kerron omakohtaisen tarinani,joka sai alkunsa jo vajaa 20 vuotta sitten. Olimme kumpikin naimisissa tahoillamme. molemmilla kaksi samaikäistä lasta. Kyläilimme puolin ja toisin ahkerasti jo senkin vuoksi,että lapsistamme oli seuraa toisilleen. Jossakin vaiheessa tämä mies osoitti kiinnostustaan minua kohtaan siinä määrin,että tapasimme salaa työpaikallani. Siitä alkoi vuoden parin salarakkaussuhde.Tapasimme milloin missäkin. Jossakin vaiheessa oli sitten ulkomailla töissä. Sitten vain jotenkin jäi hiljalleen kaikki taka-alalle jo siitäkin syystä,ettei enää uskaltanut ottaa yhteyttäkään,kun ei tiennyt milloin olisi turvallista.Myöskin perheidemme välillä tapaamiset hiipui.
Jossakin vaiheessa hän sitten rohkaistui vielä kontaktiin,mutta silloin vain ainoastaan puhelimitse.Emme tapailleet. Tätä jatkui vuoden verran.Sitten minä jarruttelin siinä pelossa,että avioliittoni hajoaa,jos paljastumme. Yhteydenpito jäi taas.
Myöhemmin kuulin hänen eronneen ja asuvan uuden naisen kanssa. ( nykyisin naimisissa )
Vuosi sitten kohtasin tämän miehen sattumalta. Ja taas roihahti....Vaihdoimme sähköpostiosoitteita. Sen jälkeen postit on kulkeneet päivittäin. Tapailimme viime kesänä useastikin välillä hyvinkin intiimeissä merkeissä. Puhumme pitkiä puheluita tilaisuuden tullen. Emme ole luvanneet toisillemme mitään.Emme puhuneet rakkaudesta emmekä tulevaisuudesta. Hän on sitä mieltä,että elämme päivän kerrallaan.
Niin minäkin toisinaan ajattelen. Itselläni on perusasiat suht kunnossa. Hellyys ja huomaavaisuus, läheisyys kotona rajoittuu aina vain seksin yhteyteen. Muutoin sitä on kerjättävä. Olen aiheesta keskustellut mieheni kanssa,mutta ei kuitenkaan ymmärrä läheisyydentarvettani.
Tämän salarakkaan kanssa on meillä molemmilla samanlainen tilanne. Me olemme molemmat tunneihmisiä tarvitsemme huomioimista,kosketusta,hellyyttä ei aina niinkään seksiä.
Sen vuoksi tämä on ollut meille molemmille erityistä.
Joku kummallinen yhteys on meidän välillämme ollut jo vuosia. En vaan tiedä voinko tätä jatkaa kuinka kauan satuttamatta itseäni,häntä,perhettäni hänen vaimoaan ja muitakin jos tilanne paljastuu.Pariin otteeseen olen yrittänyt katkaista välejä häneen.tuloksetta!! Aina vain kaipaan häntä kuitenkin ja sitten taas otamme yhteyttä toisiimme....
mitä teen??? antakaa neuvoja...olisin niistä kovasti kiitollinen
toisen naisen osa
125
2651
Vastaukset
- SomeoneElse
Teidän pitkä historia kertoo jo siitä, että olette toisillenne hyvin erityisiä. Voisiko suhteenne kuitenkaan toimia ns. normaaleissa olosuhteissa, julkisena ja arkisena? Sitä sinun kannattaa miettiä tarkkaan, koska tähän saakka suhteenne on perustunut salaisuuteen. Mitä sitten, kun salaisuutta ei enää ole?
Avioliittosi ei kuulosta sellaiselta, joka tekisi sinut onnelliseksi. Se on ehkä ihan OK, mutta riittääkö se? Kliseiseltä se kuulostaa, mutta kerran täällä vain eletään. Avioliitollesi olet ymmärtääkseni jo antanut mahdollisuuden jos toisenkin, mutta onnellinen et ole.
Keskustele salarakkaasi kanssa asiasta vakavasti, jos haluat hänet. Haluatko oikeasti? Jos hän ei halua sinua julkiseen suhteeseen, mieti voitko jatkaa salaisesti. Jos voit, hyväksy hänet salaisena rakastajanasi, äläkä haaveile enää muusta. Jos salarakkaus ei sinulle enää riitä, lopeta suhde. On siis kolme vaihtoehtoa:
A) avioero ja oikean suhteen aloittaminen salarakkaan kanssa
B) nykytilanteen hyväksyminen, salailu jatkuu, ei haaveita muusta
C) salasuhteen lopettaminen, oman elämän jatkaminen joko avioliitossa tai ilman
Tsemppiä ja voimia sinulle! Minä uskon, että rakkaus lopulta voittaa :)- toisen naisen osa
kiitos sinulle vastauksestasi.
Meillä on todellakin pitkä historia takana. Salarakkaani on usein sanonutkin epäillessäni hänen oikeita tuntojaan minuun,että ei hän minua olisi etsinyt näinä vuosina,j ollen olisi hänelle tärkeä.Silloin alussa oli kuitenkin moraalikin mikä esti yhteiselon suunnittelun.Lapset olivat pieniä silloin.Järki voitti..emme voineet antaa kahden perheen rikkoutua.Vaikkakin riskit oli olemassa silloinkin paljastumisen suhteen.
Olemme keskustelleet nykytilanteestakin kyllä. Hän on maksanut aikanaan kovan hinnan avioerostaan.Menettänyt lastensa luottamuksen isäänsä sekä rahallisestikin jo silloisen omaisuuden jakamisen vuoksi.Tällä hetkellä nykyisen vaimon kanssa on luotu taloudellisia asioita niin paljon yhteiselon varaan,että "konkurssi" tulisi vääjäämättä heille. Sanoo olevan vaikeaa aloittaa jälleen kaiken alusta.Ymmärrän hyvin...elämää ei ole helppoa rakentaa uusiksi,kun se on kerran palasiksi mennyt. Nykyisen kanssa ollut naimisissa kymmenen vuotta,joten heilläkin on jo paljon ehtinyt kertyä.
Emmekä todellakaan tiedä kuitenkaan...toimisiko yhteinen arkemme sitten kuitenkaan...Ja kokeilu on kallista!!! palautusoikeutta ei ole!!
Siksi emme ole voineet muuta luvatakaan emmekä antaa rakkaudenvaloja toisillemme,koska emme voi elää niiden edellyttämällä tavalla.
Siitä asiasta emme kuitenkaan pääse,että meillä on jotakin ainutlaatuista välillämme ollut näiden vuosien ajan.
Kaipaan häntä suunnattomasti päivittäin....se on raastavaa,enkä tiedä voiko sen kanssa elää kauan...
Hän on enemmän kuitenkin realisti tässä.....sanoo kaipaavansa minua myös.
aika näyttää....en sulje pois ajatusta kuitenkaan,vaikka joskus olisimmekin yhdessä vaikkakin vanhuksinakin.
eihän tästä elämästä koskaan tiedä...mihin se milloinkin meidät heittää.
tai sitten tällä rakkaustarinalla ei vaan tule koskaan olemaankaan onnellista loppua.
- totuus esiin
miksi tämä salarakas ei ottanut sinuun silloin yhteyttä kun erosi ensimmäisestä vaimostaan? Hän meni silti toisen naisen kanssa uusiin naimisiin? Todella väärin nykyistä vaimoa kohtaa teidän touhut.
- toisen naisen osa
Kysyin sitä häneltä kyllä...sanoi hänellä olevan moraalia kuitenkin....Silloin olisi mennyt myös minunkin lapsieni elämä pirstaleiksi. Ja sitten nolottikin se tilanne. Myönnän silloin satutti kyllä minuakin, kun kuulin asiasta myöhemmin häneltä. Tämä toinen nainen, jonka kanssa avioitui myöhemmin oli eronnut ja lapset olivat aikuisia. On häntä siis lähes kymmenen vuotta vanhempi. Ovat olleet siis kymmenen vuotta nyt aviossa.
- kannattaako
toisen naisen osa kirjoitti:
Kysyin sitä häneltä kyllä...sanoi hänellä olevan moraalia kuitenkin....Silloin olisi mennyt myös minunkin lapsieni elämä pirstaleiksi. Ja sitten nolottikin se tilanne. Myönnän silloin satutti kyllä minuakin, kun kuulin asiasta myöhemmin häneltä. Tämä toinen nainen, jonka kanssa avioitui myöhemmin oli eronnut ja lapset olivat aikuisia. On häntä siis lähes kymmenen vuotta vanhempi. Ovat olleet siis kymmenen vuotta nyt aviossa.
Olet mielestäni miehelle aina kakkonen,hätävara tavallaan.Kun hänellä menee liitoissaan hunosti,on kyllästynyt nykyiseen kumppaniinsa,etsii jotakin,silloin olet sinä valmiina.
Jos mies todella haluaisi sinut, ei siinä enään mitkään taloudelliset asiat vaikuttaisi, kun sanoo että ei enään halua uudelleen alkaa järjestämään elämäänsä vaikuttaa se että hänelle taloudelliset seikat ja etenkin luopuminen tietyistä asioista on suurempaa kuin sinä.
Oletko huomannut, hän on myös pettäjä pahimmasta päästä,pettänyt molemmat puolisonsa, ja voitko olla varma että ei siinä sinun ja vaimojen välillä olisi ollut myös muita ns.kakkosia-kolmosia jne.
Olen pahoillani,mutta koko tarinastasi sain tälläisen käsityksen.
Jos tydyt ikuisesti olemaan hänen kakkosensa,se on sinun valintasi,mutta kannataisiko miettiä,olet myös itse ollut mukana pettämässä hänen kahta vaimoaan. - toisen naisen osa
kannattaako kirjoitti:
Olet mielestäni miehelle aina kakkonen,hätävara tavallaan.Kun hänellä menee liitoissaan hunosti,on kyllästynyt nykyiseen kumppaniinsa,etsii jotakin,silloin olet sinä valmiina.
Jos mies todella haluaisi sinut, ei siinä enään mitkään taloudelliset asiat vaikuttaisi, kun sanoo että ei enään halua uudelleen alkaa järjestämään elämäänsä vaikuttaa se että hänelle taloudelliset seikat ja etenkin luopuminen tietyistä asioista on suurempaa kuin sinä.
Oletko huomannut, hän on myös pettäjä pahimmasta päästä,pettänyt molemmat puolisonsa, ja voitko olla varma että ei siinä sinun ja vaimojen välillä olisi ollut myös muita ns.kakkosia-kolmosia jne.
Olen pahoillani,mutta koko tarinastasi sain tälläisen käsityksen.
Jos tydyt ikuisesti olemaan hänen kakkosensa,se on sinun valintasi,mutta kannataisiko miettiä,olet myös itse ollut mukana pettämässä hänen kahta vaimoaan.Olen minä senkin asian ottanut huomioon,,kyllä !! En ole ihan niin sinisilmäinen kuitenkaan. Olen ajatellutkin kuuri noin,että olenko varapyörä hänelle.
Olen myöskin huomioinut sen,että on pettänyt molempia vaimojaan...Ja olen siitä sanonutkin hänelle.Voisinko luottaa,ettei koskaan enää pettäisi!! vaikka yhteiseloakin joskus suunnittelisimmekin.
Hän on vakuuttanut minulle,että meidän välissä ei ole koskaan ollut ketään.
minulle tämä on ensimmäinen kokemus tämä uskottomuus. En ole koskaan kenenkään muun kanssa pettänyt miestäni koko 25 vuotisen yhteiselomme aikana. Sanoinhan hänelle kyllä,että oletko ajatellut asiaa minun kannaltani ??
Kynnyskysymys on myöskin se ,että minulle lapseni on tärkeitä,enkä haluaisi rikkoa heidän kotiaan....edelleenkään.Ainakaan niin kauan kuin ovat omillaan. En siis ole itsekään varma...voisiko meistä tulla mitään??!!
Sen jälkeen on aika joko korjata ongelmamme nykyisen mieheni kanssa. Joista jo aiemmin mainitsinkin.Ja josta olen jo keskustellutkin mieheni kanssa useaan otteeseen avioliittomme aikana. - voitko uskoa
toisen naisen osa kirjoitti:
Olen minä senkin asian ottanut huomioon,,kyllä !! En ole ihan niin sinisilmäinen kuitenkaan. Olen ajatellutkin kuuri noin,että olenko varapyörä hänelle.
Olen myöskin huomioinut sen,että on pettänyt molempia vaimojaan...Ja olen siitä sanonutkin hänelle.Voisinko luottaa,ettei koskaan enää pettäisi!! vaikka yhteiseloakin joskus suunnittelisimmekin.
Hän on vakuuttanut minulle,että meidän välissä ei ole koskaan ollut ketään.
minulle tämä on ensimmäinen kokemus tämä uskottomuus. En ole koskaan kenenkään muun kanssa pettänyt miestäni koko 25 vuotisen yhteiselomme aikana. Sanoinhan hänelle kyllä,että oletko ajatellut asiaa minun kannaltani ??
Kynnyskysymys on myöskin se ,että minulle lapseni on tärkeitä,enkä haluaisi rikkoa heidän kotiaan....edelleenkään.Ainakaan niin kauan kuin ovat omillaan. En siis ole itsekään varma...voisiko meistä tulla mitään??!!
Sen jälkeen on aika joko korjata ongelmamme nykyisen mieheni kanssa. Joista jo aiemmin mainitsinkin.Ja josta olen jo keskustellutkin mieheni kanssa useaan otteeseen avioliittomme aikana.tuon yksinkertaisen lauseen: "vakuuttanut, ettei teidän välissä ole koskaan ollut ketään"
Sehän on selvä vale, anteeksi vain, vaikka ei tämän enempää elämästänne tietäisi. Olihan siinä ensin sinun puolisosi, hänen vaimonsa, sitten hänen uusi vaimonsa. Luulisi, että tuo, ettet ollut hänen valittunsa, vaikka hän erosi, vaan hän alkoi seurustelemaan ja päätti avioitua jonkun muun kanssa. Tiedätkö, oliko tuo nykyinen vaimo silloin ihan uusi löytö, vai oliko hänkin kenties jonossa varttumassa?
Taitaaa olla niin, että sinä olet omassa mielessäsi ollut tuon miehen ainut, mutta hänelle sinä olet ollut yksi useimpien joukossa.
Mitenkä väitän niin? Olen itse ollut kakkosena, ja kun miehen avioliitto kariutui, LUULIN automaattisesti olevani seuraava, mutta tajusinkin olevani edelleen kakkonen. Ykkönen vaan oli vaihtunut, mies oli tehnyt valintansa, EIKÄ se kohdistunut minuun.
Se mihin havahduin, oli paitsi se, että minulle kerrottiin suoraan miehen(i) seurustelleen jo vuoden erään yhteisen tuttavamme kanssa, niin se, kun laskeskelin yhteen omituisia selityksiä, äkkiarvaamatta muuttuneita suunnitelmia, mielialojen heittelyä, kokoajan niukentuvia yhdessäolon aikoja. Sain asioille selityksiä, toisinaan uskottavampia, toisinaan niin huimia, etten uskonut että ne valheita olisi. Mies ei muistanut sepittelyjään, ja niin yleensä sain ensin selityksen a, johon hän uskoi itsekin, ja jonkun ajan päästä kysyessäni selityksen b jolla hän kumosi a:n sisällön "never heart"- painotuksella.
Teistä varmaankin voi tulla jotain: toisissanne roikkuvia, toisianne kyttääviä, epäluuloisesti suhtautuvia muka-rakastavaisia. Ainahan siitä jotain syntyy, mitä, se vaan ei aina mene omien toiveitten mukaan.
Jos sinulla on tarve säästää lastesi koti ja perhe, ja jos sinulla on vähääkään halua selvittää tilanne aviopuolisosi kanssa, niin tee se. Tiedätpähän sitten tehneesi asioitten eteen voitavasi. Ja.. jatkoit avioliittoa tai ei, tilanteen selvimällä saat ainakin pitävämmän pohjan tuleville ihmissuhteille. Mitään kunnollistahan ei voi rakentaa ennen tontin perusteellista raivaamista. Joka tapauksessa se kannattaa.
- 4+7
totuus siinä, että kaikesta huolimatta, olet vain kakkonen. Miehen moraali on niin ja näin, se on selittelyä. Mieti oikeasti, miksi meni uudestaan avioon. Valinta et olut sinä ja heidän liittonsa on nyt kestänyt jo kymmen vuotta. Aika selkeää realismia, jos uskallat katsoa totuutta silmiin. Kakkoseksi kelpaaat, et vaimoksi.
- toisen naisen osa
Tiedän olevani kakkonen. Ja kakkoseksi jään siksikin,etten osaa lähteä huonosta avioliitostani. Enkä tiedä sittenkään, vaikka eroaisin omastani. Tulisiko salarakkaasta ja minusta ,mitään.???
- voitko uskoa
toisen naisen osa kirjoitti:
Tiedän olevani kakkonen. Ja kakkoseksi jään siksikin,etten osaa lähteä huonosta avioliitostani. Enkä tiedä sittenkään, vaikka eroaisin omastani. Tulisiko salarakkaasta ja minusta ,mitään.???
sinusta ehkä tulisi ykkönen, mutta jos on ykkönen, on tod näk ainakin kakkonen.. En lähtisi itse tuon varaan rakentamaan mitään, en tekemään minkäänlaista suunnitelmaa. Mutta, kukin saa tehdä itse omat virheensä. Joten, ole hyvä, sinäkin.
- Syötkö kuormasta
Miehesihän voi tietää sinulle kertomatta, että käyt vieraissa. Miksi jäät ns. "kiskoille makaamaan, että tuleeko juna vai ei", jos olet rakastunut. Kerro miehellesi, että saat parempaa hoitoa ja hellyyttä toisen miehen luota, jolloin mies voi tehdä ratkaisun puolestasi. Jos ihastuksesi on toista kertaa naimisissa ja vielä ei ole sisäistänyt paikkaansa, niin luuletko, että se tapahtuu kanssasi. Niinkuin joku totesikin, tuskinpa yhteiselonne kiinnostaa teitä kumpaakaan eronne jälkeen. Ei ole jännitystä, ei ketään, jota esim. haukkua salarakkaalle puutteistaan jne. Olen monesti ihmetellyt, että mitä tällaiset ihmiset hakevat elämältä, ei päästä ns. koskaan alkua pidemmälle ja varsinainen elämä jää elämättä. Olet ilmeisesti kuitenkin jo iältäsi aikuinen. Antaako se pitkässä juoksussa mitään loppuelämää varten? Minusta teidän yhteiset eväänne on syöty.
- toisen naisen osa
Tuskin aavistaa....ehkä silloin vuosia sitten oli jotakin aavistusta,mutta ei mitään henkilöityvää tähän kyseiseen ihmiseen.
Tiedän,että ottaisi eron jos kertoisin tunteistani tähän toiseen. Me emme olisi "seikkailleet" varmaankaan näin kauaa, jos ei jotakin tunnetta olisi välillämme.Emme hae jännitystä.
Enkä voi tietää,että onnistuisinko tämän miehen kanssa...luottaisinko??? Parisuhde on kuitenkin hyppy tuntemattomaan loppupelissä. Toisekseen me emme ole koskaan moittineet puolisoitamme toisillemme. Emmekä puhu yksityiasioista puolisoidemme välillä.
Olen iältäni aikuinen...tiedä mieleltäni sitten...neljänkympin päälle kuitenkin.
En osaa sanoa mitä saan tästä??? voimmeko olla vain ystäviä ja pitää yhteyttä sen varjolla??? kannattaako sekään??? onko vain kiusaamista??? vaikea sanoa.Kovasti olen asioita pohtinut monelta kannalta. - annan hyvän
toisen naisen osa kirjoitti:
Tuskin aavistaa....ehkä silloin vuosia sitten oli jotakin aavistusta,mutta ei mitään henkilöityvää tähän kyseiseen ihmiseen.
Tiedän,että ottaisi eron jos kertoisin tunteistani tähän toiseen. Me emme olisi "seikkailleet" varmaankaan näin kauaa, jos ei jotakin tunnetta olisi välillämme.Emme hae jännitystä.
Enkä voi tietää,että onnistuisinko tämän miehen kanssa...luottaisinko??? Parisuhde on kuitenkin hyppy tuntemattomaan loppupelissä. Toisekseen me emme ole koskaan moittineet puolisoitamme toisillemme. Emmekä puhu yksityiasioista puolisoidemme välillä.
Olen iältäni aikuinen...tiedä mieleltäni sitten...neljänkympin päälle kuitenkin.
En osaa sanoa mitä saan tästä??? voimmeko olla vain ystäviä ja pitää yhteyttä sen varjolla??? kannattaako sekään??? onko vain kiusaamista??? vaikea sanoa.Kovasti olen asioita pohtinut monelta kannalta.neuvon. Salli omalle miehellesi vieras nainen. Olet todella kaksinaamainen paska joka pettää miestään. Mutta eihän huora miksikään muutu ja sinä olet aivan selvä huora. Lapsesi olisivat varmasti ylpeitä sinusta jos saisivat tietää millainen petturi olet.
- Sekoilijat
toisen naisen osa kirjoitti:
Tuskin aavistaa....ehkä silloin vuosia sitten oli jotakin aavistusta,mutta ei mitään henkilöityvää tähän kyseiseen ihmiseen.
Tiedän,että ottaisi eron jos kertoisin tunteistani tähän toiseen. Me emme olisi "seikkailleet" varmaankaan näin kauaa, jos ei jotakin tunnetta olisi välillämme.Emme hae jännitystä.
Enkä voi tietää,että onnistuisinko tämän miehen kanssa...luottaisinko??? Parisuhde on kuitenkin hyppy tuntemattomaan loppupelissä. Toisekseen me emme ole koskaan moittineet puolisoitamme toisillemme. Emmekä puhu yksityiasioista puolisoidemme välillä.
Olen iältäni aikuinen...tiedä mieleltäni sitten...neljänkympin päälle kuitenkin.
En osaa sanoa mitä saan tästä??? voimmeko olla vain ystäviä ja pitää yhteyttä sen varjolla??? kannattaako sekään??? onko vain kiusaamista??? vaikea sanoa.Kovasti olen asioita pohtinut monelta kannalta.Miksi et kerro tunteistasi, mitä oikein haet. Läheinen ihminen vaistoaa toisen pettämisen, usko pois. Kyllähän sä jollakin tavoin selität salarakkaallekin, että miksi olet liikenteessä vai onko teitä kaksi samanlaista kyräilijää asialla, jotka eivät tiedä mitä elämälleen tekevät. Se tavallinen tarina, että vaimo/mies on kotona sitä sun tätä, ei auta, ei siivoa, on läski, ei anna seksiä, ei huomioi minua yms. Monta kertaa se onkin niin, että ongelma onkin henkilö itse. Ei ehkä kohdallasi, mutta tuskin kukaan menee kenenkään luo, että kotona on niin kiva, niin siksi läksin hakemaan vähän sinulta apua. Apua tosiaankin! Oletkohan ihan sinut itsesi kanssa vai etkö muuten vaan näe metsää puilta, kun tämä kummajainen pyörii mielessä. Jäitä hattuun...
- toisen naisen osa
annan hyvän kirjoitti:
neuvon. Salli omalle miehellesi vieras nainen. Olet todella kaksinaamainen paska joka pettää miestään. Mutta eihän huora miksikään muutu ja sinä olet aivan selvä huora. Lapsesi olisivat varmasti ylpeitä sinusta jos saisivat tietää millainen petturi olet.
Kiitos neuvostasi.Senverran puolustaudun kuitenkin,ettei minusta huoraa saa kyllä tekemälläkään. Mielestäni huoraaminen on useiden kontaktien kanssa tapahtuvaa järjestelmällistä ja jatkuvaa sukupuolista kanssakäymistä. Ja siihen en tunnustudu tällä kokemuksella. En edes yhdenillan suhteita ole koskaan harrastanut. Tunteilla on suuri osuus asioihin siinä vaiheessa,kun mennään pidemmälle.
Meillä tämä salasuhde perustuu suurelta osalta myös henkiselle puolelle ei niinkään seksiin.Vaan hyvään ystävyyteen.toisesta huolehtimiseen niiltä osin kuin mahdollista tässä tilanteessamme.Käymme todella paljon henkeviäkin keskusteluja kaiken maailman asioista.Vaihdamme mielipiteitä.
Kaksinaamainen olen varmasti...en kiellä. Tiedän,että ei ole oikein ketään kohtaan tehdä näin.Varsinkaan lasten takia...Vaikkakin jo täysi-ikäisiäkin ovat jo. Ja ymmärtävät jonkin verran elämästä. - kysymys koska
toisen naisen osa kirjoitti:
Kiitos neuvostasi.Senverran puolustaudun kuitenkin,ettei minusta huoraa saa kyllä tekemälläkään. Mielestäni huoraaminen on useiden kontaktien kanssa tapahtuvaa järjestelmällistä ja jatkuvaa sukupuolista kanssakäymistä. Ja siihen en tunnustudu tällä kokemuksella. En edes yhdenillan suhteita ole koskaan harrastanut. Tunteilla on suuri osuus asioihin siinä vaiheessa,kun mennään pidemmälle.
Meillä tämä salasuhde perustuu suurelta osalta myös henkiselle puolelle ei niinkään seksiin.Vaan hyvään ystävyyteen.toisesta huolehtimiseen niiltä osin kuin mahdollista tässä tilanteessamme.Käymme todella paljon henkeviäkin keskusteluja kaiken maailman asioista.Vaihdamme mielipiteitä.
Kaksinaamainen olen varmasti...en kiellä. Tiedän,että ei ole oikein ketään kohtaan tehdä näin.Varsinkaan lasten takia...Vaikkakin jo täysi-ikäisiäkin ovat jo. Ja ymmärtävät jonkin verran elämästä.äsken et siihen vastannut. Siis pidätkö sen oikeana jos omalla miehelläsi on myös vieras nainen? Eikö se olisi vähintäänkin reilua? Siis samat säännöt pitää olla. Jos kerran sinä pidät oikeana miehesi kusetusta niin eikö miehesi saa samalla tavalla kusettaa sinua?
- ai,ai
toisen naisen osa kirjoitti:
Kiitos neuvostasi.Senverran puolustaudun kuitenkin,ettei minusta huoraa saa kyllä tekemälläkään. Mielestäni huoraaminen on useiden kontaktien kanssa tapahtuvaa järjestelmällistä ja jatkuvaa sukupuolista kanssakäymistä. Ja siihen en tunnustudu tällä kokemuksella. En edes yhdenillan suhteita ole koskaan harrastanut. Tunteilla on suuri osuus asioihin siinä vaiheessa,kun mennään pidemmälle.
Meillä tämä salasuhde perustuu suurelta osalta myös henkiselle puolelle ei niinkään seksiin.Vaan hyvään ystävyyteen.toisesta huolehtimiseen niiltä osin kuin mahdollista tässä tilanteessamme.Käymme todella paljon henkeviäkin keskusteluja kaiken maailman asioista.Vaihdamme mielipiteitä.
Kaksinaamainen olen varmasti...en kiellä. Tiedän,että ei ole oikein ketään kohtaan tehdä näin.Varsinkaan lasten takia...Vaikkakin jo täysi-ikäisiäkin ovat jo. Ja ymmärtävät jonkin verran elämästä.jos toi ei ole järjestelmällistä, niin mikä? Eiköhän tunnusmerkit täyty. Se vaan ei tunnu kivalta kun nimitellään huoraks.. Mutta se ei siitä miksikään muutu, kysäseppäs mieheltäsi mielipide...
- toisen naisen osa
kysymys koska kirjoitti:
äsken et siihen vastannut. Siis pidätkö sen oikeana jos omalla miehelläsi on myös vieras nainen? Eikö se olisi vähintäänkin reilua? Siis samat säännöt pitää olla. Jos kerran sinä pidät oikeana miehesi kusetusta niin eikö miehesi saa samalla tavalla kusettaa sinua?
Ehkä hänellä on siihen oikeus tekemäni perusteella...
Olemme keskustelleet kyllä ongelmistamme useinkin keskenämme,mutta asiat ei vaan korjaannu.Hän on ilmeisesti tyytyväinen avioliittoomme tällaisenaan. Myönnän ei ole reilua hakea sitä puuttuvia palasia toisesta ihmisestä. Teen siinä väärin kaikkia kohtaan.
Kuitenkaan ..ei koskaan saa syyllistyä siihen, että pitää toista itsestään selvänä, jolloin ei tarvitse tehdä työtä avioliiton eteen. Omalta puoleltani voin sanoa,että olen yrittänyt..... ja toisinaan hänkin,mutta sitten taas asiat palautuvat alkuperäisiin uomiin. voi kuullostaa siltä ,että esitän jotakin pyhimystä tässä....oikeasti olen yrittänyt. Ja sitten tulee aikoja jolloin ei jaksa enää....
Reiluahan olisi kertoa kaikki....mitä siitä seuraa...pahaa mieltä silloinkin..tai sitten todella herää miettimään ongelmaamme todella. - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
Ehkä hänellä on siihen oikeus tekemäni perusteella...
Olemme keskustelleet kyllä ongelmistamme useinkin keskenämme,mutta asiat ei vaan korjaannu.Hän on ilmeisesti tyytyväinen avioliittoomme tällaisenaan. Myönnän ei ole reilua hakea sitä puuttuvia palasia toisesta ihmisestä. Teen siinä väärin kaikkia kohtaan.
