Canon 5D M-II toi hymyn huulille

Vakaajan ansiosta voi ainoastaan käyttää pidempää suljinaikaa. Vakaajalla ja vakaajattomalla lasilla lyhimmässä mahdollisessa valotusajassa ei ole eroa. Jos pitää saada valotusaikaa lyhyemmäksi, tarvitaan oikeasti sitä valovoimaa lisää jos herkkyys on jo tapissa. Vakaaja lyhentää valotusaikaa tasan yhtä paljon kuin jalustan käyttö, eli ei mikrosekuntiakaan.

"Olen kokeillut Nikon 7-14/f2.8, joten Zuikoa parempi laajekulma on tehtävissä kohtuulliseen hintaan. Toivottavasti Canon osaa kopioida Nikonin ratkaisun.'

Varmasti olet, epäilemättä. Tietääköhän Nikonilla kukaan että niillä on tuollainen lasi? Kokeilun jälkeen heräsit omasta sängystä, karuun todellisuuteen."

Olet aivan oikeassa. Jotenkin olen oppinut ajattelemaan polttovälit 4/3-järjestelmän vastaavissa milleissä. Nikonin linssi on 14-24mm f/2.8G, joten se vastaa "Olyn" mitoissa 7-12/f2.8, mutta miellän linssin Olyn 7-14/f4 vastineeksi.

Minä kävin kesken valotuksen Siwassa, kun se oli niin yllättävän lähellä. Kamera pysi paikoillaan ilmassa (ilman jalustaa) koska vakaaja oli niin tehokas, tämä on special-malli jota ei edes fysiikan lait koske. Pilkkopimeässäkin se vakaaja lisää valovoimaa niin paljon että Naton sotilaat aikoo korvata pimeänäkökiikarit tuolla. On se vaan niin hurja keksintö.

Gimmo Gee jr. kirjoitti:

Minä kävin kesken valotuksen Siwassa, kun se oli niin yllättävän lähellä. Kamera pysi paikoillaan ilmassa (ilman jalustaa) koska vakaaja oli niin tehokas, tämä on special-malli jota ei edes fysiikan lait koske. Pilkkopimeässäkin se vakaaja lisää valovoimaa niin paljon että Naton sotilaat aikoo korvata pimeänäkökiikarit tuolla. On se vaan niin hurja keksintö.

Lue lisää

Kamerasi oli varmasti 4/3 Olympus? Ihan nyt vain kaiken maailman YJ, Kimmo Koo, Earl of S. mieliksi.

"Ainoa ero on 5D2 suurempi resoluutio."

Tiedän mitä tarkoitat ja olet sinä aivan oikeassa. Resoluutio on erottelukyky, joten se muuttuu E-1:n korvaamisella E-3:lla. Tällaiset tekniikasta riippuvat asiat menettävät yhä enemmän merkitystä kun tekniikka kehittyy. Koko valokuvauksen historia on kehitystä kohti pienempää ilmaisinta. Ensimmäinen kuva oli suunnilleen 16x20 cm, josta se on pienentynyt nykyisiin lilliputteihin. Suuremmasta koosta on kiistattomia etuja, mutta myös haittoja.


"Pikkuformaatin f/2 tarkoittaa pinta-alaltaan 4 kertaa suuremmassa formaatissa f/4."

Tämä on yleinen väärinkäsitys. Frank Späthin Olympus E-system kertoo "The KAF-51 01CE has a total number of 5,6 million square sensor cells - 2,738 horizontally and 2,044 vertically. 5,4 million cells (2,614x1,966) take an active part in the logging of information and 4,9 million are effectively available for the image data: 2,560x1920 - according to the JCIA convention the Olympus E-1 has 5,0 million effective pixels. The outer dimensions of the KAF-5101 CE are 19.7x15.04mm, the CCD area amounts to 18.0x13.5mm and the area of cells taking an active part in the actual image capture is exactly 17.4x13.1mm" eli kuva-alueen halkaisija on 22.5 mm. Kinofilmissä vastaava on 43.3 mm, joten halkaisijoiden suhde on melko tarkkaan 1:2. Pinta-alojen suhde olisi edellisen neliö, jos alat olisivat yhdenmuotoisia, mutta näinhän ei ole. 4/3-järjestelmän kuva-alue on 243 ja kinon 864 mm^2 eli suhde on 1:3,56.

Valovoima vaikuttaa myös tarkentamiseen tarvittavaan aikaan eikä sitä voi korvata nostamalla herkkyyttä. Ihan mutu-pohjalta 5DM2 24-70/f2.8 tarkentaa yhtä nopeasti kuin E-3 14-35/f2, mutta useammin pieleen. Tietenkin suurempi kenno ja pienenpi syvyysterävyys vaatii myös paremman tarkennuksen (eikä 1Ds:kään ole mitenkään kuuluisa pomminvarmasta tarkennuksestaan :-)

Varsinaisessa asiassa olet kuitenkin oikeassa ja siksi minulla ei mitään mieltä ostaa f2.8 pimeämpää lasia Canoniin polttovälialueelle 28-200 mm. Toki haen Canonin avulla myös parempaa syvyysterävyyden hallintaan. Zuiko 55/f1.2 antaa Olympuksessa paperinohueen terävyysalueen ja Canonissa tuloksena on puolen paperinohut terävyysalue. Canonissa manuaalinen tarkentaminen on helpompaa, sillä siinä on parempi etsin kuin E-3:n loistava etsin (5DM2 peitto 98 %, suurennus 0,71x, E-3 peitto 100%, suurennus 1,15 x), mutta ero ei suinkaan ole valtava. Tässä 256 % suurempi pinta-ala on merkittävä tekijä. Varmasti ostan 5DM3, jos Canon tekee siihen etsimen, jossa on 100 % peitto ja 1,15x suurennus kuten on E-3:ssa!

Kamerassa maksetaan ominaisuuksista, jotka näkyvät kuvissa sekä ominaisuuksista jotka helpottavat kuvaamista (esimerkiksi sääsuojaus ja hyvä etsin) ja näistä olen halukas maksamaan. Kameroissa valitettavasti maksetaan myös ominaisuuksista, jotka näkyvät testeissä (kuten liian voimakas kohinanpoisto) tai kameraan liitetyistä mielikuvista. Ei ole sattuma, että Canon sponsoroi urheilukilpailujen järjestäjiä, joiden kuvaajien liiveissä lukee Canon. 5DM2:n mukana saat leveän hihnan, jotta kaikki näkisivät sinun kuuluvan samaan ryhmään. Kameran mukana maksetaan myös mahdollisuuksista (kuten täällä paljon puhutusta perspektiivinkorjauslinsistä, jota en ole edes nähnyt muualla kuin liikkeessä) ja ennen kaikkea unelmista.

Minä ostan kameran mukana hetken irti arjen huolista, syyn lähteä hikoilemaan metsään ja luultavasti myös sosiaalista hyväksyntää. Valokuvaajana olen kuin taiteilija ilman taiteellisia lahjoja. Jakamalla satoja kuvia erilaisista kissanristiäisistä pidän yllä mainettani pohjimmiltaan mukavana miehenä vaikka olen insinööri.


"Tarvitsisit päinvastoin E-3:selle 14-35mm f/1.4."

Minulla on jo Olympukseen f2, joten tarvitsen Canonille vähintään f4 (eli käytännössä f2.8, jotta eron huomaa). Minulla ei ole kalansilmää ja jos ostan sellaisen, ostan sen toki sen Olyyn, joka on edelleen ykköskamera. Kakkoskameran ideahan on parantaa jo olemassa olevaa kalustoa. Canonilta ei taida löytyä Zuiko 7-14/f4 vastinetta (jonka hyperfokaalinen piste on laajakulmapäässä 82 cm ja "telepäässä" 3 m, kun käytetään täyttä aukkoa), joten hankintalistalle taitaa jäädä vain kuvien langatonsiirto tietokoneelle ja jokunen kiinteä objektiivi (tässä Olyn tarjonta on varsin heikkoa, mutta onneksi Sigma tekee niitä myös 4/3-järjestelmään).


"Mistä muuten luulit kaksi aukkoa 'suuremman herkkyyden' tulevan? Se tuli vain formaatin koon muutoksesta!"

Jos kinokokoa pidetään peruskokona, niin Canon 1 Ds ja 5D olisivat "perusherkkiä". Tallöin Canonin 1D olisi 0,7 aukkoa, muut kanonit 1,6 aukkoa (jos Canonin croppikerroin on 1,6) ja Olympukset 2,5 aukkoa jäljessä, jos oletetaan että herkkyys kertoisi kuinka monta prosenttia kinokenno on kameran kennoa suurempi. Tietenkään todellisuus ei ole näin yksinkertaista ja tekniikan kehittyessä nämäkin luvut menettävät merkityksensä.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Ainoa ero on 5D2 suurempi resoluutio."

Tiedän mitä tarkoitat ja olet sinä aivan oikeassa. Resoluutio on erottelukyky, joten se muuttuu E-1:n korvaamisella E-3:lla. Tällaiset tekniikasta riippuvat asiat menettävät yhä enemmän merkitystä kun tekniikka kehittyy. Koko valokuvauksen historia on kehitystä kohti pienempää ilmaisinta. Ensimmäinen kuva oli suunnilleen 16x20 cm, josta se on pienentynyt nykyisiin lilliputteihin. Suuremmasta koosta on kiistattomia etuja, mutta myös haittoja.


"Pikkuformaatin f/2 tarkoittaa pinta-alaltaan 4 kertaa suuremmassa formaatissa f/4."

Tämä on yleinen väärinkäsitys. Frank Späthin Olympus E-system kertoo "The KAF-51 01CE has a total number of 5,6 million square sensor cells - 2,738 horizontally and 2,044 vertically. 5,4 million cells (2,614x1,966) take an active part in the logging of information and 4,9 million are effectively available for the image data: 2,560x1920 - according to the JCIA convention the Olympus E-1 has 5,0 million effective pixels. The outer dimensions of the KAF-5101 CE are 19.7x15.04mm, the CCD area amounts to 18.0x13.5mm and the area of cells taking an active part in the actual image capture is exactly 17.4x13.1mm" eli kuva-alueen halkaisija on 22.5 mm. Kinofilmissä vastaava on 43.3 mm, joten halkaisijoiden suhde on melko tarkkaan 1:2. Pinta-alojen suhde olisi edellisen neliö, jos alat olisivat yhdenmuotoisia, mutta näinhän ei ole. 4/3-järjestelmän kuva-alue on 243 ja kinon 864 mm^2 eli suhde on 1:3,56.

Valovoima vaikuttaa myös tarkentamiseen tarvittavaan aikaan eikä sitä voi korvata nostamalla herkkyyttä. Ihan mutu-pohjalta 5DM2 24-70/f2.8 tarkentaa yhtä nopeasti kuin E-3 14-35/f2, mutta useammin pieleen. Tietenkin suurempi kenno ja pienenpi syvyysterävyys vaatii myös paremman tarkennuksen (eikä 1Ds:kään ole mitenkään kuuluisa pomminvarmasta tarkennuksestaan :-)

Varsinaisessa asiassa olet kuitenkin oikeassa ja siksi minulla ei mitään mieltä ostaa f2.8 pimeämpää lasia Canoniin polttovälialueelle 28-200 mm. Toki haen Canonin avulla myös parempaa syvyysterävyyden hallintaan. Zuiko 55/f1.2 antaa Olympuksessa paperinohueen terävyysalueen ja Canonissa tuloksena on puolen paperinohut terävyysalue. Canonissa manuaalinen tarkentaminen on helpompaa, sillä siinä on parempi etsin kuin E-3:n loistava etsin (5DM2 peitto 98 %, suurennus 0,71x, E-3 peitto 100%, suurennus 1,15 x), mutta ero ei suinkaan ole valtava. Tässä 256 % suurempi pinta-ala on merkittävä tekijä. Varmasti ostan 5DM3, jos Canon tekee siihen etsimen, jossa on 100 % peitto ja 1,15x suurennus kuten on E-3:ssa!

Kamerassa maksetaan ominaisuuksista, jotka näkyvät kuvissa sekä ominaisuuksista jotka helpottavat kuvaamista (esimerkiksi sääsuojaus ja hyvä etsin) ja näistä olen halukas maksamaan. Kameroissa valitettavasti maksetaan myös ominaisuuksista, jotka näkyvät testeissä (kuten liian voimakas kohinanpoisto) tai kameraan liitetyistä mielikuvista. Ei ole sattuma, että Canon sponsoroi urheilukilpailujen järjestäjiä, joiden kuvaajien liiveissä lukee Canon. 5DM2:n mukana saat leveän hihnan, jotta kaikki näkisivät sinun kuuluvan samaan ryhmään. Kameran mukana maksetaan myös mahdollisuuksista (kuten täällä paljon puhutusta perspektiivinkorjauslinsistä, jota en ole edes nähnyt muualla kuin liikkeessä) ja ennen kaikkea unelmista.

Minä ostan kameran mukana hetken irti arjen huolista, syyn lähteä hikoilemaan metsään ja luultavasti myös sosiaalista hyväksyntää. Valokuvaajana olen kuin taiteilija ilman taiteellisia lahjoja. Jakamalla satoja kuvia erilaisista kissanristiäisistä pidän yllä mainettani pohjimmiltaan mukavana miehenä vaikka olen insinööri.


"Tarvitsisit päinvastoin E-3:selle 14-35mm f/1.4."

Minulla on jo Olympukseen f2, joten tarvitsen Canonille vähintään f4 (eli käytännössä f2.8, jotta eron huomaa). Minulla ei ole kalansilmää ja jos ostan sellaisen, ostan sen toki sen Olyyn, joka on edelleen ykköskamera. Kakkoskameran ideahan on parantaa jo olemassa olevaa kalustoa. Canonilta ei taida löytyä Zuiko 7-14/f4 vastinetta (jonka hyperfokaalinen piste on laajakulmapäässä 82 cm ja "telepäässä" 3 m, kun käytetään täyttä aukkoa), joten hankintalistalle taitaa jäädä vain kuvien langatonsiirto tietokoneelle ja jokunen kiinteä objektiivi (tässä Olyn tarjonta on varsin heikkoa, mutta onneksi Sigma tekee niitä myös 4/3-järjestelmään).


"Mistä muuten luulit kaksi aukkoa 'suuremman herkkyyden' tulevan? Se tuli vain formaatin koon muutoksesta!"

Jos kinokokoa pidetään peruskokona, niin Canon 1 Ds ja 5D olisivat "perusherkkiä". Tallöin Canonin 1D olisi 0,7 aukkoa, muut kanonit 1,6 aukkoa (jos Canonin croppikerroin on 1,6) ja Olympukset 2,5 aukkoa jäljessä, jos oletetaan että herkkyys kertoisi kuinka monta prosenttia kinokenno on kameran kennoa suurempi. Tietenkään todellisuus ei ole näin yksinkertaista ja tekniikan kehittyessä nämäkin luvut menettävät merkityksensä.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta vastauksesta, luulin aluksi sinun trollaavan. Erityisesti Canonia ja Olympusta kun on jostain syystä muodikasta trollata.

Canonin tarkennusjärjestelmä tarvitsee käytännössä juuri f/2.8 tai paremman valovoiman. 5D2 ainoa käyttökelpoinen tarkennuspiste on keskimmäinen, ristikkäinen ja f/2.8 herkkä. Ulommaiset pisteet ovat kaikki f/5.6.

"Jos kinokokoa pidetään peruskokona, niin Canon 1 Ds ja 5D olisivat "perusherkkiä". Tallöin Canonin 1D olisi 0,7 aukkoa, muut kanonit 1,6 aukkoa (jos Canonin croppikerroin on 1,6) ja Olympukset 2,5 aukkoa jäljessä, jos oletetaan että herkkyys kertoisi kuinka monta prosenttia kinokenno on kameran kennoa suurempi. Tietenkään todellisuus ei ole näin yksinkertaista ja tekniikan kehittyessä nämäkin luvut menettävät merkityksensä."

