Viipurin menetys

E. Linkomiehen kirja "Vaikea aika". Se antaa kuvan poliittiseta ilmapiiristä vuonna 1944.

Edvin kirjoitti:

E. Linkomiehen kirja "Vaikea aika". Se antaa kuvan poliittiseta ilmapiiristä vuonna 1944.

Linkomies kirjoittanut kyseisen kirjan ollessaan vangittuna sotaansyyllisenä ?

Katajanokka kirjoitti:

Linkomies kirjoittanut kyseisen kirjan ollessaan vangittuna sotaansyyllisenä ?

Mutta eihän sillä ole mitään merkitystä asiaan. Kirja on kuitenkin erittäin hyvä ja todenmukainen.

on mielestäni velvollisuus, ei mikään "kunniatehtävä". Eikä mikään Sven Tuuva- meininkikään ole järkevää, koska taistelua voitiin jatkaa parmmissa olosuhteissa.

menetyksen jälkeen IV AK:n tykistökomentaja nosti syytteitä. "Miksi ammusvarastosta oli luovutettu materiaalia ilman hänen lupaansa" !

Edvin kirjoitti:

Mutta eihän sillä ole mitään merkitystä asiaan. Kirja on kuitenkin erittäin hyvä ja todenmukainen.

Linkomiehen kirjan. Yhtäpäätä. Kiitos vinkistä !

Viipurissa taistelivat jos ei 20 prikaati ja erillinen tykki ja panssariosasto ? Ai niin saksalainen lento-osasto.

Koululainen kirjoitti:

Viipurissa taistelivat jos ei 20 prikaati ja erillinen tykki ja panssariosasto ? Ai niin saksalainen lento-osasto.

nimenomaan tappelivat niin kauan kun tuli "hatka"

Miksiköhän kirjoitti:

menetyksen jälkeen IV AK:n tykistökomentaja nosti syytteitä. "Miksi ammusvarastosta oli luovutettu materiaalia ilman hänen lupaansa" !

Aina kun Viipuri on ollut tuoll puol rajjaa niin sota on aloitettu tält puolen. Jotten eikös nykyinen tilanne olekkin parempi niin voi päättää itte koska haluaa sotia isompiaan vastaan? Sama koskee myös nato-kysymystä - kun ei oteta vieraita joukkoja maahan niin ...

että Venäläisten kuuluis maksaa vuoraa Viipurist Suomelle, ainakin jotain sellaist osinkoo tai muuta.

vihollisen T-34 tankki tulitti Sippelin vaunua, joka ei liikkuessaan voinut ampua vastujaansa.
Yhtäkkiä ajaja. kersantti Virtanen tunsi iskun tornissa ja sen, että hänen selkäänsä osui jotakin. Tornin katto-
luukku lensi pitkälle rynnäkkötykin eteen. Mutkiteltuaan ajaja käänsi vaunun nopeasti oikealle, Eliaankadulle. BT-42 törmäsi kokokkeeseen ja moottori sammui. Tela oli lähtenyt päältä ja vetoakseli katkennut.
Kersantti Aarne Virtanen, Er.Ps.K: "Ulos vaunusta, vaunu ei liiku. Kukaan ei vastannut. Käännyin selälleni kat-
somaan vaunun torniin. Näky tyrmistytti. Vain jalat olivat jäljellä tornissa olijoista.
Tykin ammus oli tullut sisään tornin keskiosasta ja räjähtänyt sitten.... Käänsin katseeni tornista ja menetin tajuntani." Lainaus kirjasta "Laguksen miehet Marskin nyrkki"

Jope 11 kirjoitti:

että Venäläisten kuuluis maksaa vuoraa Viipurist Suomelle, ainakin jotain sellaist osinkoo tai muuta.

koskaan mitään maksa, päinvastoin, niinhän se kävi Suomellekin.

Agentti x kirjoitti:

vihollisen T-34 tankki tulitti Sippelin vaunua, joka ei liikkuessaan voinut ampua vastujaansa.
Yhtäkkiä ajaja. kersantti Virtanen tunsi iskun tornissa ja sen, että hänen selkäänsä osui jotakin. Tornin katto-
luukku lensi pitkälle rynnäkkötykin eteen. Mutkiteltuaan ajaja käänsi vaunun nopeasti oikealle, Eliaankadulle. BT-42 törmäsi kokokkeeseen ja moottori sammui. Tela oli lähtenyt päältä ja vetoakseli katkennut.
Kersantti Aarne Virtanen, Er.Ps.K: "Ulos vaunusta, vaunu ei liiku. Kukaan ei vastannut. Käännyin selälleni kat-
somaan vaunun torniin. Näky tyrmistytti. Vain jalat olivat jäljellä tornissa olijoista.
Tykin ammus oli tullut sisään tornin keskiosasta ja räjähtänyt sitten.... Käänsin katseeni tornista ja menetin tajuntani." Lainaus kirjasta "Laguksen miehet Marskin nyrkki"

Lue lisää

BT-42 Viipurissa. Olisi mielenkiintoista nähdä maalaus tästä vaunujen "joutsenlaulun" paikasta. Itse vaunuhan todettiin (asioista perillä olevien toimesta) jo -43 sopimattomaksi muuhun kuin epäsuoraan tukeen mutta vaikka sitä ehdotettiin Viipurissakin niin joukkojen komentaja käski vaunut etulinjaan. Ilmeisesti niillä ajateltiin olevan moraalia kohottavaa vaikutusta. Huonostihan siinä kävi.

http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Agentti x kirjoitti:

vihollisen T-34 tankki tulitti Sippelin vaunua, joka ei liikkuessaan voinut ampua vastujaansa.
Yhtäkkiä ajaja. kersantti Virtanen tunsi iskun tornissa ja sen, että hänen selkäänsä osui jotakin. Tornin katto-
luukku lensi pitkälle rynnäkkötykin eteen. Mutkiteltuaan ajaja käänsi vaunun nopeasti oikealle, Eliaankadulle. BT-42 törmäsi kokokkeeseen ja moottori sammui. Tela oli lähtenyt päältä ja vetoakseli katkennut.
Kersantti Aarne Virtanen, Er.Ps.K: "Ulos vaunusta, vaunu ei liiku. Kukaan ei vastannut. Käännyin selälleni kat-
somaan vaunun torniin. Näky tyrmistytti. Vain jalat olivat jäljellä tornissa olijoista.
Tykin ammus oli tullut sisään tornin keskiosasta ja räjähtänyt sitten.... Käänsin katseeni tornista ja menetin tajuntani." Lainaus kirjasta "Laguksen miehet Marskin nyrkki"

Lue lisää

http://i35.photobucket.com/albums/d195/JuhaMakinen/Sippel.jpg

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?p=927768

Opiskelija -92 kirjoitti:

Linkomiehen kirjan. Yhtäpäätä. Kiitos vinkistä !

Edvin Linkomiehen kirjan, kun siitä on paljon kommentteja ollut. Heräsi eräitä kysymyksiä. Oliko hän ns. "Jälkiviisas" vai oliko hän todella noin viisas jo silloin. Vai vain katkera, kun joutui "Ristikkojen taakse" ?

50-60 km/h kirjoitti:

BT-42 Viipurissa. Olisi mielenkiintoista nähdä maalaus tästä vaunujen "joutsenlaulun" paikasta. Itse vaunuhan todettiin (asioista perillä olevien toimesta) jo -43 sopimattomaksi muuhun kuin epäsuoraan tukeen mutta vaikka sitä ehdotettiin Viipurissakin niin joukkojen komentaja käski vaunut etulinjaan. Ilmeisesti niillä ajateltiin olevan moraalia kohottavaa vaikutusta. Huonostihan siinä kävi.

http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Lue lisää

vaunut olivat Viipurissa (Laguksen määräyskö ?) urheat miehet kuolivat sen takia. Sturmit sinne olisi pitänyt komentaa. Ja tykistölle oikeita kranaatteja, eipä olisi onnistunut valtaus 4:ssä tunnissa.

Lälkijunassa kirjoitti:

vaunut olivat Viipurissa (Laguksen määräyskö ?) urheat miehet kuolivat sen takia. Sturmit sinne olisi pitänyt komentaa. Ja tykistölle oikeita kranaatteja, eipä olisi onnistunut valtaus 4:ssä tunnissa.

Lue lisää

Olisi saatu pikavauhtia Monrepoon puistoon puliukoiksi ja vanha linnoitus olisi säästynyt rauhaa rakastavan puna-armeijan varuskunnaksi.

"vääjäämättä" kertoa oman ehdotuksensa Viipurin puolustusasiassa, kun kerran tietää ?

Hyvä kirja kuitenkin kirjoitti:

Edvin Linkomiehen kirjan, kun siitä on paljon kommentteja ollut. Heräsi eräitä kysymyksiä. Oliko hän ns. "Jälkiviisas" vai oliko hän todella noin viisas jo silloin. Vai vain katkera, kun joutui "Ristikkojen taakse" ?

Lue lisää

piti Linkomiestä "katkerana mutta viisaana miehenä" joka kertoi asiat rehellisesti oman kokemansa kautta.

Lyytikko kirjoitti:

piti Linkomiestä "katkerana mutta viisaana miehenä" joka kertoi asiat rehellisesti oman kokemansa kautta.

Sinne hänen joukkonsa olisi kuulunut.

Viipurista kirjoitti:

Sinne hänen joukkonsa olisi kuulunut.

Viipurin tapahtumista vielä romaani tuleekin. Ehkä jo piankin.

ovatkin "hissunkissun" ottaneet ruotsalaiset teollisuus ja liikemiehet vakavasti. Sinne tullaan perustamaan monenlaisia yhteistyöprojekteja venäläisten kanssa. Onkohan Suomi taas jälkijunassa ?

Katajanokka kirjoitti:

Linkomies kirjoittanut kyseisen kirjan ollessaan vangittuna sotaansyyllisenä ?

Linkomies kirjoitti sotamuistelmansa vankilassa ollessaan, vieläpä alle 2:ssa kuukaudessa. Muutamia kohtia tarkistettiin ennen niiden julkaisua 1970 ja teoksen loppuun lisättiin kevään 1944 rauhanneuvotteluiden pikakirjoituksella muistiinmerkityt neuvottelut Moskovassa.
Linkomies sanooo kirjassaan kuinka hän jätti pois kaikki sellaiset kohdat, joita ei muistanut varmaksi. Kirja on hyvin mielenkiintoinen ja sisältää aika suoria henkilökuvauksia useista vaikuttajista, etenkin 1944 kesän kovissa paikoissa. Esim. Waldenista on maininta, kuinka hän oli aivan sekaisin, kun hänen pojistaan jo toinen kaatui Jatkosodassa. Luutnantti Lauri Walden kaatui Siiranmäessä. Hänet ylennettiin postuumisti kapteeniksi. Tämä ihan vaan tiedoksi palstan vakioväkyttäjille, koska sanoin hänen kaatuneen luutnanttina. Tuossa Kempppisen sivuilla on maininta Iikolli Salmialasta.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Edwin_Linkomies

Linkomies, Edwin: Vaikea aika: Suomen pääministerinä sotavuosina 1943–44. 6. painos 2006. Helsinki: Otava, 1970.

http://kemppinen.blogspot.com/2008/06/vaieka-aika.html

Kesäkuussa 1944:

”Sama [Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori] Salmiala, jonka temperamentti oli sairaalloisen aaltoileva, sitten taas ’ryhdistäytyi’ suoritettuaan käynnin Saksan lähetystössä. Siellä näet hänelle vakuutettiin että Saksa kyllä auttaa Suome, kunhan vain hallituksessa pannaan toimeen sen mielen mukainen ’remontti’. Tämän johdosta Salmialan mieliala muuttui eräällä tapaa hurjistuneeksi. Puhelinkeskusteluissa, joita sain luettavakseni, hän vaati sotatuomioistuimien asettamista käsittelemään Kannaksen armeijan kenraalien laiminlyöntejä sekä kuolemantuomioiden langettamista. Tämä osoittaa, kuinka pitkälle suomalainen mielenlaatu, kun se harhautuu raiteiltaan, saattaa eksyä silloinkin, kun on kysymys korkeimmalla sivistystasolla olevista henkilöistä…”

Katajanokka kirjoitti:

Linkomies kirjoittanut kyseisen kirjan ollessaan vangittuna sotaansyyllisenä ?

mainittu kirja kovasti kysytty. Tyttö sanoi, että varauksia on paljon. No odotellaan joku aika, eiköhän se vuoro sitten osu kohdalle.

vielä Suomen. Olisiko se kaikkien etujen mukaista ? Olisiko Viipurissa 200 000 asukasta ? vai enemmän ?

Viipurista kirjoitti:

Sinne hänen joukkonsa olisi kuulunut.

Kenr. P. Autin porukka tappeluihin mukaan Viipurin menetyksen jälkeen. Linna oli laitettu kouluttajaksi, kun osasi olla "niin pirun ilkeän vaativainen". Linnahan tiesi sotahommista enemmän kuin moni eversi. Täysin sotahullu nuorena.

50-60 km/h kirjoitti:

BT-42 Viipurissa. Olisi mielenkiintoista nähdä maalaus tästä vaunujen "joutsenlaulun" paikasta. Itse vaunuhan todettiin (asioista perillä olevien toimesta) jo -43 sopimattomaksi muuhun kuin epäsuoraan tukeen mutta vaikka sitä ehdotettiin Viipurissakin niin joukkojen komentaja käski vaunut etulinjaan. Ilmeisesti niillä ajateltiin olevan moraalia kohottavaa vaikutusta. Huonostihan siinä kävi.

http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Lue lisää

virhe edes yrittää taistella BT vaunuilla JS-2:sia ja T-34:sia vastaan. Kun kunnollista kalulustoakin olisi ollut käytettävissä.

Kemppiä pikaoikeutween ja ammuttavaksi aamunkoitteessa. Mitalihan Kempille olisi tuon järjenjuoksun mukaan pitänyt antaa.

Koita Korppi syödä välillä muutakin kuin raatoja. Jospa järjenjuoksu vähän paranisi.

tänne pohojanmaalle huutaan jorinoitas äänehen niin laharataan sut samaan hautaan kun faariskin...

sitten vaati kirjoitti:

Kemppiä pikaoikeutween ja ammuttavaksi aamunkoitteessa. Mitalihan Kempille olisi tuon järjenjuoksun mukaan pitänyt antaa.

Koita Korppi syödä välillä muutakin kuin raatoja. Jospa järjenjuoksu vähän paranisi.

Lue lisää

sentään mitallia Eversti Kempille. Mutta eräiltä muilta olisi voinut ottaa pari mitallia pois.

Renikka kirjoitti:

sentään mitallia Eversti Kempille. Mutta eräiltä muilta olisi voinut ottaa pari mitallia pois.

keneltä ottaisit "pari mitallia pois" ?

lahtari kirjoitti:

tänne pohojanmaalle huutaan jorinoitas äänehen niin laharataan sut samaan hautaan kun faariskin...

vaarin hautaa tiedä. Pidä vain omasta faaristasi huolta, jos vielä elossa on. Se olisi miehekkäämpää, kuin tuo ainainen uhoaminen.

Ritarin sukua kirjoitti:

keneltä ottaisit "pari mitallia pois" ?

en ole tuomari, enkä voi ketään tuomita huhujen perusteella. Ei nimiä.

lahtari kirjoitti:

tänne pohojanmaalle huutaan jorinoitas äänehen niin laharataan sut samaan hautaan kun faariskin...

tänne, täällä paistaa aurinko ja täällä on vielä naisiakin.

lahtari kirjoitti:

tänne pohojanmaalle huutaan jorinoitas äänehen niin laharataan sut samaan hautaan kun faariskin...

ole lopullisesti menetetty. Maailma muuttuu. Kaikesta voidaan ainakin neuvotella, onhan se nyt nähty tällä vuosisadalla, vaikka alku vasta on menossa.

lahtari kirjoitti:

tänne pohojanmaalle huutaan jorinoitas äänehen niin laharataan sut samaan hautaan kun faariskin...

ketään lahtaat? Kun kanaltakaan et henkeä pois saanut, vaikka äitees käski.

Viipurin symboliarvosta suomalaisille. Lisäksi Viipurin valtaus oli selvä merkki puna-armeijan ainakin osittaisesta onnistumisesta. Nythän suomalaiset kommunistit edelleen väittävät, että se oli koko operaation tavoite, mikä ei pidä paikkaansa. Tavoite oli saada Suomi antautumaan ehdoitta. Se ei onnistunut.

Kyse oli kirjoitti:

Viipurin symboliarvosta suomalaisille. Lisäksi Viipurin valtaus oli selvä merkki puna-armeijan ainakin osittaisesta onnistumisesta. Nythän suomalaiset kommunistit edelleen väittävät, että se oli koko operaation tavoite, mikä ei pidä paikkaansa. Tavoite oli saada Suomi antautumaan ehdoitta. Se ei onnistunut.

Lue lisää

Tavoite oli maan valloittaminen, mutta se ei selvästikään ollut tuossa vaiheessa päätavoite. Päätavoite oli Suomen irroittaminen Saksasta ja sodasta. Neuvostoliitto halusi rauhoittaa luoteisen rintaman, jotta Saksa ei voisi käyttää sitä kosto- tai vastahyökkäyksiin Leningradin suunnalla.

Sodan lopputulos oli tuolloin ollut jo pitkään selvä. Saksa tulisi häviämään sodan ja Suomi sen mukana. Neuvostoliitto ei tarvinnut Suomen takia hyökkäystä Kannaksella, vaan pelkästään Saksan irrottamiseksi tältä rintaman osalta. Jos heille olisi tarjoutunut mahdollisuus samantien miehittää Suomi olisivat he sen mielihyvin tehneet, mutta niin ei onneksemme käynyt, kiitos onnistuneiden torjuntataisteluiden.

eijaksakirjautua. kirjoitti:

Tavoite oli maan valloittaminen, mutta se ei selvästikään ollut tuossa vaiheessa päätavoite. Päätavoite oli Suomen irroittaminen Saksasta ja sodasta. Neuvostoliitto halusi rauhoittaa luoteisen rintaman, jotta Saksa ei voisi käyttää sitä kosto- tai vastahyökkäyksiin Leningradin suunnalla.

Sodan lopputulos oli tuolloin ollut jo pitkään selvä. Saksa tulisi häviämään sodan ja Suomi sen mukana. Neuvostoliitto ei tarvinnut Suomen takia hyökkäystä Kannaksella, vaan pelkästään Saksan irrottamiseksi tältä rintaman osalta. Jos heille olisi tarjoutunut mahdollisuus samantien miehittää Suomi olisivat he sen mielihyvin tehneet, mutta niin ei onneksemme käynyt, kiitos onnistuneiden torjuntataisteluiden.

Lue lisää

"Jos heille olisi tarjoutunut mahdollisuus samantien miehittää Suomi olisivat he sen mielihyvin tehneet, mutta niin ei onneksemme käynyt, kiitos onnistuneiden torjuntataisteluiden."

Neuvostoliitolla oli mahdollisuus miehittää Suomi sen jälkeen kun suomalaiset joukot oli kotiutettu. Se ei kuitenkaan ollut tarpeellista. NL oli löytänyt Suomesta oikeat poliitikot, joiden kanssa neuvotella konkreettisista poliittisista kysymyksistä - toisin kuin oli ollut v. 1939 jolloin sekä Cajanderin että Kuusisen hallitus tuotti NL:lle pettymyksen, ja myöhemmin Ryti samoin...

eijaksakirjautua. kirjoitti:

Tavoite oli maan valloittaminen, mutta se ei selvästikään ollut tuossa vaiheessa päätavoite. Päätavoite oli Suomen irroittaminen Saksasta ja sodasta. Neuvostoliitto halusi rauhoittaa luoteisen rintaman, jotta Saksa ei voisi käyttää sitä kosto- tai vastahyökkäyksiin Leningradin suunnalla.

Sodan lopputulos oli tuolloin ollut jo pitkään selvä. Saksa tulisi häviämään sodan ja Suomi sen mukana. Neuvostoliitto ei tarvinnut Suomen takia hyökkäystä Kannaksella, vaan pelkästään Saksan irrottamiseksi tältä rintaman osalta. Jos heille olisi tarjoutunut mahdollisuus samantien miehittää Suomi olisivat he sen mielihyvin tehneet, mutta niin ei onneksemme käynyt, kiitos onnistuneiden torjuntataisteluiden.

Lue lisää

se saksalainen oli jo yrittänyt ja siitä se varmaankin uusisi VASTAHYÄKKÄYKSELLÄ yrityksensä jos ei varaa olisi pitänyt. Oliko hyvä vastaus?

," jotta Saksa ei voisi käyttää sitä kosto- tai vastahyökkäyksiin Leningradin suunnalla. "

" Neuvostoliitto ei tarvinnut Suomen takia hyökkäystä Kannaksella, vaan pelkästään Saksan irrottamiseksi tältä rintaman osalta. "

Niinhän se taisi mennä. Saksalla oli Kannaksella salainen Himlerin SS-Armeijakunta, vai mikä se oli?, mutta kuitenkin saksalaisia oli Kannaksella 150 000 miestä, vai mitenkä se meni?

Koroljov kirjoitti:

"Jos heille olisi tarjoutunut mahdollisuus samantien miehittää Suomi olisivat he sen mielihyvin tehneet, mutta niin ei onneksemme käynyt, kiitos onnistuneiden torjuntataisteluiden."

Neuvostoliitolla oli mahdollisuus miehittää Suomi sen jälkeen kun suomalaiset joukot oli kotiutettu. Se ei kuitenkaan ollut tarpeellista. NL oli löytänyt Suomesta oikeat poliitikot, joiden kanssa neuvotella konkreettisista poliittisista kysymyksistä - toisin kuin oli ollut v. 1939 jolloin sekä Cajanderin että Kuusisen hallitus tuotti NL:lle pettymyksen, ja myöhemmin Ryti samoin...

Lue lisää

Neuvostoliitolla oli vähän erikoinen näkemys neuvottelemisesta samoin kuin tehtyjen sopimusten ja lupausten pitävyydestä. Moskovan rauhassa Stalin (vai oliko Molotov) vakuutti kaikkien maittemme välisten ristiriitojen tulleen ratkaistuksi ja Leningradin turvallisuudenkin piti olla reilassa kun saatiin huomattavasti enemmän kuin mitä neuvotteluissa vaadittiin. Kuitenkin Paasikivi sai ravata Kremlissä jatkuvasti kuulemassa uusia vaatimuksia ja uhkauksia ja Molotov vaati Hitleriltä lupaa Suomen likvidoimiseksi.

Muistanet varmasti myös sen, että kummallisesti Neuvostoliiton aselepo alkoi vasta 5.9., vaikka sopimuksessa oli sovittu 4.9. Olikohan pojilla eri kalenteri; aikaerolla tuota ei enää selitetä...

Koroljov kirjoitti:

"Jos heille olisi tarjoutunut mahdollisuus samantien miehittää Suomi olisivat he sen mielihyvin tehneet, mutta niin ei onneksemme käynyt, kiitos onnistuneiden torjuntataisteluiden."

Neuvostoliitolla oli mahdollisuus miehittää Suomi sen jälkeen kun suomalaiset joukot oli kotiutettu. Se ei kuitenkaan ollut tarpeellista. NL oli löytänyt Suomesta oikeat poliitikot, joiden kanssa neuvotella konkreettisista poliittisista kysymyksistä - toisin kuin oli ollut v. 1939 jolloin sekä Cajanderin että Kuusisen hallitus tuotti NL:lle pettymyksen, ja myöhemmin Ryti samoin...

Lue lisää

sisäpiirien vanha tuttu Boris Jartsev toimi jatkosodan aikana lähetystösihteerinä Tukholmassa. Hän kertoi sosialidemokraattiselle lehtimiehelle Richard Lindsrömille lokakuun 1942 lopussa, että Neuvostoliitto voisi neuvotella erillisrauhasta vuoden 1939 rajojen pohjalta ja vihjasi, että länsivallat saattaisivat taata Suomen rajat. Lindström välitti tiedon kiireesti suomalaisille, mutta Helsingin hallitus ei ryhtynyt neuvottelemaan asiasta. Jartsevin tarjous ei ollut riittävän houkutteleva ?

oli Viipuri paikallaan vielä viikko sitten.

sotajohdolla ollut tietoja tulevasta suurhyökkäyksestä Kannaksella 44 ?

Missähän se Viipurin linnoitusalue lähipuolustuslinjoineen ja linnoituksineen mahtoi sijaita? Suomalaisilla olisi ollut sille käyttöä.

Mannerheim-linjakin oli läpäisty. Sekin jäi suomalaisilta huomaamatta, joskin Talvisodan asemia yritettiin hieman viivytyksessä hyödyntää ainakin Summassa.

