B-nuoret ja itsetunto

>
>Kaikki eivät vaan kehity samaa tahtia, jotkut ovat tahkonneet kisoja jo vuosikaudet ja ovat taidollisesti, >fyysiesti ja myös henkisesti valmiita B-junnuihin ennemmin kuin toiset.
>

Tämmöisiäkin C-junnuja todella on ja näille minusta voisi suoda ilman muuta SM-kisoihin.

Valitettavasti on myös niitä C- (ja muita) junnuja, jotka on lahjakkaiksi havaittu ja joita harjoitutetaan, kilpailutetaan ja hyvässä lykyssä vielä laihdutetaankin sellaiseen kodikseen, että loppuunpalaminen on varma.

Tuntomerkit: 13-15 vuotiaita, kaikki nivelet teipattuna kisoissa ja aina jokin paikka rikki, matsien jälkeen jokin kohta tarvitsee aina jääpussia vaikka mitään varsinaista loukkantumista ei matsissa tapahtunutkaan, punnituksen jälkeen täysin pökerryksissä juodessaan vettä ja syödessään ruokaa. Jos tapahtuu yllättävä alisuoriutuminen, niin "valmentaja" vie nurkan taa ja antaa hieman "palautetta". Opetettu todella tehokkaasti vihaamaan häviötä, voitto on normaalisuoritus, ei asia, josta olisii syytä riemuita ja olla onnellinen.

Milloinkahan liitto huolestuu näistä C-junnuista ? Vai Näitähän nähtiin myös Rovaniemellä....

??!! kirjoitti:

>
>Kaikki eivät vaan kehity samaa tahtia, jotkut ovat tahkonneet kisoja jo vuosikaudet ja ovat taidollisesti, >fyysiesti ja myös henkisesti valmiita B-junnuihin ennemmin kuin toiset.
>

Tämmöisiäkin C-junnuja todella on ja näille minusta voisi suoda ilman muuta SM-kisoihin.

Valitettavasti on myös niitä C- (ja muita) junnuja, jotka on lahjakkaiksi havaittu ja joita harjoitutetaan, kilpailutetaan ja hyvässä lykyssä vielä laihdutetaankin sellaiseen kodikseen, että loppuunpalaminen on varma.

Tuntomerkit: 13-15 vuotiaita, kaikki nivelet teipattuna kisoissa ja aina jokin paikka rikki, matsien jälkeen jokin kohta tarvitsee aina jääpussia vaikka mitään varsinaista loukkantumista ei matsissa tapahtunutkaan, punnituksen jälkeen täysin pökerryksissä juodessaan vettä ja syödessään ruokaa. Jos tapahtuu yllättävä alisuoriutuminen, niin "valmentaja" vie nurkan taa ja antaa hieman "palautetta". Opetettu todella tehokkaasti vihaamaan häviötä, voitto on normaalisuoritus, ei asia, josta olisii syytä riemuita ja olla onnellinen.

Milloinkahan liitto huolestuu näistä C-junnuista ? Vai Näitähän nähtiin myös Rovaniemellä....

Lue lisää

tälläisikin kohtaloita on, kaikissa ikäluokissa, myös judon ulkopuolella. Näitä oli B-junnu SM:ssä, mutta ehkä ainakin ne jotka tunnistan kuvauksestasi olivat virallisesti B-ikäisiä.

Tämä ei ongelma ei siis sinsä ratkea C-junnujen kategorisella poisjätöllä, vaan vanhempien, seurojen ja miksei myös liitokin puuttumisella ongelmavalmentajien toimintaan. Tässä kohtaa tietysti erityislupamenettely toimii työkaluna, muttei siis kaikkien pois jättäminen.

??!! kirjoitti:

>
>Kaikki eivät vaan kehity samaa tahtia, jotkut ovat tahkonneet kisoja jo vuosikaudet ja ovat taidollisesti, >fyysiesti ja myös henkisesti valmiita B-junnuihin ennemmin kuin toiset.
>

Tämmöisiäkin C-junnuja todella on ja näille minusta voisi suoda ilman muuta SM-kisoihin.

Valitettavasti on myös niitä C- (ja muita) junnuja, jotka on lahjakkaiksi havaittu ja joita harjoitutetaan, kilpailutetaan ja hyvässä lykyssä vielä laihdutetaankin sellaiseen kodikseen, että loppuunpalaminen on varma.

Tuntomerkit: 13-15 vuotiaita, kaikki nivelet teipattuna kisoissa ja aina jokin paikka rikki, matsien jälkeen jokin kohta tarvitsee aina jääpussia vaikka mitään varsinaista loukkantumista ei matsissa tapahtunutkaan, punnituksen jälkeen täysin pökerryksissä juodessaan vettä ja syödessään ruokaa. Jos tapahtuu yllättävä alisuoriutuminen, niin "valmentaja" vie nurkan taa ja antaa hieman "palautetta". Opetettu todella tehokkaasti vihaamaan häviötä, voitto on normaalisuoritus, ei asia, josta olisii syytä riemuita ja olla onnellinen.

Milloinkahan liitto huolestuu näistä C-junnuista ? Vai Näitähän nähtiin myös Rovaniemellä....

Lue lisää

Olen seuraillut tuota välillä kovastikkin rönsyillyä keskustelua molemmilta kanavilta...välillä hymyillen ja välillä pohtien ihmisten ajatustenkulkua....siis muustakin kun tästä aiheesta.Oma jälkikasvuni on ollut mukana jo n.15 vuotta ja silmäni on avautunut monessa asiassa ajan kuluessa,jotenkin tuntuu että aikuisilla hukkuu johonkin se "järkevä" ajattelu että mikä on oleellista ja mihin pitäisi satsata???Nyt "kiistellään" siitä saako c.junnu osallistu b-n. kisoihin ja jne.Itse oon ajattellut että yksi tärkeimmistä asioita on kuitenkin se että miten saa nuo junnut jaksamaan tuonne aikuiseen ikään asti.....meinaan vaatii TOSI paljon reeniä että pärjää jo junnuissa tuolla ulkomaan kisoissa ,,,,siis ISOISSA kisoissa.Monet asiat tuntuu varmasti tärkeiltä tuossa alkuvaiheesa mutta näin "jälkiviisaana" voi todeta että pitäisi osata ottaa ne isot asiat joihin keskittyä ja panostaa.....en tiiä onko ko.asia se iso??Jos pärjää jo b.junnuissa ja pärjäilee vielä a-junnuissa niin monen kohdalla se vaatii varmasti muuton pois paikkakunnalta ...siis pieneltä-,että pystyy ottamaan sen askeleen taas eteenpäin,tai kaksi!?Ymmärrän hyvin sen että menestystä vaaditaan(?) jo nuorena mutta pitkässä juoksussa ei auta kuin kova ja vuosikausien harjoittelu,siinä kuitenkin ne junnumitalit unohtuu ja jopa menettää merkityksen!!?Summasummarum yritettään pitää nuoret hyvien harrastuksien parissa ja jospa joku jaksais vielä aikuiseen asti...!

olli 47 kirjoitti:

Olen seuraillut tuota välillä kovastikkin rönsyillyä keskustelua molemmilta kanavilta...välillä hymyillen ja välillä pohtien ihmisten ajatustenkulkua....siis muustakin kun tästä aiheesta.Oma jälkikasvuni on ollut mukana jo n.15 vuotta ja silmäni on avautunut monessa asiassa ajan kuluessa,jotenkin tuntuu että aikuisilla hukkuu johonkin se "järkevä" ajattelu että mikä on oleellista ja mihin pitäisi satsata???Nyt "kiistellään" siitä saako c.junnu osallistu b-n. kisoihin ja jne.Itse oon ajattellut että yksi tärkeimmistä asioita on kuitenkin se että miten saa nuo junnut jaksamaan tuonne aikuiseen ikään asti.....meinaan vaatii TOSI paljon reeniä että pärjää jo junnuissa tuolla ulkomaan kisoissa ,,,,siis ISOISSA kisoissa.Monet asiat tuntuu varmasti tärkeiltä tuossa alkuvaiheesa mutta näin "jälkiviisaana" voi todeta että pitäisi osata ottaa ne isot asiat joihin keskittyä ja panostaa.....en tiiä onko ko.asia se iso??Jos pärjää jo b.junnuissa ja pärjäilee vielä a-junnuissa niin monen kohdalla se vaatii varmasti muuton pois paikkakunnalta ...siis pieneltä-,että pystyy ottamaan sen askeleen taas eteenpäin,tai kaksi!?Ymmärrän hyvin sen että menestystä vaaditaan(?) jo nuorena mutta pitkässä juoksussa ei auta kuin kova ja vuosikausien harjoittelu,siinä kuitenkin ne junnumitalit unohtuu ja jopa menettää merkityksen!!?Summasummarum yritettään pitää nuoret hyvien harrastuksien parissa ja jospa joku jaksais vielä aikuiseen asti...!

