vaikeaa ymmärtää riikinruotsalaista korostusta.

Lue lisää

Mitäs hyötyä olen sitten saanut ruotsinkielestä:
- kommunikointi ruotsinkielisten kanssa heidän kielellään, niin Suomessa kuin Ruotsissa. Norjassakin pärjää, siellä tosin tulee vaihdettua välillä englantiin. Käyn myös paljon nettikauppaa Ruotsiin päin. Olen yrittänyt aina kirjoitella aina ao. maan kielellä, jos vain sitä osaan.
- Yllättävä hyöty tuli viime viikolla: Poikani palloilujoukkue muuttui kaksikieliseksi, kun kahden seuran porukat yhdistettiin. Nyt treenit vedetään molemmilla kotimaisilla.
- Työelämässä harvemmin. Olen ns. puhetyöläinen, ja "esiinnyn" suomeksi tai englanniksi. Periaatteessa se kyllä ruotsiksikin kävisi. Joskus on käynyt mielessä olla esim. vuosi töissä Ruotsissa, mutta ei ole vielä onnistunut.
- FSTtä tulee joskus katsottua, ja jos käteen tulee ruotsinkielinen sanomalehti, niin sitä ei tarvitse heittää menemään.

Määrässä arvioiden ruotsi tulee toisena englannin jälkeen. Sen lisäksi osaan saksaa, ja jonkun sanan ranskaa ja italiaa (=ravintolasanasto).

ruotsilla pyyhitään persettä kirjoitti:

Lähtökohtaisesti kaikesta opista on hyötyä eikä haittaa. Mutta rajallisin resurssein (aika) elettäessä on tehtävä priorisointeja. Ei ole sen kummemmasta kysymys kieliopinnoissakaan. Itselleni ei 8 vuoden ruotsin opinnoista vielä ole ollut mitään käyttöä, vaikka jo olen työelämän toisella puoliskolla.

Kaksikielisen (ei ruotsia) perheen vanhempana olen sitä mieltä, että Suomen kansalliskielistä (mikä nimitys!) suomi riittää lapsilleni. Sen jälkeen tulee perheen toinen kieli, sitten pari europpalaista kieltä joten ruotsi jää kyllä väkisin mopen osalle. Jos kolmella kielellä Keski-/Länsi-Euroopassa on jo 200 miljoonaa puhujaa, voi kysyä mihin ruotsia enää tarvitaan.

Jotta pystyy palvelemaan ummikkoja ruotsinkielisiä suomalaisia, vai? Jo on hulluus huipussaan, ei voi muuta sanoa. Että joku vielä ilkeää puolustaa tällaista hulluutta, no ei sentään omalla nimellään!

Lue lisää

En ole "uskaltanut" kertoa nimeäni, koska sekä etu- että sukunimeni ovat ruotsinkielisiä. Olen (ja sukuni on) kuitenkin 100% suomenkielinen, mutta sitä ei sitten kumminkaan kukaan enää usko, ja tietyt ihmiset ovat aina valmiita tarttumaan epäolenaisuuksiin. Kaikki eivät aina usko, että en ole äidinkieleltäni ruotsinkielinen. Bara skolsvenska.

suomenkielinen kirjoitti:

En ole "uskaltanut" kertoa nimeäni, koska sekä etu- että sukunimeni ovat ruotsinkielisiä. Olen (ja sukuni on) kuitenkin 100% suomenkielinen, mutta sitä ei sitten kumminkaan kukaan enää usko, ja tietyt ihmiset ovat aina valmiita tarttumaan epäolenaisuuksiin. Kaikki eivät aina usko, että en ole äidinkieleltäni ruotsinkielinen. Bara skolsvenska.

Lue lisää

miksi minun kohdallani ruotsin prioriteetti on alhainen (=nolla)?
Vai myönnätkö rehellisesti, että ruotsikin (muiden kielten tapaan) voisi koulussa olla valinnainen oppiaine? Kaksikieliset perheetkään nykyisin eivät ole läheskään aina suomi-ruotsi-perheitä vaan jotain aivan muuta.

suomenkielinen kirjoitti:

"""kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut"""

heheheh, mitä sanoisit jos koulussa otettaisiin pakollisiksi aineiksi esim maorien kieli tai konttikieli.