Ei ollut ammuspula naapurilla! 224 tykin kahdellakymmenellä yhteislaukauksella... sehän tekee 4480 laukausta harakoille! Olisi noillekin ollut käyttöä vaikka siellä Kuhmossa...

On se muuten kumma juttu, että Mannerheimilla oli niin kehnot linjat! Ne siis jyrättiin kahdessa sodassa ja aina vaan tultiin läpi, vieläpä molempiin suuntiin!

Minun tietääkseni 1944 ei puhuttu Mannerheim -linjasta mitään. Mahdollisuuksista puolustautua noissa Talvisodan aikaisissa asemissa toki käytiin, mutta niitähän ei oltu mitenkään yritettykään kunnostaa 1940 tapahtuneen perusteellisen venäläisten suorittaman tuhoamisen jäljiltä. Mentiinhän 1941 niiden yli "väärään suuntaan" ja silloin taidettiin jonkin verran taistella viimeksi niissä maisemissa.

Talvisodassa puhuttiin sitäkin enemmän.

http://www.winterwar.com/M-Line.htm
http://www.winterwar.com/M-Line/M-Line2.htm
http://www.winterwar.com/M-Line/M-Line3.htm

Mannerheim-linja kirjoitti:

Ei ollut ammuspula naapurilla! 224 tykin kahdellakymmenellä yhteislaukauksella... sehän tekee 4480 laukausta harakoille! Olisi noillekin ollut käyttöä vaikka siellä Kuhmossa...

On se muuten kumma juttu, että Mannerheimilla oli niin kehnot linjat! Ne siis jyrättiin kahdessa sodassa ja aina vaan tultiin läpi, vieläpä molempiin suuntiin!

Minun tietääkseni 1944 ei puhuttu Mannerheim -linjasta mitään. Mahdollisuuksista puolustautua noissa Talvisodan aikaisissa asemissa toki käytiin, mutta niitähän ei oltu mitenkään yritettykään kunnostaa 1940 tapahtuneen perusteellisen venäläisten suorittaman tuhoamisen jäljiltä. Mentiinhän 1941 niiden yli "väärään suuntaan" ja silloin taidettiin jonkin verran taistella viimeksi niissä maisemissa.

Talvisodassa puhuttiin sitäkin enemmän.

http://www.winterwar.com/M-Line.htm
http://www.winterwar.com/M-Line/M-Line2.htm
http://www.winterwar.com/M-Line/M-Line3.htm

Lue lisää

Ei kunnialaukauksia sentään kovilla ammuta! Kyllä Stalinilla oliis ollut varaa siihenkin, mutta jonnekinhan ne olisi pudonneet.

Jo yksi prosnetti NL:n ammustuotannosta olisi ollut iso asia Suomelle. Siinä on ero varustautumisella ja varustautumisella.

20. Prikaati täydennettiin nopeasti. Sen tykistö ja III P osallistui taisteluun koko ajan.

Jalkaväki alistettiin pääosin 17. D:lle ja osallistui taisteluun Ihantalan läntisellä sivustalla 26.6. alkaen.

Prikaati siirrettiin 28.7. 44 Värtsilään ja alistettiin II AK:lle. Prikaati otti rintamavastuun 31.7. alkaen Ala-Tolvajärven-Paastojärven kannaksella. Prikaati torjui hyökkäykset alueellaan sodan loppuun asti.

Pysy vain pilkunnussijana. Olet siinä ainoalla osaamisalueellasi. Jätä sotahistoria meille asiantuntijoille. Teen iloksesi aina silloin tällöin jonkin kiroitusvirheen. Hehee.

sinulle! kirjoitti:

20. Prikaati täydennettiin nopeasti. Sen tykistö ja III P osallistui taisteluun koko ajan.

Jalkaväki alistettiin pääosin 17. D:lle ja osallistui taisteluun Ihantalan läntisellä sivustalla 26.6. alkaen.

Prikaati siirrettiin 28.7. 44 Värtsilään ja alistettiin II AK:lle. Prikaati otti rintamavastuun 31.7. alkaen Ala-Tolvajärven-Paastojärven kannaksella. Prikaati torjui hyökkäykset alueellaan sodan loppuun asti.

Pysy vain pilkunnussijana. Olet siinä ainoalla osaamisalueellasi. Jätä sotahistoria meille asiantuntijoille. Teen iloksesi aina silloin tällöin jonkin kiroitusvirheen. Hehee.

Lue lisää

Viipurissa taisteltiin yhtenä päivänä 20.6 1944. Taistelut alkoivat aamuyöllä ja päättyivät 16.50. kun Linnansilta räjäytettiin. Ylipäälikkö Mannerheim antoi lausunnon: "On tapahtunut historiallinen skandaali".
Mitä sitten tapahtui?
(Jälkikäteenhän kerrotaan kenraali A. Airon todenneen: "Viipurin taisteluhan oli viivytystaistelu, ei ollut tarkoituskaan taistella vimeiseen mieheen")
15.6 päämaja antoi käskyn, että Viipuria puolustaa 2 divisioonaa ja 20 Pr.
Viipuriin tuli vain prikaati 19.6.
Valmistelut kaupungissa oli laiminlyoty. Viipurissa ei ollut puolustusasemia juuri ensinkään.
Kenraali R.Lagus oli esittänyt, että Viipurista luovuttaisiin, koska sitä ei voitaisi puolustaa niillä joukoilla, lisäksi joukot joutuisivat taistelemaan vesistön "väärällä" puolella. Tähän ei suostuttu.
Kun 20 Pr. lähti kohti Viipuria se sai käskyn jättää tykistön ammukset Syvärille. Raskas Psto 40:llä oli ammusvaunut mukanaan kun käsky tuli, että vaunut on jätettävä väliasemalle. Prikaatin komentaja kuitenkin toi osan ammuksista Viipuriin. Luvattuja ammuksia ei kuitenkaan ollut, eikä Rautakorven varikko suostunut niitä luovuttamaan, ennenkuin konepistoolein varustautuneet miehet väkisin ottivat tarvittavat täydennykset. Raskaan tykistön ammukset olivat kuitenkin väärää vuosimallia eikä ne soveltuneet käyttöön. Prikaatin tukena olleet heikot rynnäkkötykit kärsivät heti alussa vaurioita viholisen tulituksessa, ja miehistön uhrautuvasta taistelusta huolimatta ne olivat pian toimintakelvottomia. Eikä niillä muutenkaan ollut mahdollisuuksia vihollisen tankkikolonnia vastaan. Rynnäkkötykkien tykit olivat tehottomia kartussiaseita eikä niillä voitu pysäyttää lukuisia hyökkääviä raskaita panssareita. ( T-34, Klim ja JS-2)
Lähitaisteluun tarkoitettuja panssarinyrkkejä ja panssarikauhuja (Faust) ei joukoille keritty edes jakaa.
Niitä oli kyllä paljon mutta ne oli jostain syystä julistettu salaisiksi, eikä niiden käyttökoulutuskaan ollut
pääsyt kuin alkuun. Tali- Ihantalassa niiden osuus sitten olikin jo ratkaiseva.
Venäläisillä oli Viipurissa ilmaherruus. Vihollinen ampui jatkuvaa tykistötulta ja ylivoimaiset joukot olivat kaupungissa. Suomalainen tykistö oli vaiti. Syntyi pakokauhu ja 20 Pr. poistui Viipurista iltapäivän kuluessa. Aivan viime hetkellä myös eversti Kemppi poistui kaupungista. Samalla laskettiin Suomen lippu salosta linnan tornissa. K:lo oli 16.50 20.6 1944.

Viipurinkäviä kirjoitti:

Viipurissa taisteltiin yhtenä päivänä 20.6 1944. Taistelut alkoivat aamuyöllä ja päättyivät 16.50. kun Linnansilta räjäytettiin. Ylipäälikkö Mannerheim antoi lausunnon: "On tapahtunut historiallinen skandaali".
Mitä sitten tapahtui?
(Jälkikäteenhän kerrotaan kenraali A. Airon todenneen: "Viipurin taisteluhan oli viivytystaistelu, ei ollut tarkoituskaan taistella vimeiseen mieheen")
15.6 päämaja antoi käskyn, että Viipuria puolustaa 2 divisioonaa ja 20 Pr.
Viipuriin tuli vain prikaati 19.6.
Valmistelut kaupungissa oli laiminlyoty. Viipurissa ei ollut puolustusasemia juuri ensinkään.
Kenraali R.Lagus oli esittänyt, että Viipurista luovuttaisiin, koska sitä ei voitaisi puolustaa niillä joukoilla, lisäksi joukot joutuisivat taistelemaan vesistön "väärällä" puolella. Tähän ei suostuttu.
Kun 20 Pr. lähti kohti Viipuria se sai käskyn jättää tykistön ammukset Syvärille. Raskas Psto 40:llä oli ammusvaunut mukanaan kun käsky tuli, että vaunut on jätettävä väliasemalle. Prikaatin komentaja kuitenkin toi osan ammuksista Viipuriin. Luvattuja ammuksia ei kuitenkaan ollut, eikä Rautakorven varikko suostunut niitä luovuttamaan, ennenkuin konepistoolein varustautuneet miehet väkisin ottivat tarvittavat täydennykset. Raskaan tykistön ammukset olivat kuitenkin väärää vuosimallia eikä ne soveltuneet käyttöön. Prikaatin tukena olleet heikot rynnäkkötykit kärsivät heti alussa vaurioita viholisen tulituksessa, ja miehistön uhrautuvasta taistelusta huolimatta ne olivat pian toimintakelvottomia. Eikä niillä muutenkaan ollut mahdollisuuksia vihollisen tankkikolonnia vastaan. Rynnäkkötykkien tykit olivat tehottomia kartussiaseita eikä niillä voitu pysäyttää lukuisia hyökkääviä raskaita panssareita. ( T-34, Klim ja JS-2)
Lähitaisteluun tarkoitettuja panssarinyrkkejä ja panssarikauhuja (Faust) ei joukoille keritty edes jakaa.
Niitä oli kyllä paljon mutta ne oli jostain syystä julistettu salaisiksi, eikä niiden käyttökoulutuskaan ollut
pääsyt kuin alkuun. Tali- Ihantalassa niiden osuus sitten olikin jo ratkaiseva.
Venäläisillä oli Viipurissa ilmaherruus. Vihollinen ampui jatkuvaa tykistötulta ja ylivoimaiset joukot olivat kaupungissa. Suomalainen tykistö oli vaiti. Syntyi pakokauhu ja 20 Pr. poistui Viipurista iltapäivän kuluessa. Aivan viime hetkellä myös eversti Kemppi poistui kaupungista. Samalla laskettiin Suomen lippu salosta linnan tornissa. K:lo oli 16.50 20.6 1944.

Lue lisää

joukkoja puolusti Viipuria talvisodan loppuhetkillä ?

sinulle! kirjoitti:

20. Prikaati täydennettiin nopeasti. Sen tykistö ja III P osallistui taisteluun koko ajan.

Jalkaväki alistettiin pääosin 17. D:lle ja osallistui taisteluun Ihantalan läntisellä sivustalla 26.6. alkaen.

Prikaati siirrettiin 28.7. 44 Värtsilään ja alistettiin II AK:lle. Prikaati otti rintamavastuun 31.7. alkaen Ala-Tolvajärven-Paastojärven kannaksella. Prikaati torjui hyökkäykset alueellaan sodan loppuun asti.

Pysy vain pilkunnussijana. Olet siinä ainoalla osaamisalueellasi. Jätä sotahistoria meille asiantuntijoille. Teen iloksesi aina silloin tällöin jonkin kiroitusvirheen. Hehee.

Lue lisää

"20. Prikaati täydennettiin nopeasti"

Minä luulin että ne 419 oli kateissa ainakin 50 vuotta...


"Sen tykistö ja III P osallistui taisteluun koko ajan."

Kyllähän tämän kaikki tietää. III P ei lähtenytkään "pitkään juoksuun" kun oli siellä sivussa...

Tuolla on muuten 20. Pr:n I P ja IV P

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html

Kerro vielä mitä se Bäckman teki? Mutisiko mennessään, että nyt tämä poika lähtee...?

Prikaatiko kirjoitti:

joukkoja puolusti Viipuria talvisodan loppuhetkillä ?

3. D tukenaan neljä patteristoa ja JP 3. Tammisuon suunnassa oli vajaa 5. D tukenaan kaksi patteristoa.

Voidaan sanoa, että itse kaupungissa oli noin kaksinkertainen joukkomäärä kesään -44 verraten. Joukot olivat kuitenkin tappioiden supistamia ja äärimmäisen uupuneista ja kranaattipula oli kova. Lisäksi vesistöt olivat jäässä ja mahdollistivat jopa panssarivaunujen liikkumisen.

puolusti kirjoitti:

3. D tukenaan neljä patteristoa ja JP 3. Tammisuon suunnassa oli vajaa 5. D tukenaan kaksi patteristoa.

Voidaan sanoa, että itse kaupungissa oli noin kaksinkertainen joukkomäärä kesään -44 verraten. Joukot olivat kuitenkin tappioiden supistamia ja äärimmäisen uupuneista ja kranaattipula oli kova. Lisäksi vesistöt olivat jäässä ja mahdollistivat jopa panssarivaunujen liikkumisen.

Lue lisää

sitten -44 Viipuria tosiasiallisesti puolusti vain 1 Pr. ? Ja 9 tehotonta rynnäkkötykkiä ?

BT- vaunu kirjoitti:

sitten -44 Viipuria tosiasiallisesti puolusti vain 1 Pr. ? Ja 9 tehotonta rynnäkkötykkiä ?

Viipuria puolusti vain 1 Pr. ja 9 rynnäkkötykkiä ? Kyllä siihen aikanaan vastaus tulee, kunhan aikaa kuluu.

Nulkun pissijä kirjoitti:

"20. Prikaati täydennettiin nopeasti"

Minä luulin että ne 419 oli kateissa ainakin 50 vuotta...


"Sen tykistö ja III P osallistui taisteluun koko ajan."

Kyllähän tämän kaikki tietää. III P ei lähtenytkään "pitkään juoksuun" kun oli siellä sivussa...

Tuolla on muuten 20. Pr:n I P ja IV P

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html

Kerro vielä mitä se Bäckman teki? Mutisiko mennessään, että nyt tämä poika lähtee...?

Lue lisää

Syyskuun alussa (1944) prikaatilla oli tiedossa päiväkäskyjensä ja katoamisilmoitustensa perusteella kesäkuun 20. ja 21.päivien taisteluissa kaatuneina 33 prikaatin sotilasta [19] ja kadonneina 122 sotilasta [20]. Seitsemästä muusta Viipurissa kadonneeksi joutuneesta miehestä ei ole kyseisistä asiakirjoista löytynyt mainintaa [21]. Kadonneina ja kaatuneina oli siis yhteensä 162 sotilasta.

http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=166 .

tuo kuitenkin on, kun siellä joskus vierailee, ohimennessään.

Viipuri tuhoutui pahoin jo Talvisodassa. jatkosodassa nimenomaan Kivisillsalmen taistelun aikaan pommitus ja tykkituli tuhosi sorvalin puolta. Paljon on sodassa säästynyttä tuhoutunut huonossa hoidossa.

On selvää, että jo parin päivän kova taistelu olisi luhistanut kaupungin rauniokasaksi.

kaupunkia säästyi kirjoitti:

Viipuri tuhoutui pahoin jo Talvisodassa. jatkosodassa nimenomaan Kivisillsalmen taistelun aikaan pommitus ja tykkituli tuhosi sorvalin puolta. Paljon on sodassa säästynyttä tuhoutunut huonossa hoidossa.

On selvää, että jo parin päivän kova taistelu olisi luhistanut kaupungin rauniokasaksi.

Lue lisää

Kenraali Airo tarkoitti kun sanoi: " Tarkoituskaan ei ollut taistella Viipurista "viimeiseen mieheen" ? Oliko siis tarkoituksena viivyttää hyökkääjää, että ryhmitys Tali-Ihantalassa voitiin suorittaa ? Ja Saksan asetoimitukset ja apu saatiin mukaan torjuntaan ?

Alkaa selvitä kirjoitti:

Kenraali Airo tarkoitti kun sanoi: " Tarkoituskaan ei ollut taistella Viipurista "viimeiseen mieheen" ? Oliko siis tarkoituksena viivyttää hyökkääjää, että ryhmitys Tali-Ihantalassa voitiin suorittaa ? Ja Saksan asetoimitukset ja apu saatiin mukaan torjuntaan ?

Lue lisää

" Oliko siis tarkoituksena viivyttää hyökkääjää "

Eihän siellä tehty EDES viivytystä saati nyt taisteltu. Omia joukkoja tuli läpi ryssä kintereillään ja niitä omiakin ammuttiin. Monta suomalaista taisi mennä omien luodeista ja tykistön toimesta. Suomalaiset vellihousut hölmöili. Mutta olihan heillä se päähölmö onneksi "ruotsalainen bättre folkkari", joka sitten lähtikin lippahivoon ennen kuin skabat edes kunnolla alkoi.

Tuolta löytyy asiaan liittyvää:

Puhevikainen 20.Pr II pataljoonan komentajana! Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta?

http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html


Kemppisen Blogissa kesti kantti...

http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota

Laurilain työt

Ja niiden kommentit, se viimeinen varsinkin!

https://www.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=7060693312143154965

Turja, Bäckman ja Lindgren, mitä yhteistä noilla voisi olla? No Ilmari Turja kirjoitti heistä...

Kurt-Erik kirjoitti:

" Oliko siis tarkoituksena viivyttää hyökkääjää "

Eihän siellä tehty EDES viivytystä saati nyt taisteltu. Omia joukkoja tuli läpi ryssä kintereillään ja niitä omiakin ammuttiin. Monta suomalaista taisi mennä omien luodeista ja tykistön toimesta. Suomalaiset vellihousut hölmöili. Mutta olihan heillä se päähölmö onneksi "ruotsalainen bättre folkkari", joka sitten lähtikin lippahivoon ennen kuin skabat edes kunnolla alkoi.

Tuolta löytyy asiaan liittyvää:

Puhevikainen 20.Pr II pataljoonan komentajana! Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta?

http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html


Kemppisen Blogissa kesti kantti...

http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota

Laurilain työt

Ja niiden kommentit, se viimeinen varsinkin!

https://www.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=7060693312143154965

Turja, Bäckman ja Lindgren, mitä yhteistä noilla voisi olla? No Ilmari Turja kirjoitti heistä...

Lue lisää

"EDES viivytetty" voidaan olla eri mieltä. Muuten teksti oli ajatuksia antavaa. "Opiskelija" E Heinrich
ei oikeastaan opiskellut mitään, koska opiskelusta ei tullut mitään. Lehtimies hän oli, ja lahjakaskin ennenkuin siirtyi sotilasuralle. Jostain syystä Heinrich jarrutti A. Lahden Pst- kiväärin valmistuksen aloittamista 1939, eikä sitä talvisotaan valmistunutkaan kuin 2 kpl. Ase olisi ollut sen ajan panssareille varteenotettava vastavoima. Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu. Sitä ei jaettu joukoille, eikä koulutusta voitu antaa, ennenkuin "viimehetkellä".
Miksi näi oli, se on arvoitus. Suomalaisten ei olisi tietenkään tarvinnut tälläistä ehtoa noudattaa, koska kyseessä oli Suomen kohtalon hetki. Tuollaisissa tapauksissa järki voittakoon, jos sitä kerran on.

Alkaa selvitä kirjoitti:

Kenraali Airo tarkoitti kun sanoi: " Tarkoituskaan ei ollut taistella Viipurista "viimeiseen mieheen" ? Oliko siis tarkoituksena viivyttää hyökkääjää, että ryhmitys Tali-Ihantalassa voitiin suorittaa ? Ja Saksan asetoimitukset ja apu saatiin mukaan torjuntaan ?

Lue lisää

Ylipäällikkö käski sisällyttää Viipurin uuteen pääasemaan. Se tarkoitti kaupungin pitämistä, kunnes Marski toisin määrää. Käskyn toistivat Oesch ja Laatikainen. Ei siinä mitään viivytysajattelua ollut. Ehkä Airolla toisaaan on ollut ajatus esittää kaupungista luopumista, kunhan ensin oli muutama päivä tapeltu.

Siinäkään ei mitään uutta ollut. Kahdesta pääasemasta oli jo luovuttu. Miksei kolmannen kaikkein hankalimmasta osasta. Sitä varten on päämajamestari, että esittelee hyviä ratkaisuja ylipäällikölle.

Linjoja oiottiin Tali-Ihantalassakin, eikä kukaan puhunut viivytyksestä mitään.

Canon man kirjoitti:

"EDES viivytetty" voidaan olla eri mieltä. Muuten teksti oli ajatuksia antavaa. "Opiskelija" E Heinrich
ei oikeastaan opiskellut mitään, koska opiskelusta ei tullut mitään. Lehtimies hän oli, ja lahjakaskin ennenkuin siirtyi sotilasuralle. Jostain syystä Heinrich jarrutti A. Lahden Pst- kiväärin valmistuksen aloittamista 1939, eikä sitä talvisotaan valmistunutkaan kuin 2 kpl. Ase olisi ollut sen ajan panssareille varteenotettava vastavoima. Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu. Sitä ei jaettu joukoille, eikä koulutusta voitu antaa, ennenkuin "viimehetkellä".
Miksi näi oli, se on arvoitus. Suomalaisten ei olisi tietenkään tarvinnut tälläistä ehtoa noudattaa, koska kyseessä oli Suomen kohtalon hetki. Tuollaisissa tapauksissa järki voittakoon, jos sitä kerran on.

Lue lisää

muistaa, että keväällä -44 ei tiedettty sitä, mitä esimerkiki 10.6. 44 tiedettiin. Tulevaisuutta on helppo ennustaa jälkikäteen, mutta pirullisen vaikeaa etukäteeen. Erityisen vaikeaa on ennustaa aikeensa taitavasti salaavan vihollisen tekemisiä. Näyttää siltä, että näillä palstoilla sitä ei kyetä tekemään edes yli 65 vuotta jälkikäteen.

Canon man kirjoitti:

"EDES viivytetty" voidaan olla eri mieltä. Muuten teksti oli ajatuksia antavaa. "Opiskelija" E Heinrich
ei oikeastaan opiskellut mitään, koska opiskelusta ei tullut mitään. Lehtimies hän oli, ja lahjakaskin ennenkuin siirtyi sotilasuralle. Jostain syystä Heinrich jarrutti A. Lahden Pst- kiväärin valmistuksen aloittamista 1939, eikä sitä talvisotaan valmistunutkaan kuin 2 kpl. Ase olisi ollut sen ajan panssareille varteenotettava vastavoima. Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu. Sitä ei jaettu joukoille, eikä koulutusta voitu antaa, ennenkuin "viimehetkellä".
Miksi näi oli, se on arvoitus. Suomalaisten ei olisi tietenkään tarvinnut tälläistä ehtoa noudattaa, koska kyseessä oli Suomen kohtalon hetki. Tuollaisissa tapauksissa järki voittakoon, jos sitä kerran on.

Lue lisää

>Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu<

Tuo usein esitetty väite ei pidä paikkaansa. Martti V. Terän kirjassa Kesäkuun kriisi 1944 on tuo kohta käyty läpi ja mitään salailuja ei ole koskaan ollutkaan. Ase oli saksalaisilla ollut jo 1943 rintamakäytössä suurin määrin ja kyse ei ollut mistään sotasalaisuudesta.

Suomalaiset upseerit on keksineet tuollaisen selityksen peittelemään omaa hölmöyttään. He kun eivät uskoneet ensinkään ihme-aseitten tehoon, kuten ei kukaan muukaan, joka ei ollut nähnyt sellaista tosikäytössä!

olisi hyvä kirjoitti:

muistaa, että keväällä -44 ei tiedettty sitä, mitä esimerkiki 10.6. 44 tiedettiin. Tulevaisuutta on helppo ennustaa jälkikäteen, mutta pirullisen vaikeaa etukäteeen. Erityisen vaikeaa on ennustaa aikeensa taitavasti salaavan vihollisen tekemisiä. Näyttää siltä, että näillä palstoilla sitä ei kyetä tekemään edes yli 65 vuotta jälkikäteen.

Lue lisää

jos kertoisit mitä arvostelua tarkoitat ? Kysymys ei ole arvostelusta vaan tapahtumien esilletuomista, kirjoitetun historian avulla. Niitähän on eri painotteisia.

