Paljonko se kaksikielisyys sitten maksaa?

Laskepas Tapio kaikki Suomessa tuotettu käännöstyö niin kyllä sitä ollaan ihan eri lukemissa kuin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseinen sopimus oli ainoastaan Sisäministeriön poliisiosaston tekemä käännössopimus.
- Sisäministeriössä on useita muita toimijoita kuin poliisi ja ministeriöitä on vaikka millä mitalla.

http://www.valtioneuvosto.fi/ministeriot/fi.jsp

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=255634Vastaus välikysymykseen koskien hallituksen kannanottoa eläkeiän nostosta ja eläkkeiden leikkaamisesta VK 1/2009 (Jutta Urpilainen/sd ym.) 11.3.2009
Pääministeri Matti Vanhanen
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Maailman talous on ajautunut pahimpaan kriisiinsä toisen maailmansodan jälkeen. Valtiot ympäri maailmaa tulevat velkaantumaan vuosikausien ajan. Kaikki julkisen taloutemme kestävyyttä koskeneet laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.
Tammikuussa teollisuustuotantomme romahti viidenneksellä. Jos uusia tilauksia ei tule, jatkuu putoaminen. Kriisin jälkeen lähdemme liikkeelle alemmalta lähtölavalta kuin aikaisemmin, mutta talouden olisi silti ponkaistava yhtä pitkälle kuin ennen kriisiä.
Kriisin keskellä voimme saada helpotusta tilanteeseen lainaamalla valtiolle runsaasti lisärahaa, joka kuluu pääosin yhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoittamiseen. Vain osa lisälainasta käytetään elvytykseen. Mutta tämä velkakeino voi olla vain väliaikainen.
Lainat on lyhennettävä ja korot maksettava taas talouden noustessa. Siihen on vain kolme pääkeinoa: palvelujen ja etuuksien leikkaukset, verotuksen tuntuva kiristäminen tai työurien pidentäminen.
Vuoden lisääminen työuriimme parantaa valtion taloutta vuositasolla noin 3 miljardilla eurolla. Kolmen vuoden lisäämisellä on sama vaikutus kuin esimerkiksi tuloverotuksen korottamisella 10%-yksiköllä.
Hallituksen puolivälitarkistuksessa tämä asetelma nähtiin kirkkaana. Hallituksen velvollisuus on se myös kertoa ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Tässä eduskuntakeskustelussa olisi päähuomion oltava siinä, ovatko toimenpiteet kriisistä ja sen seurauksista selviämiseksi riittäviä. Välikysymys rajaa keskustelun kuitenkin eläkkeisiin. Odottaisin keskustelulta muutakin sanomaa kuin sitä, mitä ei saisi tehdä. Toivon, että otettaisiin kantaa siihen, mitä pitää tehdä.
Ymmärrän ihmisten huolen siitä, mitä hallituksen linjaus eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta on herättänyt. Varsinkin, kun samaan aikaan yritykset vähentävät väkeään taantuman johdosta.
Tilanne herättää ristiriitaisia tunteita.
Välikysymyksen perusteluissa on useita vääriä väitteitä. Hallitus viittaa vastauksena välikysymykseen neuvoteltuun ratkaisuun, jossa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet nopeaan ja kunnianhimoiseen valmisteluun tavoitteena nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Hallitus on osaltaan sitoutunut tähän ratkaisuun ja olemme tyytyväisiä, että keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet vahvasti tavoitteisiin pääsemiseksi.
Hallitus haluaa tehdä edelleen hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös hallituksella olisi aloiteoikeus kolmikannassa.
Ratkaisussa hallitus ja järjestöt sitoutuvat siihen, että nyt haetaan jo vuoden loppuun mennessä vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Hallitus ei ryhdy tästä työstä poikkeavien eläkepoliittisten päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua.
Jokainen ymmärtää, että nyt on näytön paikka kaikilla uskottavien tulosten aikaansaamiseksi. Ehdotusten valmistumisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden arviointi kertoo realistisesti riittävätkö toimenpide-ehdotukset. Emme spekuloi tällä vaiheella vielä vaan nyt on työrauha vaativan urakan toteuttamiseksi. Viimeisen kahden viikon aikana kaikki ovat vakuuttaneet olevansa hallituksen kanssa samaa mieltä itse tavoitteesta – nyt kaikilla – myös välikysymyksen tekijöillä on mahdollisuus tässä välikysymyskeskustelussa aloitteiden tekoon.
Eläkkeellesiirtymisiän nostolinjauksen perustelut ovat kestävät, kun katsomme sitä, mitä meillä on edessämme ensi vuosikymmenellä ja kuinka paljon velkaannumme lähivuosina ja koska nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vasta käynnissä olevan kriisin jälkeen.
Moni voi kysyä onko tällä mitään merkitystä? Laskelmien mukaan tämä parantaisi julkisen talouden tilaa jopa yli kuudella miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin valtionosuudet kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuluvana vuonna valtion budjetissa.
Suomalaisten keski-ikä kohoaa nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Onneksi myös elämme pidempään kuin aikaisemmin. Suomalaisten elinikä on noussut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana jo 4,5 vuotta. Vuonna 2030 Suomessa on peräti 600 000 yli 65-vuotiasta nykyistä enemmän ja yli 200 000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Myös muiden Pohjoismaiden myönteiset esimerkit kertovat siitä, että tavoitteemme saavuttaminen ei ole mahdotonta. Kun Suomessa vuonna 2007 noin 55 % 55-64-vuotiaista oli työssä, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa luku oli 70 % ja Islannissa 85 %. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna suomalaiset siirtyvät noin 2 vuotta aiemmin eläkkeelle, islantilaisiin eroa on yli 4 vuotta.
Olemme pysyvästi siirtymässä tilanteeseen, jossa työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työmarkkinoilta eläkkeelle poistuvat ikäluokat. Kun tänään sata työikäistä huolehtii noin viidestäkymmenestä lapsesta ja vanhuksesta, niin vuonna 2030 huolehdittavia onkin jo 75 sataa työikäistä kohden.
Tämä muutos tapahtuu. Siihen on vastattava. Vastauksen antamista kiirehtii se valitettava tosiasia, että kansainvälisestä kriisistä johtuen joudumme velkaantumaan lähivuosina dramaattisesti.
Ikääntyminen vaikeuttaa hyvinvointimme rahoitusta. Eläke- ja hoivamenot lisääntyvät samalla kun työikäisen väestön osuus supistuu. Tästä johtuen meillä on hallituspohjasta riippumatta jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys siitä, että suomalaisten työuria pitää pidentää sekä alku- että loppupäästä.
Hyvinvointi tarvitsee maksajia. Myös nyt ja tulevina vuosina työelämään siirtyvillä täytyy olla oikeus eläkkeeseen ja palveluihin. Emme halua maksattaa laskujamme lapsillamme.
Suomessa on jo toimittu haasteiden voittamiseksi. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus loi porkkanoita ja keppejä pysyä työmarkkinoilla. Tätä vuoden 2005 uudistusta on nyt terästettävä. Työttömyysputken käyttöä turhan varhaiseen siirtämiseen eläkkeelle on vaikeutettu kahteen otteeseen 1990-luvun lopulta lähtien. Sosiaalitupossa sovittiin hallituksen pyynnöstä joistakin lisätoimista eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Hallitus on sitoutunut sosiaalitupon toteuttamiseen toisin kuin välikysyjät väittävät.
Hallitus otti syksyllä järjestöjen toiveet huomioon, kun valmistelimme lain, jolla estettiin työeläkeyhtiöiden omistamien osakkeiden pakkomyynnit. Tavoitteena oli, ettei eläkelaitosten tarvitsisi ryhtyä osakkeiden pakkomyynteihin meneillään olevan finanssikriisin seurauksena. Pitkällä aikavälillä pakkomyynnit voisivat nimittäin olla epäedullisia eläkejärjestelmän kannalta.
Työelämän kehittämiseen ja erityisesti ikääntyneiden työssä jatkamiseen on panostettu eri tavoin kolmikantaisella yhteistyöllä. Työelämän kehittäminen on ollut osa erityistä politiikkaohjelmaa sekä edellisellä että istuvalla hallituksella.
Kuten sanoin, olemme tehneet Suomessa monia uudistuksia ja varautuneet ikääntymiseen. Olemme jo tehneet enemmän kuin moni muu maa. Valitettavasti tähänastiset toimet eivät riitä.
Välikysyjien arvio siitä, että jo tehdyillä toimilla saavutettaisiin 2-3 vuoden pidennys, on väärä. Asiantuntijat ovat todenneet että nykyiset toimet eivät riitä. Sinällään hyvää uudistusta on terästettävä. Tämän vahvistaa tämän päivän sopimus. Talousneuvoston sihteeristön tuore selvitys vahvistaa aiempien arvioiden tulokset. Tosiasia on, että hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus ei ole täysin turvattu, vaikka vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä toteutuisikin. Viime vuonna eläkkeelle siirtymisen ikä kääntyi lisäksi valitettavasti laskuun, eikä se vielä johtunut talouden käänteestä.
Nykyinen talouskriisi avaa kuitenkin eteemme vielä haasteellisimman maaston kuin meillä aikaisemmin oli edessämme ja korostaa lisätoimien tarvetta entisestään. Syvä taantuma vaikeuttaa pahasti hyvinvointivaltion rahoitusongelman ratkaisemista. Emme valitettavasti voi kulkea muuttuneessa maastossa vanhan kartan avulla.
Hallituksella ei ole samaa ylellisyyttä kuin oppositiolla, joka voi ajatella vain seuraavia vaaleja. Hallituksen on mietittävä miten Suomi selviää vaalien 2011 jälkeenkin. Tämän vuoksi otimme aloitteen ja päätimme politiikkariihessä laajasta kokonaisuudesta, jonka avulla voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen myös ensi vuosikymmenellä.
Hallitus toimisi vastuuttomasti, ellei se kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella hakisi ratkaisuja.
Arvoisa puhemies,
Hallitus haluaa pitää työllisyyden mahdollisimman korkeana ja rakentaa siltaa taantuman yli. Hallitus ei halua tässä taloustilanteessa leikata ihmisille tärkeitä etuuksia ja palveluita kuten lapsilisiä tai lääkäripalveluita tai korottaa merkittävästi veroja ja heikentää kotimarkkinoille tärkeää luottamusta
Tämä kaikki joudutaan valitettavasti tekemään velalla. Voimme harjoittaa palveluista ja perusturvasta huolta pitävää ja elvyttävää politiikkaa vain, jos varmistamme että kykenemme maksamaan laskut aikanaan.
Jotta Suomi säilyisi taantumassa ja sen jälkeen mahdollisimman ehyenä, meidän kaikkien on oltava valmiita toimimaan vaatimusten mukaan.
Meidän suomalaisten on tehtävä enemmän töitä. Kun valitsemme työnteon, meillä on varaa nyt välttämättömään velanottoon ja voimme turvata palvelut ja etuudet tulevaisuudessa kaatamatta liian suurta laskua lastemme maksettavaksi.
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet hallituksen politiikkariihen linjaukset saada nuorten työllisyysastetta ylös ja nuoret aikaisemmin opiskelemaan sekä nopeammin opiskeluista työelämään. Liian moni abiturientti joutuu odottamaan 2-3 vuotta opiskelupaikan avautumista. Liian monen nuoren opiskelut kestävät liian pitkään. Myös työuran alkupäähän saatavat ratkaisut helpottavat talouttamme tuntuvasti.
Meidän on voitava parantaa erityisesti ikääntyneiden työllisyyttä. Meillä on tähän mahdollisuuksia muiden pohjoismaiden esimerkin mukaan. Kun suomalaisten elinikä pitenee ja terveys ja toimintakyky jatkavat kohenemistaan, pystymme työskentelemään pitempään, jos työllemme on kysyntää ja meillä oikeat kannustimet pysyä työmarkkinoilla.
Meidän on edistettävä työssäjaksamista panostamalla osaamisen uudistamiseen työuran aikana, työkyvyn ylläpitoon, työelämän laatuun ja sosiaaliturvan kehittämiseen.
Paljon hiljaista tietoa omaavat harmaat pantterit ovat yhteiskunnallemme mahdollisuus, eivät taakka.
Työelämää on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa siten, että myös varttuneemmat työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä ja tulevat reilusti kohdelluiksi. Hallitus on osaltaan pyrkinyt tähän panostamalla terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämiseen. Tietoa ja selvityksiä työhyvinvoinnista on jo tehty paljon usean hallituksen aikana. Nyt on käytännön toimien aika ja vietävä keinot suomalaisille työpaikoille.
Jos työntekijöiltä vaaditaan pidempää työuraa, työnantajilta vaaditaan vastineeksi joustavuutta ottaa ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja elinvaiheet huomioon. Työjärjestelyillä ja joustavilla työajoilla on suuri merkitys, kuinka ihmiset jaksavat työelämässä. Kun työntekijä voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa, se on havaittu hyväksi keinoksi parantaa jaksamista työelämässä. Hallitus suhtautuu myös avoimin mielin kaikkiin uusiin ajatuksiin työelämän kehittämisestä.
Mutta tosiasia on, että työhyvinvoinnin kehittämisen rinnalla tarvitaan myös muita toimia, jos todella haluamme pidempiä työuria. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairaiden ja työkyvyttömien pitäisi jatkaa työelämässä, jos eivät pysty.
Ihmiselle on tarjottava enemmän mahdollisuuksia työkyvyn salliessa palata työmarkkinoille työkyvyttömyyseläkkeeltä heidän niin halutessaan. Hallitus on esittämässä muutoksia työeläkelainsäädäntöön, jotta työkyvyttömyyseläkkellä olevat voisivat nykyistä enemmän kokeilla työhön paluuta jättämällä eläkkeen lepäämään. Tarkastelussa on myös kuinka paljon voi pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ansaita eläkkeensä päälle
Jotta yhä useampi voisi olla töissä, tarvitaan vahvaa suomalaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Yrityksiemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää tukevat parhaiten maltilliset palkkaratkaisut. Työpaikkojen luomiseksi tarvitaan myös panostamista osaamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen koko maassa. Tähän keskittyvän uuden kasvustrategian luominen on keskeinen osa hallituksen politiikkariihen päätöksiä.
Arvoisa puhemies,
Kun eduskunta äänestää välikysymyksestä, se päättää tuesta hallituksen linjauksille sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi että työurien pidentämiseksi.
Kyse on siitä, teemmekö päätökset ajoissa kriisin välttämiseksi vai vasta kun kriisi on koko painollaan sylissämme. Toimisimme vastuuttomasti, jos vastustaisimme työllisyysastetta nostavia uudistuksia ja vaatisimme samanaikaisesti lisää velanottoa.
Välikysyjien linja on lisäksi sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta erikoinen. Mitä pidemmälle lykkäämme uudistukset, sitä raskaammaksi 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden taakka kasvaa.
Hallitus rakentaa toimillaan siltaa yli taantuman. Luomme edellytykset sille, että 2020-luvullakin Suomessa on toimiva vanhustenhuolto, päivähoito, eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva. Halumme lisätä suomalaisten uskoa hyvinvointilupauksen pysyvyyteen toimimalla siten, että voimme turvata palvelut ja etuudet pidentämällä työuria molemmista päistä.
Nyt on saatu seisovat vedet liikkeelle suomalaisten työurien pidentämisessä. Haaste on erittäin kova, mutta yhdessä siitä selvitään.
Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin.

savupirtti kirjoitti:

Laskepas Tapio kaikki Suomessa tuotettu käännöstyö niin kyllä sitä ollaan ihan eri lukemissa kuin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseinen sopimus oli ainoastaan Sisäministeriön poliisiosaston tekemä käännössopimus.
- Sisäministeriössä on useita muita toimijoita kuin poliisi ja ministeriöitä on vaikka millä mitalla.

http://www.valtioneuvosto.fi/ministeriot/fi.jsp

Lue lisää

"Sisäministeriössä on useita muita toimijoita kuin poliisi ja ministeriöitä on vaikka millä mitalla."

Nuo kaikki kuuluvat valtionhallintoon.

(Dziisus näitä netti fennoja!)

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Sisäministeriössä on useita muita toimijoita kuin poliisi ja ministeriöitä on vaikka millä mitalla."

Nuo kaikki kuuluvat valtionhallintoon.

(Dziisus näitä netti fennoja!)

Lue lisää

kovin paljoa käännellä kun urakka on niin valtavan suuri ja laskutus ankara.

Mattikin pyytää ruotsinnosta pöytäkirjaan.

"Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin."