Kuitenkaan ..ei koskaan saa syyllistyä siihen, että pitää toista itsestään selvänä, jolloin ei tarvitse tehdä työtä avioliiton eteen. Omalta puoleltani voin sanoa,että olen yrittänyt..... ja toisinaan hänkin,mutta sitten taas asiat palautuvat alkuperäisiin uomiin. voi kuullostaa siltä ,että esitän jotakin pyhimystä tässä....oikeasti olen yrittänyt. Ja sitten tulee aikoja jolloin ei jaksa enää....
Reiluahan olisi kertoa kaikki....mitä siitä seuraa...pahaa mieltä silloinkin..tai sitten todella herää miettimään ongelmaamme todella.oli lähes samanlainen tarina kuin sinulla nimimerkki toisen naisen osa. Pettämistä kesti noin parikymmentä vuotta, ja juuri meidän yhteisen tuttumme pariskunnan miehen kanssa. Myönnän että olin tyhmä kun en tajunnut miten minua petetään, ja vielä vuosikausia.
Viime keväänä sain asian selville aivan vahingossa. Piti sekä vaimoni, että tämä mies asiaa niin varmana etteivät käryä, vaan kärähtivät kuitenkin. Lopputulos oli se, että hain viime vuoden lopulla eroa vaimostani pitkän harkinnan jälkeen. Meillä yhteisiä vuosia takana 25v. Lapset myöskin jo aikuisia. Vaimoni ei olisi halunnut erota, mutta kun asiaa mietin niin ei helvetti, parikymmentä vuotta täyttä sumutusta minun selkäni takana.
Sanoin myös vaimolleni, että minusta hän on selvästi huora jota en jaa toisen miehen kanssa. Minusta aloittaja on myös huora vaikka hän muuta väittää. Oikein karvani nousi pystyyn kun olen lukenut aloittajan puolustuspuheita täällä. Aloittaja puhuu täyttä paskaa kun puolustelee pettämistään. Tulee sinusta liikaa mieleeni ex-vaimoni puheet ja valheet. - sinulta
petetty aviomies kirjoitti:
oli lähes samanlainen tarina kuin sinulla nimimerkki toisen naisen osa. Pettämistä kesti noin parikymmentä vuotta, ja juuri meidän yhteisen tuttumme pariskunnan miehen kanssa. Myönnän että olin tyhmä kun en tajunnut miten minua petetään, ja vielä vuosikausia.
Viime keväänä sain asian selville aivan vahingossa. Piti sekä vaimoni, että tämä mies asiaa niin varmana etteivät käryä, vaan kärähtivät kuitenkin. Lopputulos oli se, että hain viime vuoden lopulla eroa vaimostani pitkän harkinnan jälkeen. Meillä yhteisiä vuosia takana 25v. Lapset myöskin jo aikuisia. Vaimoni ei olisi halunnut erota, mutta kun asiaa mietin niin ei helvetti, parikymmentä vuotta täyttä sumutusta minun selkäni takana.
Sanoin myös vaimolleni, että minusta hän on selvästi huora jota en jaa toisen miehen kanssa. Minusta aloittaja on myös huora vaikka hän muuta väittää. Oikein karvani nousi pystyyn kun olen lukenut aloittajan puolustuspuheita täällä. Aloittaja puhuu täyttä paskaa kun puolustelee pettämistään. Tulee sinusta liikaa mieleeni ex-vaimoni puheet ja valheet.petetty aviomies. Kertomuksesi vetää hyvin maton aloittajan jalkojen alta ja osoittaa hänet täysin paatuneeksi petturiksi.
- toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
oli lähes samanlainen tarina kuin sinulla nimimerkki toisen naisen osa. Pettämistä kesti noin parikymmentä vuotta, ja juuri meidän yhteisen tuttumme pariskunnan miehen kanssa. Myönnän että olin tyhmä kun en tajunnut miten minua petetään, ja vielä vuosikausia.
Viime keväänä sain asian selville aivan vahingossa. Piti sekä vaimoni, että tämä mies asiaa niin varmana etteivät käryä, vaan kärähtivät kuitenkin. Lopputulos oli se, että hain viime vuoden lopulla eroa vaimostani pitkän harkinnan jälkeen. Meillä yhteisiä vuosia takana 25v. Lapset myöskin jo aikuisia. Vaimoni ei olisi halunnut erota, mutta kun asiaa mietin niin ei helvetti, parikymmentä vuotta täyttä sumutusta minun selkäni takana.
Sanoin myös vaimolleni, että minusta hän on selvästi huora jota en jaa toisen miehen kanssa. Minusta aloittaja on myös huora vaikka hän muuta väittää. Oikein karvani nousi pystyyn kun olen lukenut aloittajan puolustuspuheita täällä. Aloittaja puhuu täyttä paskaa kun puolustelee pettämistään. Tulee sinusta liikaa mieleeni ex-vaimoni puheet ja valheet.Vaan oletkos miettinyt miksi vaimosi tuon teki???
En minäkään tuolle tielle lähtisi,jos kotona ei olisi ongelmia.Sellaisia joita on yritetty ratkoa....Olen jaksanut asioista muistuttaa...en nalkuttaa...pyytänyt ...toivonut muutosta. Kuka jaksaa sellaista vuosia,jos on vaan toiselle itsestäänselvyys,eikä asian eteen tarvitse nähdä vaivaa miehen puolelta.
Saattaa olla,että katkeruus paistaa tuossa kirjoituksessasi hieman...On vaikeaa joskus miehen myöntää, että joku toinen voi pitää naisesta parempaa huolta. Siinä en tarkoita mitään seksuaalista vaan myös henkistä puolta. On olemassa miehiä,jotka kuuntelee ja keskustelee eikä vain murahtele. Siksi tämä meidän tilanteemmekin on jatkunut jo vuosia,koska on olemassa muunlaistakin yhteyttä välillämme kuin seksuaalista vetovoimaa. kaikkea ei tehdä pelkästään sillä mitä jalkovälissä tapahtuu....On olemassa paljon muitakin tärkeitä asioita kahden ihmisen välillä. - 65,6
toisen naisen osa kirjoitti:
Vaan oletkos miettinyt miksi vaimosi tuon teki???
En minäkään tuolle tielle lähtisi,jos kotona ei olisi ongelmia.Sellaisia joita on yritetty ratkoa....Olen jaksanut asioista muistuttaa...en nalkuttaa...pyytänyt ...toivonut muutosta. Kuka jaksaa sellaista vuosia,jos on vaan toiselle itsestäänselvyys,eikä asian eteen tarvitse nähdä vaivaa miehen puolelta.
Saattaa olla,että katkeruus paistaa tuossa kirjoituksessasi hieman...On vaikeaa joskus miehen myöntää, että joku toinen voi pitää naisesta parempaa huolta. Siinä en tarkoita mitään seksuaalista vaan myös henkistä puolta. On olemassa miehiä,jotka kuuntelee ja keskustelee eikä vain murahtele. Siksi tämä meidän tilanteemmekin on jatkunut jo vuosia,koska on olemassa muunlaistakin yhteyttä välillämme kuin seksuaalista vetovoimaa. kaikkea ei tehdä pelkästään sillä mitä jalkovälissä tapahtuu....On olemassa paljon muitakin tärkeitä asioita kahden ihmisen välillä.Varmasti tiedät itsekkin miksi jälleen kolahti. Lumppu mikä lumppu, anna miehellesi vapautensa. Joku muu osaa varmasti häntä enemmän arvostaa. Miehesi on enemmän arvoinen kuin tuollainen tyhjä heinähattu.
- ,,åå,,
Viestissäsi pistää silmään lähinnä viimeinen lause, jossa pyydät kovasti neuvoja. Mihin oikein pyydät neuvoja, kun tilanne on jatkunut vuosikaudet etkä halua lähteä suhteestasni?!? Mikä oikein on ongelmasi loppujen lopuksi?
- toisen naisen osa
Halusin ulkopuolisen näkökantaa asioista.
Olen itse epävarma ratkaisuista oman avioliittoni suhteen.Se,että kannattaako jatkaa tunteettomassa avioliitossa lainkaan.Kyllä ne tunteet kuolee itseltäänkin ,jos toinen ei halua edes yrittää.
Toiseksi halusin kuulla miltä ulkopuolisesta tuntuu tämä salarakkaani motiivi.Olen itsekin epävarma toisinaan siitä. Olemme keskustelleet asioista. Tämä nykyinen tilanteemme on avannut uusia näkökulmia koko ajan meistä.
Nyt on ollut välillämme paljon enemmän mitä koskaan on ollut.
Mutta suinpäin ei voi uuteen suhteeseenkaan alkaa.
Toiseen on tutustuttava ja kuulosteltava miltä tuntuu. Korostan yhä sitä,että tämä ei ole mikään seksiseikkailu ollut koskaan. On paljon muutakin. Toisekseen hänen ensimmäinen avioliittonsa aikainen puoliso ei enää kuulu varsinaisesti niihin ihmisiin joiden kanssa perheenä enää olemme yhteydessä. Kuin ei myöskään tämän salarakkaani kanssa ole oltu tekemisissä vuosiin.( perheenä ) - sekalainenselittäjä
toisen naisen osa kirjoitti:
Halusin ulkopuolisen näkökantaa asioista.
Olen itse epävarma ratkaisuista oman avioliittoni suhteen.Se,että kannattaako jatkaa tunteettomassa avioliitossa lainkaan.Kyllä ne tunteet kuolee itseltäänkin ,jos toinen ei halua edes yrittää.
Toiseksi halusin kuulla miltä ulkopuolisesta tuntuu tämä salarakkaani motiivi.Olen itsekin epävarma toisinaan siitä. Olemme keskustelleet asioista. Tämä nykyinen tilanteemme on avannut uusia näkökulmia koko ajan meistä.
Nyt on ollut välillämme paljon enemmän mitä koskaan on ollut.
Mutta suinpäin ei voi uuteen suhteeseenkaan alkaa.
Toiseen on tutustuttava ja kuulosteltava miltä tuntuu. Korostan yhä sitä,että tämä ei ole mikään seksiseikkailu ollut koskaan. On paljon muutakin. Toisekseen hänen ensimmäinen avioliittonsa aikainen puoliso ei enää kuulu varsinaisesti niihin ihmisiin joiden kanssa perheenä enää olemme yhteydessä. Kuin ei myöskään tämän salarakkaani kanssa ole oltu tekemisissä vuosiin.( perheenä )siis siitä, että pelkäät tehdä ratkaisuja liittosi suhteen, kun et tiedä, jäätkö jatkossa yksin?
Come on nyt... Et voi laittaa vastuuta omasta onnellisuudestasi toisen vastuulle! Elät kylmässä ja merkityksettömässä liitossa, koska pelkäät olla yksin - parempi edes jonkinlainen liitto kuin ei parisuhdetta ollenkaan..? Sekö tekee sinut onnelliseksi? Ei, mutta pelkäät, ettei salarakaskaan tee... Selität suhteenne merkityksellisyyttä "olan takaa", mutta silti sinua kaihertaa pelko, ettei toinen välitä tarpeeksi..?
Mitäs jos miettisit, mitä itse voisit tehdä itsellesi..? Olet elänyt niin pitkään kiinni kummassakin suhteessasi, ettet osaa ajatella itseäsi yksilönä, vaan olet koko ajan toinen osapuoli suhteessa.
Vasta kun uskallat tutustua itseesi ja syvimpiin ajatuksiisi ja rakastaa itseäsi, sinulla on enemmän annettavaa toisellekin. - toisen naisen osa
sekalainenselittäjä kirjoitti:
siis siitä, että pelkäät tehdä ratkaisuja liittosi suhteen, kun et tiedä, jäätkö jatkossa yksin?
Come on nyt... Et voi laittaa vastuuta omasta onnellisuudestasi toisen vastuulle! Elät kylmässä ja merkityksettömässä liitossa, koska pelkäät olla yksin - parempi edes jonkinlainen liitto kuin ei parisuhdetta ollenkaan..? Sekö tekee sinut onnelliseksi? Ei, mutta pelkäät, ettei salarakaskaan tee... Selität suhteenne merkityksellisyyttä "olan takaa", mutta silti sinua kaihertaa pelko, ettei toinen välitä tarpeeksi..?
Mitäs jos miettisit, mitä itse voisit tehdä itsellesi..? Olet elänyt niin pitkään kiinni kummassakin suhteessasi, ettet osaa ajatella itseäsi yksilönä, vaan olet koko ajan toinen osapuoli suhteessa.
Vasta kun uskallat tutustua itseesi ja syvimpiin ajatuksiisi ja rakastaa itseäsi, sinulla on enemmän annettavaa toisellekin.Myönnän,että olen epävarma...ja pelkään jääväni yksin.
Koskaan ei voit tietää miten loppujen lopuksi käy...Saattaa olla,että salarakkaani jatkaakin mahdollisen ilmitulon jälkeen omassa liitossaan.Riippuen miten puolisonsa asian ottaa. Saako uuden mahdollisuuden vai haluaako sen??? Sitä ei voi kukaan tietää ennalta.
Kyllä minä itsestäni sen verran välitän, että haluan asioista ottaa selvää perinpohjin,ennenkuin mitään ratkaisuja teen mihinkään suuntaan. - sekalainenselittäjä
toisen naisen osa kirjoitti:
Myönnän,että olen epävarma...ja pelkään jääväni yksin.
Koskaan ei voit tietää miten loppujen lopuksi käy...Saattaa olla,että salarakkaani jatkaakin mahdollisen ilmitulon jälkeen omassa liitossaan.Riippuen miten puolisonsa asian ottaa. Saako uuden mahdollisuuden vai haluaako sen??? Sitä ei voi kukaan tietää ennalta.
Kyllä minä itsestäni sen verran välitän, että haluan asioista ottaa selvää perinpohjin,ennenkuin mitään ratkaisuja teen mihinkään suuntaan.hätiköiden toimi...
Oma tarinani - joka sain minut edellä kommentoimaan - on se, että viitisentoista vuotta sitten sinkkuna ihastuin kovasti uuten työkaveriini. Mieskin osoitti samoja merkkejä, mutta minä vetäydyin tilanteesta, kun kuulin hänen avokistaan. Tapasin kivan miehen, jonka kanssa perustin pienen perheen. Näin jälkeenpäin on myönnettävä, että kaikki tapahtui liian nopeasti ja ehkä meidät oli tarkoitettu vain kavereiksi... Viitisen vuotta sitten alkoi avioliiton alamäki, samaan aikaan töissä oli kaikenlaisia järjestelyjä, jotka heittivät minut ja tämän vanhan ihastuksen samaan työryhmään. Vanha liekki roihahti uudelleen, mutta yritimme pitää järjen päässä eli emme alkaneet mitään salatapailuja tms järjestää, sähköposteja lähettelimme ym. Vuosi sitten tein päätökseni ja kerroin aviomiehelleni haluavani erota - hän oli samaa mieltä, koska olimme jo pari vuotta eläneet niin erillisiä elämiä: fyysisesti kumpikin läsnä, mutta henkisesti niin kaukana. Kerroin työkaverille päätöksestäni varovasti vähän peläten, että alkaako pitää minua jotenkin "vaarallisena" eron jälkeen. Kerroin, että hän ei vaikuttanut päätökseeni, enkä todellakaan laske mitään sen varaan, että vielä joskus olisi olemassa "me" myös päivän valossa. No, eipä hän siitä hätkähtänyt, ehkä ennemmin ajattelee, että nykyään vehtaa sentään vapaan naisen kanssa... Hän elää edelleen omaa parisuhdettaan, minä asun lapseni kanssa uudessa kodissa. On tietysti hetkiä, jolloin kaipaisin häntä lähelleni, mutta näin on kuitenkin hyvä. En halua hänen edelleenkään tekevän päätöksiä minusta johtuen, pysyn siis taustalla samalla tavalla kuin ennenkin. On hän sanonut "miettivänsä asioita", mutta en ole edes kysynyt, mitä tarkoittaa. Ei tämä elämä ilman parisuhdettakaan ole hassumpaa :-) - toisen naisen osa
sekalainenselittäjä kirjoitti:
hätiköiden toimi...
Oma tarinani - joka sain minut edellä kommentoimaan - on se, että viitisentoista vuotta sitten sinkkuna ihastuin kovasti uuten työkaveriini. Mieskin osoitti samoja merkkejä, mutta minä vetäydyin tilanteesta, kun kuulin hänen avokistaan. Tapasin kivan miehen, jonka kanssa perustin pienen perheen. Näin jälkeenpäin on myönnettävä, että kaikki tapahtui liian nopeasti ja ehkä meidät oli tarkoitettu vain kavereiksi... Viitisen vuotta sitten alkoi avioliiton alamäki, samaan aikaan töissä oli kaikenlaisia järjestelyjä, jotka heittivät minut ja tämän vanhan ihastuksen samaan työryhmään. Vanha liekki roihahti uudelleen, mutta yritimme pitää järjen päässä eli emme alkaneet mitään salatapailuja tms järjestää, sähköposteja lähettelimme ym. Vuosi sitten tein päätökseni ja kerroin aviomiehelleni haluavani erota - hän oli samaa mieltä, koska olimme jo pari vuotta eläneet niin erillisiä elämiä: fyysisesti kumpikin läsnä, mutta henkisesti niin kaukana. Kerroin työkaverille päätöksestäni varovasti vähän peläten, että alkaako pitää minua jotenkin "vaarallisena" eron jälkeen. Kerroin, että hän ei vaikuttanut päätökseeni, enkä todellakaan laske mitään sen varaan, että vielä joskus olisi olemassa "me" myös päivän valossa. No, eipä hän siitä hätkähtänyt, ehkä ennemmin ajattelee, että nykyään vehtaa sentään vapaan naisen kanssa... Hän elää edelleen omaa parisuhdettaan, minä asun lapseni kanssa uudessa kodissa. On tietysti hetkiä, jolloin kaipaisin häntä lähelleni, mutta näin on kuitenkin hyvä. En halua hänen edelleenkään tekevän päätöksiä minusta johtuen, pysyn siis taustalla samalla tavalla kuin ennenkin. On hän sanonut "miettivänsä asioita", mutta en ole edes kysynyt, mitä tarkoittaa. Ei tämä elämä ilman parisuhdettakaan ole hassumpaa :-)Kiitos rohkaisevasta vastauksestasi ja omasta esimerkistäsi. Minulta puuttuu rohkeus tehdä ratkaisuja avioliitoni suhteen vielä. Lapset ovat siinä iässä,että muuttavat pian kotoa omillensa.Se tarkoittaa sitä,että yksin minä täältä johonkin lähden,jos siihen ratkaisuun päädyn.
Aika näyttää,kuinka kauan jaksan tätä pyörittää. En minä paatunut ole.
Haluan myöskin nähdä vielä sen...mitä tapahtuu,kun jäämme kahden nykyisen mieheni kanssa.Muuttuuko tilanne millaiseksi.
En minä pidä varapyöränä myöskään tuota salarakastani. Periaatteella yx kun jättää,toinen ottaa.
Vaikkakin saman aikaisesti teen tätä kahden miehen välillä.
Saattaa olla,että tähän auttaa kuitenkin vaan vielä aika tässä vaiheessa.
Toki olen valmis tämän salarakkaani kanssa vain sähköposteiluun jatkossa, eikä mihinkään tapaamisiin ollenkaan.Olemme siitä puhuneetkin hänen kanssaan.Sanoo sen riittävän hänelle. Ei halua hukata minua enää kuitenkaan elämästään kokonaan. pettämistä sekin on ja selän takana toimimista...tiedän...
Kuitenkin ...hän on usein kannustanut minua jatkamaan nykyisen mieheni kanssa yrittämistä ....etten vielä luovuttaisi...
Aika tekee tehtäviään varmasti vielä....ehkä kannattaa katsoa kuitenkin vielä kortit loppuun asti. - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
Kiitos rohkaisevasta vastauksestasi ja omasta esimerkistäsi. Minulta puuttuu rohkeus tehdä ratkaisuja avioliitoni suhteen vielä. Lapset ovat siinä iässä,että muuttavat pian kotoa omillensa.Se tarkoittaa sitä,että yksin minä täältä johonkin lähden,jos siihen ratkaisuun päädyn.
Aika näyttää,kuinka kauan jaksan tätä pyörittää. En minä paatunut ole.
Haluan myöskin nähdä vielä sen...mitä tapahtuu,kun jäämme kahden nykyisen mieheni kanssa.Muuttuuko tilanne millaiseksi.
En minä pidä varapyöränä myöskään tuota salarakastani. Periaatteella yx kun jättää,toinen ottaa.
Vaikkakin saman aikaisesti teen tätä kahden miehen välillä.
Saattaa olla,että tähän auttaa kuitenkin vaan vielä aika tässä vaiheessa.
Toki olen valmis tämän salarakkaani kanssa vain sähköposteiluun jatkossa, eikä mihinkään tapaamisiin ollenkaan.Olemme siitä puhuneetkin hänen kanssaan.Sanoo sen riittävän hänelle. Ei halua hukata minua enää kuitenkaan elämästään kokonaan. pettämistä sekin on ja selän takana toimimista...tiedän...
Kuitenkin ...hän on usein kannustanut minua jatkamaan nykyisen mieheni kanssa yrittämistä ....etten vielä luovuttaisi...
Aika tekee tehtäviään varmasti vielä....ehkä kannattaa katsoa kuitenkin vielä kortit loppuun asti.turha väittää että olisin ollut kylmä vaimoani kohtaan. Osaan sekä puhua, että pussata. Kun hain eroa, vaimoni itki koko päivän ja anelemalla aneli etten jättäisi häntä. Ja totesi että minussa ei ole mitään vikaa. Siis ei mitään vikaa, ja silti pettää minua. Vaimoni juttuhan heittää pahemman kerran häränpyllyä kun pitää minua hyvänä miehenä, ja silti pettää.
Kun sanoin hänelle, että pidän häntä paatuneena pettäjänä jolle vain oma napa on tärkein hän myönsi asian. Ja kaikkein hulluinta tässä asiassa on se, että tämä ukko kenen kanssa vaimoni petti minua noin 20v. ei huolinutkaan häntä enää kun hain eroa vaimostani. Vaimoni asuu nyt yksin, ilman salarakastaan, ja kaksi lastamme laittoivat äitiinsä välinsä poikki kun heille selvisi millainen petturi hän minua kohtaan oli ollut.
Siinä miettimistä sinulle aloittaja. Ja luuletko tosiaan ette siinä mies tule katkeraksi kun selviää että oma vaimo paljastuu vuosien jälkeen petturiksi? Toivon hartaasti että sinun aviomiehesi saa selville millaisen petturin kanssa hän elää. - toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
turha väittää että olisin ollut kylmä vaimoani kohtaan. Osaan sekä puhua, että pussata. Kun hain eroa, vaimoni itki koko päivän ja anelemalla aneli etten jättäisi häntä. Ja totesi että minussa ei ole mitään vikaa. Siis ei mitään vikaa, ja silti pettää minua. Vaimoni juttuhan heittää pahemman kerran häränpyllyä kun pitää minua hyvänä miehenä, ja silti pettää.
Kun sanoin hänelle, että pidän häntä paatuneena pettäjänä jolle vain oma napa on tärkein hän myönsi asian. Ja kaikkein hulluinta tässä asiassa on se, että tämä ukko kenen kanssa vaimoni petti minua noin 20v. ei huolinutkaan häntä enää kun hain eroa vaimostani. Vaimoni asuu nyt yksin, ilman salarakastaan, ja kaksi lastamme laittoivat äitiinsä välinsä poikki kun heille selvisi millainen petturi hän minua kohtaan oli ollut.
Siinä miettimistä sinulle aloittaja. Ja luuletko tosiaan ette siinä mies tule katkeraksi kun selviää että oma vaimo paljastuu vuosien jälkeen petturiksi? Toivon hartaasti että sinun aviomiehesi saa selville millaisen petturin kanssa hän elää.Teidän kohdalla on sitten asiat olleet toisin, kuin minulla.
Minua kohtaan puolisoni asenne on lähinnä juuri tuo itsestäänselvyytenä pitäminen, jolloin minua ja tarpeitani ei tarvitse huomioida. Toistuvista pyynnöistäni,toiveistani huolimatta. Tiedätkö...sitten tulee jo olo,ettei jaksa yrittää.Se ei tietenkään oikeuta minua toimimaan hänen selkänsä takana näin.
Kieltämättä tuo tarinasi pistää miettimään asioita.
Tosiasiassa en tiedä erottuanikaan tuleeko meistä edelleenkään salarakkaani kanssa mitään,,,tuskin??!!
Siksi,en sitä lähde suinpäin kokeilemaankaan..Eniten juuri pelkään lasteni yhteyden menettämistä.
Kokemusta on myös lähipirissäni vastaavasta.Siellä kyllä sitten katkera isä manipuloi lapsensa
äitiään vastaan. Tällähetkellä kuitenkin jo asiat toisin ja yhteys lapsiin on luotu uudelleen,mutta vuosiahan se vei.
kiitos kannan otostasi asiaani - zirkki
toisen naisen osa kirjoitti:
Teidän kohdalla on sitten asiat olleet toisin, kuin minulla.
Minua kohtaan puolisoni asenne on lähinnä juuri tuo itsestäänselvyytenä pitäminen, jolloin minua ja tarpeitani ei tarvitse huomioida. Toistuvista pyynnöistäni,toiveistani huolimatta. Tiedätkö...sitten tulee jo olo,ettei jaksa yrittää.Se ei tietenkään oikeuta minua toimimaan hänen selkänsä takana näin.
Kieltämättä tuo tarinasi pistää miettimään asioita.
Tosiasiassa en tiedä erottuanikaan tuleeko meistä edelleenkään salarakkaani kanssa mitään,,,tuskin??!!
Siksi,en sitä lähde suinpäin kokeilemaankaan..Eniten juuri pelkään lasteni yhteyden menettämistä.
Kokemusta on myös lähipirissäni vastaavasta.Siellä kyllä sitten katkera isä manipuloi lapsensa
äitiään vastaan. Tällähetkellä kuitenkin jo asiat toisin ja yhteys lapsiin on luotu uudelleen,mutta vuosiahan se vei.
kiitos kannan otostasi asiaanine lapset ihan itse osaa ajatella. Älä aliarvoi heidän älyään. Ei todellakaan tarvita manipuloivaa vanhempaa varsinkin lähes täysi-ikäisillä. Eivät sua arvosta, sen jälkeen kun tietävät vehtailusi, etkä sitä ansaitsekkaan. Olet tehnyt pahaa heille tärkeälle ihmiselle. Selittele sitten, miten isä on elänyt valheessa.
- petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
Teidän kohdalla on sitten asiat olleet toisin, kuin minulla.
Minua kohtaan puolisoni asenne on lähinnä juuri tuo itsestäänselvyytenä pitäminen, jolloin minua ja tarpeitani ei tarvitse huomioida. Toistuvista pyynnöistäni,toiveistani huolimatta. Tiedätkö...sitten tulee jo olo,ettei jaksa yrittää.Se ei tietenkään oikeuta minua toimimaan hänen selkänsä takana näin.
Kieltämättä tuo tarinasi pistää miettimään asioita.
Tosiasiassa en tiedä erottuanikaan tuleeko meistä edelleenkään salarakkaani kanssa mitään,,,tuskin??!!
Siksi,en sitä lähde suinpäin kokeilemaankaan..Eniten juuri pelkään lasteni yhteyden menettämistä.
Kokemusta on myös lähipirissäni vastaavasta.Siellä kyllä sitten katkera isä manipuloi lapsensa
äitiään vastaan. Tällähetkellä kuitenkin jo asiat toisin ja yhteys lapsiin on luotu uudelleen,mutta vuosiahan se vei.
kiitos kannan otostasi asiaaniMinä en ole manipuloinut lapsiani äitiäni vastaan. He ovat tehneet sen aivan itse. Ja etkö tosiaankaan osaa laittaa asioita vaakakuppiin? Entä jos tuleekin tilanne että eroat tai miehesi saakin selville sinun salasuhteesi, niin kumpi silloin on sinulle tärkeämpi salarakkaasi, vai se, että menetät lastesi luottamuksen sinuun?
Vaimoni murehtii eniten sitä että menetti erossa lapsensa kun he eivät halua olla tekemisissä äitinsä kanssa. Mutta eikö helvetissä, vaimolleni tai nykyään ex-vaimolle tullut se asia mieleen silloin kun pelehti tämän petturiukon kanssa miten siinä voi käydä. Eikö teille pettureille asiat valkene kuin vasta sitten kun kaikki on jo myöhäistä eikä asioiden suhteen voi tehdä enää mitään? - toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
Minä en ole manipuloinut lapsiani äitiäni vastaan. He ovat tehneet sen aivan itse. Ja etkö tosiaankaan osaa laittaa asioita vaakakuppiin? Entä jos tuleekin tilanne että eroat tai miehesi saakin selville sinun salasuhteesi, niin kumpi silloin on sinulle tärkeämpi salarakkaasi, vai se, että menetät lastesi luottamuksen sinuun?
Vaimoni murehtii eniten sitä että menetti erossa lapsensa kun he eivät halua olla tekemisissä äitinsä kanssa. Mutta eikö helvetissä, vaimolleni tai nykyään ex-vaimolle tullut se asia mieleen silloin kun pelehti tämän petturiukon kanssa miten siinä voi käydä. Eikö teille pettureille asiat valkene kuin vasta sitten kun kaikki on jo myöhäistä eikä asioiden suhteen voi tehdä enää mitään?En tarkoittanutkaan,että juuri sinä olet manipuloinut.Ymmärsin teidän lastenne olevan jo lähes aikuisia,joten varmasti ymmärtävät tilanteen itsekin.