Kissa pöydällä kirjoitti:

jos kertoisit mitä arvostelua tarkoitat ? Kysymys ei ole arvostelusta vaan tapahtumien esilletuomista, kirjoitetun historian avulla. Niitähän on eri painotteisia.

kesän -44 päättäjiä ja toimijoita, niinkuin heillä olisi ollut etukäteen tiedossaan kesän -44 tapahtumat ja he olisivat silti laiminlyöneet niihin valmistautumisen.

Huomattava osa arvioista ei perustu tutkimuksiin, vaan on pelkkää mielikuvitusta. Arvioissa on paljon tahallista mustamaalausta, joka kohdistuu sekä henkilöihin että eri organisaatioihin.

Panzerfaust. kirjoitti:

>Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu<

Tuo usein esitetty väite ei pidä paikkaansa. Martti V. Terän kirjassa Kesäkuun kriisi 1944 on tuo kohta käyty läpi ja mitään salailuja ei ole koskaan ollutkaan. Ase oli saksalaisilla ollut jo 1943 rintamakäytössä suurin määrin ja kyse ei ollut mistään sotasalaisuudesta.

Suomalaiset upseerit on keksineet tuollaisen selityksen peittelemään omaa hölmöyttään. He kun eivät uskoneet ensinkään ihme-aseitten tehoon, kuten ei kukaan muukaan, joka ei ollut nähnyt sellaista tosikäytössä!

Lue lisää

vaikutukseen peustuvat panssarintorjunta-aseet oli esitelty Suomen armeijan johdolle Niinisalossa syyskuussa -42. ( Mannerheimin muistelmat 2. s 412). Niiden teho tunnettiin hyvin.

Ainakin kirjallisuudessa on laajalti esillä saksalaisten aseiden myynnin yhteydessä antama salaamisvelvoite. Esimerkiksi eräässä upseerien koulutustilaisuudessa Äänislinnassa keväällä -44 oli aseista lupa näyttää vain kuva!

Nyt koulutus käynnistettiin vasta toukokuussa ja esimerkiksi lähitorjuntaosaston kokoonpanoa mietittiin pitkään ja hartaasti. Aseiden jakelu aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Ne ehtivät kuitenkin laajempaan käyttöön vasta taistelujen alettua.

että arvostellaan kirjoitti:

kesän -44 päättäjiä ja toimijoita, niinkuin heillä olisi ollut etukäteen tiedossaan kesän -44 tapahtumat ja he olisivat silti laiminlyöneet niihin valmistautumisen.

Huomattava osa arvioista ei perustu tutkimuksiin, vaan on pelkkää mielikuvitusta. Arvioissa on paljon tahallista mustamaalausta, joka kohdistuu sekä henkilöihin että eri organisaatioihin.

Lue lisää

mitkä arviot perustuvat pelkkään mielikuvitukseen ?

tilanne oli kirjoitti:

Ylipäällikkö käski sisällyttää Viipurin uuteen pääasemaan. Se tarkoitti kaupungin pitämistä, kunnes Marski toisin määrää. Käskyn toistivat Oesch ja Laatikainen. Ei siinä mitään viivytysajattelua ollut. Ehkä Airolla toisaaan on ollut ajatus esittää kaupungista luopumista, kunhan ensin oli muutama päivä tapeltu.

Siinäkään ei mitään uutta ollut. Kahdesta pääasemasta oli jo luovuttu. Miksei kolmannen kaikkein hankalimmasta osasta. Sitä varten on päämajamestari, että esittelee hyviä ratkaisuja ylipäällikölle.

Linjoja oiottiin Tali-Ihantalassakin, eikä kukaan puhunut viivytyksestä mitään.

Lue lisää

päätöksiä ei kirjata pöytäkirjoihin, ei tänä päivänäkään. Kenraali Aironkin maininta "viivytysluonteisesta puolustuksesta" Viipurissa on todistamaton asia. Mutta se voi silti olla totuus.

Viipurinkäviä kirjoitti:

mitkä arviot perustuvat pelkkään mielikuvitukseen ?

tutkimuksiin. Perehdy sotahistoriaan, niin ymmärrät asian,ehkä.

räjähdys- kirjoitti:

vaikutukseen peustuvat panssarintorjunta-aseet oli esitelty Suomen armeijan johdolle Niinisalossa syyskuussa -42. ( Mannerheimin muistelmat 2. s 412). Niiden teho tunnettiin hyvin.

Ainakin kirjallisuudessa on laajalti esillä saksalaisten aseiden myynnin yhteydessä antama salaamisvelvoite. Esimerkiksi eräässä upseerien koulutustilaisuudessa Äänislinnassa keväällä -44 oli aseista lupa näyttää vain kuva!

Nyt koulutus käynnistettiin vasta toukokuussa ja esimerkiksi lähitorjuntaosaston kokoonpanoa mietittiin pitkään ja hartaasti. Aseiden jakelu aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Ne ehtivät kuitenkin laajempaan käyttöön vasta taistelujen alettua.

Lue lisää

kuitenkin laajenpaan käyttöön vasta taistelujen alettua" Miksi ? Kuka kumosi salaamisvelvoitteen ? Miksi vasta viimehetkellä ?

Lyytikko kirjoitti:

päätöksiä ei kirjata pöytäkirjoihin, ei tänä päivänäkään. Kenraali Aironkin maininta "viivytysluonteisesta puolustuksesta" Viipurissa on todistamaton asia. Mutta se voi silti olla totuus.

Lue lisää

todisteita, niin kyseessä on oletus, ei fakta. Saahan siihen silti uskoa. Sellaisia ihmisiä löytyy aina. Niin hullua väitettä ei olekaan, ettei uskovia löydy. Sodista uskotaan pelkkää tietämättömyyttä sellaisia juttuja, jotka sotahistoriaan perehtynyt sotilasasiantuntija näkee heti perättömiksi. Esimerkiksi keskustelut, lausunnot ja mielipiteet vaativat tuekseen käskyn ennen kuin mitään tapahtuu rintamalla.Ja rintamatapahtumat kirjataan yleensä lukemattomiin yhteyksiin, muistikuvista nyt puhumattakaan.

Jos Viipurissa olisi ollut kyse viivytyksestä, siitä olisi annettu käsky suullisesti ja/tai kirjallisesti ja se olisi tullut jälkiselvittelyssä esille.

Klimi kirjoitti:

kuitenkin laajenpaan käyttöön vasta taistelujen alettua" Miksi ? Kuka kumosi salaamisvelvoitteen ? Miksi vasta viimehetkellä ?

yllättäen. Vuonna -44 ei osattu ennustaa tulevaa, kuten nykyään näillä palstoilla menneitä.

Sinänsä koulutuksen aloittaminen kuukauden sisällä aseiden saamisesta ei ole niin kauhean hidasta,joskaan ei nopeaakaan. Rintamilla oli rauhallista.

Aseet lähetetiin siis jakoon noin viikkoa ennen hyökkäyksen alkua. Muutamissa divisioonissa ne ehdittiin ottaa käyttöön.

räjähdys- kirjoitti:

vaikutukseen peustuvat panssarintorjunta-aseet oli esitelty Suomen armeijan johdolle Niinisalossa syyskuussa -42. ( Mannerheimin muistelmat 2. s 412). Niiden teho tunnettiin hyvin.

Ainakin kirjallisuudessa on laajalti esillä saksalaisten aseiden myynnin yhteydessä antama salaamisvelvoite. Esimerkiksi eräässä upseerien koulutustilaisuudessa Äänislinnassa keväällä -44 oli aseista lupa näyttää vain kuva!

Nyt koulutus käynnistettiin vasta toukokuussa ja esimerkiksi lähitorjuntaosaston kokoonpanoa mietittiin pitkään ja hartaasti. Aseiden jakelu aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Ne ehtivät kuitenkin laajempaan käyttöön vasta taistelujen alettua.

Lue lisää

>>panssarintorjunta-aseet oli esitelty Suomen armeijan johdolle Niinisalossa syyskuussa -42. ( Mannerheimin muistelmat 2. s 412).

1944 kirjoitti:

>>panssarintorjunta-aseet oli esitelty Suomen armeijan johdolle Niinisalossa syyskuussa -42. ( Mannerheimin muistelmat 2. s 412).

Erkki Käkelän kirja Marskin panssarintuhoojat -kirjassa on sivulla 400 kopio Keskisuomalainen -sanomalehden uutisesta 5.5.44. Uutinen on päivätty Berliinissä 4.5. ja se kertoo Panssarinyrkeistä ja panssarihirmuista, saksalaisten uusista hurjista PST -aseista, jotka tuhoavat minkä tahansa panssarin.

Suomessa niitä pidettiin samaan aikaa erittäin salaisina ja koulutttiin vain upseereita niiden käyttöön. Kursseja pidettiin vasta 22.5. ja 29.5. ja mukana oli yksi (panssarintorjunta) tykkikomppanian upseeri joka porukasta eli 78 kaikkiaan. Seuraavaksi koulutettiin kahdella kurssilla 76 kenttätykistön upseeria lähitorjunta-aseiden saloihin.

eivät perustu kirjoitti:

tutkimuksiin. Perehdy sotahistoriaan, niin ymmärrät asian,ehkä.

Koska kirjoittajien, "muistelijoiden" antamat kuvaukset tapahtumista ovat ristiriitaisia. Niinkuin aina, myös lukijalla on oikeus käyttää järkeään että ymmärtää asian sisällön.

jos ei ole kirjoitti:

todisteita, niin kyseessä on oletus, ei fakta. Saahan siihen silti uskoa. Sellaisia ihmisiä löytyy aina. Niin hullua väitettä ei olekaan, ettei uskovia löydy. Sodista uskotaan pelkkää tietämättömyyttä sellaisia juttuja, jotka sotahistoriaan perehtynyt sotilasasiantuntija näkee heti perättömiksi. Esimerkiksi keskustelut, lausunnot ja mielipiteet vaativat tuekseen käskyn ennen kuin mitään tapahtuu rintamalla.Ja rintamatapahtumat kirjataan yleensä lukemattomiin yhteyksiin, muistikuvista nyt puhumattakaan.

Jos Viipurissa olisi ollut kyse viivytyksestä, siitä olisi annettu käsky suullisesti ja/tai kirjallisesti ja se olisi tullut jälkiselvittelyssä esille.

Lue lisää

väitti, että Suomi devalvoi ainoastaan hänen kuolleen ruumiinsa yli.

jos ei ole kirjoitti:

todisteita, niin kyseessä on oletus, ei fakta. Saahan siihen silti uskoa. Sellaisia ihmisiä löytyy aina. Niin hullua väitettä ei olekaan, ettei uskovia löydy. Sodista uskotaan pelkkää tietämättömyyttä sellaisia juttuja, jotka sotahistoriaan perehtynyt sotilasasiantuntija näkee heti perättömiksi. Esimerkiksi keskustelut, lausunnot ja mielipiteet vaativat tuekseen käskyn ennen kuin mitään tapahtuu rintamalla.Ja rintamatapahtumat kirjataan yleensä lukemattomiin yhteyksiin, muistikuvista nyt puhumattakaan.

Jos Viipurissa olisi ollut kyse viivytyksestä, siitä olisi annettu käsky suullisesti ja/tai kirjallisesti ja se olisi tullut jälkiselvittelyssä esille.

Lue lisää

"asiantuntijaa" olekkaan joka "näkee" asian perättömäksi kuultuaan "sellaisen jutun". Kyllä asiantuntijan on myös perehdyttävä väitteeseen tai hypoteesiin ensin.

tilanne oli kirjoitti:

Ylipäällikkö käski sisällyttää Viipurin uuteen pääasemaan. Se tarkoitti kaupungin pitämistä, kunnes Marski toisin määrää. Käskyn toistivat Oesch ja Laatikainen. Ei siinä mitään viivytysajattelua ollut. Ehkä Airolla toisaaan on ollut ajatus esittää kaupungista luopumista, kunhan ensin oli muutama päivä tapeltu.

Siinäkään ei mitään uutta ollut. Kahdesta pääasemasta oli jo luovuttu. Miksei kolmannen kaikkein hankalimmasta osasta. Sitä varten on päämajamestari, että esittelee hyviä ratkaisuja ylipäällikölle.

Linjoja oiottiin Tali-Ihantalassakin, eikä kukaan puhunut viivytyksestä mitään.

Lue lisää

ei miehitetty 1944 ? Stalin sanoi: "Otimme huomioon amerikkalaiset". Stalin otti huomioon, mitä amerikkalaiset toivoivat, koska Neuvostoliitto oli riippuvainen Yhdysvaltojen aseellisesta ja taloudellisesta avusta. Marsalkka Vorosilov oli ehdottanut , että Suomen raja siirrettäisiin lännemmäs, mikä olisi merkinnyt Enson Kaukopään tehtaan Imatralla ja Kaukaan tehtaan Lauritsalassa jäämistä Neuvostoliiton puolelle. Stalin hylkäsi Vorosilovin ehdotuksen.

Es ist wichtig kirjoitti:

"asiantuntijaa" olekkaan joka "näkee" asian perättömäksi kuultuaan "sellaisen jutun". Kyllä asiantuntijan on myös perehdyttävä väitteeseen tai hypoteesiin ensin.

on valmiina suuri tietomäärä varsinkin usein esille tulevista asioista. Totta kai uusi väite vaatii erikseen perehtymisen. Toisaalta sotilasjohtamisen asiantuntija ( vaikkapa yleisesikuntaupseeri) tietää, että jostain asiasta keskusteleminen ei tarkoita, että siitä olisi tehty päätös ja annettu käskyt.

Asiantuntijalla on suuri valmius tarkistaa asiat vaikka omasta lähdeaineistostaan tai netistä tai kirjastosta tai toiselta asiaan paremmin perehtyneeltä. Asiantuntija ei myöskään sorru tekemään yleistyksiä jonkin yksityiskohdan perusteella. Se, mikä pitää paikkansa yhdessä kohdin ei välttämättä pidäkään toisessa.

Vuokselainen kirjoitti:

ei miehitetty 1944 ? Stalin sanoi: "Otimme huomioon amerikkalaiset". Stalin otti huomioon, mitä amerikkalaiset toivoivat, koska Neuvostoliitto oli riippuvainen Yhdysvaltojen aseellisesta ja taloudellisesta avusta. Marsalkka Vorosilov oli ehdottanut , että Suomen raja siirrettäisiin lännemmäs, mikä olisi merkinnyt Enson Kaukopään tehtaan Imatralla ja Kaukaan tehtaan Lauritsalassa jäämistä Neuvostoliiton puolelle. Stalin hylkäsi Vorosilovin ehdotuksen.

Lue lisää

tuhoamiseksi ja maan antautumiseksi torjuttiin. Vaihtoehtona oli miehitys. Myöhemmin Suomen miehitys ei ollut Stalinin kannalta tarkoituksenmukaista. Hän uskoi kommunistien saavan vallan käsiinsä muutenkin. Kun näin ei tapahtunut, hän kielsi puna-armeijan väliintulon. Siihen loppuivat kommunistien haaveet sosialistisesta Suomesta.

Jatkosodan historia kirjoitti:

Koska kirjoittajien, "muistelijoiden" antamat kuvaukset tapahtumista ovat ristiriitaisia. Niinkuin aina, myös lukijalla on oikeus käyttää järkeään että ymmärtää asian sisällön.

Lue lisää

Pitää vain harkita, mihin uskoo ja mihin ei. Mitä hurjempi juttu, sen varovampi kannattaa olla. Erityisen tarkkana kannattaa olla silloin, kun ilmoitetaan että asia on tähän asti salattu tai sitä on suorastaan kielletty tutkimasta.

asiantuntijalla kirjoitti:

on valmiina suuri tietomäärä varsinkin usein esille tulevista asioista. Totta kai uusi väite vaatii erikseen perehtymisen. Toisaalta sotilasjohtamisen asiantuntija ( vaikkapa yleisesikuntaupseeri) tietää, että jostain asiasta keskusteleminen ei tarkoita, että siitä olisi tehty päätös ja annettu käskyt.

Asiantuntijalla on suuri valmius tarkistaa asiat vaikka omasta lähdeaineistostaan tai netistä tai kirjastosta tai toiselta asiaan paremmin perehtyneeltä. Asiantuntija ei myöskään sorru tekemään yleistyksiä jonkin yksityiskohdan perusteella. Se, mikä pitää paikkansa yhdessä kohdin ei välttämättä pidäkään toisessa.

Lue lisää

voi olla "suuri tietomäärä" Hän katsoo omasta kirjastostaan ( 2000 nid.) tai netistä. Jos ei löydy käyttää kirjastoja ( 6:tta 60 vuotta) Jotakin on "tarttunutkin matkan varrella". Olenkin aivan samaa mieltä kun nimimerkki kirjoittaa: " Se, mikä pitää paikkansa yhdessä kohdin ei välttämättä pidäkkään toisessa".

Es ist wichtig kirjoitti:

"asiantuntijaa" olekkaan joka "näkee" asian perättömäksi kuultuaan "sellaisen jutun". Kyllä asiantuntijan on myös perehdyttävä väitteeseen tai hypoteesiin ensin.

on saanut koulutuksen ja sitten erikseen tutkinut asioita.

Ei sellaista "asiantuntijaa" olekkaan joka "näkee" asian perättömäksi kuultuaan "sellaisen jutun".

Kyllä on. Nimittäin silloin kun liikutaan alalla, jota on tutkinut tai muuten erityisesti perehtynyt, Esimerkiksi minulle on aivan turha tulla esittelemään perättömiä juttuja kesästä -44 tai Talvisodasta. Ne erottaa heti. Toinen asia on sitten vaikka vuosi 1918 tai 1. Maailmansota. Silloin on turvauduttava lähdeaineistoon.

asiantuntija, koska kirjoitti:

on saanut koulutuksen ja sitten erikseen tutkinut asioita.

Ei sellaista "asiantuntijaa" olekkaan joka "näkee" asian perättömäksi kuultuaan "sellaisen jutun".

Kyllä on. Nimittäin silloin kun liikutaan alalla, jota on tutkinut tai muuten erityisesti perehtynyt, Esimerkiksi minulle on aivan turha tulla esittelemään perättömiä juttuja kesästä -44 tai Talvisodasta. Ne erottaa heti. Toinen asia on sitten vaikka vuosi 1918 tai 1. Maailmansota. Silloin on turvauduttava lähdeaineistoon.

Lue lisää

mitkä nimimerkin mielestä tällä palstalla esiintuoduista asioista ovat "perättömiä juttuja" Voitko kertoa kun kerran "eroitat ne heti" ?

Lyytikko kirjoitti:

mitkä nimimerkin mielestä tällä palstalla esiintuoduista asioista ovat "perättömiä juttuja" Voitko kertoa kun kerran "eroitat ne heti" ?

haluaisin , että nimimerkki tekisi vaikka pienen listan näistä perättömistä väitteistä.

Sitten katsotaan kirjoitti:

haluaisin , että nimimerkki tekisi vaikka pienen listan näistä perättömistä väitteistä.

turha on listailla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi väite, että Kuhmon kranaatit jossain muualla ammuttuina olisivat ratkaisseet Talvisodan tai ainakin Summan taistelun. Toinen on nämä juonittelut Viipurin ympärillä. Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan. Sama koskee vaikkapa homojuttuja. miloin keneenkin liittyen. Mannerheimistä esitetään yleensä täysin perättömiä juttuja samoin joistain kenraaleista.

Katsokaa eri teemoja, mitä väitteitä siellä on kulloinkin kumottu.

Niin, ja oma lukunsa on nämä ainakin osittain mielenvikaiset tyypit kuten nimimerkit Korppi ja Aabraham. Eikö ne ole herättäneet huomiotanne? Jos ei, niin turha selittää enempää. Jaa, nuo neuvostopropagandan toistajat ovat oma lukunsa.

ymmärrä, niin kirjoitti:

turha on listailla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi väite, että Kuhmon kranaatit jossain muualla ammuttuina olisivat ratkaisseet Talvisodan tai ainakin Summan taistelun. Toinen on nämä juonittelut Viipurin ympärillä. Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan. Sama koskee vaikkapa homojuttuja. miloin keneenkin liittyen. Mannerheimistä esitetään yleensä täysin perättömiä juttuja samoin joistain kenraaleista.

Katsokaa eri teemoja, mitä väitteitä siellä on kulloinkin kumottu.

Niin, ja oma lukunsa on nämä ainakin osittain mielenvikaiset tyypit kuten nimimerkit Korppi ja Aabraham. Eikö ne ole herättäneet huomiotanne? Jos ei, niin turha selittää enempää. Jaa, nuo neuvostopropagandan toistajat ovat oma lukunsa.

Lue lisää

tästä palstasta. En ole huomannut herjaavaa kirjoittelua. Kuhmon kranaateista senkään vertaa. Mistään jonkun henkilön seksuaalisesta suuntauksestakaan ei ole ollut mitään mainintaa, ja mitä sellainen kenellekään kuuluu. Viipurista -44 on keskusteltu, mutta sehän on palstan aihekin, eikö ?

Rajaton totuus kirjoitti:

tästä palstasta. En ole huomannut herjaavaa kirjoittelua. Kuhmon kranaateista senkään vertaa. Mistään jonkun henkilön seksuaalisesta suuntauksestakaan ei ole ollut mitään mainintaa, ja mitä sellainen kenellekään kuuluu. Viipurista -44 on keskusteltu, mutta sehän on palstan aihekin, eikö ?

Lue lisää

-palstaa. Tämä keskustelu on yksi säie tai teema. Pikaisesti laskien tähän asti on noin seitsemän enemmäbn tai vähemmän asiatonta puheenvuoroa. Tämä on ehkä avauksesta johtuen ollut kohtalaisen asiallinen moneen muuhun verraten.

olisi hyvä kirjoitti:

muistaa, että keväällä -44 ei tiedettty sitä, mitä esimerkiki 10.6. 44 tiedettiin. Tulevaisuutta on helppo ennustaa jälkikäteen, mutta pirullisen vaikeaa etukäteeen. Erityisen vaikeaa on ennustaa aikeensa taitavasti salaavan vihollisen tekemisiä. Näyttää siltä, että näillä palstoilla sitä ei kyetä tekemään edes yli 65 vuotta jälkikäteen.

Lue lisää

Sorge, kaksoisagentti, välitti tiedon Neuvostoliiton sodanjohdolle, että Japanista ei ole vaaraa, voitte keskittää joukot länteen. Ja näin kävi. Suurhyokkäys Suomeenkin oli toteutettavissa. Asiahan oli sovittu liittoutuneiden kesken salaisena päätöksenä jo aiemmin.

ymmärrä, niin kirjoitti:

turha on listailla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi väite, että Kuhmon kranaatit jossain muualla ammuttuina olisivat ratkaisseet Talvisodan tai ainakin Summan taistelun. Toinen on nämä juonittelut Viipurin ympärillä. Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan. Sama koskee vaikkapa homojuttuja. miloin keneenkin liittyen. Mannerheimistä esitetään yleensä täysin perättömiä juttuja samoin joistain kenraaleista.

Katsokaa eri teemoja, mitä väitteitä siellä on kulloinkin kumottu.

Niin, ja oma lukunsa on nämä ainakin osittain mielenvikaiset tyypit kuten nimimerkit Korppi ja Aabraham. Eikö ne ole herättäneet huomiotanne? Jos ei, niin turha selittää enempää. Jaa, nuo neuvostopropagandan toistajat ovat oma lukunsa.

Lue lisää

"Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan."

Eikös se ollut suomenruotsalainen Kurt Erik Bäckman joka lähti Viipurissa juoksentelemaan? Siis II/20.Pr:n juoksukomentaja, joka tunnettiin myös Bä Bä Bäckmanina...

Juoksukomentaja Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:

Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25

"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."


http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html

ymmärrä, niin kirjoitti:

turha on listailla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi väite, että Kuhmon kranaatit jossain muualla ammuttuina olisivat ratkaisseet Talvisodan tai ainakin Summan taistelun. Toinen on nämä juonittelut Viipurin ympärillä. Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan. Sama koskee vaikkapa homojuttuja. miloin keneenkin liittyen. Mannerheimistä esitetään yleensä täysin perättömiä juttuja samoin joistain kenraaleista.

Katsokaa eri teemoja, mitä väitteitä siellä on kulloinkin kumottu.

Niin, ja oma lukunsa on nämä ainakin osittain mielenvikaiset tyypit kuten nimimerkit Korppi ja Aabraham. Eikö ne ole herättäneet huomiotanne? Jos ei, niin turha selittää enempää. Jaa, nuo neuvostopropagandan toistajat ovat oma lukunsa.

Lue lisää

"ymmärrä, niin" antaa kirjoituksessa syyttävän sormen kohdistuvan Viipuria puolustavaan miehistöön. "Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen". Pitäisi mielestäni esittää kysymys miksi ? Mitkä olivat syyt, että puolustus petti. Ei voida syyttää ainoastaan rivimiehiä ja alinta päälystöä. Ei ole mahdollista saada asiaan täyttä selvyyttä, mutta ainakin tasapuolisuutta suomalaisten toimintaan ko. tapauksessa.