Tekninen kehitys ei valitettavasti enää paljoa tuo pöydälle. Nikon D3s kenno toi puoli aukkoa reaalihyötyä Nikon D3-kameraan verrattuna. Muu osa hyödystä tuli enimmäkseen ohjelmistosta. Etua tuli hieman myös lukukohinan pienentymisestä. Mutta nyt on tie pystyssä: D3s kvanttitehokkuus on jo yli 60%. Kennon tehollinen täyttöaste on myös erittäin hyvä, tukielektroniikka ei vie paljoakaan itse fototunnistimilta tilaa. Ainoana parannuksen kohteena kennon värisuodatin vie 50-60% valosta. Pointtina on se, ettei tekniselle kehitykselle herkkyydessä ole juuri enää tilaa. Edistys edistyy ehkä yhden aukon verran, jos sitäkään. Fysiikan laeille ei voi sanoa vastaan. 100% kvanttitehokkuus tarkottaisi jokaisen kennolle osuvan fotonin havaitsemista ja siitä syntyvien elektronien täsmällistä laskemista.

Formaattien erot ovat jo nyt suuremmat, kuin mitä kehitys koskaan tulee tätä reittiä tuomaan. Jäljellä on tietysti uusi, nopeasti kehittyvä ala: laskennallinen valokuvaus. Eli käytännössä lisätään vaikka kennoja ja objektiiveja ja/tai otetaan 'otoksen' aikana ryhmä kuvia. Vaihtoehdot ovat yhdistää hieman eri kulmista eri objektiivien läpi otetut kuvat tai laskea suuresta määrästä otoksia 'kuvitteellinen' kuva, jossa kohde on paikoillaan. Joka tapauksessa kyse tulee olemaan jostain ennenkuulumattomasta valokuvauksen saralla: otetaan kuvia, joita ei todellisuudessa koskaan ole ollut olemassa.

oikeasti kuvaava kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta, luulin aluksi sinun trollaavan. Erityisesti Canonia ja Olympusta kun on jostain syystä muodikasta trollata.

Canonin tarkennusjärjestelmä tarvitsee käytännössä juuri f/2.8 tai paremman valovoiman. 5D2 ainoa käyttökelpoinen tarkennuspiste on keskimmäinen, ristikkäinen ja f/2.8 herkkä. Ulommaiset pisteet ovat kaikki f/5.6.

"Jos kinokokoa pidetään peruskokona, niin Canon 1 Ds ja 5D olisivat "perusherkkiä". Tallöin Canonin 1D olisi 0,7 aukkoa, muut kanonit 1,6 aukkoa (jos Canonin croppikerroin on 1,6) ja Olympukset 2,5 aukkoa jäljessä, jos oletetaan että herkkyys kertoisi kuinka monta prosenttia kinokenno on kameran kennoa suurempi. Tietenkään todellisuus ei ole näin yksinkertaista ja tekniikan kehittyessä nämäkin luvut menettävät merkityksensä."

Tekninen kehitys ei valitettavasti enää paljoa tuo pöydälle. Nikon D3s kenno toi puoli aukkoa reaalihyötyä Nikon D3-kameraan verrattuna. Muu osa hyödystä tuli enimmäkseen ohjelmistosta. Etua tuli hieman myös lukukohinan pienentymisestä. Mutta nyt on tie pystyssä: D3s kvanttitehokkuus on jo yli 60%. Kennon tehollinen täyttöaste on myös erittäin hyvä, tukielektroniikka ei vie paljoakaan itse fototunnistimilta tilaa. Ainoana parannuksen kohteena kennon värisuodatin vie 50-60% valosta. Pointtina on se, ettei tekniselle kehitykselle herkkyydessä ole juuri enää tilaa. Edistys edistyy ehkä yhden aukon verran, jos sitäkään. Fysiikan laeille ei voi sanoa vastaan. 100% kvanttitehokkuus tarkottaisi jokaisen kennolle osuvan fotonin havaitsemista ja siitä syntyvien elektronien täsmällistä laskemista.

Formaattien erot ovat jo nyt suuremmat, kuin mitä kehitys koskaan tulee tätä reittiä tuomaan. Jäljellä on tietysti uusi, nopeasti kehittyvä ala: laskennallinen valokuvaus. Eli käytännössä lisätään vaikka kennoja ja objektiiveja ja/tai otetaan 'otoksen' aikana ryhmä kuvia. Vaihtoehdot ovat yhdistää hieman eri kulmista eri objektiivien läpi otetut kuvat tai laskea suuresta määrästä otoksia 'kuvitteellinen' kuva, jossa kohde on paikoillaan. Joka tapauksessa kyse tulee olemaan jostain ennenkuulumattomasta valokuvauksen saralla: otetaan kuvia, joita ei todellisuudessa koskaan ole ollut olemassa.

Lue lisää

5D2:sen tarkentaminen on melko haastavaa. Ainoastaan keskitarkennuspisteeseen kannattaa luottaa. Lopputuloksena saatavien kuvien laatu kyllä palkitsee vaivan! Jos haluat laadultaan 5D2 vastaavan kameran, jolla ei tarvitse nähdä niin paljon vaivaa, osta Nikon D3x. "oikeasti kuvaava" suosittelee!

Kun arvioit kuvien terävyyttä, muista että ainostaan syväterävyysalue ei ole pienentynyt, vaan resoluutio on suurentunut. Paljon pienempi tärähdys näkyy epätarkkuutena, kuin E-3:sella. Testaa tärähtääkö kamera käsittelyssäsi ottamalla kuvia jostain kontrastikkaasta normaaliasetuksiesi lisäksi suuremmalla herkkyydellä lyhyellä valotusajalla.

5D2 jpegit ovat melko pehmeitä. Älä kuitenkaan säädä terävöitystä suuremmalle, vaan kuvaa suosiolla RAW:ina. Lopputuloksissa on suuri ero!

Tarkennustilojen erot:

One shot tarkentaa, kun painat laukaisimen puoleenväliin. Tarkennus loppuu täysin heti kun se on kerran onnistunut. Eli tarkennus ja uudelleensommittelu onnistuu.

Ai focus taas tekee saman kuin one shot, mutta myös päivittää tarkennusta tämän jälkeen kohteen lasketun liikkeen perusteella.

Ai servo päivittää tarkennusta jatkuvasti.

oikeasti kuvaava kirjoitti:

Kiitos asiallisesta vastauksesta, luulin aluksi sinun trollaavan. Erityisesti Canonia ja Olympusta kun on jostain syystä muodikasta trollata.

Canonin tarkennusjärjestelmä tarvitsee käytännössä juuri f/2.8 tai paremman valovoiman. 5D2 ainoa käyttökelpoinen tarkennuspiste on keskimmäinen, ristikkäinen ja f/2.8 herkkä. Ulommaiset pisteet ovat kaikki f/5.6.

"Jos kinokokoa pidetään peruskokona, niin Canon 1 Ds ja 5D olisivat "perusherkkiä". Tallöin Canonin 1D olisi 0,7 aukkoa, muut kanonit 1,6 aukkoa (jos Canonin croppikerroin on 1,6) ja Olympukset 2,5 aukkoa jäljessä, jos oletetaan että herkkyys kertoisi kuinka monta prosenttia kinokenno on kameran kennoa suurempi. Tietenkään todellisuus ei ole näin yksinkertaista ja tekniikan kehittyessä nämäkin luvut menettävät merkityksensä."

Tekninen kehitys ei valitettavasti enää paljoa tuo pöydälle. Nikon D3s kenno toi puoli aukkoa reaalihyötyä Nikon D3-kameraan verrattuna. Muu osa hyödystä tuli enimmäkseen ohjelmistosta. Etua tuli hieman myös lukukohinan pienentymisestä. Mutta nyt on tie pystyssä: D3s kvanttitehokkuus on jo yli 60%. Kennon tehollinen täyttöaste on myös erittäin hyvä, tukielektroniikka ei vie paljoakaan itse fototunnistimilta tilaa. Ainoana parannuksen kohteena kennon värisuodatin vie 50-60% valosta. Pointtina on se, ettei tekniselle kehitykselle herkkyydessä ole juuri enää tilaa. Edistys edistyy ehkä yhden aukon verran, jos sitäkään. Fysiikan laeille ei voi sanoa vastaan. 100% kvanttitehokkuus tarkottaisi jokaisen kennolle osuvan fotonin havaitsemista ja siitä syntyvien elektronien täsmällistä laskemista.

Formaattien erot ovat jo nyt suuremmat, kuin mitä kehitys koskaan tulee tätä reittiä tuomaan. Jäljellä on tietysti uusi, nopeasti kehittyvä ala: laskennallinen valokuvaus. Eli käytännössä lisätään vaikka kennoja ja objektiiveja ja/tai otetaan 'otoksen' aikana ryhmä kuvia. Vaihtoehdot ovat yhdistää hieman eri kulmista eri objektiivien läpi otetut kuvat tai laskea suuresta määrästä otoksia 'kuvitteellinen' kuva, jossa kohde on paikoillaan. Joka tapauksessa kyse tulee olemaan jostain ennenkuulumattomasta valokuvauksen saralla: otetaan kuvia, joita ei todellisuudessa koskaan ole ollut olemassa.

Lue lisää

Kyseessä on eräänlainen virtuaalikamera, joka on jo nyt totta. Softan päivityksissä korjataan tai muutetaan kameran ominaisuuksia, korjataan lasien virheitä jne. Kennon tai kennojen datasta voidaan tehdä hyvin erilaisia kuvia, jos siihen tehdään tarvittava softa ja vääntöä löytyy riittävästi. Siis, kyseessä on paremminkin erikoinen kuvakäsittelytekniikka joka on jo itse kamerassa, toki sekään ei ole uutta. Toisaalta kuvatekniikka on sukua äänitekniikalle, jossa virtuaalinstrumentit ovat olleet arkea jo vuosia. Tästä huolimatta akustiset tai oikeat "analogisoittimet" eivät ole katoamassa. Näyttää siltä, että tekniikan vastapainona on tai tulee olemaan eri ilmaisuja hakeville puhdas analoginen kuvaus - pidän myös itse toimita kuntoisena Canonin EOS sarjan filmikameraa.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Ainoa ero on 5D2 suurempi resoluutio."

Tiedän mitä tarkoitat ja olet sinä aivan oikeassa. Resoluutio on erottelukyky, joten se muuttuu E-1:n korvaamisella E-3:lla. Tällaiset tekniikasta riippuvat asiat menettävät yhä enemmän merkitystä kun tekniikka kehittyy. Koko valokuvauksen historia on kehitystä kohti pienempää ilmaisinta. Ensimmäinen kuva oli suunnilleen 16x20 cm, josta se on pienentynyt nykyisiin lilliputteihin. Suuremmasta koosta on kiistattomia etuja, mutta myös haittoja.


"Pikkuformaatin f/2 tarkoittaa pinta-alaltaan 4 kertaa suuremmassa formaatissa f/4."

Tämä on yleinen väärinkäsitys. Frank Späthin Olympus E-system kertoo "The KAF-51 01CE has a total number of 5,6 million square sensor cells - 2,738 horizontally and 2,044 vertically. 5,4 million cells (2,614x1,966) take an active part in the logging of information and 4,9 million are effectively available for the image data: 2,560x1920 - according to the JCIA convention the Olympus E-1 has 5,0 million effective pixels. The outer dimensions of the KAF-5101 CE are 19.7x15.04mm, the CCD area amounts to 18.0x13.5mm and the area of cells taking an active part in the actual image capture is exactly 17.4x13.1mm" eli kuva-alueen halkaisija on 22.5 mm. Kinofilmissä vastaava on 43.3 mm, joten halkaisijoiden suhde on melko tarkkaan 1:2. Pinta-alojen suhde olisi edellisen neliö, jos alat olisivat yhdenmuotoisia, mutta näinhän ei ole. 4/3-järjestelmän kuva-alue on 243 ja kinon 864 mm^2 eli suhde on 1:3,56.

Valovoima vaikuttaa myös tarkentamiseen tarvittavaan aikaan eikä sitä voi korvata nostamalla herkkyyttä. Ihan mutu-pohjalta 5DM2 24-70/f2.8 tarkentaa yhtä nopeasti kuin E-3 14-35/f2, mutta useammin pieleen. Tietenkin suurempi kenno ja pienenpi syvyysterävyys vaatii myös paremman tarkennuksen (eikä 1Ds:kään ole mitenkään kuuluisa pomminvarmasta tarkennuksestaan :-)

Varsinaisessa asiassa olet kuitenkin oikeassa ja siksi minulla ei mitään mieltä ostaa f2.8 pimeämpää lasia Canoniin polttovälialueelle 28-200 mm. Toki haen Canonin avulla myös parempaa syvyysterävyyden hallintaan. Zuiko 55/f1.2 antaa Olympuksessa paperinohueen terävyysalueen ja Canonissa tuloksena on puolen paperinohut terävyysalue. Canonissa manuaalinen tarkentaminen on helpompaa, sillä siinä on parempi etsin kuin E-3:n loistava etsin (5DM2 peitto 98 %, suurennus 0,71x, E-3 peitto 100%, suurennus 1,15 x), mutta ero ei suinkaan ole valtava. Tässä 256 % suurempi pinta-ala on merkittävä tekijä. Varmasti ostan 5DM3, jos Canon tekee siihen etsimen, jossa on 100 % peitto ja 1,15x suurennus kuten on E-3:ssa!

Kamerassa maksetaan ominaisuuksista, jotka näkyvät kuvissa sekä ominaisuuksista jotka helpottavat kuvaamista (esimerkiksi sääsuojaus ja hyvä etsin) ja näistä olen halukas maksamaan. Kameroissa valitettavasti maksetaan myös ominaisuuksista, jotka näkyvät testeissä (kuten liian voimakas kohinanpoisto) tai kameraan liitetyistä mielikuvista. Ei ole sattuma, että Canon sponsoroi urheilukilpailujen järjestäjiä, joiden kuvaajien liiveissä lukee Canon. 5DM2:n mukana saat leveän hihnan, jotta kaikki näkisivät sinun kuuluvan samaan ryhmään. Kameran mukana maksetaan myös mahdollisuuksista (kuten täällä paljon puhutusta perspektiivinkorjauslinsistä, jota en ole edes nähnyt muualla kuin liikkeessä) ja ennen kaikkea unelmista.

Minä ostan kameran mukana hetken irti arjen huolista, syyn lähteä hikoilemaan metsään ja luultavasti myös sosiaalista hyväksyntää. Valokuvaajana olen kuin taiteilija ilman taiteellisia lahjoja. Jakamalla satoja kuvia erilaisista kissanristiäisistä pidän yllä mainettani pohjimmiltaan mukavana miehenä vaikka olen insinööri.


"Tarvitsisit päinvastoin E-3:selle 14-35mm f/1.4."

Minulla on jo Olympukseen f2, joten tarvitsen Canonille vähintään f4 (eli käytännössä f2.8, jotta eron huomaa). Minulla ei ole kalansilmää ja jos ostan sellaisen, ostan sen toki sen Olyyn, joka on edelleen ykköskamera. Kakkoskameran ideahan on parantaa jo olemassa olevaa kalustoa. Canonilta ei taida löytyä Zuiko 7-14/f4 vastinetta (jonka hyperfokaalinen piste on laajakulmapäässä 82 cm ja "telepäässä" 3 m, kun käytetään täyttä aukkoa), joten hankintalistalle taitaa jäädä vain kuvien langatonsiirto tietokoneelle ja jokunen kiinteä objektiivi (tässä Olyn tarjonta on varsin heikkoa, mutta onneksi Sigma tekee niitä myös 4/3-järjestelmään).


"Mistä muuten luulit kaksi aukkoa 'suuremman herkkyyden' tulevan? Se tuli vain formaatin koon muutoksesta!"

Jos kinokokoa pidetään peruskokona, niin Canon 1 Ds ja 5D olisivat "perusherkkiä". Tallöin Canonin 1D olisi 0,7 aukkoa, muut kanonit 1,6 aukkoa (jos Canonin croppikerroin on 1,6) ja Olympukset 2,5 aukkoa jäljessä, jos oletetaan että herkkyys kertoisi kuinka monta prosenttia kinokenno on kameran kennoa suurempi. Tietenkään todellisuus ei ole näin yksinkertaista ja tekniikan kehittyessä nämäkin luvut menettävät merkityksensä.

Lue lisää

"
Minä ostan kameran mukana hetken irti arjen huolista, syyn lähteä hikoilemaan metsään ja luultavasti myös sosiaalista hyväksyntää. Valokuvaajana olen kuin taiteilija ilman taiteellisia lahjoja. Jakamalla satoja kuvia erilaisista kissanristiäisistä pidän yllä mainettani pohjimmiltaan mukavana miehenä vaikka olen insinööri."