Sanoisin, että puhut kukkua. Minäkin voisin sanoa, että jos tädillä olisi killuttimet jalkojen välissä, niin täti olisi setä. Heh, heh. Kaikkeahan voi keksiä...

Kaksikielisyys on ilman muuta rikkautta Suomen ruotsinkieliselle, mutta se köyhdyttää suomenkielisiä, viemällä meiltä resursseja joita tarvitsisimme välttämättömämpään.

On se rikkautta meillekin. Jos tarkoitat henkisiä resursseja, niin sitten väheksyt suomenkielisten kapasiteettia. Jos taas tarkoitat taloudellisia, niin kaikestahan voi aina säästää, kyse on arvoista. Aika erikoinen väite, että kaksikielisyys on rikkaus vain yhteen suuntaan.

Pyysit pakkoruotsin vastustajia vetoamaan omiin kokemuksiin.
Niinpä totean että aikoinani kirjoitin ruotsin yo-kokeesta kirkkaan laudaturin ja sitten opiskelin pohjoismaista filologiaa yliopistossa ylimpään arvosanaan asti, muiden aineiden ohella.
Mutta ikinä en ole ruotsia tarvinnut työelämässä enkä yksityiselämän puolella. Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon.

Eikös tuo ole työelämässä ammatinvalintakysymys, ja niin sanotusti sinun oma valintasi. Samalla logiikalla voisin opiskella papiksi ja mennä töihin tehtaaseen ja todeta, "ei niitä teologian juttuja työelämässä tarvitse".

Mutta sen siitä opin, että ei kannata uskoa kaikkea, mitä viranomaiset ja valtaapitävät sanovat. Kannattaa todellakin ajatella omilla aivoillaan ja rohkeasti vastustaa perusteettomia pakkoja ja järjettömyyksiä ja kohtuuttomuuksia. Suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsitus kuuluvat näihin.

Et kai tosissasi valinnut opiskelu-uraasi sen perusteella, mitä viranomaiset sanoivat? Nyt taisit kertoa todellisen syyn ruotsin vastustamiseen: Omat väärät valintasi elämässä. Ne kyllä eivät ole ruotsinkielen vika vaan sinun. Siitä olen kyllä pahoillani.

Lue lisää

"""Aika erikoinen väite, että kaksikielisyys on rikkaus vain yhteen suuntaan."""

Tietenkin kaksikielisyys hyödyttää lähes pelkästään Suomen ruotsinkielisiä, koska he sen turvin voivat vaatia "tasaveroisuutta" suomenkielisten kanssa, eli täysiä palveluja kaikilla yhteiskunnan aloilla, esim monia tv- ja radiokanavia, yliopistoja jne jne jne jne

Jos tuota kaksikielisyyttä ei olisi, ruotsinkielisten täytyisi ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan omilla ponnistuksillaan, kuten suomenkieliset joutuvat tekemään Ruotsissa tai Ahvenanmaalla. Mutta meillä suomenkieliset joutuvat kustantamaan pikkuruiselle vähemmistölle kalliiksi tulevat omakieliset palvelut, vaikka luonnollisesti he osaavat suomea, koska ovat asuneet tässä maassa jo satoja vuosia.

Ruotsin opiskelu ei vaikuttanut ammatinvalintaani mitenkään, olen toiminut tarkalleen siinä ammatissa missä halusin.