Kurt-Erik kirjoitti:

"Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan."

Eikös se ollut suomenruotsalainen Kurt Erik Bäckman joka lähti Viipurissa juoksentelemaan? Siis II/20.Pr:n juoksukomentaja, joka tunnettiin myös Bä Bä Bäckmanina...

Juoksukomentaja Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:

Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25

"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."


http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html

Lue lisää

miestä pilaa. Kaikissahan meissä vikaa on kun haetaan hakemalla.

armeijan kirjoitti:

tuhoamiseksi ja maan antautumiseksi torjuttiin. Vaihtoehtona oli miehitys. Myöhemmin Suomen miehitys ei ollut Stalinin kannalta tarkoituksenmukaista. Hän uskoi kommunistien saavan vallan käsiinsä muutenkin. Kun näin ei tapahtunut, hän kielsi puna-armeijan väliintulon. Siihen loppuivat kommunistien haaveet sosialistisesta Suomesta.

Lue lisää

köyhälistö mitään kommunisteja olleet. Tuskin tiesivät mitä sellainen määritelmä tarkoitti. Omia olojaanhan he yrittivät parantaa. Kommunistinen puolue perustettiin Moskovassa hävityn 1918 sodan jälkeen. Eikä heitä sittenkään kovin paljon ollut vaikka SKDL olikin yhden kauden suurin puolue Suomessa.

Lyytikko kirjoitti:

miestä pilaa. Kaikissahan meissä vikaa on kun haetaan hakemalla.

"Eihän puhevika miestä pilaa."

Ei pilaakaan, mutta haittaa joissakin tehtävissä! Bäckman änkytti melko pahasti ja kiihtyessään puheesta ei saanut kuulemma tolkkua. Viinankäyttöä nähtävästi siedettiin, koska se helpotti puhevikaa. Kempin kerrotaan tarjonneen ensin lasin konjakkia, että saa puheesta selvää kun Bäckman kävi juttusilla Viipurin katastrofin aikaan.

Puhevikainen 20.Pr II pataljoonan komentajana! Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta?

Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan. Kummallista häveliäisyyttä näyttävät nuo sotakirjojen kirjoittajat harrastavan vaikka nyt on jo teloitettujen rintamakarkureidenkin nimilistat kirjoissa ja kansissa!

Kuinka sellainen upseeri voisi toimia tiukoissa paikoissa komentajana, jos ei pysty puhumaan kunnolla? Eikä varsinkaan kiihtyessään...

Kyllä upseerien virkauran vaatima tehtäväkierto oli älyttömyyksiin vietynä ainakin tässä tapauksessa. Olisihan tuollainen mies varmaankin pärjännyt jossakin takaportaan esikuntahommissa, mutta etulinjan pataljoonankomentajaksi laitetaan puhevammainen ja erään toisenkin, ehkä pahemmankin, henkilökohtaisen ongelman omaava mies.

Viipurin menetyksen eräänä aiheuttajana tuomittu majuri Kurt Erik Bäckman oli tunnettu änkyttäjä. Kirjoissa kerrotaan kuinka hän kiihtyessään ei kyennyt puhumaan lainkaan ja siksipä varmaankin viina maistui tuolle miehelle. Sen vaikutus taisi lievittää änkytystä. Kempin kerrotaan antaneen ensimäisenä lasillisen konjakkia kun Bäckman tuli kertomaan pataljoonansa II/20.Pr karkaamisesta asemistaan kesällä 1944. Puheesta ei kuulemma tahtonut sittenkään saada selkoa. Olihan mies varmaankin tosi väsynyt ja muutenkin vauhkona neljä päivää valvottuaan.

Änkytin vänkytin kirjoitti:

"Eihän puhevika miestä pilaa."

Ei pilaakaan, mutta haittaa joissakin tehtävissä! Bäckman änkytti melko pahasti ja kiihtyessään puheesta ei saanut kuulemma tolkkua. Viinankäyttöä nähtävästi siedettiin, koska se helpotti puhevikaa. Kempin kerrotaan tarjonneen ensin lasin konjakkia, että saa puheesta selvää kun Bäckman kävi juttusilla Viipurin katastrofin aikaan.

Puhevikainen 20.Pr II pataljoonan komentajana! Onko hullumpaa juttua kuultu ennen tai jälkeen? Kuinka merkittävä osuus tuolla seikalla oli tapahtumien kulkuun II -pataljoonan osalta?

Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan. Kummallista häveliäisyyttä näyttävät nuo sotakirjojen kirjoittajat harrastavan vaikka nyt on jo teloitettujen rintamakarkureidenkin nimilistat kirjoissa ja kansissa!

Kuinka sellainen upseeri voisi toimia tiukoissa paikoissa komentajana, jos ei pysty puhumaan kunnolla? Eikä varsinkaan kiihtyessään...

Kyllä upseerien virkauran vaatima tehtäväkierto oli älyttömyyksiin vietynä ainakin tässä tapauksessa. Olisihan tuollainen mies varmaankin pärjännyt jossakin takaportaan esikuntahommissa, mutta etulinjan pataljoonankomentajaksi laitetaan puhevammainen ja erään toisenkin, ehkä pahemmankin, henkilökohtaisen ongelman omaava mies.

Viipurin menetyksen eräänä aiheuttajana tuomittu majuri Kurt Erik Bäckman oli tunnettu änkyttäjä. Kirjoissa kerrotaan kuinka hän kiihtyessään ei kyennyt puhumaan lainkaan ja siksipä varmaankin viina maistui tuolle miehelle. Sen vaikutus taisi lievittää änkytystä. Kempin kerrotaan antaneen ensimäisenä lasillisen konjakkia kun Bäckman tuli kertomaan pataljoonansa II/20.Pr karkaamisesta asemistaan kesällä 1944. Puheesta ei kuulemma tahtonut sittenkään saada selkoa. Olihan mies varmaankin tosi väsynyt ja muutenkin vauhkona neljä päivää valvottuaan.

Lue lisää

"Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan"

Väite ei lainkaan pidä paikkaansa. Bäckmanin toimia on kuvannut myös Uuno Tarkki hyvinkin tarkasti.

Miksi valehtelet?

Uusi palstalla kirjoitti:

"ymmärrä, niin" antaa kirjoituksessa syyttävän sormen kohdistuvan Viipuria puolustavaan miehistöön. "Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen". Pitäisi mielestäni esittää kysymys miksi ? Mitkä olivat syyt, että puolustus petti. Ei voida syyttää ainoastaan rivimiehiä ja alinta päälystöä. Ei ole mahdollista saada asiaan täyttä selvyyttä, mutta ainakin tasapuolisuutta suomalaisten toimintaan ko. tapauksessa.

Lue lisää

syyllistyivät nimenomaan johtajat ja ainakin yksi ylempi esikunta.Kyllä se on kuvattu lukuisissa yhteyksissä korkea-arvoisiakaan henkilöitä säästämättä. Tosiasia vain on, että pakokauhu alkoi lähinnä II P:n 6. Komppanian rivimiehistä ja levisi kolmeen pataljoonaan. Lopuksi koko kaupungin miehitys everstiä myöten paineli tiehensä poislukien Karjalan esikaupungin III P.

Ei tosiasian kertominen mitään syyttämistä ole. Siihen syyllistyvät omia juttujaan tyrkyttävät "tietäjät", joista yksi jälleen purkaa palstalla hurrivihaansa.

sähläykseen" kirjoitti:

syyllistyivät nimenomaan johtajat ja ainakin yksi ylempi esikunta.Kyllä se on kuvattu lukuisissa yhteyksissä korkea-arvoisiakaan henkilöitä säästämättä. Tosiasia vain on, että pakokauhu alkoi lähinnä II P:n 6. Komppanian rivimiehistä ja levisi kolmeen pataljoonaan. Lopuksi koko kaupungin miehitys everstiä myöten paineli tiehensä poislukien Karjalan esikaupungin III P.

Ei tosiasian kertominen mitään syyttämistä ole. Siihen syyllistyvät omia juttujaan tyrkyttävät "tietäjät", joista yksi jälleen purkaa palstalla hurrivihaansa.

Lue lisää

Ilmeisesti Viipuri ei edes suunniteltu puolustettavaksi.
Kempin 20.Prikaati tuli Itä-Karjalasta Viipuriin, mutta sen piti 10.6 mennä Maaselän kannakselle josta joukkoja siirrettiin Karjalan kannakselle, joka käsky muuttui 12.6 - Karjalan kannakselle Raudun pitäjään, ja osallistumaan siellä suoritettavaan suureen vastahyökkäykseen Viipuria kohti hyökkäävän vihollisen oikeaan kylkeen. Kemppi lähtikin Kiviniemi-Raudun suuntaan tutustumaan hyökkäysalueesen. Vasta 15 kesäkuuta Kemppi sai Päämajasta uuden käskyn suunnata 20.Prikaati Viipuriin. Tässä vaan sitä meinaan, ettei se Viipurin puolustus nyt niin helvetin varmalla pohjalla lopulta ollutkaan. ---- Prikaatin pääosat saapuivat Viipuriin 19.6 aamulla ja viimeiset junat vasta illalla. Joukkojen marssiessa kaupunkiin siellä vallitsi jo täydellinen hulapaloo asukkaiden haaliessa omaisuuttaan ja pyrkiessä pois kaupungista. Hiipparit ryöstivät liikkeitä ja juopottelivat kaupungilla. Käskyn mukaan Prikaati piti olla puolustuksessa 20.6 kello 6. Vihollisella oli kuitenkin eri aikataulu, tulikosketus syntyi 4.30.

Onkohan jollakin tiedossa mitkä joukko-osastot kuuluivat Päämajan strategiseen Viipurin kaupungin puolustussuunnitelmaan. Missään tapauksessa se ei voinut olla Kempin 20. prikaati

T.W. Hyrskymurto kirjoitti:

Ilmeisesti Viipuri ei edes suunniteltu puolustettavaksi.
Kempin 20.Prikaati tuli Itä-Karjalasta Viipuriin, mutta sen piti 10.6 mennä Maaselän kannakselle josta joukkoja siirrettiin Karjalan kannakselle, joka käsky muuttui 12.6 - Karjalan kannakselle Raudun pitäjään, ja osallistumaan siellä suoritettavaan suureen vastahyökkäykseen Viipuria kohti hyökkäävän vihollisen oikeaan kylkeen. Kemppi lähtikin Kiviniemi-Raudun suuntaan tutustumaan hyökkäysalueesen. Vasta 15 kesäkuuta Kemppi sai Päämajasta uuden käskyn suunnata 20.Prikaati Viipuriin. Tässä vaan sitä meinaan, ettei se Viipurin puolustus nyt niin helvetin varmalla pohjalla lopulta ollutkaan. ---- Prikaatin pääosat saapuivat Viipuriin 19.6 aamulla ja viimeiset junat vasta illalla. Joukkojen marssiessa kaupunkiin siellä vallitsi jo täydellinen hulapaloo asukkaiden haaliessa omaisuuttaan ja pyrkiessä pois kaupungista. Hiipparit ryöstivät liikkeitä ja juopottelivat kaupungilla. Käskyn mukaan Prikaati piti olla puolustuksessa 20.6 kello 6. Vihollisella oli kuitenkin eri aikataulu, tulikosketus syntyi 4.30.

Onkohan jollakin tiedossa mitkä joukko-osastot kuuluivat Päämajan strategiseen Viipurin kaupungin puolustussuunnitelmaan. Missään tapauksessa se ei voinut olla Kempin 20. prikaati

Lue lisää

Se oli se strategia. Viipurin kaupunki sisältyi linjaan ja sen puolustajaksi määrättiin 20. Prikaati. Lisäksi VKT-aseman oikeaan sivustaan ( ei kuitenkaan kaupunkiin) oli tulossa 17. D ja johtoportaaksi V AKE. Se otti rintamavastuun 23.6.

Ei ollut varaa määrätä useita joukkoja päällekkäin samaan tehtvävään. Kyllä määrävahvuine ja tuore prikaati oli ihan hyvä ratkaisu.

Parlamentti kirjoitti:

köyhälistö mitään kommunisteja olleet. Tuskin tiesivät mitä sellainen määritelmä tarkoitti. Omia olojaanhan he yrittivät parantaa. Kommunistinen puolue perustettiin Moskovassa hävityn 1918 sodan jälkeen. Eikä heitä sittenkään kovin paljon ollut vaikka SKDL olikin yhden kauden suurin puolue Suomessa.

Lue lisää

Viipurin linna perustettiin marski Tyrgils Knutinpojan käskystä 1293. Linna rakennettiin Viipurinlahdesta Suomenvedenpohjan selälle johtavassa salmessa olevaan saareen. Ruotsalaisten tullessa paikalle saaressa oli asutusta ja siellä sijaitsi paikallisen väestön linnoitus. Viipurin kaupungin perustamisvuotta ei tunneta. Markkinapaikkana se on linnaa vanhempi. Viipurin tunnetuin vaikuttaja oli lääninherra Erik Akselinpoika Tott. Hän perusti myös Viipurin sivulinnaksi Olavinlinnan 1475 Moskovasta odotettavissa olevan uhan torjumiseksi. Tälläinen oli Viipurin alkuhistoria. Knut Drake: "Viipurin linna ja kaupunki" (tiivistelmä)

oli VKT-linja kirjoitti:

Se oli se strategia. Viipurin kaupunki sisältyi linjaan ja sen puolustajaksi määrättiin 20. Prikaati. Lisäksi VKT-aseman oikeaan sivustaan ( ei kuitenkaan kaupunkiin) oli tulossa 17. D ja johtoportaaksi V AKE. Se otti rintamavastuun 23.6.

Ei ollut varaa määrätä useita joukkoja päällekkäin samaan tehtvävään. Kyllä määrävahvuine ja tuore prikaati oli ihan hyvä ratkaisu.

Lue lisää

" Viipurin kaupunki sisältyi linjaan ja sen puolustajaksi määrättiin 20. Prikaati. "

Kuten jo toisaalla kerroin, niin 20.Prikaatia ei alunalkaen oltu suunniteltu Viipurin puolustuksen joukko-osastoksi. Oliko Päämajan jatkosodan strategisissa suunnitelmissa lainkaan Viipurin puolustussuunnitelmaa? - 20.Prikaati ei kuitenkaan missään tapauksessa kuulunut >etukäteen valmisteltuun

Idäntie kirjoitti:

Viipurin linna perustettiin marski Tyrgils Knutinpojan käskystä 1293. Linna rakennettiin Viipurinlahdesta Suomenvedenpohjan selälle johtavassa salmessa olevaan saareen. Ruotsalaisten tullessa paikalle saaressa oli asutusta ja siellä sijaitsi paikallisen väestön linnoitus. Viipurin kaupungin perustamisvuotta ei tunneta. Markkinapaikkana se on linnaa vanhempi. Viipurin tunnetuin vaikuttaja oli lääninherra Erik Akselinpoika Tott. Hän perusti myös Viipurin sivulinnaksi Olavinlinnan 1475 Moskovasta odotettavissa olevan uhan torjumiseksi. Tälläinen oli Viipurin alkuhistoria. Knut Drake: "Viipurin linna ja kaupunki" (tiivistelmä)

Lue lisää

kolmen valtion kaupunki. Ruotsin, Venäjän , Suomen, Neuvostliiton ja jälleen Venäjän kaupunki ? Vai oliko ?

Vyporg kirjoitti:

kolmen valtion kaupunki. Ruotsin, Venäjän , Suomen, Neuvostliiton ja jälleen Venäjän kaupunki ? Vai oliko ?

taisteltiin. Mutta murheitakin oli. Pahimpia eivät olleet puutteelliset viestiyhteydet, vaan ampumatarvikkeiden vähyys. Yli 16 km ampuvalla Rask.Psto 40:llä oli vain 400 kranaattia. Painopistesuunnan II P:lla panssarikauhinsa kuusi ammusta ja prikaatilla kokonaisuudessaan 1,5 tuliannosta. 20.Pr. poti ennen taistelua huutavaa a-tarvikepulaa ! No - olihan Rautakorvessa onneksi IV AK:n ampumatarvikekenttämakasiini, kyllä sieltä täydennystä saadaan ?!. Kuinka sitten kävikään ?

jos ei ole kirjoitti:

todisteita, niin kyseessä on oletus, ei fakta. Saahan siihen silti uskoa. Sellaisia ihmisiä löytyy aina. Niin hullua väitettä ei olekaan, ettei uskovia löydy. Sodista uskotaan pelkkää tietämättömyyttä sellaisia juttuja, jotka sotahistoriaan perehtynyt sotilasasiantuntija näkee heti perättömiksi. Esimerkiksi keskustelut, lausunnot ja mielipiteet vaativat tuekseen käskyn ennen kuin mitään tapahtuu rintamalla.Ja rintamatapahtumat kirjataan yleensä lukemattomiin yhteyksiin, muistikuvista nyt puhumattakaan.

Jos Viipurissa olisi ollut kyse viivytyksestä, siitä olisi annettu käsky suullisesti ja/tai kirjallisesti ja se olisi tullut jälkiselvittelyssä esille.

Lue lisää

mutta kirjalliset tositteet voidaan aina "poistaa" tai manipuloida. Niinhän tapahtuu maailmassa joka hetki.

asiaa jonka tiedän kirjoitti:

" Viipurin kaupunki sisältyi linjaan ja sen puolustajaksi määrättiin 20. Prikaati. "

Kuten jo toisaalla kerroin, niin 20.Prikaatia ei alunalkaen oltu suunniteltu Viipurin puolustuksen joukko-osastoksi. Oliko Päämajan jatkosodan strategisissa suunnitelmissa lainkaan Viipurin puolustussuunnitelmaa? - 20.Prikaati ei kuitenkaan missään tapauksessa kuulunut >etukäteen valmisteltuun

Lue lisää

vaati uudet tehtävät. Marski nimitti 14.6. Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi ja määritti VKT-aseman pääpuolustuslinjaksi, jolle joukot tuli taistelukykyisinä vetää. Samalla tuotaisiin Itä-Karjalasat lisäjoukkoja. 17.6. joukot oikeutettiin vetäytymään VKT-asemaan ja 19.6. annettiin käsky torjunnasta linjalla. Muita suunnitelmia ei ollut 14.6. jälkeen. Sitä ennen oli pääasema VT-linja ja sitä ennen alkuperäinen pääasema.

Viipuriin ei missään vaiheessa määrätty muita joukkoaj kuin 20.Prikaati. Onko vaikeaa?

Kurt-Erik kirjoitti:

"Sieltä lähdettiin pakoon ankaran sähläyksen jälkeen. Turha sinne on mitään salaisuuksia kutoa.Yksi kokonaisuus on nämä loputtomat vihanpurkaukset ruotsinkielisiä joukkoja ja eräitä nimiltä mainittuja upseereita kohtaan."

Eikös se ollut suomenruotsalainen Kurt Erik Bäckman joka lähti Viipurissa juoksentelemaan? Siis II/20.Pr:n juoksukomentaja, joka tunnettiin myös Bä Bä Bäckmanina...

Juoksukomentaja Kurt Erik Bäcmanin kiitospuhe Syvärillä 1944:

Lähteenä on Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974. s. 25

"Viimeisenä tai ainakin yhtenä viimeisimmistä viihdytyskiertueista Syvärin alueella kävivät Viipurilaisen osakunnan tytöt piristämässä sotilaita ohjelmanumeroillaan.
Ne lienevät olleet sangen vaikuttavia, koska majuri Kurt Bäckman, jota puhevikaisuutensa takia Bä-Bä-Bäckmaniksi kutsuttiin, innostui pitämään kiitospuheen. Se ei ollut pitkä, mutta tunnepitoinen: - O-o-oli oikein ha-ha-hauskaa saada nä-nä-nähdä täällä muutakin kuin pe-pe-pelkkää pu-pu-purkkilihaa."


http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html

Lue lisää

Bäckman oli ansioitunut ratsastuksen opettaja. Hän voitti useita Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia esteratsastuksessa.

Agentti X kirjoitti:

mutta kirjalliset tositteet voidaan aina "poistaa" tai manipuloida. Niinhän tapahtuu maailmassa joka hetki.

esimerkki Viipuria koskevien kirjallisten tositteiden poistamisesta tai manipuloinnista. Täytyyhän sinun tietää, kun sellaista vihjailet. Yritä edes valehdella. Kyllä näillä palstoilla aina muutamaan uppoaa.

Alkaa selvitä kirjoitti:

Kenraali Airo tarkoitti kun sanoi: " Tarkoituskaan ei ollut taistella Viipurista "viimeiseen mieheen" ? Oliko siis tarkoituksena viivyttää hyökkääjää, että ryhmitys Tali-Ihantalassa voitiin suorittaa ? Ja Saksan asetoimitukset ja apu saatiin mukaan torjuntaan ?

Lue lisää

20.6 klo 14.00 irtaantumiskäskyn huusi sotamies Nummelin ?

nopeasti ja kirjoitti:

vaati uudet tehtävät. Marski nimitti 14.6. Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi ja määritti VKT-aseman pääpuolustuslinjaksi, jolle joukot tuli taistelukykyisinä vetää. Samalla tuotaisiin Itä-Karjalasat lisäjoukkoja. 17.6. joukot oikeutettiin vetäytymään VKT-asemaan ja 19.6. annettiin käsky torjunnasta linjalla. Muita suunnitelmia ei ollut 14.6. jälkeen. Sitä ennen oli pääasema VT-linja ja sitä ennen alkuperäinen pääasema.

Viipuriin ei missään vaiheessa määrätty muita joukkoaj kuin 20.Prikaati. Onko vaikeaa?

Lue lisää

" Viipuriin ei missään vaiheessa määrätty muita joukkoaj kuin 20.Prikaati. Onko vaikeaa? "

Näinhän minä olen myös "tiennyt". Viipurin puolustusta ei oltu koskaan järjestetty tai haluttukaan järjestää kattavaksi. Siinä vaiheessa, kun 20.Prikaatia heiteltiin Maaselän kannakselle ja Karjalan kannakselle ei Viipurin puolustaminen juolahtanut kenekään mieleen Päämajassa. Kysymys kuuluu edelleenkin. Miksi menetimme Viipurin. Aivan aihellisesti voidaankin päätellä ettei Viipuria suunniteltukaan puolustettavaksi mitenkään erityisesti. Viipuri kuului VKT-linjaan eikä ollut siten mitenkään erityinen puolustusasema jota erityisesti olisi suunniteltu puolustettavaksi.

muutama hyvä kirjoitti:

esimerkki Viipuria koskevien kirjallisten tositteiden poistamisesta tai manipuloinnista. Täytyyhän sinun tietää, kun sellaista vihjailet. Yritä edes valehdella. Kyllä näillä palstoilla aina muutamaan uppoaa.

Lue lisää

Mannerheimin salainen kansio, tuhottu ? "Stella Polaris" operaatio, aineisto tuhottu j.n.e.

Viipuri 1944. kirjoitti:

"Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei? Varmankin häveliäisyyssyistä, koska juttuhan päätyi lopulta itsemurhaan"

Väite ei lainkaan pidä paikkaansa. Bäckmanin toimia on kuvannut myös Uuno Tarkki hyvinkin tarkasti.

Miksi valehtelet?

Lue lisää

>Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei?<

>Miksi valehtelet?<

Minua et saa kiinni yhdestäkään valheesta Bäckmaniin liittyvissä asioissa! Kaikki juttuni perustuvat kirjoissa mainittuihin seikkoihin ja luulen niiden kirjoittajien tienneen mitä kirjoittivat!

Uuno Tarkki onkin ainoana maininnut tuosta puhevian aiheuttamasta haitasta parissa kirjassaan. Taitaapa Jänttikin mainita sen "konjakkilasin juotuaan" jutun yhteydessä. Samoin Turja ja Jurama mainitsee asiasta kuten Kaaderikaskuja -kirjan Hirviseppä ja Sinermakin.

Tarkoitin tuolla kommentillani nimen omaan pataljoonan johtamiseen liittyviä vaikeuksia tuosta puheviasta johtuen. Puhevika mainitaan muutamassa kirjassa, mutta sen vaikutuksia ei siis juurikaan käsitellä missään. Väsyneenä ja kovassa paineessa hänen puheestaan ei kuulemma saatu mitään tolkkua.

Käsityseni K.E. Bäckmanista perustuvat Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu, Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan, Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan, Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu ja Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan ja Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.

Tähän loppuun pitää lisätä vielä yksi kirja lisää:

Porvali Seppo Talvisodan sankarit. 105 kunnian päivää - 105 legendaa
Valitut Palat, 2004, 340 s.