Tunnistan hyvin itseni lauseesta.Eläkkeellä nyt ammatistani studiomuotokuvaajana.Taiteelliset lahjat puuttuvat, mutta sosiaalisuus hanskassa.

"Vaikka E-3 onkin jo digimaailman veteraani", ei ole vaan E-1.

Tuossa Kimmon jutussa jäi vaivaamaan tuo peruste,"näön huonontuminen" - siksi Canon?
Nimittäin Olympuksen E-3 pentaprismatähtäin aivan jotain muuta mitä E-100 sarjassa. Tietysti käytännössä FF kennoiseen saadaan helpommin parempi estinkuva kun 17.3×13.0 mm kennolla varustettuun Olyyn. Kun tiedetään Olumpuksen leipälajin olevan mikroskooppien valmistaminen, tuskin kameran tähtäimen teko on ylivoimainen tehtävä --->

(Digital Photography Review™)
"One of the big differences between the E-3 and just about every other Four-Thirds SLR ever made is that Olympus has put a huge amount of effort into producing a viewfinder that doesn't suffer from the 'looking down a tunnel' problem arising from the smaller sensor format. And to its credit the result is very impressive; with a true 100% field of view and 1.15x magnification it's as good as most APS sensor cameras, and a good deal better than many"

"Olympus-käyttäjänä tuo vähän loukkaa minua. Kaikki Olympus-käyttäjät ei ole noin mustavalkoisesti ajattelevia, eikä yhtä katkeroituneita noille 'paremmille merkeille"

Jokaisessa merkissä on hyviä ja huonoja puolia. Tuskin tyypillinen olympus-käyttäjä pitää Canonia "parempana merkkinä".


"Vaikken olekaan Canon asiantuntija, niin silti tuossa taisi olla joitain asiavirheitäkin koskien Canonia."

Kerrotko minullekin. Nikonia koskevan asiavirheen tunnustan.

YrjöJurri kirjoitti:

"Vaikka E-3 onkin jo digimaailman veteraani", ei ole vaan E-1.

Tuossa Kimmon jutussa jäi vaivaamaan tuo peruste,"näön huonontuminen" - siksi Canon?
Nimittäin Olympuksen E-3 pentaprismatähtäin aivan jotain muuta mitä E-100 sarjassa. Tietysti käytännössä FF kennoiseen saadaan helpommin parempi estinkuva kun 17.3×13.0 mm kennolla varustettuun Olyyn. Kun tiedetään Olumpuksen leipälajin olevan mikroskooppien valmistaminen, tuskin kameran tähtäimen teko on ylivoimainen tehtävä --->

(Digital Photography Review™)
"One of the big differences between the E-3 and just about every other Four-Thirds SLR ever made is that Olympus has put a huge amount of effort into producing a viewfinder that doesn't suffer from the 'looking down a tunnel' problem arising from the smaller sensor format. And to its credit the result is very impressive; with a true 100% field of view and 1.15x magnification it's as good as most APS sensor cameras, and a good deal better than many"

Lue lisää

"Tuossa Kimmon jutussa jäi vaivaamaan tuo peruste,"näön huonontuminen" - siksi Canon?"

Minulla ei ole esittää mitään lukuja väitteeni tueksi ja kyseessä toki saattaa olla toivon synnyttämä usko. Aikanaan, kun Canon 5D julkaistiin, olin vähällä vaihtaa leiriä etsimen takia ja olen siitä asti uskonut sen olevan paljon parempi kuin Olyn. Minulla on E-3:ssa suurentava ME-1 silmäsuppilo, joten kuvat ovat käytännössä samankokoiset, mutta suurennos syö aina valoa. ME-1 ei tunnu silmälle mukavalta (mutta ei pahaltakaan kun siihen tottuu) ja mutu-pohjalta väitän sen kanssa tulevan enemmän hajavaloa. Canoilla näen paremmin kulmat kuin Olylla. Minusta Canonia on mielyttäävmpi käyttää ja kuvaamisen tuoma ilo on meille amatööreille kuvaamisen tärkein syy.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Olympus-käyttäjänä tuo vähän loukkaa minua. Kaikki Olympus-käyttäjät ei ole noin mustavalkoisesti ajattelevia, eikä yhtä katkeroituneita noille 'paremmille merkeille"

Jokaisessa merkissä on hyviä ja huonoja puolia. Tuskin tyypillinen olympus-käyttäjä pitää Canonia "parempana merkkinä".


"Vaikken olekaan Canon asiantuntija, niin silti tuossa taisi olla joitain asiavirheitäkin koskien Canonia."

Kerrotko minullekin. Nikonia koskevan asiavirheen tunnustan.

Lue lisää

Sivusta heittäen:

Turha pullikoida vastaan juoksuhiekassa Kimmo Koo...olet näemmä astunut (vaikka varmaan täysin vahingossa) muutaman ''harha-askeleen'' tuossa kirjoituksessasi, ja sitähän tekoa ei täällä hevillä siedetä. Erään kameramerkin käyttäjät ovat uskollisia kuin Valioliigan fanit, sekä kärkkäitä kuin herhiläiset.

on tarpeeksi kirjoitti:

Sivusta heittäen:

Turha pullikoida vastaan juoksuhiekassa Kimmo Koo...olet näemmä astunut (vaikka varmaan täysin vahingossa) muutaman ''harha-askeleen'' tuossa kirjoituksessasi, ja sitähän tekoa ei täällä hevillä siedetä. Erään kameramerkin käyttäjät ovat uskollisia kuin Valioliigan fanit, sekä kärkkäitä kuin herhiläiset.

Lue lisää

Ei haluasi käyttää noita vanhoja zuikoja nykyäänkin?
Canon tekee nyt täysikennoisissa sen mitä olympus pienemmissä, sovittaa vanhan hyvän optiikan digiin.
Se on varmasti sallittua kuului sitten mihin leiriin tahansa, vai haittaneeko tuo sinua?

yritän ymmärtää kirjoitti:

Ei haluasi käyttää noita vanhoja zuikoja nykyäänkin?
Canon tekee nyt täysikennoisissa sen mitä olympus pienemmissä, sovittaa vanhan hyvän optiikan digiin.
Se on varmasti sallittua kuului sitten mihin leiriin tahansa, vai haittaneeko tuo sinua?

Lue lisää

Joku entisöi keskiaikaista linnaa, toinen rakentelee 60-luvun autoa, jollekin pappatunturin virittely tuo elämään sisältöä. Vanhat filmiajan Zuikot ovat varsin haluttuja ja siksi aika arvokkaita. Digijärkkäreillä saa otettua edullisesti kuvia, joista jotku ovat jopa onnistuneita :-)

Kimmo Koo kirjoitti:

Joku entisöi keskiaikaista linnaa, toinen rakentelee 60-luvun autoa, jollekin pappatunturin virittely tuo elämään sisältöä. Vanhat filmiajan Zuikot ovat varsin haluttuja ja siksi aika arvokkaita. Digijärkkäreillä saa otettua edullisesti kuvia, joista jotku ovat jopa onnistuneita :-)

Lue lisää

Kun tuli aikoinaan myytyä tuo 55:n pois ja nyt siihen sais kohtuu hinnalla digirungonkin.
Jos vain oikein muistan niin se tosiaan säteili tuota jumalten valoa jonkun verran, joten "uuden" hankkiminen ulkomailta saattaa olla hieman hankalaa, jos tulli asian huomaa.

Kun isäsi istui Kihniönkankaalla tuvan nurkassa käsi potassa ja sanoi Ta Ta. Kiitos viisaasta neuvostasi,
Jos olet jostainsyystä täysikennoisella kuvaava, niin kerroppa lisää hyvistä objektiiveistä ja miten mestari-
kuvaajaksi tulee kiinteällä valovoimaisella normaaliobjektiivillä.

Kuvasin jo silloin kirjoitti:

Kun isäsi istui Kihniönkankaalla tuvan nurkassa käsi potassa ja sanoi Ta Ta. Kiitos viisaasta neuvostasi,
Jos olet jostainsyystä täysikennoisella kuvaava, niin kerroppa lisää hyvistä objektiiveistä ja miten mestari-
kuvaajaksi tulee kiinteällä valovoimaisella normaaliobjektiivillä.

Lue lisää

Tuolla kohtuullisen valovoimaisella normaalilla 5D on monessa suhteessa kilpailukykyinen paketti. Ei kai kukaan tosiissaan pilaa hyvää runkoa huonolla ja pimeällä sutulla?

laatu kohdallaan kirjoitti:

Tuolla kohtuullisen valovoimaisella normaalilla 5D on monessa suhteessa kilpailukykyinen paketti. Ei kai kukaan tosiissaan pilaa hyvää runkoa huonolla ja pimeällä sutulla?

Lue lisää

Kaksi on ainakin minulla ollut jonkinlainen rajapyykki. Ei kinariin ja vastaaviin ihan pimeitä laseja viitsi ostaa.

Seitsemässä veljeksessä Jussi opetti Matille temppuja ja pohti (suunnilleen) "sanotaan, että hauku miestään, mutta älä hänen hevostaan, vaan minäpä sanon, että hauku Jukolan Jussia, mutta älä hänen kissaansa." Jokainen meistään rakentaan osan identiteetistään läheisten ja tavaroiden varaan. Tarkoitukseni ei suinkaan ollut mollata Canonin käyttäjiä vaan myyttiä siitä, että tietyn merkkisellään kameralla saadaan parempia kuvia kuin jollain toisella. Käsite ammattilaisrunko on minusta huvittava. Taksikuski tekee työtään autollaan, valokuvaaja kamerallaan ja timpuri vasarallaan ja jokainen valitsee itselleen sopivan työkalun. Käytän kohtuullisen paljon taksia, mutta ainoa jonka merkin muistan on se, jolla tulimme kotiin vaarin 60-vuotispäivältä tammikuussa 1965 (ainoa Volga, jonka olen nähnyt taksina). Vasaroiden merkkejä en tiedä, mutta luulen, että useimmat meistä katsovat vaistomaisesti kameroiden merkit.

Merkit helpottavat monella tavalla elämää, sillä jokainen on kiinnostunut nimenomaan "omista merkeistään". Omassa elämässäni huomaan, miten muutostilanteessa tarrauttuu tuttuun ja turvalliseen: en ole ikinä tykänyt puurosta, mutta sitä meillä on syöty joka ikinen aamu yli 30 vuoden ajan. Vaimoni on vuorotteluvapaalla auttamassa vanhempiaan ja pistäytyy muutaman kerran kuukaudessa kotona. Kun hän on kotona, saan kunnollista elovenapuuroa ja muulloin joudun tyytymään elovenapikapuuroon.

Canon tekee tavallisia kameroita, mutta on mainosrahalla luonnut mielikuvan, jonka mukaan ammattilaiset käyttävät niitä. Olen nähnyt ammattilaisen kädessä canonin, nikonin, olympuksen, pentaksin... ohella myös merkkejä, joita eivät amatöörit käytä. Kamera ja henkilöauto ovat ovat hyvin samanlaisia sikäli, että tavallisen henkilöauton voit nähdä taksina ja passikuvaukseen riittää melkein mikä kamera tahansa. Harva harrastelija köröttelee kuorma-autolla tai kuva Phase Onella, Sinarila tai Mamiyalla.

Tarkoitukseni oli hyväntuulisesti nauraa turhalle tärkeilylle. Kirjoittelin tänne useamman vuoden. Lopetettuani kirjoittelun olen käynnyt lukemassa ainakin Yrjö Jurrin aloitukset. Käsittääkseni ystävämme Yrjön sanoma on se, että valokuvaus on niin hieno harrastus, ettei ole mitään järkeä käyttää aikaa sellaisten asioiden mittaamiseen ja niistä kinaamiseen, jotka eivät edes näy kuvissa. Voin tietenkin olla väärässä, muttä lukekaa itse hänen kirjoituksia ja ajatelkaa omilla aivoilla, kuvatkaa omilla vällineillä ja antakaa muillekin tilaa harrastaa valokuvausta.

"Canonhan ei osaa tehdä runkovakaajaa kinokennoiselle kuten Sony.'

Canon toi järjestelmäkameroihin kuvanvakauksen ensimmäisenä..."

Siirryin uuteen järjestelmään, jolloin viimevuosituhannen asiat eivät ole oleellisia. Kinokokoista kennoa tarjoaa kohtuulliseen hintaan Sony, Nikon ja Canon. Sony on ainoa, joka on kehittänyt runkovakaajan. Halusin normaalizoomin vähintään f2.8 valovoimalla, jolloin Canonilla ei ollut tarjota yhtään vakaajalla varustettua mallia.


" Miksi uusimmat runkovakaajat auttavat kaksi aukkoja, mutta uusimmat objektiiveihin rakennetut taas 3-4 aukkoa?"

Koska uskot vääriin mainoksiin. Suomen Olympuksen sivulta voit lukea E-3:sta "Tehokas sisäänrakennettu kuvanvakaaja vakauttaa kaikkia objektiiveja (5 EV-porrasta asti)"



"Live View taisi olla Oly E-330:n uutuuksia (2005) ja Canon keksi pyörän uudelleen (tosin tekninen toteutus on hankalasti valikoiden takana).'

Tekninen toteutus valikoiden takana? Kokeilepa painaa sitä suoratulostusnappia kuvaustilassa, se kun on jo sinulle tuttukin. Oho, kuvaa ei suoratulostunut, mutta kamera menikin Live View tilaan!"

Toivottavasti huomasit, että kirjasin ylös paikat, joissa kirjaa lukiessa purskahdin nauruun. En tiedä, mitä tarkoittaa Canonin kuvaustila, mutta otettuani kuvan ja painettuani tulosta kuva nappia ei kamera ainakaan siirtynyt Live View -tilaan.


"Ensimmäinen live view kamera oli muuten Canon EOS 20Da, sanoo wikipedia. 'a', niin kuin astronomia. http://en.wikipedia.org/wiki/Live_preview"

Wikipedia on siitä kiva, että sen kanssa ei tarvitse käyttää järkeä. Minullakin on viime vuosituhannella tehtyjä digikameroita, joissa ei ole muita kuin live view -tila. Linkkisi takaa löytyy vain linkkejä Canonin lehdistötiedotteisiin enkä löytänyt minkäänlaista selitystä mitä minkälainen oli EOS 20Da (oliko siitä esimerkiksi poistettu peili).

Live view on hyödyllinen jos tarvii kuvata matalalta tai korkealta. Silloin se on käyttökelpoinen vain jos takatelkkari on käännettävissä ylöspäin tai alaspäin, joten 5DM2:ssa se on minusta tehty vain ominaisuuslistaa varten eikä oikeasti käytettäväksi.


"Onkohan sinulla nyt jotain hampaankolossa, kun pitää ivallisesti kirjoittaa? Maailman Canonistit (ry) ovat hyvin pahoillaan Kimmo Koon tunteiden loukkaamisesta."

Ei todellakaan. Vanhin Canonini on Ion RC-260 http://www.digicamhistory.com/1991.html ja esimerkiksi viime vuona ostin yhden Canonin joululahjaksi (ainoa pokkari, jossa oli jonkinlainen etsin). 5DM2 on tarjonnut jo monet hyvät naurut ja sen lisäksi se on varmasti hyvä kamera, joka eroaa kilpaililjoistaan monilla innovatiivisilla ratkaisuilla kuten suoratulostusnapilla :-)

Valitettavasti sairaslomani loppuu torstaina ja huominen menee työasioihin perehtymiseen, jotta saan perjantain hommat hoidettua. Vastailen ketjun viesteihin tältä istumalta ja palaan pääsiäisen jälkeen. Kaikkien canon-, nikon-, oly- ja mitä-niitä-nyt-onkaanfanaatikkojen kannattaa muistaa, että valo lisääntyy päivä päivältä ja kevät on hyvää kuvaamisikaa.

Valovoima jyllää, vakaajat on leluja.

F/2.0 kirjoitti:

Valovoima jyllää, vakaajat on leluja.

Kaikkea ei voi verrata kuten äitiä ja jäätelö tai valovoimaa ja kuvanvakaajaa.