Toki vielä lapset ovat minulle tärkeämpiä kuin kukaan muu ....edes salarakkaani. Se on totta,että on myöhäistä rykäistä,kun on jo housuissa.
Näkökantasi ja omakohtainen kokemuksesi on kieltämättä avannut silmiäni.Ja katsomaan asiaa mieheni kantilta. Ei hän kuitenkaan niin pahoja asioita ole minulle tehnyt,että olisi ansainnut pettävän vaimon itselleen. Meidän tilanteessamme saattaisi avioliittoneuvojaltakin löytyä eväitä suhteemme korjaamiseen ,koska itse emme siihen kykene.
Tarkottaen ennenkaikkea tietenkin sitä,että jätän tuon salarakkaani ja yritämme saada avioliittomme vielä johonkin kuntoon.
Jollei mikään muutu arvioin tilanteen uudelleen ja teen omat ratkaisuni avioeron suhteen myöhemmin.
Miksi jatkaa kuitenkaan huonossa avioliitossa,joka ei toimi.?? Silloin on aika lähteä yksikseen ja omilleen. Ei se ole silloinkaan helppoa lapsille,eikä kenellekään. Rankkaa se on kaikesta huolimatta,vaikka ero tulisikin ilman kolmatta osapuoltakin.
Aika näyttää...mitä tapahtuu...ehkä kuitenkin kannattaa yrittää kaikin tavoin pelastaa mitä pelastettavissa vielä on.
Kiitos sinulle,kun kerroit kertomuksesi täällä....Todella avasit silmäni monessa asiassa. Toivotan kaikesta huolimatta sinulle uskoa huomiseen.... - Neljäs pyörä
toisen naisen osa kirjoitti:
En tarkoittanutkaan,että juuri sinä olet manipuloinut.Ymmärsin teidän lastenne olevan jo lähes aikuisia,joten varmasti ymmärtävät tilanteen itsekin.
Toki vielä lapset ovat minulle tärkeämpiä kuin kukaan muu ....edes salarakkaani. Se on totta,että on myöhäistä rykäistä,kun on jo housuissa.
Näkökantasi ja omakohtainen kokemuksesi on kieltämättä avannut silmiäni.Ja katsomaan asiaa mieheni kantilta. Ei hän kuitenkaan niin pahoja asioita ole minulle tehnyt,että olisi ansainnut pettävän vaimon itselleen. Meidän tilanteessamme saattaisi avioliittoneuvojaltakin löytyä eväitä suhteemme korjaamiseen ,koska itse emme siihen kykene.
Tarkottaen ennenkaikkea tietenkin sitä,että jätän tuon salarakkaani ja yritämme saada avioliittomme vielä johonkin kuntoon.
Jollei mikään muutu arvioin tilanteen uudelleen ja teen omat ratkaisuni avioeron suhteen myöhemmin.
Miksi jatkaa kuitenkaan huonossa avioliitossa,joka ei toimi.?? Silloin on aika lähteä yksikseen ja omilleen. Ei se ole silloinkaan helppoa lapsille,eikä kenellekään. Rankkaa se on kaikesta huolimatta,vaikka ero tulisikin ilman kolmatta osapuoltakin.
Aika näyttää...mitä tapahtuu...ehkä kuitenkin kannattaa yrittää kaikin tavoin pelastaa mitä pelastettavissa vielä on.
Kiitos sinulle,kun kerroit kertomuksesi täällä....Todella avasit silmäni monessa asiassa. Toivotan kaikesta huolimatta sinulle uskoa huomiseen....että oletko aivan varma että ei ukollasikin ole toista? Jos miehesi onkin huomannut jo alkujaan paljon enemmän kuin luulet, ja on alkanut tekemään sinulle selän takana juuri samoin kuin sinä hänelle. Jospa juuri siksi olet hänelle vasta se kakkosnainen mitä hellyyteen tulee... Ja jos hän lopulta paljastuukin, niin sinähän koko sotkuun kuitenkin olet syyllinen. Se on hänen puolustuksensa ja aika pätevä myös lasten silmissä. Kyllä he ymmärtävät miltä iskästä on tuntunut kun on huomannut pelisi.
Noin minä ainakin tekisin, ja ajattelisin että on lasten takia aivan sama asua yhdessä, mutta ei toista silti juuri minään tarvitse pitää. Pelatkoon tahoillaan ja itse omallani. - toisen naisen osa
Neljäs pyörä kirjoitti:
että oletko aivan varma että ei ukollasikin ole toista? Jos miehesi onkin huomannut jo alkujaan paljon enemmän kuin luulet, ja on alkanut tekemään sinulle selän takana juuri samoin kuin sinä hänelle. Jospa juuri siksi olet hänelle vasta se kakkosnainen mitä hellyyteen tulee... Ja jos hän lopulta paljastuukin, niin sinähän koko sotkuun kuitenkin olet syyllinen. Se on hänen puolustuksensa ja aika pätevä myös lasten silmissä. Kyllä he ymmärtävät miltä iskästä on tuntunut kun on huomannut pelisi.
Noin minä ainakin tekisin, ja ajattelisin että on lasten takia aivan sama asua yhdessä, mutta ei toista silti juuri minään tarvitse pitää. Pelatkoon tahoillaan ja itse omallani.Mistään ei voi olla koskaan varma tietenkään, mutta kosto ei ole ratkaisu mihinkään.Oikeus siihen on hänellä tekemäni perusteella.
Itsestäni tuntuu kuitenkin,ettei minusta ole huomattu VIELÄ mitään.Tosin ei tulla huomaamaankaan enää.
Olen nimittäin katkaissut välini tuohon salarakkaaseen ja tällä kertaa aion pysyä ratkaisussani. Jos niin on,että mitään ei koskaan paljastu tästä jälkeenpäinkään.
Pidän salaisuuteni itselläni. Se ei voi siten satuttaa miestäni,eikä lapsiani.
Toivon ottaneeni opiksi tästä jo tässä vaiheessa elämää..Mikään ei ole vielä peruuttamattomasti ohi mieheni ja minun sekä lasteni välillä.
Haluan uskoa,että asiat korjaantuu ja tehdä omalta osaltani työtä sen eteen. - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
Mistään ei voi olla koskaan varma tietenkään, mutta kosto ei ole ratkaisu mihinkään.Oikeus siihen on hänellä tekemäni perusteella.
Itsestäni tuntuu kuitenkin,ettei minusta ole huomattu VIELÄ mitään.Tosin ei tulla huomaamaankaan enää.
Olen nimittäin katkaissut välini tuohon salarakkaaseen ja tällä kertaa aion pysyä ratkaisussani. Jos niin on,että mitään ei koskaan paljastu tästä jälkeenpäinkään.
Pidän salaisuuteni itselläni. Se ei voi siten satuttaa miestäni,eikä lapsiani.
Toivon ottaneeni opiksi tästä jo tässä vaiheessa elämää..Mikään ei ole vielä peruuttamattomasti ohi mieheni ja minun sekä lasteni välillä.
Haluan uskoa,että asiat korjaantuu ja tehdä omalta osaltani työtä sen eteen.viime huhtikuu kun sain selville mitä vaimoni oli tehnyt minulle vuosikaudet. Petosta ja taas petosta. Vaimoni laittoi myös silloin kaikki yhteytensä poikki tähän salarakas ukkoon, mutta minun kannalta se kaikki tapahtui aivan liian myöhään. Ei vuosikausia jatkunutta petosta voi olan kohautuksella ohittaa. Yritin tosissani jatkaa vaimoni kanssa paljastumisen jälkeen, mutta ei siitä tullut mitään.
Sinä aloittaja jos kerran olet laittanut välisi poikki tähän mieheen, niin se on hyvä asia. Se merkitsee sitten sitä että hän tulee olemaan sinulle ikään kuin kuollut. Nimittäin jos aiot onnistua sinun ei tule olla MISSÄÄN TEKEMISISSÄ hänen kanssa enää koskaan. Ei sähköposteja, ei puheluita, ei tekstareita, ei siis kerta kaikkiaan mitään. Vain niin voit onnistua. - minäkin petetty
toisen naisen osa kirjoitti:
Mistään ei voi olla koskaan varma tietenkään, mutta kosto ei ole ratkaisu mihinkään.Oikeus siihen on hänellä tekemäni perusteella.
Itsestäni tuntuu kuitenkin,ettei minusta ole huomattu VIELÄ mitään.Tosin ei tulla huomaamaankaan enää.
Olen nimittäin katkaissut välini tuohon salarakkaaseen ja tällä kertaa aion pysyä ratkaisussani. Jos niin on,että mitään ei koskaan paljastu tästä jälkeenpäinkään.
Pidän salaisuuteni itselläni. Se ei voi siten satuttaa miestäni,eikä lapsiani.
Toivon ottaneeni opiksi tästä jo tässä vaiheessa elämää..Mikään ei ole vielä peruuttamattomasti ohi mieheni ja minun sekä lasteni välillä.
Haluan uskoa,että asiat korjaantuu ja tehdä omalta osaltani työtä sen eteen.sentään inhimillinen puoli. Pidä päätöksesi, tehkää töitä avioliittone eteen ulkopuoliseen apuun tukien. Jos sen jälkeen eroat, lapsesi ymmärtävät. Mutta jos paljatuu vehtailusi puolison selän takana aivan takuulla halveksivat sinua. Olisiko niin, että tämä salasuhde on ollut koko ajan välissänne, ehkä miehesi on kokenut sinut etäiseksi. Ilmeisesti miehesi ei aivan paska kuitenkaan ole, olettehan pitkään yhdessä olleet. Anna se lämpösi kokonaan miehellesi, ehkä se sulattaa vielä hänet :)
Tsemppiä! - toisen naisen osa
minäkin petetty kirjoitti:
sentään inhimillinen puoli. Pidä päätöksesi, tehkää töitä avioliittone eteen ulkopuoliseen apuun tukien. Jos sen jälkeen eroat, lapsesi ymmärtävät. Mutta jos paljatuu vehtailusi puolison selän takana aivan takuulla halveksivat sinua. Olisiko niin, että tämä salasuhde on ollut koko ajan välissänne, ehkä miehesi on kokenut sinut etäiseksi. Ilmeisesti miehesi ei aivan paska kuitenkaan ole, olettehan pitkään yhdessä olleet. Anna se lämpösi kokonaan miehellesi, ehkä se sulattaa vielä hänet :)
Tsemppiä!Olisin kysynyt vielä.Mistä voisin kysellä parisuhdeterapeuttia Tampereen seudulta??
Aion yrittää tosissani ratkaista ongelmamme..Olisin kiitollinen tiedoista!! - taas ehjä perhe
toisen naisen osa kirjoitti:
Olisin kysynyt vielä.Mistä voisin kysellä parisuhdeterapeuttia Tampereen seudulta??
Aion yrittää tosissani ratkaista ongelmamme..Olisin kiitollinen tiedoista!!Hei !
Me jouduimme turvautumaan ulkopuoleiseen apuun vastaavan kriisin jälkeen: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/perheneuvola.html josta pääsimme alkuun,kannattaa mennä ajoissa. Onnea ja voimia ! - toisen naisen osa
taas ehjä perhe kirjoitti:
Hei !
Me jouduimme turvautumaan ulkopuoleiseen apuun vastaavan kriisin jälkeen: http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/perheneuvola.html josta pääsimme alkuun,kannattaa mennä ajoissa. Onnea ja voimia !Olen kovasti kiitollinen vastauksestasi....Otamme asian heti hoitoon....Yritämme saada asiamme kuntoon mahdollisimman pian
Voimia sinunkin elämääsi...tästä on hyvä jatkaa eteenpäin..On ainakin yritetty kaikkemme...
hyvää kevättä sinulle ja perheellesi - ei sympatiaa
toisen naisen osa kirjoitti:
Olen kovasti kiitollinen vastauksestasi....Otamme asian heti hoitoon....Yritämme saada asiamme kuntoon mahdollisimman pian
Voimia sinunkin elämääsi...tästä on hyvä jatkaa eteenpäin..On ainakin yritetty kaikkemme...
hyvää kevättä sinulle ja perheellesiTuollainen vuosikymmeniä avipuolisoaan pettänyt fyysisesti ja enimmäkseen henkisesti ei kaipaa mitään sympatiaa. Minkälaisia lapsia on perheessä kasvanut. Olet invalisoinut koko perheen. Harmi, että mies on saanut tuollaisen vaimon. Sitäpaitsi ns kakkosmies vedättää sinua. Olet pöjlä mikä pöljä.
- ajattelen
ei sympatiaa kirjoitti:
Tuollainen vuosikymmeniä avipuolisoaan pettänyt fyysisesti ja enimmäkseen henkisesti ei kaipaa mitään sympatiaa. Minkälaisia lapsia on perheessä kasvanut. Olet invalisoinut koko perheen. Harmi, että mies on saanut tuollaisen vaimon. Sitäpaitsi ns kakkosmies vedättää sinua. Olet pöjlä mikä pöljä.
Miten joku mies tai nainen voi pettää puolisosaan yli vuosikymmenen. Pettäsä on sairas.
- miten voi
ajattelen kirjoitti:
Miten joku mies tai nainen voi pettää puolisosaan yli vuosikymmenen. Pettäsä on sairas.
olla mahdollista, että alottajan mies ei mukamas huomaa mitään petosta 20v. aikana milloin tämä aloittaja on omien sanojensa mukaan jo aloittanut pettämisen. Samoin kuin ihmettelen petetyn aviomiehen sinisilmäisyyttä että vasta vuosi sitten käräytti petturiakkansa monen vuoden pettämisen jälkeen. Miksi joku voi olla noin tyhmä ettei näe kun puoliso pettää vuosikaupalla toista?
- paljon nähnyt
miten voi kirjoitti:
olla mahdollista, että alottajan mies ei mukamas huomaa mitään petosta 20v. aikana milloin tämä aloittaja on omien sanojensa mukaan jo aloittanut pettämisen. Samoin kuin ihmettelen petetyn aviomiehen sinisilmäisyyttä että vasta vuosi sitten käräytti petturiakkansa monen vuoden pettämisen jälkeen. Miksi joku voi olla noin tyhmä ettei näe kun puoliso pettää vuosikaupalla toista?
No etpä ole paljoa elämää nähnyt,ei sitä aina huomaa.
Työmatkat,harrastukset,lähipiiri ja kaikki arkinen voi sisältää mitä tahansa.
Harrastuksistakin tullaan usein suihkun raikkaana,toinen osapuoli voi olla niin lähellä ettet huomaakaan !
Sisarukset,jopa vanhemmat tai lapset voivat olla se toinen osapuoli. - toisen naisen osa
miten voi kirjoitti:
olla mahdollista, että alottajan mies ei mukamas huomaa mitään petosta 20v. aikana milloin tämä aloittaja on omien sanojensa mukaan jo aloittanut pettämisen. Samoin kuin ihmettelen petetyn aviomiehen sinisilmäisyyttä että vasta vuosi sitten käräytti petturiakkansa monen vuoden pettämisen jälkeen. Miksi joku voi olla noin tyhmä ettei näe kun puoliso pettää vuosikaupalla toista?
Jos luit alkuperäisen viestini.Varmaan myöskin huomasit,että meillä on mahtunut useita välivuosia tuohon 20:n vuoteen, jolloin emme ole olleet missään yhteyksissä salarakkaani kanssa.Ja niinkuin varmasti mainitsinkin...koko tänä aikana emme ole tavanneet kuitenkaan kovinkaan montaa kertaa.Olemme olleet yhteyksissä ainoastaan alkuun vain puhelimitse ja sittemmin sähköpostin välityksellä. Ja nyt ei enää edes siellä.
Ehkä silloin on vaikeampi havaitakaan mitään pokkeavaa.Ja toisekseen alkuperäiseen viestiin viitaten.Meillä edelleenkin on tämä uskottomuuteni vain omassa tiedossani. Joten mitään ei ole myöhäistä korjata mieheni ja minun välillä....Senvuoksi olenkin hyvin kiitollinen,että pääsimme vielä vähin vaurioin tästä kriisistämme tämän asian suhteen.Mikään mikä ei ole julkista..ei voi satuttaa ketään.
Minä ainoastaan kannan sydämelläni tätä erhettä....Aivan varmasti olen siitä opikseni ottanut!!!
Ja tästedes keskityn oman puolisoni kanssa korjaamaan niitä ongelmia mitä meillä on ...ja tosiaankin ulkopuolisen avunkin turvin. - unhappy*
toisen naisen osa kirjoitti:
Jos luit alkuperäisen viestini.Varmaan myöskin huomasit,että meillä on mahtunut useita välivuosia tuohon 20:n vuoteen, jolloin emme ole olleet missään yhteyksissä salarakkaani kanssa.Ja niinkuin varmasti mainitsinkin...koko tänä aikana emme ole tavanneet kuitenkaan kovinkaan montaa kertaa.Olemme olleet yhteyksissä ainoastaan alkuun vain puhelimitse ja sittemmin sähköpostin välityksellä. Ja nyt ei enää edes siellä.
Ehkä silloin on vaikeampi havaitakaan mitään pokkeavaa.Ja toisekseen alkuperäiseen viestiin viitaten.Meillä edelleenkin on tämä uskottomuuteni vain omassa tiedossani. Joten mitään ei ole myöhäistä korjata mieheni ja minun välillä....Senvuoksi olenkin hyvin kiitollinen,että pääsimme vielä vähin vaurioin tästä kriisistämme tämän asian suhteen.Mikään mikä ei ole julkista..ei voi satuttaa ketään.
Minä ainoastaan kannan sydämelläni tätä erhettä....Aivan varmasti olen siitä opikseni ottanut!!!
Ja tästedes keskityn oman puolisoni kanssa korjaamaan niitä ongelmia mitä meillä on ...ja tosiaankin ulkopuolisen avunkin turvin.meielstäni hyvin yksinkertainen. Sinä rakastat sitä toista miestä. Hänelläkin on tunteita sinua kohtaan, mutta ilmeisesti hän ei ole ollut yhtä rakastunut sinuun kuin häneen. Turhaa analysointia tässä tämä viestittely. sinä olet rakastanut mieheen. Nyt aiot erota hänestä. tulee olemaan tuskaa. Luuletko, että yhtäkkiä alat kohentaa aviosuhdettasi, kun sydämesi kuuluu toiselle miehelle. Sulle tulee pian valtava ikävä häntä, kun et voi olla missään yhteydessä häneen. Tiedän kokemuksesta: lopetimme kaksi aviossa olevaa vuosi sitten raastavan rakkaussuhteen, sen jälkeen ei ole päivääkään mennyt, etten ole miestä kaivannut, ikävä on ollut aivan hirveä, mutta teimme 'oikein' ja jatkoimme liittojamme. En tiedä, mikä järki siinäkin on.
- toisen naisen osa
unhappy* kirjoitti:
meielstäni hyvin yksinkertainen. Sinä rakastat sitä toista miestä. Hänelläkin on tunteita sinua kohtaan, mutta ilmeisesti hän ei ole ollut yhtä rakastunut sinuun kuin häneen. Turhaa analysointia tässä tämä viestittely. sinä olet rakastanut mieheen. Nyt aiot erota hänestä. tulee olemaan tuskaa. Luuletko, että yhtäkkiä alat kohentaa aviosuhdettasi, kun sydämesi kuuluu toiselle miehelle. Sulle tulee pian valtava ikävä häntä, kun et voi olla missään yhteydessä häneen. Tiedän kokemuksesta: lopetimme kaksi aviossa olevaa vuosi sitten raastavan rakkaussuhteen, sen jälkeen ei ole päivääkään mennyt, etten ole miestä kaivannut, ikävä on ollut aivan hirveä, mutta teimme 'oikein' ja jatkoimme liittojamme. En tiedä, mikä järki siinäkin on.
Meillä ei kummallakaan ole vaihtoehtoja tähän. Hänen tunteitaan en voi analysoida,enkä omianikaan sen enempää.
En sanokaan,että tulee helppoa olemaan..... Olimmehan jo viime syksynä välimme katkaisseet ja taas aloimme uudestaan..Ja minun aloitteestani silloinkin,koska itse alunperin välit silloin katkaisinkin.
Mutta olen päätökseni tehnyt....en voi vahingoittaa ketään enempää...
joskus on vain pakko ajatella järjellä...ei sydämellä - petetty aviomies
unhappy* kirjoitti:
meielstäni hyvin yksinkertainen. Sinä rakastat sitä toista miestä. Hänelläkin on tunteita sinua kohtaan, mutta ilmeisesti hän ei ole ollut yhtä rakastunut sinuun kuin häneen. Turhaa analysointia tässä tämä viestittely. sinä olet rakastanut mieheen. Nyt aiot erota hänestä. tulee olemaan tuskaa. Luuletko, että yhtäkkiä alat kohentaa aviosuhdettasi, kun sydämesi kuuluu toiselle miehelle. Sulle tulee pian valtava ikävä häntä, kun et voi olla missään yhteydessä häneen. Tiedän kokemuksesta: lopetimme kaksi aviossa olevaa vuosi sitten raastavan rakkaussuhteen, sen jälkeen ei ole päivääkään mennyt, etten ole miestä kaivannut, ikävä on ollut aivan hirveä, mutta teimme 'oikein' ja jatkoimme liittojamme. En tiedä, mikä järki siinäkin on.
Miksi yleensä pitää edes aloittaa nämä salasuhteet? En käsitä. Eikö olisi reilua erota ensin puolisosta kuin että kusettaa häntä? Jos kerran olette päättäneet suhteenne lopettamisesta tämän varatun miehen kanssa, niin se on se hinta minkä maksat siitä että kaipaat häntä mutta yhteyttä et voi enää pitää. Saatte katsoa sen petturimiehen kanssa itseänne peilistä. Te olette aloittaneet kielletyn suhteen ja saatte myös maksaa seuraukset kun kuitenkin pysyitte edelleen liitoissanne.
Silti on väärin että puolisonne joutuvat elämään niin etteivät tiedä totuutta teidän petollisuudesta. Minulle kävi niin etten pystynyt enää kertaakaan vaimoni kanssa harrastamaan seksiä kun minulle selvisi millainen liero käärme hän oli. - unhappy*
petetty aviomies kirjoitti:
Miksi yleensä pitää edes aloittaa nämä salasuhteet? En käsitä. Eikö olisi reilua erota ensin puolisosta kuin että kusettaa häntä? Jos kerran olette päättäneet suhteenne lopettamisesta tämän varatun miehen kanssa, niin se on se hinta minkä maksat siitä että kaipaat häntä mutta yhteyttä et voi enää pitää. Saatte katsoa sen petturimiehen kanssa itseänne peilistä. Te olette aloittaneet kielletyn suhteen ja saatte myös maksaa seuraukset kun kuitenkin pysyitte edelleen liitoissanne.
Silti on väärin että puolisonne joutuvat elämään niin etteivät tiedä totuutta teidän petollisuudesta. Minulle kävi niin etten pystynyt enää kertaakaan vaimoni kanssa harrastamaan seksiä kun minulle selvisi millainen liero käärme hän oli.niin..aivan,miksi näihin suhteisiin ylipäänsä ryhdytään! Minä yksinkertaisesti rakastuin aivan valtavasti ihan ensinäkemälllä, oikeesti meinasin pyörtyä, kun sen miehen näin, meidän välillä oli todella voimakas vetovoima, jota ei pystytty vastustamaan, vaikka tiesimme, että se on väärin, niin silti olimme suhteessa. Sitä suhdetta yritettiin lopettaa useamman kerran..nyt ei ole oltu pitkään aikaan yhteydessä, että eiköhän se ole ohi. Mutta mä rakastan sitä aina, sitä tunnetta ei mikään järjen ääni sammuta. Aviolittooni tilaan en tässä mene, lyhyesti: erittäin huono jo pitkään, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ei se silti tietenkään pettämistä oikeuta, että turpiin on saanut.
- petetty aviomies
unhappy* kirjoitti:
niin..aivan,miksi näihin suhteisiin ylipäänsä ryhdytään! Minä yksinkertaisesti rakastuin aivan valtavasti ihan ensinäkemälllä, oikeesti meinasin pyörtyä, kun sen miehen näin, meidän välillä oli todella voimakas vetovoima, jota ei pystytty vastustamaan, vaikka tiesimme, että se on väärin, niin silti olimme suhteessa. Sitä suhdetta yritettiin lopettaa useamman kerran..nyt ei ole oltu pitkään aikaan yhteydessä, että eiköhän se ole ohi. Mutta mä rakastan sitä aina, sitä tunnetta ei mikään järjen ääni sammuta. Aviolittooni tilaan en tässä mene, lyhyesti: erittäin huono jo pitkään, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ei se silti tietenkään pettämistä oikeuta, että turpiin on saanut.
toisaalta ihmettele. Ei se tietenkään oikeutta, että pettää, mutta eikö kannattaisi erota jos kerran mies käyttää henkistä ja fyysistä väkivaltaa? Ei sellaista tarvitse kenenkään sietää.
- unhappy*
petetty aviomies kirjoitti:
toisaalta ihmettele. Ei se tietenkään oikeutta, että pettää, mutta eikö kannattaisi erota jos kerran mies käyttää henkistä ja fyysistä väkivaltaa? Ei sellaista tarvitse kenenkään sietää.
niin, kyllä varmaan kannattaisi erota ja lukuisat kerrat olen eroa ajatellut, en näe tässä oikein enää toivoa: väkivalta ja uskottomuus ovat pilanneet liittomme, molemmat olemme siihen osallistuneet omilla toimillamme. Viimeksi tänään sanoin miehelle, että eikö olisi parempi erota,e ttä tää on yhtä kärsimystä. Tiedätkö, hän ei halua erota. Hän sanoi,että hoida itse sitten kaikki järjestelyt, myy talo ja vene ym että hän ei laita tikkuakaan ristiin, eikä hän maksa lapsista penniäkään elatusmaksua (hän on hyvätuloinen), koska mulla on niin hyvät tulot. Selitin,e tteivät ne rahat mulle tulisi, vaan lapsiamme varten. Toki pärjään ilman hänen rahojaankin, siinä suhteessa olen onnekas. Näistä lähtökohdista, erosta olisi ilmeisesti tulossa tuskainen..ehkä tämäkin on osa sitä henkistä väkivaltaa, jolla hän minua kontrolloi. Se, että petin häntä, oli multa iso irtiotto, hain lohtua, sitä että joku olisi mulle hyvä. Oli ihmeellistä, että sitä toista miestä ei tarvinnut jännittää ja pelätä.
- lissu vkr
Oletko mistäpäin Suomea,noin suunnillleen ?
Olisi kiva vaihtaa ajatuksia,samassa tilanteessa N40v. Tre seutu.- toisen naisen osa
Pirkanmaalta olen.En halua tarkempia tietoja julkisuuteen.Toki voit laitella tänne kokemuksiasi....en tiedä voinko auttaa,mutta voinhan yrittää....olen itsekin vasta tiellä uuteen elämääni kaiken jälkeen.
- älä tuomitse
toisen naisen osa kirjoitti:
Pirkanmaalta olen.En halua tarkempia tietoja julkisuuteen.Toki voit laitella tänne kokemuksiasi....en tiedä voinko auttaa,mutta voinhan yrittää....olen itsekin vasta tiellä uuteen elämääni kaiken jälkeen.
Mies olen ja jotain samaa kuin alkuperäisen kirjoittajan elämässä. Siis pitkä sivusuhde, joskin aika harvoin
tapaillaan.
Joten ymmärrän kyllä ketjun aloittajaa.
Sen sijaan sitä en jaksa ymmärtää, että jokaiseen tälläiseen viestiin pitää muutama huorittelija mukaan
sopia. Asiat ovat kovin monimutkaisia, kaikkia puolia ei koskaan tule esille.
Kovin olisi mielenkiintoista näiden huorittelijoiden omaa elämää seurata, kuinka viattomia he omassa
elämässään ovat, muistuu mieleeni raamatun lause, siitä ensimmäisen kiven heittäjästä
Jos ajattelen omaa "ystävääni", niin en kyllä millään tavoin voisi häntä huoraksi sanoa. Vaikka onkin
muutaman vuoden ystäväni ollut.
Ajattelen edelleen niin, että ihmiselle on edes hetki onnea sallittava, vaikkei tietenkään ketään tahallaan
loukata pidä.
Nauti aloittaja onnestasi, kyllä niitä huonoja hetkiä ja päiviä riittää, onni ja hyvä olo vain on harvinaisuus - toisen naisen osa
älä tuomitse kirjoitti:
Mies olen ja jotain samaa kuin alkuperäisen kirjoittajan elämässä. Siis pitkä sivusuhde, joskin aika harvoin
tapaillaan.
Joten ymmärrän kyllä ketjun aloittajaa.
Sen sijaan sitä en jaksa ymmärtää, että jokaiseen tälläiseen viestiin pitää muutama huorittelija mukaan
sopia. Asiat ovat kovin monimutkaisia, kaikkia puolia ei koskaan tule esille.