Mutta ruotsin kielen taitoa en ole koskaan tarvinnut!!! En työelämässä Helsingin seudulla, enkä täällä myöskään yksityiselämän puolella

"""Nyt taisit kertoa todellisen syyn ruotsin vastustamiseen: Omat väärät valintasi elämässä. Ne kyllä eivät ole ruotsinkielen vika vaan sinun. """

Höpön pöpö!!! Viranomaisilla tarkoitan esim opettajia ja kouluviranomaisia ja muita päättäjiä, jotka uskottelevat ja määräävät, että kaikkien on opiskeltava ruotsia, koska se on "kansalliskieli" ja "2. kotimainen" ja "ruotsin osaaminen on rikkaus" jne jne

Jos olisin koululainen ja opiskelija tällä hetkellä, ehdottomasti kieltäytyisin opiskelemasta ruotsia pakollisena aineena.

ella4 kirjoitti:

"""kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut"""

heheheh, mitä sanoisit jos koulussa otettaisiin pakollisiksi aineiksi esim maorien kieli tai konttikieli

Kaksikielisyys on ilman muuta rikkautta Suomen ruotsinkieliselle, mutta se köyhdyttää suomenkielisiä, viemällä meiltä resursseja joita tarvitsisimme välttämättömämpään.

Ruotsissa tai Ahvenanmaalla suomi-ruotsi -kaksikielisyys on liian kallis kuluerä, ja sitä se on myös manner-suomalaisille.

Pyysit pakkoruotsin vastustajia vetoamaan omiin kokemuksiin.
Niinpä totean että aikoinani kirjoitin ruotsin yo-kokeesta kirkkaan laudaturin ja sitten opiskelin pohjoismaista filologiaa yliopistossa ylimpään arvosanaan asti, muiden aineiden ohella.

Mutta ikinä en ole ruotsia tarvinnut työelämässä enkä yksityiselämän puolella. Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon.
Mutta sen siitä opin, että ei kannata uskoa kaikkea, mitä viranomaiset ja valtaapitävät sanovat. Kannattaa todellakin ajatella omilla aivoillaan ja rohkeasti vastustaa perusteettomia pakkoja ja järjettömyyksiä ja kohtuuttomuuksia. Suomen keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsitus kuuluvat näihin.

Lue lisää

"Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon."

Elämä on!

Me teemme kaikki välillä vääriä valintoja, koska me emme tiedä miten tulevaisuutemme muovautuu. Mutta sinun kokemuksestasihan ei seuraa se että ruotsinkielen opiskelu olisi kaikille turhaa. Olen melko varma että olet opiskellut paljon muutakin joka sittemmin on osoittautunut turhaksi.

No nyt tiedämme sekä Talan että Ellan henkilökohtaisen katkeruuden lähteet.

rautaa! kirjoitti:

Miten otat huomioon lapsiesi suomenkielisen taustan?

Rekisteröitkö kenties toisen suomenkieliseksi ja pistät suomenkieliseen kouluun?

Kunnioitatko heidän "äidinkieltään" mitenkään?

Lue lisää

"Miten otat huomioon lapsiesi suomenkielisen taustan?"

Sellaisenaan.

"Rekisteröitkö kenties toisen suomenkieliseksi ja pistät suomenkieliseen kouluun?"

Minulle ei ole auennut nuo jutut rekisteröiinnistä. En minä tietääkseeni ole rekisteröinyt niitä minkään kielisiksi. Ehkä vaimo on. Mutta siinä tapauksessa en tiedä minkäkielisiksi hän lapset rekisteröi. Mistä tämän voisi tarkistaa? Pistimme lapset ruotsinkieliseen kouluun koksa se on käytännössä ainoa tapa kaksikielisyyteen stadissa, kun melkein kaikki muu elämä on sitten suomenkielistä. Eli kaksikielisyyden toteuttamiseksi teimme näin.

"Kunnioitatko heidän "äidinkieltään" mitenkään? "

Suuresti. Molempia.

ella4 kirjoitti:

"""Aika erikoinen väite, että kaksikielisyys on rikkaus vain yhteen suuntaan."""

Tietenkin kaksikielisyys hyödyttää lähes pelkästään Suomen ruotsinkielisiä, koska he sen turvin voivat vaatia "tasaveroisuutta" suomenkielisten kanssa, eli täysiä palveluja kaikilla yhteiskunnan aloilla, esim monia tv- ja radiokanavia, yliopistoja jne jne jne jne

Jos tuota kaksikielisyyttä ei olisi, ruotsinkielisten täytyisi ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan omilla ponnistuksillaan, kuten suomenkieliset joutuvat tekemään Ruotsissa tai Ahvenanmaalla. Mutta meillä suomenkieliset joutuvat kustantamaan pikkuruiselle vähemmistölle kalliiksi tulevat omakieliset palvelut, vaikka luonnollisesti he osaavat suomea, koska ovat asuneet tässä maassa jo satoja vuosia.