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=255634

savupirtti kirjoitti:

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=255634Vastaus välikysymykseen koskien hallituksen kannanottoa eläkeiän nostosta ja eläkkeiden leikkaamisesta VK 1/2009 (Jutta Urpilainen/sd ym.) 11.3.2009
Pääministeri Matti Vanhanen
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Maailman talous on ajautunut pahimpaan kriisiinsä toisen maailmansodan jälkeen. Valtiot ympäri maailmaa tulevat velkaantumaan vuosikausien ajan. Kaikki julkisen taloutemme kestävyyttä koskeneet laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.
Tammikuussa teollisuustuotantomme romahti viidenneksellä. Jos uusia tilauksia ei tule, jatkuu putoaminen. Kriisin jälkeen lähdemme liikkeelle alemmalta lähtölavalta kuin aikaisemmin, mutta talouden olisi silti ponkaistava yhtä pitkälle kuin ennen kriisiä.
Kriisin keskellä voimme saada helpotusta tilanteeseen lainaamalla valtiolle runsaasti lisärahaa, joka kuluu pääosin yhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoittamiseen. Vain osa lisälainasta käytetään elvytykseen. Mutta tämä velkakeino voi olla vain väliaikainen.
Lainat on lyhennettävä ja korot maksettava taas talouden noustessa. Siihen on vain kolme pääkeinoa: palvelujen ja etuuksien leikkaukset, verotuksen tuntuva kiristäminen tai työurien pidentäminen.
Vuoden lisääminen työuriimme parantaa valtion taloutta vuositasolla noin 3 miljardilla eurolla. Kolmen vuoden lisäämisellä on sama vaikutus kuin esimerkiksi tuloverotuksen korottamisella 10%-yksiköllä.
Hallituksen puolivälitarkistuksessa tämä asetelma nähtiin kirkkaana. Hallituksen velvollisuus on se myös kertoa ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Tässä eduskuntakeskustelussa olisi päähuomion oltava siinä, ovatko toimenpiteet kriisistä ja sen seurauksista selviämiseksi riittäviä. Välikysymys rajaa keskustelun kuitenkin eläkkeisiin. Odottaisin keskustelulta muutakin sanomaa kuin sitä, mitä ei saisi tehdä. Toivon, että otettaisiin kantaa siihen, mitä pitää tehdä.
Ymmärrän ihmisten huolen siitä, mitä hallituksen linjaus eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta on herättänyt. Varsinkin, kun samaan aikaan yritykset vähentävät väkeään taantuman johdosta.
Tilanne herättää ristiriitaisia tunteita.
Välikysymyksen perusteluissa on useita vääriä väitteitä. Hallitus viittaa vastauksena välikysymykseen neuvoteltuun ratkaisuun, jossa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet nopeaan ja kunnianhimoiseen valmisteluun tavoitteena nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Hallitus on osaltaan sitoutunut tähän ratkaisuun ja olemme tyytyväisiä, että keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet vahvasti tavoitteisiin pääsemiseksi.
Hallitus haluaa tehdä edelleen hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös hallituksella olisi aloiteoikeus kolmikannassa.
Ratkaisussa hallitus ja järjestöt sitoutuvat siihen, että nyt haetaan jo vuoden loppuun mennessä vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Hallitus ei ryhdy tästä työstä poikkeavien eläkepoliittisten päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua.
Jokainen ymmärtää, että nyt on näytön paikka kaikilla uskottavien tulosten aikaansaamiseksi. Ehdotusten valmistumisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden arviointi kertoo realistisesti riittävätkö toimenpide-ehdotukset. Emme spekuloi tällä vaiheella vielä vaan nyt on työrauha vaativan urakan toteuttamiseksi. Viimeisen kahden viikon aikana kaikki ovat vakuuttaneet olevansa hallituksen kanssa samaa mieltä itse tavoitteesta – nyt kaikilla – myös välikysymyksen tekijöillä on mahdollisuus tässä välikysymyskeskustelussa aloitteiden tekoon.
Eläkkeellesiirtymisiän nostolinjauksen perustelut ovat kestävät, kun katsomme sitä, mitä meillä on edessämme ensi vuosikymmenellä ja kuinka paljon velkaannumme lähivuosina ja koska nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vasta käynnissä olevan kriisin jälkeen.
Moni voi kysyä onko tällä mitään merkitystä? Laskelmien mukaan tämä parantaisi julkisen talouden tilaa jopa yli kuudella miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin valtionosuudet kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuluvana vuonna valtion budjetissa.
Suomalaisten keski-ikä kohoaa nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Onneksi myös elämme pidempään kuin aikaisemmin. Suomalaisten elinikä on noussut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana jo 4,5 vuotta. Vuonna 2030 Suomessa on peräti 600 000 yli 65-vuotiasta nykyistä enemmän ja yli 200 000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Myös muiden Pohjoismaiden myönteiset esimerkit kertovat siitä, että tavoitteemme saavuttaminen ei ole mahdotonta. Kun Suomessa vuonna 2007 noin 55 % 55-64-vuotiaista oli työssä, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa luku oli 70 % ja Islannissa 85 %. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna suomalaiset siirtyvät noin 2 vuotta aiemmin eläkkeelle, islantilaisiin eroa on yli 4 vuotta.
Olemme pysyvästi siirtymässä tilanteeseen, jossa työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työmarkkinoilta eläkkeelle poistuvat ikäluokat. Kun tänään sata työikäistä huolehtii noin viidestäkymmenestä lapsesta ja vanhuksesta, niin vuonna 2030 huolehdittavia onkin jo 75 sataa työikäistä kohden.
Tämä muutos tapahtuu. Siihen on vastattava. Vastauksen antamista kiirehtii se valitettava tosiasia, että kansainvälisestä kriisistä johtuen joudumme velkaantumaan lähivuosina dramaattisesti.
Ikääntyminen vaikeuttaa hyvinvointimme rahoitusta. Eläke- ja hoivamenot lisääntyvät samalla kun työikäisen väestön osuus supistuu. Tästä johtuen meillä on hallituspohjasta riippumatta jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys siitä, että suomalaisten työuria pitää pidentää sekä alku- että loppupäästä.
Hyvinvointi tarvitsee maksajia. Myös nyt ja tulevina vuosina työelämään siirtyvillä täytyy olla oikeus eläkkeeseen ja palveluihin. Emme halua maksattaa laskujamme lapsillamme.
Suomessa on jo toimittu haasteiden voittamiseksi. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus loi porkkanoita ja keppejä pysyä työmarkkinoilla. Tätä vuoden 2005 uudistusta on nyt terästettävä. Työttömyysputken käyttöä turhan varhaiseen siirtämiseen eläkkeelle on vaikeutettu kahteen otteeseen 1990-luvun lopulta lähtien. Sosiaalitupossa sovittiin hallituksen pyynnöstä joistakin lisätoimista eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Hallitus on sitoutunut sosiaalitupon toteuttamiseen toisin kuin välikysyjät väittävät.
Hallitus otti syksyllä järjestöjen toiveet huomioon, kun valmistelimme lain, jolla estettiin työeläkeyhtiöiden omistamien osakkeiden pakkomyynnit. Tavoitteena oli, ettei eläkelaitosten tarvitsisi ryhtyä osakkeiden pakkomyynteihin meneillään olevan finanssikriisin seurauksena. Pitkällä aikavälillä pakkomyynnit voisivat nimittäin olla epäedullisia eläkejärjestelmän kannalta.
Työelämän kehittämiseen ja erityisesti ikääntyneiden työssä jatkamiseen on panostettu eri tavoin kolmikantaisella yhteistyöllä. Työelämän kehittäminen on ollut osa erityistä politiikkaohjelmaa sekä edellisellä että istuvalla hallituksella.
Kuten sanoin, olemme tehneet Suomessa monia uudistuksia ja varautuneet ikääntymiseen. Olemme jo tehneet enemmän kuin moni muu maa. Valitettavasti tähänastiset toimet eivät riitä.
Välikysyjien arvio siitä, että jo tehdyillä toimilla saavutettaisiin 2-3 vuoden pidennys, on väärä. Asiantuntijat ovat todenneet että nykyiset toimet eivät riitä. Sinällään hyvää uudistusta on terästettävä. Tämän vahvistaa tämän päivän sopimus. Talousneuvoston sihteeristön tuore selvitys vahvistaa aiempien arvioiden tulokset. Tosiasia on, että hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus ei ole täysin turvattu, vaikka vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä toteutuisikin. Viime vuonna eläkkeelle siirtymisen ikä kääntyi lisäksi valitettavasti laskuun, eikä se vielä johtunut talouden käänteestä.
Nykyinen talouskriisi avaa kuitenkin eteemme vielä haasteellisimman maaston kuin meillä aikaisemmin oli edessämme ja korostaa lisätoimien tarvetta entisestään. Syvä taantuma vaikeuttaa pahasti hyvinvointivaltion rahoitusongelman ratkaisemista. Emme valitettavasti voi kulkea muuttuneessa maastossa vanhan kartan avulla.
Hallituksella ei ole samaa ylellisyyttä kuin oppositiolla, joka voi ajatella vain seuraavia vaaleja. Hallituksen on mietittävä miten Suomi selviää vaalien 2011 jälkeenkin. Tämän vuoksi otimme aloitteen ja päätimme politiikkariihessä laajasta kokonaisuudesta, jonka avulla voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen myös ensi vuosikymmenellä.
Hallitus toimisi vastuuttomasti, ellei se kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella hakisi ratkaisuja.
Arvoisa puhemies,
Hallitus haluaa pitää työllisyyden mahdollisimman korkeana ja rakentaa siltaa taantuman yli. Hallitus ei halua tässä taloustilanteessa leikata ihmisille tärkeitä etuuksia ja palveluita kuten lapsilisiä tai lääkäripalveluita tai korottaa merkittävästi veroja ja heikentää kotimarkkinoille tärkeää luottamusta
Tämä kaikki joudutaan valitettavasti tekemään velalla. Voimme harjoittaa palveluista ja perusturvasta huolta pitävää ja elvyttävää politiikkaa vain, jos varmistamme että kykenemme maksamaan laskut aikanaan.
Jotta Suomi säilyisi taantumassa ja sen jälkeen mahdollisimman ehyenä, meidän kaikkien on oltava valmiita toimimaan vaatimusten mukaan.
Meidän suomalaisten on tehtävä enemmän töitä. Kun valitsemme työnteon, meillä on varaa nyt välttämättömään velanottoon ja voimme turvata palvelut ja etuudet tulevaisuudessa kaatamatta liian suurta laskua lastemme maksettavaksi.
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet hallituksen politiikkariihen linjaukset saada nuorten työllisyysastetta ylös ja nuoret aikaisemmin opiskelemaan sekä nopeammin opiskeluista työelämään. Liian moni abiturientti joutuu odottamaan 2-3 vuotta opiskelupaikan avautumista. Liian monen nuoren opiskelut kestävät liian pitkään. Myös työuran alkupäähän saatavat ratkaisut helpottavat talouttamme tuntuvasti.
Meidän on voitava parantaa erityisesti ikääntyneiden työllisyyttä. Meillä on tähän mahdollisuuksia muiden pohjoismaiden esimerkin mukaan. Kun suomalaisten elinikä pitenee ja terveys ja toimintakyky jatkavat kohenemistaan, pystymme työskentelemään pitempään, jos työllemme on kysyntää ja meillä oikeat kannustimet pysyä työmarkkinoilla.
Meidän on edistettävä työssäjaksamista panostamalla osaamisen uudistamiseen työuran aikana, työkyvyn ylläpitoon, työelämän laatuun ja sosiaaliturvan kehittämiseen.
Paljon hiljaista tietoa omaavat harmaat pantterit ovat yhteiskunnallemme mahdollisuus, eivät taakka.
Työelämää on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa siten, että myös varttuneemmat työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä ja tulevat reilusti kohdelluiksi. Hallitus on osaltaan pyrkinyt tähän panostamalla terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämiseen. Tietoa ja selvityksiä työhyvinvoinnista on jo tehty paljon usean hallituksen aikana. Nyt on käytännön toimien aika ja vietävä keinot suomalaisille työpaikoille.
Jos työntekijöiltä vaaditaan pidempää työuraa, työnantajilta vaaditaan vastineeksi joustavuutta ottaa ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja elinvaiheet huomioon. Työjärjestelyillä ja joustavilla työajoilla on suuri merkitys, kuinka ihmiset jaksavat työelämässä. Kun työntekijä voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa, se on havaittu hyväksi keinoksi parantaa jaksamista työelämässä. Hallitus suhtautuu myös avoimin mielin kaikkiin uusiin ajatuksiin työelämän kehittämisestä.
Mutta tosiasia on, että työhyvinvoinnin kehittämisen rinnalla tarvitaan myös muita toimia, jos todella haluamme pidempiä työuria. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairaiden ja työkyvyttömien pitäisi jatkaa työelämässä, jos eivät pysty.
Ihmiselle on tarjottava enemmän mahdollisuuksia työkyvyn salliessa palata työmarkkinoille työkyvyttömyyseläkkeeltä heidän niin halutessaan. Hallitus on esittämässä muutoksia työeläkelainsäädäntöön, jotta työkyvyttömyyseläkkellä olevat voisivat nykyistä enemmän kokeilla työhön paluuta jättämällä eläkkeen lepäämään. Tarkastelussa on myös kuinka paljon voi pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ansaita eläkkeensä päälle
Jotta yhä useampi voisi olla töissä, tarvitaan vahvaa suomalaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Yrityksiemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää tukevat parhaiten maltilliset palkkaratkaisut. Työpaikkojen luomiseksi tarvitaan myös panostamista osaamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen koko maassa. Tähän keskittyvän uuden kasvustrategian luominen on keskeinen osa hallituksen politiikkariihen päätöksiä.
Arvoisa puhemies,
Kun eduskunta äänestää välikysymyksestä, se päättää tuesta hallituksen linjauksille sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi että työurien pidentämiseksi.
Kyse on siitä, teemmekö päätökset ajoissa kriisin välttämiseksi vai vasta kun kriisi on koko painollaan sylissämme. Toimisimme vastuuttomasti, jos vastustaisimme työllisyysastetta nostavia uudistuksia ja vaatisimme samanaikaisesti lisää velanottoa.
Välikysyjien linja on lisäksi sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta erikoinen. Mitä pidemmälle lykkäämme uudistukset, sitä raskaammaksi 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden taakka kasvaa.
Hallitus rakentaa toimillaan siltaa yli taantuman. Luomme edellytykset sille, että 2020-luvullakin Suomessa on toimiva vanhustenhuolto, päivähoito, eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva. Halumme lisätä suomalaisten uskoa hyvinvointilupauksen pysyvyyteen toimimalla siten, että voimme turvata palvelut ja etuudet pidentämällä työuria molemmista päistä.
Nyt on saatu seisovat vedet liikkeelle suomalaisten työurien pidentämisessä. Haaste on erittäin kova, mutta yhdessä siitä selvitään.
Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin.

Lue lisää

Mihin perustat käsityksesi, että tuo muka pitäisi kääntää? Lakeja ja asetuksia lukuunottamatta valtionhallinnon asiakirjoja ei juurikaan käännetä ruotsiksi, ellei ole kysymys ruotsinkielistä henkilöä tai yhteisöä koskevasta asiasta (kuten esimerkiksi Folktinget). Yksikielisissä kunnissa käännöksiä ei tarvita käytännössä lainkaan.

Mainittakoon, että v 2001 Suomen tuomioistuinlaitoksen käännös- ja tulkkauskustannukset olivat 788000 euroa. Kaksikielisessä Helsingissä pöytäkirjojen yms laatimisesta ruotsiksi aiheutuu n 10 työtuntia kuukaudessa. Ks hallituksen esitys uudeksi kiellaiksi, kohta 3.2

http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20020092

umpiluu kirjoitti:

kovin paljoa käännellä kun urakka on niin valtavan suuri ja laskutus ankara.

Mattikin pyytää ruotsinnosta pöytäkirjaan.

"Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin."

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=255634

Lue lisää

Kyllähän lukuun on tietysti laskettava jonkinlainen indeksikorotus kun se on vuodelta 2006, mutta ei suuruusluokka siitä ole miksikään muuttunut.

"...valtionhallinnossa on yhteensä kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajia ja terminologeja noin 150 henkilöä, joiden kokonaiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa (palkkakulut n. 7,5 milj. euroa). Ruotsin kääntämisen osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. Muiden kielten käännöksiä hankitaan ostopalveluina yli 2,6 miljoonalla eurolla ja tulkkauspalveluita yli 2 miljoonalla eurolla.Yhteensä kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat siten noin 18 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat 2005 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Lisäksi eduskunnassa kääntämiseen, tarkastamiseen ja tulkkaukseen käytetään yksitoista henkilötyövuotta. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa on neljä kääntäjää."

(Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006)

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Kyllähän lukuun on tietysti laskettava jonkinlainen indeksikorotus kun se on vuodelta 2006, mutta ei suuruusluokka siitä ole miksikään muuttunut.

"...valtionhallinnossa on yhteensä kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajia ja terminologeja noin 150 henkilöä, joiden kokonaiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa (palkkakulut n. 7,5 milj. euroa). Ruotsin kääntämisen osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. Muiden kielten käännöksiä hankitaan ostopalveluina yli 2,6 miljoonalla eurolla ja tulkkauspalveluita yli 2 miljoonalla eurolla.Yhteensä kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat siten noin 18 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat 2005 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Lisäksi eduskunnassa kääntämiseen, tarkastamiseen ja tulkkaukseen käytetään yksitoista henkilötyövuotta. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa on neljä kääntäjää."

(Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006)

Lue lisää

Rautalapio alkaa vähitellen ottaa selvää asioista ja tämä on hyvä alku. Tähän asti hän on vaatinut muita selvittämään asiaa. Kuitenkin ihmetyttää, miksi kielilakia säädettäessä eivät valtion viranomaisetkaan pystyneet selvittämään kaksikielisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Pystyykö Rautalapio parempaan?

asertyi kirjoitti:

Rautalapio alkaa vähitellen ottaa selvää asioista ja tämä on hyvä alku. Tähän asti hän on vaatinut muita selvittämään asiaa. Kuitenkin ihmetyttää, miksi kielilakia säädettäessä eivät valtion viranomaisetkaan pystyneet selvittämään kaksikielisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Pystyykö Rautalapio parempaan?