Kovin olisi mielenkiintoista näiden huorittelijoiden omaa elämää seurata, kuinka viattomia he omassa
elämässään ovat, muistuu mieleeni raamatun lause, siitä ensimmäisen kiven heittäjästä
Jos ajattelen omaa "ystävääni", niin en kyllä millään tavoin voisi häntä huoraksi sanoa. Vaikka onkin
muutaman vuoden ystäväni ollut.
Ajattelen edelleen niin, että ihmiselle on edes hetki onnea sallittava, vaikkei tietenkään ketään tahallaan
loukata pidä.
Nauti aloittaja onnestasi, kyllä niitä huonoja hetkiä ja päiviä riittää, onni ja hyvä olo vain on harvinaisuusPakko sanoa,että olen minä saanut tuolta suhteelta paljon, mutta en voi enää elää päivä kerrallaan... Toisekseen minulla on aivan liian paljon pelissä.Juuri lasteni menettäminen on se pahin asia mitä kaikesta voi seurata.
Minä olen ne onnelliset hetkeni saanut tästä salasuhteestani. Ja sen on riitettävä,koska meillä ei tule olemaan yhteistä tulevaisuutta kuitenkaan. Minulla on paljon muistoja kaikesta. Ne on kaikki tallessa minulla.Olen menettänyt erittäin hyvän ystävän, mutta voinko muuta??? en voi...Kaikki mitä teen salaa mieheltäni..on kuitenkin väärin...
Ei hänelle voi "käryn" käytyä sanoa,että olemme vain ystäviä...Ei taida mennä läpi,koska ystävyytemme ei ole kuitenkaan kestänyt päivänvaloa,vaikka tämä mies on yhteinen tuttumme.
Aivan varmasti silloin jos kaikki tulee ilmi...voin kuitenkin sanoa,että SIINÄ on minun elämäni huonoimmat hetket....Ne muistot ja se onnentunne mikä oli ....ne jää varmasti silloin varjoon... - ei huomaa
toisen naisen osa kirjoitti:
Pakko sanoa,että olen minä saanut tuolta suhteelta paljon, mutta en voi enää elää päivä kerrallaan... Toisekseen minulla on aivan liian paljon pelissä.Juuri lasteni menettäminen on se pahin asia mitä kaikesta voi seurata.
Minä olen ne onnelliset hetkeni saanut tästä salasuhteestani. Ja sen on riitettävä,koska meillä ei tule olemaan yhteistä tulevaisuutta kuitenkaan. Minulla on paljon muistoja kaikesta. Ne on kaikki tallessa minulla.Olen menettänyt erittäin hyvän ystävän, mutta voinko muuta??? en voi...Kaikki mitä teen salaa mieheltäni..on kuitenkin väärin...
Ei hänelle voi "käryn" käytyä sanoa,että olemme vain ystäviä...Ei taida mennä läpi,koska ystävyytemme ei ole kuitenkaan kestänyt päivänvaloa,vaikka tämä mies on yhteinen tuttumme.
Aivan varmasti silloin jos kaikki tulee ilmi...voin kuitenkin sanoa,että SIINÄ on minun elämäni huonoimmat hetket....Ne muistot ja se onnentunne mikä oli ....ne jää varmasti silloin varjoon...lainkaan sitä että hänen salarakkansa pettää jo toisen kerran kun siis on mennyt uudestaan naimisiin. Ensin petti ensimmäistä vaimoonsa ja nyt pettää toista vaimoaan. Siis selvästi täysi pettävä valehtelija. Jos menisi aloittajan kanssa yhteen niin pettäisiä aloittaja sinua. Oletko noin naivi ja tyhmä ettet huomaa että olet valehtelevan petturin kanssa tekemisissä? Reiluinta olisi kertoa koko juttusi omalle miehellesi niin hän saisi tehdä omat johtopäätöksensä sinun toiminnasta. Tai sanot miehellesi että nyt on hänen vuoro pitää vierasta naista seuraavat 20v. Reilua, eikö totta?
- 7+8
älä tuomitse kirjoitti:
Mies olen ja jotain samaa kuin alkuperäisen kirjoittajan elämässä. Siis pitkä sivusuhde, joskin aika harvoin
tapaillaan.
Joten ymmärrän kyllä ketjun aloittajaa.
Sen sijaan sitä en jaksa ymmärtää, että jokaiseen tälläiseen viestiin pitää muutama huorittelija mukaan
sopia. Asiat ovat kovin monimutkaisia, kaikkia puolia ei koskaan tule esille.
Kovin olisi mielenkiintoista näiden huorittelijoiden omaa elämää seurata, kuinka viattomia he omassa
elämässään ovat, muistuu mieleeni raamatun lause, siitä ensimmäisen kiven heittäjästä
Jos ajattelen omaa "ystävääni", niin en kyllä millään tavoin voisi häntä huoraksi sanoa. Vaikka onkin
muutaman vuoden ystäväni ollut.
Ajattelen edelleen niin, että ihmiselle on edes hetki onnea sallittava, vaikkei tietenkään ketään tahallaan
loukata pidä.
Nauti aloittaja onnestasi, kyllä niitä huonoja hetkiä ja päiviä riittää, onni ja hyvä olo vain on harvinaisuuslueppa tekstisi uudellen. Mitä helvettiä nämä sinunkin kakkosesi, joita hyvällä syyllä huoraksi voi nimittää tekevät kuin tahallaan loukkaavat vaimoasi. Ja ihan rehellisesti aika viaton olen;) jos huoraamisesta hyvä olo itselesi tulee, miksi ihmettelet, että kaikkien mielestä asia ei niin ole...
- yhtii
älä tuomitse kirjoitti:
Mies olen ja jotain samaa kuin alkuperäisen kirjoittajan elämässä. Siis pitkä sivusuhde, joskin aika harvoin
tapaillaan.
Joten ymmärrän kyllä ketjun aloittajaa.
Sen sijaan sitä en jaksa ymmärtää, että jokaiseen tälläiseen viestiin pitää muutama huorittelija mukaan
sopia. Asiat ovat kovin monimutkaisia, kaikkia puolia ei koskaan tule esille.
Kovin olisi mielenkiintoista näiden huorittelijoiden omaa elämää seurata, kuinka viattomia he omassa
elämässään ovat, muistuu mieleeni raamatun lause, siitä ensimmäisen kiven heittäjästä
Jos ajattelen omaa "ystävääni", niin en kyllä millään tavoin voisi häntä huoraksi sanoa. Vaikka onkin
muutaman vuoden ystäväni ollut.
Ajattelen edelleen niin, että ihmiselle on edes hetki onnea sallittava, vaikkei tietenkään ketään tahallaan
loukata pidä.
Nauti aloittaja onnestasi, kyllä niitä huonoja hetkiä ja päiviä riittää, onni ja hyvä olo vain on harvinaisuusniin saat hamekankaan.
- toisen naisen osa
ei huomaa kirjoitti:
lainkaan sitä että hänen salarakkansa pettää jo toisen kerran kun siis on mennyt uudestaan naimisiin. Ensin petti ensimmäistä vaimoonsa ja nyt pettää toista vaimoaan. Siis selvästi täysi pettävä valehtelija. Jos menisi aloittajan kanssa yhteen niin pettäisiä aloittaja sinua. Oletko noin naivi ja tyhmä ettet huomaa että olet valehtelevan petturin kanssa tekemisissä? Reiluinta olisi kertoa koko juttusi omalle miehellesi niin hän saisi tehdä omat johtopäätöksensä sinun toiminnasta. Tai sanot miehellesi että nyt on hänen vuoro pitää vierasta naista seuraavat 20v. Reilua, eikö totta?
Et ole varmaankaan lukenut kaikkia kirjoituksiani.Siellä olen maininnut asiasta ja olen tiedostanut sen kyllä.Ja juuri sen vuoksikin viimeksi välimme katkesivat,koska mietin ja oivalsin tämän saman asian.Se miksi otin uudelleen yhteyttä tähän mieheen??! en osaa vastata.Keskustelimme tästä asiasta ja sain itseäni tyydyttäviä vastauksia tähän. Ehkä sen vuoksi vielä kaikki jatkuikin.
Olenhan minä myös senkin aiemmissa kirjoituksissani sanonut, että voisinko luottaa sittenkään enää häneen??
Jos alkaisimme suhteeseen.Olen tajunnut,että juuri tämän vuoksikin on pohja pois.
- .................
Tossa on nyt aika vaikea lähteä mitään neuvoja antamaan. Mulle tuollaiset suhteet tuo mieleen ne lukuisat samanlaiset ihan julkisuhteet, joissa koetaan elävänsä suurta rakkaustarinaa ja koetaan että on suuri henkinen yhteys, mutta silti siinä on henkistä/fyysistä väkivaltaa, alkoholismia ym ym. Mutta siinä vaan kitkutetaan, koska koetaan että tää on nyt jotain spesiaalia. Sulla tilanne on vaan siitä hankalampi, että ootte kummatkin astuneet sen rajan yli, että parisuhteissa sopimanne säännöt ei koske teitä. Kun te tarttette mitä ikinä nyt tarttettekin ja teillä on oikeus sitä saada, vaikka se miten loukkaisi ketä tahansa. Sulla on tyydytettynä se turvallisuuden tunne, ei niin romanttinen normi elämä ja arki ja pysyvyys. Ja kun olette ottaneet oikeudeksenne napsia parhaat palat eri suhteista ja teillä on myös se suhde, jossa ei ole arjen pysyvyyttä, turvaa vaan isoa ja räiskyvää ihastumista, jota ei arki rasita, niin ei siinä oikeen kenenkään neuvot enää auta. Ja kun kyseessä ei ole realisoitunut kurjuus vaan uhka siitä, niin ei sekään oikein toimi. Sä olet löytänyt sen aidan matalan kohdan ja päättänyt hypätä sen yli sen sijaan, että vakavasti miehesi kanssa keskustelisitte asiasta ja alkaisitte panostamaan parisuhteeseenne. Vai eikö se olisi erityistä, jos panostaisitte miehesi kanssa omaan parisuhteeseenne ja jakaisitte taas sen tunneyhteyden keskenään?
Mitä jos sun mies sais tietää asiasta? Miten reagoisit jos teille tulisi avioero ja sulle jäisi tämä mies salasuhteeseen, mutta muu katoaisi? Jäisitkö kaipaamaan lähinnä ajatusta parisuhteesta vai miestäsi?
Mitä tulee välien katkaisemiseen ja yritysten epäonnistumiseen, niin em. vuoksi se onkin vaikeaa lopettaa. Miksi nähdä tuskaa ja vaivaa, kun voi kaiken saada helpolla? Siihenkään ei löydy poppaskonsteja vaan ihan kylmäverisesti lopettaa yhteydenpito täysin ja jos törmäyskurssille joutuu, niin pitää päänsä kylmänä.- Aviovaimo
Eikö parisuhteessa ole tarkoitus kaikki hyvä tuoda puolison ja oman perheen hyväksi. Uskoton ihminen kantaa kaiken muualla. Ajatukset ovat muualla, teot ovat muualla. En yhtään ihmettele, jos se aviopuolisokin tuntuu tylsältä, kun koko ajan eletään kaksoiselämää. Enkä edelleenkään usko, että mies on niin hölmö ettei vaistoa sitä.
- toisen naisen osa
Aviovaimo kirjoitti:
Eikö parisuhteessa ole tarkoitus kaikki hyvä tuoda puolison ja oman perheen hyväksi. Uskoton ihminen kantaa kaiken muualla. Ajatukset ovat muualla, teot ovat muualla. En yhtään ihmettele, jos se aviopuolisokin tuntuu tylsältä, kun koko ajan eletään kaksoiselämää. Enkä edelleenkään usko, että mies on niin hölmö ettei vaistoa sitä.
Juuri tuon aionkin tehdä.Elää vain perheelleni.Se ei ole vielä myöhäistä.
Olet varmasti oikeassa.Olen koko ajan tehnyt valintoja vain itseäni ajatellen..Siis hyvinkin itsekkäästi.
Saattaa mieheni vaistotakin..en tiedä?? Koskaan ei ole edes vihjannut sitä.
Nyt olen kuitenkin päätökseni tehnyt...korjaamme yhdessä tai ulkopuolisen avun turvin meidän ongelmamme....En aio enää jatkaa kaksoiselämää...en hänen, enkä kenenkään muunkaan kanssa.Olen läksyni oppinut....onneksi vielä pienin vaurioin...
parempaan huomiseen uskoen... - otat taas heti
toisen naisen osa kirjoitti:
Juuri tuon aionkin tehdä.Elää vain perheelleni.Se ei ole vielä myöhäistä.
Olet varmasti oikeassa.Olen koko ajan tehnyt valintoja vain itseäni ajatellen..Siis hyvinkin itsekkäästi.
Saattaa mieheni vaistotakin..en tiedä?? Koskaan ei ole edes vihjannut sitä.
Nyt olen kuitenkin päätökseni tehnyt...korjaamme yhdessä tai ulkopuolisen avun turvin meidän ongelmamme....En aio enää jatkaa kaksoiselämää...en hänen, enkä kenenkään muunkaan kanssa.Olen läksyni oppinut....onneksi vielä pienin vaurioin...
parempaan huomiseen uskoen...yhteyttä tähän salarakkaaseen kunoman miehesi kanssa tulee ongelmia niinkuin tähänkin asti. Mene kuule sanomaan omalle miehellesi että sulla on ollut salasuhde toiseen mieheen 20v. Varmaan hän pitää edelleen sinua hyvänä vaimona.
- päätös pitää
otat taas heti kirjoitti:
yhteyttä tähän salarakkaaseen kunoman miehesi kanssa tulee ongelmia niinkuin tähänkin asti. Mene kuule sanomaan omalle miehellesi että sulla on ollut salasuhde toiseen mieheen 20v. Varmaan hän pitää edelleen sinua hyvänä vaimona.
Ajatteletko yhtään mitä ehdotat ?
Jos ketjun aloittajan päätös pitää,hän voi perheensä kanssa elää hyviä vuosia ja jopa parantaa suhteensa laatua,ja varmaan elämän kokemusta saaneena niin tekeekin.
Jos neuvojesi mukaan kertoo,on suuri riski että liitto hajoaa,hän jää yksin ja sitä kertomista ei voi perua ! Kaikki häviävät !
Jos pysyy tiukkana,unohtaa sivusuhteen ja koko ihmisen,eikä koskaan kerro kenellekään ei voi myöskään satuttaa ketään muuta kuin itseään.
Aloittajan kirjoituksista päätellen on tehnyt päätöksen ja pysyy siinä,viisasta vaikka samalla
kieltää rakkautensa.Joskus vain pitää tehdä valintoja !
Siis keskity perheeseen,omaan puolisoon ja unohda ulkopuolinen heti ja lopullisesti.
Älä kerro koskaan,kenellekään.Jos on pakko avautua,ammattilainen on oikea henkilö ja vaitiolo velvollinen. - Totuus**
päätös pitää kirjoitti:
Ajatteletko yhtään mitä ehdotat ?
Jos ketjun aloittajan päätös pitää,hän voi perheensä kanssa elää hyviä vuosia ja jopa parantaa suhteensa laatua,ja varmaan elämän kokemusta saaneena niin tekeekin.
Jos neuvojesi mukaan kertoo,on suuri riski että liitto hajoaa,hän jää yksin ja sitä kertomista ei voi perua ! Kaikki häviävät !
Jos pysyy tiukkana,unohtaa sivusuhteen ja koko ihmisen,eikä koskaan kerro kenellekään ei voi myöskään satuttaa ketään muuta kuin itseään.
Aloittajan kirjoituksista päätellen on tehnyt päätöksen ja pysyy siinä,viisasta vaikka samalla
kieltää rakkautensa.Joskus vain pitää tehdä valintoja !
Siis keskity perheeseen,omaan puolisoon ja unohda ulkopuolinen heti ja lopullisesti.
Älä kerro koskaan,kenellekään.Jos on pakko avautua,ammattilainen on oikea henkilö ja vaitiolo velvollinen.valheelle ei voi rakentaa. Valitettavasti alkuperäisen on kerrottava miehelleen suhteestaan ja vasta tämän jälkeen he voivat jatkaa. Mikään ei tietysti ole niin kuin ennen. Nytalkuperäinen yrittää päästä 'helpolla', mutta onko alkuperäiselle tullut mieleen,e ttä hän saattaa kärähtää esimerkiksi sen toisen miehen toimesta. Ihmisluonto kun on sellainen, että toimiaan ei aina voi ennustaa. Kärähdys voi tulla joka tapauksessa. Miettikää nyt, 20 vuoden salasuhde..ei ihan mikään pikkuohimenevä juttu! Ja hän vaikenisi ja jatkaisi kuin ei mitään. Vain totuudelle voi rakentaa. ja totta, alkuperäinen saattaa menettää miehensä, mutta kaikella on hintansa, Aikuisen on kannettava vastuu teoistaan, niin hyvässä kuin pahassa. Ei ole aina kivaa ja helppoa olla aikuinen.
- toisen naisen osa
päätös pitää kirjoitti:
Ajatteletko yhtään mitä ehdotat ?
Jos ketjun aloittajan päätös pitää,hän voi perheensä kanssa elää hyviä vuosia ja jopa parantaa suhteensa laatua,ja varmaan elämän kokemusta saaneena niin tekeekin.
Jos neuvojesi mukaan kertoo,on suuri riski että liitto hajoaa,hän jää yksin ja sitä kertomista ei voi perua ! Kaikki häviävät !
Jos pysyy tiukkana,unohtaa sivusuhteen ja koko ihmisen,eikä koskaan kerro kenellekään ei voi myöskään satuttaa ketään muuta kuin itseään.
Aloittajan kirjoituksista päätellen on tehnyt päätöksen ja pysyy siinä,viisasta vaikka samalla
kieltää rakkautensa.Joskus vain pitää tehdä valintoja !
Siis keskity perheeseen,omaan puolisoon ja unohda ulkopuolinen heti ja lopullisesti.
Älä kerro koskaan,kenellekään.Jos on pakko avautua,ammattilainen on oikea henkilö ja vaitiolo velvollinen.Kiitos vastauksestasi.Tuo on juuri sitä mitä olen yrittänyt tuoda itsestäni esiin.tässä tämän prosessin aikana, jolloin silmäni on auenneet.Olen saanut todella paljon sellaisia vastauksiakin täältä,että ne ovat vahvistaneet minun käsityksiäni omista ajatuksistani.
Sekin on ollut yhtenä ja vaikuttavana tekijänä tähän minun ratkaisuuni. Niistä SUURI KIITOS kaikille,jotka olette kommentoineet viestejäni !!!! Kuka milläkin lailla,mutta kaikki yhtä tärkeitä...
Ja en TODELLAKAAN aio kertoa miehelleni,en ikinä,en koskaan!!! Olkoonkin,että kaikki on ollut valhetta häntä kohtaan,mutta siitä huolimatta en sitä tee.
Jos en pysty asian kanssa elämään...TODELLAKIN turvaudun ammatti-ihmisen apuun silloin. Tämä ei tule olemaan helppoa,mutta uskon vakaasti,että olen tehnyt oikean ratkaisun joka tapauksessa jatkamalla elämääni aviopuolisoni kanssa.Kehittämällä yhteisiä harrastuksia, jotta saamme välillemme yhteenkuuluvaisuuden tunnetta,lämpöä ja toisesta vlittämistä.
Se on vain opeteltava uudelleen ja löydettävä toisistamme ne piirteet, johon aikanaan rakastuimme.
Jotakin mikä pitää meidät myös silloinkin yhdessä, kun lapset muuttavat kotoa pois.
Se on tässä nyt tarkoitukseni Teen kaiken voitavani sen eteen.Emme voi ainakaan sanoa,ettemme olisi yrittäneet tai että olisimme liian helposti antaneet periksi.Elämässä on ylä-ja alamäkiä ja kaikkea siltä väliltä.Kuitenkin.....uskon vaikeuksien voittamiseen..
Onhan meillä takanamme nykyisen mieheni kanssa yhteiseloa jo 25 vuotta!!! - yhteistä eloa
toisen naisen osa kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi.Tuo on juuri sitä mitä olen yrittänyt tuoda itsestäni esiin.tässä tämän prosessin aikana, jolloin silmäni on auenneet.Olen saanut todella paljon sellaisia vastauksiakin täältä,että ne ovat vahvistaneet minun käsityksiäni omista ajatuksistani.
Sekin on ollut yhtenä ja vaikuttavana tekijänä tähän minun ratkaisuuni. Niistä SUURI KIITOS kaikille,jotka olette kommentoineet viestejäni !!!! Kuka milläkin lailla,mutta kaikki yhtä tärkeitä...
Ja en TODELLAKAAN aio kertoa miehelleni,en ikinä,en koskaan!!! Olkoonkin,että kaikki on ollut valhetta häntä kohtaan,mutta siitä huolimatta en sitä tee.
Jos en pysty asian kanssa elämään...TODELLAKIN turvaudun ammatti-ihmisen apuun silloin. Tämä ei tule olemaan helppoa,mutta uskon vakaasti,että olen tehnyt oikean ratkaisun joka tapauksessa jatkamalla elämääni aviopuolisoni kanssa.Kehittämällä yhteisiä harrastuksia, jotta saamme välillemme yhteenkuuluvaisuuden tunnetta,lämpöä ja toisesta vlittämistä.
Se on vain opeteltava uudelleen ja löydettävä toisistamme ne piirteet, johon aikanaan rakastuimme.
Jotakin mikä pitää meidät myös silloinkin yhdessä, kun lapset muuttavat kotoa pois.
Se on tässä nyt tarkoitukseni Teen kaiken voitavani sen eteen.Emme voi ainakaan sanoa,ettemme olisi yrittäneet tai että olisimme liian helposti antaneet periksi.Elämässä on ylä-ja alamäkiä ja kaikkea siltä väliltä.Kuitenkin.....uskon vaikeuksien voittamiseen..
Onhan meillä takanamme nykyisen mieheni kanssa yhteiseloa jo 25 vuotta!!!miehenne kanssa takana 25v, josta olet pettänyt häntä 20v. Ei mikään pikku juttu. Tehdään asetelma toisinpäin, antaisitko aloittaja anteeksi miehellesi jos hänellä olisi ollut 20 vuoden ajan sivusuhde toiseen naiseen? Ainakin minä heittäisin muijani heti pihalle jos saisin kuulla että hän on pettänyt minua 20 vuotta.
- häpeäisit
toisen naisen osa kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi.Tuo on juuri sitä mitä olen yrittänyt tuoda itsestäni esiin.tässä tämän prosessin aikana, jolloin silmäni on auenneet.Olen saanut todella paljon sellaisia vastauksiakin täältä,että ne ovat vahvistaneet minun käsityksiäni omista ajatuksistani.
Sekin on ollut yhtenä ja vaikuttavana tekijänä tähän minun ratkaisuuni. Niistä SUURI KIITOS kaikille,jotka olette kommentoineet viestejäni !!!! Kuka milläkin lailla,mutta kaikki yhtä tärkeitä...
Ja en TODELLAKAAN aio kertoa miehelleni,en ikinä,en koskaan!!! Olkoonkin,että kaikki on ollut valhetta häntä kohtaan,mutta siitä huolimatta en sitä tee.
Jos en pysty asian kanssa elämään...TODELLAKIN turvaudun ammatti-ihmisen apuun silloin. Tämä ei tule olemaan helppoa,mutta uskon vakaasti,että olen tehnyt oikean ratkaisun joka tapauksessa jatkamalla elämääni aviopuolisoni kanssa.Kehittämällä yhteisiä harrastuksia, jotta saamme välillemme yhteenkuuluvaisuuden tunnetta,lämpöä ja toisesta vlittämistä.
Se on vain opeteltava uudelleen ja löydettävä toisistamme ne piirteet, johon aikanaan rakastuimme.
Jotakin mikä pitää meidät myös silloinkin yhdessä, kun lapset muuttavat kotoa pois.
Se on tässä nyt tarkoitukseni Teen kaiken voitavani sen eteen.Emme voi ainakaan sanoa,ettemme olisi yrittäneet tai että olisimme liian helposti antaneet periksi.Elämässä on ylä-ja alamäkiä ja kaikkea siltä väliltä.Kuitenkin.....uskon vaikeuksien voittamiseen..
Onhan meillä takanamme nykyisen mieheni kanssa yhteiseloa jo 25 vuotta!!!ja kaunistelet asiaa. Elämässä on ylä- ja alamäkiä joo, mutta olet ollut aviossa 25 vuotta, josta salasutheessa peräti 20 vuotta -pikkujuttu sulle,mutta entä miehesi. Hän on elänyt valheessa avioelämäänsä, sulla on ollut mielessä koko ajan toinen mies, sen perään oot haikaillut ja kaipaillut ja veikkaanpa vaan,e ttä jos mies olisi sut huolinut omakseen, olisit lähtenyt lennossa. Miehesi on ollut olemassa toiseksi parhaana vaihtoehtona. Eikö hänellä ole ollut oikeutta aitoon, rehelliseen onneen, tuntien että vaimo häntä ja vain häntä rakastaa! Etkö ollenkaan käsitä, mitä olet tehnyt miehellesi? Nyt kirjoitat, ettet koskaan kerro miehellesi. Raastaa mun sydäntä lukea noin epärehellisen ja pelkurimaisen ihmisen kirjoitusta. Sillä sinä todellakin olet suuri pelkuri, kun et ratkaisua ole pystynyt tekemään rehellisin keinoin. Nyt olet niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja ongelmat muka ratkaistavissa. Voi voi sentään, sulla on ollut 20 vuotta aikaa ratkaista avio-ongelmat. Ainoa syy, miksi lopetat on se, että tajuat viimein, ettet sitä toista miestä voi tosiaan saada, että nyt on sitten tyydyttävä siihen varamieheen, jota miehenäsi olet pitänyt ja joka onneton ei tiedä mitään tästä valtavasta suuresta petoksesta, jonka sinä aiot vaieta. Minä itkin luettuani sinun kirjoituksesi. Sinussa on jotain hyvin epäaitoa ja vilpillistä, todellakin. VAstuuta et ole valmis kantamaan. Ehkä miehesi voisi vielä löytää elämän ehtooseensa naisen, joka häntä oikeasti rakastaa. Vapauta miehesi tästä petoksesta!
- toisen naisen osa
häpeäisit kirjoitti:
ja kaunistelet asiaa. Elämässä on ylä- ja alamäkiä joo, mutta olet ollut aviossa 25 vuotta, josta salasutheessa peräti 20 vuotta -pikkujuttu sulle,mutta entä miehesi. Hän on elänyt valheessa avioelämäänsä, sulla on ollut mielessä koko ajan toinen mies, sen perään oot haikaillut ja kaipaillut ja veikkaanpa vaan,e ttä jos mies olisi sut huolinut omakseen, olisit lähtenyt lennossa. Miehesi on ollut olemassa toiseksi parhaana vaihtoehtona. Eikö hänellä ole ollut oikeutta aitoon, rehelliseen onneen, tuntien että vaimo häntä ja vain häntä rakastaa! Etkö ollenkaan käsitä, mitä olet tehnyt miehellesi? Nyt kirjoitat, ettet koskaan kerro miehellesi. Raastaa mun sydäntä lukea noin epärehellisen ja pelkurimaisen ihmisen kirjoitusta. Sillä sinä todellakin olet suuri pelkuri, kun et ratkaisua ole pystynyt tekemään rehellisin keinoin. Nyt olet niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja ongelmat muka ratkaistavissa. Voi voi sentään, sulla on ollut 20 vuotta aikaa ratkaista avio-ongelmat. Ainoa syy, miksi lopetat on se, että tajuat viimein, ettet sitä toista miestä voi tosiaan saada, että nyt on sitten tyydyttävä siihen varamieheen, jota miehenäsi olet pitänyt ja joka onneton ei tiedä mitään tästä valtavasta suuresta petoksesta, jonka sinä aiot vaieta. Minä itkin luettuani sinun kirjoituksesi. Sinussa on jotain hyvin epäaitoa ja vilpillistä, todellakin. VAstuuta et ole valmis kantamaan. Ehkä miehesi voisi vielä löytää elämän ehtooseensa naisen, joka häntä oikeasti rakastaa. Vapauta miehesi tästä petoksesta!
En muutoin halua puolustaa itseäni tai tekoani,mutta jos olet lukenut muita komenttejani tuolla aiemmin. Joo-o kyllä 20:n vuoden ajanjaksossa,mutta siitä todellista petosta yhteensä n.3 vuotta ja kolmessa eri jaksossa!!!! SIINÄ ON SE ERO!!!! Ja niiden jaksojen välissä ei ole ollut MITÄÄN kanssakäymistä salarakkaani kanssa.
En minä ole laskelmoinut elämääni sen varaan,että jos salarakkaani minut valitsee....EN!!
Olen elänyt omaa elämääni ohessa.Vaikka ajatukseni on ollut toisessa miehessä.
Alunalkaen kaikki oli vamasti jännittävääkin...olimmehan nuoria silloin. Sitä kesti vuoden verran ehkä.Sitten tuli monen vuoden tauko,jolloin emme kuulleet mitään toisistamme. Sitten tuli enemmänkin se henkinen jakso,jolloin tutustuimme ainoastaan puhelimitse..EMME TAVANNEET edes silloin kertaakaan!!! Jonka sitten päätin itse,juuri sen vuoksi,että en halunnut mitään ongelmia tästä suhteesta omaan enkä muiden elämäänkään.
Taas tuli USEAMMAN VUODEN tauko.....
Kunnes vuosi sitten hänet kohtasin....ja sitten tapahtui enemmän mitä koskaan on välillämme tapahtunut!!!!!