Lue lisää

Puhut hyvin ja viisaasti. Puhut myös vähän eri asiasta. Jälkeen päin toki nuorten kisojen meriitit tuntuvat vähäisiltä, mutta mikä on vaikutus tässä ja nyt? Tuskin lopettamiseen vaikuttaa kovinkaan paljon se milloin on päässyt B-junnuissa ottelemaan. Ja tietysti voi ajatella myös niin päin, että lahjakas nuori turhautuu, kun ei saa tarpeeksi haasteita ja joutuu tahkoamaan vuosikaudet kansallisia kisoja.

Eri asia sitten on, jos nuoret pakotetaan liian kovaan harjoitteluun jolla tapetaan innostus liian aikaisin. Yleisesti ottaen uskoisin kuitenkin, ettei liian kova harjoittelu ole Suomen judossa suurikaan ongelma, ehkä kuitenkin päin vastoin. Johtuuko siis monien nuorisohuippijen judoura ennen aikojaan siksi, että huomaavat jossain vaiheessa muiden maiden olevan valovuosien päässä edessä. Mutta nyt ollaan taas sen kysymyksen äärellä, josta viimeksi viime kesänä täällä tahkottiin.

olli 47 kirjoitti:

Olen seuraillut tuota välillä kovastikkin rönsyillyä keskustelua molemmilta kanavilta...välillä hymyillen ja välillä pohtien ihmisten ajatustenkulkua....siis muustakin kun tästä aiheesta.Oma jälkikasvuni on ollut mukana jo n.15 vuotta ja silmäni on avautunut monessa asiassa ajan kuluessa,jotenkin tuntuu että aikuisilla hukkuu johonkin se "järkevä" ajattelu että mikä on oleellista ja mihin pitäisi satsata???Nyt "kiistellään" siitä saako c.junnu osallistu b-n. kisoihin ja jne.Itse oon ajattellut että yksi tärkeimmistä asioita on kuitenkin se että miten saa nuo junnut jaksamaan tuonne aikuiseen ikään asti.....meinaan vaatii TOSI paljon reeniä että pärjää jo junnuissa tuolla ulkomaan kisoissa ,,,,siis ISOISSA kisoissa.Monet asiat tuntuu varmasti tärkeiltä tuossa alkuvaiheesa mutta näin "jälkiviisaana" voi todeta että pitäisi osata ottaa ne isot asiat joihin keskittyä ja panostaa.....en tiiä onko ko.asia se iso??Jos pärjää jo b.junnuissa ja pärjäilee vielä a-junnuissa niin monen kohdalla se vaatii varmasti muuton pois paikkakunnalta ...siis pieneltä-,että pystyy ottamaan sen askeleen taas eteenpäin,tai kaksi!?Ymmärrän hyvin sen että menestystä vaaditaan(?) jo nuorena mutta pitkässä juoksussa ei auta kuin kova ja vuosikausien harjoittelu,siinä kuitenkin ne junnumitalit unohtuu ja jopa menettää merkityksen!!?Summasummarum yritettään pitää nuoret hyvien harrastuksien parissa ja jospa joku jaksais vielä aikuiseen asti...!

Lue lisää

Lainaisin tähän paikkaan Janne Holmenin kommenttia kysymykseen miksi junnutähdet Suomessa sammuvat niin nuorina.

"Ei liian kova harjoittelu nuorena vaan se ettei kovaa harjoittelua koskaan aloitettukaan"

jui ui kirjoitti:

tälläisikin kohtaloita on, kaikissa ikäluokissa, myös judon ulkopuolella. Näitä oli B-junnu SM:ssä, mutta ehkä ainakin ne jotka tunnistan kuvauksestasi olivat virallisesti B-ikäisiä.

Tämä ei ongelma ei siis sinsä ratkea C-junnujen kategorisella poisjätöllä, vaan vanhempien, seurojen ja miksei myös liitokin puuttumisella ongelmavalmentajien toimintaan. Tässä kohtaa tietysti erityislupamenettely toimii työkaluna, muttei siis kaikkien pois jättäminen.

Lue lisää

>
>Tämä ei ongelma ei siis sinsä ratkea C-junnujen kategorisella poisjätöllä, vaan vanhempien, seurojen ja >miksei myös liitokin puuttumisella ongelmavalmentajien toimintaan. Tässä kohtaa tietysti >erityislupamenettely toimii työkaluna, muttei siis kaikkien pois jättäminen.
>

Olen samaa mieltä kanssasi; kannatan erikoislupakäytäntöä.

Valitettavasti näissä em. tapauksissa lapsen/nuoren vanhemmalla/vanhemmilla ei ole kykyä ymmärtää tilannetta erilaisista syistä, esim. vanhemmalla ei omaa tietoa valmennuksesta ja lasten kilpaurheilusta, perhetilanteen takia kaikki lapseen kohdistuva huomio otetaan kiitollisena vastaan jne. Voimakastahtoinen valmentaja paahtaa omaa "näin tehdään mestareita"-sanomaansa, eikä oman lapsensa hyvää suoriutumista (luonnollisesti) toivova huoltaja osaa, uskalla tai halua sanoa vastaan.
Surullistahan tässä asiassa on se, että näillä "loppunpolttajilla" on monesti pitkä "ansioluettelo" aikaisempien valmennettavien osalta.

Positiivista tässä surkeudessa on tänä Internet-aikana se, että "huippuvalmentajat", "huippuvanhemmat" ja "huippuseurat" tiedetään nuorison keskuudessa aika hyvin; vähintäänkin alueittain ja toisinaan jopa aluerajojen yli. Kiitos tästä kuuluu tietysti meselle, irc-gallerialle ja Facebookille. Jopa pientä vertaistuen tynkää on toisinaan huomattavissa. Valmentajia, seuroja ja muita toimijoita vertaillaan ja kollektiivisesti idiooteiksi havaituista henkilöistä tai kummallisen ilmapiirin seuroista kyllä annetaan suoraa palautetta.

lainaus.... kirjoitti:

Lainaisin tähän paikkaan Janne Holmenin kommenttia kysymykseen miksi junnutähdet Suomessa sammuvat niin nuorina.

"Ei liian kova harjoittelu nuorena vaan se ettei kovaa harjoittelua koskaan aloitettukaan"

Lue lisää

>
>Lainaisin tähän paikkaan Janne Holmenin kommenttia kysymykseen miksi junnutähdet Suomessa >sammuvat niin nuorina.
>
>"Ei liian kova harjoittelu nuorena vaan se ettei kovaa harjoittelua koskaan aloitettukaan"
>

--- ja minä jatkasin tähän sellaisen ilmiselvyyden, että jos vuoden sisällä "kovan harjoittelu" aloittamisesta on nivelet jatkuvasti paketissa, niin siinä "kovassa harjoittelussa" on jotakin
pielessä. Puuttumatta mitenkään junnutähden "katseen tyhjyyteen". Jätettäisiin vaan suosiolla se nivelet teipattuna ja Burana 600-pillerin voimalla kisaaminen vähän myöhempään ikään ja isompiin kisoihin...

11?? kirjoitti:

>
>Lainaisin tähän paikkaan Janne Holmenin kommenttia kysymykseen miksi junnutähdet Suomessa >sammuvat niin nuorina.
>
>"Ei liian kova harjoittelu nuorena vaan se ettei kovaa harjoittelua koskaan aloitettukaan"
>

--- ja minä jatkasin tähän sellaisen ilmiselvyyden, että jos vuoden sisällä "kovan harjoittelu" aloittamisesta on nivelet jatkuvasti paketissa, niin siinä "kovassa harjoittelussa" on jotakin
pielessä. Puuttumatta mitenkään junnutähden "katseen tyhjyyteen". Jätettäisiin vaan suosiolla se nivelet teipattuna ja Burana 600-pillerin voimalla kisaaminen vähän myöhempään ikään ja isompiin kisoihin...

Lue lisää

yleisellä tasolla vai jostakusta tietystä tapauksesta? Jos jälkimmäinen, niin seuraatko kovin läheltä toimintaa vai teetkö johtopäätöksiäsi esim. kisatoiminnan perusteella? Onko mielestäsi kyse säännöstä vai poikkeuksesta.

En kiistä heittoasi, mutta väittisin kuitenkin että tällaisilla argumenteilla ei saisi estää kategorisesti kovempaa harjoittelua asiantuntevan valmentajan ohjauksessa. Se on suunnilleen sama kuin estäisi autolla ajon, koska siinä sattuu onnettomuuksia.

awe ae kirjoitti:

yleisellä tasolla vai jostakusta tietystä tapauksesta? Jos jälkimmäinen, niin seuraatko kovin läheltä toimintaa vai teetkö johtopäätöksiäsi esim. kisatoiminnan perusteella? Onko mielestäsi kyse säännöstä vai poikkeuksesta.