Lue lisää

Onhan se hyvä aloitus kun Rautalapio kaivaa esiin faktaa jonkun netti fennon väitettyä jälleen puuta heinää. Rautalapio tuntuu olevan selvillä asioista, toisin kuin netti fennot. Uskoisin Rautalapion haluavan väittäjien itse perustelevan väitteensä. Keskustelussa on täysin normaalia että väitteen esittäjä tukee väitettään faktoin (jotka ovat asiassa relevantteja). Itse haluaisin joskus nähdä edes yhden hyvin perustellun aloituksen netti fennolta. Sellaista palstalla ei ole vielä kertaakaan nähty.

asertyi kirjoitti:

Rautalapio alkaa vähitellen ottaa selvää asioista ja tämä on hyvä alku. Tähän asti hän on vaatinut muita selvittämään asiaa. Kuitenkin ihmetyttää, miksi kielilakia säädettäessä eivät valtion viranomaisetkaan pystyneet selvittämään kaksikielisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Pystyykö Rautalapio parempaan?

Lue lisää

Kun kaikkinensa kaksikielisyys - sekä valtion että kuntien kustannukset - ovat vähäpätöinen menoerä, niin ei siitä virtaa saa. Muuta kuin kuvittelemalla menoja paljon suuremmiksi tietysti. Ja sitähän täällä harrastetaan, etten sanoisi vuolaasti.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Kyllähän lukuun on tietysti laskettava jonkinlainen indeksikorotus kun se on vuodelta 2006, mutta ei suuruusluokka siitä ole miksikään muuttunut.

"...valtionhallinnossa on yhteensä kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajia ja terminologeja noin 150 henkilöä, joiden kokonaiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa (palkkakulut n. 7,5 milj. euroa). Ruotsin kääntämisen osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. Muiden kielten käännöksiä hankitaan ostopalveluina yli 2,6 miljoonalla eurolla ja tulkkauspalveluita yli 2 miljoonalla eurolla.Yhteensä kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat siten noin 18 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat 2005 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Lisäksi eduskunnassa kääntämiseen, tarkastamiseen ja tulkkaukseen käytetään yksitoista henkilötyövuotta. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa on neljä kääntäjää."

(Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006)

Lue lisää

Aloituksen sopimus koski ihan luonnollisesti Folktingetin ja Sisäasiainministeriön poliisiosaston välistä sopimusta. Folktingetin käännöstoimisto on kaiken todennäköisyyden mukaan työn tekijä ei valtionhallinnon palkkaamat kääntäjät. Tämä selittyy jo pelkästään sillä, että valtionhallinnon kääntäjillä on jo palkka eikä käännöskuluja sen vuoksi tarvitse eritellä. Kaiken lisäksi meillä on tämä "mainio" kielilaki joka velvoittaa työn tekemisen ilman erityistä hinnoittelua.
Suomenruotsalaisista suojatyöpaikoista on siis kysymys ja varat revitään suomalaisen veronmaksajan selkänahasta.

http://www.folktinget.fi/oversattningsbyran.html

välikysymys kirjoitti:

Mihin perustat käsityksesi, että tuo muka pitäisi kääntää? Lakeja ja asetuksia lukuunottamatta valtionhallinnon asiakirjoja ei juurikaan käännetä ruotsiksi, ellei ole kysymys ruotsinkielistä henkilöä tai yhteisöä koskevasta asiasta (kuten esimerkiksi Folktinget). Yksikielisissä kunnissa käännöksiä ei tarvita käytännössä lainkaan.

Mainittakoon, että v 2001 Suomen tuomioistuinlaitoksen käännös- ja tulkkauskustannukset olivat 788000 euroa. Kaksikielisessä Helsingissä pöytäkirjojen yms laatimisesta ruotsiksi aiheutuu n 10 työtuntia kuukaudessa. Ks hallituksen esitys uudeksi kiellaiksi, kohta 3.2

http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20020092

Lue lisää

Jos satuit lukemaan jutun loppuun niin Matti Vanhanen itse lopettaa puheensa,

"Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin."

Näin se homma käy jokaisen puheen kohdalla. Paljon käännetään ja se maksaa.

rautaako? kirjoitti:

Kun kaikkinensa kaksikielisyys - sekä valtion että kuntien kustannukset - ovat vähäpätöinen menoerä, niin ei siitä virtaa saa. Muuta kuin kuvittelemalla menoja paljon suuremmiksi tietysti. Ja sitähän täällä harrastetaan, etten sanoisi vuolaasti.

Lue lisää

Kirjoitin tietovirrasta. Tapio antoi ensimmäisen kerran hieman informaatiota. Olen kanssasi samaa mieltä: pieni määrä ei virtaa, vaan tihkuu.

savupirtti kirjoitti:

Aloituksen sopimus koski ihan luonnollisesti Folktingetin ja Sisäasiainministeriön poliisiosaston välistä sopimusta. Folktingetin käännöstoimisto on kaiken todennäköisyyden mukaan työn tekijä ei valtionhallinnon palkkaamat kääntäjät. Tämä selittyy jo pelkästään sillä, että valtionhallinnon kääntäjillä on jo palkka eikä käännöskuluja sen vuoksi tarvitse eritellä. Kaiken lisäksi meillä on tämä "mainio" kielilaki joka velvoittaa työn tekemisen ilman erityistä hinnoittelua.
Suomenruotsalaisista suojatyöpaikoista on siis kysymys ja varat revitään suomalaisen veronmaksajan selkänahasta.

http://www.folktinget.fi/oversattningsbyran.html

Lue lisää

"Folktingetin käännöstoimisto on kaiken todennäköisyyden mukaan työn tekijä ei valtionhallinnon palkkaamat kääntäjät."

Ei kun se on niitä ostopalveluita.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Folktingetin käännöstoimisto on kaiken todennäköisyyden mukaan työn tekijä ei valtionhallinnon palkkaamat kääntäjät."

Ei kun se on niitä ostopalveluita.

"Folktingetin käännöstoimisto on kaiken todennäköisyyden mukaan työn tekijä ei valtionhallinnon palkkaamat kääntäjät."

Ei kun se on niitä ostopalveluita.

Ja ostopalvelut olivat siis mukana edellä esittämässäni lainauksessa: "Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. " (Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006)

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Folktingetin käännöstoimisto on kaiken todennäköisyyden mukaan työn tekijä ei valtionhallinnon palkkaamat kääntäjät."

Ei kun se on niitä ostopalveluita.

Ja ostopalvelut olivat siis mukana edellä esittämässäni lainauksessa: "Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. " (Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006)

Lue lisää

Näin syntyy tilanne, että Folktinget vaatii kaikenlaista ja saatuaan tahtonsa läpi lammasmaisilta poliitikoilta tekee työn suuresta rahasta.

savupirtti kirjoitti:

Jos satuit lukemaan jutun loppuun niin Matti Vanhanen itse lopettaa puheensa,

"Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin."

Näin se homma käy jokaisen puheen kohdalla. Paljon käännetään ja se maksaa.

Lue lisää

"Paljon käännetään ja se maksaa. "

Ja käännöskustannuksista on selvitys julkaisussa Valtion kielipalveluiden nykytila. Ruotsin käännös- ja tulkkauskulut olivat sen mukaan noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2006.
Valtion budjetti on puolestaan n 40 000 miljoonaa euroa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Paljon käännetään ja se maksaa. "

Ja käännöskustannuksista on selvitys julkaisussa Valtion kielipalveluiden nykytila. Ruotsin käännös- ja tulkkauskulut olivat sen mukaan noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2006.
Valtion budjetti on puolestaan n 40 000 miljoonaa euroa.

Lue lisää

Ajatteles lapioitsia tuota avauksen sopimusta. Kun jokainen poliisi raportti maassa käännetään tulee kyllä kustannuksia. Jos vaikka yhdessä raportissa on keskimäärin 10 sivua niin, yhden raportin kääntäminen on jo yli 500 euroa. Maassa tehdään satoja tuhansia poliisin raportteja vuodessa. Alkavat miljoonat paukkua jo sadan tuhannen raportin kääntäminen on 100 000 x 510 euroa eli 510 miljoonaa euroa. eikä varmaan edes 100.000 käännöstä riitä. Mitäs siihen sanoo lapioitsija. Ja täämmöistä on hallinto täynnä kun kielilaki vaatii nuo joka paperin käännökset

Selitystä tarvitaan kirjoitti:

Ajatteles lapioitsia tuota avauksen sopimusta. Kun jokainen poliisi raportti maassa käännetään tulee kyllä kustannuksia. Jos vaikka yhdessä raportissa on keskimäärin 10 sivua niin, yhden raportin kääntäminen on jo yli 500 euroa. Maassa tehdään satoja tuhansia poliisin raportteja vuodessa. Alkavat miljoonat paukkua jo sadan tuhannen raportin kääntäminen on 100 000 x 510 euroa eli 510 miljoonaa euroa. eikä varmaan edes 100.000 käännöstä riitä. Mitäs siihen sanoo lapioitsija. Ja täämmöistä on hallinto täynnä kun kielilaki vaatii nuo joka paperin käännökset

Lue lisää

"Kun jokainen poliisi raportti maassa käännetään tulee kyllä kustannuksia."

Varmaan tulisi, mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että esimerkiksi jokainen poliisiraportti käännettäisiin?
Ei kannattaisi uskoa kaiken maailman heikkien höpötyksiä.

Selitystä tarvitaan kirjoitti:

Ajatteles lapioitsia tuota avauksen sopimusta. Kun jokainen poliisi raportti maassa käännetään tulee kyllä kustannuksia. Jos vaikka yhdessä raportissa on keskimäärin 10 sivua niin, yhden raportin kääntäminen on jo yli 500 euroa. Maassa tehdään satoja tuhansia poliisin raportteja vuodessa. Alkavat miljoonat paukkua jo sadan tuhannen raportin kääntäminen on 100 000 x 510 euroa eli 510 miljoonaa euroa. eikä varmaan edes 100.000 käännöstä riitä. Mitäs siihen sanoo lapioitsija. Ja täämmöistä on hallinto täynnä kun kielilaki vaatii nuo joka paperin käännökset

Lue lisää

Jos joka paperi tosiaan pitäisi kääntää, niin miten selität, että tuomioistuinlaitoksen käännös- ja tulkkauskustannukset v 2001 oli koko maassa yhteensä 788.000 euroa?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Kun jokainen poliisi raportti maassa käännetään tulee kyllä kustannuksia."

Varmaan tulisi, mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että esimerkiksi jokainen poliisiraportti käännettäisiin?
Ei kannattaisi uskoa kaiken maailman heikkien höpötyksiä.

Lue lisää

Matti pyytää tekstin lopussa, että ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan. Pitkä vastaus joka yksistään jo maksaa melkoisen summan rahaa ja näitä vastauksia ja kysymyksiä tulee päivittäin joka yhteiskunnan sektorilla joten ei ne 12 miljoonaa ole muuta kuin verryttelyä näissä hommissa.