Vakaajaa voi tarvita esimerkiksi silloin, kun tarvitsee pidemmän valotuksen kuin mihin valovoima pystyy. Tyypillinen esimerkki on tanssija, jonka helmassa tarvitaan liike-epäterävyyttä, mutta salin pitäisi olla terävä. Vakaaja on myös silloin hyvä, kun tarvitaan paljon syvyysterävyyttä ja on hämärä (esimerkiksi kirkko tai muu pimeä matkailunähtävyys) ja herkkyys loppuu kesken. Varmasti on monta muutakin tilannetta, jossa valovoima ei korvaa vakaajaa, mutta kolotukselta en keksi :-(

Välillä tarvitaan yksinkertaisesti niin paljon valoa, että kaikki keinot on käytettävä. f2 ISO 800 3 aukkoa runkovakaajalla on yksinkertaisesti enemmän kuin f2.8 ISO 3200 ilman vakaajaa. Käsittääkseni Sigma 50/f1.4 on Canonille hyvä ratkaisu valovoimaan. Tässä suhteessa olyn käyttäjät ovat paremmassa asemassa, sillä 4/3-järjestelmän objektiivin määritykset ovat julkisia asioita ja Canonilla liikesalaisuuksia.

Linssien valovoima ja kennon herkkyys on nykyään sillä tasolla, että salamaa tarvitsee lähinnä täytevalona. E-3:n kanssa olen parin vuoden aikana tarvinut salamaa valaisemiseen kahdesti: kerran kuvasin luolassa, jonka valaisin kahdella langattomalla salamalla, joiden valon heijastin luolan takaseinästä ja ystävän väistöstilaisuudessa, jossa kuvasin myös karonkassa.

Kimmo Koo kirjoitti:

Kaikkea ei voi verrata kuten äitiä ja jäätelö tai valovoimaa ja kuvanvakaajaa.

Vakaajaa voi tarvita esimerkiksi silloin, kun tarvitsee pidemmän valotuksen kuin mihin valovoima pystyy. Tyypillinen esimerkki on tanssija, jonka helmassa tarvitaan liike-epäterävyyttä, mutta salin pitäisi olla terävä. Vakaaja on myös silloin hyvä, kun tarvitaan paljon syvyysterävyyttä ja on hämärä (esimerkiksi kirkko tai muu pimeä matkailunähtävyys) ja herkkyys loppuu kesken. Varmasti on monta muutakin tilannetta, jossa valovoima ei korvaa vakaajaa, mutta kolotukselta en keksi :-(

Välillä tarvitaan yksinkertaisesti niin paljon valoa, että kaikki keinot on käytettävä. f2 ISO 800 3 aukkoa runkovakaajalla on yksinkertaisesti enemmän kuin f2.8 ISO 3200 ilman vakaajaa. Käsittääkseni Sigma 50/f1.4 on Canonille hyvä ratkaisu valovoimaan. Tässä suhteessa olyn käyttäjät ovat paremmassa asemassa, sillä 4/3-järjestelmän objektiivin määritykset ovat julkisia asioita ja Canonilla liikesalaisuuksia.

Linssien valovoima ja kennon herkkyys on nykyään sillä tasolla, että salamaa tarvitsee lähinnä täytevalona. E-3:n kanssa olen parin vuoden aikana tarvinut salamaa valaisemiseen kahdesti: kerran kuvasin luolassa, jonka valaisin kahdella langattomalla salamalla, joiden valon heijastin luolan takaseinästä ja ystävän väistöstilaisuudessa, jossa kuvasin myös karonkassa.

Lue lisää

Pikaisesti Olympuksen & Sonyn testejä vakaajan todellisesta hyödystä dpreviewistä, kaksi aukkoa näyttäisi olevan niiden todellinen hyöty.

Canonin parhaat vakaajat, n. 4 aukkoa testin mukaan:
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_100_2p8_is_usm_c16/page4.asp
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_18-200_3p5-5p6_is_c16/page3.asp

Tässä taas heikoin, 1-2 aukkoa, 18-55mm IS, halvin zoomi:
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_18-55_3p5-5p6_is_c16/page3.asp

Nikonin laitteilla tarina on samantapainen, 4 aukkoa:
http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_18-200_3p5-5p6_vr_afs_n15/page3.asp

Runkovakaajat

Olympus E-620, 2 aukkoa 50mm
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse620/page12.asp

Olympus E-30, 2.5 aukkoa 50mm
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse30/page19.asp

Olympus E-3, näyttäisi 1.5 aukolta 50mm, mutta arvostelu sanoo 2-2.5 aukkoa?
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse3/page17.asp

Sonyn A380 runkovakaaja on hieman parempi, 2-3 stoppia 55mm:

http://www.dpreview.com/reviews/sonydslra380/page12.asp

Johtopäätöksenä objektiivien vakaajat näyttäisivät toimivan 1-1½ aukkoa paremmin.

vakaajat kirjoitti:

Pikaisesti Olympuksen & Sonyn testejä vakaajan todellisesta hyödystä dpreviewistä, kaksi aukkoa näyttäisi olevan niiden todellinen hyöty.

Canonin parhaat vakaajat, n. 4 aukkoa testin mukaan:
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_100_2p8_is_usm_c16/page4.asp
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_18-200_3p5-5p6_is_c16/page3.asp

Tässä taas heikoin, 1-2 aukkoa, 18-55mm IS, halvin zoomi:
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_18-55_3p5-5p6_is_c16/page3.asp

Nikonin laitteilla tarina on samantapainen, 4 aukkoa:
http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_18-200_3p5-5p6_vr_afs_n15/page3.asp

Runkovakaajat

Olympus E-620, 2 aukkoa 50mm
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse620/page12.asp

Olympus E-30, 2.5 aukkoa 50mm
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse30/page19.asp

Olympus E-3, näyttäisi 1.5 aukolta 50mm, mutta arvostelu sanoo 2-2.5 aukkoa?
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse3/page17.asp

Sonyn A380 runkovakaaja on hieman parempi, 2-3 stoppia 55mm:

http://www.dpreview.com/reviews/sonydslra380/page12.asp

Johtopäätöksenä objektiivien vakaajat näyttäisivät toimivan 1-1½ aukkoa paremmin.

Lue lisää

"Pikaisesti Olympuksen & Sonyn testejä vakaajan todellisesta hyödystä dpreviewistä, kaksi aukkoa näyttäisi olevan niiden todellinen hyöty."

...tehdä itsekin. Kuvasin Sony A700:lla ja Minolta 50mm f/1.7 lasilla aukolla f/3.2 täysinäistä CD-hyllykköä hehkulampunvalossa käsivaralta, jolloin sain kaksikolmasosaa kuvista teräviksi vakaaja päällä jo ISO 200:lla, mutta vakaajan ollessa pois päältä, vastaavaan tulokseen päästäkseni piti ISO-arvo nostaa jo 1600:aan. Taitaa tuo olla silloin 3 aukon runkovakain käytössä.

Toisaalta, ei tuo Nikonkaan

http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_18-200_3p5-5p6_vr_afs_n15/page3.asp

aivan 4:ään aukkoon objektiivivakaajallakaan pääse, mikäli ymmärsin tekstin oikein: "Whilst it doesn't quite seem to deliver the 4 stops which Nikon claim in our hands, it comes pretty close, especially at 200mm".

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Pikaisesti Olympuksen & Sonyn testejä vakaajan todellisesta hyödystä dpreviewistä, kaksi aukkoa näyttäisi olevan niiden todellinen hyöty."

...tehdä itsekin. Kuvasin Sony A700:lla ja Minolta 50mm f/1.7 lasilla aukolla f/3.2 täysinäistä CD-hyllykköä hehkulampunvalossa käsivaralta, jolloin sain kaksikolmasosaa kuvista teräviksi vakaaja päällä jo ISO 200:lla, mutta vakaajan ollessa pois päältä, vastaavaan tulokseen päästäkseni piti ISO-arvo nostaa jo 1600:aan. Taitaa tuo olla silloin 3 aukon runkovakain käytössä.

Toisaalta, ei tuo Nikonkaan

http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_18-200_3p5-5p6_vr_afs_n15/page3.asp

aivan 4:ään aukkoon objektiivivakaajallakaan pääse, mikäli ymmärsin tekstin oikein: "Whilst it doesn't quite seem to deliver the 4 stops which Nikon claim in our hands, it comes pretty close, especially at 200mm".

Lue lisää

...omassa testissäni käyttämääni lasiin. Lasi oli Tamron 17-50mm f/2.8 polttovälillä 24mm ja aukko oli f/3.2. Pätkii tuo muistikin vielä, piti ihan tarkistaa kuvista.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

...omassa testissäni käyttämääni lasiin. Lasi oli Tamron 17-50mm f/2.8 polttovälillä 24mm ja aukko oli f/3.2. Pätkii tuo muistikin vielä, piti ihan tarkistaa kuvista.

Öööö, prime, eiku zoomi! Ööö 50mm, eiku 24mm!

Muista ladata akut, jos sinun oikeasti pitää joskus jotain kuvata!

Öngel! kirjoitti:

Öööö, prime, eiku zoomi! Ööö 50mm, eiku 24mm!

Muista ladata akut, jos sinun oikeasti pitää joskus jotain kuvata!

...helpotti? Jos ei asiallisempaa palautetta löydy, lataa oma aivokapasiteettisi taas täyteen vaikkapa Aku Ankalla. Varmasti auttaa ainakin sinulla.

vakaajat kirjoitti:

Pikaisesti Olympuksen & Sonyn testejä vakaajan todellisesta hyödystä dpreviewistä, kaksi aukkoa näyttäisi olevan niiden todellinen hyöty.

Canonin parhaat vakaajat, n. 4 aukkoa testin mukaan:
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_100_2p8_is_usm_c16/page4.asp
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_18-200_3p5-5p6_is_c16/page3.asp

Tässä taas heikoin, 1-2 aukkoa, 18-55mm IS, halvin zoomi:
http://www.dpreview.com/lensreviews/canon_18-55_3p5-5p6_is_c16/page3.asp

Nikonin laitteilla tarina on samantapainen, 4 aukkoa:
http://www.dpreview.com/lensreviews/nikon_18-200_3p5-5p6_vr_afs_n15/page3.asp

Runkovakaajat

Olympus E-620, 2 aukkoa 50mm
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse620/page12.asp

Olympus E-30, 2.5 aukkoa 50mm
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse30/page19.asp

Olympus E-3, näyttäisi 1.5 aukolta 50mm, mutta arvostelu sanoo 2-2.5 aukkoa?
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse3/page17.asp

Sonyn A380 runkovakaaja on hieman parempi, 2-3 stoppia 55mm:

http://www.dpreview.com/reviews/sonydslra380/page12.asp

Johtopäätöksenä objektiivien vakaajat näyttäisivät toimivan 1-1½ aukkoa paremmin.

Lue lisää

"Image stabilization 2.5-3 stops tested at 42 mm "Popular Photography - 2009-10 (Vol 73) s. 69

Varmaan et tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen, sillä vastaukseksihan voisi antaa minkä tahansa runkovakaajalla varustetun kameran. Pikaisella silmäyksellä antamiisi linkkeisin luulen testin menneen suunnilleen siten, että testaaja ottaa kymmenkunta kuvaa ja silmämääräisesti arvioi kuinka monta kuvista oli teräviä. Tällä tavalla jokaisesta kamerasta saa eri arvon erilausella linssillä, eri polttovälillä ja eri etäisyydellä olevasta kohteesta. Käytettävissä on 6 miljardia testaajaa, joiden tulokset vaihtelevat kuvaamistavan ja vireyden mukaan. Pomminvarmasti jokaiselle rungolle joku saisi 3 auko eron vaikka kuvanvakaaja ei edes toimisi. Väitän, että tämänkaltaisella testillä saisi paljon korkeamman kertoimen, jos testaaja kävisi kuvauskertojen välillä optiikolla saamassa silmälasit. Automaattitarkennus ei muuttuisi. mutta kyky nähdä kuva terävänä paranisi (ja joissa tapauksissa "osua" kohteeseen.)

Et varmaan tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen. Uskon, että Earl_of_Snowdonin tavoin jokainen meistä on kiinnostunut omista laitteistaan ja siksi olen säästänyt niiden arvosteluja (joista tuo Popular Photography oli ensimmäinen käteen sattunut). Tällaiset testit ovat yhtä tieteellisiä kuin onko-soppa-liian-sulaista -kyselyt. Eri testien tulokset eivät ole verrannollisia ennenkuin määritellään minkälaisestä tärinästä on kysymys ja saadaan standardoidut testiolosuhteet (jonka jälkeen osa kameroista viritetään testejä varten. Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa). http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/%28appareil1%29/305|0/%28appareil2%29/190|0/%28onglet%29/0/%28brand%29/Canon/%28brand2%29/Canon

Naureskelin aloituksessa tavasta kokea valokuvaus kalustokilpailuna, jossa yritetään etsiä omille laitteille mahdollisimman hyvä tulos. Minua kiinnostaa tällainen kilpailu yhtä paljon, kuin 3 kilon hauen jälkeen tieto siitä kuinka suuri oli Suomen suurin hauki (luonnollisesti haen haukeni kauppahallista ja kyse on tietenkin peratusta kalasta).

Kysymys on oikeasti väärin asetettu. Kuvaajan kannalta mielekäs kysymys olisi esimerkiksi kuinka paljon maksaa kamera ja linssi, jolla voin kuvata teräviä kuvia ihmisistä kynttilänvalossa. Kokemuksesta tiedän, että yli 50 % kuvista laulavista Luciatytöistä onnistuu, kun käyttää Oly E-3, 14-35/f2 tai 35-100/f2 ja herkkyyttä ISO 800. Canonissa minulla olisi käytössä vain 24-70/f2.8 ja ISO 6400 (Canonin ISO 6400 on 2 aukkoa herkempi kuin Olyn ISO 800), joka ei riitä. Canon taitaa olla hivenen halvempi paketti ja tässä tapauksessa myös huonompi.

Minulla on flunssa, jonka seurauksena nukkuessani nenä menee tukkoon ja herään hengitysvaikeuksiin. Otan särkylääkettä ja olen hetken pystyssä, jolloin röörit aukeavat ja pääsen takaisin nukkumaan. Kerron tämän siltävaralta, että antamani lukuarvot saattavat taas olla vääriä tai suomenkielen taivutukset pielessä.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Image stabilization 2.5-3 stops tested at 42 mm "Popular Photography - 2009-10 (Vol 73) s. 69

Varmaan et tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen, sillä vastaukseksihan voisi antaa minkä tahansa runkovakaajalla varustetun kameran. Pikaisella silmäyksellä antamiisi linkkeisin luulen testin menneen suunnilleen siten, että testaaja ottaa kymmenkunta kuvaa ja silmämääräisesti arvioi kuinka monta kuvista oli teräviä. Tällä tavalla jokaisesta kamerasta saa eri arvon erilausella linssillä, eri polttovälillä ja eri etäisyydellä olevasta kohteesta. Käytettävissä on 6 miljardia testaajaa, joiden tulokset vaihtelevat kuvaamistavan ja vireyden mukaan. Pomminvarmasti jokaiselle rungolle joku saisi 3 auko eron vaikka kuvanvakaaja ei edes toimisi. Väitän, että tämänkaltaisella testillä saisi paljon korkeamman kertoimen, jos testaaja kävisi kuvauskertojen välillä optiikolla saamassa silmälasit. Automaattitarkennus ei muuttuisi. mutta kyky nähdä kuva terävänä paranisi (ja joissa tapauksissa "osua" kohteeseen.)

Et varmaan tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen. Uskon, että Earl_of_Snowdonin tavoin jokainen meistä on kiinnostunut omista laitteistaan ja siksi olen säästänyt niiden arvosteluja (joista tuo Popular Photography oli ensimmäinen käteen sattunut). Tällaiset testit ovat yhtä tieteellisiä kuin onko-soppa-liian-sulaista -kyselyt. Eri testien tulokset eivät ole verrannollisia ennenkuin määritellään minkälaisestä tärinästä on kysymys ja saadaan standardoidut testiolosuhteet (jonka jälkeen osa kameroista viritetään testejä varten. Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa). http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/%28appareil1%29/305|0/%28appareil2%29/190|0/%28onglet%29/0/%28brand%29/Canon/%28brand2%29/Canon

Naureskelin aloituksessa tavasta kokea valokuvaus kalustokilpailuna, jossa yritetään etsiä omille laitteille mahdollisimman hyvä tulos. Minua kiinnostaa tällainen kilpailu yhtä paljon, kuin 3 kilon hauen jälkeen tieto siitä kuinka suuri oli Suomen suurin hauki (luonnollisesti haen haukeni kauppahallista ja kyse on tietenkin peratusta kalasta).