En kiistä heittoasi, mutta väittisin kuitenkin että tällaisilla argumenteilla ei saisi estää kategorisesti kovempaa harjoittelua asiantuntevan valmentajan ohjauksessa. Se on suunnilleen sama kuin estäisi autolla ajon, koska siinä sattuu onnettomuuksia.

Lue lisää

>
> En kiistä heittoasi, mutta väittisin kuitenkin että tällaisilla argumenteilla ei saisi estää
> kategorisesti kovempaa harjoittelua asiantuntevan valmentajan ohjauksessa.
>

Olen samaa mieltä kanssasi: Kovaa harjoittelua ei pidä kategorisesti kieltää. Harjoitella pitää niin kovaan kuin fysiikka ja henkinen kypsyys sallivat, mutta ei piiruakaan tämän rajan yli.

Jottei menisi liian kauaksi käytännöstä, niin tässäpä merkkejä rajan ylittämisestä ottelijassa/valmennuksessa:

- Koulunkäynnissä tapahtuu merkittävä muutos huonompaan suuntaan
- Ei kavereita ollenkaan tai ei kavereita judon ulkopuolelta
- Nivelet jatkuvasti teipattuna
- Vastakkaisen sukupuolen edustajat pidetään valmentajan toimesta riittävän etäällä ottelijasta.
- Kisojen ensimmäisiinkin matseihin mennään Buranan, jääpussin tms. avustaman
- Sosiaalista kanssakäymistä muiden nuorten kanssa kisoissa opetettu/pakotettu rajoittamaan, jota “kisavire ei häviä”. Kovaahan tatamilla ei voi matsata, ellei ole tyly ja epäkohtelias vastustajalle tatamin ulkopuolella.
- Yllättävä alisuorittaminen jo kohtalaisen paineen alla.
- Yli 1,5 kg:n laihduttaminen normaalin ruokailun lopettamisella, päiviä kestävällä nestepaastolla, tuntikausien saunomisella yms. konsteilla jokaiseen kisaan (isoon tai pieneen)
- Oksentaminen ennen matseja kisasta toiseen
- Otteleminen sellaisia sarjoissa, joihin ottelija ei itse halua osallistua.
- Asetetut tavoitetasot: Voitto = normitaso, tappio = selvä epäonnistuminen, voitto vanhemmassa sarjassa/painavammasta/tummemmasta vyöstä = Valmentaja antaa positiivista palautetta
- Yleinen apaattisuus ja hymyttömyys.
- Ottelijalle vaikea ottaa vastaan positiivista palautetta: Jos vieras valmentaja tms. antaa positiivista palautetta, niin ottelija menee pyörälle päästään, kun ei sellaiseen ole tottunut.
Ottelija tarrautuu suhteettomasti positiivista palautetta antaviin henkilöihin.

11?? kirjoitti:

>
> En kiistä heittoasi, mutta väittisin kuitenkin että tällaisilla argumenteilla ei saisi estää
> kategorisesti kovempaa harjoittelua asiantuntevan valmentajan ohjauksessa.
>

Olen samaa mieltä kanssasi: Kovaa harjoittelua ei pidä kategorisesti kieltää. Harjoitella pitää niin kovaan kuin fysiikka ja henkinen kypsyys sallivat, mutta ei piiruakaan tämän rajan yli.

Jottei menisi liian kauaksi käytännöstä, niin tässäpä merkkejä rajan ylittämisestä ottelijassa/valmennuksessa:

- Koulunkäynnissä tapahtuu merkittävä muutos huonompaan suuntaan
- Ei kavereita ollenkaan tai ei kavereita judon ulkopuolelta
- Nivelet jatkuvasti teipattuna
- Vastakkaisen sukupuolen edustajat pidetään valmentajan toimesta riittävän etäällä ottelijasta.
- Kisojen ensimmäisiinkin matseihin mennään Buranan, jääpussin tms. avustaman
- Sosiaalista kanssakäymistä muiden nuorten kanssa kisoissa opetettu/pakotettu rajoittamaan, jota “kisavire ei häviä”. Kovaahan tatamilla ei voi matsata, ellei ole tyly ja epäkohtelias vastustajalle tatamin ulkopuolella.
- Yllättävä alisuorittaminen jo kohtalaisen paineen alla.
- Yli 1,5 kg:n laihduttaminen normaalin ruokailun lopettamisella, päiviä kestävällä nestepaastolla, tuntikausien saunomisella yms. konsteilla jokaiseen kisaan (isoon tai pieneen)
- Oksentaminen ennen matseja kisasta toiseen
- Otteleminen sellaisia sarjoissa, joihin ottelija ei itse halua osallistua.
- Asetetut tavoitetasot: Voitto = normitaso, tappio = selvä epäonnistuminen, voitto vanhemmassa sarjassa/painavammasta/tummemmasta vyöstä = Valmentaja antaa positiivista palautetta
- Yleinen apaattisuus ja hymyttömyys.
- Ottelijalle vaikea ottaa vastaan positiivista palautetta: Jos vieras valmentaja tms. antaa positiivista palautetta, niin ottelija menee pyörälle päästään, kun ei sellaiseen ole tottunut.
Ottelija tarrautuu suhteettomasti positiivista palautetta antaviin henkilöihin.

Lue lisää

Nuo varmasti ovat sellaisia merkkejä, joista kannattaa huolestua. Se, onko tällaisia paljon Suomen judossa juuri nyt on sitten toinen juttu, en usko.

Mutta jos summaisi tähän astista keskustelua niin ollaan ilmeisesti sitä mieltä, että jokin mahdollisuus riittävän kehityskyvyn omaaville C-junnuille pitäsi jättää osallistua B-SM:iin (erikoislupamenettely) ja että kova harjoittelu ei ole sinänsä pahasta, vaan liian kova harjoittelu yhdistettynä valmentajan tai vanhempien yksisilmäiseen kunnianhimoon.

jui ui kirjoitti:

Nuo varmasti ovat sellaisia merkkejä, joista kannattaa huolestua. Se, onko tällaisia paljon Suomen judossa juuri nyt on sitten toinen juttu, en usko.

Mutta jos summaisi tähän astista keskustelua niin ollaan ilmeisesti sitä mieltä, että jokin mahdollisuus riittävän kehityskyvyn omaaville C-junnuille pitäsi jättää osallistua B-SM:iin (erikoislupamenettely) ja että kova harjoittelu ei ole sinänsä pahasta, vaan liian kova harjoittelu yhdistettynä valmentajan tai vanhempien yksisilmäiseen kunnianhimoon.

Lue lisää

>
>Mutta jos summaisi tähän astista keskustelua niin ollaan ilmeisesti sitä mieltä, että jokin >mahdollisuus riittävän kehityskyvyn omaaville C-junnuille pitäsi jättää osallistua B-SM:iin >(erikoislupamenettely) ja että kova harjoittelu ei ole sinänsä pahasta, vaan liian kova >harjoittelu yhdistettynä valmentajan tai vanhempien yksisilmäiseen kunnianhimoon.
>

Hyvä ja ytimekäs yhteenveto, josta olen samaa mieltä.

>
>Nuo varmasti ovat sellaisia merkkejä, joista kannattaa huolestua. Se, onko tällaisia paljon >Suomen judossa juuri nyt on sitten toinen juttu, en usko.
>

Tämä on sitten se vaikea kohta.

Kunka monta oirehtivaa nuorta kilpailijaa/rajoitetusti taitavaa valmentajaa on suomalaisessa Judossa se hyväksyttävä määrä ?

Ei taida objektiivista vastausta löytyä sattuneesta syystä tähän kysymykseen, joten jääköön vastaus minun puolestani jokaiselle yksityisesti mietittäväksi.

11?? kirjoitti:

>
>Mutta jos summaisi tähän astista keskustelua niin ollaan ilmeisesti sitä mieltä, että jokin >mahdollisuus riittävän kehityskyvyn omaaville C-junnuille pitäsi jättää osallistua B-SM:iin >(erikoislupamenettely) ja että kova harjoittelu ei ole sinänsä pahasta, vaan liian kova >harjoittelu yhdistettynä valmentajan tai vanhempien yksisilmäiseen kunnianhimoon.
>

Hyvä ja ytimekäs yhteenveto, josta olen samaa mieltä.

>
>Nuo varmasti ovat sellaisia merkkejä, joista kannattaa huolestua. Se, onko tällaisia paljon >Suomen judossa juuri nyt on sitten toinen juttu, en usko.
>

Tämä on sitten se vaikea kohta.

Kunka monta oirehtivaa nuorta kilpailijaa/rajoitetusti taitavaa valmentajaa on suomalaisessa Judossa se hyväksyttävä määrä ?