Ruotsin opiskelu ei vaikuttanut ammatinvalintaani mitenkään, olen toiminut tarkalleen siinä ammatissa missä halusin.

Mutta ruotsin kielen taitoa en ole koskaan tarvinnut!!! En työelämässä Helsingin seudulla, enkä täällä myöskään yksityiselämän puolella

"""Nyt taisit kertoa todellisen syyn ruotsin vastustamiseen: Omat väärät valintasi elämässä. Ne kyllä eivät ole ruotsinkielen vika vaan sinun. """

Höpön pöpö!!! Viranomaisilla tarkoitan esim opettajia ja kouluviranomaisia ja muita päättäjiä, jotka uskottelevat ja määräävät, että kaikkien on opiskeltava ruotsia, koska se on "kansalliskieli" ja "2. kotimainen" ja "ruotsin osaaminen on rikkaus" jne jne

Jos olisin koululainen ja opiskelija tällä hetkellä, ehdottomasti kieltäytyisin opiskelemasta ruotsia pakollisena aineena.

Lue lisää

No jos et sitä rikkautena näe, niin ei voi mitään. Olen pahoillani puolestasi.

ella4 kirjoitti:

"""Aika erikoinen väite, että kaksikielisyys on rikkaus vain yhteen suuntaan."""

Tietenkin kaksikielisyys hyödyttää lähes pelkästään Suomen ruotsinkielisiä, koska he sen turvin voivat vaatia "tasaveroisuutta" suomenkielisten kanssa, eli täysiä palveluja kaikilla yhteiskunnan aloilla, esim monia tv- ja radiokanavia, yliopistoja jne jne jne jne

Jos tuota kaksikielisyyttä ei olisi, ruotsinkielisten täytyisi ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan omilla ponnistuksillaan, kuten suomenkieliset joutuvat tekemään Ruotsissa tai Ahvenanmaalla. Mutta meillä suomenkieliset joutuvat kustantamaan pikkuruiselle vähemmistölle kalliiksi tulevat omakieliset palvelut, vaikka luonnollisesti he osaavat suomea, koska ovat asuneet tässä maassa jo satoja vuosia.

Ruotsin opiskelu ei vaikuttanut ammatinvalintaani mitenkään, olen toiminut tarkalleen siinä ammatissa missä halusin.

Mutta ruotsin kielen taitoa en ole koskaan tarvinnut!!! En työelämässä Helsingin seudulla, enkä täällä myöskään yksityiselämän puolella

"""Nyt taisit kertoa todellisen syyn ruotsin vastustamiseen: Omat väärät valintasi elämässä. Ne kyllä eivät ole ruotsinkielen vika vaan sinun. """

Höpön pöpö!!! Viranomaisilla tarkoitan esim opettajia ja kouluviranomaisia ja muita päättäjiä, jotka uskottelevat ja määräävät, että kaikkien on opiskeltava ruotsia, koska se on "kansalliskieli" ja "2. kotimainen" ja "ruotsin osaaminen on rikkaus" jne jne

Jos olisin koululainen ja opiskelija tällä hetkellä, ehdottomasti kieltäytyisin opiskelemasta ruotsia pakollisena aineena.

Lue lisää

"Tietenkin kaksikielisyys hyödyttää lähes pelkästään Suomen ruotsinkielisiä, koska he sen turvin voivat vaatia "tasaveroisuutta" suomenkielisten kanssa"

Ella julistaa, mutta on väärässä. Miksi Ella noinkin avoimesti pidättää tasaveratisuuden oikeuksia vain omalla ryhmällään? Onko Ellalla laajemminkin taipumus tuollaiseen "ubermench" suhtautumiseen? Jotenkin minä koen olevani yhtä oikeutettu tasavertaisuuteen kuin Ella. Ymmärrän toki miksi se ei toteudu, mutta en oikein hyväksy ajattelua jossa siihen ei edes tarvitsisi pyrkiä.