Nyt ollaan tässä tilanteessa.Yhteydet olen katkaissut salarakkaaseeni täysin...
Olen varmasti pelkuri mielestäsi ja ties vaikka mitä....mutta elän tämän kriisin omalla tavallani ja tunnen,että olen tehnyt oikean ratkaisun kuitenkin,vaikka kauan se vei ennenkuin tajusin erheeni!!! - 29
toisen naisen osa kirjoitti:
Juuri tuon aionkin tehdä.Elää vain perheelleni.Se ei ole vielä myöhäistä.
Olet varmasti oikeassa.Olen koko ajan tehnyt valintoja vain itseäni ajatellen..Siis hyvinkin itsekkäästi.
Saattaa mieheni vaistotakin..en tiedä?? Koskaan ei ole edes vihjannut sitä.
Nyt olen kuitenkin päätökseni tehnyt...korjaamme yhdessä tai ulkopuolisen avun turvin meidän ongelmamme....En aio enää jatkaa kaksoiselämää...en hänen, enkä kenenkään muunkaan kanssa.Olen läksyni oppinut....onneksi vielä pienin vaurioin...
parempaan huomiseen uskoen...v. 1992.
en voi sanoa että olen onnellinen, mutt minulla on hyvää mies, 2 lasta, koti, en tiedä enkä oo varma, olisiko se salarakas minulle hyvää ja oikea valinta. Yksi asia jota minun tarinassa on selvä, on se että salarakas on petturi ja millaisella pohjalla hänen kanssa sitten tästä ja eteenpäin.....
Onneksi, minulla on se kaukosuhde... joten... kyllä kai se tästä oo. - en arvosta
toisen naisen osa kirjoitti:
En muutoin halua puolustaa itseäni tai tekoani,mutta jos olet lukenut muita komenttejani tuolla aiemmin. Joo-o kyllä 20:n vuoden ajanjaksossa,mutta siitä todellista petosta yhteensä n.3 vuotta ja kolmessa eri jaksossa!!!! SIINÄ ON SE ERO!!!! Ja niiden jaksojen välissä ei ole ollut MITÄÄN kanssakäymistä salarakkaani kanssa.
En minä ole laskelmoinut elämääni sen varaan,että jos salarakkaani minut valitsee....EN!!
Olen elänyt omaa elämääni ohessa.Vaikka ajatukseni on ollut toisessa miehessä.
Alunalkaen kaikki oli vamasti jännittävääkin...olimmehan nuoria silloin. Sitä kesti vuoden verran ehkä.Sitten tuli monen vuoden tauko,jolloin emme kuulleet mitään toisistamme. Sitten tuli enemmänkin se henkinen jakso,jolloin tutustuimme ainoastaan puhelimitse..EMME TAVANNEET edes silloin kertaakaan!!! Jonka sitten päätin itse,juuri sen vuoksi,että en halunnut mitään ongelmia tästä suhteesta omaan enkä muiden elämäänkään.
Taas tuli USEAMMAN VUODEN tauko.....
Kunnes vuosi sitten hänet kohtasin....ja sitten tapahtui enemmän mitä koskaan on välillämme tapahtunut!!!!!
Nyt ollaan tässä tilanteessa.Yhteydet olen katkaissut salarakkaaseeni täysin...
Olen varmasti pelkuri mielestäsi ja ties vaikka mitä....mutta elän tämän kriisin omalla tavallani ja tunnen,että olen tehnyt oikean ratkaisun kuitenkin,vaikka kauan se vei ennenkuin tajusin erheeni!!!elät tämän kriisin omalla tavallasi, mutta kriisi on yhteinen, halusit tai et. Katsoin Dr Phil ohjelmaa, joka käsitteli uskottomuutta. Siinä käsiteltiin juuri tätä, pitäisikö kertoa vai ei. Dr Philin kanta oli selkeä: on kerrottava ja vain totuudelle voi rakentaa jotain uutta tervettä. Mutta sinä olet tehnyt sen helpomman ratkaisun, koska itsekkäästi pelkäät menettämistä. Sitä saa mitä tilaa.
- realisti lapista
Totuus** kirjoitti:
valheelle ei voi rakentaa. Valitettavasti alkuperäisen on kerrottava miehelleen suhteestaan ja vasta tämän jälkeen he voivat jatkaa. Mikään ei tietysti ole niin kuin ennen. Nytalkuperäinen yrittää päästä 'helpolla', mutta onko alkuperäiselle tullut mieleen,e ttä hän saattaa kärähtää esimerkiksi sen toisen miehen toimesta. Ihmisluonto kun on sellainen, että toimiaan ei aina voi ennustaa. Kärähdys voi tulla joka tapauksessa. Miettikää nyt, 20 vuoden salasuhde..ei ihan mikään pikkuohimenevä juttu! Ja hän vaikenisi ja jatkaisi kuin ei mitään. Vain totuudelle voi rakentaa. ja totta, alkuperäinen saattaa menettää miehensä, mutta kaikella on hintansa, Aikuisen on kannettava vastuu teoistaan, niin hyvässä kuin pahassa. Ei ole aina kivaa ja helppoa olla aikuinen.
Älä anna neuvoja jotka ehkä rikkovat perheen,vakavinkin seurauksin.
Jos asian pystyy pettäjä itselleen antamaan anteeksi voi lopputulemana olla todella paljon positiivistä suhteeseen.
Jos taas kertoo nyt,sitä EI VOI PERUA,toisaalta ottamalla aikalisän voi jatkaa elämää ja aina
on mahdollisuus tilanteen muuttuessa kertoa myöhemmin.
Hieno slogani tuo "Vain totuudelle voi rakentaa" mutta jokaisella on omanlaisensa omatunto jonka mukaan pitää elää,onhan noita kaksoissuhteita ollut maailman sivu ja yhtälailla aina on ollut eri mielipiteitä ja jokainenhan luulee olevansa näissä asiantuntija.
Kuitenkin on ihmisiä jotka erovat,toiset eivät ja on ihmisiä jotka pettävät ,toiset eivät.
On parinvaihtajia,yhden parisuhteen ihmisiä ja kiertopalkintoja.
Itse en haluaisi kuulla jos puoliso olisi ollut sivusuhteessa ja tilanne olis tuo että se päättyy.
Niin kauan kun en tiedä,se ei satu ja jos tietäisin,tuskin jatkaisin suhdetta. - petturi
29 kirjoitti:
v. 1992.
en voi sanoa että olen onnellinen, mutt minulla on hyvää mies, 2 lasta, koti, en tiedä enkä oo varma, olisiko se salarakas minulle hyvää ja oikea valinta. Yksi asia jota minun tarinassa on selvä, on se että salarakas on petturi ja millaisella pohjalla hänen kanssa sitten tästä ja eteenpäin.....
Onneksi, minulla on se kaukosuhde... joten... kyllä kai se tästä oo.Salarakas on petturi mutta eikös vastapuoli ole yhtälailla,eihän kai tässä syyllistä etsittykään ?
Siis kaksi aikuista suhteessa olevaa aloittaa keskenään suhteen,eiköhän siinä olla samoilla eväillä olipa sukupuoli ym.mitä tahansa.
Senverran olen jo elämää nähnyt että valitettavasti tasa-arvo on toteutunut liiankin hyvin,ainakin omissa piireissä miehet usein pettävät ravintola illan päätteeksi ja naiset rakentavat enemmänkin varsinaisia salasuhteita mutta toki yksilöitähän me kaikki olemme. - 29
petturi kirjoitti:
Salarakas on petturi mutta eikös vastapuoli ole yhtälailla,eihän kai tässä syyllistä etsittykään ?
Siis kaksi aikuista suhteessa olevaa aloittaa keskenään suhteen,eiköhän siinä olla samoilla eväillä olipa sukupuoli ym.mitä tahansa.
Senverran olen jo elämää nähnyt että valitettavasti tasa-arvo on toteutunut liiankin hyvin,ainakin omissa piireissä miehet usein pettävät ravintola illan päätteeksi ja naiset rakentavat enemmänkin varsinaisia salasuhteita mutta toki yksilöitähän me kaikki olemme.kyllä, se on niin ja näinkin
- onnellinen taas
...ennenkuin on ohi. Olen itse ollut samassa tilanteessa joskus ja se oli todella raastavaa.
Sitten tein vain päätöksen jota en ole katunut, -valitsin oman perheen ja sain mielenrauhan.
Nyt jälkikäteen miettiessäni silloisia kuvioita voin todeta olleeni naivi ja itsekäs. Hävettää...
Jahkailu salarakkaan kanssa tuntuu nyt siltä kuin olisi syönyt omaa oksennusta.YÄK.
Rakkaus on sokea, kuuro ja haju/makuaistikin meni. Taakseen kannattaa katsoa vain oppiakseen...- 29
todella kiitos...
olen ihan sama mieltä, onneksi heräsin ajoissa... ehkä se on kiva, ehkä romantiika jne...
Mutta, kyllä, olen tehnyt päätöksen- valitsin oman perheen ja sain TODELLA sain etsimmani mielenrauhan.
Kyllä, on jotain vielä mun sydämessä jäljellä oleva... mutta taas mutta...järki sanonut ja puhunut jo- Ei kiitos! - toisen naisen osa
Kiitos tuosta kannustavasta esimerkistäsi... Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
Elettyä elämää ei voi enää muuttaa....Olen kuitenkin onnellinen,että huomasin asian tässä vaiheessa,ennenkuin kaikki on pilalla...
Ei minun mieheni ole varalla ollut....meillä on ollut hyviä hetkiä ja paljon matkan varrella kaikesta huolimatta!!
Huonojakin mahtuu... ja kelläpä ei...
Toivon siis edellisen kirjoittajan tavoin saavani mielenrauhan minäkin... - 7+3
toisen naisen osa kirjoitti:
Kiitos tuosta kannustavasta esimerkistäsi... Olen aivan samaa mieltä kanssasi.
Elettyä elämää ei voi enää muuttaa....Olen kuitenkin onnellinen,että huomasin asian tässä vaiheessa,ennenkuin kaikki on pilalla...
Ei minun mieheni ole varalla ollut....meillä on ollut hyviä hetkiä ja paljon matkan varrella kaikesta huolimatta!!
Huonojakin mahtuu... ja kelläpä ei...
Toivon siis edellisen kirjoittajan tavoin saavani mielenrauhan minäkin...että olet rauhassa voinut pitää peliäsi miehesi selän takana maksamatta mitään hintaa. Mutta kaikesta on hinta maksettava, sinä itsekäs ihminen. Nyt on sitten muka kaikki hyvin, yhtäkkiä. Ja miehesi ei edelleenkään tiedä mitään, mutta sinä sait pitää pikku seikkailusi, reilua vai? Sinä olet epärehellinen, epäaito ja teeskentelevä , myöskin hurskasteleva ihminen. Olen lukenut kaikki kirjoituksesi ja ne ovat yhtä hymistelyä kaikki tyyni. Toivon sydämeni pohjasta, että totuus toimistasi tulee julki. Elä sinä siihen asti siellä pelko persuuksissasi.
- toisen naisen osa
7+3 kirjoitti:
että olet rauhassa voinut pitää peliäsi miehesi selän takana maksamatta mitään hintaa. Mutta kaikesta on hinta maksettava, sinä itsekäs ihminen. Nyt on sitten muka kaikki hyvin, yhtäkkiä. Ja miehesi ei edelleenkään tiedä mitään, mutta sinä sait pitää pikku seikkailusi, reilua vai? Sinä olet epärehellinen, epäaito ja teeskentelevä , myöskin hurskasteleva ihminen. Olen lukenut kaikki kirjoituksesi ja ne ovat yhtä hymistelyä kaikki tyyni. Toivon sydämeni pohjasta, että totuus toimistasi tulee julki. Elä sinä siihen asti siellä pelko persuuksissasi.
Varmaan saan tästä vielä jonkin muistutuksen matkan varrella tavalla tai toisella..en kiellä...enkä pelkää.
Sen jälkeen asiat käsitellään ja jos/kun ero sitten tulee...Se sitten tulee...
Sitten vaan mennään eteenpäin taas uudella tavalla..mikä sitten onkin...Helppoa se ei ole...
Kysyn onko tässä maailmassa ainuttakaan ihmistä, joka ei tekisi elämässään virheitä???
Eikö sellaisille ihmisille ole olemassa sen jälkeen ihmisarvoa???
Olen aivan varma,että jokaisella on olemassa parisuhteessakin omia salaisuuksia mitä ei puolisolle halua kertoa....Minun salaisuuteni on pahimmasta päästä..tiedän....
Tehtyä ei saa tekemättömäksi....se on nyt vain niin kohdallani.... - petetty aviomies
7+3 kirjoitti:
että olet rauhassa voinut pitää peliäsi miehesi selän takana maksamatta mitään hintaa. Mutta kaikesta on hinta maksettava, sinä itsekäs ihminen. Nyt on sitten muka kaikki hyvin, yhtäkkiä. Ja miehesi ei edelleenkään tiedä mitään, mutta sinä sait pitää pikku seikkailusi, reilua vai? Sinä olet epärehellinen, epäaito ja teeskentelevä , myöskin hurskasteleva ihminen. Olen lukenut kaikki kirjoituksesi ja ne ovat yhtä hymistelyä kaikki tyyni. Toivon sydämeni pohjasta, että totuus toimistasi tulee julki. Elä sinä siihen asti siellä pelko persuuksissasi.
toiminta poikkeaa sikäli aloittajan suhteesta, että tämä lähes 20 vuoden pettäminen oli joitain pieniä taukoja lukuunottamatta jatkuvaa. Yrittivät ilmeisesti lopettaakin välillä, mutta olivat sitten täysin koukussa toisiinsa. Merkillistä vaan, että kun lopultakin ex jäi kiinnii niin oli valmis jatkamaan minun kanssa täysin minun ehdoillani. Käsittämätöntä, ei voi muuta sanoa.
Ensin minua viedään aivan 6-0 vuosikaupalla, ja sitten kun jäädään kiinni niin ollaan valmiita mihin vain. Sanoin ensin kun vaimoni jäi kiinni, että nyt on minun vuoroni pettää, ja vaimon olla uskollinen, mutta tiesin ettei minusta ole pettäjäksi, ja eihän sellaisesta liitosta tule mitään.
Hain eroa kun näin ettei tästä tule enää mitään. Nyt mnulla on uusi suhde erääseen vapaaseen naiseen, enkä aio enää missään tilanteessa ottaa vaimoani takaisin, hänen aneluistaan huolimatta. - toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
toiminta poikkeaa sikäli aloittajan suhteesta, että tämä lähes 20 vuoden pettäminen oli joitain pieniä taukoja lukuunottamatta jatkuvaa. Yrittivät ilmeisesti lopettaakin välillä, mutta olivat sitten täysin koukussa toisiinsa. Merkillistä vaan, että kun lopultakin ex jäi kiinnii niin oli valmis jatkamaan minun kanssa täysin minun ehdoillani. Käsittämätöntä, ei voi muuta sanoa.
Ensin minua viedään aivan 6-0 vuosikaupalla, ja sitten kun jäädään kiinni niin ollaan valmiita mihin vain. Sanoin ensin kun vaimoni jäi kiinni, että nyt on minun vuoroni pettää, ja vaimon olla uskollinen, mutta tiesin ettei minusta ole pettäjäksi, ja eihän sellaisesta liitosta tule mitään.
Hain eroa kun näin ettei tästä tule enää mitään. Nyt mnulla on uusi suhde erääseen vapaaseen naiseen, enkä aio enää missään tilanteessa ottaa vaimoani takaisin, hänen aneluistaan huolimatta.Sinun kohdallasi kuitenkin voidaan sanoa,että ehkäpä kaikella on tarkoituksensa...Vaikkakin olen väärä ihminen sitä sanomaan.
Varmaan siinä vaiheessa,kun kaikki oli vaimosi kohdalla myöhäistä korjata.Huomasi tosissaan tehneensä virheen ja tajusi,ettei teidän suhteessanne ollut kuitenkaan niin päälaellaan asiat.
Siinä vaiheessa se on jo myöhäistä.
Sanokoot muut mitä hyvänsä,mutta omalta kohdaltani uskon tehneeni oikein jatkaessani avioliittoani edelleenkin,ennenkuin suurempaa vahinkoa pääsi syntymään.
Sinä olet löytänyt uuden onnen elämääsi.Toivon,että se on vielä jotain paljon parempaa!!!
Ehkä teidän kohdalla tarvitsi juuri tuon vaikean elämänvaiheen....eihän toiseen voi edes luottaa enää, jos kerran on pettänyt...tiedän senkin.
Joku sanoi minulle kirjoituksessaan ,että toivoo minun saavan rangaistuksen tekemästäni.
Saattaa olla,että sen saankin...tämä syyllisyys ja itsensä inhoaminen ja sen kanssa eläminen on jo sitä!!!
Pääsenkö siitä yli koskaan???,,en tiedä,mutta läksyni olen oppinut...ei koskaan enää!!!
Toivotan hyvää kevättä ja paljon onnellisia hetkiä uuteen elämänalkuun!! - historian havinaa
7+3 kirjoitti:
että olet rauhassa voinut pitää peliäsi miehesi selän takana maksamatta mitään hintaa. Mutta kaikesta on hinta maksettava, sinä itsekäs ihminen. Nyt on sitten muka kaikki hyvin, yhtäkkiä. Ja miehesi ei edelleenkään tiedä mitään, mutta sinä sait pitää pikku seikkailusi, reilua vai? Sinä olet epärehellinen, epäaito ja teeskentelevä , myöskin hurskasteleva ihminen. Olen lukenut kaikki kirjoituksesi ja ne ovat yhtä hymistelyä kaikki tyyni. Toivon sydämeni pohjasta, että totuus toimistasi tulee julki. Elä sinä siihen asti siellä pelko persuuksissasi.
Tai sitten elämä jatkuu,jäävät vain kauniit muistot ja ikävä !
Totuushan ei tule julki koskaan mikäli tarinan toinen osapuoli on luotettava,voihan olla että hänen
ainoa rikkeensä on rakastuminen "toisen naisen osa" nimimerkkiin ja suhde hänen kanssaan.
Mistä päättelin näin ?
Joskus nuorena koin saman,rakastuimme,me kaksi varattua.Emme pystyneet jatkamaan yhdessä koska lasten vuoksi päätimme pitää onnettomat liitot koossa ja niin vuosia kestänyt suhde päätettiin ja koskaan ei enää tavattu tai pidetty yhteyttä.
Sen verran tiedän että vastapuolikn on samassa suhteessa edelleen vaikka aikaa on kulunut.
Väärin teimme kumppaneitamme kohtaan mutta hetkeäkään en antaisi pois,en yhtään.Ne ovat muistojani.Kauniita muistojani. - toisen naisen osa
historian havinaa kirjoitti:
Tai sitten elämä jatkuu,jäävät vain kauniit muistot ja ikävä !
Totuushan ei tule julki koskaan mikäli tarinan toinen osapuoli on luotettava,voihan olla että hänen
ainoa rikkeensä on rakastuminen "toisen naisen osa" nimimerkkiin ja suhde hänen kanssaan.
Mistä päättelin näin ?
Joskus nuorena koin saman,rakastuimme,me kaksi varattua.Emme pystyneet jatkamaan yhdessä koska lasten vuoksi päätimme pitää onnettomat liitot koossa ja niin vuosia kestänyt suhde päätettiin ja koskaan ei enää tavattu tai pidetty yhteyttä.
Sen verran tiedän että vastapuolikn on samassa suhteessa edelleen vaikka aikaa on kulunut.
Väärin teimme kumppaneitamme kohtaan mutta hetkeäkään en antaisi pois,en yhtään.Ne ovat muistojani.Kauniita muistojani.Elämä jatkuu varmasti...
Luotan kuitenkin vastakkaiseen osapuoleen,ettei hän asiaa ainakaan tuo julki.
Siihen luottamukseen olemme perustaneet ....olkoonkin vaikka kuinka väärin puolisoitamme kohtaan.Me toimimme omalla tavallamme kukin tilanteissamme.Ei ketään voi mielestäni tuomita.Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Meitä ihmisiäkin on niin monenlaisia.
Vaikea sanoa vielä kuinka kauan omalla kohdallani menee,että pystyn hyväksymään tämän. Tällähetkellä haluan unohtaa kaiken sen mitä tapahtui ,jotta pystyn aloittamaan uuden ajanjakson elämässäni.
En voi muistella niitä hetkiä nyt...voinko koskaan??..haluanko edes ??.
aika näyttää... - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
Elämä jatkuu varmasti...
Luotan kuitenkin vastakkaiseen osapuoleen,ettei hän asiaa ainakaan tuo julki.
Siihen luottamukseen olemme perustaneet ....olkoonkin vaikka kuinka väärin puolisoitamme kohtaan.Me toimimme omalla tavallamme kukin tilanteissamme.Ei ketään voi mielestäni tuomita.Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Meitä ihmisiäkin on niin monenlaisia.
Vaikea sanoa vielä kuinka kauan omalla kohdallani menee,että pystyn hyväksymään tämän. Tällähetkellä haluan unohtaa kaiken sen mitä tapahtui ,jotta pystyn aloittamaan uuden ajanjakson elämässäni.
En voi muistella niitä hetkiä nyt...voinko koskaan??..haluanko edes ??.
aika näyttää...tilanteemme teki vaikeaksi se, että sanoin monesti vaimolleni avioliiton aikana etten hyväksy pettämistä millään tavalla. Hän oli samaa mieltä että ei hyväksy myös jos pettäisin häntä. Minä pidin lupaukseni, vaikka useasti olisi ollut mahdollisuus pettää, esim. eräs todella hyvännäköinen nainen samalta työmaalta kuin minä flirttaili ja ehdotteli jopa että haluaisi alkaa suhteen kanssani. Totesin hänelle, että me molemmat olemme varattuja, ja että olen vaimolleni luvannut että en petä häntä.
Mutta näköjään vaimollani nämä asiat jäivät vain puheiden asteelle, kun kerran oli näin paha petturi mitä olen kertonut. Totesin kun vaimo jäi kiinni, ettei hänen puheillaan ole tämän jälkeen minulle enää mitään painoarvoa. - höpsistä vaan
toisen naisen osa kirjoitti:
Elämä jatkuu varmasti...
Luotan kuitenkin vastakkaiseen osapuoleen,ettei hän asiaa ainakaan tuo julki.
Siihen luottamukseen olemme perustaneet ....olkoonkin vaikka kuinka väärin puolisoitamme kohtaan.Me toimimme omalla tavallamme kukin tilanteissamme.Ei ketään voi mielestäni tuomita.Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Meitä ihmisiäkin on niin monenlaisia.
Vaikea sanoa vielä kuinka kauan omalla kohdallani menee,että pystyn hyväksymään tämän. Tällähetkellä haluan unohtaa kaiken sen mitä tapahtui ,jotta pystyn aloittamaan uuden ajanjakson elämässäni.
En voi muistella niitä hetkiä nyt...voinko koskaan??..haluanko edes ??.
aika näyttää...olet, kun luottamuksesi perustat salasuhteen toisen osapuolen lupaukseen. Mun mielestä se miten kirjotat,on jotenkin koko ajan tapahtunutta vähättelevää. Et sä mitään oikeesti kadu, kunhan nyt kirjoittelet kaunolauseita tänne. Siltikin pelkää kuin ruttoa, että jäisit kiinni. Kirjoitat,ettei ketään voi tuomita. Kyllä voi, sinä olet toiminut väärin ja piste. Jos ei osoita edes katumusta, siis aitoa katumusta, niin hyvänen sentään. Täällä selittelet toimaisi parhaiten päin, mutta et säoikeesti kadu. Se tässä on pahinta.
- toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
tilanteemme teki vaikeaksi se, että sanoin monesti vaimolleni avioliiton aikana etten hyväksy pettämistä millään tavalla. Hän oli samaa mieltä että ei hyväksy myös jos pettäisin häntä. Minä pidin lupaukseni, vaikka useasti olisi ollut mahdollisuus pettää, esim. eräs todella hyvännäköinen nainen samalta työmaalta kuin minä flirttaili ja ehdotteli jopa että haluaisi alkaa suhteen kanssani. Totesin hänelle, että me molemmat olemme varattuja, ja että olen vaimolleni luvannut että en petä häntä.
Mutta näköjään vaimollani nämä asiat jäivät vain puheiden asteelle, kun kerran oli näin paha petturi mitä olen kertonut. Totesin kun vaimo jäi kiinni, ettei hänen puheillaan ole tämän jälkeen minulle enää mitään painoarvoa.Meillä taas ei ole edes aiheesta puhuttu koskaan. Kertooko se miehen puolelta siitä,että hän ei ole edes ottanut asiaa huomioon,että voisi käydä niin.Tiedä sitten??? Onko se juuri sitä itsestäänselvyytenä pitämistä? vaikea sanoa. Tosin en minäkään ole aihetta sivunnut.
Kyllä houkutuksia on maailma täynnä ja niihin on helppo tarttuakin,jos niin haluaa.
Vaikka olenkin näin kamalan asian tehnyt. En ole koskaan syyllistynyt hetken houkutuksiin.Enkä kiellä,etteikö minullakin olisi ollut tilaisuuksia siihen .En ole kuitenkaan sellainen luonteeltani,että lähden noin vain hakemaan seksiä/suhdettakaan tuntemattoman miehen kanssa.
Niinkuin kerroin aiemmin...kuitenkin laskuopin mukaan yhteisistä vuosistamme olen ollut miehelleni uskollinen n.22 vuotta, koska yhteiseloa on ollut meillä 25 vuotta kaikkiaan.
Ei se minua paremmaksi ihmiseksi tee kuitenkaan...tiedän...
minulla on ollut kuitenkin ns. jatkettu rikos takanani, joka on alkanut uudelleen ja uudelleen.
Vasta viime syksynä sain sellaisia asioita selville salarakkaastani. Mitkä pistivät minut miettimään asioita oikein todella.
Niinkuin sanoin aiemmin viestissäni silloin sain itseäni tyydyttäviä vastauksia hänen tekosiinsa...hetkeksi...
Sen vuoksi laitoin tänne kirjoitukseni, jotta saisin vahvistuksen omille ajatuksilleni.
Sinulta sain erittäin tärkeän ja omakohtaisen miesnäkökulman, joka oikeasti pisti ajattelemaan.
Voin vain kiittää yhä uudestaan siitä!! - toisen naisen osa
höpsistä vaan kirjoitti:
olet, kun luottamuksesi perustat salasuhteen toisen osapuolen lupaukseen. Mun mielestä se miten kirjotat,on jotenkin koko ajan tapahtunutta vähättelevää. Et sä mitään oikeesti kadu, kunhan nyt kirjoittelet kaunolauseita tänne. Siltikin pelkää kuin ruttoa, että jäisit kiinni. Kirjoitat,ettei ketään voi tuomita. Kyllä voi, sinä olet toiminut väärin ja piste. Jos ei osoita edes katumusta, siis aitoa katumusta, niin hyvänen sentään. Täällä selittelet toimaisi parhaiten päin, mutta et säoikeesti kadu. Se tässä on pahinta.
En vähättele ollenkaan!!!
Toinen ihminen ei voi määritellä katumustani millään tavalla!!!!! VAIN MINÄ TIEDÄN SEN!!! - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
En vähättele ollenkaan!!!
Toinen ihminen ei voi määritellä katumustani millään tavalla!!!!! VAIN MINÄ TIEDÄN SEN!!!niinkin että "toisen naisen osa" ei tänne kirjoittelisi lainkaan ellei hän tuntisi ollenkaan katumusta. Yhtään puoltamatta silti sinun tekoasi, niin varmasti "kärvistelet" jonkinlaisissa omantunnon tuskissa. Se on totta että vain sinä itse voit tietää katumoksesi määrän.
- 20+17
toisen naisen osa kirjoitti:
En vähättele ollenkaan!!!
Toinen ihminen ei voi määritellä katumustani millään tavalla!!!!! VAIN MINÄ TIEDÄN SEN!!!pelkkä huora. Kukaan fiksu mies ei tollasta huoraa katsele.
- toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
niinkin että "toisen naisen osa" ei tänne kirjoittelisi lainkaan ellei hän tuntisi ollenkaan katumusta. Yhtään puoltamatta silti sinun tekoasi, niin varmasti "kärvistelet" jonkinlaisissa omantunnon tuskissa. Se on totta että vain sinä itse voit tietää katumoksesi määrän.
Onko minulla muuta vaihtoehtoa purkaa pahaa oloani, kuin täällä???
Ei ole!!!
En voi uskoutua kenellekään!!!
Toki ammattiauttajlle tietenkin....sitten viimein,jos olo ei helpota. - pariskunta porista
20+17 kirjoitti:
pelkkä huora. Kukaan fiksu mies ei tollasta huoraa katsele.
Helppoa nimitellä ihmistä "selän takana" ja nimettömästi,et edes tunne häntä !
Käsi ylös kaikki joilla ei ole yhtään syntiä,ei pettämistä edes seurustelun aikoina !
Entäpä te jotka ette ole valehdelleet tai muuten huijanneet tai varastaneet,missä te olette ?
Oletko katsonut salaa kumppanisi tekstiviestejä,epäillyt ja kytännyt ?
Aika harvassa taitavat olle ne virheettömät ja täydelliset ihmiset,vaikka näitä pyhimyksiä tuntuu täällä kommenteista päätellen olevan paljonkin.