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=255634Vastaus välikysymykseen koskien hallituksen kannanottoa eläkeiän nostosta ja eläkkeiden leikkaamisesta VK 1/2009 (Jutta Urpilainen/sd ym.) 11.3.2009
Pääministeri Matti Vanhanen
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Maailman talous on ajautunut pahimpaan kriisiinsä toisen maailmansodan jälkeen. Valtiot ympäri maailmaa tulevat velkaantumaan vuosikausien ajan. Kaikki julkisen taloutemme kestävyyttä koskeneet laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.
Tammikuussa teollisuustuotantomme romahti viidenneksellä. Jos uusia tilauksia ei tule, jatkuu putoaminen. Kriisin jälkeen lähdemme liikkeelle alemmalta lähtölavalta kuin aikaisemmin, mutta talouden olisi silti ponkaistava yhtä pitkälle kuin ennen kriisiä.
Kriisin keskellä voimme saada helpotusta tilanteeseen lainaamalla valtiolle runsaasti lisärahaa, joka kuluu pääosin yhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoittamiseen. Vain osa lisälainasta käytetään elvytykseen. Mutta tämä velkakeino voi olla vain väliaikainen.
Lainat on lyhennettävä ja korot maksettava taas talouden noustessa. Siihen on vain kolme pääkeinoa: palvelujen ja etuuksien leikkaukset, verotuksen tuntuva kiristäminen tai työurien pidentäminen.
Vuoden lisääminen työuriimme parantaa valtion taloutta vuositasolla noin 3 miljardilla eurolla. Kolmen vuoden lisäämisellä on sama vaikutus kuin esimerkiksi tuloverotuksen korottamisella 10%-yksiköllä.
Hallituksen puolivälitarkistuksessa tämä asetelma nähtiin kirkkaana. Hallituksen velvollisuus on se myös kertoa ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Tässä eduskuntakeskustelussa olisi päähuomion oltava siinä, ovatko toimenpiteet kriisistä ja sen seurauksista selviämiseksi riittäviä. Välikysymys rajaa keskustelun kuitenkin eläkkeisiin. Odottaisin keskustelulta muutakin sanomaa kuin sitä, mitä ei saisi tehdä. Toivon, että otettaisiin kantaa siihen, mitä pitää tehdä.
Ymmärrän ihmisten huolen siitä, mitä hallituksen linjaus eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta on herättänyt. Varsinkin, kun samaan aikaan yritykset vähentävät väkeään taantuman johdosta.
Tilanne herättää ristiriitaisia tunteita.
Välikysymyksen perusteluissa on useita vääriä väitteitä. Hallitus viittaa vastauksena välikysymykseen neuvoteltuun ratkaisuun, jossa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet nopeaan ja kunnianhimoiseen valmisteluun tavoitteena nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Hallitus on osaltaan sitoutunut tähän ratkaisuun ja olemme tyytyväisiä, että keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet vahvasti tavoitteisiin pääsemiseksi.
Hallitus haluaa tehdä edelleen hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös hallituksella olisi aloiteoikeus kolmikannassa.
Ratkaisussa hallitus ja järjestöt sitoutuvat siihen, että nyt haetaan jo vuoden loppuun mennessä vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Hallitus ei ryhdy tästä työstä poikkeavien eläkepoliittisten päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua.
Jokainen ymmärtää, että nyt on näytön paikka kaikilla uskottavien tulosten aikaansaamiseksi. Ehdotusten valmistumisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden arviointi kertoo realistisesti riittävätkö toimenpide-ehdotukset. Emme spekuloi tällä vaiheella vielä vaan nyt on työrauha vaativan urakan toteuttamiseksi. Viimeisen kahden viikon aikana kaikki ovat vakuuttaneet olevansa hallituksen kanssa samaa mieltä itse tavoitteesta – nyt kaikilla – myös välikysymyksen tekijöillä on mahdollisuus tässä välikysymyskeskustelussa aloitteiden tekoon.
Eläkkeellesiirtymisiän nostolinjauksen perustelut ovat kestävät, kun katsomme sitä, mitä meillä on edessämme ensi vuosikymmenellä ja kuinka paljon velkaannumme lähivuosina ja koska nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vasta käynnissä olevan kriisin jälkeen.
Moni voi kysyä onko tällä mitään merkitystä? Laskelmien mukaan tämä parantaisi julkisen talouden tilaa jopa yli kuudella miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin valtionosuudet kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuluvana vuonna valtion budjetissa.
Suomalaisten keski-ikä kohoaa nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Onneksi myös elämme pidempään kuin aikaisemmin. Suomalaisten elinikä on noussut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana jo 4,5 vuotta. Vuonna 2030 Suomessa on peräti 600 000 yli 65-vuotiasta nykyistä enemmän ja yli 200 000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Myös muiden Pohjoismaiden myönteiset esimerkit kertovat siitä, että tavoitteemme saavuttaminen ei ole mahdotonta. Kun Suomessa vuonna 2007 noin 55 % 55-64-vuotiaista oli työssä, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa luku oli 70 % ja Islannissa 85 %. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna suomalaiset siirtyvät noin 2 vuotta aiemmin eläkkeelle, islantilaisiin eroa on yli 4 vuotta.
Olemme pysyvästi siirtymässä tilanteeseen, jossa työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työmarkkinoilta eläkkeelle poistuvat ikäluokat. Kun tänään sata työikäistä huolehtii noin viidestäkymmenestä lapsesta ja vanhuksesta, niin vuonna 2030 huolehdittavia onkin jo 75 sataa työikäistä kohden.
Tämä muutos tapahtuu. Siihen on vastattava. Vastauksen antamista kiirehtii se valitettava tosiasia, että kansainvälisestä kriisistä johtuen joudumme velkaantumaan lähivuosina dramaattisesti.
Ikääntyminen vaikeuttaa hyvinvointimme rahoitusta. Eläke- ja hoivamenot lisääntyvät samalla kun työikäisen väestön osuus supistuu. Tästä johtuen meillä on hallituspohjasta riippumatta jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys siitä, että suomalaisten työuria pitää pidentää sekä alku- että loppupäästä.
Hyvinvointi tarvitsee maksajia. Myös nyt ja tulevina vuosina työelämään siirtyvillä täytyy olla oikeus eläkkeeseen ja palveluihin. Emme halua maksattaa laskujamme lapsillamme.
Suomessa on jo toimittu haasteiden voittamiseksi. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus loi porkkanoita ja keppejä pysyä työmarkkinoilla. Tätä vuoden 2005 uudistusta on nyt terästettävä. Työttömyysputken käyttöä turhan varhaiseen siirtämiseen eläkkeelle on vaikeutettu kahteen otteeseen 1990-luvun lopulta lähtien. Sosiaalitupossa sovittiin hallituksen pyynnöstä joistakin lisätoimista eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Hallitus on sitoutunut sosiaalitupon toteuttamiseen toisin kuin välikysyjät väittävät.
Hallitus otti syksyllä järjestöjen toiveet huomioon, kun valmistelimme lain, jolla estettiin työeläkeyhtiöiden omistamien osakkeiden pakkomyynnit. Tavoitteena oli, ettei eläkelaitosten tarvitsisi ryhtyä osakkeiden pakkomyynteihin meneillään olevan finanssikriisin seurauksena. Pitkällä aikavälillä pakkomyynnit voisivat nimittäin olla epäedullisia eläkejärjestelmän kannalta.
Työelämän kehittämiseen ja erityisesti ikääntyneiden työssä jatkamiseen on panostettu eri tavoin kolmikantaisella yhteistyöllä. Työelämän kehittäminen on ollut osa erityistä politiikkaohjelmaa sekä edellisellä että istuvalla hallituksella.
Kuten sanoin, olemme tehneet Suomessa monia uudistuksia ja varautuneet ikääntymiseen. Olemme jo tehneet enemmän kuin moni muu maa. Valitettavasti tähänastiset toimet eivät riitä.
Välikysyjien arvio siitä, että jo tehdyillä toimilla saavutettaisiin 2-3 vuoden pidennys, on väärä. Asiantuntijat ovat todenneet että nykyiset toimet eivät riitä. Sinällään hyvää uudistusta on terästettävä. Tämän vahvistaa tämän päivän sopimus. Talousneuvoston sihteeristön tuore selvitys vahvistaa aiempien arvioiden tulokset. Tosiasia on, että hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus ei ole täysin turvattu, vaikka vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä toteutuisikin. Viime vuonna eläkkeelle siirtymisen ikä kääntyi lisäksi valitettavasti laskuun, eikä se vielä johtunut talouden käänteestä.
Nykyinen talouskriisi avaa kuitenkin eteemme vielä haasteellisimman maaston kuin meillä aikaisemmin oli edessämme ja korostaa lisätoimien tarvetta entisestään. Syvä taantuma vaikeuttaa pahasti hyvinvointivaltion rahoitusongelman ratkaisemista. Emme valitettavasti voi kulkea muuttuneessa maastossa vanhan kartan avulla.
Hallituksella ei ole samaa ylellisyyttä kuin oppositiolla, joka voi ajatella vain seuraavia vaaleja. Hallituksen on mietittävä miten Suomi selviää vaalien 2011 jälkeenkin. Tämän vuoksi otimme aloitteen ja päätimme politiikkariihessä laajasta kokonaisuudesta, jonka avulla voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen myös ensi vuosikymmenellä.
Hallitus toimisi vastuuttomasti, ellei se kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella hakisi ratkaisuja.
Arvoisa puhemies,
Hallitus haluaa pitää työllisyyden mahdollisimman korkeana ja rakentaa siltaa taantuman yli. Hallitus ei halua tässä taloustilanteessa leikata ihmisille tärkeitä etuuksia ja palveluita kuten lapsilisiä tai lääkäripalveluita tai korottaa merkittävästi veroja ja heikentää kotimarkkinoille tärkeää luottamusta
Tämä kaikki joudutaan valitettavasti tekemään velalla. Voimme harjoittaa palveluista ja perusturvasta huolta pitävää ja elvyttävää politiikkaa vain, jos varmistamme että kykenemme maksamaan laskut aikanaan.
Jotta Suomi säilyisi taantumassa ja sen jälkeen mahdollisimman ehyenä, meidän kaikkien on oltava valmiita toimimaan vaatimusten mukaan.
Meidän suomalaisten on tehtävä enemmän töitä. Kun valitsemme työnteon, meillä on varaa nyt välttämättömään velanottoon ja voimme turvata palvelut ja etuudet tulevaisuudessa kaatamatta liian suurta laskua lastemme maksettavaksi.
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet hallituksen politiikkariihen linjaukset saada nuorten työllisyysastetta ylös ja nuoret aikaisemmin opiskelemaan sekä nopeammin opiskeluista työelämään. Liian moni abiturientti joutuu odottamaan 2-3 vuotta opiskelupaikan avautumista. Liian monen nuoren opiskelut kestävät liian pitkään. Myös työuran alkupäähän saatavat ratkaisut helpottavat talouttamme tuntuvasti.
Meidän on voitava parantaa erityisesti ikääntyneiden työllisyyttä. Meillä on tähän mahdollisuuksia muiden pohjoismaiden esimerkin mukaan. Kun suomalaisten elinikä pitenee ja terveys ja toimintakyky jatkavat kohenemistaan, pystymme työskentelemään pitempään, jos työllemme on kysyntää ja meillä oikeat kannustimet pysyä työmarkkinoilla.
Meidän on edistettävä työssäjaksamista panostamalla osaamisen uudistamiseen työuran aikana, työkyvyn ylläpitoon, työelämän laatuun ja sosiaaliturvan kehittämiseen.
Paljon hiljaista tietoa omaavat harmaat pantterit ovat yhteiskunnallemme mahdollisuus, eivät taakka.
Työelämää on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa siten, että myös varttuneemmat työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä ja tulevat reilusti kohdelluiksi. Hallitus on osaltaan pyrkinyt tähän panostamalla terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämiseen. Tietoa ja selvityksiä työhyvinvoinnista on jo tehty paljon usean hallituksen aikana. Nyt on käytännön toimien aika ja vietävä keinot suomalaisille työpaikoille.
Jos työntekijöiltä vaaditaan pidempää työuraa, työnantajilta vaaditaan vastineeksi joustavuutta ottaa ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja elinvaiheet huomioon. Työjärjestelyillä ja joustavilla työajoilla on suuri merkitys, kuinka ihmiset jaksavat työelämässä. Kun työntekijä voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa, se on havaittu hyväksi keinoksi parantaa jaksamista työelämässä. Hallitus suhtautuu myös avoimin mielin kaikkiin uusiin ajatuksiin työelämän kehittämisestä.
Mutta tosiasia on, että työhyvinvoinnin kehittämisen rinnalla tarvitaan myös muita toimia, jos todella haluamme pidempiä työuria. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairaiden ja työkyvyttömien pitäisi jatkaa työelämässä, jos eivät pysty.
Ihmiselle on tarjottava enemmän mahdollisuuksia työkyvyn salliessa palata työmarkkinoille työkyvyttömyyseläkkeeltä heidän niin halutessaan. Hallitus on esittämässä muutoksia työeläkelainsäädäntöön, jotta työkyvyttömyyseläkkellä olevat voisivat nykyistä enemmän kokeilla työhön paluuta jättämällä eläkkeen lepäämään. Tarkastelussa on myös kuinka paljon voi pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ansaita eläkkeensä päälle
Jotta yhä useampi voisi olla töissä, tarvitaan vahvaa suomalaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Yrityksiemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää tukevat parhaiten maltilliset palkkaratkaisut. Työpaikkojen luomiseksi tarvitaan myös panostamista osaamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen koko maassa. Tähän keskittyvän uuden kasvustrategian luominen on keskeinen osa hallituksen politiikkariihen päätöksiä.
Arvoisa puhemies,
Kun eduskunta äänestää välikysymyksestä, se päättää tuesta hallituksen linjauksille sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi että työurien pidentämiseksi.
Kyse on siitä, teemmekö päätökset ajoissa kriisin välttämiseksi vai vasta kun kriisi on koko painollaan sylissämme. Toimisimme vastuuttomasti, jos vastustaisimme työllisyysastetta nostavia uudistuksia ja vaatisimme samanaikaisesti lisää velanottoa.
Välikysyjien linja on lisäksi sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta erikoinen. Mitä pidemmälle lykkäämme uudistukset, sitä raskaammaksi 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden taakka kasvaa.
Hallitus rakentaa toimillaan siltaa yli taantuman. Luomme edellytykset sille, että 2020-luvullakin Suomessa on toimiva vanhustenhuolto, päivähoito, eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva. Halumme lisätä suomalaisten uskoa hyvinvointilupauksen pysyvyyteen toimimalla siten, että voimme turvata palvelut ja etuudet pidentämällä työuria molemmista päistä.
Nyt on saatu seisovat vedet liikkeelle suomalaisten työurien pidentämisessä. Haaste on erittäin kova, mutta yhdessä siitä selvitään.
Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Kun jokainen poliisi raportti maassa käännetään tulee kyllä kustannuksia."

Varmaan tulisi, mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että esimerkiksi jokainen poliisiraportti käännettäisiin?
Ei kannattaisi uskoa kaiken maailman heikkien höpötyksiä.

Lue lisää

Kielilaki sanoo, että kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi niinkun Vanhasen puhe käännetään. Lue lapio kiellaki äläkä kieroile ja valehtele

sELITYSTÄ TARVITAAN kirjoitti:

Kielilaki sanoo, että kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi niinkun Vanhasen puhe käännetään. Lue lapio kiellaki äläkä kieroile ja valehtele

Näytäs ny sieltä kielilaista se kohta, jonka mukaan "kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi".

Et tietenkään näytä, mutta kuitenkin edes ettet näytä sitä kun et sellaista sieltä löydä.

savupirtti kirjoitti:

Matti pyytää tekstin lopussa, että ruotsinnos liitetään pöytäkirjaan. Pitkä vastaus joka yksistään jo maksaa melkoisen summan rahaa ja näitä vastauksia ja kysymyksiä tulee päivittäin joka yhteiskunnan sektorilla joten ei ne 12 miljoonaa ole muuta kuin verryttelyä näissä hommissa.

http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/valikysymykset/valikysymysvastaukset/fi.jsp?oid=255634Vastaus välikysymykseen koskien hallituksen kannanottoa eläkeiän nostosta ja eläkkeiden leikkaamisesta VK 1/2009 (Jutta Urpilainen/sd ym.) 11.3.2009
Pääministeri Matti Vanhanen
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Maailman talous on ajautunut pahimpaan kriisiinsä toisen maailmansodan jälkeen. Valtiot ympäri maailmaa tulevat velkaantumaan vuosikausien ajan. Kaikki julkisen taloutemme kestävyyttä koskeneet laskelmat ja suunnitelmat menevät uusiksi.
Tammikuussa teollisuustuotantomme romahti viidenneksellä. Jos uusia tilauksia ei tule, jatkuu putoaminen. Kriisin jälkeen lähdemme liikkeelle alemmalta lähtölavalta kuin aikaisemmin, mutta talouden olisi silti ponkaistava yhtä pitkälle kuin ennen kriisiä.
Kriisin keskellä voimme saada helpotusta tilanteeseen lainaamalla valtiolle runsaasti lisärahaa, joka kuluu pääosin yhteiskunnan palveluiden ja etuuksien rahoittamiseen. Vain osa lisälainasta käytetään elvytykseen. Mutta tämä velkakeino voi olla vain väliaikainen.
Lainat on lyhennettävä ja korot maksettava taas talouden noustessa. Siihen on vain kolme pääkeinoa: palvelujen ja etuuksien leikkaukset, verotuksen tuntuva kiristäminen tai työurien pidentäminen.
Vuoden lisääminen työuriimme parantaa valtion taloutta vuositasolla noin 3 miljardilla eurolla. Kolmen vuoden lisäämisellä on sama vaikutus kuin esimerkiksi tuloverotuksen korottamisella 10%-yksiköllä.
Hallituksen puolivälitarkistuksessa tämä asetelma nähtiin kirkkaana. Hallituksen velvollisuus on se myös kertoa ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Tässä eduskuntakeskustelussa olisi päähuomion oltava siinä, ovatko toimenpiteet kriisistä ja sen seurauksista selviämiseksi riittäviä. Välikysymys rajaa keskustelun kuitenkin eläkkeisiin. Odottaisin keskustelulta muutakin sanomaa kuin sitä, mitä ei saisi tehdä. Toivon, että otettaisiin kantaa siihen, mitä pitää tehdä.
Ymmärrän ihmisten huolen siitä, mitä hallituksen linjaus eläkkeellesiirtymisiän nostamisesta on herättänyt. Varsinkin, kun samaan aikaan yritykset vähentävät väkeään taantuman johdosta.
Tilanne herättää ristiriitaisia tunteita.
Välikysymyksen perusteluissa on useita vääriä väitteitä. Hallitus viittaa vastauksena välikysymykseen neuvoteltuun ratkaisuun, jossa kaikki osapuolet ovat sitoutuneet nopeaan ja kunnianhimoiseen valmisteluun tavoitteena nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Hallitus on osaltaan sitoutunut tähän ratkaisuun ja olemme tyytyväisiä, että keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet vahvasti tavoitteisiin pääsemiseksi.
Hallitus haluaa tehdä edelleen hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös hallituksella olisi aloiteoikeus kolmikannassa.
Ratkaisussa hallitus ja järjestöt sitoutuvat siihen, että nyt haetaan jo vuoden loppuun mennessä vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Hallitus ei ryhdy tästä työstä poikkeavien eläkepoliittisten päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua.
Jokainen ymmärtää, että nyt on näytön paikka kaikilla uskottavien tulosten aikaansaamiseksi. Ehdotusten valmistumisen jälkeen tehtävä vaikuttavuuden arviointi kertoo realistisesti riittävätkö toimenpide-ehdotukset. Emme spekuloi tällä vaiheella vielä vaan nyt on työrauha vaativan urakan toteuttamiseksi. Viimeisen kahden viikon aikana kaikki ovat vakuuttaneet olevansa hallituksen kanssa samaa mieltä itse tavoitteesta – nyt kaikilla – myös välikysymyksen tekijöillä on mahdollisuus tässä välikysymyskeskustelussa aloitteiden tekoon.
Eläkkeellesiirtymisiän nostolinjauksen perustelut ovat kestävät, kun katsomme sitä, mitä meillä on edessämme ensi vuosikymmenellä ja kuinka paljon velkaannumme lähivuosina ja koska nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vasta käynnissä olevan kriisin jälkeen.
Moni voi kysyä onko tällä mitään merkitystä? Laskelmien mukaan tämä parantaisi julkisen talouden tilaa jopa yli kuudella miljardilla eurolla. Se on enemmän kuin valtionosuudet kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuluvana vuonna valtion budjetissa.
Suomalaisten keski-ikä kohoaa nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan maassa. Onneksi myös elämme pidempään kuin aikaisemmin. Suomalaisten elinikä on noussut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana jo 4,5 vuotta. Vuonna 2030 Suomessa on peräti 600 000 yli 65-vuotiasta nykyistä enemmän ja yli 200 000 työikäistä vähemmän kuin nyt. Myös muiden Pohjoismaiden myönteiset esimerkit kertovat siitä, että tavoitteemme saavuttaminen ei ole mahdotonta. Kun Suomessa vuonna 2007 noin 55 % 55-64-vuotiaista oli työssä, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa luku oli 70 % ja Islannissa 85 %. Ruotsiin ja Norjaan verrattuna suomalaiset siirtyvät noin 2 vuotta aiemmin eläkkeelle, islantilaisiin eroa on yli 4 vuotta.
Olemme pysyvästi siirtymässä tilanteeseen, jossa työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin työmarkkinoilta eläkkeelle poistuvat ikäluokat. Kun tänään sata työikäistä huolehtii noin viidestäkymmenestä lapsesta ja vanhuksesta, niin vuonna 2030 huolehdittavia onkin jo 75 sataa työikäistä kohden.
Tämä muutos tapahtuu. Siihen on vastattava. Vastauksen antamista kiirehtii se valitettava tosiasia, että kansainvälisestä kriisistä johtuen joudumme velkaantumaan lähivuosina dramaattisesti.
Ikääntyminen vaikeuttaa hyvinvointimme rahoitusta. Eläke- ja hoivamenot lisääntyvät samalla kun työikäisen väestön osuus supistuu. Tästä johtuen meillä on hallituspohjasta riippumatta jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys siitä, että suomalaisten työuria pitää pidentää sekä alku- että loppupäästä.
Hyvinvointi tarvitsee maksajia. Myös nyt ja tulevina vuosina työelämään siirtyvillä täytyy olla oikeus eläkkeeseen ja palveluihin. Emme halua maksattaa laskujamme lapsillamme.
Suomessa on jo toimittu haasteiden voittamiseksi. Vuonna 2005 voimaan tullut eläkeuudistus loi porkkanoita ja keppejä pysyä työmarkkinoilla. Tätä vuoden 2005 uudistusta on nyt terästettävä. Työttömyysputken käyttöä turhan varhaiseen siirtämiseen eläkkeelle on vaikeutettu kahteen otteeseen 1990-luvun lopulta lähtien. Sosiaalitupossa sovittiin hallituksen pyynnöstä joistakin lisätoimista eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Hallitus on sitoutunut sosiaalitupon toteuttamiseen toisin kuin välikysyjät väittävät.
Hallitus otti syksyllä järjestöjen toiveet huomioon, kun valmistelimme lain, jolla estettiin työeläkeyhtiöiden omistamien osakkeiden pakkomyynnit. Tavoitteena oli, ettei eläkelaitosten tarvitsisi ryhtyä osakkeiden pakkomyynteihin meneillään olevan finanssikriisin seurauksena. Pitkällä aikavälillä pakkomyynnit voisivat nimittäin olla epäedullisia eläkejärjestelmän kannalta.
Työelämän kehittämiseen ja erityisesti ikääntyneiden työssä jatkamiseen on panostettu eri tavoin kolmikantaisella yhteistyöllä. Työelämän kehittäminen on ollut osa erityistä politiikkaohjelmaa sekä edellisellä että istuvalla hallituksella.
Kuten sanoin, olemme tehneet Suomessa monia uudistuksia ja varautuneet ikääntymiseen. Olemme jo tehneet enemmän kuin moni muu maa. Valitettavasti tähänastiset toimet eivät riitä.
Välikysyjien arvio siitä, että jo tehdyillä toimilla saavutettaisiin 2-3 vuoden pidennys, on väärä. Asiantuntijat ovat todenneet että nykyiset toimet eivät riitä. Sinällään hyvää uudistusta on terästettävä. Tämän vahvistaa tämän päivän sopimus. Talousneuvoston sihteeristön tuore selvitys vahvistaa aiempien arvioiden tulokset. Tosiasia on, että hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus ei ole täysin turvattu, vaikka vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä toteutuisikin. Viime vuonna eläkkeelle siirtymisen ikä kääntyi lisäksi valitettavasti laskuun, eikä se vielä johtunut talouden käänteestä.
Nykyinen talouskriisi avaa kuitenkin eteemme vielä haasteellisimman maaston kuin meillä aikaisemmin oli edessämme ja korostaa lisätoimien tarvetta entisestään. Syvä taantuma vaikeuttaa pahasti hyvinvointivaltion rahoitusongelman ratkaisemista. Emme valitettavasti voi kulkea muuttuneessa maastossa vanhan kartan avulla.
Hallituksella ei ole samaa ylellisyyttä kuin oppositiolla, joka voi ajatella vain seuraavia vaaleja. Hallituksen on mietittävä miten Suomi selviää vaalien 2011 jälkeenkin. Tämän vuoksi otimme aloitteen ja päätimme politiikkariihessä laajasta kokonaisuudesta, jonka avulla voimme turvata palveluiden ja etuuksien rahoituksen myös ensi vuosikymmenellä.
Hallitus toimisi vastuuttomasti, ellei se kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella hakisi ratkaisuja.
Arvoisa puhemies,
Hallitus haluaa pitää työllisyyden mahdollisimman korkeana ja rakentaa siltaa taantuman yli. Hallitus ei halua tässä taloustilanteessa leikata ihmisille tärkeitä etuuksia ja palveluita kuten lapsilisiä tai lääkäripalveluita tai korottaa merkittävästi veroja ja heikentää kotimarkkinoille tärkeää luottamusta
Tämä kaikki joudutaan valitettavasti tekemään velalla. Voimme harjoittaa palveluista ja perusturvasta huolta pitävää ja elvyttävää politiikkaa vain, jos varmistamme että kykenemme maksamaan laskut aikanaan.
Jotta Suomi säilyisi taantumassa ja sen jälkeen mahdollisimman ehyenä, meidän kaikkien on oltava valmiita toimimaan vaatimusten mukaan.
Meidän suomalaisten on tehtävä enemmän töitä. Kun valitsemme työnteon, meillä on varaa nyt välttämättömään velanottoon ja voimme turvata palvelut ja etuudet tulevaisuudessa kaatamatta liian suurta laskua lastemme maksettavaksi.
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet hallituksen politiikkariihen linjaukset saada nuorten työllisyysastetta ylös ja nuoret aikaisemmin opiskelemaan sekä nopeammin opiskeluista työelämään. Liian moni abiturientti joutuu odottamaan 2-3 vuotta opiskelupaikan avautumista. Liian monen nuoren opiskelut kestävät liian pitkään. Myös työuran alkupäähän saatavat ratkaisut helpottavat talouttamme tuntuvasti.
Meidän on voitava parantaa erityisesti ikääntyneiden työllisyyttä. Meillä on tähän mahdollisuuksia muiden pohjoismaiden esimerkin mukaan. Kun suomalaisten elinikä pitenee ja terveys ja toimintakyky jatkavat kohenemistaan, pystymme työskentelemään pitempään, jos työllemme on kysyntää ja meillä oikeat kannustimet pysyä työmarkkinoilla.
Meidän on edistettävä työssäjaksamista panostamalla osaamisen uudistamiseen työuran aikana, työkyvyn ylläpitoon, työelämän laatuun ja sosiaaliturvan kehittämiseen.
Paljon hiljaista tietoa omaavat harmaat pantterit ovat yhteiskunnallemme mahdollisuus, eivät taakka.
Työelämää on kehitettävä yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden kanssa siten, että myös varttuneemmat työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä ja tulevat reilusti kohdelluiksi. Hallitus on osaltaan pyrkinyt tähän panostamalla terveyden edistämiseen ja työelämän kehittämiseen. Tietoa ja selvityksiä työhyvinvoinnista on jo tehty paljon usean hallituksen aikana. Nyt on käytännön toimien aika ja vietävä keinot suomalaisille työpaikoille.
Jos työntekijöiltä vaaditaan pidempää työuraa, työnantajilta vaaditaan vastineeksi joustavuutta ottaa ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja elinvaiheet huomioon. Työjärjestelyillä ja joustavilla työajoilla on suuri merkitys, kuinka ihmiset jaksavat työelämässä. Kun työntekijä voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa, se on havaittu hyväksi keinoksi parantaa jaksamista työelämässä. Hallitus suhtautuu myös avoimin mielin kaikkiin uusiin ajatuksiin työelämän kehittämisestä.
Mutta tosiasia on, että työhyvinvoinnin kehittämisen rinnalla tarvitaan myös muita toimia, jos todella haluamme pidempiä työuria. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairaiden ja työkyvyttömien pitäisi jatkaa työelämässä, jos eivät pysty.
Ihmiselle on tarjottava enemmän mahdollisuuksia työkyvyn salliessa palata työmarkkinoille työkyvyttömyyseläkkeeltä heidän niin halutessaan. Hallitus on esittämässä muutoksia työeläkelainsäädäntöön, jotta työkyvyttömyyseläkkellä olevat voisivat nykyistä enemmän kokeilla työhön paluuta jättämällä eläkkeen lepäämään. Tarkastelussa on myös kuinka paljon voi pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ansaita eläkkeensä päälle
Jotta yhä useampi voisi olla töissä, tarvitaan vahvaa suomalaista yrittäjyyttä ja työpaikkoja. Yrityksiemme kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää tukevat parhaiten maltilliset palkkaratkaisut. Työpaikkojen luomiseksi tarvitaan myös panostamista osaamiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen koko maassa. Tähän keskittyvän uuden kasvustrategian luominen on keskeinen osa hallituksen politiikkariihen päätöksiä.
Arvoisa puhemies,
Kun eduskunta äänestää välikysymyksestä, se päättää tuesta hallituksen linjauksille sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi että työurien pidentämiseksi.
Kyse on siitä, teemmekö päätökset ajoissa kriisin välttämiseksi vai vasta kun kriisi on koko painollaan sylissämme. Toimisimme vastuuttomasti, jos vastustaisimme työllisyysastetta nostavia uudistuksia ja vaatisimme samanaikaisesti lisää velanottoa.
Välikysyjien linja on lisäksi sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta erikoinen. Mitä pidemmälle lykkäämme uudistukset, sitä raskaammaksi 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden taakka kasvaa.
Hallitus rakentaa toimillaan siltaa yli taantuman. Luomme edellytykset sille, että 2020-luvullakin Suomessa on toimiva vanhustenhuolto, päivähoito, eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva. Halumme lisätä suomalaisten uskoa hyvinvointilupauksen pysyvyyteen toimimalla siten, että voimme turvata palvelut ja etuudet pidentämällä työuria molemmista päistä.
Nyt on saatu seisovat vedet liikkeelle suomalaisten työurien pidentämisessä. Haaste on erittäin kova, mutta yhdessä siitä selvitään.
Pyydän liittämään puheeni ruotsinnoksen pöytäkirjaan myöhemmin.