"Jos tuota kaksikielisyyttä ei olisi, ruotsinkielisten täytyisi ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan omilla ponnistuksillaan"

No ainakaan Ella ei voi väittää ponnistelevan sen eteen. Mistäköhän ponnistuksista Ella nyt oikein höpisee?

"Mutta meillä suomenkieliset joutuvat kustantamaan pikkuruiselle vähemmistölle kalliiksi tulevat omakieliset palvelut"

Viimeksi kun tarkistin minulla ei ole verotuksessani tai lisenssimaksuissani itään "hurrialennusta". Kyllä me siis ihan yhdessä ylläpidämme yhteiskuntaamme kaikkinensa. Minultakin menee paljon enemmän verorahoja suomenkielisen koulutuksen ja kultuurin ylläpitämiseen. Mutta sen hyväksyn ilomielin.

"Ruotsin opiskelu ei vaikuttanut ammatinvalintaani mitenkään, olen toiminut tarkalleen siinä ammatissa missä halusin."

Onneksi olkoon. Minulla muuten ihan sama suomekielenopintojen suhteen. Ja kemian-, uskonnon-, biologian-, maantieteen-, fysiikan-, englannin-, saksan-, historian-, musiikin-, ym.ym opinojieni suhteen. Koulut on syvältä!

"Mutta ruotsin kielen taitoa en ole koskaan tarvinnut!!!"

ja minä tarvitsen päivittäin. Talankin ura ja palkka sai roiman piristysruiskeen nimenomaan ruotsiopintojensa takia! Mikään muu "vieras" kiele ei ole tuottanut hänelle yhtä paljon hyötyä, hän oli muutaman vuoden hammaslääkärinä, elintasopakolaisena, Ruotsissa!

"Jos olisin koululainen ja opiskelija tällä hetkellä, ehdottomasti kieltäytyisin opiskelemasta ruotsia pakollisena aineena. "

Ja onnistuisit siinä yhtä hyvin kuin ruotsinvastaisuuden perustelemisessa. Istuisit siis kiltisti ja oppisit jopa laudaatturin tasoisesti. Kielipää, kielipää, täss on jotain hämärää.

suomenkielinen kirjoitti:

En ole "uskaltanut" kertoa nimeäni, koska sekä etu- että sukunimeni ovat ruotsinkielisiä. Olen (ja sukuni on) kuitenkin 100% suomenkielinen, mutta sitä ei sitten kumminkaan kukaan enää usko, ja tietyt ihmiset ovat aina valmiita tarttumaan epäolenaisuuksiin. Kaikki eivät aina usko, että en ole äidinkieleltäni ruotsinkielinen. Bara skolsvenska.

Lue lisää

No oliko kommenttia varsinaiseen asiaan?

suomenkielinen kirjoitti:

Hei vielä,

Ei me taideta yksimielisyyttä saavuttaa. Minulle vain kaikki koulusta saatava oppi on arvokasta, ja minkään pakollisuus ei ole opiskeluani rajoittanut. Jos ruotsin kielen asemalla koulussa tuetaan samalla kaksikielisyyttämme (mikä on siis rikkaus, eikä jotain mitä vastustaa), niin hyvä on. Olen myös sitä mieltä, että esim. tässä asiassa parasta tulosta ei tuota valinnanvapaus.
Se on vähän sama asia kuin, jos kansan enemmistöltä kysyttäisiin, tulisi tv:stä pelkkiä salkkareita, bumtsibumia yms.

Sinunkin kannataa arvioida asioita omien kokemuksiesi perusteella, eikä perustuen muiden mielipiteisiin, kun niin lähteisiin niin viittaat. En minäkään kritiikittömästi ruotsin asemaan Suomessa suhtaudu. Nyt olemme puhuneet vain sen asemasta koulussa. Oletko muuten huomannut, että kaltaisesi tälläkin palstalla vetoavat usein muihin ihmisiin/lähteisiin, mutta eivät mainitse, että miten se "pakkoruotsi" heidään omaan elämäänsä sitten on oikeasti haitannut?