Ei taida objektiivista vastausta löytyä sattuneesta syystä tähän kysymykseen, joten jääköön vastaus minun puolestani jokaiselle yksityisesti mietittäväksi.

Lue lisää

"valmentajan tai vanhempien yksisilmäiseen kunnianhimoon"--------------- niin oisko tuossa se selitys, miksi c-ikäisen pitäisi änkeä väkisin ennen aikojaan b-ikäisten SM-kisoihin? Mikä kumman kiire sinne on? Samojen hemmojen kanssa voi kisailla pitkin vuotta ja pitkin suomenniemeä. Miks juuri SM-kisoihin pitää päästä? oisko se tuossa alkulauseessa se vastaus???

mikä kiirus? kirjoitti:

"valmentajan tai vanhempien yksisilmäiseen kunnianhimoon"--------------- niin oisko tuossa se selitys, miksi c-ikäisen pitäisi änkeä väkisin ennen aikojaan b-ikäisten SM-kisoihin? Mikä kumman kiire sinne on? Samojen hemmojen kanssa voi kisailla pitkin vuotta ja pitkin suomenniemeä. Miks juuri SM-kisoihin pitää päästä? oisko se tuossa alkulauseessa se vastaus???

Lue lisää

Mikä tekee SM-kisoista niin erikoisen vaarallisen kisan, jos kerran samojen junnujen kanssa saa matsata muuten pitkin Suomea? Ja muuten ensi vuonna edelleen lukkojen kanssa (vain SM:ssä ja Samurai cupeissa kielletty).

11?? kirjoitti:

>
>Lainaisin tähän paikkaan Janne Holmenin kommenttia kysymykseen miksi junnutähdet Suomessa >sammuvat niin nuorina.
>
>"Ei liian kova harjoittelu nuorena vaan se ettei kovaa harjoittelua koskaan aloitettukaan"
>

--- ja minä jatkasin tähän sellaisen ilmiselvyyden, että jos vuoden sisällä "kovan harjoittelu" aloittamisesta on nivelet jatkuvasti paketissa, niin siinä "kovassa harjoittelussa" on jotakin
pielessä. Puuttumatta mitenkään junnutähden "katseen tyhjyyteen". Jätettäisiin vaan suosiolla se nivelet teipattuna ja Burana 600-pillerin voimalla kisaaminen vähän myöhempään ikään ja isompiin kisoihin...

Lue lisää

"ja minä jatkasin tähän sellaisen ilmiselvyyden, että jos vuoden sisällä "kovan harjoittelu" aloittamisesta on nivelet jatkuvasti paketissa, niin siinä "kovassa harjoittelussa" on jotakin
pielessä. "

Jep, pohjat puuttuu...

Systemaattisuus, riittäväin varhain aloitettu harjoittelun rytmittäminen, riittävä peruskunto, nuo eivät tahdo tämän päivän junnuilla olla oikein kunnossa. Nykyään "kova" harjoittelu aloitetaan joskus 15 vuotiaana pohjilla lähinnä nintendon peluuta ja pai krt vko peruskurssilla temuamista. Ei se mikään ihme ole jos paikat pettää heti kun hiukan treeniä tiukennetaan.

jui ui kirjoitti:

Mikä tekee SM-kisoista niin erikoisen vaarallisen kisan, jos kerran samojen junnujen kanssa saa matsata muuten pitkin Suomea? Ja muuten ensi vuonna edelleen lukkojen kanssa (vain SM:ssä ja Samurai cupeissa kielletty).

Lue lisää

Ei vaarallisen eikä mitään muutakaan. Mutta sinne ehtii kyllä ajallaan. Ei tuossa Suomen judokentässä niin kovin paljoa ole tarjontaa, niin ei mielestäni kannata "tarjoilla" asioita ennenaikojaan. Se, että edessäpäin on jotain odotettavaa ja uutta, antaa motivaatiota harjoitella edelleen. Monella se nimittäin jää tuohon tasoon, kansainväliset kisat on kummiskin aika pienen joukon harrastelua. Kuten tuolla ylempänä todettiin, että jälkeenpäin katsoen näillä asioilla ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta. Ja lähinnähän tämä koskee noita pienia painoluokkia jonne edes on halukkaita tulijoita ennen aikojaan.

edelleen... kirjoitti:

"ja minä jatkasin tähän sellaisen ilmiselvyyden, että jos vuoden sisällä "kovan harjoittelu" aloittamisesta on nivelet jatkuvasti paketissa, niin siinä "kovassa harjoittelussa" on jotakin
pielessä. "

Jep, pohjat puuttuu...

Systemaattisuus, riittäväin varhain aloitettu harjoittelun rytmittäminen, riittävä peruskunto, nuo eivät tahdo tämän päivän junnuilla olla oikein kunnossa. Nykyään "kova" harjoittelu aloitetaan joskus 15 vuotiaana pohjilla lähinnä nintendon peluuta ja pai krt vko peruskurssilla temuamista. Ei se mikään ihme ole jos paikat pettää heti kun hiukan treeniä tiukennetaan.

Lue lisää

Ratkaisuna näihin liian kovasta treenistä vammautumisiin ei ole se että harjoittelua kaikilla tasoilla entisestään kevennetään ja suojellaan lisää vaan se että fyysistä kuntoa aloitetaan hajoittamaan riittävän varhain.

Jo peruskurssilla päämääränä voisi olla judokoiden fyysisen kunnon saaminen kohtuulliselle tasolle. En pitäisi mitenkään huonona vaihtoehtona sitäkään että junnujen vyökokeeseen yhdistettäisiin kuntotesti. keltaiseen vyöhön pitää kyetä läpäisemään tietyt fyysisen kunnon minimikriteerit. Lisäksi junnujen judoharjoituksiin voisi yhdistää kotitehtäviksi yleisliikuntaa.

"Tiistaitreenissä janipetterille 10v annettiin kotitehtäväksi hiihtää 5km ja kotitehtävän tulee olla suoritettu ennen torstaitreeniä"

Muutoinkin judoharjoittelun yhteyteen voisi hyvin tuoda perusliikuntaa, hiihtoa, pyöräilyä, juoksua jne. Jos tällä hetkellä ryhmä harjoittelee 2krt viikossa niin lisätään viikkoon 1 treeni joka ei ole judoa ollenkaan vaan koko porukka lähtee hallin ovelta juoksulenkille. Jos lapset eivät omaehtoisesti liiku tarpeeksi niin sitten se liikunta on tehtävä treeneinä.

malttia--- kirjoitti:

Ei vaarallisen eikä mitään muutakaan. Mutta sinne ehtii kyllä ajallaan. Ei tuossa Suomen judokentässä niin kovin paljoa ole tarjontaa, niin ei mielestäni kannata "tarjoilla" asioita ennenaikojaan. Se, että edessäpäin on jotain odotettavaa ja uutta, antaa motivaatiota harjoitella edelleen. Monella se nimittäin jää tuohon tasoon, kansainväliset kisat on kummiskin aika pienen joukon harrastelua. Kuten tuolla ylempänä todettiin, että jälkeenpäin katsoen näillä asioilla ei ole merkitystä kokonaisuuden kannalta. Ja lähinnähän tämä koskee noita pienia painoluokkia jonne edes on halukkaita tulijoita ennen aikojaan.

Lue lisää

No nyt tuli tämä argumentti. Suomen judopiirit nyt vain ovat niin pienet, ettei hyvin kehittyneille C-junnuille kannattaisi asettaa omaehtoisia kannustinloukkuja. Jos ainoat varteenotettavat omankokoiset vastustajat löytyvät ikäluokkaa ylempää, miksi blokata kisavalikoimasta pois juuri SM-kisat???? Myös c-nuori tarvitsee tavoitteita ja jos SM-mitali B-junnuissa on mahdollisuuksien rajoissa, miksi asettaa päätavoitteeksi Eden-shiain voitto? Ei se C-junnukaan enää niin tyhmä ole, ettei tajuaisi mikä ero on SM-kisalla ja kansallisella kisalla? Tämä sama asia nähtiin jo PM-kisoissa keväällä. Muilla mailla (jopa Ruotsilla!) oli kisoissa C-junnuja, muttei Suomella kun liitto ei sallinut. Mukavaa nähdä, millainen joukkue lähtee ensi vuonna meiltä Reyjavikiin (siis niitä C-junnuja, jotka ei tänä vuonna saaneet tulla Myyrmäkeen). Siinäpä kannustusta.

vielä... kirjoitti:

Ratkaisuna näihin liian kovasta treenistä vammautumisiin ei ole se että harjoittelua kaikilla tasoilla entisestään kevennetään ja suojellaan lisää vaan se että fyysistä kuntoa aloitetaan hajoittamaan riittävän varhain.