Todellisessa elämässä pidetään toisten asioista parempaa huolta kuin omista,ehkä se vain on inhimillistä ja pönkittää omaa egoa,saa omat viat ja synnit näyttämään mitättömiltä kun mollaa muita !!
Hyvä nimimerkki "toisen naisen osa",jatka elämääsi ja yritä saada puolisosi näyttämään niitä tunteita jos niitä ylipäätään on.
Älä haudo menneitä vaan ajattele tulevaisuutta,et saavuta mitään murehtimalla mitä teit viime vuonna mutta satsaamalla kaiken nyt parisuhteesi korjaamiseen voit ehkäpä ensi vuonna nauttia sen hedelmistä tai sitten päädyt muihin ratkaisuihin.
Elämä kestää vain sen pienen hetken,siitä voi joko nauttia tai sitten olla nauttimatta,
aivan vapaa valinta.
Lakeja ja sääntöjä pitää noudattaa mutta moraali on meissä itsessämme ja jos katsot vaikkapa poliitikkojamme ja päättäjiämme,voit kysyä mikä moraali.
Se on raha kun ratkaisee ja ehkäpä suhteissammekin moraali on kärsinyt inflaation kun vähänkin katsoo ympärilleen.
Jonkinlaisia moraalittomia huoria tässä ollaan kaikki,mennään rahan perässä ja paskat välitetään muista,se on nykyaikaa ??
Kuitenkin kertomuksestasi päätellen olet katunut ja muutit suuntaa,et ole siis paha vaan teit erehdyksen joka ei kuitenkaan ole rikkonut mitään,ellei omatuntosi vaivaa liikaa. - toisen naisen osa
pariskunta porista kirjoitti:
Helppoa nimitellä ihmistä "selän takana" ja nimettömästi,et edes tunne häntä !
Käsi ylös kaikki joilla ei ole yhtään syntiä,ei pettämistä edes seurustelun aikoina !
Entäpä te jotka ette ole valehdelleet tai muuten huijanneet tai varastaneet,missä te olette ?
Oletko katsonut salaa kumppanisi tekstiviestejä,epäillyt ja kytännyt ?
Aika harvassa taitavat olle ne virheettömät ja täydelliset ihmiset,vaikka näitä pyhimyksiä tuntuu täällä kommenteista päätellen olevan paljonkin.
Todellisessa elämässä pidetään toisten asioista parempaa huolta kuin omista,ehkä se vain on inhimillistä ja pönkittää omaa egoa,saa omat viat ja synnit näyttämään mitättömiltä kun mollaa muita !!
Hyvä nimimerkki "toisen naisen osa",jatka elämääsi ja yritä saada puolisosi näyttämään niitä tunteita jos niitä ylipäätään on.
Älä haudo menneitä vaan ajattele tulevaisuutta,et saavuta mitään murehtimalla mitä teit viime vuonna mutta satsaamalla kaiken nyt parisuhteesi korjaamiseen voit ehkäpä ensi vuonna nauttia sen hedelmistä tai sitten päädyt muihin ratkaisuihin.
Elämä kestää vain sen pienen hetken,siitä voi joko nauttia tai sitten olla nauttimatta,
aivan vapaa valinta.
Lakeja ja sääntöjä pitää noudattaa mutta moraali on meissä itsessämme ja jos katsot vaikkapa poliitikkojamme ja päättäjiämme,voit kysyä mikä moraali.
Se on raha kun ratkaisee ja ehkäpä suhteissammekin moraali on kärsinyt inflaation kun vähänkin katsoo ympärilleen.
Jonkinlaisia moraalittomia huoria tässä ollaan kaikki,mennään rahan perässä ja paskat välitetään muista,se on nykyaikaa ??
Kuitenkin kertomuksestasi päätellen olet katunut ja muutit suuntaa,et ole siis paha vaan teit erehdyksen joka ei kuitenkaan ole rikkonut mitään,ellei omatuntosi vaivaa liikaa.Kukaan ei varmasti elä elämäänsä niin,ettei tekisi yhtään virhettä!!!
Uskallan väittää niin!!
Se millaisia ne ovat luonteeltaan, jokainen määritelköön ihan itse millaiseksi ne kokee!!
Olen minäkin sitä mieltä,ettei sitä kukaan ulkopuolinen voi määrittää,tuntematta aivan tarkoin sitä mitä taustalla on,sitä mitä kaikki on aiheuttanut ja mistä lähtökohdista tapahtumat ovat alkaneet.
Yhtään puolustamatta tekoani...tietenkään...edelleenkään!!
Edelliseen kirjoittajaan viitaten.....Kadun todellakin tekojani,enkä tiedä voinko antaa itselleni anteeksi sitä koskaan..aika näyttää!!
Olen moraaliton, tyhmä ja kuvitellut asioiden "korjaantuvan" tällä tekemälläni itsekkäällä tavalla saadessani huomiota..lämpöä toiselta mieheltä.Eihän asiat oikeasti niin voi mennä!!
Se on vaan niin,että siinä tilanteessa ollessaan unohtaa kaiken muun ympäriltään,sokeutuu,kuuroutuu järjen äänelle.
Olet oikeassa...elämä kestää pienen hetken,MUTTA se onnellisuus on kuitenkin mielestäni haettava omasta parisuhteesta tavalla tai toisella ja jollei sitä löydy enää vuosien jälkeen se on asia erikseen...
Nyt voin myöntää sen itsellenikin...ei sitä onnea saa aidan takaa...se on hetken huumaa!! Ja muka ONNEA SILLOIN!!!!
Sen olen tässä oivaltanut viimein!! Kauan se minulta vei.Toivon siis,että olen joskus sinut vielä asian kanssa ja saan mielenrauhan itselleni...tai en sitten koskaan..Se olkoon rangaistukseni sitten!!! - toisen naisen osa
toisen naisen osa kirjoitti:
Kukaan ei varmasti elä elämäänsä niin,ettei tekisi yhtään virhettä!!!
Uskallan väittää niin!!
Se millaisia ne ovat luonteeltaan, jokainen määritelköön ihan itse millaiseksi ne kokee!!
Olen minäkin sitä mieltä,ettei sitä kukaan ulkopuolinen voi määrittää,tuntematta aivan tarkoin sitä mitä taustalla on,sitä mitä kaikki on aiheuttanut ja mistä lähtökohdista tapahtumat ovat alkaneet.
Yhtään puolustamatta tekoani...tietenkään...edelleenkään!!
Edelliseen kirjoittajaan viitaten.....Kadun todellakin tekojani,enkä tiedä voinko antaa itselleni anteeksi sitä koskaan..aika näyttää!!
Olen moraaliton, tyhmä ja kuvitellut asioiden "korjaantuvan" tällä tekemälläni itsekkäällä tavalla saadessani huomiota..lämpöä toiselta mieheltä.Eihän asiat oikeasti niin voi mennä!!
Se on vaan niin,että siinä tilanteessa ollessaan unohtaa kaiken muun ympäriltään,sokeutuu,kuuroutuu järjen äänelle.
Olet oikeassa...elämä kestää pienen hetken,MUTTA se onnellisuus on kuitenkin mielestäni haettava omasta parisuhteesta tavalla tai toisella ja jollei sitä löydy enää vuosien jälkeen se on asia erikseen...
Nyt voin myöntää sen itsellenikin...ei sitä onnea saa aidan takaa...se on hetken huumaa!! Ja muka ONNEA SILLOIN!!!!
Sen olen tässä oivaltanut viimein!! Kauan se minulta vei.Toivon siis,että olen joskus sinut vielä asian kanssa ja saan mielenrauhan itselleni...tai en sitten koskaan..Se olkoon rangaistukseni sitten!!!vielä tuohon omaani vastaukseeni viitaten...tuossa lauseessa..se onnellisuus on haettava omasta parisuhteesta, jollei sitä enää löydy ...tarkoitin,että siinä vaiheessa kannattaa miettiä jatkaako liittoaan,ennemmin kuin tekee syrjähyppyjä.
Sitä tarkoitin tuossa ja sen asian olen tästä myös oppinut - marjatyrni
toisen naisen osa kirjoitti:
vielä tuohon omaani vastaukseeni viitaten...tuossa lauseessa..se onnellisuus on haettava omasta parisuhteesta, jollei sitä enää löydy ...tarkoitin,että siinä vaiheessa kannattaa miettiä jatkaako liittoaan,ennemmin kuin tekee syrjähyppyjä.
Sitä tarkoitin tuossa ja sen asian olen tästä myös oppinutaivan selkäjärkiseltä;) ja nyt kun olet elämänkoulusi tähän pisteeseen käynyt, että se oikea polku on löytynyt niin mieti kannattaako täältä sitä paskaa enää niskaansa ottaa. Pahaa mieltä saat aivan varmasti. Laita kaikki voimavarasi käyttöön, että heikkojen hetkien yli pääset. Tekoasi en hyväksy, mutta yritystäsi korjata arvostan. Virheetön ei liene ken... Tsemppiä!
- mummo hahmo
toisen naisen osa kirjoitti:
Kukaan ei varmasti elä elämäänsä niin,ettei tekisi yhtään virhettä!!!
Uskallan väittää niin!!
Se millaisia ne ovat luonteeltaan, jokainen määritelköön ihan itse millaiseksi ne kokee!!
Olen minäkin sitä mieltä,ettei sitä kukaan ulkopuolinen voi määrittää,tuntematta aivan tarkoin sitä mitä taustalla on,sitä mitä kaikki on aiheuttanut ja mistä lähtökohdista tapahtumat ovat alkaneet.
Yhtään puolustamatta tekoani...tietenkään...edelleenkään!!
Edelliseen kirjoittajaan viitaten.....Kadun todellakin tekojani,enkä tiedä voinko antaa itselleni anteeksi sitä koskaan..aika näyttää!!
Olen moraaliton, tyhmä ja kuvitellut asioiden "korjaantuvan" tällä tekemälläni itsekkäällä tavalla saadessani huomiota..lämpöä toiselta mieheltä.Eihän asiat oikeasti niin voi mennä!!
Se on vaan niin,että siinä tilanteessa ollessaan unohtaa kaiken muun ympäriltään,sokeutuu,kuuroutuu järjen äänelle.
Olet oikeassa...elämä kestää pienen hetken,MUTTA se onnellisuus on kuitenkin mielestäni haettava omasta parisuhteesta tavalla tai toisella ja jollei sitä löydy enää vuosien jälkeen se on asia erikseen...
Nyt voin myöntää sen itsellenikin...ei sitä onnea saa aidan takaa...se on hetken huumaa!! Ja muka ONNEA SILLOIN!!!!
Sen olen tässä oivaltanut viimein!! Kauan se minulta vei.Toivon siis,että olen joskus sinut vielä asian kanssa ja saan mielenrauhan itselleni...tai en sitten koskaan..Se olkoon rangaistukseni sitten!!!Toinen totuus: Joskus toinen suhde on se alku uudelle,loppuelämän kestävälle
rakkaudelle,sille oikealle.
Kun katsoo ympärilleen sen huomaa,eikös joskus sanottu että kun erosi ensimmäisestä meni äkkiä uudelleen suhteeseen ettei vaan jää yksin ja sehän oli virhe jonka jälkeen otti rauhallisemmin ja kolmas suhde oli se kestävä !!
Eihän seurusteluissa koskaan ole takuuta vaan aika näyttää,aivan samoin kahden sinkun välinen suhde joko onnistuu tai ei.
Myös pettämisestä voi alkaa uutta tai voi mennä kaikki.
Tarinastasi voi päätellä että teilläkin taitaa olla vieraan kanssa paljonkin tunteita mukana,ilmeisesti rohkeus puuttuu toiselta tai molemmilta ja voisihan kaikki mennäkin pieleen eikä jäisi mitään.
Siksi on helpompaa pysyä varmassa suhteessa ja kun ihminen on mitä on,useat meistä hakevat sen puuttuvan osan parisuhteensa ulkopuolelta vaikka olisikin kuinka väärin tai syntiä tai mitä lieneekään.
Kuten joku tuossa kirjoittikin,turha kiusata itseänsä täällä olevien kommenteilla.
Tehty mikä tehty ja koska sitä on jatkunut pitkään on siinä täytynyt olla jotain hyvääkin ?
Et voita mitään rypemällä itsekritiikissä ja itsesäälissä,olet päätöksesi tehnyt ja elät sen mukaan.
Eteenpäin,niin että itsellä on hyvä olla ja ei missään tapauksessa huonolla omallatunnolla,kukaan meistä ei ole virheetön mutta itselle pitää osata antaa anteeksi. - toisen naisen osa
mummo hahmo kirjoitti:
Toinen totuus: Joskus toinen suhde on se alku uudelle,loppuelämän kestävälle
rakkaudelle,sille oikealle.
Kun katsoo ympärilleen sen huomaa,eikös joskus sanottu että kun erosi ensimmäisestä meni äkkiä uudelleen suhteeseen ettei vaan jää yksin ja sehän oli virhe jonka jälkeen otti rauhallisemmin ja kolmas suhde oli se kestävä !!
Eihän seurusteluissa koskaan ole takuuta vaan aika näyttää,aivan samoin kahden sinkun välinen suhde joko onnistuu tai ei.
Myös pettämisestä voi alkaa uutta tai voi mennä kaikki.
Tarinastasi voi päätellä että teilläkin taitaa olla vieraan kanssa paljonkin tunteita mukana,ilmeisesti rohkeus puuttuu toiselta tai molemmilta ja voisihan kaikki mennäkin pieleen eikä jäisi mitään.
Siksi on helpompaa pysyä varmassa suhteessa ja kun ihminen on mitä on,useat meistä hakevat sen puuttuvan osan parisuhteensa ulkopuolelta vaikka olisikin kuinka väärin tai syntiä tai mitä lieneekään.
Kuten joku tuossa kirjoittikin,turha kiusata itseänsä täällä olevien kommenteilla.
Tehty mikä tehty ja koska sitä on jatkunut pitkään on siinä täytynyt olla jotain hyvääkin ?
Et voita mitään rypemällä itsekritiikissä ja itsesäälissä,olet päätöksesi tehnyt ja elät sen mukaan.
Eteenpäin,niin että itsellä on hyvä olla ja ei missään tapauksessa huonolla omallatunnolla,kukaan meistä ei ole virheetön mutta itselle pitää osata antaa anteeksi.mummo hahmolle...
Tarkoitatko kommentissasi sitä,että se loppuelämän kestävä rakkaus on sen salarakkaan kanssa,eikä oman aviomiehen?? Kuka tietää, vaikka loppujen lopuksi juuri se oma onkin se ainut ja oikea...kuitenkin....En vain ole sitä aiemmin oivaltanut.
En kiellä,etteikö olisi paljon tunteita ollutkin,mutta pelkäänpä,että enimmäkseen kuitenkin minun puoleltani.
Tässä tilanteessa en enää voi ajatella ottavani mitään yhteyksiä häneen.Olemme jo kaiken tämän ajan nähneet/kokeneet sen mitä on ollut tarpeellista huomatakseni kaiken olevan kuitenkin sokeutta sekä omaa elämääni kohtaan,että tähän salasuhteeseeni.
On toki ollut mieleenpainuvia keskusteluja...sitä lämpöä ja läheisyyttä mitä parisuhteessanikin olen kaivannut jo vuosia. Ja toivon todellakin sitä vielä löytäväni avioliitossani !!
En koskaan enää hae sitä salasuhteesta..se on itsensä pettämistä myös silloin.
Ei sille pohjalle voi elämäänsä rakentaa.
Ne on todellakin hetkiä ilman lupauksia mistään enemmästä...olkoonkin sitten niin,ettei kumpikaan uskalla tehdä mitään ratkaisuja asioiden suhteen. Jokatapauksessa selän takana tehtyä toimintaa. Ihan yhtä väärin hänen vaimoansa kohtaan, kuin minunkin puolisoani kohtaan.
Se on se asia jolla on merkitystä ja se minkä olen vihdoin oivaltanut. Kauan se vei,mutta toivon sen kannattavan!!
- inhorealisti12
Mieti, jos kaikki ei menekään hyvin. Jos kiihkeä seksi muuttuukin huolenpidoksi. Jos vaikka sairastut syöpään. Kumman miehistä haluat silittämään päätäsi ja hoitamaan sinua? Kumpi suree sinua arkkusi äärellä?
- Körttipappa
Nämä ovat monimutkaisia juttuja. Pessimisti uskoo, ettei vaihtamalla parane tai että lapset kärsii. Optimisti uskoo että, että kaikki muuttuu hyväksikö (mitä se sitten onkin), ihan itsestään? Itsensä voi helpommin näivettää, ja kahlata loppuelämän sumussa, kuin aktiivisesti tavoitella onnellisempaa tai edes jollain tasolla tyydyttävää parisuhdetta. Joka tapauksessa vanhakaan ei elvy ilman omaa ansiota, mutta kaikkeen tarvitaan molemmat, jotka haluavat.
- toisen naisen osa
Körttipappa kirjoitti:
Nämä ovat monimutkaisia juttuja. Pessimisti uskoo, ettei vaihtamalla parane tai että lapset kärsii. Optimisti uskoo että, että kaikki muuttuu hyväksikö (mitä se sitten onkin), ihan itsestään? Itsensä voi helpommin näivettää, ja kahlata loppuelämän sumussa, kuin aktiivisesti tavoitella onnellisempaa tai edes jollain tasolla tyydyttävää parisuhdetta. Joka tapauksessa vanhakaan ei elvy ilman omaa ansiota, mutta kaikkeen tarvitaan molemmat, jotka haluavat.
Ne on monimutkaisia asioita. Varmasti lapset kärsii,erotaan sitten miten hyvänsä.Lähteekö äiti yksinään kotoa tai juuri toisen miehen kanssa uuteen suhteeseen.Mikä on kuitenkin se huonoin vaihtoehto,jolloin voidaan ainoastaan äiti syyllistää helpoimmin. Niin tai näin...aina se koskettaa.
Siitä en tiedä muuttuuko kuitenkaan kaikki hyväksi,mutta edes hieman paremmaksikin..sekin riittää. Ei kuitenkaan aivan täydellistä sopusointua ja yhteispeliä ole koskaan parisuhteessa.Sen minäkin tiedän ja olen tähän ikään oppinut.
Ja siihen tarvitaan silloin kaksi osapuolta.Olen sitä yksin yrittänyt ja siitä ei tule mitään silloin.
Olemme olleet yhteydessä parisuhdeterapeuttiin ja varanneet ajan keskusteluun...
Siitä se alkaa se rakentaminen pala palalta!!
Ja todellakin!!! uskon uuteen mahdollisuuteen ja avioliittomme pelastumiseen. - ajatuksia...
Körttipappa kirjoitti:
Nämä ovat monimutkaisia juttuja. Pessimisti uskoo, ettei vaihtamalla parane tai että lapset kärsii. Optimisti uskoo että, että kaikki muuttuu hyväksikö (mitä se sitten onkin), ihan itsestään? Itsensä voi helpommin näivettää, ja kahlata loppuelämän sumussa, kuin aktiivisesti tavoitella onnellisempaa tai edes jollain tasolla tyydyttävää parisuhdetta. Joka tapauksessa vanhakaan ei elvy ilman omaa ansiota, mutta kaikkeen tarvitaan molemmat, jotka haluavat.
viisas. Uskoisin, että näissä salasuhteissa on monissa hyvinkin voimakkaat, jopa rakkauden tunteet. Mutta yleensä ne joudutaan ns.järkisyistä tukahduttamaan, suhde lopettamaan ja jatketaan sitä tuttua ja turvallista, riskitöntä elämää, vaikka samalla ollaan sisäisesti näivettynyttä kaivaten rakkautta, jotain enemmän mitä nyt on. Mutta kuten körttipappa kirjoittaa, se vanhakaan ei elvy, ellei molemmat halua. Täällä tämä nainen kirjoittaa, että he ovat menossa pariterapiaan..mutta aikooko tämä nainen istua pariterapiassa puimassa parisuhdettaan kertomatta sitä oleellisinta asiaa, että hänellä on ollut toistuva salasuhde samaan naiseen. Mitä voi odottaa sellaiselta parisuhdetarapialta, joka perustuu valheelliselle pohjalle..siinä vedättää niin miestään kuin terapeuttia.
- toisen naisen osa
ajatuksia... kirjoitti:
viisas. Uskoisin, että näissä salasuhteissa on monissa hyvinkin voimakkaat, jopa rakkauden tunteet. Mutta yleensä ne joudutaan ns.järkisyistä tukahduttamaan, suhde lopettamaan ja jatketaan sitä tuttua ja turvallista, riskitöntä elämää, vaikka samalla ollaan sisäisesti näivettynyttä kaivaten rakkautta, jotain enemmän mitä nyt on. Mutta kuten körttipappa kirjoittaa, se vanhakaan ei elvy, ellei molemmat halua. Täällä tämä nainen kirjoittaa, että he ovat menossa pariterapiaan..mutta aikooko tämä nainen istua pariterapiassa puimassa parisuhdettaan kertomatta sitä oleellisinta asiaa, että hänellä on ollut toistuva salasuhde samaan naiseen. Mitä voi odottaa sellaiselta parisuhdetarapialta, joka perustuu valheelliselle pohjalle..siinä vedättää niin miestään kuin terapeuttia.
On voimakkaita tunteita varmasti,mutta ei se oikeuta jatkamaan salasuhdetta.Mielestäni vakavat suhteet aloitetaan puhtaalta pöydältä. Molemmat vapaita tekemään yhdessä ja tapaamaan päivänvalossa.
Jos aikoo suhdetta jatkaa,silloin täytyy molempien ottaa ero puolisoistaan.
Voi olla,että parisuhdeterapiasta ei ole apua,mutta alunperin ongelmat ovat olleet ihan muuta minun ja puolisoni välillä ja ne on osittain johtaneet salasuhteeseen.
Voi olla,että en voi kertoa kuitenkaan tästä salasuhteestani, ehkä kerron....
Valheelliselle pohjalle rakennan silloin, jos en sitä tee...tiedän....
Voiko siitä alkaa rakentamaan..en tiedä?? - 12+2
toisen naisen osa kirjoitti:
On voimakkaita tunteita varmasti,mutta ei se oikeuta jatkamaan salasuhdetta.Mielestäni vakavat suhteet aloitetaan puhtaalta pöydältä. Molemmat vapaita tekemään yhdessä ja tapaamaan päivänvalossa.
Jos aikoo suhdetta jatkaa,silloin täytyy molempien ottaa ero puolisoistaan.
Voi olla,että parisuhdeterapiasta ei ole apua,mutta alunperin ongelmat ovat olleet ihan muuta minun ja puolisoni välillä ja ne on osittain johtaneet salasuhteeseen.
Voi olla,että en voi kertoa kuitenkaan tästä salasuhteestani, ehkä kerron....
Valheelliselle pohjalle rakennan silloin, jos en sitä tee...tiedän....
Voiko siitä alkaa rakentamaan..en tiedä??olisi hyvin erikoista käydä parisuhdeterapiasa kertomatta näin oleellista seikkaa. Silloinhan kyse on lähinnä näytelmästä, ainakin sun osalta. En ymmärrä, miten pystyt salaamaan, koska siellä terapiassa mennään niin syvälle teidän avioliittonne asioihin ja teihin, että vaikeata on. Toisekseen, miten hyödyllinen on sellainen terapia, jossa salataan jotain niin oleellista, en itse ymmärrä. Terapeuttikin pyrkii vilpittömästi teitä auttamaan, mutta miten hän voi oikeasti auttaa, kun sinä pidät suuren salaisuutesi.
- dccvb
olevan kolmannen naisen osassa. Kolmanneksi paras vaihtoehto, kunnes salarakkaasi kohtaa muitakin parempiasi. Todennäköisesti hänen kaksi parasta vaihtoehtoaan eivät ole pettäneet häntä. Sinä et kelpaa vaikituiseksi, koska olet petollinen.
- paha mies -65
Valitettavan paljon sukupuoli vaikuttaa kumman puolelle asetutaan,tässäkin nainen on se hyväksikäytetty ja toinen mies roisto,voihan se ollakin mutta muistelen muutaman vuoden taaksepäin.
Tarinastani voisi sanoa samoin että kolmas nainen ja ei kelpaa vakituiseksi mutta totuus oli että miehenä rakastin ja odotin turhaan,seksi ja olkapää kyllä kelpasivat.
Elin itse teknisesti toimivassa suhteessa mutta erittäin tunneköyhän naisen kanssa eikä ollut kovin iso kynnys antautua toiseen suhteeseen kun naapuriston erään perheen rouvan kanssa siihen ajauduttiin,
kummankaan toimimatta varsinaisesti aloitteen tekijänä.
Itse olisin ollut valmis vakituiseen suhteeseen hänen kanssaan mutta yritin pitää jalat maassa ja varoittelin häntä ettei tee mitään harkitsematonta,koska siinäkin tilanteessa ymmärsin että impulsiivisena ihmisenä hän saattaisi tehdä ratkaisuja joita ei harkitse ja se aiheuttaisi katkeruutta myöhemmin.
Hänellä oli pelissä perhe,sukulaiset,omaisuus siis kaikki.
Omaisetkin erittäin jyrkkiä joten välit olisivat katkenneet heti ja lopullisesti,kertoi hän.
Tilanteen sitten rauhoituttua kävi selväksi ettei hän uskalla tehdä rajuja ratkaisuja enkä häntä yrittänytkään siihen painostaa tai houkutella,kuitenkin ihmisen pitää itse olla varma ja tehdä se lopullinen päätös yksin ja myös kantaa siitä vastuu.
Vuosia kului ja aina kriisin hetkellä hän otti yhteyttä,juteltiin ja viestiteltiin.
Hänen toiveestaan tapailtiinkin myös seksin merkeissä eikä se itselleni tuottanut ongelmaa koska tunteita häneen oli paljon ja oma suhde kylmä.
Myöhemmin sain tarpeekseni omasta suhteesta ja elelin sinkkuna,sitten jälleen seurustelusuhteessa joka oli ihan ok mutta ei se oikea.Tunteet taisivat olla jossain muualla ja edelleen olkapäätäni kaivattiin pahoina hetkinä,milloin oli puoliso välinpitämätön,tunneköyhä ja milloin jotain muita huolia.
Tapaamisiakin ehdoteltiin mutta loppujen lopuksi väsähdin ajatukseen pikaseksistä jossain,milloin missäkin.
Hellyydellä jota koimme ja joka yleensä johti myös seksiin, hän hän aina pärjäsi hetken ja sai omien sanojensa mukaan sitä hellyyttä jota oma puoliso ei pysty antamaan.Heillä hellyys kuulemma rajoittuu vähiin kosketuksiin seksin yhteydessä,ei muuten.
No,nyt suhde häneen on ohi ja itsekin löysin sen oikean,hellyydenkipeän naisen joka osaa arvostaa sitä,
hellyyttä ja tasa-arvoa suhteessa.
Tuolle naiselle vuosien takaa ja muillekin on pakko mainita että vaikka perus hetero mies olenkin,
ei pelkkä pikapano tai suuseksi jossain eteisessä puolisosi käydessä asioilla ole kuitenkaan kuin kylmää seksiä.No ei siitä moraalista ongelmaa tullut ja tyydyttäähän se himot hetkeksi.
Ainakin itse haluan hiukan enemmän ja kysynkin kuka se hyväksikäytetty on,onko se nainen joka saa halutessaan jotain mitä kotona ei saa vai onko se suhteen toinen osapuoli eli se vieras mies joka,jaa,
kumpaa hän tekee.Antaako vai saako jos on on seksiä pyydetty,enkös silloin antanut jos pyynnöstä kävin
antamassa mitä milloinkin haluttiin ja sitten äkkiä ulos ennen puolison saapumista ?
Eiköhän perinteinen mies-nais asettelu jouda romukoppaan,meitä ihmisiä on moneen lähtöön.
Kyllä naisetkin osaavat ja mainitsemani nainen oli siinä etevä,milloin minkäkin syyn varjolla puhelu ja toive tavata juttelun merkeissä mutta usein lipsahti että oli käyty suihkussa ja laitettu ykköset alle eli perusajatuksena oli saada seksiä mutta eihän sitä kai sitten nainen voi sanoa.No,tulihan se seksin jälkeen usein että tätä olin kaivannut ja kannatti lähteä tämän vuoksi ja en käynyt turhaan suihkussa.
No,tuosta lienee jo kohta puoli vuosikymmntä ja yhteydenotot ovat loppuneet,kielsin häntä enää soittelemasta ja olen kuullut että seuraava mies on työn alla !
Olenko petollinen,kelpaanko vakituiseksi ?
En ole kertaakaan pettänyt nykyisessä suhteessa ja kelvannutkin näköjään jo vuosia.
Tuon entisen naapuriston rouvan olisin silloin halunnut,nyt en enää,en hetkeksi enkä vakituiseksi. - toisen naisen osa
paha mies -65 kirjoitti:
Valitettavan paljon sukupuoli vaikuttaa kumman puolelle asetutaan,tässäkin nainen on se hyväksikäytetty ja toinen mies roisto,voihan se ollakin mutta muistelen muutaman vuoden taaksepäin.
Tarinastani voisi sanoa samoin että kolmas nainen ja ei kelpaa vakituiseksi mutta totuus oli että miehenä rakastin ja odotin turhaan,seksi ja olkapää kyllä kelpasivat.