Nyt minut tuomitsee jokin muukin kuin vaimo ajoittain! Mutta, vakavasti ottaen, kannattaa ajatella tätä asiaa vähän pidemmälle, kuin kustannusten tai kielen valinnanvapauden kautta. Aina se helpoin ja suosituin tie ei ole se paras.

Lue lisää

Minä minäminä minusta minä tärkeä ruåtsinkieli Minä Minä Itte Paskantärkeä. Minulle minä pakko miun Minä Tiedän Minun mielipide Tiedän Minä , Muut hiljaa. Typerät Paskat,minäminä Mää. Sarkasmi?

MINÄMINÄMINÄMINÄMINÄ.

rautaako? kirjoitti:

"Ruotsin opiskelussa paljon aikaa ja rahaa meni täysin kankkulan kaivoon."

Elämä on!

Me teemme kaikki välillä vääriä valintoja, koska me emme tiedä miten tulevaisuutemme muovautuu. Mutta sinun kokemuksestasihan ei seuraa se että ruotsinkielen opiskelu olisi kaikille turhaa. Olen melko varma että olet opiskellut paljon muutakin joka sittemmin on osoittautunut turhaksi.

No nyt tiedämme sekä Talan että Ellan henkilökohtaisen katkeruuden lähteet.

Lue lisää

"Me teemme kaikki välillä vääriä valintoja, koska me emme tiedä miten tulevaisuutemme muovautuu. "

Mikä valinta? Emme me saa valita opiskelemmeko ruotsia vai emme..se on pakollista kaikille.

Kirjastosta hain tiedot mm. suomenruotsalaisten jalkaväkirykmenttien JR 13 ja JR 68 toimista jatkosodassa ennen kuin julkaisin kirjoitukseni netissä. Lisätietoa sain Ilta-Sanomien professori Åke Lindmanin haastattelusta, kun hän totesi, ettei kannattaisi tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso. Hän totesi myös, että "ruotsinkieli on monille myrkkyä".
Tästä myrkyllisyydestä olemme saaneet havainto-opetusta ylioppilastutkinnon pakkoruotsin poiston seurauksina: 100-68-51-24. Pian saamme varmaan tiedot myös tämän syksyn ruotsin kirjoittajista.

Ensi vuonna vuorossa on ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen seurausten arviointi juuri ruotsin kielen kohdalla. Mitään muuta uudistuksen paljon laajemmasta sisällöstä ei arvioida!

RKP. folkting ja Ruotsi ovat jo aloittaneet lobbauksen pakkoruotsin palauttamiseksi yo-tutkintoon. Mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö hallitus ja eduskunta sille tielle. Seuraukset saattaisivat olla hyvin mielenkiintoisia. - - - Suomen Lukiolaisten Liitto ry yli 50.000:ne jäsenineen, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten nuoret vaativat nyt jo koko pakkoruotsista luopumista. Paine kasvaa myös korkeakouluissa, joissa monien valmistuminen viivästyy turhan virkamiespakkoruotsin takia.

heikki_tala kirjoitti:

Kirjastosta hain tiedot mm. suomenruotsalaisten jalkaväkirykmenttien JR 13 ja JR 68 toimista jatkosodassa ennen kuin julkaisin kirjoitukseni netissä. Lisätietoa sain Ilta-Sanomien professori Åke Lindmanin haastattelusta, kun hän totesi, ettei kannattaisi tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso. Hän totesi myös, että "ruotsinkieli on monille myrkkyä".
Tästä myrkyllisyydestä olemme saaneet havainto-opetusta ylioppilastutkinnon pakkoruotsin poiston seurauksina: 100-68-51-24. Pian saamme varmaan tiedot myös tämän syksyn ruotsin kirjoittajista.

Ensi vuonna vuorossa on ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen seurausten arviointi juuri ruotsin kielen kohdalla. Mitään muuta uudistuksen paljon laajemmasta sisällöstä ei arvioida!