Jo peruskurssilla päämääränä voisi olla judokoiden fyysisen kunnon saaminen kohtuulliselle tasolle. En pitäisi mitenkään huonona vaihtoehtona sitäkään että junnujen vyökokeeseen yhdistettäisiin kuntotesti. keltaiseen vyöhön pitää kyetä läpäisemään tietyt fyysisen kunnon minimikriteerit. Lisäksi junnujen judoharjoituksiin voisi yhdistää kotitehtäviksi yleisliikuntaa.

"Tiistaitreenissä janipetterille 10v annettiin kotitehtäväksi hiihtää 5km ja kotitehtävän tulee olla suoritettu ennen torstaitreeniä"

Muutoinkin judoharjoittelun yhteyteen voisi hyvin tuoda perusliikuntaa, hiihtoa, pyöräilyä, juoksua jne. Jos tällä hetkellä ryhmä harjoittelee 2krt viikossa niin lisätään viikkoon 1 treeni joka ei ole judoa ollenkaan vaan koko porukka lähtee hallin ovelta juoksulenkille. Jos lapset eivät omaehtoisesti liiku tarpeeksi niin sitten se liikunta on tehtävä treeneinä.

Lue lisää

Just noin,itsekkin aikoinaan ihmettelin jälkikasvua salilla kuljettaesani että täsäkö tämä on ,pelkkää salireeniä.Varmasti on tärkein asia oppia nuo tekniikat(itse en ymmärrä lajista mitään mutta pitkä kokemus muulta urheilun saralta),mutta a ja o taitaa olla (judossakin?)kuitekin lujan ja monipuolisen perustan luominen siis muullakin harjoitteilla kuin pelkästään salilla temuamalla!!??Kyllä nyt on tullut harjoitteisiin muutoksia kun on ikää tullut ja varmasti tuolla mailmalla huomattu että pelkkä kuntopohjan pettäminen pitkissä kisoisa ja leireillä on ollut arkipäivää.??

??!! kirjoitti:

>
>Kaikki eivät vaan kehity samaa tahtia, jotkut ovat tahkonneet kisoja jo vuosikaudet ja ovat taidollisesti, >fyysiesti ja myös henkisesti valmiita B-junnuihin ennemmin kuin toiset.
>

Tämmöisiäkin C-junnuja todella on ja näille minusta voisi suoda ilman muuta SM-kisoihin.

Valitettavasti on myös niitä C- (ja muita) junnuja, jotka on lahjakkaiksi havaittu ja joita harjoitutetaan, kilpailutetaan ja hyvässä lykyssä vielä laihdutetaankin sellaiseen kodikseen, että loppuunpalaminen on varma.

Tuntomerkit: 13-15 vuotiaita, kaikki nivelet teipattuna kisoissa ja aina jokin paikka rikki, matsien jälkeen jokin kohta tarvitsee aina jääpussia vaikka mitään varsinaista loukkantumista ei matsissa tapahtunutkaan, punnituksen jälkeen täysin pökerryksissä juodessaan vettä ja syödessään ruokaa. Jos tapahtuu yllättävä alisuoriutuminen, niin "valmentaja" vie nurkan taa ja antaa hieman "palautetta". Opetettu todella tehokkaasti vihaamaan häviötä, voitto on normaalisuoritus, ei asia, josta olisii syytä riemuita ja olla onnellinen.

Milloinkahan liitto huolestuu näistä C-junnuista ? Vai Näitähän nähtiin myös Rovaniemellä....

Lue lisää

Rovaniemellä C-junnut vetivät hyvin.
En itse nähny yhtään ``loppuunpalamista``

[=]=] kirjoitti:

Rovaniemellä C-junnut vetivät hyvin.
En itse nähny yhtään ``loppuunpalamista``

En minäkään nähnyt yhtään C-nuoren loppunpalamista. Näin kyllä sellaisten B-junnujen loppunpalamisia, joille nämä olivat jo kolmannet tai neljännet B-junnujen SM-kisat

justiinaa kirjoitti:

En minäkään nähnyt yhtään C-nuoren loppunpalamista. Näin kyllä sellaisten B-junnujen loppunpalamisia, joille nämä olivat jo kolmannet tai neljännet B-junnujen SM-kisat

Nyt on kuitenkin puhe enempi siitä, pitäisikö nämä menestyvät kisaajat päästää C-ikäisenä mukaan.
Toki kyrsii, jos ei pärjää, elämä on !

2655623 kirjoitti:

Nyt on kuitenkin puhe enempi siitä, pitäisikö nämä menestyvät kisaajat päästää C-ikäisenä mukaan.
Toki kyrsii, jos ei pärjää, elämä on !

Just siitä on enenpi puhe! Ekat B-junnujen SM:t menee erikoisluvalla opiskellessa, toisissa voidaan jo pärjätäkin ja vielä ollaan C-junnujuja. Liekki vaan näyttää muutamilta palaneen aika vähiin kun ollaankin jo kolmannen tain neljännen kerran B-junnujen ja samalla ehkä toista kertaa A-junnujen SM-kisoissa. Elämä on!

justiinaa kirjoitti:

Just siitä on enenpi puhe! Ekat B-junnujen SM:t menee erikoisluvalla opiskellessa, toisissa voidaan jo pärjätäkin ja vielä ollaan C-junnujuja. Liekki vaan näyttää muutamilta palaneen aika vähiin kun ollaankin jo kolmannen tain neljännen kerran B-junnujen ja samalla ehkä toista kertaa A-junnujen SM-kisoissa. Elämä on!

Lue lisää

Kysymys kuuluukin että pitääkös näihin sitten satsata? Ettei heille tulisi paha mieli, niin rimaa pitää alentaa?
Hyvää huomenta vaan.

Josko ruvettaisi jakamaan kannustuspalkintoja SM-kisoissa?

vielä... kirjoitti:

Ratkaisuna näihin liian kovasta treenistä vammautumisiin ei ole se että harjoittelua kaikilla tasoilla entisestään kevennetään ja suojellaan lisää vaan se että fyysistä kuntoa aloitetaan hajoittamaan riittävän varhain.

Jo peruskurssilla päämääränä voisi olla judokoiden fyysisen kunnon saaminen kohtuulliselle tasolle. En pitäisi mitenkään huonona vaihtoehtona sitäkään että junnujen vyökokeeseen yhdistettäisiin kuntotesti. keltaiseen vyöhön pitää kyetä läpäisemään tietyt fyysisen kunnon minimikriteerit. Lisäksi junnujen judoharjoituksiin voisi yhdistää kotitehtäviksi yleisliikuntaa.

"Tiistaitreenissä janipetterille 10v annettiin kotitehtäväksi hiihtää 5km ja kotitehtävän tulee olla suoritettu ennen torstaitreeniä"

Muutoinkin judoharjoittelun yhteyteen voisi hyvin tuoda perusliikuntaa, hiihtoa, pyöräilyä, juoksua jne. Jos tällä hetkellä ryhmä harjoittelee 2krt viikossa niin lisätään viikkoon 1 treeni joka ei ole judoa ollenkaan vaan koko porukka lähtee hallin ovelta juoksulenkille. Jos lapset eivät omaehtoisesti liiku tarpeeksi niin sitten se liikunta on tehtävä treeneinä.

Lue lisää

vyökokeeseen, kannatan. Mutta ei vielä keltaisen vyön vaan oranssin kokeessa. Kyseessä silloin ne, jotka jatkokurssilaisia, jo judokipinän saaneita.
Meillä junnujen jatkoryhmässä pidetään kuntotestejä 2 krt syksy, 2 krt kevät. Jokaiselle yleisluontoinen suositus liikuntatuntimääristä pär vko, jokainen tekee sitä lajia mistä tykkää.

Hieman vaikea vaan määritellä nuo vyökokeen kuntotestin harjoitteet ja raja-arvot. Ovat kuitenkin niin eri-ikäisiä, kokoisia, voimaisia.

ftbhygf kirjoitti:

Kysymys kuuluukin että pitääkös näihin sitten satsata? Ettei heille tulisi paha mieli, niin rimaa pitää alentaa?
Hyvää huomenta vaan.

Josko ruvettaisi jakamaan kannustuspalkintoja SM-kisoissa?