Juttuja Bäckmanista:

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

Täällä on Erkki Ahon kirjoitama juttu miehestä ja kuva on tästä Porvalin kirjasta. Juttukin on sen mukaan kirjoitettu.

Sankarina sotaoikeuteen

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html


TOINEN kuva Kurt Erik Bäckmanista, joka on tullut ikänään vastaan!

http://2.bp.blogspot.com/_uy4vuBbsXMk/SbFwUODOMpI/AAAAAAAAA9E/wOCRw7AMFp4/s1600-h/viipurin valloitus 001.jpg

Kuva lienee kuvatekstin perusteella Viipurin valtauksen ajoilta eli 1941 elokuulta ja B oli kuvassa 39v. Se toinen kuva on luultavimmin kadettikurssin ajoilta.

http://www.jrkakkonen.net/kp.jpg

http://www.jrkakkonen.net/historia.htm

http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html

Agentti X kirjoitti:

Mannerheimin salainen kansio, tuhottu ? "Stella Polaris" operaatio, aineisto tuhottu j.n.e.

Mikä salainen kansio? Se on satusetä Tahvanaisen houreita. Mannerheimin paperit ovat entisen sota-arkisotn Mannerheim-kokoelmassa.

Stella Polaris käynnistettiin syksyllä -44. Mitä tekemistä sillä on Viipurin kanssa? Aineisto, joka tuhottiin, oli rutiininomaista tiedustelutietoa,joka vanheni sodan loppuessa. Ei siellä mitään salaisuuksia ollut.

Nuo tarinat uppoavat vainn palstan typeryksiin.

Änkytin vänkytin kirjoitti:

>Tätä 20.Pr:n II pataljoonan komentajan osuutta ei Viipurin tapahtumia käsittelevissä kirjoissa juurikaan kerrota, miksiköhän ei?<

>Miksi valehtelet?<

Minua et saa kiinni yhdestäkään valheesta Bäckmaniin liittyvissä asioissa! Kaikki juttuni perustuvat kirjoissa mainittuihin seikkoihin ja luulen niiden kirjoittajien tienneen mitä kirjoittivat!

Uuno Tarkki onkin ainoana maininnut tuosta puhevian aiheuttamasta haitasta parissa kirjassaan. Taitaapa Jänttikin mainita sen "konjakkilasin juotuaan" jutun yhteydessä. Samoin Turja ja Jurama mainitsee asiasta kuten Kaaderikaskuja -kirjan Hirviseppä ja Sinermakin.

Tarkoitin tuolla kommentillani nimen omaan pataljoonan johtamiseen liittyviä vaikeuksia tuosta puheviasta johtuen. Puhevika mainitaan muutamassa kirjassa, mutta sen vaikutuksia ei siis juurikaan käsitellä missään. Väsyneenä ja kovassa paineessa hänen puheestaan ei kuulemma saatu mitään tolkkua.

Käsityseni K.E. Bäckmanista perustuvat Ilmari Turjan kirjaan Kumuri, kahden everstin taistelu, Uuno Tarkin kahteen Viipuri -kirjaan, Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan, Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu ja Pallen alias Reino Hirvisepän ja Martti Sinerman Kaaderikaskut -kirjaan ja Jukka L. Mäkelän kirjaan Aunuksen savut.

Tähän loppuun pitää lisätä vielä yksi kirja lisää:

Porvali Seppo Talvisodan sankarit. 105 kunnian päivää - 105 legendaa
Valitut Palat, 2004, 340 s.


Juttuja Bäckmanista:

http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm

Täällä on Erkki Ahon kirjoitama juttu miehestä ja kuva on tästä Porvalin kirjasta. Juttukin on sen mukaan kirjoitettu.

Sankarina sotaoikeuteen

http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html


TOINEN kuva Kurt Erik Bäckmanista, joka on tullut ikänään vastaan!

http://2.bp.blogspot.com/_uy4vuBbsXMk/SbFwUODOMpI/AAAAAAAAA9E/wOCRw7AMFp4/s1600-h/viipurin valloitus 001.jpg

Kuva lienee kuvatekstin perusteella Viipurin valtauksen ajoilta eli 1941 elokuulta ja B oli kuvassa 39v. Se toinen kuva on luultavimmin kadettikurssin ajoilta.

http://www.jrkakkonen.net/kp.jpg

http://www.jrkakkonen.net/historia.htm

http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html

Lue lisää

muitakin intohomoja elämässä kuin Bäckman, Bäckman, Bäckman, Bäckman ja niin tietenkin se Bäckman. Onhan se tietenkin kieltämättä laaja-alainen elämäntyö perehtyä koko sodankäynnin skaalaan.

Viipuri VKT-linjalla kirjoitti:

" Viipuriin ei missään vaiheessa määrätty muita joukkoaj kuin 20.Prikaati. Onko vaikeaa? "

Näinhän minä olen myös "tiennyt". Viipurin puolustusta ei oltu koskaan järjestetty tai haluttukaan järjestää kattavaksi. Siinä vaiheessa, kun 20.Prikaatia heiteltiin Maaselän kannakselle ja Karjalan kannakselle ei Viipurin puolustaminen juolahtanut kenekään mieleen Päämajassa. Kysymys kuuluu edelleenkin. Miksi menetimme Viipurin. Aivan aihellisesti voidaankin päätellä ettei Viipuria suunniteltukaan puolustettavaksi mitenkään erityisesti. Viipuri kuului VKT-linjaan eikä ollut siten mitenkään erityinen puolustusasema jota erityisesti olisi suunniteltu puolustettavaksi.

Lue lisää

puolustettavaksi osana VKT-asemaa ja joukkona oli 20. Prikaati. Eikö edelleenkään uppoa? Viipuria ei tietenkään suunniteltu puolustettavaksi silloin, kun puolustus arvioitiin hoidettavan sen etupuolella.

Panzerfaust. kirjoitti:

>Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu<

Tuo usein esitetty väite ei pidä paikkaansa. Martti V. Terän kirjassa Kesäkuun kriisi 1944 on tuo kohta käyty läpi ja mitään salailuja ei ole koskaan ollutkaan. Ase oli saksalaisilla ollut jo 1943 rintamakäytössä suurin määrin ja kyse ei ollut mistään sotasalaisuudesta.

Suomalaiset upseerit on keksineet tuollaisen selityksen peittelemään omaa hölmöyttään. He kun eivät uskoneet ensinkään ihme-aseitten tehoon, kuten ei kukaan muukaan, joka ei ollut nähnyt sellaista tosikäytössä!

Lue lisää

Kyllä he aseen tunsivat, koeammuntojen perusteella, vai eikö ?

suunniteltiin kirjoitti:

puolustettavaksi osana VKT-asemaa ja joukkona oli 20. Prikaati. Eikö edelleenkään uppoa? Viipuria ei tietenkään suunniteltu puolustettavaksi silloin, kun puolustus arvioitiin hoidettavan sen etupuolella.

Lue lisää

Viipurin menettämisestä puhutaan kuitenkin vielä ja pitkään. Viipurin puolustustamiseksi oli ehty suuria laiminlyöntejä juoksuhaudat olivat vailinaiset sekä korsut olivat kokonaan jätetty tekemättä. Kaupunkia ei todellakaan ollut tarkoitus puolustaa Suomen suurimpana kaupunkina muuten kuin osana VKT-asemaa. Kempin 20.Prikaati joutui aivan sattumalta, ilman etukäteissuunnitelmaa otamaan vastuun Viipurin puolustuksesta. Syyt miksi Viipuri menetettiin ilman taisteluja on kysymyksiä herättävä asia. Loppu.

suunniteltiin kirjoitti:

puolustettavaksi osana VKT-asemaa ja joukkona oli 20. Prikaati. Eikö edelleenkään uppoa? Viipuria ei tietenkään suunniteltu puolustettavaksi silloin, kun puolustus arvioitiin hoidettavan sen etupuolella.

Lue lisää

rintaäänellä asian syrjästä. Eiköhän se varsinainen ihmettely lähtenyt tilanteesta 11-12.kesäkuuta. 4.D sai suoraan kuljetusjuniin määräyksen suunnata Syvärin sijasta Kannakselle ja pääosa junista purettiin Valkjärvellä. En yhtään ihmettele vaikka seuraavana siirtokäskyn saanut 20.Pr oltaisiin myös suunnattu Itä-Kannakselle. Alunperinhän oli tarkoituksena suorittaa vastahyökkäys Valkjärveltä Kivennavan kautta Terijoelle. Vastahyökkäys tosin peruttiin toivottamana uhkayrityksenä ja Kuutterselän murtumisen jälkeen 14.kesäkuuta jaettiin pelimerkit uudestaan ja vanhoilla suunnitelmilla pyyhittiin persettä. Yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä. Ei se johda mihinkään.

puhuvat kirjoitti:

rintaäänellä asian syrjästä. Eiköhän se varsinainen ihmettely lähtenyt tilanteesta 11-12.kesäkuuta. 4.D sai suoraan kuljetusjuniin määräyksen suunnata Syvärin sijasta Kannakselle ja pääosa junista purettiin Valkjärvellä. En yhtään ihmettele vaikka seuraavana siirtokäskyn saanut 20.Pr oltaisiin myös suunnattu Itä-Kannakselle. Alunperinhän oli tarkoituksena suorittaa vastahyökkäys Valkjärveltä Kivennavan kautta Terijoelle. Vastahyökkäys tosin peruttiin toivottamana uhkayrityksenä ja Kuutterselän murtumisen jälkeen 14.kesäkuuta jaettiin pelimerkit uudestaan ja vanhoilla suunnitelmilla pyyhittiin persettä. Yksi puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä. Ei se johda mihinkään.

Lue lisää

Vain yhtä suunnitelmaa kerrallaan voidaan toteuttaa. Viipurin puolustus osana VKT-asemaa tuli esiin vasta, kun ruvettiin miehittämään koko asemaa. Aikaa oli muutama päivä. Ei siinä ehditä tehdä enempää kuin tehtiin. Suomen armeija toimi marsalkka Govorovin suunnitelmien ehdoilla, ei oman johdon. Sitä eivät nämä Viipurista jäkittävät ymmärrä.

onpa tiedot! kirjoitti:

Mikä salainen kansio? Se on satusetä Tahvanaisen houreita. Mannerheimin paperit ovat entisen sota-arkisotn Mannerheim-kokoelmassa.

Stella Polaris käynnistettiin syksyllä -44. Mitä tekemistä sillä on Viipurin kanssa? Aineisto, joka tuhottiin, oli rutiininomaista tiedustelutietoa,joka vanheni sodan loppuessa. Ei siellä mitään salaisuuksia ollut.

Nuo tarinat uppoavat vainn palstan typeryksiin.

Lue lisää

"Stella Polaris" aineisto sisälsi nimenomaan myös Viipuria koskevaa aineistoa. Mutta aineisto tuhottiin Ruotsissa, eikä mitään näyttöä tietenkään ole. Rutsalaiset asiantuntijat kyllä mikrofilmasivat osan. Mannerheimin "salainen kansio" S - 32 on arvoitus. Sekin talletettiin Ruotsiin ja palautettiin myöhemmin takaisin Suomeen. Olinpaikka tuntematon, tai sitten se on tuhottu. Lähde: Erkki Hautamäki. Tälläistä "ompa tietoa" vaan ihan arvostetutkin henkilöt vakavissaan kirjoittelee. Ota niistä sitten selvää amatööripohjalta.

Käskystä ? kirjoitti:

20.6 klo 14.00 irtaantumiskäskyn huusi sotamies Nummelin ?

kenen käskystä sotamies huutelee perääntymiskäskyjä ? Outoa.

onpa tiedot! kirjoitti:

Mikä salainen kansio? Se on satusetä Tahvanaisen houreita. Mannerheimin paperit ovat entisen sota-arkisotn Mannerheim-kokoelmassa.

Stella Polaris käynnistettiin syksyllä -44. Mitä tekemistä sillä on Viipurin kanssa? Aineisto, joka tuhottiin, oli rutiininomaista tiedustelutietoa,joka vanheni sodan loppuessa. Ei siellä mitään salaisuuksia ollut.

Nuo tarinat uppoavat vainn palstan typeryksiin.

Lue lisää

kirjahan onkin "Poikien seikkailukirja" jossa on joitakin todellisiakin tapahtumia. Jos olen oikein ymmärtänyt. Kirjaa en ole lukenut.

onpa tiedot! kirjoitti:

Mikä salainen kansio? Se on satusetä Tahvanaisen houreita. Mannerheimin paperit ovat entisen sota-arkisotn Mannerheim-kokoelmassa.

Stella Polaris käynnistettiin syksyllä -44. Mitä tekemistä sillä on Viipurin kanssa? Aineisto, joka tuhottiin, oli rutiininomaista tiedustelutietoa,joka vanheni sodan loppuessa. Ei siellä mitään salaisuuksia ollut.

Nuo tarinat uppoavat vainn palstan typeryksiin.

Lue lisää

papereita ei olisi viety Ruotsiin jos niissä ei olisi ollut tärkeää tai arkaluontoista materiaalia. Ne olisi poltettu jo Suomessa muussa tapauksessa. Mistä nimimerkki "onpa tiedot" voi tietää mitä ko. aineisto sisälsi ? Sitä oli muuten paljon.

Koululainen kirjoitti:

kenen käskystä sotamies huutelee perääntymiskäskyjä ? Outoa.

Harras toive riittää.Ei ole oikein varmaa, lähtikö pako liikkeelle Nummelinin huudosta. Niin tarinat kertovat.Valmius lähtöön oli suuri. Miehet eivät luottaneet johtoon eikä omiin kykyihinsä.

Koululainen kirjoitti:

papereita ei olisi viety Ruotsiin jos niissä ei olisi ollut tärkeää tai arkaluontoista materiaalia. Ne olisi poltettu jo Suomessa muussa tapauksessa. Mistä nimimerkki "onpa tiedot" voi tietää mitä ko. aineisto sisälsi ? Sitä oli muuten paljon.

Lue lisää

paperit ja totesi niiden sisältävän vain rutiininomaista tiedustelutietoa eli siepattuja viestejä ja niiden avausohjeita. Niillä ei enää sodan päätyttyä ollut mitään merkitystä.

Kaikista tiedustelupuolen tärkeistä raporteista on säilynyt kopioita mm. operaatio-osastossa sekä meri- ja ilmavoimien esikunnissa.

Aineisto vietiin aikanaan Ruotsiin, koska sen avulla voitiin avata puna-armeijan viestejä. Sodan päätyttyä se menetti merkityksensä.

Minä tiedän, mitä aineisto sisälsi, koska olen perehtynyt tähänkin asiaan. "Agentti x" esittää omia kuvitelmiaan.

Tärkein osa tiedustelu- ja valvontaosastojen arkistoista poltettiin Suomessa, koska ne sisälsivät arkaluonteisia asioita neuvostokansalaisten käytöstä tiedustelutehtävissä. Sodan kannalta oleellisia tietoja niissä ei ollut.Ne olivat operatiivisen jaoston arkistossa. Se on tallella.

Tim Tyler kirjoitti:

Bäckman oli ansioitunut ratsastuksen opettaja. Hän voitti useita Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia esteratsastuksessa.

>Bäckman oli ansioitunut ratsastuksen opettaja<

Vilho Niitemaan Suomen Ratsuväen historia tuntee Bäckmanin ja sieltä löytyy ainakin yksi maininta Suomen mestaruudesta. Olen toki katsonut senkin ko. kirjasta. Pitääpä katsella kirjaa hieman tarkemmin kun se on tuossa käden ulottuvillani...


Lisätään vielä Veikko Juraman kirjan, Hannuksela vastaan Laurila, sivulta 84:

"Jatkosodassa hän siirtyi KevytOsasto 18:n kotiuttamisen jälkeen keväällä 1942 Ratsuväen koulutuskeskukseen. Talvella 1943-1944 majuri Bäckmanista tuli II/20. Prikaatin komentaja."

Bäckman erosi tai erotettiin 1936 armeijasta ja hän toimi Viipurin varuskunnan ratsastuksen opettajana vuoteen 1939 saakka.

Seuraavana on Kempin 3.5.1944 kirjoittama arvostelu, jossa sanotaan mm.

"- Johtajaominaisuuksista saanut kenr. Hannukselalta kiitettävän lausunnon. Käsitykseni mukaan olisi persoonallisempi ja sytyttävämpi ote joukkoon tarpeellista. Kurinpito tyydyttävä. Kouluttajana tyydyttävä. Huoltaa joukkonsa erinomaisesti. Luonne vakava. Väkijuomien käyttö kohtuullista. Fyysinen kunto hyvä, mutta puhevika haittaa. Yleisarvosana Hyvin tyydyttävä pataljoonan komentaja."

Eversti A. Kempin oman DIEETIN tietäen on ymmärrettävää se, että hän pitää Bäckmanin alkoholinkäyttöä kohtuullisena.

Turjan Kumuri -kirjasta saa hieman erilaisen kuvan erään tunnetun henkilön todistamana!

Tässä onkin pieni luettelo kirjoista, joissa myöskin kerrotaan samaisesta henkilöstä, eli Kurt Erik Bäckmanista. Kirjoja löytyy hyvin nettidivareista!

Jurama Veikko: Hannuksela vastaan Laurila - eräiden 19. Divisioonan komentajien henkilösuhteista v.1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia
Marktar Oy, 2002, 141 s.

Turja Ilmari: Kahden everstin taistelu
WSOY, 1989, 169 s.

Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja

Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974

Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992

Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996

Porvali Seppo Talvisodan sankarit. 105 kunnian päivää - 105 legendaa
Valitut Palat, 2004

Agentti x kirjoitti:

kirjahan onkin "Poikien seikkailukirja" jossa on joitakin todellisiakin tapahtumia. Jos olen oikein ymmärtänyt. Kirjaa en ole lukenut.

tilapäisesti palkattu etsivä valvontaosaston Joensuun sivutoimistossa Talvisodan aikana. Siitä hän lähti tarinoitaan kehittelemään. Jatkosodassa hän oli tilitysaliupseeri 5. D:n esikunnassa. Tiedot ovat 5.D:n veteraanimatrikkelissaa. Hän erehtyi antamaan ne ennen rupeamistaan Marskin agentiksi.

Samma kirjoitti:

"Stella Polaris" aineisto sisälsi nimenomaan myös Viipuria koskevaa aineistoa. Mutta aineisto tuhottiin Ruotsissa, eikä mitään näyttöä tietenkään ole. Rutsalaiset asiantuntijat kyllä mikrofilmasivat osan. Mannerheimin "salainen kansio" S - 32 on arvoitus. Sekin talletettiin Ruotsiin ja palautettiin myöhemmin takaisin Suomeen. Olinpaikka tuntematon, tai sitten se on tuhottu. Lähde: Erkki Hautamäki. Tälläistä "ompa tietoa" vaan ihan arvostetutkin henkilöt vakavissaan kirjoittelee. Ota niistä sitten selvää amatööripohjalta.

Lue lisää

on voimistelunopettaja, joka on narahtanut Tahvanaisen tarinoihin.

Totta kai Stella Polaris-aineistossa on ollut jokin Viipuriakin koskenut viesti. Radiokuuntelu sieppasi myös Viipuria koskevia puna-armeijan viestejä kymmenien tuhansien muiden joukossa. Niiden tiedot ovat operaatio-osaston arkistossa.

Mitään Mannerheim S-32 kansiota ei ole koskaan ollut. Se on Tahvanaisen satuilua. Mannerheim-aineisto on entisessä sota-arkistossa omana sarjanaan.

tarvita! kirjoitti:

Harras toive riittää.Ei ole oikein varmaa, lähtikö pako liikkeelle Nummelinin huudosta. Niin tarinat kertovat.Valmius lähtöön oli suuri. Miehet eivät luottaneet johtoon eikä omiin kykyihinsä.

Lue lisää

BT-42 vaunujen perässä nämä ovat lähteneet. Ontelokranaatit eivät tehonneet venäläispanssareihin ja Kemppi oli vaatinut BT vaunut kaduille, kun niillä olisi pystynyt vain ampumaan kaupungin ulkopuolelta tavallisia kranaatteja. Taisi olla vain yksi pataljoonien komentajista, joka ei lähtenyt kaupungista.

Elfengren, Tammi:

s. 70: 20:n Prikaatin II Pataljoonan komentajana oli 40-vuotias majuri Kurt Bäckman. Hän oli suomalainen "lapsisotilas" vuodeltta 1918.
B. osallistui tuolloin taisteluihin Oulussa, Lempäälässä ja Viipurissa. Talvisodassa hän oli toiminut Kevyt Osasto 21:n
komentajana ja vuosina 1941-42 Kevyt osasto18:n komentajana. Hänen kenttäkelpoisuudessaan oli toivomisen varaa.

s.228: Puhelinyhteydet alkoivat katkeilla muun muassa klello 10 II Pataljoonan ja prikaatin komentopaikan välillä.
Yhteyttä voitiin ylläpitää vain lähettien avulla. Bäckman antoi kelli 11 käskyn siirtää komentopaikkansa 500 metriä taemmaksi
Ristimäen hautausmaan taakse. Komentopaikka sijoitettiin Kannaksentien varrelle pataljoonan lohkon vasempaan reunaan
Asunto-osakeyhtiö Suorakaiteen taloon, jonk aluona olevassa kellarissa sijaitsi pataljoonan puhelinkeskus.
Siirrosta ei ilmoitettu komppanioille. Bäckman alkoi aamupäivän aikana osoittaa väsymyksen merkkejä.

s. 230: Puolenpäivän jälkeen 6. komppanian II Joukkueen johtaja, vänrikki Robert Castren ilmoitti komppanianpäällikölleen,
vasemmalla Kannaksentien toisella puolella5:n Komppanian miehiä juoksi taakse ja jätti asemansa. II Jpukkueessa kiersi sana,
että irtautumiskäsky olisi annettu ja vasemmalla ollut I Joukkue vetäytyisi jo.

s. 231: Kun majuri Bäckman näki komentopaikkansa ikkunasta miesten pakenevan, hän lähetti viipymättä molemmat ( ja ainoat)
paikalla olleet upseerinsa nimittäin adjutanttinsa, luutnantti Ahti Sirkan ja lähettiupseerinsa, luutnantti Keijo Lehtisen pysäyttämään
pakenijoita. Nämä kuitenkin kieltäytyivät paklaamasta patruuna puutteseen vetoamalla.

s.232: Bäckman ( antoi irtautumiskäskyn viestiyhteyksien katkeamiseen ja saarrostusuhan vuoksi ). Lisäksi taustalla vaikutti pelko,
että hänen miehensä joutuisivat lähitaisteluun ilman patruunoita.
Eversti Kemppi sai tiedon II Pataljoonan irtautumisesta n. kello 13.40. Bäckmanin toimissa ei ollut enää otetta ja päämäärä-
tietoisuutta. Hänellä ei ollut todellista tilannetietoa etulinjasta eikä hän reserveillään miehittänyt tyhjiä asemia.

Erkki Hautamäki kirjoitti:

on voimistelunopettaja, joka on narahtanut Tahvanaisen tarinoihin.

Totta kai Stella Polaris-aineistossa on ollut jokin Viipuriakin koskenut viesti. Radiokuuntelu sieppasi myös Viipuria koskevia puna-armeijan viestejä kymmenien tuhansien muiden joukossa. Niiden tiedot ovat operaatio-osaston arkistossa.

Mitään Mannerheim S-32 kansiota ei ole koskaan ollut. Se on Tahvanaisen satuilua. Mannerheim-aineisto on entisessä sota-arkistossa omana sarjanaan.

Lue lisää

Paasikiven muistelmat uudelleen. Rivien välistäkin löytyy tietoa.

Kädet pystyssä kirjoitti:

BT-42 vaunujen perässä nämä ovat lähteneet. Ontelokranaatit eivät tehonneet venäläispanssareihin ja Kemppi oli vaatinut BT vaunut kaduille, kun niillä olisi pystynyt vain ampumaan kaupungin ulkopuolelta tavallisia kranaatteja. Taisi olla vain yksi pataljoonien komentajista, joka ei lähtenyt kaupungista.