RKP. folkting ja Ruotsi ovat jo aloittaneet lobbauksen pakkoruotsin palauttamiseksi yo-tutkintoon. Mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö hallitus ja eduskunta sille tielle. Seuraukset saattaisivat olla hyvin mielenkiintoisia. - - - Suomen Lukiolaisten Liitto ry yli 50.000:ne jäsenineen, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten nuoret vaativat nyt jo koko pakkoruotsista luopumista. Paine kasvaa myös korkeakouluissa, joissa monien valmistuminen viivästyy turhan virkamiespakkoruotsin takia.

Lue lisää

pakkoruotsi on politiikkaa eikä pedagogiikkaa.

Pakkoruotsittajat on ikääntynyttä vanhempaa poliitikkopolvea, suuria ikäluokkia. He siirtyvät sivuun ja tilalle tulee kansainvälisemmät suomalaiset päättäjät. Se on myrkkyä pakkoruotsille.

heikki_tala kirjoitti:

Kirjastosta hain tiedot mm. suomenruotsalaisten jalkaväkirykmenttien JR 13 ja JR 68 toimista jatkosodassa ennen kuin julkaisin kirjoitukseni netissä. Lisätietoa sain Ilta-Sanomien professori Åke Lindmanin haastattelusta, kun hän totesi, ettei kannattaisi tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso. Hän totesi myös, että "ruotsinkieli on monille myrkkyä".
Tästä myrkyllisyydestä olemme saaneet havainto-opetusta ylioppilastutkinnon pakkoruotsin poiston seurauksina: 100-68-51-24. Pian saamme varmaan tiedot myös tämän syksyn ruotsin kirjoittajista.

Ensi vuonna vuorossa on ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen seurausten arviointi juuri ruotsin kielen kohdalla. Mitään muuta uudistuksen paljon laajemmasta sisällöstä ei arvioida!

RKP. folkting ja Ruotsi ovat jo aloittaneet lobbauksen pakkoruotsin palauttamiseksi yo-tutkintoon. Mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö hallitus ja eduskunta sille tielle. Seuraukset saattaisivat olla hyvin mielenkiintoisia. - - - Suomen Lukiolaisten Liitto ry yli 50.000:ne jäsenineen, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten nuoret vaativat nyt jo koko pakkoruotsista luopumista. Paine kasvaa myös korkeakouluissa, joissa monien valmistuminen viivästyy turhan virkamiespakkoruotsin takia.

Lue lisää

Suosittelen Matti Koskimaan kirjoja muillekin. Tämä kertoo "Sexiettanin suurtaistelusta Tienhaarassa".

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

S. 43 : JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.

JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Koskimaa

Karhumäestä Ilomantsiin. II armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944 (2000)
Syväriltä Nietjärvelle. Aunuksen ryhmän taistelut kesällä 1944 (1998)
Tyrjän rykmentti. JR 7:n ja Er.P 12:n taistelut jatkosodassa (1996)
Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)
Murtajan tykistö. 2. divisioonan tykistön taistelut 1941-1944 (1994)
Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944 (1993)

heikki_tala kirjoitti:

Kirjastosta hain tiedot mm. suomenruotsalaisten jalkaväkirykmenttien JR 13 ja JR 68 toimista jatkosodassa ennen kuin julkaisin kirjoitukseni netissä. Lisätietoa sain Ilta-Sanomien professori Åke Lindmanin haastattelusta, kun hän totesi, ettei kannattaisi tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso. Hän totesi myös, että "ruotsinkieli on monille myrkkyä".
Tästä myrkyllisyydestä olemme saaneet havainto-opetusta ylioppilastutkinnon pakkoruotsin poiston seurauksina: 100-68-51-24. Pian saamme varmaan tiedot myös tämän syksyn ruotsin kirjoittajista.

Ensi vuonna vuorossa on ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen seurausten arviointi juuri ruotsin kielen kohdalla. Mitään muuta uudistuksen paljon laajemmasta sisällöstä ei arvioida!