Lue lisää

Mitäs jos pehmentämisen ja alituisen suojelun lisäämisen sijaan koitettaskin kovettaa niitä junnuja niin ettei kaikki pikku takaiskut ja vastoinkäymiset olis niin paha juttu.
Sitten ehkä sen tappionkin pystyis kestämään ilman välitöntä lopettamista. Vai onko tällanen ajattelu liian NuoriSuomi vastaista?

wetser kirjoitti:

No nyt tuli tämä argumentti. Suomen judopiirit nyt vain ovat niin pienet, ettei hyvin kehittyneille C-junnuille kannattaisi asettaa omaehtoisia kannustinloukkuja. Jos ainoat varteenotettavat omankokoiset vastustajat löytyvät ikäluokkaa ylempää, miksi blokata kisavalikoimasta pois juuri SM-kisat???? Myös c-nuori tarvitsee tavoitteita ja jos SM-mitali B-junnuissa on mahdollisuuksien rajoissa, miksi asettaa päätavoitteeksi Eden-shiain voitto? Ei se C-junnukaan enää niin tyhmä ole, ettei tajuaisi mikä ero on SM-kisalla ja kansallisella kisalla? Tämä sama asia nähtiin jo PM-kisoissa keväällä. Muilla mailla (jopa Ruotsilla!) oli kisoissa C-junnuja, muttei Suomella kun liitto ei sallinut. Mukavaa nähdä, millainen joukkue lähtee ensi vuonna meiltä Reyjavikiin (siis niitä C-junnuja, jotka ei tänä vuonna saaneet tulla Myyrmäkeen). Siinäpä kannustusta.

Lue lisää

No alemmissa painoluokissa (45,50,55) on sen verran vähän "oikeanikäisiä", että C-junnujen osallistumiskielto veisi käytännössä arvon koko kisalta näissä sarjoissa.

On hieman eri juttu voittaa mitali 16- 10 joukosta, kuin saada se yhdellä otteluvoitolla tai vain osallistumalla, ja tietäen , että puolenkymmentä nuorempaa olisi osallistuessaan kiilannut edelle.

Onneksi sääntömuutosta ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, kannattaa olla yhteydessä seuran päättäjiin.

Ihan kiva olisi tietää PJ-ehdokkaidenkin kanta asiaan .

Tietääkseni Mäki on C-junnujen sortolinjalla, vai onko?

Puh.joht vaali kirjoitti:

No alemmissa painoluokissa (45,50,55) on sen verran vähän "oikeanikäisiä", että C-junnujen osallistumiskielto veisi käytännössä arvon koko kisalta näissä sarjoissa.

On hieman eri juttu voittaa mitali 16- 10 joukosta, kuin saada se yhdellä otteluvoitolla tai vain osallistumalla, ja tietäen , että puolenkymmentä nuorempaa olisi osallistuessaan kiilannut edelle.

Onneksi sääntömuutosta ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, kannattaa olla yhteydessä seuran päättäjiin.

Ihan kiva olisi tietää PJ-ehdokkaidenkin kanta asiaan .

Tietääkseni Mäki on C-junnujen sortolinjalla, vai onko?

Lue lisää

No nyt se on mustaa valkoisella, C-ikäiset eivät saa osallistua B:n SM:iin, mutta B:t saavat osallistua A:n SM:iin... ?

Linkissä sivulla 11 uusissa säännöissä lisää tietoa.

http://judoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/4bdc3280bee1a53cdea6b03ec25aa282/1260453849/application/pdf/1155527/KILPAILUMÄÄRÄYKSET01012010.pdf

Utelias... kirjoitti:

No nyt se on mustaa valkoisella, C-ikäiset eivät saa osallistua B:n SM:iin, mutta B:t saavat osallistua A:n SM:iin... ?

Linkissä sivulla 11 uusissa säännöissä lisää tietoa.

http://judoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/4bdc3280bee1a53cdea6b03ec25aa282/1260453849/application/pdf/1155527/KILPAILUMÄÄRÄYKSET01012010.pdf

Lue lisää

Tutki viittaamasi dokumentin kohta 14 ja syysliittokokouksen pöytäkirjan kohta 10.

Avartaa ymmärrystätilanteesta.....

Utelias2.. kirjoitti:

Tutki viittaamasi dokumentin kohta 14 ja syysliittokokouksen pöytäkirjan kohta 10.

Avartaa ymmärrystätilanteesta.....

Mikähän semmoinen erityinen syy mahtaisi olla, kun ei esimerkkejäkään ole annettu ?

Vai onko se vaan pärstäkerroin !

Utelias2.. kirjoitti:

Tutki viittaamasi dokumentin kohta 14 ja syysliittokokouksen pöytäkirjan kohta 10.

Avartaa ymmärrystätilanteesta.....

sivu 12

"3. POJAT ALLE 17 V. (B-POJAT)
Suomenmestaruus kilpailuissa: vähintään 3 kyu. C-pojat eivät voi osallistua B-poikien SM-kisoihin."

Surkeeta, todella surkeeta. Niin kuin ei jo muutenkin B:n SM kisojen taso ryömisi pohjamudissa.
Näin se kilpajudo hiljalleen tapetaan Suomesta.

Huvittava pikantti yksityiskohta tuo että B ikäiset saa osallistua A:n SM kisoihin. No jo vain. Eihän niitä muuten voisi järjestää enää ollenkaan kun A nuoria ei yksinkertaisesti ole kuin muutama hassu koko maassa.

lukemalla oppii kirjoitti:

sivu 12

"3. POJAT ALLE 17 V. (B-POJAT)
Suomenmestaruus kilpailuissa: vähintään 3 kyu. C-pojat eivät voi osallistua B-poikien SM-kisoihin."

Surkeeta, todella surkeeta. Niin kuin ei jo muutenkin B:n SM kisojen taso ryömisi pohjamudissa.
Näin se kilpajudo hiljalleen tapetaan Suomesta.

Huvittava pikantti yksityiskohta tuo että B ikäiset saa osallistua A:n SM kisoihin. No jo vain. Eihän niitä muuten voisi järjestää enää ollenkaan kun A nuoria ei yksinkertaisesti ole kuin muutama hassu koko maassa.

Lue lisää

Liittokokouksessa käsittäkseni päätettiin muuttaa tuo kohta niin, että C-ikäiset saavat osallistua B-SM:iin erikoisluvalla. Jollei tuossa liiton julkaisemassa kilpailumääräyksissä ole tuota asiaa noin, ovat liitokokouksen päätösten täyttäjät joko a) vahingossa julkaisseet väärän version tai B) eivät välitä liittokouksen päätöksistä. Veikkaan kohtaa a)

wdwqd kirjoitti:

Liittokokouksessa käsittäkseni päätettiin muuttaa tuo kohta niin, että C-ikäiset saavat osallistua B-SM:iin erikoisluvalla. Jollei tuossa liiton julkaisemassa kilpailumääräyksissä ole tuota asiaa noin, ovat liitokokouksen päätösten täyttäjät joko a) vahingossa julkaisseet väärän version tai B) eivät välitä liittokouksen päätöksistä. Veikkaan kohtaa a)

Lue lisää

No niin, olisi siis pitänyt lukea ne ensin. Kohta c) on, että kyllä siellä lukee niin kuin päätettiin. Kun vähän pidemmälle lukee, niin siellä seisoo: "Kilpailu- ja sääntövaliokunta voi erityissyistä kilpailijan valmentajan ehdotuksesta myöntää luvan poiketa ym. minimivaatimuksista." Toivottavasti tämä nyt on todellinen mahdollisuus eli valiokunta todella myöntää niitä erityilupia. Toisaalta olisi sen nyt vähän selvemmin noihin määräyksiin kirjoittaa eli samaan tapaan kuin aiempina vuosina, sillä liittokouksessa tuo asia nimenomaan näin päätettiin.

w2ei kirjoitti:

No niin, olisi siis pitänyt lukea ne ensin. Kohta c) on, että kyllä siellä lukee niin kuin päätettiin. Kun vähän pidemmälle lukee, niin siellä seisoo: "Kilpailu- ja sääntövaliokunta voi erityissyistä kilpailijan valmentajan ehdotuksesta myöntää luvan poiketa ym. minimivaatimuksista." Toivottavasti tämä nyt on todellinen mahdollisuus eli valiokunta todella myöntää niitä erityilupia. Toisaalta olisi sen nyt vähän selvemmin noihin määräyksiin kirjoittaa eli samaan tapaan kuin aiempina vuosina, sillä liittokouksessa tuo asia nimenomaan näin päätettiin.

Lue lisää

Ystävämme Pekko "Aikamiespoika" Lehtykäinen (nimi muutettu), joka ajoi C-junnuja pois B-arvokisoista, säilytti nippa nappa duuninsa PJ:n saatua jatkoajan.
Onkohan nyt aktiivisesti unohtunut päivittää sääntöehdotukseen tullut muutos, jottei liian moni C alkaisi valmistautumaan SM-kisoihin.
Kaikkea se ego teettää, tekis edes työnsä oikein.

2.k kirjoitti:

Ystävämme Pekko "Aikamiespoika" Lehtykäinen (nimi muutettu), joka ajoi C-junnuja pois B-arvokisoista, säilytti nippa nappa duuninsa PJ:n saatua jatkoajan.
Onkohan nyt aktiivisesti unohtunut päivittää sääntöehdotukseen tullut muutos, jottei liian moni C alkaisi valmistautumaan SM-kisoihin.
Kaikkea se ego teettää, tekis edes työnsä oikein.