Elin itse teknisesti toimivassa suhteessa mutta erittäin tunneköyhän naisen kanssa eikä ollut kovin iso kynnys antautua toiseen suhteeseen kun naapuriston erään perheen rouvan kanssa siihen ajauduttiin,
kummankaan toimimatta varsinaisesti aloitteen tekijänä.
Itse olisin ollut valmis vakituiseen suhteeseen hänen kanssaan mutta yritin pitää jalat maassa ja varoittelin häntä ettei tee mitään harkitsematonta,koska siinäkin tilanteessa ymmärsin että impulsiivisena ihmisenä hän saattaisi tehdä ratkaisuja joita ei harkitse ja se aiheuttaisi katkeruutta myöhemmin.
Hänellä oli pelissä perhe,sukulaiset,omaisuus siis kaikki.
Omaisetkin erittäin jyrkkiä joten välit olisivat katkenneet heti ja lopullisesti,kertoi hän.
Tilanteen sitten rauhoituttua kävi selväksi ettei hän uskalla tehdä rajuja ratkaisuja enkä häntä yrittänytkään siihen painostaa tai houkutella,kuitenkin ihmisen pitää itse olla varma ja tehdä se lopullinen päätös yksin ja myös kantaa siitä vastuu.
Vuosia kului ja aina kriisin hetkellä hän otti yhteyttä,juteltiin ja viestiteltiin.
Hänen toiveestaan tapailtiinkin myös seksin merkeissä eikä se itselleni tuottanut ongelmaa koska tunteita häneen oli paljon ja oma suhde kylmä.
Myöhemmin sain tarpeekseni omasta suhteesta ja elelin sinkkuna,sitten jälleen seurustelusuhteessa joka oli ihan ok mutta ei se oikea.Tunteet taisivat olla jossain muualla ja edelleen olkapäätäni kaivattiin pahoina hetkinä,milloin oli puoliso välinpitämätön,tunneköyhä ja milloin jotain muita huolia.
Tapaamisiakin ehdoteltiin mutta loppujen lopuksi väsähdin ajatukseen pikaseksistä jossain,milloin missäkin.
Hellyydellä jota koimme ja joka yleensä johti myös seksiin, hän hän aina pärjäsi hetken ja sai omien sanojensa mukaan sitä hellyyttä jota oma puoliso ei pysty antamaan.Heillä hellyys kuulemma rajoittuu vähiin kosketuksiin seksin yhteydessä,ei muuten.
No,nyt suhde häneen on ohi ja itsekin löysin sen oikean,hellyydenkipeän naisen joka osaa arvostaa sitä,
hellyyttä ja tasa-arvoa suhteessa.
Tuolle naiselle vuosien takaa ja muillekin on pakko mainita että vaikka perus hetero mies olenkin,
ei pelkkä pikapano tai suuseksi jossain eteisessä puolisosi käydessä asioilla ole kuitenkaan kuin kylmää seksiä.No ei siitä moraalista ongelmaa tullut ja tyydyttäähän se himot hetkeksi.
Ainakin itse haluan hiukan enemmän ja kysynkin kuka se hyväksikäytetty on,onko se nainen joka saa halutessaan jotain mitä kotona ei saa vai onko se suhteen toinen osapuoli eli se vieras mies joka,jaa,
kumpaa hän tekee.Antaako vai saako jos on on seksiä pyydetty,enkös silloin antanut jos pyynnöstä kävin
antamassa mitä milloinkin haluttiin ja sitten äkkiä ulos ennen puolison saapumista ?
Eiköhän perinteinen mies-nais asettelu jouda romukoppaan,meitä ihmisiä on moneen lähtöön.
Kyllä naisetkin osaavat ja mainitsemani nainen oli siinä etevä,milloin minkäkin syyn varjolla puhelu ja toive tavata juttelun merkeissä mutta usein lipsahti että oli käyty suihkussa ja laitettu ykköset alle eli perusajatuksena oli saada seksiä mutta eihän sitä kai sitten nainen voi sanoa.No,tulihan se seksin jälkeen usein että tätä olin kaivannut ja kannatti lähteä tämän vuoksi ja en käynyt turhaan suihkussa.
No,tuosta lienee jo kohta puoli vuosikymmntä ja yhteydenotot ovat loppuneet,kielsin häntä enää soittelemasta ja olen kuullut että seuraava mies on työn alla !
Olenko petollinen,kelpaanko vakituiseksi ?
En ole kertaakaan pettänyt nykyisessä suhteessa ja kelvannutkin näköjään jo vuosia.
Tuon entisen naapuriston rouvan olisin silloin halunnut,nyt en enää,en hetkeksi enkä vakituiseksi.Osuit niin naulan kantaan kommentissasi. Käänteisesti katsottuna,eli minä sinun asemassasi....Juuri tuolla tavoin sitten aloin itsekin asiat kokemaan.
Sittemmin,kun asioita mietin..En minä hänelle kelvannut muuhun koko aikana.. Silloinkin, kun puhuin joskus omista vaikeuksistani.kerroin eroavani ja muuttavani yksikseni mahdollisesti.Tuumasi siihen,että kyllä minä pian jonkun nallekarhun löydän rinnalleni,etten voisi kovin kauaa olla yksinäni. Mielestäni sekin kertoo hänen motiiveistaan.Ei hänellä ollut koskaan aikeitakaan minua ottaa..olisi tilanne ollut millainen hyvänsä.
Tuumasi vain usein,että pitää nauttia niistä hetkistä mitä saadaan...ei yhtään enempää...ei lupauksia,ei velvollisuuksia,ei sitoumuksia mihinkään...kätevää!!!
Hänenkö takiaan minun olisi pitänyt tuhota avioliittoni??? EI IKINÄ!! Vaikken sitä enää kuntoon saisikaan,niin teen sitten omat ratkaisuni eroanko vaiko en??? Mutta hänestä minä en haaveile enää.
Asun ennemmin vaikka yksin ,jollen toisiaan sitä nallekarhuani löydä enää elämääni...siinä tapauksessa siis jos ero tulee nykyisestä, mutta salasuhteet on taakse jäänyttä elämää!!! - tosiaankin peräti
toisen naisen osa kirjoitti:
Osuit niin naulan kantaan kommentissasi. Käänteisesti katsottuna,eli minä sinun asemassasi....Juuri tuolla tavoin sitten aloin itsekin asiat kokemaan.
Sittemmin,kun asioita mietin..En minä hänelle kelvannut muuhun koko aikana.. Silloinkin, kun puhuin joskus omista vaikeuksistani.kerroin eroavani ja muuttavani yksikseni mahdollisesti.Tuumasi siihen,että kyllä minä pian jonkun nallekarhun löydän rinnalleni,etten voisi kovin kauaa olla yksinäni. Mielestäni sekin kertoo hänen motiiveistaan.Ei hänellä ollut koskaan aikeitakaan minua ottaa..olisi tilanne ollut millainen hyvänsä.
Tuumasi vain usein,että pitää nauttia niistä hetkistä mitä saadaan...ei yhtään enempää...ei lupauksia,ei velvollisuuksia,ei sitoumuksia mihinkään...kätevää!!!
Hänenkö takiaan minun olisi pitänyt tuhota avioliittoni??? EI IKINÄ!! Vaikken sitä enää kuntoon saisikaan,niin teen sitten omat ratkaisuni eroanko vaiko en??? Mutta hänestä minä en haaveile enää.
Asun ennemmin vaikka yksin ,jollen toisiaan sitä nallekarhuani löydä enää elämääni...siinä tapauksessa siis jos ero tulee nykyisestä, mutta salasuhteet on taakse jäänyttä elämää!!!20v. oivaltaa ettei hänen salarakkaansa välittänyt hänestä tippaakaan? Luulisi naisen nyt vähemmälläkin asia oppia, ja myös se että jos ukko vain seksiä halusi niin ei hän sinusta välitä.
- ikäneito rannikolta
tosiaankin peräti kirjoitti:
20v. oivaltaa ettei hänen salarakkaansa välittänyt hänestä tippaakaan? Luulisi naisen nyt vähemmälläkin asia oppia, ja myös se että jos ukko vain seksiä halusi niin ei hän sinusta välitä.
Kuulematta myös toisen osapuolen näkemystä vaikea ottaa kantaa.
Mutta huvittaa lukea ihmisten varmoja kommentteja ja tuomioita,näyttää olevan sukupuolesta
kiinni kummasta tehdään syyllinen,riippumatta tekemisistä.
Sinun "tosiaankin peräti" olettamuksesi vain seksistä perustuu mihin ? Luin uudellen koko ketjun ja sain käsityksen että kyse oli muustakin kuin seksistä enkä löytänyt kohtaa jossa olisi mainittu tuollaista ?
Oliko aloitteen tekijä silloin ihan ensimmäisellä kerralla jompikumpi vai tapahtuiko se vain ?
Kuka oli aloitteellinen tapaamisissa ja yhteydenpidossa,yleensä ?
Tehtiinkö ja vaadittiinko lupauksia ?
Kuka halusi seksiä,oliko se aina mies vai toisinpäin ?
Vaatiko muuten kumpikaan mitään toiselta ?
Tehtiinkö lupauksia jatkosta,eroista ja yhteenmenosta ?
Aloittaja mainitsee kuitenkin keskusteluista ja hellyydestä jota on kokenut saaneensa eli ei kuulosta kovin hyväksikäytetyltä vaan parisuhteelta,salaiselta ja kielletyltä tosin ! - petetty mies
toisen naisen osa kirjoitti:
Osuit niin naulan kantaan kommentissasi. Käänteisesti katsottuna,eli minä sinun asemassasi....Juuri tuolla tavoin sitten aloin itsekin asiat kokemaan.
Sittemmin,kun asioita mietin..En minä hänelle kelvannut muuhun koko aikana.. Silloinkin, kun puhuin joskus omista vaikeuksistani.kerroin eroavani ja muuttavani yksikseni mahdollisesti.Tuumasi siihen,että kyllä minä pian jonkun nallekarhun löydän rinnalleni,etten voisi kovin kauaa olla yksinäni. Mielestäni sekin kertoo hänen motiiveistaan.Ei hänellä ollut koskaan aikeitakaan minua ottaa..olisi tilanne ollut millainen hyvänsä.
Tuumasi vain usein,että pitää nauttia niistä hetkistä mitä saadaan...ei yhtään enempää...ei lupauksia,ei velvollisuuksia,ei sitoumuksia mihinkään...kätevää!!!
Hänenkö takiaan minun olisi pitänyt tuhota avioliittoni??? EI IKINÄ!! Vaikken sitä enää kuntoon saisikaan,niin teen sitten omat ratkaisuni eroanko vaiko en??? Mutta hänestä minä en haaveile enää.
Asun ennemmin vaikka yksin ,jollen toisiaan sitä nallekarhuani löydä enää elämääni...siinä tapauksessa siis jos ero tulee nykyisestä, mutta salasuhteet on taakse jäänyttä elämää!!!Siis kuulostat katkeralta mietteissäsi,oletko katkera siitä ettet uskaltanut lähteä liitostasi vai
siitä ettet uskalla jatkaa toista suhdetta vai mistä ?
Olisitko siis lähtenyt kyseisen miehen matkaan jos hän olisi pyytänyt,tuosta vaan ??
Tuskin,eli voitko etsiä syyllistä tunteisiisi mistään muualta kuin peilistä ?
Oli pakko kommentoida kun itseäni syytettiin samasta aikoinaan,tosin asia puhuttiin loppuun myöhemmin ja ko.nainen myönsi että ei olisikaan halunnut lähteä ja kiitti jälkeenpäin etten houkutellut herkimmällä hetkellä häntä siihen !
En ollut luvannut enkä suunnitellut mitään,kyse oli suhteesta ja se oli sovittu,silti syytettiin jälkeenpäin että ajattelin vain seksiä.
No totuus oli toinen ja sekin keskustellessa palasi mieleen,taisi ollakin toisinpäin eli aloite hänellä. - toisen naisen osa
ikäneito rannikolta kirjoitti:
Kuulematta myös toisen osapuolen näkemystä vaikea ottaa kantaa.
Mutta huvittaa lukea ihmisten varmoja kommentteja ja tuomioita,näyttää olevan sukupuolesta
kiinni kummasta tehdään syyllinen,riippumatta tekemisistä.
Sinun "tosiaankin peräti" olettamuksesi vain seksistä perustuu mihin ? Luin uudellen koko ketjun ja sain käsityksen että kyse oli muustakin kuin seksistä enkä löytänyt kohtaa jossa olisi mainittu tuollaista ?
Oliko aloitteen tekijä silloin ihan ensimmäisellä kerralla jompikumpi vai tapahtuiko se vain ?
Kuka oli aloitteellinen tapaamisissa ja yhteydenpidossa,yleensä ?
Tehtiinkö ja vaadittiinko lupauksia ?
Kuka halusi seksiä,oliko se aina mies vai toisinpäin ?
Vaatiko muuten kumpikaan mitään toiselta ?
Tehtiinkö lupauksia jatkosta,eroista ja yhteenmenosta ?
Aloittaja mainitsee kuitenkin keskusteluista ja hellyydestä jota on kokenut saaneensa eli ei kuulosta kovin hyväksikäytetyltä vaan parisuhteelta,salaiselta ja kielletyltä tosin !Tuo "toisen miehen osa" nimimerkin tapaus oli karrikoidumpi tietenkin,kuin omani, mutta perusluonteeltaan samoja asioita.
niinkuin sanoin,että meillä ei ollut pelkkää seksiä tämä suhteemme...paljon paljon muutakin oli.Yhtäkaikki .Edelliseen viestiin viitaten.....minä olin se aloitteellisempi osapuoli yhteydenpidossa ja juuri se minua myös häiritsi loppujen lopuksi. Ja kysyinkin häneltä,että häiritseekö se...sanoi,että ei...puhelimessa on nappi josta voi sulkea sen tarvittaessa.( tämä liittymä oli ainoastaan meidän käytössä )
Niinkuin aiemmin sanoin...ei tehty lupauksia mistään...millään kerroilla,MUTTA minä ilmaisin kyllä halukkuuteni mielestäni kyllin hyvin siihen vielä viime kesänä.
Se,että miksi jatkossa mieli muuttui...sain tietää salaisuuksia hänestä...olkoonkin menneisyydestä,mutta sen jälkeen(viime syksynä) aloin miettimään hänen todellista luonnettaan.Juuri noita mitä aiemmissa viesteissäni olen kirjoittanut.
En ole ollut hänen "elämänsä nainen" koskaan!!!( vaikka olisin joskus halunnut/luullut ) niin.
Se,että kumpi halusi seksiä ja miten?? ehkä minäkin...ja kyllä hänkin yhtälailla...Toki jäi myönteistäkin muistoa,en kiellä....Olen saanut hellyyttä,ystävyyttä huolenpitoa,mutta ne eivät riittäneet enää mihinkään jatkoon. Kaiken jälkeen.
Viime syksyn jälkeen en olisi enää lupauksia tehnytkään...missään tapauksessa mistään yhteisestä.
Vaikka vielä itse "tekohengitin" uudelleen pienen eron jälkeen viime syksynä. Todeten sitten kuitenkin,että taisi olla tämä juttu sitten tässä...
En nähnyt mitään syytä jatkaa enempää,enkä halunnut tuhota mitään..enempää hänen avioliittoaan,kuin omaani. - toisen naisen osa
petetty mies kirjoitti:
Siis kuulostat katkeralta mietteissäsi,oletko katkera siitä ettet uskaltanut lähteä liitostasi vai
siitä ettet uskalla jatkaa toista suhdetta vai mistä ?
Olisitko siis lähtenyt kyseisen miehen matkaan jos hän olisi pyytänyt,tuosta vaan ??
Tuskin,eli voitko etsiä syyllistä tunteisiisi mistään muualta kuin peilistä ?
Oli pakko kommentoida kun itseäni syytettiin samasta aikoinaan,tosin asia puhuttiin loppuun myöhemmin ja ko.nainen myönsi että ei olisikaan halunnut lähteä ja kiitti jälkeenpäin etten houkutellut herkimmällä hetkellä häntä siihen !
En ollut luvannut enkä suunnitellut mitään,kyse oli suhteesta ja se oli sovittu,silti syytettiin jälkeenpäin että ajattelin vain seksiä.
No totuus oli toinen ja sekin keskustellessa palasi mieleen,taisi ollakin toisinpäin eli aloite hänellä.En ole todellakaan katkera...en...katuva ennemminkin!!!
Minulla ei ollut enää perusteita miksi jatkaa salasuhdetta...varsinkaan vain siitä syystä,että saan häneltä hellyyttä ym.
Enkä todellakaan olisi lähtenyt tuosta vaan...ei kai kukaan niin tee!!!
Siihen tarvitaan myöskin kaksi ihmistä, jotka ovat luvanneet suunnitella elämäänsä YHDESSÄ eteenpäin!!! Ei riitä,että minä haaveilen sitä tai annan ymmärtää niin olevan asioiden.Vielä viime kesänä olin valmis siihen....olin rakastunut,kaipasin,pelkäsin menettäväni hänet. Olisin halunnut hänet omakseni...sanoinkin......hän sanoi,että meistä ei voi koskaan tulla mitään....Eikö se ole aivan selvästi sanottu silloin???
Salasuhdetta olisi ollut valmis jatkamaan kyllä.
Ei voi tältä pohjalta lähteä suinpäin mihinkään,ellei ole edes varma toisen tunteista itseään kohtaan ja se,että haluaako hän sinut päivänvaloon???!!
Peiliin voin katsoa ainoastaan ja todeta,että olinpa tyhmä,kun annoin itseni rakastua häneen.... - pölläkkä
toisen naisen osa kirjoitti:
En ole todellakaan katkera...en...katuva ennemminkin!!!
Minulla ei ollut enää perusteita miksi jatkaa salasuhdetta...varsinkaan vain siitä syystä,että saan häneltä hellyyttä ym.
Enkä todellakaan olisi lähtenyt tuosta vaan...ei kai kukaan niin tee!!!
Siihen tarvitaan myöskin kaksi ihmistä, jotka ovat luvanneet suunnitella elämäänsä YHDESSÄ eteenpäin!!! Ei riitä,että minä haaveilen sitä tai annan ymmärtää niin olevan asioiden.Vielä viime kesänä olin valmis siihen....olin rakastunut,kaipasin,pelkäsin menettäväni hänet. Olisin halunnut hänet omakseni...sanoinkin......hän sanoi,että meistä ei voi koskaan tulla mitään....Eikö se ole aivan selvästi sanottu silloin???
Salasuhdetta olisi ollut valmis jatkamaan kyllä.
Ei voi tältä pohjalta lähteä suinpäin mihinkään,ellei ole edes varma toisen tunteista itseään kohtaan ja se,että haluaako hän sinut päivänvaloon???!!
Peiliin voin katsoa ainoastaan ja todeta,että olinpa tyhmä,kun annoin itseni rakastua häneen....Toisen naisen osa... hmm, olen avioliitossani se toinen nainen, eli olen siirtynyt petetystä pettäjäksi.
Miehelläni on uusi nainen jonka kanssa on menossa yhteen.
Minä olen se jonka kanssa mies nyt pettää uutta, käymme viettämässä öitä hotelleissa, Tallinnassa ja mökeillä pari yötä viikonloppuina.
Mies soittaa uudelle tulevansa sitten sunnuntaina käymään lauantain sijaan, joten perjantaina lähdemme ja tulemme sunnuntaiksi takaisin.
Saan todellisen tyydytyksen siitä että mies pettää tätä ylimielistä omistushaluista uutta.
Tämä on vain elämää, eikä katkeruutta. - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
En ole todellakaan katkera...en...katuva ennemminkin!!!
Minulla ei ollut enää perusteita miksi jatkaa salasuhdetta...varsinkaan vain siitä syystä,että saan häneltä hellyyttä ym.
Enkä todellakaan olisi lähtenyt tuosta vaan...ei kai kukaan niin tee!!!
Siihen tarvitaan myöskin kaksi ihmistä, jotka ovat luvanneet suunnitella elämäänsä YHDESSÄ eteenpäin!!! Ei riitä,että minä haaveilen sitä tai annan ymmärtää niin olevan asioiden.Vielä viime kesänä olin valmis siihen....olin rakastunut,kaipasin,pelkäsin menettäväni hänet. Olisin halunnut hänet omakseni...sanoinkin......hän sanoi,että meistä ei voi koskaan tulla mitään....Eikö se ole aivan selvästi sanottu silloin???
Salasuhdetta olisi ollut valmis jatkamaan kyllä.
Ei voi tältä pohjalta lähteä suinpäin mihinkään,ellei ole edes varma toisen tunteista itseään kohtaan ja se,että haluaako hän sinut päivänvaloon???!!
Peiliin voin katsoa ainoastaan ja todeta,että olinpa tyhmä,kun annoin itseni rakastua häneen....tämä lasten suhtautuminen äitiin petoksen jälkeen niin pitkälle, että tyttäremme joka menee naimisiin ensi heinäkuussa sanoi ettei kutsu äitiiään lainkaan häihin. Sain kuitenkin pitkien keskustelujen jälkeen tyttäreni perumaan sen päätöksen. Sanoin että vaikka äiti on toiminut koko perhettä vastaan törkeästi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on edelleenkin tyttäremme äiti.
Tällä hetkellä äiti ja tytär ovat jonkinlaisissa väleissä, mutta väitän että pitkään kestää ennen kuin välit tulevat kokonaan kuntoon, jos sitten koskaan täysin. Parempi silti että ovat jonkinlaisissa väleissä, kuin että olisivat pahoissa riidoissa.
Tästä vaan näkee sen, että vaikka tyttäremme oli jo muuttanut pois kotoa, niin hän koki erittäin raskaaksi sen, että minua oltiin vuosikausia petetty. - toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
tämä lasten suhtautuminen äitiin petoksen jälkeen niin pitkälle, että tyttäremme joka menee naimisiin ensi heinäkuussa sanoi ettei kutsu äitiiään lainkaan häihin. Sain kuitenkin pitkien keskustelujen jälkeen tyttäreni perumaan sen päätöksen. Sanoin että vaikka äiti on toiminut koko perhettä vastaan törkeästi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on edelleenkin tyttäremme äiti.
Tällä hetkellä äiti ja tytär ovat jonkinlaisissa väleissä, mutta väitän että pitkään kestää ennen kuin välit tulevat kokonaan kuntoon, jos sitten koskaan täysin. Parempi silti että ovat jonkinlaisissa väleissä, kuin että olisivat pahoissa riidoissa.
Tästä vaan näkee sen, että vaikka tyttäremme oli jo muuttanut pois kotoa, niin hän koki erittäin raskaaksi sen, että minua oltiin vuosikausia petetty.Tuo kuvastaa hyvin niitä aatoksia ,miten varmasti useimmat lapset mieltää tällaisen tilanteen. Sitä juuri itsekin pelkäsin,että jos salasuhteeni tulee ilmi niin näin tulee varmasti käymään meilläkin.
Tosin noissa edellä kirjoittamissani viesteissä jo kerroinkin välien katkaisemisen salarakkaaseeni olleen jo ajatuksissa viime syksynä.Ja niinkuin varmasti saatoit lukeakin niistä...ei olisi ollut mitään perusteita edes jatkaa ja sitä kautta rikkoa perhettäni,katkaista välejäni sukulaisiinkin.
Olin jo herännyt ajatukseen aiemminkin...ja katkaisinkin välit,mutta hän osasi vielä puhua asiat "parhain päin".
Niin tai näin...kaikki on ohi hänen kanssaan ja uusintaa ei tule enää...lapset ovat minulle kuitenkin niin rakkaita. Haluan kuulua heidän elämäänsä vielä...Nähdä jopa ne lapsenlapsetkin ja toimia vielä mummun osassakin. Jos elonpäiviä riittää ja niitä annetaan. - Jii*
toisen naisen osa kirjoitti:
Tuo "toisen miehen osa" nimimerkin tapaus oli karrikoidumpi tietenkin,kuin omani, mutta perusluonteeltaan samoja asioita.
niinkuin sanoin,että meillä ei ollut pelkkää seksiä tämä suhteemme...paljon paljon muutakin oli.Yhtäkaikki .Edelliseen viestiin viitaten.....minä olin se aloitteellisempi osapuoli yhteydenpidossa ja juuri se minua myös häiritsi loppujen lopuksi. Ja kysyinkin häneltä,että häiritseekö se...sanoi,että ei...puhelimessa on nappi josta voi sulkea sen tarvittaessa.( tämä liittymä oli ainoastaan meidän käytössä )
Niinkuin aiemmin sanoin...ei tehty lupauksia mistään...millään kerroilla,MUTTA minä ilmaisin kyllä halukkuuteni mielestäni kyllin hyvin siihen vielä viime kesänä.
Se,että miksi jatkossa mieli muuttui...sain tietää salaisuuksia hänestä...olkoonkin menneisyydestä,mutta sen jälkeen(viime syksynä) aloin miettimään hänen todellista luonnettaan.Juuri noita mitä aiemmissa viesteissäni olen kirjoittanut.
En ole ollut hänen "elämänsä nainen" koskaan!!!( vaikka olisin joskus halunnut/luullut ) niin.
Se,että kumpi halusi seksiä ja miten?? ehkä minäkin...ja kyllä hänkin yhtälailla...Toki jäi myönteistäkin muistoa,en kiellä....Olen saanut hellyyttä,ystävyyttä huolenpitoa,mutta ne eivät riittäneet enää mihinkään jatkoon. Kaiken jälkeen.
Viime syksyn jälkeen en olisi enää lupauksia tehnytkään...missään tapauksessa mistään yhteisestä.
Vaikka vielä itse "tekohengitin" uudelleen pienen eron jälkeen viime syksynä. Todeten sitten kuitenkin,että taisi olla tämä juttu sitten tässä...
En nähnyt mitään syytä jatkaa enempää,enkä halunnut tuhota mitään..enempää hänen avioliittoaan,kuin omaani.mulla on hyvin samantapaisia kokemuksia suhteesta varatun miehen kanssa. Suhteemme kesti kaksi vuotta ja lopulta päättyi samalla lailla..ensin oli viime kesänä ero ja sitten sen jälkeen jatkoimme vielä, mutta se oli siinä sitten, se oli enää vain tekohengitystä, jossa minä roikuin hänessä kiireisessä ihmisessä. Meilläkin niin päin,että minä olin aloitteellisempi yhteydenpidossa, siitä tuli se tunne roikkumisesta ja että on jotenkin altavastaajana, koko ajan epävarma tunne siitä, välittääkö hän vai ei. Kun kysyin, hän aina vastasi,että välittää, mutta samaan syssyyn kertoi, että kun hänen elämässäänon niin paljon kaikkea niin hän ei siksi ehdi tavata, vaikka haluaisikin. Ja toki hänellä on paljon kaikkea, mutta mä ajattelen niin, että ken tahtoo, hän voi. Mutta hän ei tahtonut, siitä se oli kiinni. Myönsin itselleni, että en oo miehelle mikään elämää suurempi juttu, vaan jonkinlainen lohtu, henkireikä raskaassa arjessa. Kyllä mies välitti, mutt välittämisen aste oli aivan eri luokkaa kuin se, että minä olin valtavan rakastunut häneen. odotin päiväkausia kuulevani hänestä edes jotain. Oma avioliittoni meni, menee edelleen huonosti, Olin niin rakastunut, että olisin ottanut avioeron tuon miehen vuoksi, mutta mies ei eroa ikinä vaimostaan. Hän oli aina vaivautunut, jos tuli puhe tällaisista asioista, että miten kotona menee, hän ei edes halunnut kuulla niistä. Hän ei ikinä olisi eronnut minun tai kenenkään muunkaan vuoksi, mutta hän olisi jatkanut salasuhdettamme pikaisten tapaamisten merkeissä maailman tappiin. Kelpasin kakkoseksi, mutten ikinä vaimoksi. Mulla jotenkin aukesi rakastuneen silmät, enkä enää halunnut jatkaa miehen kanssa, hänen ehdoillaan, odottaen hänen yhtedenottojaan, koska minä vähensin omia yhteydenottojani juuri siksi, etten olisi roikkuja. Se meni tuollaiseksi pelaamiseksi, missä mun piti viestejäkin vähentää,e tten hänen kiireitään häiritsisi. Ei sellainen mies minusta välitä, joka aina ei edes ehtinyt vastata viesteihini. Mulle tuli todella torjuttu olo, aloim hävetä itseäni ja sitä, etten tajunnut, että kyseessä taisi olla pelimies. Selvisi, että hän oli pettänyt vaimoaan pitkissä salasuhteissa vuosien ajan. Että silleen. Olen edelleen avioliitossani, ero on yksi vaihtoehto, olemme siitä puhuneet ja pohtineet, miehenikään ei luonnollisesti ole onnellinen. Olen sanonut, että koska vaan saa lähteä.Mutta toisen naisen osa on nähty. Sellaista en enää halua kokea. haluan olla suhteessa rehellisesti, avoimin kortein, ilman noin sairasta suurta salaisuutta, jok a loppujen lopuksi aiheutti minussa valtavaa ahdistusta ja häpeää.