Elfengren, Tammi:

s. 70: 20:n Prikaatin II Pataljoonan komentajana oli 40-vuotias majuri Kurt Bäckman. Hän oli suomalainen "lapsisotilas" vuodeltta 1918.
B. osallistui tuolloin taisteluihin Oulussa, Lempäälässä ja Viipurissa. Talvisodassa hän oli toiminut Kevyt Osasto 21:n
komentajana ja vuosina 1941-42 Kevyt osasto18:n komentajana. Hänen kenttäkelpoisuudessaan oli toivomisen varaa.

s.228: Puhelinyhteydet alkoivat katkeilla muun muassa klello 10 II Pataljoonan ja prikaatin komentopaikan välillä.
Yhteyttä voitiin ylläpitää vain lähettien avulla. Bäckman antoi kelli 11 käskyn siirtää komentopaikkansa 500 metriä taemmaksi
Ristimäen hautausmaan taakse. Komentopaikka sijoitettiin Kannaksentien varrelle pataljoonan lohkon vasempaan reunaan
Asunto-osakeyhtiö Suorakaiteen taloon, jonk aluona olevassa kellarissa sijaitsi pataljoonan puhelinkeskus.
Siirrosta ei ilmoitettu komppanioille. Bäckman alkoi aamupäivän aikana osoittaa väsymyksen merkkejä.

s. 230: Puolenpäivän jälkeen 6. komppanian II Joukkueen johtaja, vänrikki Robert Castren ilmoitti komppanianpäällikölleen,
vasemmalla Kannaksentien toisella puolella5:n Komppanian miehiä juoksi taakse ja jätti asemansa. II Jpukkueessa kiersi sana,
että irtautumiskäsky olisi annettu ja vasemmalla ollut I Joukkue vetäytyisi jo.

s. 231: Kun majuri Bäckman näki komentopaikkansa ikkunasta miesten pakenevan, hän lähetti viipymättä molemmat ( ja ainoat)
paikalla olleet upseerinsa nimittäin adjutanttinsa, luutnantti Ahti Sirkan ja lähettiupseerinsa, luutnantti Keijo Lehtisen pysäyttämään
pakenijoita. Nämä kuitenkin kieltäytyivät paklaamasta patruuna puutteseen vetoamalla.

s.232: Bäckman ( antoi irtautumiskäskyn viestiyhteyksien katkeamiseen ja saarrostusuhan vuoksi ). Lisäksi taustalla vaikutti pelko,
että hänen miehensä joutuisivat lähitaisteluun ilman patruunoita.
Eversti Kemppi sai tiedon II Pataljoonan irtautumisesta n. kello 13.40. Bäckmanin toimissa ei ollut enää otetta ja päämäärä-
tietoisuutta. Hänellä ei ollut todellista tilannetietoa etulinjasta eikä hän reserveillään miehittänyt tyhjiä asemia.

Lue lisää

On suorastaan huvittavaa huomata kuinka Eero Elfvengren ja Eeva Tammi on kirjoittaneet toimittamaansa Viipuri 1944 -kirjaan luvun Taistelu Viipurista. Kirjan sivut 223-253 käsittelevät tätä tapahtumaa ja teksti on täynnä pitkiä lainauksia Tarkin kirjoista. Kyseisen luvun 90:sta lähdeviittauksesta on 65 kpl Uuno Tarkin kahdesta Viipuri -kirjasta.

Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992
Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996

Eikö ole helpompaa lukea suoraan nuo Tarkin kirjat, sillä niistä saa takimman kuvan tapahtumista, sillä Tarkkihan oli itse kapteenina mukana noissa tapahtumissa 1944 kesällä Viipurissa. Niin minä ainakin teen, sillä kaikki nuo kirjat on sopivati käden ulotuvilla.

;=)

KEP. kirjoitti:

On suorastaan huvittavaa huomata kuinka Eero Elfvengren ja Eeva Tammi on kirjoittaneet toimittamaansa Viipuri 1944 -kirjaan luvun Taistelu Viipurista. Kirjan sivut 223-253 käsittelevät tätä tapahtumaa ja teksti on täynnä pitkiä lainauksia Tarkin kirjoista. Kyseisen luvun 90:sta lähdeviittauksesta on 65 kpl Uuno Tarkin kahdesta Viipuri -kirjasta.

Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista, 1992
Uuno Tarkki: Miksi menetimme Viipurin, 1996

Eikö ole helpompaa lukea suoraan nuo Tarkin kirjat, sillä niistä saa takimman kuvan tapahtumista, sillä Tarkkihan oli itse kapteenina mukana noissa tapahtumissa 1944 kesällä Viipurissa. Niin minä ainakin teen, sillä kaikki nuo kirjat on sopivati käden ulotuvilla.

;=)

Lue lisää

teksti mainituissa kirjoissa on "samanlaista" koska kirjat käsittelevät samoja asioita, eli tapahtumia Viipurissa 20.6. 1944

Lukenut kirjoitti:

teksti mainituissa kirjoissa on "samanlaista" koska kirjat käsittelevät samoja asioita, eli tapahtumia Viipurissa 20.6. 1944

>teksti mainituissa kirjoissa on "samanlaista" koska kirjat käsittelevät samoja asioita<

Kirjassa on siis suoraa lainausta pitkät pätkät ja kerta kerran jälkeen. On siis helpompaa lukea suoraan nuo Tarkin kirjat, sillä niistä saa "TARKIMMAN" kuvan tapahtumista ja kerronta on sujuvaa, siis ilman jatkuvia selittäviä sivulauseita ennen lainauksia.

Tämä kyseinen herra lienee tutkinut Viipurin tapahtumia todella pitkään ja perusteellisesti. Varmaan jo omankin maineensa takia, sillä Tarkin vastaiskuun lähetetty taisteluosasto hajosi kuin akanat tuuleen sen yleisen kilpajuoksun huumassa.

Huvittava juttu oli IS:n toimittajan, Pasi Jaakkosen, "löytö" Viipurin 419 mysteerin suhteen. Tarkki kun oli selvittänyt asian jo 1996 kirjassaan Miksi menetimme Viipurin ja heittoa kadonneitten luvuissa oli alle 10.

Kaikki on jo kirjoitettu, mutta se "pyörä keksitään vaan aina uudestaan ja uudestaan."

KEP. kirjoitti:

>teksti mainituissa kirjoissa on "samanlaista" koska kirjat käsittelevät samoja asioita<

Kirjassa on siis suoraa lainausta pitkät pätkät ja kerta kerran jälkeen. On siis helpompaa lukea suoraan nuo Tarkin kirjat, sillä niistä saa "TARKIMMAN" kuvan tapahtumista ja kerronta on sujuvaa, siis ilman jatkuvia selittäviä sivulauseita ennen lainauksia.

Tämä kyseinen herra lienee tutkinut Viipurin tapahtumia todella pitkään ja perusteellisesti. Varmaan jo omankin maineensa takia, sillä Tarkin vastaiskuun lähetetty taisteluosasto hajosi kuin akanat tuuleen sen yleisen kilpajuoksun huumassa.

Huvittava juttu oli IS:n toimittajan, Pasi Jaakkosen, "löytö" Viipurin 419 mysteerin suhteen. Tarkki kun oli selvittänyt asian jo 1996 kirjassaan Miksi menetimme Viipurin ja heittoa kadonneitten luvuissa oli alle 10.

Kaikki on jo kirjoitettu, mutta se "pyörä keksitään vaan aina uudestaan ja uudestaan."

Lue lisää

Niemisen juttu kadonneista. Taitaa olla aika tarkka. Vai mitä sanovat asiantuntijat?

hyvääkin meinaan kirjoitti:

Niemisen juttu kadonneista. Taitaa olla aika tarkka. Vai mitä sanovat asiantuntijat?

20. prikaatin kaatuneet ja kadonneet Viipurissa
2.11.2009 17.09

http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/02/20-prikaatin-kaatuneet-ja-kadonneet/

.
.
.
Kapteeni Uuno Tarkin tutkimukset

Viime vuosien kadonneiden suuren määrän selittämiseen keskittynyt julkisuus on jättänyt huomiotta Viipurin taisteluun itse osallistuneen Uuno Tarkin 1990-luvulla julkaisemat kirjat, jotka pohjautuvat hänen perusteellisiin arkistotutkimuksiin ja sotaveteraaniveljiensä haastatteluihin. [4] Tarkki päätyi virallista historiaa tuntuvasti pienempään kadonneiden määrään. Tarkin tappiolukujen hyväksymistä viralliseksi tiedoksi esti kuitenkin se, että sotahistoriankirjoituksen perusteokset esittivät Viipurin kadonneiden määräksi Kempin ensimmäistä ilmoitusta. Taisteluiden kulkuun nähden 419 kadonnutta oli hämmentävän suuri. Kadonneiden määrälle etsittiin selitystä muun muassa salaisesta kenttäoikeudesta, joka olisi teloittanut Viipurista paenneita sotilaita. [5]

Uunotustako? kirjoitti:

20. prikaatin kaatuneet ja kadonneet Viipurissa
2.11.2009 17.09

http://jarmonieminen.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/02/20-prikaatin-kaatuneet-ja-kadonneet/

.
.
.
Kapteeni Uuno Tarkin tutkimukset

Viime vuosien kadonneiden suuren määrän selittämiseen keskittynyt julkisuus on jättänyt huomiotta Viipurin taisteluun itse osallistuneen Uuno Tarkin 1990-luvulla julkaisemat kirjat, jotka pohjautuvat hänen perusteellisiin arkistotutkimuksiin ja sotaveteraaniveljiensä haastatteluihin. [4] Tarkki päätyi virallista historiaa tuntuvasti pienempään kadonneiden määrään. Tarkin tappiolukujen hyväksymistä viralliseksi tiedoksi esti kuitenkin se, että sotahistoriankirjoituksen perusteokset esittivät Viipurin kadonneiden määräksi Kempin ensimmäistä ilmoitusta. Taisteluiden kulkuun nähden 419 kadonnutta oli hämmentävän suuri. Kadonneiden määrälle etsittiin selitystä muun muassa salaisesta kenttäoikeudesta, joka olisi teloittanut Viipurista paenneita sotilaita. [5]

Lue lisää

orimattilaisen majuri Kirman katoaminen Viipurissa 20.6. Puolustusvoimien uutislehti otsikoi "Majuri Kirman kohtalo epäselvä". "Majuri Viljo Kirma miehineen peräytyy kohti Viipurin keskustaa yrittäen järjestää puolustusta ilman esikuntaupseeristoa". Minne majuri katosi ? Kukaan ei tiedä varmuudella, joutuiko hän vangiksi vai mitä tapahtui ?

Agentti x kirjoitti:

orimattilaisen majuri Kirman katoaminen Viipurissa 20.6. Puolustusvoimien uutislehti otsikoi "Majuri Kirman kohtalo epäselvä". "Majuri Viljo Kirma miehineen peräytyy kohti Viipurin keskustaa yrittäen järjestää puolustusta ilman esikuntaupseeristoa". Minne majuri katosi ? Kukaan ei tiedä varmuudella, joutuiko hän vangiksi vai mitä tapahtui ?

Lue lisää

makasi kadulla. Vänrikki Heikki Eräsen miehet, joita marssitettiiin sotavankeina propagandakuvaa varten näkivät komentajansa siinä ja tunnistivat hänet. Pistooli oli vielä kädessä.

hyvääkin meinaan kirjoitti:

Niemisen juttu kadonneista. Taitaa olla aika tarkka. Vai mitä sanovat asiantuntijat?

tuorein kuvaus Viipurin tapahtumista. Siihen kannattaaa syventyä, jos todella haluaa selvyyttä 20.6.44 tapahtumista. Kaikki kunnia myös Tarkin tutkimuksille. Niitä ei voi ohittaa.

Alleviivaaja kirjoitti:

Paasikiven muistelmat uudelleen. Rivien välistäkin löytyy tietoa.

"Alleviivaaja" tarkoittaa varmaan Paasikiven päiväkirjoja 1944 - 1956 osat 1 ja 2 Niissä ei mainita kansiota S- 32.

Kädet pystyssä kirjoitti:

BT-42 vaunujen perässä nämä ovat lähteneet. Ontelokranaatit eivät tehonneet venäläispanssareihin ja Kemppi oli vaatinut BT vaunut kaduille, kun niillä olisi pystynyt vain ampumaan kaupungin ulkopuolelta tavallisia kranaatteja. Taisi olla vain yksi pataljoonien komentajista, joka ei lähtenyt kaupungista.

Elfengren, Tammi:

s. 70: 20:n Prikaatin II Pataljoonan komentajana oli 40-vuotias majuri Kurt Bäckman. Hän oli suomalainen "lapsisotilas" vuodeltta 1918.
B. osallistui tuolloin taisteluihin Oulussa, Lempäälässä ja Viipurissa. Talvisodassa hän oli toiminut Kevyt Osasto 21:n
komentajana ja vuosina 1941-42 Kevyt osasto18:n komentajana. Hänen kenttäkelpoisuudessaan oli toivomisen varaa.

s.228: Puhelinyhteydet alkoivat katkeilla muun muassa klello 10 II Pataljoonan ja prikaatin komentopaikan välillä.
Yhteyttä voitiin ylläpitää vain lähettien avulla. Bäckman antoi kelli 11 käskyn siirtää komentopaikkansa 500 metriä taemmaksi
Ristimäen hautausmaan taakse. Komentopaikka sijoitettiin Kannaksentien varrelle pataljoonan lohkon vasempaan reunaan
Asunto-osakeyhtiö Suorakaiteen taloon, jonk aluona olevassa kellarissa sijaitsi pataljoonan puhelinkeskus.
Siirrosta ei ilmoitettu komppanioille. Bäckman alkoi aamupäivän aikana osoittaa väsymyksen merkkejä.

s. 230: Puolenpäivän jälkeen 6. komppanian II Joukkueen johtaja, vänrikki Robert Castren ilmoitti komppanianpäällikölleen,
vasemmalla Kannaksentien toisella puolella5:n Komppanian miehiä juoksi taakse ja jätti asemansa. II Jpukkueessa kiersi sana,
että irtautumiskäsky olisi annettu ja vasemmalla ollut I Joukkue vetäytyisi jo.

s. 231: Kun majuri Bäckman näki komentopaikkansa ikkunasta miesten pakenevan, hän lähetti viipymättä molemmat ( ja ainoat)
paikalla olleet upseerinsa nimittäin adjutanttinsa, luutnantti Ahti Sirkan ja lähettiupseerinsa, luutnantti Keijo Lehtisen pysäyttämään
pakenijoita. Nämä kuitenkin kieltäytyivät paklaamasta patruuna puutteseen vetoamalla.

s.232: Bäckman ( antoi irtautumiskäskyn viestiyhteyksien katkeamiseen ja saarrostusuhan vuoksi ). Lisäksi taustalla vaikutti pelko,
että hänen miehensä joutuisivat lähitaisteluun ilman patruunoita.
Eversti Kemppi sai tiedon II Pataljoonan irtautumisesta n. kello 13.40. Bäckmanin toimissa ei ollut enää otetta ja päämäärä-
tietoisuutta. Hänellä ei ollut todellista tilannetietoa etulinjasta eikä hän reserveillään miehittänyt tyhjiä asemia.

Lue lisää

Vaaditaan 500 m/s lähtönopeudeksi.
Yleensä kranaatin varmistus poistuu vasta, kun kranaatti on kokenut riittävän kiihtyvyyden ja kääntynyt lentoradallaan alaspäin.

kattavin ja kirjoitti:

tuorein kuvaus Viipurin tapahtumista. Siihen kannattaaa syventyä, jos todella haluaa selvyyttä 20.6.44 tapahtumista. Kaikki kunnia myös Tarkin tutkimuksille. Niitä ei voi ohittaa.

Lue lisää

kirjaan juuri olen syventymässä.

Varmaan kirjoitti:

Vaaditaan 500 m/s lähtönopeudeksi.
Yleensä kranaatin varmistus poistuu vasta, kun kranaatti on kokenut riittävän kiihtyvyyden ja kääntynyt lentoradallaan alaspäin.

on mielenkiintoista, mutta ainoastaan yksi asiantuntija mielestäni on jollakin tavalla perilä tapatumista ? Minua kiinnostaa lähinnä väite: "Se oli lavastus"!

Ylinoppilas kirjoitti:

on mielenkiintoista, mutta ainoastaan yksi asiantuntija mielestäni on jollakin tavalla perilä tapatumista ? Minua kiinnostaa lähinnä väite: "Se oli lavastus"!

älä viitsi vitsailla. Perehdy asiaan ja kirjoittele sitten.

veetutti 9 kirjoitti:

älä viitsi vitsailla. Perehdy asiaan ja kirjoittele sitten.

ainahan sota ja taistelut romantisoitiin. "Kaunis on kuolla ja .." Miksi te vanhat gupet ette ymmärrä ajan muutuneen. Me olemme nyt vallassa. Poitakaa luodit, jos niitä vielä lippaassa onkin.

Siikajoki kirjoitti:

ainahan sota ja taistelut romantisoitiin. "Kaunis on kuolla ja .." Miksi te vanhat gupet ette ymmärrä ajan muutuneen. Me olemme nyt vallassa. Poitakaa luodit, jos niitä vielä lippaassa onkin.

Lue lisää

ja tietysti taas joku se ja se maisteri. Häpeä.

Kumpi vai kampi kirjoitti:

ja tietysti taas joku se ja se maisteri. Häpeä.

olisihan se mukavaa jos meillä olisi se Viipuri.

Ylinoppilas kirjoitti:

on mielenkiintoista, mutta ainoastaan yksi asiantuntija mielestäni on jollakin tavalla perilä tapatumista ? Minua kiinnostaa lähinnä väite: "Se oli lavastus"!

Olisi vaatinut panssarijoukkoja. Talissahan ajettiin tietä vastaan ja pitkäpiippuinen venäläinen kärkivaunu tuhottiin. Muut lähtivät pakenemaan. Nyt rohkeus ei riittänyt edes yrittämään.

Pitäminen kirjoitti:

Olisi vaatinut panssarijoukkoja. Talissahan ajettiin tietä vastaan ja pitkäpiippuinen venäläinen kärkivaunu tuhottiin. Muut lähtivät pakenemaan. Nyt rohkeus ei riittänyt edes yrittämään.

Lue lisää

sodanjohto ei valitettavasti uskonut: a) Lahden Pst- kivääriin 1939. b) Panssarivaunuun. (Somua S-35 Mannerheimin ehdotus 1938) c) Panssarivaunujen lähitorjunta-aseisiin 1944.
(Aseita ei otettu käyttöön, ennenkuin viime "tipassa") Asiaa ei vieläkään haluta tunnustaa julkisesti.

Agentti x kirjoitti:

sodanjohto ei valitettavasti uskonut: a) Lahden Pst- kivääriin 1939. b) Panssarivaunuun. (Somua S-35 Mannerheimin ehdotus 1938) c) Panssarivaunujen lähitorjunta-aseisiin 1944.
(Aseita ei otettu käyttöön, ennenkuin viime "tipassa") Asiaa ei vieläkään haluta tunnustaa julkisesti.

Lue lisää

Lahden pst-kivääri osoittautui muita paremmaksi testeissä. Sitä ei hyljännyt sodanjohto, vaan jalkaväentarkastaja kenraalimajuri Erik Heinrichs viivytteli aseen tilauksen kanssa syistä, jotka eivät ole selvinneet. Asetta valmistettiin sittemmin suuret määrät.

Somua-panssaria ei hankittu, koska erinäisten mutkien jälkeen oli päädytty englantilaiseen Vickers-vaunuun, joita ostettiin 32 ilman aseita. Lisäksi lienee vaikuttanut se, että perushankintaohjelmasta vähennettiin 2000 miljoonaa. Rahaa ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkiin reikiin.

Lähitorjunta-aseet otettiin käyttöön verkkaisessa tahdissa, koska rintamilla oli rauhallista.Myös Saksan asettamat salaamisehdot vaikuttivat. Koulutus aloitettiin toukokuussa ja aseet pantiin jakoon kesäkuun alussa. Tietysti ne olisi jaettu aiemmin, jos hyökkäyksen tulo olisi tiedetty. Jäliviisaus ei näissä asioissa auta.

"Julkinen tunnustus"? Kyllä näitä asioita on käsittelty "julkisesti" mitä laajimmin. Täytyy olla tämän palstan "asiantuntija" ennen kuin voi olla niin tietämätön kuin "Agenttii x".

Pitäminen kirjoitti:

Olisi vaatinut panssarijoukkoja. Talissahan ajettiin tietä vastaan ja pitkäpiippuinen venäläinen kärkivaunu tuhottiin. Muut lähtivät pakenemaan. Nyt rohkeus ei riittänyt edes yrittämään.

Lue lisää

olisi ollut? PsD oli ollut raskaissa taisteluissa ja irroitettiin reserviksi. Tietysti siltä olisi jokunen vaunu voitu irroittaa. Mistä voi tietää, olisiko siitä ollut apua? Lagushan suorastaan vaati kaupungin luovuttamista taistelutta.

Kaikki tiedossa kirjoitti:

Lahden pst-kivääri osoittautui muita paremmaksi testeissä. Sitä ei hyljännyt sodanjohto, vaan jalkaväentarkastaja kenraalimajuri Erik Heinrichs viivytteli aseen tilauksen kanssa syistä, jotka eivät ole selvinneet. Asetta valmistettiin sittemmin suuret määrät.

Somua-panssaria ei hankittu, koska erinäisten mutkien jälkeen oli päädytty englantilaiseen Vickers-vaunuun, joita ostettiin 32 ilman aseita. Lisäksi lienee vaikuttanut se, että perushankintaohjelmasta vähennettiin 2000 miljoonaa. Rahaa ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkiin reikiin.

Lähitorjunta-aseet otettiin käyttöön verkkaisessa tahdissa, koska rintamilla oli rauhallista.Myös Saksan asettamat salaamisehdot vaikuttivat. Koulutus aloitettiin toukokuussa ja aseet pantiin jakoon kesäkuun alussa. Tietysti ne olisi jaettu aiemmin, jos hyökkäyksen tulo olisi tiedetty. Jäliviisaus ei näissä asioissa auta.

"Julkinen tunnustus"? Kyllä näitä asioita on käsittelty "julkisesti" mitä laajimmin. Täytyy olla tämän palstan "asiantuntija" ennen kuin voi olla niin tietämätön kuin "Agenttii x".

Lue lisää

"Kummia väitteitä" nimimerkki "Kaikki tiedossa" ? Olemmehan aivan samaa mieltä noissa kolmessa kohdassa.

panssareita kirjoitti:

olisi ollut? PsD oli ollut raskaissa taisteluissa ja irroitettiin reserviksi. Tietysti siltä olisi jokunen vaunu voitu irroittaa. Mistä voi tietää, olisiko siitä ollut apua? Lagushan suorastaan vaati kaupungin luovuttamista taistelutta.

Lue lisää

Varkaudessa oli rakennettu venäläisen BT vaunun alustalle ensimmäisen maailman sodan aikainen aikainen 114 mm haupitsi, joka työnsi ruutikaasut panssarin sisälle eikä soveltunut panssarin torjuntaan.

Jalkaväki ei vain pärjää omilla aseillaan panssareille. NL teki kaikki valloituksensa panssarivaunuilla vain Itävalta jäi rautaesiripun länsimaiselle puolelle.

Lehväslaiho kirjoittaa, että kymmeniä vaunuja oli jonossa, joka työntyi kohti Portinhoikkaa. Komppania lähtee tuhoamaan läpimurtautuneet vihollispanssarit!
Melkein yhtaikaa kaikki raskaat vaunut pamahtivat käyntiin. Tiedettiin vastassa olevan vihollisen sotkia.
Vastaan tuli tuli hikisiä miehiä, jotka viimeisillä voimillaan juoksivat taaksepäin kauhun jäykistämin kasvoin.
Joku on pelottanut ne.

Hiljennä tuossa mutkassa, ei sitä tiedä.
Sata metriä oli mutkaan matkaa, kun sieltä rynnisti esiin pitkäputkinen sotka parasta vauhtiaan.
Vaikka vaunu liikkui painoi ampuja laukaisinta. Kranaatti iski vastaantulijan telaketjun poikki.
Oma vaunu pysähtyi nopeasti. Sotka heilahti kääntyi vauhdissa ympäri. Kersantti laukaisi nopeasti kolme kranaattia perään, jokainen osui. Hylsy jäi putkeen ja mutkassa näkyi kahden vihollispanssarin nokat.
Hylsy ei liikahtanutkaan. Tykinpuhdistustangolla hylsy irtosi. Mänty ampui jälleen nopeasti. Lopultakin muut vaunut ehtivät paikalle.
Kärkivaunussa oltiin hiljaisia, tiedettiin, että tällaisessa tilanteessa jää hyökkäävä vaunu aina mutkaan, kun vastassa on panssareita.

Aukealla seilaa kuusi sotkaa. kaikilla tykit suunnattuina mutkaan. Eivät ne enää tule.
Vaunun saattomiehistö lähti juoksemaan taakse.