Lue lisää

Veikkaan, että puheenjohtajan valinta ei millään tavalla vaikuta vakituisten työntekijöiden työsuhteeseen. Toisena veikkauksena heitän, että tj:llä ei ole mitään intressejä hankaloittaa tai kirjoittaa säänntöihin jotain muuta mitä kokouksessa päätettiin. Kolmanneksi onneksi täällä on aina joku joka marisee, tulee aina niin hyvä mieli kun voi todeta, että jollain menee todella huonosti.

Myös B-nuorten osallistumisen pitäisi olla kiellettyä B-SM-kisoihin. Voi tulla traumoja.

Munttisrskaaja kirjoitti:

Myös B-nuorten osallistumisen pitäisi olla kiellettyä B-SM-kisoihin. Voi tulla traumoja.

Myös A nuorien ja miesten osallistuminen omiin SM kisoihinsa tulisi olla kiellettyä. Traumavaara todellinen !!1!

Kyllähän se on tunnustettua faktaa, että huipulle tähtäävän urheilijan on pitänyt aloittaa jo ihan juniorina. Lajitreenin kerkiää varmaan aloittaa hivenen lähempänä 10 ikävuotta, mutta muuten taustan tulee olla jo olemassa. Se on kuitenkin raaka keskustelu 13 vuotaan vanhempien kanssa, kun aletaan miettiä tuleeko Kustaasta huippu-urheilija ja aletaanko todella panostaa urheilu-uran eteen. Sitä on alettava treenaamaan enemmän ja paremmin kuin muut ryhmissä pyörivät. Oheistreeniä on tehtävä paljon ja judotreeniä on myös otettava enemmän ja leirimäärää alettava kasvattamaan. Kisa ja leiriviikonloppuja alkaa kertyä. Tämä kaikki siten, että nuori jaksaa ja pitää harrastustaan edelleen mielekkäänä. Kyllä 15-16 vuotiaasta alkaa jo nähdä, onko hänellä edellytyksiä maailman huipulle. Kansalliseen top-10 joukkoon pääsee jo lahjattomampikin hyvin treenaava yksilö. Kehitystä voi kuitenkin tapahtua myös myöhemmällä iällä joten joku saattaa päästä livahtamaan ohi junnuiän ilman menestystä BA-SM-kisoissa. Harvassa ne taitavat kuitenkin olla. Korjatkaa jos olen väärässä.

Laidalla jo kirjoitti:

Kyllähän se on tunnustettua faktaa, että huipulle tähtäävän urheilijan on pitänyt aloittaa jo ihan juniorina. Lajitreenin kerkiää varmaan aloittaa hivenen lähempänä 10 ikävuotta, mutta muuten taustan tulee olla jo olemassa. Se on kuitenkin raaka keskustelu 13 vuotaan vanhempien kanssa, kun aletaan miettiä tuleeko Kustaasta huippu-urheilija ja aletaanko todella panostaa urheilu-uran eteen. Sitä on alettava treenaamaan enemmän ja paremmin kuin muut ryhmissä pyörivät. Oheistreeniä on tehtävä paljon ja judotreeniä on myös otettava enemmän ja leirimäärää alettava kasvattamaan. Kisa ja leiriviikonloppuja alkaa kertyä. Tämä kaikki siten, että nuori jaksaa ja pitää harrastustaan edelleen mielekkäänä. Kyllä 15-16 vuotiaasta alkaa jo nähdä, onko hänellä edellytyksiä maailman huipulle. Kansalliseen top-10 joukkoon pääsee jo lahjattomampikin hyvin treenaava yksilö. Kehitystä voi kuitenkin tapahtua myös myöhemmällä iällä joten joku saattaa päästä livahtamaan ohi junnuiän ilman menestystä BA-SM-kisoissa. Harvassa ne taitavat kuitenkin olla. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

>
> Se on kuitenkin raaka keskustelu 13 vuotaan vanhempien kanssa, kun aletaan miettiä tuleeko Kustaasta
> huippu-urheilija ja aletaanko todella panostaa urheilu-uran eteen. Sitä on alettava treenaamaan enemmän > ja paremmin kuin muut ryhmissä pyörivät.
>

No pitääkö sitä sitten välttämättä vanhempien kanssa tehdä tiettynä sunnuntaiehtoona tehdä päätös, että nyt Kustaasta ryhdytään tekemään mestaria ?

Jospa Kustulle, Paavolle, Heimolle, Pirrelle ja Ilmolle tehtäisiin ohjelma, jonka salaisena tavoitteena on tehdä mestareita. Kustua ja kumppaneita rohkaistaan noudattamaan ohjelmaa niin hyvin kun kykenevät, mutta siten, että fysiikka, pää ja koulu eivät hajoa. Pakkoa ja ylipainetta ei käytetä. Kustu ja kumppanit viedään kisoihin. Katsotaan tulosluetteloa, jopa Kustun ja kumppaneiden kanssa yhdessä, ja kerrotaan positiivisessa hengessä, millä osa-alueilla sarjan parhaat ovat vahvempia kun Kustu ja kumppanit. Säädetään harjoitusohjelmaa siihen suuntaan että heikkoja osa-alueita vahvistetaan Kysytään ohjelmaa laadittaessa Kustulta ja kumppaneilta minä iltana sopisi normitreenien lisäksi mennä lenkille, kun tuo kunto tuntuu matseissa loppuvan 30 sekunnin kohdalla (myös valmentajalta). Taas kisoihin, tulosluettelon katselemista jne. Jatketaan tätä n. vuotta ja hyväksytään ja iloitaan saavutuksista, vaikka niitä mestaruuksia ei tulisikaan, kun kaikki on tehty niin hyvin kuin vaan kyetään.

Eli lähtökohtana sellainen treeniohjelma, joka ei sulje mestaruutta pois, mutta toteutus yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Niillä todellisilla lahjakkuuksissa on sitten sellainen fysiikka, pää ja mamma, että ne kykenevät ilman pakottamista harjoittelemaan melkein 100% sen mestariohjelman mukaisesti.

Em. systeemillä se tuleva mestari ja innokas isä tai äiti kasvaa itse vähitellen pohtimaan, mitä haluaa mestaruuden eteen tehdä ja mihin omat rahkeet riittävät.

11?? kirjoitti:

>
> Se on kuitenkin raaka keskustelu 13 vuotaan vanhempien kanssa, kun aletaan miettiä tuleeko Kustaasta
> huippu-urheilija ja aletaanko todella panostaa urheilu-uran eteen. Sitä on alettava treenaamaan enemmän > ja paremmin kuin muut ryhmissä pyörivät.
>

No pitääkö sitä sitten välttämättä vanhempien kanssa tehdä tiettynä sunnuntaiehtoona tehdä päätös, että nyt Kustaasta ryhdytään tekemään mestaria ?

Jospa Kustulle, Paavolle, Heimolle, Pirrelle ja Ilmolle tehtäisiin ohjelma, jonka salaisena tavoitteena on tehdä mestareita. Kustua ja kumppaneita rohkaistaan noudattamaan ohjelmaa niin hyvin kun kykenevät, mutta siten, että fysiikka, pää ja koulu eivät hajoa. Pakkoa ja ylipainetta ei käytetä. Kustu ja kumppanit viedään kisoihin. Katsotaan tulosluetteloa, jopa Kustun ja kumppaneiden kanssa yhdessä, ja kerrotaan positiivisessa hengessä, millä osa-alueilla sarjan parhaat ovat vahvempia kun Kustu ja kumppanit. Säädetään harjoitusohjelmaa siihen suuntaan että heikkoja osa-alueita vahvistetaan Kysytään ohjelmaa laadittaessa Kustulta ja kumppaneilta minä iltana sopisi normitreenien lisäksi mennä lenkille, kun tuo kunto tuntuu matseissa loppuvan 30 sekunnin kohdalla (myös valmentajalta). Taas kisoihin, tulosluettelon katselemista jne. Jatketaan tätä n. vuotta ja hyväksytään ja iloitaan saavutuksista, vaikka niitä mestaruuksia ei tulisikaan, kun kaikki on tehty niin hyvin kuin vaan kyetään.

Eli lähtökohtana sellainen treeniohjelma, joka ei sulje mestaruutta pois, mutta toteutus yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Niillä todellisilla lahjakkuuksissa on sitten sellainen fysiikka, pää ja mamma, että ne kykenevät ilman pakottamista harjoittelemaan melkein 100% sen mestariohjelman mukaisesti.

Em. systeemillä se tuleva mestari ja innokas isä tai äiti kasvaa itse vähitellen pohtimaan, mitä haluaa mestaruuden eteen tehdä ja mihin omat rahkeet riittävät.