Kysymys on oikeasti väärin asetettu. Kuvaajan kannalta mielekäs kysymys olisi esimerkiksi kuinka paljon maksaa kamera ja linssi, jolla voin kuvata teräviä kuvia ihmisistä kynttilänvalossa. Kokemuksesta tiedän, että yli 50 % kuvista laulavista Luciatytöistä onnistuu, kun käyttää Oly E-3, 14-35/f2 tai 35-100/f2 ja herkkyyttä ISO 800. Canonissa minulla olisi käytössä vain 24-70/f2.8 ja ISO 6400 (Canonin ISO 6400 on 2 aukkoa herkempi kuin Olyn ISO 800), joka ei riitä. Canon taitaa olla hivenen halvempi paketti ja tässä tapauksessa myös huonompi.

Minulla on flunssa, jonka seurauksena nukkuessani nenä menee tukkoon ja herään hengitysvaikeuksiin. Otan särkylääkettä ja olen hetken pystyssä, jolloin röörit aukeavat ja pääsen takaisin nukkumaan. Kerron tämän siltävaralta, että antamani lukuarvot saattavat taas olla vääriä tai suomenkielen taivutukset pielessä.

Lue lisää

"Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa."

Ehdoton klassikko hieman asiaa sivuten:
http://www.youtube.com/watch?v=EbVKWCpNFhY

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

...helpotti? Jos ei asiallisempaa palautetta löydy, lataa oma aivokapasiteettisi taas täyteen vaikkapa Aku Ankalla. Varmasti auttaa ainakin sinulla.

Tuossa on vakaaja oikeassa elementissään ja osoittaa, ettei se ole täysin tarpeeton! Kuvattaessa sisällä liikkumatonta kohdetta, on vakaajasta hyötyä!

Kimmo Koo kirjoitti:

"Image stabilization 2.5-3 stops tested at 42 mm "Popular Photography - 2009-10 (Vol 73) s. 69

Varmaan et tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen, sillä vastaukseksihan voisi antaa minkä tahansa runkovakaajalla varustetun kameran. Pikaisella silmäyksellä antamiisi linkkeisin luulen testin menneen suunnilleen siten, että testaaja ottaa kymmenkunta kuvaa ja silmämääräisesti arvioi kuinka monta kuvista oli teräviä. Tällä tavalla jokaisesta kamerasta saa eri arvon erilausella linssillä, eri polttovälillä ja eri etäisyydellä olevasta kohteesta. Käytettävissä on 6 miljardia testaajaa, joiden tulokset vaihtelevat kuvaamistavan ja vireyden mukaan. Pomminvarmasti jokaiselle rungolle joku saisi 3 auko eron vaikka kuvanvakaaja ei edes toimisi. Väitän, että tämänkaltaisella testillä saisi paljon korkeamman kertoimen, jos testaaja kävisi kuvauskertojen välillä optiikolla saamassa silmälasit. Automaattitarkennus ei muuttuisi. mutta kyky nähdä kuva terävänä paranisi (ja joissa tapauksissa "osua" kohteeseen.)

Et varmaan tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen. Uskon, että Earl_of_Snowdonin tavoin jokainen meistä on kiinnostunut omista laitteistaan ja siksi olen säästänyt niiden arvosteluja (joista tuo Popular Photography oli ensimmäinen käteen sattunut). Tällaiset testit ovat yhtä tieteellisiä kuin onko-soppa-liian-sulaista -kyselyt. Eri testien tulokset eivät ole verrannollisia ennenkuin määritellään minkälaisestä tärinästä on kysymys ja saadaan standardoidut testiolosuhteet (jonka jälkeen osa kameroista viritetään testejä varten. Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa). http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/%28appareil1%29/305|0/%28appareil2%29/190|0/%28onglet%29/0/%28brand%29/Canon/%28brand2%29/Canon

Naureskelin aloituksessa tavasta kokea valokuvaus kalustokilpailuna, jossa yritetään etsiä omille laitteille mahdollisimman hyvä tulos. Minua kiinnostaa tällainen kilpailu yhtä paljon, kuin 3 kilon hauen jälkeen tieto siitä kuinka suuri oli Suomen suurin hauki (luonnollisesti haen haukeni kauppahallista ja kyse on tietenkin peratusta kalasta).

Kysymys on oikeasti väärin asetettu. Kuvaajan kannalta mielekäs kysymys olisi esimerkiksi kuinka paljon maksaa kamera ja linssi, jolla voin kuvata teräviä kuvia ihmisistä kynttilänvalossa. Kokemuksesta tiedän, että yli 50 % kuvista laulavista Luciatytöistä onnistuu, kun käyttää Oly E-3, 14-35/f2 tai 35-100/f2 ja herkkyyttä ISO 800. Canonissa minulla olisi käytössä vain 24-70/f2.8 ja ISO 6400 (Canonin ISO 6400 on 2 aukkoa herkempi kuin Olyn ISO 800), joka ei riitä. Canon taitaa olla hivenen halvempi paketti ja tässä tapauksessa myös huonompi.

Minulla on flunssa, jonka seurauksena nukkuessani nenä menee tukkoon ja herään hengitysvaikeuksiin. Otan särkylääkettä ja olen hetken pystyssä, jolloin röörit aukeavat ja pääsen takaisin nukkumaan. Kerron tämän siltävaralta, että antamani lukuarvot saattavat taas olla vääriä tai suomenkielen taivutukset pielessä.

Lue lisää

"Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa). "

Jaahas, log2(800) - log2(564) on 0,504. Puoli aukkoa. Kuumeessa taidat olla joo. Mielenkiintoisempi testi voisi olla käyttää samaa aukkoja, valotusaikaa, vastaavaa polttoväliä ja ISOa kahdella kameralla (kuten 5D2 ja Olympus E-3), ja katsoa miten oikeasti valotus menee. ISO-arvo on VAIN valotuksen standardoimista varten oleva korjauskerroin.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Image stabilization 2.5-3 stops tested at 42 mm "Popular Photography - 2009-10 (Vol 73) s. 69

Varmaan et tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen, sillä vastaukseksihan voisi antaa minkä tahansa runkovakaajalla varustetun kameran. Pikaisella silmäyksellä antamiisi linkkeisin luulen testin menneen suunnilleen siten, että testaaja ottaa kymmenkunta kuvaa ja silmämääräisesti arvioi kuinka monta kuvista oli teräviä. Tällä tavalla jokaisesta kamerasta saa eri arvon erilausella linssillä, eri polttovälillä ja eri etäisyydellä olevasta kohteesta. Käytettävissä on 6 miljardia testaajaa, joiden tulokset vaihtelevat kuvaamistavan ja vireyden mukaan. Pomminvarmasti jokaiselle rungolle joku saisi 3 auko eron vaikka kuvanvakaaja ei edes toimisi. Väitän, että tämänkaltaisella testillä saisi paljon korkeamman kertoimen, jos testaaja kävisi kuvauskertojen välillä optiikolla saamassa silmälasit. Automaattitarkennus ei muuttuisi. mutta kyky nähdä kuva terävänä paranisi (ja joissa tapauksissa "osua" kohteeseen.)

Et varmaan tarkoittanut, että vastaisin kysymykseen. Uskon, että Earl_of_Snowdonin tavoin jokainen meistä on kiinnostunut omista laitteistaan ja siksi olen säästänyt niiden arvosteluja (joista tuo Popular Photography oli ensimmäinen käteen sattunut). Tällaiset testit ovat yhtä tieteellisiä kuin onko-soppa-liian-sulaista -kyselyt. Eri testien tulokset eivät ole verrannollisia ennenkuin määritellään minkälaisestä tärinästä on kysymys ja saadaan standardoidut testiolosuhteet (jonka jälkeen osa kameroista viritetään testejä varten. Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa). http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/%28appareil1%29/305|0/%28appareil2%29/190|0/%28onglet%29/0/%28brand%29/Canon/%28brand2%29/Canon

Naureskelin aloituksessa tavasta kokea valokuvaus kalustokilpailuna, jossa yritetään etsiä omille laitteille mahdollisimman hyvä tulos. Minua kiinnostaa tällainen kilpailu yhtä paljon, kuin 3 kilon hauen jälkeen tieto siitä kuinka suuri oli Suomen suurin hauki (luonnollisesti haen haukeni kauppahallista ja kyse on tietenkin peratusta kalasta).

Kysymys on oikeasti väärin asetettu. Kuvaajan kannalta mielekäs kysymys olisi esimerkiksi kuinka paljon maksaa kamera ja linssi, jolla voin kuvata teräviä kuvia ihmisistä kynttilänvalossa. Kokemuksesta tiedän, että yli 50 % kuvista laulavista Luciatytöistä onnistuu, kun käyttää Oly E-3, 14-35/f2 tai 35-100/f2 ja herkkyyttä ISO 800. Canonissa minulla olisi käytössä vain 24-70/f2.8 ja ISO 6400 (Canonin ISO 6400 on 2 aukkoa herkempi kuin Olyn ISO 800), joka ei riitä. Canon taitaa olla hivenen halvempi paketti ja tässä tapauksessa myös huonompi.

Minulla on flunssa, jonka seurauksena nukkuessani nenä menee tukkoon ja herään hengitysvaikeuksiin. Otan särkylääkettä ja olen hetken pystyssä, jolloin röörit aukeavat ja pääsen takaisin nukkumaan. Kerron tämän siltävaralta, että antamani lukuarvot saattavat taas olla vääriä tai suomenkielen taivutukset pielessä.

Lue lisää

"...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa)."

Onkohan se kuitenkaan noin yksinkertaista. Aukon parannus tarkoittaisi, että aikaa pitää vastaavasti pidentää tuplaksi. Kohinan kannalta ajan pidennys voi olla yhtä turmiollista kuin ISOn korottaminenkin.

Kuvaaminen onkin aina ikään kuin suolla tai vesisängyllä kävelisi. Kun yhdestä kohtaa painaa, niin toisesta kohtaa nousee. Kun valitsee Olympuksen joutuu tingimään joissain tapauksissa toivotusta lyhyestä syvyysterävyydestä. Kun valitsee Canonin saattaa jäädä julkaisukelpoinen kuva Lucia-tytöistä kynttilänvalossa ottamatta. Kun valitsee Olympuksen joutuu tyytymään kohinaisempiin kuviin kuin Canonilla. Kun valitsee Canonin, pitää valita myös vakaajallinen objektiivi, jos tarvitsee vakaajan apua.

"Samassa on vaan helppoa unohtaa objektiiviin rakennetun vakaajan edut. "

Tärkeimpänä omalla kohdallani pidän sitä, että uusimmatkin vakaajaobjektiivit vakauttavat myös filmikuvaamista. Edelleenkään siihen 15 vuotta vanhaan filmikameraan ei sitä vakausta muulla keinolla saisi. Mutta se on vähintään makuasia, mikä on se paras vaihtoehto. Ei sellaista välttämättä olekaan.

Vakaaja elementissä kirjoitti:

Tuossa on vakaaja oikeassa elementissään ja osoittaa, ettei se ole täysin tarpeeton! Kuvattaessa sisällä liikkumatonta kohdetta, on vakaajasta hyötyä!

Jalustan ja salaman käyttö on monessa museossa kielletty, jolloin vakaajasta on hyötyä. Luuletko, että vakaajasta on apua esimerkiksi tuulessa heiluvan oksan kuvaamisessa?

Simo10 kirjoitti:

"Samassa on vaan helppoa unohtaa objektiiviin rakennetun vakaajan edut. "

Tärkeimpänä omalla kohdallani pidän sitä, että uusimmatkin vakaajaobjektiivit vakauttavat myös filmikuvaamista. Edelleenkään siihen 15 vuotta vanhaan filmikameraan ei sitä vakausta muulla keinolla saisi. Mutta se on vähintään makuasia, mikä on se paras vaihtoehto. Ei sellaista välttämättä olekaan.

Lue lisää

En ollenkaan epäile, että tämä olisi mahdotonta, mutta vanhat filmimiehet mielellään painottavat sitä, että filmikamerat eivät tarvitse nappiparistoa enempää sähköä. Onko vakaajaobjektiiveissa akkuja vai mistä ne saavat tarvitsemansa energian?

kuumetta kirjoitti:

"Ainakaan minä en keksi mitään muuta selitystä sille, että vanhan Canon 1 DS:n herkkyys ISO 800 on todellisuudessa 794, mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa). "

Jaahas, log2(800) - log2(564) on 0,504. Puoli aukkoa. Kuumeessa taidat olla joo. Mielenkiintoisempi testi voisi olla käyttää samaa aukkoja, valotusaikaa, vastaavaa polttoväliä ja ISOa kahdella kameralla (kuten 5D2 ja Olympus E-3), ja katsoa miten oikeasti valotus menee. ISO-arvo on VAIN valotuksen standardoimista varten oleva korjauskerroin.

Lue lisää

"Jaahas, log2(800) - log2(564) on 0,504. Puoli aukkoa. Kuumeessa taidat olla joo."

Tarkoitatko, että vähän saa huijata. Tämä vastaisi sitä, että 28°DINin filmiä myytäisiin 30°DINin filminä (Toivottavasti pyöristys meni oikein :-)


" ISO-arvo on VAIN valotuksen standardoimista varten oleva korjauskerroin."

Mitähän tämäkin tarkoitti. Filmin herkkyyttä mitattiin erilaisilla yksiköillä, joista elämään on jäänyt ISOn määreittelemä herkkyys. Tämä nimetön yksikkö on samalla tavalla yksikkö kuin metri tai kilogramma. Minusta tarkoituksellisesti puoli aukkoa liian pienet arvot vastaavat sitä, että Canon myisi kukkamultaa kilon, kahden, neljän, kahdeksan ... kilon purkeissa ja jokaisesta puuttuisi puoli kiloa tai mattoja myytäisiin metrin, kahden, neljän metrin mattoina, mutta aina firma varastaisi puoli metriä. Insinöörinä olen Jahven kanssa asiasta samaa mieltä "Jokainen väärien punnusten ja väärien mittojen käyttäjä on Herralle iljetys." 5. Moos. 25:16

Simo10 kirjoitti:

"...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564. Tällä virheellisellä arvolla saa lähes aukon verran vähemmän kohinaa kehittämättä kameraa)."

Onkohan se kuitenkaan noin yksinkertaista. Aukon parannus tarkoittaisi, että aikaa pitää vastaavasti pidentää tuplaksi. Kohinan kannalta ajan pidennys voi olla yhtä turmiollista kuin ISOn korottaminenkin.

Kuvaaminen onkin aina ikään kuin suolla tai vesisängyllä kävelisi. Kun yhdestä kohtaa painaa, niin toisesta kohtaa nousee. Kun valitsee Olympuksen joutuu tingimään joissain tapauksissa toivotusta lyhyestä syvyysterävyydestä. Kun valitsee Canonin saattaa jäädä julkaisukelpoinen kuva Lucia-tytöistä kynttilänvalossa ottamatta. Kun valitsee Olympuksen joutuu tyytymään kohinaisempiin kuviin kuin Canonilla. Kun valitsee Canonin, pitää valita myös vakaajallinen objektiivi, jos tarvitsee vakaajan apua.

Lue lisää

"Onkohan se kuitenkaan noin yksinkertaista. Aukon parannus tarkoittaisi, että aikaa pitää vastaavasti pidentää tuplaksi. Kohinan kannalta ajan pidennys voi olla yhtä turmiollista kuin ISOn korottaminenkin."

Veikkaan, että testeisssä valitaan kameran herkkyys 800, otetaan kuva eikä katsota siihen tarvittavaa aikaa, ja verrataan kuvissa olevaa kohinaa. Canon saa merkittävän edun mittauksissa.


"Kuvaaminen onkin aina ikään kuin suolla tai vesisängyllä kävelisi. Kun yhdestä kohtaa painaa, niin toisesta kohtaa nousee. Kun valitsee Olympuksen joutuu tingimään joissain tapauksissa toivotusta lyhyestä syvyysterävyydestä. Kun valitsee Canonin saattaa jäädä julkaisukelpoinen kuva Lucia-tytöistä kynttilänvalossa ottamatta. Kun valitsee Olympuksen joutuu tyytymään kohinaisempiin kuviin kuin Canonilla. Kun valitsee Canonin, pitää valita myös vakaajallinen objektiivi, jos tarvitsee vakaajan apua."

