Voipottu

Minulle tulee väkisinkin mieleen tuosta sinun äiti-tarinastasi ikäviä mutta totuudenmukaisia asioita. Hän on selkeästi identiteettisi kehityksen tiellä eikä se ole vanhemmalta tervettä. Hyvä jos äitisi on huolehtivainen mutta olen varmaan täällä suomi24:n puolella liikaa jauhanut niistä kahdesta vanhemmuuden ääripäästä sekä narsistisesta kasvatuksesta eikä kovasti tekisi mieli jauhaa enää. Olen kuitenkin sitä mieltä että sinä olet tässä se joka näytät kärsivän teidän perhedynamiikastanne, eikä äitisi. Elät omaa elämääsi ja tulet myös jatkossakin elämään. Nuoruus viimeistelee persoonallisuuden pohjaa ja sille on annettava tilaa, jokaisen vanhemman. En nyt oikein osaa sanoa näillä tiedoilla mitä sinun pitäisi tehdä, muuta kuin että yritä vaan pysyä lujana ja olla se mitä haluat olla. Voit myös aina puhua vaikkapa jollekkin muulle aikuiselle kuten esim. koulukuraattorille -tai opettajalle vaikka tiedänkin etteivät useimmat ehkä halua mennä puhumaan. Olet kuitenkin tekstisi perusteella fiksunoloinen ihminen enkä todellakaan näkisi näillä eväillä mitään syytä olla luottamatta sinuun, mutta uskompa jälleen ettei vika olekkaan siinä että olisit epäluotettava vaan vika on äitisi korvien välissä. Monet vanhemmat koittavat elää lastensa elämää koska kokevat lapsensa vieläkin osana itseään tai kenties jopa "apuminänä". Tällä tarkoitan sitä ettei äitisi osaa ehkä terveällä tavalla olla ylpeä siitä mitä sinä olisit, omana kehittyneenä fiksuna nuorena naisena jolla on omat mielenkiinnonkohteet ja ideologia. Vaan sinun pitäisi mennä hänen ideologiansa mukaan jolloin ruokit sitä tunnetta että olisit vieläkin "hänen omansa", niinkuin pieni lapsi ajattelee omasta äidistänsä joka on hänen turvansa kokeilujen ja pettymysten kanssa. Tästä voi nimenomaan olla kysymys vaikka kuulostaakin erikoiselta.

Vois olla mun äitini! Ihan samanlaisia ovat, paitsi että minä olen jo 17-vuotias, ja äiti kohtelee minua edelleenkin kuin jotain pikkunaperoa.
Vaatteissa ja hiuksissa sama juttu kuin sinulla. En saa käyttää haluamiani vaatteita, sillä äitini mielestä ne ovat liian "huoramaisia" wtf? Siis äidin mielestä on huoramaista se, että on vähänkään kireämmät farkut ja vähänkin isompi kaula-aukko. Ja mun vaatteiden kaula-aukot ei tosiaankaan oo mitään "tissit heruu" - tyylisiä, vaan ihan normaaleja, mutta äitini mielestä minun pitäisi käyttää sellaisia pullonkaulapuseroita, joissa koko kaulaa ei edes näy.

Äidillä on aina hirveä ongelma, jos leikkautan hiukseni lyhyemmiksi ( ihan sama syy kuin sinulla, " Nokun ne pitkät ois niiiiiiin nätit sulla") , mutta olen ottanut sellaisen asenteen, että sehän ei kuulu pätkän vertaa äidilleni, miten hiukseni leikkautan, sen kun huutaa ja päivittelee miten lystää.

Ja viikkorahasta, itse en edes saa mitään viikkorahaa. Opintorahakin menee äidille, muuten se heittäisi mut ulos täältä, eikä mulla tällä hetkellä ole varaa muuttaa minnekään.
Äiti oli muutama vuosi sitten saada kohtauksen, kun en mennytkään kilttinä tyttönä lukioon vaan menin ammatilliseen.

Ihan kuin äiti yrittäisi kontrolloida elämääni miten lystää. :P