Lue lisää

"Matin vastaus välikysymykseenkin käännetään"

Niistähän ne 12 miljoonan kustannukset osittain koostuvatkin. Mistäs sitten kuvittelit niiden syntyvän?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Näytäs ny sieltä kielilaista se kohta, jonka mukaan "kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi".

Et tietenkään näytä, mutta kuitenkin edes ettet näytä sitä kun et sellaista sieltä löydä.

Lue lisää

"Näytäs ny sieltä kielilaista se kohta, jonka mukaan "kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi"

Kaikki menee automaattisesti kääntöön ei se sen kummempaa ole Tapsa.

Tapsa katsos kun on oikein laki joka velvoittaa suomalaiset kustantamaan oman PAKKORUOTSITUKSENSA.

Lyhyesti Kansankäräjistä

Mitkä kansankäräjät?

•Kansankäräjät edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan
•Antaa lausuntoja eri viranomaisille
•Julkaisee tutkimuksia ja esitteitä
•Tiedottaa ruotsalaisuudesta Suomessa
•Tekee työtä positiivisesti kaksikielisyyteen suhtautumisen puolesta, esim. Päivää God dag kampanjan kautta

Mitä me teemme?

•Kansankäräjät ottaa osaa lainvalmistelutyöhön - hyvä esimerkki on uusi kielilaki.
•Kansankäräjät teki aktiivista työtä säilyttääkseen käräjäoikeuden Eteläpohjanmaalla jossa ruotsinkieli on enemmistökieli. Ja onnistui!
•Kansankäräjillä on hyvää yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa paremman ruotsinkielisen hoidon puolesta.
•SEURAAVAN KERRAN KUN LASKEUDUT HELSINKI-VANTAAN LENTOKENTÄLLE, TÄHYSTELE KAKSIKIELISTÄ SEINÄKYLTTIÄ!
•Vuosittain saavat kaksikieliset perheet julkaisun kuinka lasten kielellistä kehitystä voidaan tukea.
•Meillä on luettelo netissä päiväkodeista, ala-asteen kouluista ja iltapäivähoidosta ruotsiksi.
•Me julkaisemme tilastollisia raportteja suomenruotsalaisista.

Keitä me olemme?

•Me toimimme läpipoliittisesti; kaikki eduskuntapuolueet joilla on ruotsinkielistä toimintaa ovat mukana Kansankäräjillä.
•On olemassa laki Kansankäräjistä (1331/2003) ja toiminta rahoitetaan osittain valtion budjetista.
•Ota meihin mielelläsi yhteyttä jos sinulla on kysymyksiä ja mielipiteitä! Saat meihin yhteyden soittamalla puhelinnumeroon 09-6844 250 tai lähettämällä sähköpostia [email protected]

pakkoruotsin rahoittaja kirjoitti:

"Näytäs ny sieltä kielilaista se kohta, jonka mukaan "kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi"

Kaikki menee automaattisesti kääntöön ei se sen kummempaa ole Tapsa.

Tapsa katsos kun on oikein laki joka velvoittaa suomalaiset kustantamaan oman PAKKORUOTSITUKSENSA.

Lyhyesti Kansankäräjistä

Mitkä kansankäräjät?

•Kansankäräjät edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan
•Antaa lausuntoja eri viranomaisille
•Julkaisee tutkimuksia ja esitteitä
•Tiedottaa ruotsalaisuudesta Suomessa
•Tekee työtä positiivisesti kaksikielisyyteen suhtautumisen puolesta, esim. Päivää God dag kampanjan kautta

Mitä me teemme?

•Kansankäräjät ottaa osaa lainvalmistelutyöhön - hyvä esimerkki on uusi kielilaki.
•Kansankäräjät teki aktiivista työtä säilyttääkseen käräjäoikeuden Eteläpohjanmaalla jossa ruotsinkieli on enemmistökieli. Ja onnistui!
•Kansankäräjillä on hyvää yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa paremman ruotsinkielisen hoidon puolesta.
•SEURAAVAN KERRAN KUN LASKEUDUT HELSINKI-VANTAAN LENTOKENTÄLLE, TÄHYSTELE KAKSIKIELISTÄ SEINÄKYLTTIÄ!
•Vuosittain saavat kaksikieliset perheet julkaisun kuinka lasten kielellistä kehitystä voidaan tukea.
•Meillä on luettelo netissä päiväkodeista, ala-asteen kouluista ja iltapäivähoidosta ruotsiksi.
•Me julkaisemme tilastollisia raportteja suomenruotsalaisista.

Keitä me olemme?

•Me toimimme läpipoliittisesti; kaikki eduskuntapuolueet joilla on ruotsinkielistä toimintaa ovat mukana Kansankäräjillä.
•On olemassa laki Kansankäräjistä (1331/2003) ja toiminta rahoitetaan osittain valtion budjetista.
•Ota meihin mielelläsi yhteyttä jos sinulla on kysymyksiä ja mielipiteitä! Saat meihin yhteyden soittamalla puhelinnumeroon 09-6844 250 tai lähettämällä sähköpostia [email protected]

Lue lisää

"Kaikki menee automaattisesti kääntöön ei se sen kummempaa ole Tapsa."

Laista siis ei löytynyt sitä vaatimusta? Eipä ihme kun siellä ei sellaista ole. Ei se sen kummempaa ole, netti fenno. Sinä uskot mihin uskot, minä en.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Kaikki menee automaattisesti kääntöön ei se sen kummempaa ole Tapsa."

Laista siis ei löytynyt sitä vaatimusta? Eipä ihme kun siellä ei sellaista ole. Ei se sen kummempaa ole, netti fenno. Sinä uskot mihin uskot, minä en.

Lue lisää

Minä uskon Rkp:hen ja folktingetiin muuta saavat uskoa mihin haluavat sanoo Tapsa!

eli siis kirjoitti:

Jos joka paperi tosiaan pitäisi kääntää, niin miten selität, että tuomioistuinlaitoksen käännös- ja tulkkauskustannukset v 2001 oli koko maassa yhteensä 788.000 euroa?

Paljonko olisivat oikeat käännös kustannukset ? Ei puhuta nyt tuosta rautalapion luvusta vaan ihan oikeista kustannuksista kun kaikki asiakirjat käännetään ruotsiksi. Onko kääntäminen miljardien bisnes

Selittäkää minulle kirjoitti:

Paljonko olisivat oikeat käännös kustannukset ? Ei puhuta nyt tuosta rautalapion luvusta vaan ihan oikeista kustannuksista kun kaikki asiakirjat käännetään ruotsiksi. Onko kääntäminen miljardien bisnes

Lue lisää

"kaikkia" asiakirjoja käännetä ruotsiksi.

Tässä kaipaamasi tieto.
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/r10-valtionhallinnon-kielipalveluiden-nykytila/pdf/fi.pdf

savupirtti kirjoitti:

Minä uskon Rkp:hen ja folktingetiin muuta saavat uskoa mihin haluavat sanoo Tapsa!

Tässä tapauksessa uskon valtionhallinnon omaan selvitykseen kielikäännösten kustannuksista kun sitä ei ole mitään syytä epäilläkään. En kuitenkaan pidä netti fennon perustelematonta väitettä 'kaiken kääntämisestä' uskottavana vaikka sinä siihen uskotkin.

Selittäkää minulle kirjoitti:

Paljonko olisivat oikeat käännös kustannukset ? Ei puhuta nyt tuosta rautalapion luvusta vaan ihan oikeista kustannuksista kun kaikki asiakirjat käännetään ruotsiksi. Onko kääntäminen miljardien bisnes

Lue lisää

Netti fenno vaikuttaa pettyneeltä kun kuvitelmat miljardeista eivät olekaan totta.

"käännös kustannukset "

Siksi siis kirjoitetaan 'netti fenno' eikä 'nettifenno' kuten normaali kielentaju sanoisi.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Netti fenno vaikuttaa pettyneeltä kun kuvitelmat miljardeista eivät olekaan totta.

"käännös kustannukset "

Siksi siis kirjoitetaan 'netti fenno' eikä 'nettifenno' kuten normaali kielentaju sanoisi.

Lue lisää

Kysyn tietoa joltakin luotettavalta joka tietää enkä rautalapiolta. Mieluummin uskon talan heikkiä kuin rautalapiota

pakkoruotsin rahoittaja kirjoitti:

"Näytäs ny sieltä kielilaista se kohta, jonka mukaan "kaikki valtion paperit tulee kääntää ruotsiksi"

Kaikki menee automaattisesti kääntöön ei se sen kummempaa ole Tapsa.

Tapsa katsos kun on oikein laki joka velvoittaa suomalaiset kustantamaan oman PAKKORUOTSITUKSENSA.

Lyhyesti Kansankäräjistä

Mitkä kansankäräjät?

•Kansankäräjät edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan
•Antaa lausuntoja eri viranomaisille
•Julkaisee tutkimuksia ja esitteitä
•Tiedottaa ruotsalaisuudesta Suomessa
•Tekee työtä positiivisesti kaksikielisyyteen suhtautumisen puolesta, esim. Päivää God dag kampanjan kautta

Mitä me teemme?

•Kansankäräjät ottaa osaa lainvalmistelutyöhön - hyvä esimerkki on uusi kielilaki.
•Kansankäräjät teki aktiivista työtä säilyttääkseen käräjäoikeuden Eteläpohjanmaalla jossa ruotsinkieli on enemmistökieli. Ja onnistui!
•Kansankäräjillä on hyvää yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa paremman ruotsinkielisen hoidon puolesta.
•SEURAAVAN KERRAN KUN LASKEUDUT HELSINKI-VANTAAN LENTOKENTÄLLE, TÄHYSTELE KAKSIKIELISTÄ SEINÄKYLTTIÄ!
•Vuosittain saavat kaksikieliset perheet julkaisun kuinka lasten kielellistä kehitystä voidaan tukea.
•Meillä on luettelo netissä päiväkodeista, ala-asteen kouluista ja iltapäivähoidosta ruotsiksi.
•Me julkaisemme tilastollisia raportteja suomenruotsalaisista.

Keitä me olemme?

•Me toimimme läpipoliittisesti; kaikki eduskuntapuolueet joilla on ruotsinkielistä toimintaa ovat mukana Kansankäräjillä.
•On olemassa laki Kansankäräjistä (1331/2003) ja toiminta rahoitetaan osittain valtion budjetista.
•Ota meihin mielelläsi yhteyttä jos sinulla on kysymyksiä ja mielipiteitä! Saat meihin yhteyden soittamalla puhelinnumeroon 09-6844 250 tai lähettämällä sähköpostia [email protected]

Lue lisää

•On olemassa laki Kansankäräjistä (1331/2003) ja toiminta rahoitetaan osittain valtion budjetista"

Meillä on laki SVENSKA FINLANDS FOLKTINGET - NIMISESTÄ järjestötsä myöhemmin FOLKTINGET.