RKP. folkting ja Ruotsi ovat jo aloittaneet lobbauksen pakkoruotsin palauttamiseksi yo-tutkintoon. Mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö hallitus ja eduskunta sille tielle. Seuraukset saattaisivat olla hyvin mielenkiintoisia. - - - Suomen Lukiolaisten Liitto ry yli 50.000:ne jäsenineen, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten nuoret vaativat nyt jo koko pakkoruotsista luopumista. Paine kasvaa myös korkeakouluissa, joissa monien valmistuminen viivästyy turhan virkamiespakkoruotsin takia.

Lue lisää

Väännäs niistäkin kielipolitiikkaa. No onhan tuo Ankka selkeesti lainasana. Aku on pakkoruotsittaja.

Itsenäisyys tai ei -- siihen en ota kantaa.
On kuitenkin kummallista, että Suomessa ja siis samalla Euroopan unionissa voi olla laajoja alueita, joiden asukkaat pakotetaan opiskelemaan sellaista paikalliskieltä, jota alueella ei puhuta...siis esim. Häme, Kymenlaakso, Karjala,Lappi, Savo, Etelä-Pohjanmaa jne..

Rautaako? kommentoi:
"Väittäisin että viralliset kotimaiset kielet ovat yleismaailmallinen oppiaine, kuitenkin siten että kielet ovat eri, ja vaatimukset maakohtaiset."

Juuri tämän vuoksi pitää Suomesta saada virallisesti yksikielinen ja ruotsille vähemmistökielen asema.

ArJuPa kirjoitti:

Rautaako? kommentoi:
"Väittäisin että viralliset kotimaiset kielet ovat yleismaailmallinen oppiaine, kuitenkin siten että kielet ovat eri, ja vaatimukset maakohtaiset."

Juuri tämän vuoksi pitää Suomesta saada virallisesti yksikielinen ja ruotsille vähemmistökielen asema.

Lue lisää

Niin myös Suomessa. Vain suomenkieli pakolliseksi kaikille. ruotsilla ei tee mitään.

Allu. kirjoitti:

Niin myös Suomessa. Vain suomenkieli pakolliseksi kaikille. ruotsilla ei tee mitään.

Ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea vaan hyötysuomi. Suomenkieli on rikkaus ruotsinkieliselle!

Ruotsinkieliset puhuvat Suomessa niin paljon suomea koska se on hyödyllistä heille. Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes ÄIDINKIELEN VEROISESTI, hän oppi suomen kielen MELKEIN ITSESTÄÄN koulussa hieman avittaen, eikä hän TULE TOIMEEN ilman suomen kieltä.

Suomen kieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa.

Hokemat ruotsin kielen rikkaudesta ja hyödyllisyydestä ovat täysin ilman perusteluja. Ainoat ruotsin kielen taitamisesta syntyvät hyödyt ovat keinotekoisia haittoja (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) joita on lakiin kirjoitettu estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.

Suomen kieli on välttämätön ruotsinkieliselle ja siksi rikkaus. Ruotsin kieli ja suomen kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään vrt. pakkoruotsi.

Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!

huusianna kirjoitti:

Ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea vaan hyötysuomi. Suomenkieli on rikkaus ruotsinkieliselle!

Ruotsinkieliset puhuvat Suomessa niin paljon suomea koska se on hyödyllistä heille. Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes ÄIDINKIELEN VEROISESTI, hän oppi suomen kielen MELKEIN ITSESTÄÄN koulussa hieman avittaen, eikä hän TULE TOIMEEN ilman suomen kieltä.

Suomen kieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa.

Hokemat ruotsin kielen rikkaudesta ja hyödyllisyydestä ovat täysin ilman perusteluja. Ainoat ruotsin kielen taitamisesta syntyvät hyödyt ovat keinotekoisia haittoja (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) joita on lakiin kirjoitettu estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.

Suomen kieli on välttämätön ruotsinkieliselle ja siksi rikkaus. Ruotsin kieli ja suomen kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään vrt. pakkoruotsi.

Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!

Lue lisää

Pakkoruotsituksen kustannukset revitään suomenkielisten selkänahasta.

Pakkoruotsi on suomenkielisille pelkkä rasite, henkinen ja taloudellinen rasite.

Pakkoruotsitus heikentää Suomen talouden kasvua.