Hienosti sanottu se, mitä olen yrittänyt sanoa. Normaaleissa olosuhteissa saa kaikilla järkkäreillä hyviä kuvia. Lucia-tyttöjen kaltaisessa tilanteessa olympistin pitää joko hyväksyä kohina tai yrittää ohjelmallisesti poistaa kohinaa ja canonistin käyttää kiinteää tai jalustaa. Jokainen oppii kiertämää oman kameransa normaalit ongelmat.

Simo10 kirjoitti:

"Samassa on vaan helppoa unohtaa objektiiviin rakennetun vakaajan edut. "

Tärkeimpänä omalla kohdallani pidän sitä, että uusimmatkin vakaajaobjektiivit vakauttavat myös filmikuvaamista. Edelleenkään siihen 15 vuotta vanhaan filmikameraan ei sitä vakausta muulla keinolla saisi. Mutta se on vähintään makuasia, mikä on se paras vaihtoehto. Ei sellaista välttämättä olekaan.

Lue lisää

Ammattikäytössä videolaitteissa on tärinää vaimennettu gyroskoopeilla. Tällaisen laitteen voi periaatteessa liittää liittää filmikameraa, mutta se on kallis ja painava. Muistelen, että nämä tulivat 1980-luvulla helikoptereissa tehtäviin ilmakuvauksiin.

En ole näitä oikeasti käyttänyt, mutta nämä ovat luotettavaa vatu-tietoa :-)

Kimmo Koo kirjoitti:

"Jaahas, log2(800) - log2(564) on 0,504. Puoli aukkoa. Kuumeessa taidat olla joo."

Tarkoitatko, että vähän saa huijata. Tämä vastaisi sitä, että 28°DINin filmiä myytäisiin 30°DINin filminä (Toivottavasti pyöristys meni oikein :-)


" ISO-arvo on VAIN valotuksen standardoimista varten oleva korjauskerroin."

Mitähän tämäkin tarkoitti. Filmin herkkyyttä mitattiin erilaisilla yksiköillä, joista elämään on jäänyt ISOn määreittelemä herkkyys. Tämä nimetön yksikkö on samalla tavalla yksikkö kuin metri tai kilogramma. Minusta tarkoituksellisesti puoli aukkoa liian pienet arvot vastaavat sitä, että Canon myisi kukkamultaa kilon, kahden, neljän, kahdeksan ... kilon purkeissa ja jokaisesta puuttuisi puoli kiloa tai mattoja myytäisiin metrin, kahden, neljän metrin mattoina, mutta aina firma varastaisi puoli metriä. Insinöörinä olen Jahven kanssa asiasta samaa mieltä "Jokainen väärien punnusten ja väärien mittojen käyttäjä on Herralle iljetys." 5. Moos. 25:16

Lue lisää

"Tarkoitatko, että vähän saa huijata. Tämä vastaisi sitä, että 28°DINin filmiä myytäisiin 30°DINin filminä (Toivottavasti pyöristys meni oikein :-)"

Itse asiassa juuri näin se silloinkin meni. Ei ne isoherkkyisten filmien herkkyydet olleet sitä mitä luvattiin.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Onkohan se kuitenkaan noin yksinkertaista. Aukon parannus tarkoittaisi, että aikaa pitää vastaavasti pidentää tuplaksi. Kohinan kannalta ajan pidennys voi olla yhtä turmiollista kuin ISOn korottaminenkin."

Veikkaan, että testeisssä valitaan kameran herkkyys 800, otetaan kuva eikä katsota siihen tarvittavaa aikaa, ja verrataan kuvissa olevaa kohinaa. Canon saa merkittävän edun mittauksissa.


"Kuvaaminen onkin aina ikään kuin suolla tai vesisängyllä kävelisi. Kun yhdestä kohtaa painaa, niin toisesta kohtaa nousee. Kun valitsee Olympuksen joutuu tingimään joissain tapauksissa toivotusta lyhyestä syvyysterävyydestä. Kun valitsee Canonin saattaa jäädä julkaisukelpoinen kuva Lucia-tytöistä kynttilänvalossa ottamatta. Kun valitsee Olympuksen joutuu tyytymään kohinaisempiin kuviin kuin Canonilla. Kun valitsee Canonin, pitää valita myös vakaajallinen objektiivi, jos tarvitsee vakaajan apua."

Hienosti sanottu se, mitä olen yrittänyt sanoa. Normaaleissa olosuhteissa saa kaikilla järkkäreillä hyviä kuvia. Lucia-tyttöjen kaltaisessa tilanteessa olympistin pitää joko hyväksyä kohina tai yrittää ohjelmallisesti poistaa kohinaa ja canonistin käyttää kiinteää tai jalustaa. Jokainen oppii kiertämää oman kameransa normaalit ongelmat.

Lue lisää

Tee omat mittaukset.

Minkälaisia eroja saat aikaan, kun mittaat noilla kahdella kamerallasi valotusarvoja eri herkkyyksillä? Puolittuuko aika aina, kun tuplaat herkkyyden?

saa virran? kirjoitti:

En ollenkaan epäile, että tämä olisi mahdotonta, mutta vanhat filmimiehet mielellään painottavat sitä, että filmikamerat eivät tarvitse nappiparistoa enempää sähköä. Onko vakaajaobjektiiveissa akkuja vai mistä ne saavat tarvitsemansa energian?

Lue lisää

Vuodesta 1987 lähtien uusien Canonin kameroiden ja objektiivien välinen yhteys on ollut pelkästään sähköinen. Tieto ja energia kulkee siis sähköisesti. Siten 15 vuotta vanhassa kamerassa on suora sähköliitäntä siihen vakaajalliseen objektiiviin. Johan Canonin automaattitarkenteiset objektiivitkin tarvitsevat aina sähköä. Aika luonnollistahan tämä on, koska vakaajalliset objektiivit tulivat jo niihin filmikameroihin.

Simo10 kirjoitti:

Tee omat mittaukset.

Minkälaisia eroja saat aikaan, kun mittaat noilla kahdella kamerallasi valotusarvoja eri herkkyyksillä? Puolittuuko aika aina, kun tuplaat herkkyyden?

Lue lisää

Olisi oikeastaan mielenkiintoinen testi, koska tuo e-510 tuntuu vetävän usein valotuksen pitkäksi tuolla iso100:lla, mutta iso400 on ok.
Kameran järjettämyydet kuitenkin löytyvät enemmänkin muualta kuin tästä. Kuka piru on keksinyt laittaa nuo etsimeen tulevat tiedot tuonne sivuun eikä alle? Etsimen koko ei niin haittaa minua, mutta tuo "tietokentän" sijainti on minusta syvältä.

Pekka- kirjoitti:

"Tarkoitatko, että vähän saa huijata. Tämä vastaisi sitä, että 28°DINin filmiä myytäisiin 30°DINin filminä (Toivottavasti pyöristys meni oikein :-)"

Itse asiassa juuri näin se silloinkin meni. Ei ne isoherkkyisten filmien herkkyydet olleet sitä mitä luvattiin.

Lue lisää

Teollisuusprosessissa syntyy aina vaihtelua, joiden kanssa on pakko oppia elämään. Mikäli keskiarvot eivät ole sitä mitä luvataan, kyseessä on petos.

Toivottavasti Canon saa laadunvalvontansa samalle tasolle kuin muut valmistajat. Varsin mielenkiintoinen tilanne syntyisi, jos joku vaatisi kaupan perusmista virheellisten ISO-arvojen perusteella. Minusta asiakkaalla olisi oikeus siihen, mutta luultavasti asia ratkaistaisiin oikeudessa.

Kimmo Koo kirjoitti:

Teollisuusprosessissa syntyy aina vaihtelua, joiden kanssa on pakko oppia elämään. Mikäli keskiarvot eivät ole sitä mitä luvataan, kyseessä on petos.

Toivottavasti Canon saa laadunvalvontansa samalle tasolle kuin muut valmistajat. Varsin mielenkiintoinen tilanne syntyisi, jos joku vaatisi kaupan perusmista virheellisten ISO-arvojen perusteella. Minusta asiakkaalla olisi oikeus siihen, mutta luultavasti asia ratkaistaisiin oikeudessa.

Lue lisää

Ottaa sama kuva arvoilla iso50 ja iso100 tai katso muuttaako kamera automaatilla edes valotusaikaa näiden välillä. Näyttäisi vain tuon dxo labs:n mukaan olevan kyseessä sama iso arvo molemmissa.

Simo10 kirjoitti:

Vuodesta 1987 lähtien uusien Canonin kameroiden ja objektiivien välinen yhteys on ollut pelkästään sähköinen. Tieto ja energia kulkee siis sähköisesti. Siten 15 vuotta vanhassa kamerassa on suora sähköliitäntä siihen vakaajalliseen objektiiviin. Johan Canonin automaattitarkenteiset objektiivitkin tarvitsevat aina sähköä. Aika luonnollistahan tämä on, koska vakaajalliset objektiivit tulivat jo niihin filmikameroihin.

Lue lisää

"Johan Canonin automaattitarkenteiset objektiivitkin tarvitsevat aina sähköä. Aika luonnollistahan tämä on, koska vakaajalliset objektiivit tulivat jo niihin filmikameroihin."

Onko 15 vuotta vanhoissa filmikameroissa tehokkaita akkuja vai ainoastaan paristoja? Tekniikassa on yleisenä käytäntönä tehon tarpeen kasvaminen, jos sitä suinkin on käytettävissä. Esimerkki on huono, mutta selventävä: nykyiset pc:n prosessorit ovat alaspäin yhteensopivia, mutta ei siitä seuraa se, että nykyiset ohjelmat pyörivät 15 vuotta vanhoissa tietokoneissa.

Mistä rungosta ja linsseistä sinulla on kokemusta? Kuinka monta kuvaa voi ottaa pariston/akun vaihtamisen välillä?

mutku! kirjoitti:

"Johan Canonin automaattitarkenteiset objektiivitkin tarvitsevat aina sähköä. Aika luonnollistahan tämä on, koska vakaajalliset objektiivit tulivat jo niihin filmikameroihin."

Onko 15 vuotta vanhoissa filmikameroissa tehokkaita akkuja vai ainoastaan paristoja? Tekniikassa on yleisenä käytäntönä tehon tarpeen kasvaminen, jos sitä suinkin on käytettävissä. Esimerkki on huono, mutta selventävä: nykyiset pc:n prosessorit ovat alaspäin yhteensopivia, mutta ei siitä seuraa se, että nykyiset ohjelmat pyörivät 15 vuotta vanhoissa tietokoneissa.

Mistä rungosta ja linsseistä sinulla on kokemusta? Kuinka monta kuvaa voi ottaa pariston/akun vaihtamisen välillä?

Lue lisää

Filmikameroissa käytettiin ja käytetään tehokkaita paristoja. Akkuja niihin ei ollut, eikä liene nykyäänkään.

"Mistä rungosta ja linsseistä sinulla on kokemusta?"

EOS 50E. Ensimmäinen vakaajalinssi oli Canonin ensimmäinen vakaajalinssi, taisi olla 75-300 mm. Sen jälkeen on kokemusta useista Canonin vakaajalinsseistä.

"Kuinka monta kuvaa voi ottaa pariston/akun vaihtamisen välillä?"

Filmiaikana kuvamäärät olivat huomattavasti nykyisiä vähäisempiä. Ihan tarkkoja laskelmia en tosin tehnyt akun kestosta. Paristo kesti yleensä n. 1000-1500 kuvaa, joka saattoi tarkoittaa jopa n. vuoden kuvamäärää. Aikoinaan myöskin kameran omaa salamaa tuli käytettyä jonkun verran. Nykyään filmikuvausmäärä on vieläkin pienempi, ja pariston olen vaihtanut viimeksi joskus 2008. Kätevää, kun ei tarvitse latailla.

Digikamerassa 1000-1500 kuvaa voi tarkoittaa muutamasta päivästä kuukauteen kuvamäärää. Yhdellä latauksella kuvaan n. 350-500 kuvaa. Ihan uudella akulla voi määrä olla hieman korkeampikin.

tee testi kirjoitti:

Ottaa sama kuva arvoilla iso50 ja iso100 tai katso muuttaako kamera automaatilla edes valotusaikaa näiden välillä. Näyttäisi vain tuon dxo labs:n mukaan olevan kyseessä sama iso arvo molemmissa.

Lue lisää

Herkkyydellä ISO50 otetun kuvan valotusaika on kaksinkertainen verrattuna ISO100:n aikaan. Pitempi valotusaika maksetaan dynamiikassa. Michael Guncheonin Magic lantern guides -sarjassa ilmestynyt Canon EOS 5D Mark II kertoo "The expanded ISO setting is not a free ride. When set for L (ISO 50), the ISO setting reduces the 5D Mark It's dynamic range. When set for H1 (ISO 12,800) or H2 (ISO 25,600) additional noise is present in the image ." ISBN 978-1-60059-536-3

Kimmo Koo kirjoitti:

Herkkyydellä ISO50 otetun kuvan valotusaika on kaksinkertainen verrattuna ISO100:n aikaan. Pitempi valotusaika maksetaan dynamiikassa. Michael Guncheonin Magic lantern guides -sarjassa ilmestynyt Canon EOS 5D Mark II kertoo "The expanded ISO setting is not a free ride. When set for L (ISO 50), the ISO setting reduces the 5D Mark It's dynamic range. When set for H1 (ISO 12,800) or H2 (ISO 25,600) additional noise is present in the image ." ISBN 978-1-60059-536-3

Lue lisää

Jäikö huomaamatta?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8903848/43080584

Kimmo Koo kirjoitti:

Herkkyydellä ISO50 otetun kuvan valotusaika on kaksinkertainen verrattuna ISO100:n aikaan. Pitempi valotusaika maksetaan dynamiikassa. Michael Guncheonin Magic lantern guides -sarjassa ilmestynyt Canon EOS 5D Mark II kertoo "The expanded ISO setting is not a free ride. When set for L (ISO 50), the ISO setting reduces the 5D Mark It's dynamic range. When set for H1 (ISO 12,800) or H2 (ISO 25,600) additional noise is present in the image ." ISBN 978-1-60059-536-3

Lue lisää

Noin periaatteessa toimii samoin kuin e-30:ssä tuo iso100, kun kennon "perusherkkyys" (en osaa oikeita sanoja) tuntuisi olevan iso200?
Miksi ei vain käytetä harmaa suodinta, jos halutaan venyttää valotusaikaa?
En aina ymmärrä näitä uusia ominaisuuksia, mutta jos osaat selittää niitä minulle niin olisin kiitollinen.

Nuo isomman pään herkkyydet kyllä menee päähän minullekkin(mulla on isompi kuin sulla periaatteella), mutta nyt nuo sotkevat nämä alemman herkyyden arvotkin mukaan "sotaansa".

Simo10 kirjoitti:

Jäikö huomaamatta?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8903848/43080584

Lue lisää

Netti on täynnä testejä, jotka ovat tehty epäpätevästi, joten ei tänne olisi tarvittu minun tekosia. Käytin E-510:ssä Zuiko 14-35/f2 linssiä telepäässä aukolla 2.8 ja Canonissa 28-70/f2.8 täydellä aukolla. Herkkyys oli ISO 100. Valotusajat olivat Olyssä 1/8, 1/4, 1/2, 1, 2, 4 ja 8 sekuntia. Canonissa vastaavat luvut (Shutter speed value) 1/10; 1/5; 1/2 (exposure time 0,4 s); 1/1 (exposure time 0,8 s); 1,6; 3,2 ja 6 sekuntia. Olyn arvot ovat suoraan kamerasta ja Canonin kuvien exif-tiedostosta (päivitin Canonin firmwaren ja siksi siirsi kuvat tietokoneelle. Firmwaren päivitys on Canonilla tehty järkevästi muistikortin kautta ja Olyllä se on idioottimaisesti edelleen suoralataaminen tietokoneella).

Valotusajat eri herkkyyksillä on Olylla ISO 100:sta ISO 1600:aan 1/8, 1/13, 1/25, 1/50 ja 1/100 ja Canonilla ISO100:sta ISO 6400:aan 1/10, 1/20, 1/40, 1/80, 1/160, 1/320 ja 1/640. Aikaisemmin olin kokeillut, että aika puoliutui, kun ISO 100:n korvasi ISO 50:lla. Nämä laajennukset on valikosta otettava käyttöön enkä jaksanut etsiä niitä, sillä Canonin valikko tuntuu sekavalta :-)

En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. Näin pieni ero selittyy jo sillä, että kuvasin verhoa, jonka molemmilta puolilta näkyi ikkuna. Erilaisesta pituuden ja korkeuden suhteesta johtuen Canonille tulee hieman enemmän ikkunaa. Kameroiden asetuksia ei ole edes yritetty saada vastaamaan toisiaan, joten tässä verrattiin vain herkkyyden ja aukon vaikutusta aikoihin eikä kameroita toisiinsa.