Sitä ei ole laissa käännetty/mainittu suomeksi.

Taitaa Talan arviot ruotsinkielen kustannuksista Suomessa osua lähelle totuutta.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Netti fenno vaikuttaa pettyneeltä kun kuvitelmat miljardeista eivät olekaan totta.

"käännös kustannukset "

Siksi siis kirjoitetaan 'netti fenno' eikä 'nettifenno' kuten normaali kielentaju sanoisi.

Lue lisää

Kaksikielisyyden kustannuksiin kuuluu niin paljon muutakin kuin pelkät käännöskulut jotka jo sinänsä ovat melkoisia mutta eivät ainoita. Kaksikielisille kunnille maksettavat korotetut valtionavut ovat mm. tällaisia kustannuksia vaikka nämä kaksikielisen kunnan asukkaat eivät sitä edes tiedä. Poliitikot sen kyllä tietävät mutta eivät kerro kansalaisille totuutta.

savupirtti kirjoitti:

Kaksikielisyyden kustannuksiin kuuluu niin paljon muutakin kuin pelkät käännöskulut jotka jo sinänsä ovat melkoisia mutta eivät ainoita. Kaksikielisille kunnille maksettavat korotetut valtionavut ovat mm. tällaisia kustannuksia vaikka nämä kaksikielisen kunnan asukkaat eivät sitä edes tiedä. Poliitikot sen kyllä tietävät mutta eivät kerro kansalaisille totuutta.

Lue lisää

Eikö se korotus ole 10 % kaikista valtionavuista. Siis sadoista miljoonista on kyse. Wikipedian mukaan kuntien valtionosuudet ovat noin 7 miljardia. laskekaa siitä.

Selitystä halutaa kirjoitti:

Kysyn tietoa joltakin luotettavalta joka tietää enkä rautalapiolta. Mieluummin uskon talan heikkiä kuin rautalapiota

"Kysyn tietoa joltakin luotettavalta joka tietää enkä rautalapiolta. Mieluummin uskon talan heikkiä kuin rautalapiota "

Mihin dokumentteihin Heikki on perustanut väitteensä miljardikustannuksista? Ai, ei mihinkään? Niinpä...

savupirtti kirjoitti:

Kaksikielisyyden kustannuksiin kuuluu niin paljon muutakin kuin pelkät käännöskulut jotka jo sinänsä ovat melkoisia mutta eivät ainoita. Kaksikielisille kunnille maksettavat korotetut valtionavut ovat mm. tällaisia kustannuksia vaikka nämä kaksikielisen kunnan asukkaat eivät sitä edes tiedä. Poliitikot sen kyllä tietävät mutta eivät kerro kansalaisille totuutta.

Lue lisää

" Kaksikielisille kunnille maksettavat korotetut valtionavut ovat mm. tällaisia kustannuksia vaikka nämä kaksikielisen kunnan asukkaat eivät sitä edes tiedä. "

Totta. Kaksikieliset kunnat saavat korotettua valtionapua valtionosuuden perusosassa ja myös opetusministeriön maksamassa osuudessa. Nämä korotetut valtionosuudet tekivät vuoden 2003 budjetissa yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Miljardit ovat edelleen aika kaukana...

Erkki Eräs kirjoitti:

Eikö se korotus ole 10 % kaikista valtionavuista. Siis sadoista miljoonista on kyse. Wikipedian mukaan kuntien valtionosuudet ovat noin 7 miljardia. laskekaa siitä.

"Eikö se korotus ole 10 % kaikista valtionavuista"

Ei ole, vaan valtionosuuden perusosasta ja opetusministeriö osuudesta. Vuonna 2003 kyseinen korotus teki yhteensä 20 miljoonaa euroa. Voit itse laskea prosentit.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Eikö se korotus ole 10 % kaikista valtionavuista"

Ei ole, vaan valtionosuuden perusosasta ja opetusministeriö osuudesta. Vuonna 2003 kyseinen korotus teki yhteensä 20 miljoonaa euroa. Voit itse laskea prosentit.

Lue lisää

Tyypillistä lapiointia yrityksellä hämärtää asia ja viedä keskustelu sivuraiteille. Mihinkän tuokin luku 20 miljoonaa muka perustuu. Anna viite

Erkki Eräs kirjoitti:

Tyypillistä lapiointia yrityksellä hämärtää asia ja viedä keskustelu sivuraiteille. Mihinkän tuokin luku 20 miljoonaa muka perustuu. Anna viite

10 % 6,9 miljardista on 690 miljoonaa euroa eikä 20 miljoonaan euroa. Opettele Tapsa laskemaan edes.

Erkki Eräs kirjoitti:

10 % 6,9 miljardista on 690 miljoonaa euroa eikä 20 miljoonaan euroa. Opettele Tapsa laskemaan edes.

Kuntaliiton julkaisusta "Kunnat ja kielilainsäädäntö. Kansalliskielten asema" luvusta 9 Valtionosuusjärjestelmän kielimääräykset s. 31 selviää, että kaksikielisyyskorotusta maksetaan yleisessä valtionosuudessa ja opetusministeriön valtionosuudessa. Yhteenlaskettuna kaksikielisyyskorotuksen olivat vuonna 2003 edellä mainittu 20 miljoonaa euroa, mikä tekee 0,5% kyseisen vuoden kaikista valtion kunnille maksamista valtionosuuksista. Suomen valtion budjetista 20 miljoonaa on puoli promillea.

Tänä vuonna valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 2009 todetaan perusosan olevan 29,67 euroa asukasta kohden, josta 10 % on 2,97. Budjetissa on varattu yleisen valtionosuuden kaksikielisyyslisään noin 4,8 miljoonaa euroa. Lisäksi tulee opetusministeriön osuus, jota en nyt ehtinyt kaivelemaan esille, mutta yhteissummaksi voi helposti arvioida 20 miljoonaa muutaman vuoden indeksikorotuksin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Tässä tapauksessa uskon valtionhallinnon omaan selvitykseen kielikäännösten kustannuksista kun sitä ei ole mitään syytä epäilläkään. En kuitenkaan pidä netti fennon perustelematonta väitettä 'kaiken kääntämisestä' uskottavana vaikka sinä siihen uskotkin.

Lue lisää

"Tässä tapauksessa uskon valtionhallinnon omaan selvitykseen kielikäännösten kustannuksista kun sitä ei ole mitään syytä epäilläkään."

Luultavasti valtionhallinto yrittää peitellä kaikki todelliset kustannukset joita Suomen keinotekoisesti ylläpidetty kaksoishallinto kahdella kielellä aiheuttaa.

Olisiko tässä ns. ruotsalaisella rahalla osuutta asiaan, sitä kutsutaan myöskin nimellä korruptio. Varsinkin viimeaikoina paljon tapeetilla ollutta toimintaa. Meillä on joidenkin mielestä jopa "ostettu" hallituskin jolloin kyllä kirjanpidollisia kuperkeikkoja voidaan valtionhallinnossa tehdä.

savupirtti kirjoitti:

"Tässä tapauksessa uskon valtionhallinnon omaan selvitykseen kielikäännösten kustannuksista kun sitä ei ole mitään syytä epäilläkään."

Luultavasti valtionhallinto yrittää peitellä kaikki todelliset kustannukset joita Suomen keinotekoisesti ylläpidetty kaksoishallinto kahdella kielellä aiheuttaa.

Olisiko tässä ns. ruotsalaisella rahalla osuutta asiaan, sitä kutsutaan myöskin nimellä korruptio. Varsinkin viimeaikoina paljon tapeetilla ollutta toimintaa. Meillä on joidenkin mielestä jopa "ostettu" hallituskin jolloin kyllä kirjanpidollisia kuperkeikkoja voidaan valtionhallinnossa tehdä.

Lue lisää

"Luultavasti valtionhallinto yrittää peitellä kaikki todelliset kustannukset joita Suomen keinotekoisesti ylläpidetty kaksoishallinto kahdella kielellä aiheuttaa."

Miksi ihmeessä yrittäisi? Vai voiko olla niin, että koko Suomi on liittoutunut netti fennoja vastaan?

"Meillä on joidenkin mielestä jopa "ostettu" hallituskin jolloin kyllä kirjanpidollisia kuperkeikkoja voidaan valtionhallinnossa tehdä."

Meillä taitaa olla vain muutama höyrähtänyt netti fenno, joille todellisuus ei tarjoa tarpeeksi materiaalia ruotsinvastaiseen propagandaansa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Luultavasti valtionhallinto yrittää peitellä kaikki todelliset kustannukset joita Suomen keinotekoisesti ylläpidetty kaksoishallinto kahdella kielellä aiheuttaa."

Miksi ihmeessä yrittäisi? Vai voiko olla niin, että koko Suomi on liittoutunut netti fennoja vastaan?

"Meillä on joidenkin mielestä jopa "ostettu" hallituskin jolloin kyllä kirjanpidollisia kuperkeikkoja voidaan valtionhallinnossa tehdä."

Meillä taitaa olla vain muutama höyrähtänyt netti fenno, joille todellisuus ei tarjoa tarpeeksi materiaalia ruotsinvastaiseen propagandaansa.

Lue lisää

Ei todellakaan kaikki mutta muutamien kellokkaiden liittoutuminen riittää sillä kellokas päättää mitä tehdään ja mitä sanotaan sillä muutoin voi valiokuntapaikka mennä. Näin se Tapsa on. 179-3 sanoo kaiken. Näin yksimielistä päätöstä ei taida Suomen eduskunnasta löytyä toista vaikka aihe on tulenarka kaikkien mielestä.

savupirtti kirjoitti:

Ei todellakaan kaikki mutta muutamien kellokkaiden liittoutuminen riittää sillä kellokas päättää mitä tehdään ja mitä sanotaan sillä muutoin voi valiokuntapaikka mennä. Näin se Tapsa on. 179-3 sanoo kaiken. Näin yksimielistä päätöstä ei taida Suomen eduskunnasta löytyä toista vaikka aihe on tulenarka kaikkien mielestä.

Lue lisää

"Näin yksimielistä päätöstä ei taida Suomen eduskunnasta löytyä toista vaikka aihe on tulenarka kaikkien mielestä. "

Kenen kaikkien? Heikin, sinun ja tusinan multinikin?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

" Kaksikielisille kunnille maksettavat korotetut valtionavut ovat mm. tällaisia kustannuksia vaikka nämä kaksikielisen kunnan asukkaat eivät sitä edes tiedä. "

Totta. Kaksikieliset kunnat saavat korotettua valtionapua valtionosuuden perusosassa ja myös opetusministeriön maksamassa osuudessa. Nämä korotetut valtionosuudet tekivät vuoden 2003 budjetissa yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Miljardit ovat edelleen aika kaukana...

Lue lisää

Nämä Rautalapion mainitsemat menot ovat vain raapaisu jäävuoren pinnasta. Todellisista miljardiluokan kuluista, jotka syntyvät koko yhteiskunnan kaksikielistämisestä Hangosta Utsjoelle ei Tapsa halua puhua yhtikäs mitään. Se ruotsittamisen hämähäkinverkon ylettyy kaikkialle ja tuntuu elämässämme jokaikinen päivä. Miettikää jos meillä olisi nykylaman aikana vapautettavissa miljardeja todellisiin tarpeisiin, esimerkiksi nyt puheena olevaan vanhustenhuoltoon.

Katsokaapas vain aiempia ketjuja, joissa Heikki Tala - todellinen asiantuntija alalla- röykytti asiakysymysten tuntemuksellaan näitä muka-asiantuntijoita Rautalapiota ja Ionia. Miettikää ketä uskotte. Minä luotan Talaan sillä hän esittää aina faktoja ei luulotteluja.

Arvostan Talaa suuresti kirjoitti:

Nämä Rautalapion mainitsemat menot ovat vain raapaisu jäävuoren pinnasta. Todellisista miljardiluokan kuluista, jotka syntyvät koko yhteiskunnan kaksikielistämisestä Hangosta Utsjoelle ei Tapsa halua puhua yhtikäs mitään. Se ruotsittamisen hämähäkinverkon ylettyy kaikkialle ja tuntuu elämässämme jokaikinen päivä. Miettikää jos meillä olisi nykylaman aikana vapautettavissa miljardeja todellisiin tarpeisiin, esimerkiksi nyt puheena olevaan vanhustenhuoltoon.

Katsokaapas vain aiempia ketjuja, joissa Heikki Tala - todellinen asiantuntija alalla- röykytti asiakysymysten tuntemuksellaan näitä muka-asiantuntijoita Rautalapiota ja Ionia. Miettikää ketä uskotte. Minä luotan Talaan sillä hän esittää aina faktoja ei luulotteluja.

Lue lisää

Juu, mitä sitä uskomaan budjetteja, toteutuneita kuluja, Suomen lakia tai mitään muutakaan josta ei mitään ymmärrä? Parasta vaan luottaa Talan Hessuun ja hänen taskulaskimeensa josta nollat loppuivat.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

" Kaksikielisille kunnille maksettavat korotetut valtionavut ovat mm. tällaisia kustannuksia vaikka nämä kaksikielisen kunnan asukkaat eivät sitä edes tiedä. "

Totta. Kaksikieliset kunnat saavat korotettua valtionapua valtionosuuden perusosassa ja myös opetusministeriön maksamassa osuudessa. Nämä korotetut valtionosuudet tekivät vuoden 2003 budjetissa yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Miljardit ovat edelleen aika kaukana...

Lue lisää

Kuinkas Tapio suhtautuu niinkin suureen menoon kuin itse pakkoruotsin opiskeluun? Kaikki Suomen koululaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia halusi tai ei. Paljonko on tämän pakotetun opiskelun kustannukset ja kuinka monelta jää jonkun muun kielen opiskelu pois päiväjärjestyksestä? Tapio tietenkin keksii, että eihän mikään estä opiskelemasta muita kieliä siinä sivussa. Tosiasia on kuitenkin se, että lukujärjestyksessä on määrätty määrä tunteja ja jos tämä hyvin monelle tarpeeton ja vastenmielinen ruotsi ottaa oman osansa tunneista niin kaiken järjen mukaan joku toinen kieli jää väistämättä monelta opiskelematta.
- Sitten maksaahan tämä kaikille pakotettu "pakkoruotsi" rahaakin joten haluaisinkin kysyä jos Tapiolla on tarkemmat laskelmat selvillä vai sisältyykö nekin kulut noihin 12 miljoonan euron käännöskuluihin?

savupirtti kirjoitti:

Kuinkas Tapio suhtautuu niinkin suureen menoon kuin itse pakkoruotsin opiskeluun? Kaikki Suomen koululaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia halusi tai ei. Paljonko on tämän pakotetun opiskelun kustannukset ja kuinka monelta jää jonkun muun kielen opiskelu pois päiväjärjestyksestä? Tapio tietenkin keksii, että eihän mikään estä opiskelemasta muita kieliä siinä sivussa. Tosiasia on kuitenkin se, että lukujärjestyksessä on määrätty määrä tunteja ja jos tämä hyvin monelle tarpeeton ja vastenmielinen ruotsi ottaa oman osansa tunneista niin kaiken järjen mukaan joku toinen kieli jää väistämättä monelta opiskelematta.
- Sitten maksaahan tämä kaikille pakotettu "pakkoruotsi" rahaakin joten haluaisinkin kysyä jos Tapiolla on tarkemmat laskelmat selvillä vai sisältyykö nekin kulut noihin 12 miljoonan euron käännöskuluihin?

Lue lisää

Koulutusmenot kaiken kaikkaan ovat tilastojen mukaan Suomessa noin 10 miljardia euroa. Kuinka suuri osuus siitä kohdistuu pakkoruotsin opiskeluun?

http://www.stat.fi/til/kotal/2007/kotal_2007_2009-05-08_tie_001.html

savupirtti kirjoitti:

Kuinkas Tapio suhtautuu niinkin suureen menoon kuin itse pakkoruotsin opiskeluun? Kaikki Suomen koululaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia halusi tai ei. Paljonko on tämän pakotetun opiskelun kustannukset ja kuinka monelta jää jonkun muun kielen opiskelu pois päiväjärjestyksestä? Tapio tietenkin keksii, että eihän mikään estä opiskelemasta muita kieliä siinä sivussa. Tosiasia on kuitenkin se, että lukujärjestyksessä on määrätty määrä tunteja ja jos tämä hyvin monelle tarpeeton ja vastenmielinen ruotsi ottaa oman osansa tunneista niin kaiken järjen mukaan joku toinen kieli jää väistämättä monelta opiskelematta.
- Sitten maksaahan tämä kaikille pakotettu "pakkoruotsi" rahaakin joten haluaisinkin kysyä jos Tapiolla on tarkemmat laskelmat selvillä vai sisältyykö nekin kulut noihin 12 miljoonan euron käännöskuluihin?

Lue lisää

"Kuinkas Tapio suhtautuu niinkin suureen menoon kuin itse pakkoruotsin opiskeluun? Kaikki Suomen koululaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia halusi tai ei."

Kaikki Suomen koululaiset tosiaankin pakotetaan opiskelemaan, halusivat he sitä tai eivät. Koulujen ruotsinopetusta ei sinänsä voi laskea suoraan kaksikielisyyden kustannuksiin koska ruotsia varmaankin opiskeltaisiin ainakin jonkin verran vaikka se olisi valinnaista/vapaaehtoista. Ruotsin opetuksen kustannukset olen laskenut ja palstalle toimittanut muutamaan kertaan aikaisemminkin ja voin sen tehdä uudestaankin kunhan ehdin.