Lue lisää

Kyllä sitä täytyy olla tietoisuuden tasolla se ajatus, että tässä nyt aiotaan tulla maailman parhaiksi. Vaikka vanhemmille ei asiaa kerrottaisikaan ihan heti, niin kyllä sitä täytyy sille kilpailijalle jo markkinoida. Kilpailija tai vanhemmat eivät ymmärrä oikeasti vielä tuolloin, mitä kaikkea se vaatii. Jostakin joutuu luopumaan ja elämän on aika pitkälti kuljettava judon ehdoilla. Nyt puhutaan maailman huipuista!

Tuolla treenaillaan systeemillä voidaan kyllä saavuttaa kansallinen huippu, sitähän tehdään ihan jatkuvasti seurojen perustyönä. Maailman huipun saavuttaminen vaatii kyllä jo enemmän. Se vaatii olosuhteilta ja valmentajalta paljon, mutta ennen kaikkea kilpailijalta itseltään. Ei se tie mitenkään iloton ja surkea ole, mutta vaativa kuitenkin ja sovelias vain sellaiselle jolla on nälkä menestyä. Ei tappiota pidä alkaa pelätä niin kuin jokunen täälläkin aiemmin kirjoittanut on mainostanut, vaan tavoitteet pitää muistaa asettaa oikein. Silloin yksittäisellä tappiolla ei ole merkitystä ja edistymisestä voidaan aidosti iloita. Oikotiet tahtovat pitkässä juoksussa osua omaan nilkkaan. Tekniikkaa ei pitäisi yksipuolistaa heti alussa ja voimaa ei pitäisi hankkia liikkuvuuden ja ketteryyden kustannuksella. Yksinkertaisia asioita. Ne vaan monesti tahdotaan uhrata sen edestä, että voitetaan se nuorten SM.

Laidalta huutaja kirjoitti:

Kyllä sitä täytyy olla tietoisuuden tasolla se ajatus, että tässä nyt aiotaan tulla maailman parhaiksi. Vaikka vanhemmille ei asiaa kerrottaisikaan ihan heti, niin kyllä sitä täytyy sille kilpailijalle jo markkinoida. Kilpailija tai vanhemmat eivät ymmärrä oikeasti vielä tuolloin, mitä kaikkea se vaatii. Jostakin joutuu luopumaan ja elämän on aika pitkälti kuljettava judon ehdoilla. Nyt puhutaan maailman huipuista!

Tuolla treenaillaan systeemillä voidaan kyllä saavuttaa kansallinen huippu, sitähän tehdään ihan jatkuvasti seurojen perustyönä. Maailman huipun saavuttaminen vaatii kyllä jo enemmän. Se vaatii olosuhteilta ja valmentajalta paljon, mutta ennen kaikkea kilpailijalta itseltään. Ei se tie mitenkään iloton ja surkea ole, mutta vaativa kuitenkin ja sovelias vain sellaiselle jolla on nälkä menestyä. Ei tappiota pidä alkaa pelätä niin kuin jokunen täälläkin aiemmin kirjoittanut on mainostanut, vaan tavoitteet pitää muistaa asettaa oikein. Silloin yksittäisellä tappiolla ei ole merkitystä ja edistymisestä voidaan aidosti iloita. Oikotiet tahtovat pitkässä juoksussa osua omaan nilkkaan. Tekniikkaa ei pitäisi yksipuolistaa heti alussa ja voimaa ei pitäisi hankkia liikkuvuuden ja ketteryyden kustannuksella. Yksinkertaisia asioita. Ne vaan monesti tahdotaan uhrata sen edestä, että voitetaan se nuorten SM.

Lue lisää

>
>Kyllä sitä täytyy olla tietoisuuden tasolla se ajatus, että tässä nyt aiotaan tulla maailman parhaiksi. >Vaikka vanhemmille ei asiaa kerrottaisikaan ihan heti, niin kyllä sitä täytyy sille kilpailijalle jo >markkinoida. Kilpailija tai vanhemmat eivät ymmärrä oikeasti vielä tuolloin, mitä kaikkea se vaatii. >Jostakin joutuu luopumaan ja elämän on aika pitkälti kuljettava judon ehdoilla. Nyt puhutaan
> maailman huipuista!
>

No pitääkö se välttämättä töräyttä Kustaalle ja isille silloin sunnuntai-iltana 13-vuotiaana, että nyt aletaan tekemään mestaria ja treenit ja uhraukset ovat sitten ensi viikosta sen mukaiset ? Vähemmilläkin paineilla saadaan alisuorittajia aikaiseksi. Eikö sitä Kustun ja isin opettamista voisi tehdä vähän piempinä annoksina, esim. kilpailuttamisen kautta, jolloin sen tulvan mestarin taustajoukkojen aivoissa syntysi (ehkä) ajattelu-, analyysi- ja päätöksentekoprosessi, jonka tuloksena sitten saattaisi syntyä se sitoutunut mestarikandidaatti ? Voihan se nimittäin olla niinkin, että silloin sunnuntaiehtoona, ei vielä mestaruuden tavoittelemiseen ole halua sitoutua, mutta jos hyvä harjoittelu tuottaa kovissa kisoissa tulosta, niin unelma alkaa kiinnostaa.

>
>Tuolla treenaillaan systeemillä voidaan kyllä saavuttaa kansallinen huippu, sitähän tehdään ihan >jatkuvasti seurojen perustyönä
>

No tästä olen eri mieltä. Minusta tässä systemaattisessa ikäryhmiin ja vuosijaksotukseen perustuvassa perus"treenailuissa" on vielä merkittävästi parannettavaa eikä siinä olla lähelläkään optimia. Puhumattakaan siitä, että tätä treeniä organisoitaisiin seurarajojen yli, jotta saataisiin jokaiseen ikäryhmään tarpeeksi paljon poppoota.

Laidalla jo kirjoitti:

Kyllähän se on tunnustettua faktaa, että huipulle tähtäävän urheilijan on pitänyt aloittaa jo ihan juniorina. Lajitreenin kerkiää varmaan aloittaa hivenen lähempänä 10 ikävuotta, mutta muuten taustan tulee olla jo olemassa. Se on kuitenkin raaka keskustelu 13 vuotaan vanhempien kanssa, kun aletaan miettiä tuleeko Kustaasta huippu-urheilija ja aletaanko todella panostaa urheilu-uran eteen. Sitä on alettava treenaamaan enemmän ja paremmin kuin muut ryhmissä pyörivät. Oheistreeniä on tehtävä paljon ja judotreeniä on myös otettava enemmän ja leirimäärää alettava kasvattamaan. Kisa ja leiriviikonloppuja alkaa kertyä. Tämä kaikki siten, että nuori jaksaa ja pitää harrastustaan edelleen mielekkäänä. Kyllä 15-16 vuotiaasta alkaa jo nähdä, onko hänellä edellytyksiä maailman huipulle. Kansalliseen top-10 joukkoon pääsee jo lahjattomampikin hyvin treenaava yksilö. Kehitystä voi kuitenkin tapahtua myös myöhemmällä iällä joten joku saattaa päästä livahtamaan ohi junnuiän ilman menestystä BA-SM-kisoissa. Harvassa ne taitavat kuitenkin olla. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

Juniorina joo, mutta mun mielestä 12-vuotiaskin ennättää, jos aloittaa silloin systemaattisen harjoittelun. Edellyttäen, että on pohjalla joku judoa tukeva laji, esim. voimistelu. Ei tää jätkät nyt mitään ydinfysiikkaa ole. Yksinkertaista, kovaa duunia enemmänkin. Pitää malttaa luoda laaja perustekniikkataso ja ymmärrys HORRRJUTTAMISESTA.
Däts it.

horjutus kaiken ajao kirjoitti:

Juniorina joo, mutta mun mielestä 12-vuotiaskin ennättää, jos aloittaa silloin systemaattisen harjoittelun. Edellyttäen, että on pohjalla joku judoa tukeva laji, esim. voimistelu. Ei tää jätkät nyt mitään ydinfysiikkaa ole. Yksinkertaista, kovaa duunia enemmänkin. Pitää malttaa luoda laaja perustekniikkataso ja ymmärrys HORRRJUTTAMISESTA.
Däts it.

Lue lisää

Jätkät joo, mistä te puhutte? Ette judosta ainakaan. Ei tässä lajissa ole systemaattista junnuvalmennusta missään Suomessa millään ikäluokalla. Joku yksinäinen susi siellä ja toinen tuolla mutta niidenkin halutaan lopettavan ettei tuu paha mieli. Däts it.

ja toisekseen, ne jotka on suomen huipulla, ne treenaa itekseen, tai henk koht koutsin kans. ei ne milllään järjestäytyneellä seuraohjelmalla treenaile ku semmosta ei ole! useimmissa seuroissa ainakaan??