Klimi joutui vihollissotkien tuleen. Sen panssarit kestivät kranaattien iskut. Yksi sotka oli kallellaan ojassa. Toinen sotka oli tiellä. Siihen upotettiin kranaatti, se iski tornin alta sisään. Sotkat eivät tulittaneet, vihollinen oli jättänyt vaunut. Ojan reunalla oli raskas rynnäkkötykki telaketju katkenneena. Vaunun kuuden tuuman tykki oli suunnattuna päin mutkaa. Vaunulta näkyi Potinhoikan tien risteys. Tiellä oli kolme vihollisen sotkaa. Etummainen oli tulessa. Savurasioita lenteli vaunujen alle.
Lopuksi venäläiset ampuivat omat vaununsa tuleen.

Talissa toimi kirjoitti:

Varkaudessa oli rakennettu venäläisen BT vaunun alustalle ensimmäisen maailman sodan aikainen aikainen 114 mm haupitsi, joka työnsi ruutikaasut panssarin sisälle eikä soveltunut panssarin torjuntaan.

Jalkaväki ei vain pärjää omilla aseillaan panssareille. NL teki kaikki valloituksensa panssarivaunuilla vain Itävalta jäi rautaesiripun länsimaiselle puolelle.

Lehväslaiho kirjoittaa, että kymmeniä vaunuja oli jonossa, joka työntyi kohti Portinhoikkaa. Komppania lähtee tuhoamaan läpimurtautuneet vihollispanssarit!
Melkein yhtaikaa kaikki raskaat vaunut pamahtivat käyntiin. Tiedettiin vastassa olevan vihollisen sotkia.
Vastaan tuli tuli hikisiä miehiä, jotka viimeisillä voimillaan juoksivat taaksepäin kauhun jäykistämin kasvoin.
Joku on pelottanut ne.

Hiljennä tuossa mutkassa, ei sitä tiedä.
Sata metriä oli mutkaan matkaa, kun sieltä rynnisti esiin pitkäputkinen sotka parasta vauhtiaan.
Vaikka vaunu liikkui painoi ampuja laukaisinta. Kranaatti iski vastaantulijan telaketjun poikki.
Oma vaunu pysähtyi nopeasti. Sotka heilahti kääntyi vauhdissa ympäri. Kersantti laukaisi nopeasti kolme kranaattia perään, jokainen osui. Hylsy jäi putkeen ja mutkassa näkyi kahden vihollispanssarin nokat.
Hylsy ei liikahtanutkaan. Tykinpuhdistustangolla hylsy irtosi. Mänty ampui jälleen nopeasti. Lopultakin muut vaunut ehtivät paikalle.
Kärkivaunussa oltiin hiljaisia, tiedettiin, että tällaisessa tilanteessa jää hyökkäävä vaunu aina mutkaan, kun vastassa on panssareita.

Aukealla seilaa kuusi sotkaa. kaikilla tykit suunnattuina mutkaan. Eivät ne enää tule.
Vaunun saattomiehistö lähti juoksemaan taakse.

Klimi joutui vihollissotkien tuleen. Sen panssarit kestivät kranaattien iskut. Yksi sotka oli kallellaan ojassa. Toinen sotka oli tiellä. Siihen upotettiin kranaatti, se iski tornin alta sisään. Sotkat eivät tulittaneet, vihollinen oli jättänyt vaunut. Ojan reunalla oli raskas rynnäkkötykki telaketju katkenneena. Vaunun kuuden tuuman tykki oli suunnattuna päin mutkaa. Vaunulta näkyi Potinhoikan tien risteys. Tiellä oli kolme vihollisen sotkaa. Etummainen oli tulessa. Savurasioita lenteli vaunujen alle.
Lopuksi venäläiset ampuivat omat vaununsa tuleen.

Lue lisää

maihinnousu alkoi 65 vuotta sitten kesäkuun 6. 1944. Stalinin liittoutuneille antaman lupauksen mukaisesti venäläiset iskivät kolme päivää myöhemmin Karjalan kannaksella. Puna- armeijan suurhyökkäys Kannaksella torjuttiin kesäkuun 22 päivä Ihakselassa. Taistelussa joka oli yksi sotahistorian ihmeistä. Venäläiset eivät päässeet Pohjanlahdelle. He keskittivät suomalaisten torjuntavoittojen jälkeen sotakoneistonsa koko voiman etenemiseen Euroopan rintamalla. Mikä oli liittoutuneiden tärkein tavoite ? Oliko se Saksan perusteellinen lyöminen vai oliko se sittenkin saksalaisten kehittämä ydinase, joka oli tarkoitettu myös Leningradia vastaan käytettäväksi 1944 kesällä ? Mikä olisi ollut Suomen rooli asiassa jos.....?

Agentti x kirjoitti:

maihinnousu alkoi 65 vuotta sitten kesäkuun 6. 1944. Stalinin liittoutuneille antaman lupauksen mukaisesti venäläiset iskivät kolme päivää myöhemmin Karjalan kannaksella. Puna- armeijan suurhyökkäys Kannaksella torjuttiin kesäkuun 22 päivä Ihakselassa. Taistelussa joka oli yksi sotahistorian ihmeistä. Venäläiset eivät päässeet Pohjanlahdelle. He keskittivät suomalaisten torjuntavoittojen jälkeen sotakoneistonsa koko voiman etenemiseen Euroopan rintamalla. Mikä oli liittoutuneiden tärkein tavoite ? Oliko se Saksan perusteellinen lyöminen vai oliko se sittenkin saksalaisten kehittämä ydinase, joka oli tarkoitettu myös Leningradia vastaan käytettäväksi 1944 kesällä ? Mikä olisi ollut Suomen rooli asiassa jos.....?

Lue lisää

tähän asti nuokin tapahtumat. Missä lie Ihaksela ja mitä siellä oikein tapahtui 22.6.44?
Miksi liittoutuneetkin hämmästyivät Kannaksen hyökkäyksestä, jos siitä oli kerran sovittu?

"Puna- armeijan suurhyökkäys Kannaksella torjuttiin kesäkuun 22 päivä Ihakselassa. Taistelussa joka oli yksi sotahistorian ihmeistä. Venäläiset eivät päässeet Pohjanlahdelle. He keskittivät suomalaisten torjuntavoittojen jälkeen sotakoneistonsa koko voiman etenemiseen Euroopan rintamalla. Mikä oli liittoutuneiden tärkein tavoite ? Oliko se Saksan perusteellinen lyöminen vai oliko se sittenkin saksalaisten kehittämä ydinase, joka oli tarkoitettu myös Leningradia vastaan käytettäväksi 1944 kesällä ? Mikä olisi ollut Suomen rooli asiassa jos.....? "

Vai oli Saksalla ydinase, joka oli tarkoitettu Leningradia vastaan...

Onko agentti x uuden heräämisen kokenut Vaka Vanha? Häneltä tällaisia tarinoita tuli liukuhihnalta.

Agentti x kirjoitti:

"Kummia väitteitä" nimimerkki "Kaikki tiedossa" ? Olemmehan aivan samaa mieltä noissa kolmessa kohdassa.

"ei uskonut" ja ettei asiaa voida julkisesti tunnutsaa. Olet joka kohdassa väärässä ja tiedot muutenkin heikot.

Hyvin on salattu kirjoitti:

tähän asti nuokin tapahtumat. Missä lie Ihaksela ja mitä siellä oikein tapahtui 22.6.44?
Miksi liittoutuneetkin hämmästyivät Kannaksen hyökkäyksestä, jos siitä oli kerran sovittu?

"Puna- armeijan suurhyökkäys Kannaksella torjuttiin kesäkuun 22 päivä Ihakselassa. Taistelussa joka oli yksi sotahistorian ihmeistä. Venäläiset eivät päässeet Pohjanlahdelle. He keskittivät suomalaisten torjuntavoittojen jälkeen sotakoneistonsa koko voiman etenemiseen Euroopan rintamalla. Mikä oli liittoutuneiden tärkein tavoite ? Oliko se Saksan perusteellinen lyöminen vai oliko se sittenkin saksalaisten kehittämä ydinase, joka oli tarkoitettu myös Leningradia vastaan käytettäväksi 1944 kesällä ? Mikä olisi ollut Suomen rooli asiassa jos.....? "

Vai oli Saksalla ydinase, joka oli tarkoitettu Leningradia vastaan...

Onko agentti x uuden heräämisen kokenut Vaka Vanha? Häneltä tällaisia tarinoita tuli liukuhihnalta.

Lue lisää

Toimittaja Pasi Rutasen kynästä, atomiasetta lukuunottamatta. Se tieto on amerikkalaisesta sotilasalan lehdestä. Tieto ei ole politiikkojen vahvistama, vaan hypoteesi.

Agentti x kirjoitti:

Toimittaja Pasi Rutasen kynästä, atomiasetta lukuunottamatta. Se tieto on amerikkalaisesta sotilasalan lehdestä. Tieto ei ole politiikkojen vahvistama, vaan hypoteesi.

"Hyvin on salattu" valmistaa ydinvoimalan toimivan pienoismallin ? Minä osaan, on vain jäänyt tekemättä muiden kiireiden johdosta.

Agentti x kirjoitti:

Toimittaja Pasi Rutasen kynästä, atomiasetta lukuunottamatta. Se tieto on amerikkalaisesta sotilasalan lehdestä. Tieto ei ole politiikkojen vahvistama, vaan hypoteesi.

Rutasen mukaan on? Ja mitä siellä tapahtui 22.6. 44?

Agentti x kirjoitti:

"Hyvin on salattu" valmistaa ydinvoimalan toimivan pienoismallin ? Minä osaan, on vain jäänyt tekemättä muiden kiireiden johdosta.

on ydinvoimalan pienoismalli ja hyvin tuottaa taloon sähköä.

Ihaksela kirjoitti:

Rutasen mukaan on? Ja mitä siellä tapahtui 22.6. 44?

entisellä Ylämaalla. Nykyinen Lappeenranta. Kylän läpi kulkee Salpa-asema. Rutanen tarkoitti tietysti Ihantalaa. Minäkään en huomannut virhettä kun lainasin hänen tekstiään.

Agentti x kirjoitti:

entisellä Ylämaalla. Nykyinen Lappeenranta. Kylän läpi kulkee Salpa-asema. Rutanen tarkoitti tietysti Ihantalaa. Minäkään en huomannut virhettä kun lainasin hänen tekstiään.

Lue lisää

tapahtui 22.6. 44? Älä turhaan etsi. Ei mitään.

Kannattaisiko vähän katsella, mitä juttuja näille palstoille heittelee? Onhan täällä pötypuheita ihan riittämiin ilman mitään rutasiakin.

panssareita kirjoitti:

olisi ollut? PsD oli ollut raskaissa taisteluissa ja irroitettiin reserviksi. Tietysti siltä olisi jokunen vaunu voitu irroittaa. Mistä voi tietää, olisiko siitä ollut apua? Lagushan suorastaan vaati kaupungin luovuttamista taistelutta.

Lue lisää

Saksalaisilla oli vaikka kuinka paljon T-34:a ja tätä Mannerheim esitti eräälle kenulle. Tuo väite on asiayhteyteen suhteutettuna samaa tasoa, kuin omakotirakentaja kysyisi eikö rakennuksen pohjaa voisi kaivaa lapiolla.

Kuinka voi vastustaa tuossa organisaatiossa esimiestään. Panssareitahan lähetettiin Kempille, mutta ne tuhottiin melkein kaikki.

Ihantalassa kirjoitti:

tapahtui 22.6. 44? Älä turhaan etsi. Ei mitään.

Kannattaisiko vähän katsella, mitä juttuja näille palstoille heittelee? Onhan täällä pötypuheita ihan riittämiin ilman mitään rutasiakin.

Lue lisää

Rutaseen ? Kyllä hänen ammattitaidollaan pitäisi syntyä luotettavaa ja luettavaakin tekstiä.

Jossain kirjoitti:

Saksalaisilla oli vaikka kuinka paljon T-34:a ja tätä Mannerheim esitti eräälle kenulle. Tuo väite on asiayhteyteen suhteutettuna samaa tasoa, kuin omakotirakentaja kysyisi eikö rakennuksen pohjaa voisi kaivaa lapiolla.

Kuinka voi vastustaa tuossa organisaatiossa esimiestään. Panssareitahan lähetettiin Kempille, mutta ne tuhottiin melkein kaikki.

Lue lisää

Bt- vaunuista muunneltuja rynnäkkötykkejä oli Viipurissa 20.6. Oliko muitakin ?

Jossain kirjoitti:

Saksalaisilla oli vaikka kuinka paljon T-34:a ja tätä Mannerheim esitti eräälle kenulle. Tuo väite on asiayhteyteen suhteutettuna samaa tasoa, kuin omakotirakentaja kysyisi eikö rakennuksen pohjaa voisi kaivaa lapiolla.

Kuinka voi vastustaa tuossa organisaatiossa esimiestään. Panssareitahan lähetettiin Kempille, mutta ne tuhottiin melkein kaikki.

Lue lisää

saatiin muistaakseni vain kolme.

Kempille annettiin siis Erillinen Panssarikomppania eli muutama peräti epäoonnistunut BT-42 rynnäkkötykki.

Ajanmukaista kalustoa oli vain kaksi T-34, kaksi KV 1 ja neljä T-28 vaunua. Lisäksi oli 16 rynnäkkötykkiä. PsD:lla oli koko ajan omat tehtävänsä.

Sotkia, mutta kirjoitti:

saatiin muistaakseni vain kolme.

Kempille annettiin siis Erillinen Panssarikomppania eli muutama peräti epäoonnistunut BT-42 rynnäkkötykki.

Ajanmukaista kalustoa oli vain kaksi T-34, kaksi KV 1 ja neljä T-28 vaunua. Lisäksi oli 16 rynnäkkötykkiä. PsD:lla oli koko ajan omat tehtävänsä.

Lue lisää

Ei Suomi voinut juurikaan ylpeillä panssariaseellaan. Valitettavasti. Olen Suomen Panssarikillan jäsen, vaikken palvellutkaan Parolassa. Risti on kyllä talletettuna, ja käytänkin sitä joskus, kun sellainen tilaisuus on jossa sen käyttö on paikallaan.

Kellarissani kirjoitti:

on ydinvoimalan pienoismalli ja hyvin tuottaa taloon sähköä.

ydinvoimaa kellariin. Tekniikka helppo mutta riski suuri. Vaihtoehtona lähitulevaisuudessa on polttokenno. Moni tuntee ns. "maalämpökoneen" Nimitys on kyllä harhaanjohtava. Maalämpö on syvällä olevaa geotermistä lämpöä ja laite jota kutsutaan maalämpökoneeksi hyödyntää auringon maahan varastoitunutta säteilylämpöä, jääkaapin tapaan. Aikanaan teimme Sitran rahoituksen avulla aurinkolämpöjärjestelmiä, siitä on nyt yli 30 vuotta aikaa. Se oli silloin uutta ja mullistavaa. Nythän aurinkoenergia ja tuulivoima ovat jokapäiväistä.

Sotkia, mutta kirjoitti:

saatiin muistaakseni vain kolme.

Kempille annettiin siis Erillinen Panssarikomppania eli muutama peräti epäoonnistunut BT-42 rynnäkkötykki.

Ajanmukaista kalustoa oli vain kaksi T-34, kaksi KV 1 ja neljä T-28 vaunua. Lisäksi oli 16 rynnäkkötykkiä. PsD:lla oli koko ajan omat tehtävänsä.

Lue lisää

Oli panssaridivisoonan komppanioita Viipurin menetyshetkellä. Osa niistä oli Juustilaan menossa ja sinne menivät myös Viipurista hatkat ottaneet joukkueet. Osa oli paljain jaloin. Sen jälkeen he menivät Saimaan yli Rautakorpeen ja sieltä löytyi raskas komppania ja huoltoakin järjestyi. Tässä samassa yhteydessä tippui sotka kanavaan, kun silta katkesi kahtia ja kenraali Laguskin tuli paikalle. Venäläiset lämmittivät tykkejään.

Asemalla kirjoitti:

Oli panssaridivisoonan komppanioita Viipurin menetyshetkellä. Osa niistä oli Juustilaan menossa ja sinne menivät myös Viipurista hatkat ottaneet joukkueet. Osa oli paljain jaloin. Sen jälkeen he menivät Saimaan yli Rautakorpeen ja sieltä löytyi raskas komppania ja huoltoakin järjestyi. Tässä samassa yhteydessä tippui sotka kanavaan, kun silta katkesi kahtia ja kenraali Laguskin tuli paikalle. Venäläiset lämmittivät tykkejään.

Lue lisää

Majuri vastasi, että kyllä minä tiedän. Ajakaa yli.

Asemalla kirjoitti:

Oli panssaridivisoonan komppanioita Viipurin menetyshetkellä. Osa niistä oli Juustilaan menossa ja sinne menivät myös Viipurista hatkat ottaneet joukkueet. Osa oli paljain jaloin. Sen jälkeen he menivät Saimaan yli Rautakorpeen ja sieltä löytyi raskas komppania ja huoltoakin järjestyi. Tässä samassa yhteydessä tippui sotka kanavaan, kun silta katkesi kahtia ja kenraali Laguskin tuli paikalle. Venäläiset lämmittivät tykkejään.

Lue lisää

Viipurissahan niiden vaunujen olisi pitänyt olla !

Harmistunut kirjoitti:

Viipurissahan niiden vaunujen olisi pitänyt olla !

olla totta ? Kommentteja asintuntija !

Ikuturso kirjoitti:

olla totta ? Kommentteja asintuntija !

Miksi Suomi ei ostanut Saksalta Tiger 2 ja Panther tankkeja? Ne olivat erinomaisia myös puollustuksessa niiden hyvän panssaroinnin ja pitkän tykin kantaman ansiosta.

Tietoa tankeista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Kingtiger

http://en.wikipedia.org/wiki/Panther_tank

Harmistunut kirjoitti:

Viipurissahan niiden vaunujen olisi pitänyt olla !

Vain pienen ajomatkan päässä, mutta kun eivät nämä uskaltaneet mennä sinne. Ne olivat, niin kyrpiintyneitä koko hommaan. Se on vaarallista, kun joutuu avaamaan luukun, niin tule kranu tai kuula kalloon.

Kuningastiikeri kirjoitti:

Miksi Suomi ei ostanut Saksalta Tiger 2 ja Panther tankkeja? Ne olivat erinomaisia myös puollustuksessa niiden hyvän panssaroinnin ja pitkän tykin kantaman ansiosta.

Tietoa tankeista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Kingtiger

http://en.wikipedia.org/wiki/Panther_tank

Lue lisää

niitä vaunuja myytäväksi riittää.

Lokkinpoika kirjoitti:

niitä vaunuja myytäväksi riittää.

Voi olla että ei Tiger 2 vaunuja niiden vähäisen valmistusmäärän takia mutta Panthereita valmistettiin wikipedian mukaan n. 6000 kpl. Luulisi niistä muutama joutanut tännekin, jo 20 kpl olisi ollut merkittävä apu Suomelle, esim. Viipurin puollustuksessa.

Wikipedian mukaan ne olivat myös suhteellisen halpoja, yksi kappale maksoi vain 117,100 RM ja StugIII ei ollut edes paljoa halvempi (82,500 RM).

Asemalla kirjoitti:

Oli panssaridivisoonan komppanioita Viipurin menetyshetkellä. Osa niistä oli Juustilaan menossa ja sinne menivät myös Viipurista hatkat ottaneet joukkueet. Osa oli paljain jaloin. Sen jälkeen he menivät Saimaan yli Rautakorpeen ja sieltä löytyi raskas komppania ja huoltoakin järjestyi. Tässä samassa yhteydessä tippui sotka kanavaan, kun silta katkesi kahtia ja kenraali Laguskin tuli paikalle. Venäläiset lämmittivät tykkejään.

Lue lisää

Juustilan skandaalina tunnettu tapahtuma:

Ratsuväessä aikaisemmin palvellut majuri Kiviperä, joka sittemmin kaatui Vuosalmella, ajatti 22.6. panssarimiesten vastusteluista huolimatta Vänrikki Tepon T-34:n heikolle rullasillalle ja siltahan katkesi. Vaunu putosi kanavaan ja panssarijoukoilta oli kerralla puolet T-34 kalustoa pois pelistä. Kuitenkin kuski, kersantti Heino, sentään pelastui. Nyt olikin ainoa siltayhteys Saimaan kavavan yli poikki Juustilassa!
Muitettava on myöskin, että majuri Kurt Erik Bäckman oli myöskin alun perin ratsuväen upreereita... otteet oli sen mukaiset!

Vain viiri raskasta vaunua kuului I Ps.P:aan. Komentovaununa oli T-50, joka kohta meni epäkuntoon ja ei ollut raskas vaunu muutenkaan, 1 kpl T-34, 2 kpl T-28 ja 1 kpl KV-1. 1 kpl T-24 oli kanavassa ja sen nostamine kesti useita päiviä.

Tarkka kuvaus Viipurin ja Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.

Mitä tapahtui 25.6.44 ja montako vaunua Lehväslaiho tuhosi?

Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taisteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.

Teppo komensi vaunua, Lehväslaiho ampui, Matti Virtanen ajoi ja radistina toimi panssarimies Lahti. 1. vihollisvaunu ammuttiin 1000 metrin päästä! (s.368)

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8857195

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8503868

Asemalla kirjoitti:

Oli panssaridivisoonan komppanioita Viipurin menetyshetkellä. Osa niistä oli Juustilaan menossa ja sinne menivät myös Viipurista hatkat ottaneet joukkueet. Osa oli paljain jaloin. Sen jälkeen he menivät Saimaan yli Rautakorpeen ja sieltä löytyi raskas komppania ja huoltoakin järjestyi. Tässä samassa yhteydessä tippui sotka kanavaan, kun silta katkesi kahtia ja kenraali Laguskin tuli paikalle. Venäläiset lämmittivät tykkejään.

Lue lisää

Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle. Tali asemineen on ihan toisella suunnalla.

Agentti x kirjoitti:

entisellä Ylämaalla. Nykyinen Lappeenranta. Kylän läpi kulkee Salpa-asema. Rutanen tarkoitti tietysti Ihantalaa. Minäkään en huomannut virhettä kun lainasin hänen tekstiään.

Lue lisää

Rutanen kirjoitti nimen oikein. Varmistin sen Uusi Suomi lehden erikoisnumerosta. Itse sekotin Ihantalan ja Ihakselan. Ihaksela oli tuttu paikka minulle, kun useampana kesänä tutkin siellä Salpa-aseman punkkereita.

tuokin taas kirjoitti:

Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle. Tali asemineen on ihan toisella suunnalla.

Lue lisää

heikkous oli kaksoistelapyörät, jotka jumiintuivat helposti ja homma oli seis. Tv- ohjelmassa "Sotakoneita" kerrotaan asiasta kuvien avulla.

tuokin taas kirjoitti:

Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle. Tali asemineen on ihan toisella suunnalla.

Lue lisää

Eikö tuossa lukenut, että Viipurin taistelun aikaan Talin rautatie asemalla ja Juustila on tästä parikymmentä km länteen.
5.6. Kivennavalla. Raskas komppania oli ollut Kuuterselässä ja livahtanut motista (14.6. klo 7). Lounatjoella 15.6..Tämä joukkue on ajanut Suulajärven pohjoispään kautta Perkjärven suuntaan. 17.6. linjaan Muolaan - Yksjärven kannakselle.Kämäränjärvellä levättiin. 18.-19.6 Heinjoella.Ajo jatkui Talin asemalle. T-34 tipahtaa kanavaan seuraavaksi. Konkkalanvuoren eteläpuolelta ketjussa.

Oli tosiaan viimeinen juna Talista ja Juustilassa joskus tämän jälkeen, mutta Viipuri oli jo menetetty. Mitä sinä oikein kuvittelet, että vaunut lentelevät, niin kuin helikopterit edes takaisin.

Rynnäkkötykit ovat olleet Juustilassa, mutta niistä ei sotkia vastaan vastusta. Sotkia vastaan taisteltiin menestyksellä Klimeillä. Raskaat panssarit lähtivät Poirtinhoikkaan paljon kuvittelemaasi myöhemmin. Tuo Lehväslaihon taru on tapahtunut paljon Viipurin episodin jälkeen.

Kupeella kirjoitti:

Eikö tuossa lukenut, että Viipurin taistelun aikaan Talin rautatie asemalla ja Juustila on tästä parikymmentä km länteen.
5.6. Kivennavalla. Raskas komppania oli ollut Kuuterselässä ja livahtanut motista (14.6. klo 7). Lounatjoella 15.6..Tämä joukkue on ajanut Suulajärven pohjoispään kautta Perkjärven suuntaan. 17.6. linjaan Muolaan - Yksjärven kannakselle.Kämäränjärvellä levättiin. 18.-19.6 Heinjoella.Ajo jatkui Talin asemalle. T-34 tipahtaa kanavaan seuraavaksi. Konkkalanvuoren eteläpuolelta ketjussa.