"Paljonko on tämän pakotetun opiskelun kustannukset "

Niitä lienee syytä verrata muun pakotetun opiskelun kustannuksiin. Mitä kaikkea koululaiset pakotetaan opiskelemaan?

"Tosiasia on kuitenkin se, että lukujärjestyksessä on määrätty määrä tunteja"

Tiesitkö muuten, että suomalaisen koululaisen lukujärjestyksessä niitä on kutakuinkin vähiten OECD-maista? Muualla käydään koulua tuntimääräisesti enemmän.

Arvostan Talaa suuresti kirjoitti:

Nämä Rautalapion mainitsemat menot ovat vain raapaisu jäävuoren pinnasta. Todellisista miljardiluokan kuluista, jotka syntyvät koko yhteiskunnan kaksikielistämisestä Hangosta Utsjoelle ei Tapsa halua puhua yhtikäs mitään. Se ruotsittamisen hämähäkinverkon ylettyy kaikkialle ja tuntuu elämässämme jokaikinen päivä. Miettikää jos meillä olisi nykylaman aikana vapautettavissa miljardeja todellisiin tarpeisiin, esimerkiksi nyt puheena olevaan vanhustenhuoltoon.

Katsokaapas vain aiempia ketjuja, joissa Heikki Tala - todellinen asiantuntija alalla- röykytti asiakysymysten tuntemuksellaan näitä muka-asiantuntijoita Rautalapiota ja Ionia. Miettikää ketä uskotte. Minä luotan Talaan sillä hän esittää aina faktoja ei luulotteluja.

Lue lisää

"Todellisista miljardiluokan kuluista, jotka syntyvät koko yhteiskunnan kaksikielistämisestä Hangosta Utsjoel"

Mitä siellä Utsjoella on kaksikielistetty?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Kuinkas Tapio suhtautuu niinkin suureen menoon kuin itse pakkoruotsin opiskeluun? Kaikki Suomen koululaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia halusi tai ei."

Kaikki Suomen koululaiset tosiaankin pakotetaan opiskelemaan, halusivat he sitä tai eivät. Koulujen ruotsinopetusta ei sinänsä voi laskea suoraan kaksikielisyyden kustannuksiin koska ruotsia varmaankin opiskeltaisiin ainakin jonkin verran vaikka se olisi valinnaista/vapaaehtoista. Ruotsin opetuksen kustannukset olen laskenut ja palstalle toimittanut muutamaan kertaan aikaisemminkin ja voin sen tehdä uudestaankin kunhan ehdin.

"Paljonko on tämän pakotetun opiskelun kustannukset "

Niitä lienee syytä verrata muun pakotetun opiskelun kustannuksiin. Mitä kaikkea koululaiset pakotetaan opiskelemaan?

"Tosiasia on kuitenkin se, että lukujärjestyksessä on määrätty määrä tunteja"

Tiesitkö muuten, että suomalaisen koululaisen lukujärjestyksessä niitä on kutakuinkin vähiten OECD-maista? Muualla käydään koulua tuntimääräisesti enemmän.

Lue lisää

Luultavasti matematiikkaa ainakin ja kieliä joista kansalaiselle on todellista hyötyä ja onhan meillä vielä pakkovoimisteluakin niinkuin jotkut nerot ovat asian ilmaisseet. Yleismaailmallisia aineita pitääkin opiskella olipa kyse pakosta tai ei mutta suomenruotsi tuskin kuuluu näiden aineiden joukkoon sen enempää kuin riikinruotsikaan. Luultavasti pakkoruotsi ottaa yhden mahdollisen kielen paikan lukujärjestyksestä joten kuka laskee menetetyn kielen kustannukset yhteiskunnalle ja kansalaiselle itselleen? Suomessa puhutaan toistuvasti kuinka kielivaranto kaventuu ja kuinka eräiden tärkeiden kielten osaajista on suurta pulaa ja pula senkuin kasvaa.
Hyvin harvalle kansalaiselle kahden kielen kunnollinen oppiminen oman äidinkielen lisäksi on mahdollista. Poikkeuksia aina löytyy.

savupirtti kirjoitti:

Luultavasti matematiikkaa ainakin ja kieliä joista kansalaiselle on todellista hyötyä ja onhan meillä vielä pakkovoimisteluakin niinkuin jotkut nerot ovat asian ilmaisseet. Yleismaailmallisia aineita pitääkin opiskella olipa kyse pakosta tai ei mutta suomenruotsi tuskin kuuluu näiden aineiden joukkoon sen enempää kuin riikinruotsikaan. Luultavasti pakkoruotsi ottaa yhden mahdollisen kielen paikan lukujärjestyksestä joten kuka laskee menetetyn kielen kustannukset yhteiskunnalle ja kansalaiselle itselleen? Suomessa puhutaan toistuvasti kuinka kielivaranto kaventuu ja kuinka eräiden tärkeiden kielten osaajista on suurta pulaa ja pula senkuin kasvaa.
Hyvin harvalle kansalaiselle kahden kielen kunnollinen oppiminen oman äidinkielen lisäksi on mahdollista. Poikkeuksia aina löytyy.

Lue lisää

"Mitä kaikkea koululaiset pakotetaan opiskelemaan?"

Perusopetuksessa mm äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, terveystietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, liikuntaa, käsitöitä, musiikkia, kuvataidetta, uskontoa, kotitaloutta ja saattoi siitä joku unohtuakin. Lukiossa lisäksi filosofiaa ja oliko psykologiaakin. Ammatillisessa koulutuksessa monia ammatillisia aineita.

" Luultavasti pakkoruotsi ottaa yhden mahdollisen kielen paikan lukujärjestyksestä "

Noinkinhan asian voi ajatella, joskin kieliä opiskeltiin aiemmin enemmän vaikka ruotsi oli silloinkin pakollista. Kielten opiskelu ja osaaminen on vähentynyt sitä mukaa kuin niiden pakollista opetusta on vähennetty.

"Hyvin harvalle kansalaiselle kahden kielen kunnollinen oppiminen oman äidinkielen lisäksi on mahdollista. "

Tuo uskomus oli hyvin yleinen vielä 1960-luvulla. Silloin ajateltiin itseasiassa, että suuri osa suomalaisista ei kykenisi selviämään peruskoulusta ja siksi moniin oppiaineisiin sisällytettiin tasokurssit, joista on sittemmin luovuttu.

Miljardikustannukset ovat kuitenkin edelleenkin hyvin kaukana.

ja iso sellainen kirjoitti:

•On olemassa laki Kansankäräjistä (1331/2003) ja toiminta rahoitetaan osittain valtion budjetista"

Meillä on laki SVENSKA FINLANDS FOLKTINGET - NIMISESTÄ järjestötsä myöhemmin FOLKTINGET.

Sitä ei ole laissa käännetty/mainittu suomeksi.

Taitaa Talan arviot ruotsinkielen kustannuksista Suomessa osua lähelle totuutta.

Lue lisää

"Taitaa Talan arviot ruotsinkielen kustannuksista Suomessa osua lähelle totuutta. "

Kumpaa Heikin arviota tarkoitat, 32 miljardia vai vähintään 4 miljardia vuodessa :D

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Mitä kaikkea koululaiset pakotetaan opiskelemaan?"

Perusopetuksessa mm äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, terveystietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, liikuntaa, käsitöitä, musiikkia, kuvataidetta, uskontoa, kotitaloutta ja saattoi siitä joku unohtuakin. Lukiossa lisäksi filosofiaa ja oliko psykologiaakin. Ammatillisessa koulutuksessa monia ammatillisia aineita.

" Luultavasti pakkoruotsi ottaa yhden mahdollisen kielen paikan lukujärjestyksestä "

Noinkinhan asian voi ajatella, joskin kieliä opiskeltiin aiemmin enemmän vaikka ruotsi oli silloinkin pakollista. Kielten opiskelu ja osaaminen on vähentynyt sitä mukaa kuin niiden pakollista opetusta on vähennetty.

"Hyvin harvalle kansalaiselle kahden kielen kunnollinen oppiminen oman äidinkielen lisäksi on mahdollista. "

Tuo uskomus oli hyvin yleinen vielä 1960-luvulla. Silloin ajateltiin itseasiassa, että suuri osa suomalaisista ei kykenisi selviämään peruskoulusta ja siksi moniin oppiaineisiin sisällytettiin tasokurssit, joista on sittemmin luovuttu.

Miljardikustannukset ovat kuitenkin edelleenkin hyvin kaukana.

Lue lisää

"Noinkinhan asian voi ajatella, joskin kieliä opiskeltiin aiemmin enemmän vaikka ruotsi oli silloinkin pakollista."

Suomalainen ei mene maailmalle enää Tukholman kautta vaan ihan suoraan ja usein eri ilmansuuntiin.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Mitä kaikkea koululaiset pakotetaan opiskelemaan?"

Perusopetuksessa mm äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, terveystietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, liikuntaa, käsitöitä, musiikkia, kuvataidetta, uskontoa, kotitaloutta ja saattoi siitä joku unohtuakin. Lukiossa lisäksi filosofiaa ja oliko psykologiaakin. Ammatillisessa koulutuksessa monia ammatillisia aineita.

" Luultavasti pakkoruotsi ottaa yhden mahdollisen kielen paikan lukujärjestyksestä "

Noinkinhan asian voi ajatella, joskin kieliä opiskeltiin aiemmin enemmän vaikka ruotsi oli silloinkin pakollista. Kielten opiskelu ja osaaminen on vähentynyt sitä mukaa kuin niiden pakollista opetusta on vähennetty.

"Hyvin harvalle kansalaiselle kahden kielen kunnollinen oppiminen oman äidinkielen lisäksi on mahdollista. "

Tuo uskomus oli hyvin yleinen vielä 1960-luvulla. Silloin ajateltiin itseasiassa, että suuri osa suomalaisista ei kykenisi selviämään peruskoulusta ja siksi moniin oppiaineisiin sisällytettiin tasokurssit, joista on sittemmin luovuttu.

Miljardikustannukset ovat kuitenkin edelleenkin hyvin kaukana.

Lue lisää

Eikö tuo ruotsinkielen opetuskustannus ole ihan helposti laskettava, jos tiedetään se tuntimäärä, joka opetukseen käytetään eri koulutusasteilla ja koulutettavien määrä. Lisäksi tarvitaan tieto opetuksen keskimääräisestä kustannuksesta oppilasta tai opetustuntia kohden. Enimmäkseen kouluissa kai opetetaan muuta kuin pakkoruotsia ellen ole asiaa ihan väärin käsittänyt. Pakkoruotsin osuus kaikesta koulutuksesta ei varmaan ole montaa prosenttia.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Mitä kaikkea koululaiset pakotetaan opiskelemaan?"

Perusopetuksessa mm äidinkieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, terveystietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, liikuntaa, käsitöitä, musiikkia, kuvataidetta, uskontoa, kotitaloutta ja saattoi siitä joku unohtuakin. Lukiossa lisäksi filosofiaa ja oliko psykologiaakin. Ammatillisessa koulutuksessa monia ammatillisia aineita.

" Luultavasti pakkoruotsi ottaa yhden mahdollisen kielen paikan lukujärjestyksestä "

Noinkinhan asian voi ajatella, joskin kieliä opiskeltiin aiemmin enemmän vaikka ruotsi oli silloinkin pakollista. Kielten opiskelu ja osaaminen on vähentynyt sitä mukaa kuin niiden pakollista opetusta on vähennetty.

"Hyvin harvalle kansalaiselle kahden kielen kunnollinen oppiminen oman äidinkielen lisäksi on mahdollista. "

Tuo uskomus oli hyvin yleinen vielä 1960-luvulla. Silloin ajateltiin itseasiassa, että suuri osa suomalaisista ei kykenisi selviämään peruskoulusta ja siksi moniin oppiaineisiin sisällytettiin tasokurssit, joista on sittemmin luovuttu.

Miljardikustannukset ovat kuitenkin edelleenkin hyvin kaukana.

Lue lisää

Oletko sitä mieltä, että peruskoulussa oppii ruotsin ja jonkun toisen vieraan kielen?

savupirtti kirjoitti:

"Noinkinhan asian voi ajatella, joskin kieliä opiskeltiin aiemmin enemmän vaikka ruotsi oli silloinkin pakollista."

Suomalainen ei mene maailmalle enää Tukholman kautta vaan ihan suoraan ja usein eri ilmansuuntiin.

Lue lisää

"Suomalainen ei mene maailmalle enää Tukholman kautta vaan ihan suoraan ja usein eri ilmansuuntiin"

Ja se suomalainen opiskelee siis keskimäärin vähemmän kieliä kuin ennen. Onko se sitten vastaus tarpeisiin?

Opettele kunnolla yksi kieli kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, että peruskoulussa oppii ruotsin ja jonkun toisen vieraan kielen?

Uskon, että peruskoulussa oppii englannin ja minkä muun kielen tahansa paitsi ruotsin. Tai sitten vain englannin.

Sitä mieltä olen kirjoitti:

Eikö tuo ruotsinkielen opetuskustannus ole ihan helposti laskettava, jos tiedetään se tuntimäärä, joka opetukseen käytetään eri koulutusasteilla ja koulutettavien määrä. Lisäksi tarvitaan tieto opetuksen keskimääräisestä kustannuksesta oppilasta tai opetustuntia kohden. Enimmäkseen kouluissa kai opetetaan muuta kuin pakkoruotsia ellen ole asiaa ihan väärin käsittänyt. Pakkoruotsin osuus kaikesta koulutuksesta ei varmaan ole montaa prosenttia.

Lue lisää

"Eikö tuo ruotsinkielen opetuskustannus ole ihan helposti laskettava, jos tiedetään se tuntimäärä, joka opetukseen käytetään eri koulutusasteilla ja koulutettavien määrä."

Varsin yksinkertainen laskutoimitus sinänsä. Perusopetuksen vuosiviikkotuntikertymästä 222 tuntia on toisen kotimaisen osuus 6 vuosiviikkotuntia eli 2,7 %, lukiossa on viisi pakollista ruotsinkurssia minimikurssimäärän ollessa 75 pakollisen ruotsin osuus on 6,7 %. Ammatillisissa perustutkinnoissa ruotsin osuus on tyypillisesti yksi opintoviikko tutkintojen koko 120 opintoviikon laajuudesta eli n 1 % ja ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tyypillisisesti 1,5-5 opintopistettä 150-300 opintopisteen laajuisista tutkinnoista.

Suoralla laskutoiminnolla saadaan ainakin laskennalliset kustannukset kartoitettua. Huomiotta tosin jää se, että kielten opetus on opetusta halvemmasta päästä, paljon halvempaa kuin esimerkiksi taito- ja taideaineiden tai ammattiaineiden opetus, joissa kaikissa työtila, -väline, -materiaali ym kustannukset voivat olla jopa moninkertaiset verrattuna tyypilliseen luokkamuotoiseen opetukseen.

Jos arvioimme perusopetuksen valtionosuuden olevan keskimäärin 6000 euroa per oppilas ja perusopetuksessa olevien oppilaiden lukumääräksi noin 600 000 saamme perusopetuksen koko kustannukseksi 3,6 miljardia josta ruotsin opetuksen osuus olisi hieman vajaa 100 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että perusopetuksen uskonnon opetuksen kustannus samalla laskutavalla olisi hieman vajaa 200 miljoonaa euroa.

Sitä mieltä olen kirjoitti:

Eikö tuo ruotsinkielen opetuskustannus ole ihan helposti laskettava, jos tiedetään se tuntimäärä, joka opetukseen käytetään eri koulutusasteilla ja koulutettavien määrä. Lisäksi tarvitaan tieto opetuksen keskimääräisestä kustannuksesta oppilasta tai opetustuntia kohden. Enimmäkseen kouluissa kai opetetaan muuta kuin pakkoruotsia ellen ole asiaa ihan väärin käsittänyt. Pakkoruotsin osuus kaikesta koulutuksesta ei varmaan ole montaa prosenttia.

Lue lisää

"Pakkoruotsin osuus kaikesta koulutuksesta ei varmaan ole montaa prosenttia."

Suomalainen koulutusjärjestelmä ei tunne muuta oppiainetta joka olisi koko koulutusjakson jokaisella asteella, peruskoulussa, lukiossa, ammatikorkeakoulussa ja korkeakouluissa ja yliopistoissa. Joten kyllä siinä osuutta on kerrakseen yhdelle aineelle ja jonka tarvetta ei pystytä perustelemaan muulla tavoin kuin, että laki määrää tai, että Suomi on kaksikielinen maa. Suomi kun ei ole kaksikielinen maa muutoin kuin paperilla, ei käytännössä.

Luultavasti jokaisesta pakkoruotsin opetustuntiin satsatusta eurosta saadaan vähiten takaisin eli tulokset ovat kaikkein huonoimmat. Voikin hyvin kysyä onko järkevää satsata yhteiskunnan vähäisiä varoja sellaiseen josta anti on näin mitätön? Yhteiskunnalla on varmaan parempiakin kohteita niukoille varoilleen kuin yhden poliittisen oppiaineen ylläpitäminen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa.

savupirtti kirjoitti:

"Pakkoruotsin osuus kaikesta koulutuksesta ei varmaan ole montaa prosenttia."

Suomalainen koulutusjärjestelmä ei tunne muuta oppiainetta joka olisi koko koulutusjakson jokaisella asteella, peruskoulussa, lukiossa, ammatikorkeakoulussa ja korkeakouluissa ja yliopistoissa. Joten kyllä siinä osuutta on kerrakseen yhdelle aineelle ja jonka tarvetta ei pystytä perustelemaan muulla tavoin kuin, että laki määrää tai, että Suomi on kaksikielinen maa. Suomi kun ei ole kaksikielinen maa muutoin kuin paperilla, ei käytännössä.