- toisen naisen osa
Jii* kirjoitti:
mulla on hyvin samantapaisia kokemuksia suhteesta varatun miehen kanssa. Suhteemme kesti kaksi vuotta ja lopulta päättyi samalla lailla..ensin oli viime kesänä ero ja sitten sen jälkeen jatkoimme vielä, mutta se oli siinä sitten, se oli enää vain tekohengitystä, jossa minä roikuin hänessä kiireisessä ihmisessä. Meilläkin niin päin,että minä olin aloitteellisempi yhteydenpidossa, siitä tuli se tunne roikkumisesta ja että on jotenkin altavastaajana, koko ajan epävarma tunne siitä, välittääkö hän vai ei. Kun kysyin, hän aina vastasi,että välittää, mutta samaan syssyyn kertoi, että kun hänen elämässäänon niin paljon kaikkea niin hän ei siksi ehdi tavata, vaikka haluaisikin. Ja toki hänellä on paljon kaikkea, mutta mä ajattelen niin, että ken tahtoo, hän voi. Mutta hän ei tahtonut, siitä se oli kiinni. Myönsin itselleni, että en oo miehelle mikään elämää suurempi juttu, vaan jonkinlainen lohtu, henkireikä raskaassa arjessa. Kyllä mies välitti, mutt välittämisen aste oli aivan eri luokkaa kuin se, että minä olin valtavan rakastunut häneen. odotin päiväkausia kuulevani hänestä edes jotain. Oma avioliittoni meni, menee edelleen huonosti, Olin niin rakastunut, että olisin ottanut avioeron tuon miehen vuoksi, mutta mies ei eroa ikinä vaimostaan. Hän oli aina vaivautunut, jos tuli puhe tällaisista asioista, että miten kotona menee, hän ei edes halunnut kuulla niistä. Hän ei ikinä olisi eronnut minun tai kenenkään muunkaan vuoksi, mutta hän olisi jatkanut salasuhdettamme pikaisten tapaamisten merkeissä maailman tappiin. Kelpasin kakkoseksi, mutten ikinä vaimoksi. Mulla jotenkin aukesi rakastuneen silmät, enkä enää halunnut jatkaa miehen kanssa, hänen ehdoillaan, odottaen hänen yhtedenottojaan, koska minä vähensin omia yhteydenottojani juuri siksi, etten olisi roikkuja. Se meni tuollaiseksi pelaamiseksi, missä mun piti viestejäkin vähentää,e tten hänen kiireitään häiritsisi. Ei sellainen mies minusta välitä, joka aina ei edes ehtinyt vastata viesteihini. Mulle tuli todella torjuttu olo, aloim hävetä itseäni ja sitä, etten tajunnut, että kyseessä taisi olla pelimies. Selvisi, että hän oli pettänyt vaimoaan pitkissä salasuhteissa vuosien ajan. Että silleen. Olen edelleen avioliitossani, ero on yksi vaihtoehto, olemme siitä puhuneet ja pohtineet, miehenikään ei luonnollisesti ole onnellinen. Olen sanonut, että koska vaan saa lähteä.Mutta toisen naisen osa on nähty. Sellaista en enää halua kokea. haluan olla suhteessa rehellisesti, avoimin kortein, ilman noin sairasta suurta salaisuutta, jok a loppujen lopuksi aiheutti minussa valtavaa ahdistusta ja häpeää.
Voi miten tekstisi olikin kuin juuri minun kirjoittamaani...Uskomatonta!!
Juuri noin minäkin asian koin....roikkumisena nimenomaan...Ei kuulemma häntä vaivannut.Ja niinkuin aiemmin sanoin puhelimen sai silloin kiinni,kun ei halunnut minusta mitään kuulla ( siis omat liittymät väilillämme,jotka eivät olleet muussa käytössä)
Sitten sähköpostiinkin tuli vastauksia harvakseltaan.Sanoin,että toivoisin parempaa kohtelua.No se parani kyllä siltä osin. Sitten ei tullutkaan sovittuja soittoja ym ym. ja vaadin selityksiä...Eihä siitä mitään tule. Sitten työtilanteet muttui ym ym ...juuri noin se meni meilläkin. - toisen naisen osa
toisen naisen osa kirjoitti:
Voi miten tekstisi olikin kuin juuri minun kirjoittamaani...Uskomatonta!!
Juuri noin minäkin asian koin....roikkumisena nimenomaan...Ei kuulemma häntä vaivannut.Ja niinkuin aiemmin sanoin puhelimen sai silloin kiinni,kun ei halunnut minusta mitään kuulla ( siis omat liittymät väilillämme,jotka eivät olleet muussa käytössä)
Sitten sähköpostiinkin tuli vastauksia harvakseltaan.Sanoin,että toivoisin parempaa kohtelua.No se parani kyllä siltä osin. Sitten ei tullutkaan sovittuja soittoja ym ym. ja vaadin selityksiä...Eihä siitä mitään tule. Sitten työtilanteet muttui ym ym ...juuri noin se meni meilläkin....piti vielä sanoa,että tunsin olevani täysin hänen armoillaan, loppuvaiheessa se oli toisaan aina minä,joka otin yhteyttä.Sähköpostiinkaan ei tullut viestiä,ellen minä olisi sinne ensin jotakin laittanut. Niin ja tosiaan me työkuviot muuttui nyt keväällä vuorotöiksi ym. muutosta tulossa elämäänsä.
Sanoin hänelle tuntevani voimakkaita tunteita häntä kohtaan. ( vielä kesällä ).Siksi kyselin häneltä vastakaikua omilleni.Ei kuulemma voinut vastata niihin.
Kyllä se minulle alkoi valkenemaan pikkuhiljaa itsellenikin,ettei hän minusta oikeasti ja aidosti välitä jatkaakseen mitään julkista kanssani...Sanoinkin sen viimeisessä puhelussani hänelle.Vastasi siihen,että se on vaan minun huonoa itsetuntoani. Hän ei olisi kuulemma edes jatkanut kanssani,jollei kehtaisi minua julki tuoda.. Hah!! Aika ristiriitaista,etten sanoisi.
Ja tosiaankin...jos otin jotakin vakavampaa keskustelunaihetta siihen sain vastauksia hieman ylimalkaisesti koskien meitä.
Sanoinkin,ettei hän ole VIELÄKÄÄN löytänyt elämänsä naista itselleen, koska edelleen pettää nykyistäkin vaimoaan kanssani. Sen verran sain tietoon, viime syksynä, että ensimmäisen vaimon aikana oli minua ennen ollut jo "touhuja" erään naisen kanssa. Väitti siis,ettei meidän välissä ollut ketään ennen uutta avioliittoaan. Uskoako vai ei???
Mutta juuri tuo edellä mainittu asia pisti arvomaailmani häntä kohtaan ihan toisenlaiseksi.
Olin todella vihainen....katkera...järkyttynyt.!!!!!.Olkoonkin sitten niin,että kuului menneisyyteen,mutta aloin kuitenkin ajattelemaan hänen motiivejaan minua kohtaan hieman toiselta kantilta.
Siinä välissä tuli parin viikon tauko yhteydenpidossamme. Sitten otin yhteyttä ja sain vastauksia ja taas ajatuksiani hetkeksi rauhoitettua.... Olin niin rakastunut häneen kesällä,etten nähnyt mitään tosiasioita!!!
Niin jos asiaa oikeasti ajattelee olin jo neljäs nainen hänellä avioliittojensa aikana....Hän kysyikin,että onko se minusta liikaa??? ai,että onko???? Sain kuulemma asian kuulostamaan niin pahalta....eikö se sitä olekin???
Ja minä onneton olen ollut yksi osallinen tuossa....
Häpeän...inhoan.....vihaan itseäni....tuon takia....niin sokea niin.. tyhmä.....Minä olen ollut vain pelinappula hänen elämässään.EN MUUTA,,,KOSKAAN!!!
Ja jos joku nyt väittää tämän jälkeen,että olen katkera siitä,että hän ei minua huolinut...VOIN SANOA, ETTEN IKIMAAILMASSA HUOLISI HÄNTÄ PARIKSENI ENÄÄ..todellakin saisin olla hänen kakkosensa AINA..tai ainakin pelätä,että milloin pettäisi minua..
Ei sille perustalle voi mitään rakentaa!! Olen niin paljon saanut täältä vahvistuksia omaan kantaani,ette ainakaan voi sanoa,että olisi ollut vilkas mielikuvitus hänen suhteensa.
Kiitän vain edelleenkin luojaa siitä,että en mitään ratkaisuja tehnyt ollessani aivan sokea rakkaudessani häneen silloin kesällä ! Kyllä hän jarruttelikin tuntojani silloin...myönnän....sanoi,ettei halua satuttaa minua....
Oikeassa oli siinä!! Ei ole satuttanut....Kaikki on kuitenkin vielä korjattavissa omassa elämässäni....päivä kerrallaan siis.. - Seuraava mieskö?
paha mies -65 kirjoitti:
Valitettavan paljon sukupuoli vaikuttaa kumman puolelle asetutaan,tässäkin nainen on se hyväksikäytetty ja toinen mies roisto,voihan se ollakin mutta muistelen muutaman vuoden taaksepäin.
Tarinastani voisi sanoa samoin että kolmas nainen ja ei kelpaa vakituiseksi mutta totuus oli että miehenä rakastin ja odotin turhaan,seksi ja olkapää kyllä kelpasivat.
Elin itse teknisesti toimivassa suhteessa mutta erittäin tunneköyhän naisen kanssa eikä ollut kovin iso kynnys antautua toiseen suhteeseen kun naapuriston erään perheen rouvan kanssa siihen ajauduttiin,
kummankaan toimimatta varsinaisesti aloitteen tekijänä.
Itse olisin ollut valmis vakituiseen suhteeseen hänen kanssaan mutta yritin pitää jalat maassa ja varoittelin häntä ettei tee mitään harkitsematonta,koska siinäkin tilanteessa ymmärsin että impulsiivisena ihmisenä hän saattaisi tehdä ratkaisuja joita ei harkitse ja se aiheuttaisi katkeruutta myöhemmin.
Hänellä oli pelissä perhe,sukulaiset,omaisuus siis kaikki.
Omaisetkin erittäin jyrkkiä joten välit olisivat katkenneet heti ja lopullisesti,kertoi hän.
Tilanteen sitten rauhoituttua kävi selväksi ettei hän uskalla tehdä rajuja ratkaisuja enkä häntä yrittänytkään siihen painostaa tai houkutella,kuitenkin ihmisen pitää itse olla varma ja tehdä se lopullinen päätös yksin ja myös kantaa siitä vastuu.
Vuosia kului ja aina kriisin hetkellä hän otti yhteyttä,juteltiin ja viestiteltiin.
Hänen toiveestaan tapailtiinkin myös seksin merkeissä eikä se itselleni tuottanut ongelmaa koska tunteita häneen oli paljon ja oma suhde kylmä.
Myöhemmin sain tarpeekseni omasta suhteesta ja elelin sinkkuna,sitten jälleen seurustelusuhteessa joka oli ihan ok mutta ei se oikea.Tunteet taisivat olla jossain muualla ja edelleen olkapäätäni kaivattiin pahoina hetkinä,milloin oli puoliso välinpitämätön,tunneköyhä ja milloin jotain muita huolia.
Tapaamisiakin ehdoteltiin mutta loppujen lopuksi väsähdin ajatukseen pikaseksistä jossain,milloin missäkin.
Hellyydellä jota koimme ja joka yleensä johti myös seksiin, hän hän aina pärjäsi hetken ja sai omien sanojensa mukaan sitä hellyyttä jota oma puoliso ei pysty antamaan.Heillä hellyys kuulemma rajoittuu vähiin kosketuksiin seksin yhteydessä,ei muuten.
No,nyt suhde häneen on ohi ja itsekin löysin sen oikean,hellyydenkipeän naisen joka osaa arvostaa sitä,
hellyyttä ja tasa-arvoa suhteessa.
Tuolle naiselle vuosien takaa ja muillekin on pakko mainita että vaikka perus hetero mies olenkin,
ei pelkkä pikapano tai suuseksi jossain eteisessä puolisosi käydessä asioilla ole kuitenkaan kuin kylmää seksiä.No ei siitä moraalista ongelmaa tullut ja tyydyttäähän se himot hetkeksi.
Ainakin itse haluan hiukan enemmän ja kysynkin kuka se hyväksikäytetty on,onko se nainen joka saa halutessaan jotain mitä kotona ei saa vai onko se suhteen toinen osapuoli eli se vieras mies joka,jaa,
kumpaa hän tekee.Antaako vai saako jos on on seksiä pyydetty,enkös silloin antanut jos pyynnöstä kävin
antamassa mitä milloinkin haluttiin ja sitten äkkiä ulos ennen puolison saapumista ?
Eiköhän perinteinen mies-nais asettelu jouda romukoppaan,meitä ihmisiä on moneen lähtöön.
Kyllä naisetkin osaavat ja mainitsemani nainen oli siinä etevä,milloin minkäkin syyn varjolla puhelu ja toive tavata juttelun merkeissä mutta usein lipsahti että oli käyty suihkussa ja laitettu ykköset alle eli perusajatuksena oli saada seksiä mutta eihän sitä kai sitten nainen voi sanoa.No,tulihan se seksin jälkeen usein että tätä olin kaivannut ja kannatti lähteä tämän vuoksi ja en käynyt turhaan suihkussa.
No,tuosta lienee jo kohta puoli vuosikymmntä ja yhteydenotot ovat loppuneet,kielsin häntä enää soittelemasta ja olen kuullut että seuraava mies on työn alla !
Olenko petollinen,kelpaanko vakituiseksi ?
En ole kertaakaan pettänyt nykyisessä suhteessa ja kelvannutkin näköjään jo vuosia.
Tuon entisen naapuriston rouvan olisin silloin halunnut,nyt en enää,en hetkeksi enkä vakituiseksi.tiedän, että näitä naapurin rouvia riittää, mutta kerro silti jotain tuntomerkkejä, vaikka ikä tai jotain....
- Jii*
toisen naisen osa kirjoitti:
...piti vielä sanoa,että tunsin olevani täysin hänen armoillaan, loppuvaiheessa se oli toisaan aina minä,joka otin yhteyttä.Sähköpostiinkaan ei tullut viestiä,ellen minä olisi sinne ensin jotakin laittanut. Niin ja tosiaan me työkuviot muuttui nyt keväällä vuorotöiksi ym. muutosta tulossa elämäänsä.
Sanoin hänelle tuntevani voimakkaita tunteita häntä kohtaan. ( vielä kesällä ).Siksi kyselin häneltä vastakaikua omilleni.Ei kuulemma voinut vastata niihin.
Kyllä se minulle alkoi valkenemaan pikkuhiljaa itsellenikin,ettei hän minusta oikeasti ja aidosti välitä jatkaakseen mitään julkista kanssani...Sanoinkin sen viimeisessä puhelussani hänelle.Vastasi siihen,että se on vaan minun huonoa itsetuntoani. Hän ei olisi kuulemma edes jatkanut kanssani,jollei kehtaisi minua julki tuoda.. Hah!! Aika ristiriitaista,etten sanoisi.
Ja tosiaankin...jos otin jotakin vakavampaa keskustelunaihetta siihen sain vastauksia hieman ylimalkaisesti koskien meitä.
Sanoinkin,ettei hän ole VIELÄKÄÄN löytänyt elämänsä naista itselleen, koska edelleen pettää nykyistäkin vaimoaan kanssani. Sen verran sain tietoon, viime syksynä, että ensimmäisen vaimon aikana oli minua ennen ollut jo "touhuja" erään naisen kanssa. Väitti siis,ettei meidän välissä ollut ketään ennen uutta avioliittoaan. Uskoako vai ei???
Mutta juuri tuo edellä mainittu asia pisti arvomaailmani häntä kohtaan ihan toisenlaiseksi.
Olin todella vihainen....katkera...järkyttynyt.!!!!!.Olkoonkin sitten niin,että kuului menneisyyteen,mutta aloin kuitenkin ajattelemaan hänen motiivejaan minua kohtaan hieman toiselta kantilta.
Siinä välissä tuli parin viikon tauko yhteydenpidossamme. Sitten otin yhteyttä ja sain vastauksia ja taas ajatuksiani hetkeksi rauhoitettua.... Olin niin rakastunut häneen kesällä,etten nähnyt mitään tosiasioita!!!
Niin jos asiaa oikeasti ajattelee olin jo neljäs nainen hänellä avioliittojensa aikana....Hän kysyikin,että onko se minusta liikaa??? ai,että onko???? Sain kuulemma asian kuulostamaan niin pahalta....eikö se sitä olekin???
Ja minä onneton olen ollut yksi osallinen tuossa....
Häpeän...inhoan.....vihaan itseäni....tuon takia....niin sokea niin.. tyhmä.....Minä olen ollut vain pelinappula hänen elämässään.EN MUUTA,,,KOSKAAN!!!
Ja jos joku nyt väittää tämän jälkeen,että olen katkera siitä,että hän ei minua huolinut...VOIN SANOA, ETTEN IKIMAAILMASSA HUOLISI HÄNTÄ PARIKSENI ENÄÄ..todellakin saisin olla hänen kakkosensa AINA..tai ainakin pelätä,että milloin pettäisi minua..
Ei sille perustalle voi mitään rakentaa!! Olen niin paljon saanut täältä vahvistuksia omaan kantaani,ette ainakaan voi sanoa,että olisi ollut vilkas mielikuvitus hänen suhteensa.
Kiitän vain edelleenkin luojaa siitä,että en mitään ratkaisuja tehnyt ollessani aivan sokea rakkaudessani häneen silloin kesällä ! Kyllä hän jarruttelikin tuntojani silloin...myönnän....sanoi,ettei halua satuttaa minua....
Oikeassa oli siinä!! Ei ole satuttanut....Kaikki on kuitenkin vielä korjattavissa omassa elämässäni....päivä kerrallaan siis..satutti sinua, aivan valtavasti. Hän torjui sinut ja sinun rakkautesi, jonka tunnustit hänelle. Voiko alttiimmaksi itsensä laittaa, kun tunnustaa rakkautensa..ja huomata, ettei toinen tunne samoin. Niin minäkin. pelkkä pelinappula. Minä kirjoitin myöhemmin miehelle, että hirvittävä huomata, että olen nyt vain yksi nimi lisää sun ex-panojen listalla. Se särki mun sydämeni, että olin niin tyhmä ,sinisilmäinen ja luottavainen ja toiselle pelkkä pelinappula, yksi monista, ei sen enempää eikä vähempää. Ja miksi mies väittää välittävänsä, kun teot ovat ristiriidassa sanojen kanssa. kirjoitin kerran sille miehelle, että tämä ei ole välittämistä,e ttä tiedän, millaista se on, kun mies välittää - hän ei vastannut mitään. Vaikeneminen on myöntymisen merkki. Ja olla aina viimeisellä sijalla, miten sekin lopulta vaan loukkasi, kun itse olin valmis tekemään vaikka mitä uhrauksia hänen vuokseen. Se oli niin raastaavaa, mun sydän särkyi, oon koonnut palasia yhteen. En ole koskaan enää se sama naiivi tyttönen, joka kenties olen ollut.
- Jii'
Jii* kirjoitti:
satutti sinua, aivan valtavasti. Hän torjui sinut ja sinun rakkautesi, jonka tunnustit hänelle. Voiko alttiimmaksi itsensä laittaa, kun tunnustaa rakkautensa..ja huomata, ettei toinen tunne samoin. Niin minäkin. pelkkä pelinappula. Minä kirjoitin myöhemmin miehelle, että hirvittävä huomata, että olen nyt vain yksi nimi lisää sun ex-panojen listalla. Se särki mun sydämeni, että olin niin tyhmä ,sinisilmäinen ja luottavainen ja toiselle pelkkä pelinappula, yksi monista, ei sen enempää eikä vähempää. Ja miksi mies väittää välittävänsä, kun teot ovat ristiriidassa sanojen kanssa. kirjoitin kerran sille miehelle, että tämä ei ole välittämistä,e ttä tiedän, millaista se on, kun mies välittää - hän ei vastannut mitään. Vaikeneminen on myöntymisen merkki. Ja olla aina viimeisellä sijalla, miten sekin lopulta vaan loukkasi, kun itse olin valmis tekemään vaikka mitä uhrauksia hänen vuokseen. Se oli niin raastaavaa, mun sydän särkyi, oon koonnut palasia yhteen. En ole koskaan enää se sama naiivi tyttönen, joka kenties olen ollut.
kuten sinä, minäkään en enää tätä miestä edes HUOLISI puolisokseni, pelkkä häntäheikki vailla omaatuntoa. Jossain vaiheessa vielä kadehdin hänen vaimoaan, mutta kateutta ei enää ole, kun tiedän, millainen mies hänellä on ja että hän ei ole tietoinen yhdestäkään miehensä sivusuhteesta, vaan uskoo itsellään olevan uskollisen miehen. Tämä mies sanoi kerran, että jos hän kärähtää, se on kerrasta poikki, vaimo oli sanonut niin.
- toisen naisen osa
Jii' kirjoitti:
kuten sinä, minäkään en enää tätä miestä edes HUOLISI puolisokseni, pelkkä häntäheikki vailla omaatuntoa. Jossain vaiheessa vielä kadehdin hänen vaimoaan, mutta kateutta ei enää ole, kun tiedän, millainen mies hänellä on ja että hän ei ole tietoinen yhdestäkään miehensä sivusuhteesta, vaan uskoo itsellään olevan uskollisen miehen. Tämä mies sanoi kerran, että jos hän kärähtää, se on kerrasta poikki, vaimo oli sanonut niin.
Annoin kuitenkin itsestäni niin paljon,saamatta kuitenkaan vastinetta.Näin jälkeenpäin mietittynä.Onko sillä siis mitään arvoa enää..niillä hetkillä joita sain...jolloin tunsin olevani hänelle "tärkeä" todeten sitten...etten todellakaan ollut sitä kuitenkaan!!
Uskoisin myös,että nykyinenkin vaimo olisi samoissa mietteissä,jos saisi tietää,että puolisonsa on pettänyt häntä nyt ja mitä on tehnyt ennen sitä jo edellisen vaimonsa kanssa.Vaikka sanotaankin,että menneisyys ei kuulu kenellekään. Oikeasti,kun asioita yhdistelee hieman....luulenpa,että mietityttäisi häntäkin aivan samalla tavalla,kun minua on tehnyt??
mutta niinkuin voimme todeta oppia ikä kaikki....Osaamme siis paremmin pitää varamme tuollaisten asioiden kanssa....olen sanonutkin,etten koskaan enää suostu kakkoseksi kenellekään. Ei sovi minun luonteelleni!!! Olen kuitenkin mielestäni sen arvoinen,että haluan elämääni edes hitusen arvostusta ja kunnioitusta.
Toivon,että oma mieheni huomaa sen...ja siten elämänlaatuni paranee.
Tehkööt muut näissä asioissa omalla tavallaan..en heitä moralisoi tietenkään. Jos joku voi elää kaksoiselämää hieman "kevyemmin". Ilman lupauksia/toiveita mistään.Tehkööt sitten niin,minun puolestani...se on jokaisen oma valinta. - petetty aviomies
toisen naisen osa kirjoitti:
Annoin kuitenkin itsestäni niin paljon,saamatta kuitenkaan vastinetta.Näin jälkeenpäin mietittynä.Onko sillä siis mitään arvoa enää..niillä hetkillä joita sain...jolloin tunsin olevani hänelle "tärkeä" todeten sitten...etten todellakaan ollut sitä kuitenkaan!!
Uskoisin myös,että nykyinenkin vaimo olisi samoissa mietteissä,jos saisi tietää,että puolisonsa on pettänyt häntä nyt ja mitä on tehnyt ennen sitä jo edellisen vaimonsa kanssa.Vaikka sanotaankin,että menneisyys ei kuulu kenellekään. Oikeasti,kun asioita yhdistelee hieman....luulenpa,että mietityttäisi häntäkin aivan samalla tavalla,kun minua on tehnyt??
mutta niinkuin voimme todeta oppia ikä kaikki....Osaamme siis paremmin pitää varamme tuollaisten asioiden kanssa....olen sanonutkin,etten koskaan enää suostu kakkoseksi kenellekään. Ei sovi minun luonteelleni!!! Olen kuitenkin mielestäni sen arvoinen,että haluan elämääni edes hitusen arvostusta ja kunnioitusta.
Toivon,että oma mieheni huomaa sen...ja siten elämänlaatuni paranee.
Tehkööt muut näissä asioissa omalla tavallaan..en heitä moralisoi tietenkään. Jos joku voi elää kaksoiselämää hieman "kevyemmin". Ilman lupauksia/toiveita mistään.Tehkööt sitten niin,minun puolestani...se on jokaisen oma valinta.aloittaja ja Jii yleensäkin voitte uskoa että tämä toinen mies voisi olla elämänne rakkaus. Ex vaimokin sanoi että tämä mies jonka kanssa oli salasuhde niin oli pettänyt vaimoaan ainakin kolmen muun naisen kanssa vielä vaimoni lisäksi. Vanha sääntö näissä asioissa on se, että jos pettää yhden kanssa, pettää myös toisen, kolmannen jne. kanssa.
Ei pettäjälle koskaan riitä yksi sivusuhde. Kun kerran jo rikotaan avioliiton säännöt menemällä sivusuhteeseen, niin ei siinä paljoa tunnu kun näitä petoskumppaneita on useampiakin. Minäkään en enää usko että ex-vaimoni ainoa syrjähyppy olisi tämä sama mies. Epäilen että niitä ukkoja on ollut muitakin kenen kanssa on pettänyt. - nokian susa
petetty aviomies kirjoitti:
aloittaja ja Jii yleensäkin voitte uskoa että tämä toinen mies voisi olla elämänne rakkaus. Ex vaimokin sanoi että tämä mies jonka kanssa oli salasuhde niin oli pettänyt vaimoaan ainakin kolmen muun naisen kanssa vielä vaimoni lisäksi. Vanha sääntö näissä asioissa on se, että jos pettää yhden kanssa, pettää myös toisen, kolmannen jne. kanssa.
Ei pettäjälle koskaan riitä yksi sivusuhde. Kun kerran jo rikotaan avioliiton säännöt menemällä sivusuhteeseen, niin ei siinä paljoa tunnu kun näitä petoskumppaneita on useampiakin. Minäkään en enää usko että ex-vaimoni ainoa syrjähyppy olisi tämä sama mies. Epäilen että niitä ukkoja on ollut muitakin kenen kanssa on pettänyt.Voiko olla että miehellä oli yksi salasuhde mutta naisella kaksi tai kolme yhtaikaa ?
Kirjoitit että :
Vanha sääntö näissä asioissa on se, että jos pettää yhden kanssa, pettää myös toisen, kolmannen jne. kanssa.
Valitettavasti olen nähnyt muutaman tilanteen jossa nimenomaan nainen on pitänyt useampaa rakastajaa näiden toisistaan tietämättä vaikka niistä ei ole ääneen tässäkään ketjussa puhuttu.
Eli eiköhän vanhat säännöt jouda romukoppaan ainakin sukupuolijakauman suhteen ja luulen että naiset olemme jo johdossa tälläkin saralla !
Itse en ole pettänyt ainakaan kuin ja vain yhden kanssa pitkään kestäneessä suhteessa enkä petä.
Kysehän ei ole siitä että hakisi petollista suhdetta vaan sitä voi vain rakastua toiseen ihmiseen,ei se katso aikaa eikä paikkaa ja voit olla silloin sinkku tai varattu. - pekko poika
Seuraava mieskö? kirjoitti:
tiedän, että näitä naapurin rouvia riittää, mutta kerro silti jotain tuntomerkkejä, vaikka ikä tai jotain....
Tampereen seutu. vajaa 30v. n170cm ja 90 kg.
- toisen naisen osa
petetty aviomies kirjoitti:
aloittaja ja Jii yleensäkin voitte uskoa että tämä toinen mies voisi olla elämänne rakkaus. Ex vaimokin sanoi että tämä mies jonka kanssa oli salasuhde niin oli pettänyt vaimoaan ainakin kolmen muun naisen kanssa vielä vaimoni lisäksi. Vanha sääntö näissä asioissa on se, että jos pettää yhden kanssa, pettää myös toisen, kolmannen jne. kanssa.
Ei pettäjälle koskaan riitä yksi sivusuhde. Kun kerran jo rikotaan avioliiton säännöt menemällä sivusuhteeseen, niin ei siinä paljoa tunnu kun näitä petoskumppaneita on useampiakin. Minäkään en enää usko että ex-vaimoni ainoa syrjähyppy olisi tämä sama mies. Epäilen että niitä ukkoja on ollut muitakin kenen kanssa on pettänyt.silloin alussa rakastuneena ei tullut edes mieleen,että hän voisi olla petollinen. Eikä sitä edes siinä huumassa tullut mietittyäkään.
Sen tiedän,että minulle riittää tämä kokemus.En aio ainakaan pettäjäksi enkä ryhtyä enää .Olen kyllä karvaasti kokenut sen aiheuttamat tuntemukset mitä sitten loppujen lopuksi aiheuttivat.Itku pitkästä ilosta ....sanotaan.. - aloittajan mies
pekko poika kirjoitti:
Tampereen seutu. vajaa 30v. n170cm ja 90 kg.
saisa tämän toisen naisen osan nalkkiin pettämisestä. Nyt esiintyy täällä kuin joku pyhimys eikä aikomustakaan kertoa miehelleen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama93424Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve583263Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä442969Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi932836On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole622688Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.732638Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä972610Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu1132317Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl552063Joskus tulee niin
Yksinäinen olo. Ei ole tarpeeksi ihmisiä elämässä, jotka tuntuisivat välitttävän aidosti. Jos mä ny saisin sairaskohtauk661951