Kimmo Koo kirjoitti:

Netti on täynnä testejä, jotka ovat tehty epäpätevästi, joten ei tänne olisi tarvittu minun tekosia. Käytin E-510:ssä Zuiko 14-35/f2 linssiä telepäässä aukolla 2.8 ja Canonissa 28-70/f2.8 täydellä aukolla. Herkkyys oli ISO 100. Valotusajat olivat Olyssä 1/8, 1/4, 1/2, 1, 2, 4 ja 8 sekuntia. Canonissa vastaavat luvut (Shutter speed value) 1/10; 1/5; 1/2 (exposure time 0,4 s); 1/1 (exposure time 0,8 s); 1,6; 3,2 ja 6 sekuntia. Olyn arvot ovat suoraan kamerasta ja Canonin kuvien exif-tiedostosta (päivitin Canonin firmwaren ja siksi siirsi kuvat tietokoneelle. Firmwaren päivitys on Canonilla tehty järkevästi muistikortin kautta ja Olyllä se on idioottimaisesti edelleen suoralataaminen tietokoneella).

Valotusajat eri herkkyyksillä on Olylla ISO 100:sta ISO 1600:aan 1/8, 1/13, 1/25, 1/50 ja 1/100 ja Canonilla ISO100:sta ISO 6400:aan 1/10, 1/20, 1/40, 1/80, 1/160, 1/320 ja 1/640. Aikaisemmin olin kokeillut, että aika puoliutui, kun ISO 100:n korvasi ISO 50:lla. Nämä laajennukset on valikosta otettava käyttöön enkä jaksanut etsiä niitä, sillä Canonin valikko tuntuu sekavalta :-)

En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. Näin pieni ero selittyy jo sillä, että kuvasin verhoa, jonka molemmilta puolilta näkyi ikkuna. Erilaisesta pituuden ja korkeuden suhteesta johtuen Canonille tulee hieman enemmän ikkunaa. Kameroiden asetuksia ei ole edes yritetty saada vastaamaan toisiaan, joten tässä verrattiin vain herkkyyden ja aukon vaikutusta aikoihin eikä kameroita toisiinsa.

Lue lisää

"En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. "

Eli tuon mukaan Canon ei ainakaan pidennä aikaansa, ja herkkyydetkin ovat toisiinsa nähden ihan linjassa.

Silloin tästä ei olisi haittaa, tai oikeammin ehkä tämä ei pidäkään paikkansa:

"...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564."

Simo10 kirjoitti:

"En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. "

Eli tuon mukaan Canon ei ainakaan pidennä aikaansa, ja herkkyydetkin ovat toisiinsa nähden ihan linjassa.

Silloin tästä ei olisi haittaa, tai oikeammin ehkä tämä ei pidäkään paikkansa:

"...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564."

Lue lisää

"Silloin tästä ei olisi haittaa, tai oikeammin ehkä tämä ei pidäkään paikkansa: "...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564.""

...sittenkään noiden kahden vertailussa olleiden lasien aukkoarvot ilmoitettujen mukaisia? Vertaa vaikka tuosta eräs toinen mitattu lasi ja sen todellinen valovoima, ilmoitettu f/2.8, mutta mitattu f/2.86...3.05 polttovälistä riippuen.

http://www.popphoto.com/Reviews/Lenses/Lens-Test-Nikon-24-70mm-f-2.8G-ED-AF-S

Simo10 kirjoitti:

"En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. "

Eli tuon mukaan Canon ei ainakaan pidennä aikaansa, ja herkkyydetkin ovat toisiinsa nähden ihan linjassa.

Silloin tästä ei olisi haittaa, tai oikeammin ehkä tämä ei pidäkään paikkansa:

"...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564."

Lue lisää

Kirjoitin "En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. Näin pieni ero selittyy jo sillä, että kuvasin verhoa, jonka molemmilta puolilta näkyi ikkuna. Erilaisesta pituuden ja korkeuden suhteesta johtuen Canonille tulee hieman enemmän ikkunaa."

Uuden kameran koukeroita opettelen lukemalla kirjoja ja kokeilemalla asiaa käytännössä sängyssä maaten. Verho, johon tarkennan, on kahden ikkunan välissä. Vaakakuvassa (joka on helpompi ottaa maaten) Olyn 35 mm polttoväli on melkoisen tarkkaan verhon levyinen. Canonin 70 mm on leveämpi ja siksi sen kuvaan tulee valkoista seinää ja ikkunaa, joka heijastaa valoa paremmin kuin kangas. Tämän takia näitä valotusaikoja ei voi verrata eri runkojen välillä ja siksi kirjoitin "Kameroiden asetuksia ei ole edes yritetty saada vastaamaan toisiaan, joten tässä verrattiin vain herkkyyden ja aukon vaikutusta aikoihin eikä kameroita toisiinsa."

Kuvaajat mielellään vertaavat kameraansa muihin kameroihin vaikka eivät saa vertailukelpoisia olosuhteita aikaisiksi. En edes yrittänyt verrata kameroita, sillä olisin tarvinnut kunnolliset mittalaitteet asioiden selvittämiseen. Kameroiden valotuksen laskeva algoritmi on varmasti erilainen, joten vastaus tuskin löytyisi pelkkien mittausten avulla.

Ajoista ei voi myöskään päätellä, että Zuiko 14-35/f2 olisi rikki :-)

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Silloin tästä ei olisi haittaa, tai oikeammin ehkä tämä ei pidäkään paikkansa: "...mutta 5DM2:n ISO 800 on vain ISO on 564.""

...sittenkään noiden kahden vertailussa olleiden lasien aukkoarvot ilmoitettujen mukaisia? Vertaa vaikka tuosta eräs toinen mitattu lasi ja sen todellinen valovoima, ilmoitettu f/2.8, mutta mitattu f/2.86...3.05 polttovälistä riippuen.

http://www.popphoto.com/Reviews/Lenses/Lens-Test-Nikon-24-70mm-f-2.8G-ED-AF-S

Lue lisää

Oikea aukkoarvo näkyy kyllä exif-tiedoissa, joten sekin on helppo lisätä tuollaiseen mittaukseen.

Tuota Nikonia ei tässä oltu testaamassa, koskei se edes sovellu Canoniin. Ja mittauksen voi tehdä zoom-objektiivillakin käyttäen vain yhtä polttoväliä, eli zoomaielmatta. Tai sitten zoomaillen ja verraten taas tuloksia.

Kysehän tässä on siitä myytistä, että Canonin herkkyysarvot "notkahtaisivat" suuremmilla lukemilla. Tässä ei kuitenkaan saatu samankaltaisia tuloksia kuin noissa "virallisissa" testeissä.

Kimmo Koo kirjoitti:

Kirjoitin "En löydä numeroista muuta mielenkiintoista kuin sen, että Canonilla kaikki valotukset ovat hivenen nopeampia. Näin pieni ero selittyy jo sillä, että kuvasin verhoa, jonka molemmilta puolilta näkyi ikkuna. Erilaisesta pituuden ja korkeuden suhteesta johtuen Canonille tulee hieman enemmän ikkunaa."

Uuden kameran koukeroita opettelen lukemalla kirjoja ja kokeilemalla asiaa käytännössä sängyssä maaten. Verho, johon tarkennan, on kahden ikkunan välissä. Vaakakuvassa (joka on helpompi ottaa maaten) Olyn 35 mm polttoväli on melkoisen tarkkaan verhon levyinen. Canonin 70 mm on leveämpi ja siksi sen kuvaan tulee valkoista seinää ja ikkunaa, joka heijastaa valoa paremmin kuin kangas. Tämän takia näitä valotusaikoja ei voi verrata eri runkojen välillä ja siksi kirjoitin "Kameroiden asetuksia ei ole edes yritetty saada vastaamaan toisiaan, joten tässä verrattiin vain herkkyyden ja aukon vaikutusta aikoihin eikä kameroita toisiinsa."

Kuvaajat mielellään vertaavat kameraansa muihin kameroihin vaikka eivät saa vertailukelpoisia olosuhteita aikaisiksi. En edes yrittänyt verrata kameroita, sillä olisin tarvinnut kunnolliset mittalaitteet asioiden selvittämiseen. Kameroiden valotuksen laskeva algoritmi on varmasti erilainen, joten vastaus tuskin löytyisi pelkkien mittausten avulla.

Ajoista ei voi myöskään päätellä, että Zuiko 14-35/f2 olisi rikki :-)

Lue lisää

Olisiko sinun mahdollista kuvata/mitata harmaakorttia tasaisessa valossa ja vaikka pistemittausta käyttäen?

"En edes yrittänyt verrata kameroita..."

Kameroiden vertailustahan tässä ei ollut kyse. Kyse oli siitä, että "notkahtaako" Canonin 5DmkII:n herkkyydet oikeista herkkyysarvoista lukemien noustessa. Mittauksessasi sait ihan lineaariset tulokset, joten tulos on ristiriidassa alkuperäisen väitteesi kanssa. Ja loppujen lopuksihan se lopullinen kuva on se joka ratkaisee. Mittauksilla ei ole mitään väliä, vaikka tulokset olisivat kuinka hyvät, jos se lopullinen kuva ei ole sellainen kuin pitäisi.

Simo10 kirjoitti:

Oikea aukkoarvo näkyy kyllä exif-tiedoissa, joten sekin on helppo lisätä tuollaiseen mittaukseen.

Tuota Nikonia ei tässä oltu testaamassa, koskei se edes sovellu Canoniin. Ja mittauksen voi tehdä zoom-objektiivillakin käyttäen vain yhtä polttoväliä, eli zoomaielmatta. Tai sitten zoomaillen ja verraten taas tuloksia.

Kysehän tässä on siitä myytistä, että Canonin herkkyysarvot "notkahtaisivat" suuremmilla lukemilla. Tässä ei kuitenkaan saatu samankaltaisia tuloksia kuin noissa "virallisissa" testeissä.

Lue lisää

"Oikea aukkoarvo näkyy kyllä exif-tiedoissa, joten sekin on helppo lisätä tuollaiseen mittaukseen."

...tässä kyllä sitä, että vaikka lasi myytäisiin f/2.8 valovoimaisena, ei se todellisuudessa ole sitä lähes koskaan. Tuossa ottamani kuva täydellä aukolla Tamron 17-50mm f/2.8:lla @ 50mm polttovälillä,

http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3589548874/meta/

kun sen suurin käytettävissä oleva aukko pitäisi olla todellisuudessa tuolloin f/2.93,

http://www.popphoto.com/Reviews/Lenses/Lens-Test-Tamron-17-50mm-f-2.8-XR-Di-II-AF?page=0,1

mutta EXIF-tietojen mukaan silti se on ollut tuo f/2.8.

http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3589548874/meta/

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

"Oikea aukkoarvo näkyy kyllä exif-tiedoissa, joten sekin on helppo lisätä tuollaiseen mittaukseen."

...tässä kyllä sitä, että vaikka lasi myytäisiin f/2.8 valovoimaisena, ei se todellisuudessa ole sitä lähes koskaan. Tuossa ottamani kuva täydellä aukolla Tamron 17-50mm f/2.8:lla @ 50mm polttovälillä,

http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3589548874/meta/

kun sen suurin käytettävissä oleva aukko pitäisi olla todellisuudessa tuolloin f/2.93,

http://www.popphoto.com/Reviews/Lenses/Lens-Test-Tamron-17-50mm-f-2.8-XR-Di-II-AF?page=0,1

mutta EXIF-tietojen mukaan silti se on ollut tuo f/2.8.

http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3589548874/meta/

Lue lisää

Esimerkiksi Elementsissä on kaksi eri arvoa F-stop ja Aperture value, ja samoin ExifToolissa on F-number ja Aperture value. Toinen näyttää valitun aukon ja toinen todellisen aukon.

Ja edelleen sillä aukolla ei ole muuta väliä kuin se, että se on sama kaikissa testikuvissa. Pientä merkitystä silla on, jos se poikkeaa vähintään 1/3-aukon verran. Silloin sillä on jo varmasti vaikutusta myös aikaan.

Simo10 kirjoitti:

Esimerkiksi Elementsissä on kaksi eri arvoa F-stop ja Aperture value, ja samoin ExifToolissa on F-number ja Aperture value. Toinen näyttää valitun aukon ja toinen todellisen aukon.

Ja edelleen sillä aukolla ei ole muuta väliä kuin se, että se on sama kaikissa testikuvissa. Pientä merkitystä silla on, jos se poikkeaa vähintään 1/3-aukon verran. Silloin sillä on jo varmasti vaikutusta myös aikaan.

Lue lisää

"Esimerkiksi Elementsissä on kaksi eri arvoa F-stop ja Aperture value, ja samoin ExifToolissa on F-number ja Aperture value. Toinen näyttää valitun aukon ja toinen todellisen aukon."

...kyllä sen, että flickr.com:in Exif-tiedot eivät ole täydelliset. Jos nyt kuitenkin poimii vaikkapa tuon ottamani kuvan Exif-tiedot vaikkapa Irfanview:stä/Opanda IExif 2.3:sta, niin niiden mukaan tuon Tamron 17-50mm f/2.8:n @ 50mm:llä "Max Aperture value" olisi F 2.83, vaikka se tuon PopPhoton mittausten mukaan olisi juuri tuo aiemmin mainitesemani F 2.93. En nyt oikein osaa sanoa mihin uskoa.

"Ja edelleen sillä aukolla ei ole muuta väliä kuin se, että se on sama kaikissa testikuvissa."

Tuosta olen samaa mieltä. Vertailtaessa kahden eri kameran kuvia, olisi käytettävä samaa aukkoa SAMALLA LASILLA otetuista kuvista.

Mihin te tarvitsette jotain vakaajaa? Käsi ei tutise. Miksi krapulainen kuvaa ja mitä? Ennenvanhaan me laskimme valovoimankin aivan toisin kuin te canonistit ja muut nistit, ei vaikuttanut mikä filmi tai negakoko on lasin takana vaan polttovälin ja kuvaavan valoaukon suhde teki sen. Lokin pesintä ja pohjantähti ei liittynyt asiaan mitenkään. Ilmeisesti olette kovastikkin käyneet kouluja kun on jo optiikan perusasiatkin noin samentuneet. Voi tätä nuorisoa.

Olympus 1976 kirjoitti:

Mihin te tarvitsette jotain vakaajaa? Käsi ei tutise. Miksi krapulainen kuvaa ja mitä? Ennenvanhaan me laskimme valovoimankin aivan toisin kuin te canonistit ja muut nistit, ei vaikuttanut mikä filmi tai negakoko on lasin takana vaan polttovälin ja kuvaavan valoaukon suhde teki sen. Lokin pesintä ja pohjantähti ei liittynyt asiaan mitenkään. Ilmeisesti olette kovastikkin käyneet kouluja kun on jo optiikan perusasiatkin noin samentuneet. Voi tätä nuorisoa.

Lue lisää

Teillä eläkeläiskuvaajilla on vakaa ja tärisemätön käsi vielä sekunnin valotusajoillakin, mutta me nuoremmat tarvitaan siihen jo jonkunlaista vakaajaa.

siihen. kirjoitti:

Teillä eläkeläiskuvaajilla on vakaa ja tärisemätön käsi vielä sekunnin valotusajoillakin, mutta me nuoremmat tarvitaan siihen jo jonkunlaista vakaajaa.

vakaajauskoisia riittää?
Vai onko kysymyksessä jokin säälittävä syndrooma, kun tuollaisten härveleiden hankintaa joutuu jatkuvasti muille perustelemaan.

Minun ei ole koskaan tarvinnut puolustella pakonomsisesti jotakin kameran t. objektiivin ominaisuutta!

N: puolessa objektiiveistani on kuvanvatkain, mutta en vielä tiedä miksi muiden pitäisi hankkia samanlaiset.

näitä kirjoitti:

vakaajauskoisia riittää?
Vai onko kysymyksessä jokin säälittävä syndrooma, kun tuollaisten härveleiden hankintaa joutuu jatkuvasti muille perustelemaan.

Minun ei ole koskaan tarvinnut puolustella pakonomsisesti jotakin kameran t. objektiivin ominaisuutta!