Luultavasti jokaisesta pakkoruotsin opetustuntiin satsatusta eurosta saadaan vähiten takaisin eli tulokset ovat kaikkein huonoimmat. Voikin hyvin kysyä onko järkevää satsata yhteiskunnan vähäisiä varoja sellaiseen josta anti on näin mitätön? Yhteiskunnalla on varmaan parempiakin kohteita niukoille varoilleen kuin yhden poliittisen oppiaineen ylläpitäminen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa.

Lue lisää

"Suomalainen koulutusjärjestelmä ei tunne muuta oppiainetta joka olisi koko koulutusjakson jokaisella asteella, peruskoulussa, lukiossa, ammatikorkeakoulussa ja korkeakouluissa ja yliopistoissa."

No no, tuossa on kyllä nyt vähän sellaista liioittelun makua. Äidinkieltä ja vieraita kieliä on kaikilla kouluasteilla ja yritäpä suorittaa joku tutkinto ilman jonkinlaista matematiikkaa.

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=167674

savupirtti kirjoitti:

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=167674

Ohhoh! Kielilisää näkyy saavan peräti 21 euroa kuukaudessa!

Minkäslaisia summia muuten noissa työn vaativuudes arviointilisissä yleensä maksetaan?

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Ohhoh! Kielilisää näkyy saavan peräti 21 euroa kuukaudessa!

Minkäslaisia summia muuten noissa työn vaativuudes arviointilisissä yleensä maksetaan?

"Staden betalar på årsnivå ungefär 160 000 euro i språktillägg."

Miksi sinä Tapio valehtelet lukijoille päin naamaa?

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=167674

savupirtti kirjoitti:

"Staden betalar på årsnivå ungefär 160 000 euro i språktillägg."

Miksi sinä Tapio valehtelet lukijoille päin naamaa?

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=167674

Lue lisää

Mikäs se nyt muka oli valhetta?

160 000 euroa vuodessa jaettuna 620 työntekijän kesken tekee keskimäärin 21,50 euroa kuukaudessa liksaa lisää. Bruttona. Yhtä kokkolalaista kohti laskettuna se on n 35 senttiä. Kokkolan kaupungin toimintamenot ovat tänä vuonna 307 930 046 euroa.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Mikäs se nyt muka oli valhetta?

160 000 euroa vuodessa jaettuna 620 työntekijän kesken tekee keskimäärin 21,50 euroa kuukaudessa liksaa lisää. Bruttona. Yhtä kokkolalaista kohti laskettuna se on n 35 senttiä. Kokkolan kaupungin toimintamenot ovat tänä vuonna 307 930 046 euroa.

Lue lisää

niinkuin Tapio sen laskee.
- 160000 kielilisä
- kaksikieliset kyltit?
- korotettu valtionapu?
- käännösmenot, kunnillakin on niitä, ei pelkästään valtiolla.
- kaikesta tällaisesta pienestä ne menot kertyvät Tapio, vertaa vaikka eläkemummon pienen eläkkeen nipistystä, monta mummoa=enemmän rahaa. Sama pätee Kokkolassakin.

savupirtti kirjoitti:

niinkuin Tapio sen laskee.
- 160000 kielilisä
- kaksikieliset kyltit?
- korotettu valtionapu?
- käännösmenot, kunnillakin on niitä, ei pelkästään valtiolla.
- kaikesta tällaisesta pienestä ne menot kertyvät Tapio, vertaa vaikka eläkemummon pienen eläkkeen nipistystä, monta mummoa=enemmän rahaa. Sama pätee Kokkolassakin.

Lue lisää

"- 160000 kielilisä
- kaksikieliset kyltit?
- korotettu valtionapu?
- käännösmenot, kunnillakin on niitä, ei pelkästään valtiolla.
- kaikesta tällaisesta pienestä ne menot kertyvä"

Korotettu valtionapu oli 20 miljoonaa,

valtion käännösmenot 12 miljoonaa,

Kuntien käännöskuluista sen verran, että kaksikielisissä kunnissa (44 kpl) työskentelee vaihteleva määrä kielenkääntöön ja tulkkaukseen perehtynyttä henkilöstöä. Kuntien verkkosivuilta voi helposti tarkistaa asian ja nopean selvityksen mukaan kaikissa kaksikielisissä kunnissa on ainakin yksi kielenkääntäjä (Tammisaari, Karjaa, Pohja, Inkoo, Paimio,...) ja lisäksi muutamassa suuremmassa kunnassa on useita (Vaasa 6, Pietarsaari 2,...). Karkeasti voisi sanoa, että jokaisessa ko. kunnassa on ainakin 1 ja lisäksi isoissa 56 ylimääräistä (näin päästään n. 100 kuntakääntäjän määrään). Käytetään lisäksi samaa yleislisää kuin valtionhallinnossa (35%), jolloin saadaan 1,35 x(44 x 1 56) x 50.000 euroa = 6,8 miljoonaa euroa vuodessa.

kaksikielisistä kylteistä sen verran, että Tiehallinnon sivuilta selviää opastetaulun hinnaksi 340 euroa/m2. Vertailun vuoksi voidaan katsoa ( http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/2005569-5-2354.PDF ) yhden opastetaulun hinta yksikielisellä alueella (Lappeenranta) ja se on400 euroa. Kaksikielisyys noin karkeasti hieman yläkanttiin siis kaksinkertaistaa opasteiden hinnat kaksikielisillä alueilla. Näiden alueiden osuus koko Suomen pinta-alasta on hyvin pieni, mutta pääkaupunkiseudun kaksikielisyys kohottaa sen merkitystä. Tiehallinnon budjetoi laitteisiin ja varusteisiin (mikä pitää sisällään kaikki liikennemerkit ja opasteet) 7,6 miljoonaa euroa v. 2006. Oletetaan, että opasteet ovat puolet tuosta summasta eli n. 3,8 miljoonaa. Oletataan sitten vielä, että noin puolet näistä kylteistä on kaksikielisiä eli niiden osuus on n. 1,9 miljoonaa. Ja näistä sitten sen kaksikielisyyden osuus sitten vielä puolet eli 0,8 miljoonaa vuodessa. Koska myös kunnat pystyttävät erilaisia opasteita niin sanotaan, että kokonaiskustannus on 1 miljoonaa vuodessa.

Siis:

- 160000 kielilisä
- 1 miljoona kaksikieliset kyltit?
- 20 miljoonaa korotettu valtionapu?
- n 19 miljoonaa käännösmenot

Miljardit ovat edelleen aika kaukana.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"- 160000 kielilisä
- kaksikieliset kyltit?
- korotettu valtionapu?
- käännösmenot, kunnillakin on niitä, ei pelkästään valtiolla.
- kaikesta tällaisesta pienestä ne menot kertyvä"

Korotettu valtionapu oli 20 miljoonaa,

valtion käännösmenot 12 miljoonaa,

Kuntien käännöskuluista sen verran, että kaksikielisissä kunnissa (44 kpl) työskentelee vaihteleva määrä kielenkääntöön ja tulkkaukseen perehtynyttä henkilöstöä. Kuntien verkkosivuilta voi helposti tarkistaa asian ja nopean selvityksen mukaan kaikissa kaksikielisissä kunnissa on ainakin yksi kielenkääntäjä (Tammisaari, Karjaa, Pohja, Inkoo, Paimio,...) ja lisäksi muutamassa suuremmassa kunnassa on useita (Vaasa 6, Pietarsaari 2,...). Karkeasti voisi sanoa, että jokaisessa ko. kunnassa on ainakin 1 ja lisäksi isoissa 56 ylimääräistä (näin päästään n. 100 kuntakääntäjän määrään). Käytetään lisäksi samaa yleislisää kuin valtionhallinnossa (35%), jolloin saadaan 1,35 x(44 x 1 56) x 50.000 euroa = 6,8 miljoonaa euroa vuodessa.

kaksikielisistä kylteistä sen verran, että Tiehallinnon sivuilta selviää opastetaulun hinnaksi 340 euroa/m2. Vertailun vuoksi voidaan katsoa ( http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/2005569-5-2354.PDF ) yhden opastetaulun hinta yksikielisellä alueella (Lappeenranta) ja se on400 euroa. Kaksikielisyys noin karkeasti hieman yläkanttiin siis kaksinkertaistaa opasteiden hinnat kaksikielisillä alueilla. Näiden alueiden osuus koko Suomen pinta-alasta on hyvin pieni, mutta pääkaupunkiseudun kaksikielisyys kohottaa sen merkitystä. Tiehallinnon budjetoi laitteisiin ja varusteisiin (mikä pitää sisällään kaikki liikennemerkit ja opasteet) 7,6 miljoonaa euroa v. 2006. Oletetaan, että opasteet ovat puolet tuosta summasta eli n. 3,8 miljoonaa. Oletataan sitten vielä, että noin puolet näistä kylteistä on kaksikielisiä eli niiden osuus on n. 1,9 miljoonaa. Ja näistä sitten sen kaksikielisyyden osuus sitten vielä puolet eli 0,8 miljoonaa vuodessa. Koska myös kunnat pystyttävät erilaisia opasteita niin sanotaan, että kokonaiskustannus on 1 miljoonaa vuodessa.

Siis:

- 160000 kielilisä
- 1 miljoona kaksikieliset kyltit?
- 20 miljoonaa korotettu valtionapu?
- n 19 miljoonaa käännösmenot

Miljardit ovat edelleen aika kaukana.

Lue lisää

Eihän Kokkolan kokoisen kaupungin kaksikielisyysmenot saakaan olla miljardiluokkaa sillä silloinhan se olisi ihan mahdotonta varojen tuhlausta. Mutta Suomen kokoisessa maassa ei ollenkaan hassumpi veikkaus. Pienistä puroista ne vuolaat virratkin syntyvät. Näinhän se on mutta sitä pidetään kyllä suurena valtiosalaisuutena eikä siitä avoimesti huudella. Kinastelu on turhaa koska kukaan ei saa "todellista" tietoa, pelkästään pyyhekumeihin ja kirjekuoriin menevistä kuluista voi saada osittain luotettavaa tietoa.

paavokas kirjoitti:

Eihän Kokkolan kokoisen kaupungin kaksikielisyysmenot saakaan olla miljardiluokkaa sillä silloinhan se olisi ihan mahdotonta varojen tuhlausta. Mutta Suomen kokoisessa maassa ei ollenkaan hassumpi veikkaus. Pienistä puroista ne vuolaat virratkin syntyvät. Näinhän se on mutta sitä pidetään kyllä suurena valtiosalaisuutena eikä siitä avoimesti huudella. Kinastelu on turhaa koska kukaan ei saa "todellista" tietoa, pelkästään pyyhekumeihin ja kirjekuoriin menevistä kuluista voi saada osittain luotettavaa tietoa.

Lue lisää

"Eihän Kokkolan kokoisen kaupungin kaksikielisyysmenot saakaan olla miljardiluokkaa "

Kokkolassa on 45000 asukasta ja se on Suomen 22. suurin kunta. Kaksikielisiin kyltteihinkään ei taida miljardeja upota vaikka sellaista hieman uumoilit.

"Kinastelu on turhaa koska kukaan ei saa "todellista" tietoa"

Tarkoitat kai, ettet saa mieleistäsi "tietoa"? Tietohan on nykyisin paljon helpommin tavoitettavissa kuin ennen. Kuntien ja valtion talousarviot, päätökset ja pöytäkirjat ovat netissä kaikkien luettavissa.

Et saa mieleistäsi "tietoa" siitä yksinkertaisesta syystä, että miljardikulut ovat täysin fiktiivisiä.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

"Eihän Kokkolan kokoisen kaupungin kaksikielisyysmenot saakaan olla miljardiluokkaa "

Kokkolassa on 45000 asukasta ja se on Suomen 22. suurin kunta. Kaksikielisiin kyltteihinkään ei taida miljardeja upota vaikka sellaista hieman uumoilit.

"Kinastelu on turhaa koska kukaan ei saa "todellista" tietoa"

Tarkoitat kai, ettet saa mieleistäsi "tietoa"? Tietohan on nykyisin paljon helpommin tavoitettavissa kuin ennen. Kuntien ja valtion talousarviot, päätökset ja pöytäkirjat ovat netissä kaikkien luettavissa.

Et saa mieleistäsi "tietoa" siitä yksinkertaisesta syystä, että miljardikulut ovat täysin fiktiivisiä.

Lue lisää

Rautalapio, Suomessa voi perustella kaksikielisyyden tarpeettomuutta muun muassa sen kalleudella, kuten Ruotsin pääministeri Göran Persson ilmaisi asian oman maansa kannalta: Ruotsilla ei ikinä ole varaa samanlaiseen kaksikielisyytee kuin Suomella. Pelkällä näppituntumalla asia oli tullut hänelle selväksi.

Kaksikielisyyden perustaminen maksaisi huikeasti eikä sen ylläpitäminen olisi myöskään halpaa lystiä. Ruotsalaiset pian huomaisivat, että vuosittaisen virkamiesten pakkosuomettamisen sijasta voitaisiin kalliiksi hinnoiteltu opiskeluun kuluva aika ja energia käyttää hyödyllisemmin jonkin suuren maailmankielen, esimerkiksi ranskan opiskeluun.

Nettisuomalinen (Nettifenno) kirjoitti:

Rautalapio, Suomessa voi perustella kaksikielisyyden tarpeettomuutta muun muassa sen kalleudella, kuten Ruotsin pääministeri Göran Persson ilmaisi asian oman maansa kannalta: Ruotsilla ei ikinä ole varaa samanlaiseen kaksikielisyytee kuin Suomella. Pelkällä näppituntumalla asia oli tullut hänelle selväksi.

Kaksikielisyyden perustaminen maksaisi huikeasti eikä sen ylläpitäminen olisi myöskään halpaa lystiä. Ruotsalaiset pian huomaisivat, että vuosittaisen virkamiesten pakkosuomettamisen sijasta voitaisiin kalliiksi hinnoiteltu opiskeluun kuluva aika ja energia käyttää hyödyllisemmin jonkin suuren maailmankielen, esimerkiksi ranskan opiskeluun.

Lue lisää

muuttamaan kaksikieliseksi jonkun maahanmuuttajaryhmän takia.

Ehdotan että itse alat opiskelemaan ranskaa sen sijaan että notkut täällä netissä esittämässä typeriä kommenttejasi.
Minä osaan jo ranskaa.

Nettisveko kirjoitti:

muuttamaan kaksikieliseksi jonkun maahanmuuttajaryhmän takia.

Ehdotan että itse alat opiskelemaan ranskaa sen sijaan että notkut täällä netissä esittämässä typeriä kommenttejasi.
Minä osaan jo ranskaa.

Lue lisää

Suomenkieliset ruotsalaiset ovat vuosisatoja asuneet Ruotsissa eivätkä kaikki siten ole pelkkiä maahanmuuttajia. Jos itäruotsalaisten vuoksi Suomi halutaan pitää kaksikielisenä, Ruotsin yksikielisyystilannetta on voitava verrata Suomen nykyiseen tilanteeseen osasipa Nettisveko ranskaa tai ei.

Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Mikäs se nyt muka oli valhetta?

160 000 euroa vuodessa jaettuna 620 työntekijän kesken tekee keskimäärin 21,50 euroa kuukaudessa liksaa lisää. Bruttona. Yhtä kokkolalaista kohti laskettuna se on n 35 senttiä. Kokkolan kaupungin toimintamenot ovat tänä vuonna 307 930 046 euroa.

Lue lisää

Maamme kaksikielisissä kunnissa on noin 1,5 miljoonaa asukasta. TR laski, että Kokkolassa kielilisä olisi 0,35 euroa asukasta kohden. Jos koko maassa olisi kaksikielisten kuntien työntekijöillä kielilisät vastaavasti kuin kokkolalaisilla, se tarkoittaisi valtakunnan tasolla 525.000 euroa (1.500.000 X 0,35).

Matkalla miljardiin?

Puoli miljoonaa kirjoitti:

Maamme kaksikielisissä kunnissa on noin 1,5 miljoonaa asukasta. TR laski, että Kokkolassa kielilisä olisi 0,35 euroa asukasta kohden. Jos koko maassa olisi kaksikielisten kuntien työntekijöillä kielilisät vastaavasti kuin kokkolalaisilla, se tarkoittaisi valtakunnan tasolla 525.000 euroa (1.500.000 X 0,35).

Matkalla miljardiin?

Lue lisää

Totta, mutta on syytä ottaa huomioon, että edellä olemme jo käsitelleet kaksikielisten kuntien korotettuja valtionapuja. On täysi syy olettaa, että valtionavun korotuksilla maksetaan mm juuri näitä kunnan työntekijöiden kielilisiä. Niinä niiden mukaanottaminen suoraan laskelmaan on hieman kyseenalaista koska on suuri vaara, että laskemme samoja rahoja kahteen kertaan.

Nettisuomalainen (Nettifenno) kirjoitti:

Suomenkieliset ruotsalaiset ovat vuosisatoja asuneet Ruotsissa eivätkä kaikki siten ole pelkkiä maahanmuuttajia. Jos itäruotsalaisten vuoksi Suomi halutaan pitää kaksikielisenä, Ruotsin yksikielisyystilannetta on voitava verrata Suomen nykyiseen tilanteeseen osasipa Nettisveko ranskaa tai ei.

Lue lisää

On kuitenkin syytä muistaa, että Ruotsin historiallinen suomenkielinen vähemmistö vuoden 1809 jälkeen oli lukumäärältään varsin vaatimaton.