N: puolessa objektiiveistani on kuvanvatkain, mutta en vielä tiedä miksi muiden pitäisi hankkia samanlaiset.

Lue lisää

No miksi niissä objektiiveissasi sitten on se kuvanvatkain.
-Taitavat olla parempia muutenkin nuo uudet objektiivit?
-Vakaajan saa myös pois käytöstä eli löytyy asento off?
Tiedän kyllä, että nuo mainosmiesten arvot täytyy jakaa aina kahdella, että päästään oikeisiin lukemiin, mutta mikä noin kismittää?

kyssäri? kirjoitti:

No miksi niissä objektiiveissasi sitten on se kuvanvatkain.
-Taitavat olla parempia muutenkin nuo uudet objektiivit?
-Vakaajan saa myös pois käytöstä eli löytyy asento off?
Tiedän kyllä, että nuo mainosmiesten arvot täytyy jakaa aina kahdella, että päästään oikeisiin lukemiin, mutta mikä noin kismittää?

Lue lisää

—ymmärsit väärin.

Mikään ei noin kismitä vaan hämmästyttää, kummastuttaa vain, että miksi sitä kuvanvatkaajan hankkimista pitää jatkuvasti moneen otteeseen puolustella?
Esim. tyyliin "vatkaajalla voi kuvata kynttilänvalossa yli 30 sek valotusajoilla käsivaralta"

Minusta siinä on jotakin minulle täysin käsittämätöntä. Se on kuin hankkisi Ladan automaattivaihteilla ja sitten alkaisi hirveästi todistella miten hyödylline automaatti on hitaasti hämärässä ajettaessa ja siksi kaikkien muidenkin pitäisi sellainen omistaa aivan ehdottomasti.

Eli luulen, että vatkaajan hankinnan puolusteluun on jokin valokuvauksees täysin liittymätön syy jota ei voida tai haluta täällä mainita.

kismittää?" kirjoitti:

—ymmärsit väärin.

Mikään ei noin kismitä vaan hämmästyttää, kummastuttaa vain, että miksi sitä kuvanvatkaajan hankkimista pitää jatkuvasti moneen otteeseen puolustella?
Esim. tyyliin "vatkaajalla voi kuvata kynttilänvalossa yli 30 sek valotusajoilla käsivaralta"

Minusta siinä on jotakin minulle täysin käsittämätöntä. Se on kuin hankkisi Ladan automaattivaihteilla ja sitten alkaisi hirveästi todistella miten hyödylline automaatti on hitaasti hämärässä ajettaessa ja siksi kaikkien muidenkin pitäisi sellainen omistaa aivan ehdottomasti.

Eli luulen, että vatkaajan hankinnan puolusteluun on jokin valokuvauksees täysin liittymätön syy jota ei voida tai haluta täällä mainita.

Lue lisää

Esim. tyyliin "vatkaajalla voi kuvata kynttilänvalossa yli 30 sek valotusajoilla käsivaralta"

-Joo näitä riittää

"Minusta siinä on jotakin minulle täysin käsittämätöntä. Se on kuin hankkisi Ladan automaattivaihteilla ja sitten alkaisi hirveästi todistella miten hyödylline automaatti on hitaasti hämärässä ajettaessa ja siksi kaikkien muidenkin pitäisi sellainen omistaa aivan ehdottomasti."

-Lada oli hieno laite, joka sisälsi TV-shopin kaikki kuntoilulaittee. Rattia pyörittämällä pysyi kunnossa tuo anaeroobinen puoli ja vaihteiden vaihto ja jarrun käyttö sopi voimaharjoitteluun. Varmaan selittää osin NL:n urheiljoinen menestystä, mutta tuo kestävyys ladassa ei oikein ollut länsimaisten tasolla.

"Eli luulen, että vatkaajan hankinnan puolusteluun on jokin valokuvauksees täysin liittymätön syy jota ei voida tai haluta täällä mainita."

-Itsellä tuo tuli kameraani hieman sivusekkana, koska vakaajattoman ja vakaajallisen rungon istuvuus käteen oli täysin eri luokkaa noissa viimeisissä vaihtoehdoissani. En kyllä oikein löydä vakaajastani huonojakaan puolia ja monesti se on ollut oikesti tarpeenkin ja hyödyksi.
Vakaajallisen objektiivin hankkia taas saa usein myös muutenkin paremman objektiivin kuin vakaajattoman ainakin noiden testejen perusteella.

Muistaakseni Freud kertoo jossain kirjassaan, että vanhaan hyvää aikaan, jolloin sisäköitä oli helppo saada, hienot rouvat vaihtoivat heitä puolen vuoden väliin. Alussa kaikki oli hyvin, mutta vähitellen ilmenee kaikenlaisia ongelmia ja lopulta emännän oli pakko sanoa palvelia irti, vaikka sydämeen sattui. Eduard Uspenski kertoo saman tarinan, kuinka emäntä ottaa koiranpennun, joka valloittaa sydämen, mutta puolen vuoden kuluttua emäntä jättää eläin heitteile, vaikka sydän pakahtuu. Moni poika tai tyttö, joka ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi, yrittää pönkittää omaa epävarmuutta, vaihtamalla tyttö- tai poikaystävää mahdollisimman usein. Nämä tarinat todellisesta elämästä ovat varmaan meille jokaiselle tuttuja samoin kun ne, jota yrittävät saada parempia kuvia ostamalla uusia kameroita ja objektiiveja.

Kameran - joko todellisen tai virtuaalisen - vaihtaminen ennen kuin oppii oman merkin hyvät ja huonot puolet, lienee varsin yleistä. Jokainen merkki tarjoaa edellytyksen kuvaajan paljon suurempaa luovuuteen, kuin mitä meiltä löytyy. Nämä merkkievaihtajat - silloin kun he käyttävät oikeaa rahaa- pitävät ostopäätöksillään huolen siitä, että yritysten kannattaa panostaaa tuotekehitykseen.

Lähes kaikessa kulutuselekroniikassa on ostajanmarkkinat. Rajala on myynnyt Nikonin, Canonin ja Sonyn karvalakki kinokennoisia alle 2000 euron, joten useimmille, jolla on paha kamerakuume, on ollut varaa hankkia sellainen. Olen valinnut merkikseni tähän välikokoon Canonin, enkä näe mitään syytä vaihtaa sitä. Minusta merkin vaihtamisesta meille harrastelijoille on vähän iloa, mutta siirtyminen uudentyyppiseen kameraan tuo varmaan potkua hommaan. Toivottavasti PENTAX 645D http://www.dpreview.com/news/1003/10031002pentax645d.asp kaltaisia kameroita on tarjolla, kun jään viiden vuoden kuluttua osa-aikaeläkkeelle (ja toivottavasti silloin on osa-aikaeläkkeitä tarjolla):

Kimmo Koo kirjoitti:

Muistaakseni Freud kertoo jossain kirjassaan, että vanhaan hyvää aikaan, jolloin sisäköitä oli helppo saada, hienot rouvat vaihtoivat heitä puolen vuoden väliin. Alussa kaikki oli hyvin, mutta vähitellen ilmenee kaikenlaisia ongelmia ja lopulta emännän oli pakko sanoa palvelia irti, vaikka sydämeen sattui. Eduard Uspenski kertoo saman tarinan, kuinka emäntä ottaa koiranpennun, joka valloittaa sydämen, mutta puolen vuoden kuluttua emäntä jättää eläin heitteile, vaikka sydän pakahtuu. Moni poika tai tyttö, joka ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi, yrittää pönkittää omaa epävarmuutta, vaihtamalla tyttö- tai poikaystävää mahdollisimman usein. Nämä tarinat todellisesta elämästä ovat varmaan meille jokaiselle tuttuja samoin kun ne, jota yrittävät saada parempia kuvia ostamalla uusia kameroita ja objektiiveja.

Kameran - joko todellisen tai virtuaalisen - vaihtaminen ennen kuin oppii oman merkin hyvät ja huonot puolet, lienee varsin yleistä. Jokainen merkki tarjoaa edellytyksen kuvaajan paljon suurempaa luovuuteen, kuin mitä meiltä löytyy. Nämä merkkievaihtajat - silloin kun he käyttävät oikeaa rahaa- pitävät ostopäätöksillään huolen siitä, että yritysten kannattaa panostaaa tuotekehitykseen.

Lähes kaikessa kulutuselekroniikassa on ostajanmarkkinat. Rajala on myynnyt Nikonin, Canonin ja Sonyn karvalakki kinokennoisia alle 2000 euron, joten useimmille, jolla on paha kamerakuume, on ollut varaa hankkia sellainen. Olen valinnut merkikseni tähän välikokoon Canonin, enkä näe mitään syytä vaihtaa sitä. Minusta merkin vaihtamisesta meille harrastelijoille on vähän iloa, mutta siirtyminen uudentyyppiseen kameraan tuo varmaan potkua hommaan. Toivottavasti PENTAX 645D http://www.dpreview.com/news/1003/10031002pentax645d.asp kaltaisia kameroita on tarjolla, kun jään viiden vuoden kuluttua osa-aikaeläkkeelle (ja toivottavasti silloin on osa-aikaeläkkeitä tarjolla):

Lue lisää

Toivottavasti PENTAX 645D http://www.dpreview.com/news/1003/10031002pentax645d.asp kaltaisia kameroita on tarjolla, kun jään viiden vuoden kuluttua osa-aikaeläkkeelle

Jos katsot 5 v taaksepäin niin aikalailla erilaisia olivat silloiset kamerat. Näyttää tuo kehitys kehittyvän kiihtyvällä vauhdilla joten saattaa olla tuo 645D:kin "museokamaa" viiden vuoden kuluttua.

Minä ajattelin hankkia 3,2 mp Minox DCC 5.0:n ja jatkaa valokuvausharrastustani retroilemalla sillä 5 v:n kuluttua. Kakkoskamerana voisi olla vaikka Pentaxin I-10.

Kimmo Koo kirjoitti:

Muistaakseni Freud kertoo jossain kirjassaan, että vanhaan hyvää aikaan, jolloin sisäköitä oli helppo saada, hienot rouvat vaihtoivat heitä puolen vuoden väliin. Alussa kaikki oli hyvin, mutta vähitellen ilmenee kaikenlaisia ongelmia ja lopulta emännän oli pakko sanoa palvelia irti, vaikka sydämeen sattui. Eduard Uspenski kertoo saman tarinan, kuinka emäntä ottaa koiranpennun, joka valloittaa sydämen, mutta puolen vuoden kuluttua emäntä jättää eläin heitteile, vaikka sydän pakahtuu. Moni poika tai tyttö, joka ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi, yrittää pönkittää omaa epävarmuutta, vaihtamalla tyttö- tai poikaystävää mahdollisimman usein. Nämä tarinat todellisesta elämästä ovat varmaan meille jokaiselle tuttuja samoin kun ne, jota yrittävät saada parempia kuvia ostamalla uusia kameroita ja objektiiveja.

Kameran - joko todellisen tai virtuaalisen - vaihtaminen ennen kuin oppii oman merkin hyvät ja huonot puolet, lienee varsin yleistä. Jokainen merkki tarjoaa edellytyksen kuvaajan paljon suurempaa luovuuteen, kuin mitä meiltä löytyy. Nämä merkkievaihtajat - silloin kun he käyttävät oikeaa rahaa- pitävät ostopäätöksillään huolen siitä, että yritysten kannattaa panostaaa tuotekehitykseen.

Lähes kaikessa kulutuselekroniikassa on ostajanmarkkinat. Rajala on myynnyt Nikonin, Canonin ja Sonyn karvalakki kinokennoisia alle 2000 euron, joten useimmille, jolla on paha kamerakuume, on ollut varaa hankkia sellainen. Olen valinnut merkikseni tähän välikokoon Canonin, enkä näe mitään syytä vaihtaa sitä. Minusta merkin vaihtamisesta meille harrastelijoille on vähän iloa, mutta siirtyminen uudentyyppiseen kameraan tuo varmaan potkua hommaan. Toivottavasti PENTAX 645D http://www.dpreview.com/news/1003/10031002pentax645d.asp kaltaisia kameroita on tarjolla, kun jään viiden vuoden kuluttua osa-aikaeläkkeelle (ja toivottavasti silloin on osa-aikaeläkkeitä tarjolla):

Lue lisää

Ei vaihdon, oli se sitten runko tai koko kameramerkki, vaihtaminen teknisen kuvan paremmuuden vuoksi ole "se" juttu vaan kun saa uutta kalustoa käyttöön niin innostuu taas hetkeksi aikaa kuvaamaan.

Kun nyt katselee kuviaan niin suurin osa niistä parhaista kuvista olisi ollut aivan samalla tavalla niitä parhaita sillä ensimmäisellä järkklärillä (Nikon D100) otettuna. Nelinkertainen pikselimäärä ei niihin olisi mitään parannusta tuonut. Tietysti joissain tapauksissa ison herkkyyden käyttö on vähentänyt kohinaa mutta sekään ei printatuissa kuvissa ole yleensä ongelma, kohina näkyy yleensä vain näytöltä kuvaa ihmetellessä.

Olen kautta kuvaushistoriani vaihtanut merkkiä 3-5 vuoden jakosissa. Piristää ja innostaa. Muulla lienee vähemmän merkitystä. Tärkeintä on että itse pitää siitä kamerasta jolla kulloinkin kuvaa. Kuvan laatu tulee kameran takaa.

Alex-Reg kirjoitti:

Ei vaihdon, oli se sitten runko tai koko kameramerkki, vaihtaminen teknisen kuvan paremmuuden vuoksi ole "se" juttu vaan kun saa uutta kalustoa käyttöön niin innostuu taas hetkeksi aikaa kuvaamaan.

Kun nyt katselee kuviaan niin suurin osa niistä parhaista kuvista olisi ollut aivan samalla tavalla niitä parhaita sillä ensimmäisellä järkklärillä (Nikon D100) otettuna. Nelinkertainen pikselimäärä ei niihin olisi mitään parannusta tuonut. Tietysti joissain tapauksissa ison herkkyyden käyttö on vähentänyt kohinaa mutta sekään ei printatuissa kuvissa ole yleensä ongelma, kohina näkyy yleensä vain näytöltä kuvaa ihmetellessä.

Olen kautta kuvaushistoriani vaihtanut merkkiä 3-5 vuoden jakosissa. Piristää ja innostaa. Muulla lienee vähemmän merkitystä. Tärkeintä on että itse pitää siitä kamerasta jolla kulloinkin kuvaa. Kuvan laatu tulee kameran takaa.

Lue lisää

Tulipa hauska kirjoitusvirhe ekaan lauseeseen kun sitä korjasin.

Alex-Reg kirjoitti:

Ei vaihdon, oli se sitten runko tai koko kameramerkki, vaihtaminen teknisen kuvan paremmuuden vuoksi ole "se" juttu vaan kun saa uutta kalustoa käyttöön niin innostuu taas hetkeksi aikaa kuvaamaan.

Kun nyt katselee kuviaan niin suurin osa niistä parhaista kuvista olisi ollut aivan samalla tavalla niitä parhaita sillä ensimmäisellä järkklärillä (Nikon D100) otettuna. Nelinkertainen pikselimäärä ei niihin olisi mitään parannusta tuonut. Tietysti joissain tapauksissa ison herkkyyden käyttö on vähentänyt kohinaa mutta sekään ei printatuissa kuvissa ole yleensä ongelma, kohina näkyy yleensä vain näytöltä kuvaa ihmetellessä.

Olen kautta kuvaushistoriani vaihtanut merkkiä 3-5 vuoden jakosissa. Piristää ja innostaa. Muulla lienee vähemmän merkitystä. Tärkeintä on että itse pitää siitä kamerasta jolla kulloinkin kuvaa. Kuvan laatu tulee kameran takaa.

Lue lisää

"Tärkeintä on että itse pitää siitä kamerasta jolla kulloinkin kuvaa."
—osuit "naulan kantaan" juuri noin asia on jos harrastaa valokuvausta. Täydentäisin tuota mieluusti muotoon "tärkeintä on että osaasaa käyttää ja itse pitää siitä kamerasta jolla kulloinkin kuvaa".

Kameramerkeistä kinastelu lienee täysin eri harrastus kuin valokuvaaminen, eikä niilä taida olla mitään tekemistä keskenää.

Kirotusvihreet on ihan kivoja mausteita näissä usein kovin ryppyotsaisissa teksteissä ;—)