Oli tosiaan viimeinen juna Talista ja Juustilassa joskus tämän jälkeen, mutta Viipuri oli jo menetetty. Mitä sinä oikein kuvittelet, että vaunut lentelevät, niin kuin helikopterit edes takaisin.

Rynnäkkötykit ovat olleet Juustilassa, mutta niistä ei sotkia vastaan vastusta. Sotkia vastaan taisteltiin menestyksellä Klimeillä. Raskaat panssarit lähtivät Poirtinhoikkaan paljon kuvittelemaasi myöhemmin. Tuo Lehväslaihon taru on tapahtunut paljon Viipurin episodin jälkeen.

Lue lisää

Boris Jartsev toimi jatkosodan aikana lähetystösihteerinä Tukholmassa. Hän kertoi sosiaalidemokraattiselle lehtimiehelle Richard Lindströmille lokakuun 1942 lopussa, että Neuvostoliito voisi neuvotella erillisrauhasta Suomen kanssa. Hän piti mahdollisena rauhantunnustelujen aloittamista vuoden 1939 rajojen pohjalta ja sanoi, että länsivallat saattaisivat taata Suomen rajat.

Kupeella kirjoitti:

Eikö tuossa lukenut, että Viipurin taistelun aikaan Talin rautatie asemalla ja Juustila on tästä parikymmentä km länteen.
5.6. Kivennavalla. Raskas komppania oli ollut Kuuterselässä ja livahtanut motista (14.6. klo 7). Lounatjoella 15.6..Tämä joukkue on ajanut Suulajärven pohjoispään kautta Perkjärven suuntaan. 17.6. linjaan Muolaan - Yksjärven kannakselle.Kämäränjärvellä levättiin. 18.-19.6 Heinjoella.Ajo jatkui Talin asemalle. T-34 tipahtaa kanavaan seuraavaksi. Konkkalanvuoren eteläpuolelta ketjussa.

Oli tosiaan viimeinen juna Talista ja Juustilassa joskus tämän jälkeen, mutta Viipuri oli jo menetetty. Mitä sinä oikein kuvittelet, että vaunut lentelevät, niin kuin helikopterit edes takaisin.

Rynnäkkötykit ovat olleet Juustilassa, mutta niistä ei sotkia vastaan vastusta. Sotkia vastaan taisteltiin menestyksellä Klimeillä. Raskaat panssarit lähtivät Poirtinhoikkaan paljon kuvittelemaasi myöhemmin. Tuo Lehväslaihon taru on tapahtunut paljon Viipurin episodin jälkeen.

Lue lisää

Sotkia ilman sen kummempia ongelmia.

Sotket perinpohjin sekä Viipourin seudun maantietoa, PsD:n toimintaa että aikatauluja.

Siis junalla Talista Juustilaan? Otahan nyt kartta ja järki kouraasi ja koeta lopettaa sotkeminnen.

tuhosivat kirjoitti:

Sotkia ilman sen kummempia ongelmia.

Sotket perinpohjin sekä Viipourin seudun maantietoa, PsD:n toimintaa että aikatauluja.

Siis junalla Talista Juustilaan? Otahan nyt kartta ja järki kouraasi ja koeta lopettaa sotkeminnen.

Lue lisää

asia-kommenteissa on muutama virhe. Kaikella kunnioituksella, mutta näin on. Olen ne kirjannut ja keskustelkaamme "asiallisessa hengessä" senkin jälkeen kun tuon ne esiin. Voihan tietysti olla niinkin, että minulla on väärää tietoa. Tietohan on luettua ei kokemuksiin perustuvaa.

Lampinen Urho kirjoitti:

asia-kommenteissa on muutama virhe. Kaikella kunnioituksella, mutta näin on. Olen ne kirjannut ja keskustelkaamme "asiallisessa hengessä" senkin jälkeen kun tuon ne esiin. Voihan tietysti olla niinkin, että minulla on väärää tietoa. Tietohan on luettua ei kokemuksiin perustuvaa.

Lue lisää

Saksalle oli hyvin tärkeää Norjalaisen yhtiön (Norsk Hydro) tuottama raskas vesi ? Ettei vaan liittynyt Saksan ydinaseeseen ?

tuhosivat kirjoitti:

Sotkia ilman sen kummempia ongelmia.

Sotket perinpohjin sekä Viipourin seudun maantietoa, PsD:n toimintaa että aikatauluja.

Siis junalla Talista Juustilaan? Otahan nyt kartta ja järki kouraasi ja koeta lopettaa sotkeminnen.

Lue lisää

Voisit laittaa siteerauksen kanssa oikein tänne, missä joku muu kuin sinä kirjoittaa tuosta:

junalla Talista Juustilaan?

Näyte kirjoitti:

Voisit laittaa siteerauksen kanssa oikein tänne, missä joku muu kuin sinä kirjoittaa tuosta:

junalla Talista Juustilaan?

Kysymys: " Miksi taistelukykyiset vaunut eivät olleet Viipuria puolustamassa 20 6 1944" ?

Koululainen kirjoitti:

Kysymys: " Miksi taistelukykyiset vaunut eivät olleet Viipuria puolustamassa 20 6 1944" ?

siihen ei asiantuntijakaan vastaa, kiertelee vaan asiaa.

Koululainen kirjoitti:

Kysymys: " Miksi taistelukykyiset vaunut eivät olleet Viipuria puolustamassa 20 6 1944" ?

Olisivat voineet uhrata vaikka väinämöisen ja ampua kunnon tykeillä, kun slobot etenivät rannikolle ja rannikkoa pitkin. Saksalaisten olisi kannattanut nousta maihin Terijoella ja lyödä selkään, niin Berliiniin olisi ollut vähemmän menijöitä.

Koululainen kirjoitti:

Kysymys: " Miksi taistelukykyiset vaunut eivät olleet Viipuria puolustamassa 20 6 1944" ?

annettu PsD:n tehtäväksi. Tehtävä oli annettu 20. Pr:lle. Toisekseen: taistelukykyisiä vaunuja oli 19.6 hyvin vähän ja ne kaipasivat kipeästi huoltoa ynnä miehet lepoa.Vickersejä kyllä oli, mutta ne olivat olleet museovehkeitä jo vuosia.

Nähden kirjoitti:

Olisivat voineet uhrata vaikka väinämöisen ja ampua kunnon tykeillä, kun slobot etenivät rannikolle ja rannikkoa pitkin. Saksalaisten olisi kannattanut nousta maihin Terijoella ja lyödä selkään, niin Berliiniin olisi ollut vähemmän menijöitä.

Lue lisää

voinut tehdä. Mannerheim oli herrasmies. Kunnioitti ylempiään.

olisi hyvä kirjoitti:

muistaa, että keväällä -44 ei tiedettty sitä, mitä esimerkiki 10.6. 44 tiedettiin. Tulevaisuutta on helppo ennustaa jälkikäteen, mutta pirullisen vaikeaa etukäteeen. Erityisen vaikeaa on ennustaa aikeensa taitavasti salaavan vihollisen tekemisiä. Näyttää siltä, että näillä palstoilla sitä ei kyetä tekemään edes yli 65 vuotta jälkikäteen.

Lue lisää

tiedustelu tiesi. Airo kieltäytyi uskomasta. Suurhyökkäys tuli yllätyksenä Päämajalle 1944.

Nähden kirjoitti:

Olisivat voineet uhrata vaikka väinämöisen ja ampua kunnon tykeillä, kun slobot etenivät rannikolle ja rannikkoa pitkin. Saksalaisten olisi kannattanut nousta maihin Terijoella ja lyödä selkään, niin Berliiniin olisi ollut vähemmän menijöitä.

Lue lisää

saanut vaarantaa mahdollisella menetyksellä. Sehän oli kallis laiva. Piilossahan sitä pidettiin, kun Ilmariselle kävi niinkuin kävi.

Turha sotakone kirjoitti:

saanut vaarantaa mahdollisella menetyksellä. Sehän oli kallis laiva. Piilossahan sitä pidettiin, kun Ilmariselle kävi niinkuin kävi.

Fasistien miekat auroiksi. Viborgista sulatettiin nauloja työkansalle.

ei ollut kirjoitti:

annettu PsD:n tehtäväksi. Tehtävä oli annettu 20. Pr:lle. Toisekseen: taistelukykyisiä vaunuja oli 19.6 hyvin vähän ja ne kaipasivat kipeästi huoltoa ynnä miehet lepoa.Vickersejä kyllä oli, mutta ne olivat olleet museovehkeitä jo vuosia.

Lue lisää

Somua S-35 olisi silloin 1938 ollut hyvä vaihtoehto. Tietysti panssarilaivojenkin hyödyntäminen olisi ollut melkoinen voima.

Panzerfaust. kirjoitti:

>Onteloammusta käyttävä panssarintorjunta-ase oli saksalaisten vaatimuksesta salattu<

Tuo usein esitetty väite ei pidä paikkaansa. Martti V. Terän kirjassa Kesäkuun kriisi 1944 on tuo kohta käyty läpi ja mitään salailuja ei ole koskaan ollutkaan. Ase oli saksalaisilla ollut jo 1943 rintamakäytössä suurin määrin ja kyse ei ollut mistään sotasalaisuudesta.

Suomalaiset upseerit on keksineet tuollaisen selityksen peittelemään omaa hölmöyttään. He kun eivät uskoneet ensinkään ihme-aseitten tehoon, kuten ei kukaan muukaan, joka ei ollut nähnyt sellaista tosikäytössä!

Lue lisää

miksi aseen käyttöön ei annettu koulutusta ajoissa, eikä asetta jaettu joukoille kuin vasta "viime tipassa".

Unilukkari kirjoitti:

Somua S-35 olisi silloin 1938 ollut hyvä vaihtoehto. Tietysti panssarilaivojenkin hyödyntäminen olisi ollut melkoinen voima.

olemme viisaita näissä jälkipuinneissa. Joku voisikin osallistua Kallen "kerhoon" perjantaiaamuisin.

tuokin taas kirjoitti:

Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle. Tali asemineen on ihan toisella suunnalla.

Lue lisää

"Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle."

Otahan kartta esiin ja katsele rauhassa... Panssarit muuten liikkuu päivässä aika pitkiä matkoja... tarvittaessa siis.

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Ne lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

8.45 perjantaina kirjoitti:

olemme viisaita näissä jälkipuinneissa. Joku voisikin osallistua Kallen "kerhoon" perjantaiaamuisin.

Kuten aikaisemmin jo mainitsin, Suomen olisi pitäny ostaa Saksalta esim. 20 kpl Panther Ausf. G mallisia vaunuja Viipurin puollustukseen. Panthereilla oli hyvin korkea kill ratio niiden pitkän kantaman 75mm tykin ansiosta.

Hyvistä vaunuista ja pst-aseista Suomella oli juuri pulaa.

KEP. kirjoitti:

"Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle."

Otahan kartta esiin ja katsele rauhassa... Panssarit muuten liikkuu päivässä aika pitkiä matkoja... tarvittaessa siis.

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Ne lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

Lue lisää

eversti Kempin pitänyt siirtää eräs pataljoonankomentaja "erityistehtäviin" heti kun prikaati saapui Viipuriin ?

Kuningastiikeri kirjoitti:

Kuten aikaisemmin jo mainitsin, Suomen olisi pitäny ostaa Saksalta esim. 20 kpl Panther Ausf. G mallisia vaunuja Viipurin puollustukseen. Panthereilla oli hyvin korkea kill ratio niiden pitkän kantaman 75mm tykin ansiosta.

Hyvistä vaunuista ja pst-aseista Suomella oli juuri pulaa.

Lue lisää

alkaa tulla sitä mitä tässä on odoteltukin. Nimittäin totuus. Panssarivaunuja vastaan taistellaan panssareilla ja "fausteilla" Tykeillä (Pst) tai rynnäkkökoneilla (Foce Fulf) ei haloilla eikä polttopulloilla.

KEP. kirjoitti:

"Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle."

Otahan kartta esiin ja katsele rauhassa... Panssarit muuten liikkuu päivässä aika pitkiä matkoja... tarvittaessa siis.

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Ne lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

Lue lisää

JR61:n tappiot Kivisalmella on Suomen Sota osa 7:n mukaan 160 miestä kahden ensimmäisen päivän ajalta ja mukana on kaatuneet ja haavoittuneet ja kadonneet ja varmaankin myös "taistelukykynsä menettäneet"...

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

s. 43 sama kirja: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.

JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa, taisi olla 5.8.1944.

Tässä K. L. Oesch muistaa väärin, sillä hän sanoo kirjassaan Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944, kuinka JR 61 oli Tiebhaarassa sodan loppuun saakka.

KEP. kirjoitti:

"Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle."

Otahan kartta esiin ja katsele rauhassa... Panssarit muuten liikkuu päivässä aika pitkiä matkoja... tarvittaessa siis.

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Ne lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

Lue lisää

" Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot ".....
Pientä lisätietoa Viipurin jälkeisiin taisteluihin.

Mannerheim oli antanut tämän operation suunnittelutehtävän Valo Nihtilälle. Vanha Hennalan vartiopäälikkö sai vastuunalaisen tehtävän ns. takajoukkojen komentajana, iskeä Suomenruotsalaisten sivustaan, koska tiedossa oli niiden juoksuherkkyys. Nihtilän upseerin taival alkoi virallisesti Etelä-Savon rykmentissä ja edelleen Lahden vartiopataljoonassa Hennalassa. Siellä hän osallistui punavankien vartiointiin. Tämä komennus oli epämiellyttävä, mutta päätös sotilasurasta oli jo kehkeytynyt. Kokemus punavankien varioimisesta avasi hänelle jatkosodassa Kivisalmen Iskureservin suunnitelun ja operatio Roddbåtin vastaisen suunnitelun. Operatio Roddbåt oli salainen Suomenruotsalaisten pakosuunnitelma Uumajaan, jonka pääsuunnittelija oli majuri Kurt Erik Bäckman.

1944 kirjoitti:

JR61:n tappiot Kivisalmella on Suomen Sota osa 7:n mukaan 160 miestä kahden ensimmäisen päivän ajalta ja mukana on kaatuneet ja haavoittuneet ja kadonneet ja varmaankin myös "taistelukykynsä menettäneet"...

Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944

s. 43 sama kirja: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.

JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa, taisi olla 5.8.1944.

Tässä K. L. Oesch muistaa väärin, sillä hän sanoo kirjassaan Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella v. 1944, kuinka JR 61 oli Tiebhaarassa sodan loppuun saakka.

Lue lisää

jälkeen taistelu huipentui Ihantalan alueella Suomen oloissa ennennäkymättömäksi taisteluksi. Puolustuksen onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti tykistö. Kenraali Nenosen hyväksymät tulenjohtomenetelmät antoivat mahdollisuuden keskittää kokonaisten patteristojen tuli hyökkäykseen ryhmittyviä vihollisosastoja vastaan ja siirtää uusi isku hetkessä seuraavaan kohteeseen. Taistelun kiivaimmassa vaiheessa yli 250 tykkiä ampui tuli-iskuja samaan maaliin. Tämä hajoitti Neuvostoliiton ylivoimaiset panssarimuodostelmat. Suomi oli voittanut aikaa. Neuvostoliitto tarvitsi joukkoja muualle. Se ratkaisi taistelun suomalaisten torjuntavoitoksi Kannaksella.

Operatio Roddbåt kirjoitti:

" Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot ".....
Pientä lisätietoa Viipurin jälkeisiin taisteluihin.

Mannerheim oli antanut tämän operation suunnittelutehtävän Valo Nihtilälle. Vanha Hennalan vartiopäälikkö sai vastuunalaisen tehtävän ns. takajoukkojen komentajana, iskeä Suomenruotsalaisten sivustaan, koska tiedossa oli niiden juoksuherkkyys. Nihtilän upseerin taival alkoi virallisesti Etelä-Savon rykmentissä ja edelleen Lahden vartiopataljoonassa Hennalassa. Siellä hän osallistui punavankien vartiointiin. Tämä komennus oli epämiellyttävä, mutta päätös sotilasurasta oli jo kehkeytynyt. Kokemus punavankien varioimisesta avasi hänelle jatkosodassa Kivisalmen Iskureservin suunnitelun ja operatio Roddbåtin vastaisen suunnitelun. Operatio Roddbåt oli salainen Suomenruotsalaisten pakosuunnitelma Uumajaan, jonka pääsuunnittelija oli majuri Kurt Erik Bäckman.

Lue lisää

on nyt katsottu, niin kipinkapin pesemään korvantaukset ja isi tulee lukemaan iltasadun.

tuokin taas kirjoitti:

Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle. Tali asemineen on ihan toisella suunnalla.

Lue lisää

Tuo nyt on päivän selvää ainakin PsD:n osalta! PsD piti kiireesti täydentää ja uudelleenryhmittää kovien taisteluiden jäljiltä. Varsinkin Kuuterselän taistelut vei niin paljon kokeneita miehiä Jääkäriprikaatista, että se ei enää toipunut ennalleen. Suurmerijoen alueella divisioonaa täydennettiin ja huolletiin. Ja sitten lähdettiinkin kohti Talin taisteluita.

Tuossa on aluesta hyvä kartta, (älä katso vuotta sillä se on 1941).

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41KannaksenL%E4nsiosa.html

Kesäkuun 9-20. päivän tapahtumat Karjalan Kannaksella 1944 Neuvostoliiton
suurhyökkäyksen aikana..

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44KannasTapahtumat9-20.6.html



PsD koostui näistä yksiköistä:


JrPr:

JP2
JP3
JP4
JP5
PsJP

PsPr:

I PsP
II Psp
Ryn.Tyk.P
Raskas Ptso 14
PionP. 2
Huoltoj.
VP 6

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_panssaridivisioona

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit%20-%20kenraali%20Ruben%20Lagus.htm

Agentti x kirjoitti:

jälkeen taistelu huipentui Ihantalan alueella Suomen oloissa ennennäkymättömäksi taisteluksi. Puolustuksen onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti tykistö. Kenraali Nenosen hyväksymät tulenjohtomenetelmät antoivat mahdollisuuden keskittää kokonaisten patteristojen tuli hyökkäykseen ryhmittyviä vihollisosastoja vastaan ja siirtää uusi isku hetkessä seuraavaan kohteeseen. Taistelun kiivaimmassa vaiheessa yli 250 tykkiä ampui tuli-iskuja samaan maaliin. Tämä hajoitti Neuvostoliiton ylivoimaiset panssarimuodostelmat. Suomi oli voittanut aikaa. Neuvostoliitto tarvitsi joukkoja muualle. Se ratkaisi taistelun suomalaisten torjuntavoitoksi Kannaksella.

Lue lisää

Ilmeisesti este tai peite, joka on lähellä iskua on tarkoitukseen sopiva puolustuksessa. Se video jonka väitetään kuvaavan Ihantalaa. Kuvaa puna-armeijan tykistön tulta, koska se on jatkuvaa.
Suomalaiset ampuivat iskun tapaan vain määräajan.

KEP. kirjoitti:

"Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle."

Otahan kartta esiin ja katsele rauhassa... Panssarit muuten liikkuu päivässä aika pitkiä matkoja... tarvittaessa siis.

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Ne lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

Lue lisää

>Suuremerijoella varmistettiin Kivisalmen pitävyys<

Pitää tietenkin olla Suurmerijoella, jossa muodostettiin myöskin taisteluosasto Kiviperä.
Suurmerijoki on aika laaja alue Tienhaaran takamaastossa ja se on merkitty joihinkin kartoihin.

Suurmerijoki:
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203-1.htm

Pienmerijoki:
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203-2.htm

Tiehaara:
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203-3.htm


Majuri Kiviperä ajatti Juustilassa yhden T-34 vaunun nähtävästi arvovaltasyistä, eli luultavasti siis tyhmyyttään, kevytrakenteiselle rullasillalle, joka särkyi ja vaunu meni Saimaan kanavaan. Tämä oli järkyttävän suuri pöljyys, jonka vain tyhmä ratsuväen upseeri saattoi suuressa "viisaudessaan" tehdä. Hän katkaisi samalla ainoa siltayhteyden Saimaan kanavan yli Juustilassa ja siitä olisi voinut tulla katastrofi. Lagus tiettävästi haukkui Kiviperän kaikkien kuullen. Osasto Kiviperä taisteli Talin-Ihantalan maastossa ja sittemmin Vuosalmella missä majuri Kiviperä kaatui.

Monessa kirjassa Kiviperän nimi jätetään kertomatta tuon T-34 -jutun yhteydessä. upseerit ei häpäise hevin muita vaikka kuinka olisi ryssinyt! Asessori Erkki Käkelä sentään kertoo nimiä myöten jutun.

Tarkka kuvaus noista tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.

En tiedä, luulen. kirjoitti:

eversti Kempin pitänyt siirtää eräs pataljoonankomentaja "erityistehtäviin" heti kun prikaati saapui Viipuriin ?

"siirtää eräs pataljoonankomentaja "erityistehtäviin"

Kempillä ja Bäckmanilla oli saman tyylinen "dieetti...

KEP. kirjoitti:

"Panssaridvisioona oli ollut kovissa taisteluissa Viipurin eteläpuolella.Se siirrettiin 19.6. Sommeelta Viipurin kautta Oeschin reserviksi Juustilan alueelle."

Otahan kartta esiin ja katsele rauhassa... Panssarit muuten liikkuu päivässä aika pitkiä matkoja... tarvittaessa siis.

Etulinjan edessä elokuvan esittelyissä ja tv-ohjelmassakin puhuttiin kuinka Viipurin jälkeen Tienhaarassa oli portit Helsinkiin levällään. Se on paljolti puppua, koska "sopivasti" unohdetaan että 22.6 aamupäivällä oli torjuttu jo rajuja ylimeno yrityksiä paikalla olevien voimien toimesta (joita oli useita pataljoonia mm. 10.D:sta, joskin hajanaisina ja ilman keskitettyä johtoa!) ja JR61:n saapuessa paikalle noin klo 15 tienoilla (alkaen) oli Suurmerijoen alueella noin 5 km länteen Tienhaarasta TAISTELUOSASTO KIVIPERÄ paikalla ja tässä osastossa oli "rekyyliä" riittävästi!

Suomen Sota osa 7 s.302 , Paikalla oli JP5, RaskPs.k , 4./PsJP ja joukko rynnäkkötykkejä Ryn.Tyk.P:sta Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit ja koko 17D:n kohdalla oli tuo karkuun yrittävien upseerien ampumiskäsky voimassa. Enää ei puhuttu mosurien karkaamisesta vaan upseerien lähdöstä lippahivoon!

Tämän seikan esim. Rinta rinnan teoksen kirjoittaja evl. Juutilainen kuittaa sanomalla sivulla 244 että noin 5 km länteen oli Jääkäriprikaatin neljä vahvennetua pataljoonaa jaettuna kahteen osastoon VARMISTAMASSA että torjunta onnistuu... Mutta eipä vaivautunut kertomaan mitä joukkoja siellä oli paikalla! Nämä Taisteluosasto Kiviperän joukot lähtivät 22.6 illalla pois, nähtyään että JR61 pysyy asemissaan ja TYKISTÖ kykenee pitämään ryssän aisoissa kovalla tuella!
Ne lähtivät kohti kovempia koitoksia eli Juustilan kautta paikkailemaan Talin-Ihantalan kilpajuoksijoiden jättämiä asemia...

Lue lisää

Suomenruotsalaiset upseerit. Käsky oli annettu suoraan Päämajasta.

" (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit "

pikkukakkonen++ kirjoitti:

on nyt katsottu, niin kipinkapin pesemään korvantaukset ja isi tulee lukemaan iltasadun.

Tää on niin kiva laulu jonka haluan kuulla joka ilta ennen nukkumaanmenoa.

http://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA

ampua omia JR 61:n kirjoitti:

Suomenruotsalaiset upseerit. Käsky oli annettu suoraan Päämajasta.

" (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit "

Lue lisää

Nyt ammuttin jo upseereitakin:

Etuilijan edessä, tai ehkäpä kuitenkin tuossa vaiheessa jo sen takana, oli 10.D ja sen uusi komentaja Kai Savonjousi.

Savonjousella oli siten hyvin epäkiitollinen tehtävä. Kesäkuun 22. päivänä hänen oli turvauduttava äärimmäiseen, mutta silti tehottomaan keinoon. Hän antoi upseereilleen käskyn: "Upseerit, jos näette upseeritoverinne luvattomasti irrottautuvan rintamasta, niin teidän on ammuttava hänet."


http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf

Agentti x kirjoitti:

jälkeen taistelu huipentui Ihantalan alueella Suomen oloissa ennennäkymättömäksi taisteluksi. Puolustuksen onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti tykistö. Kenraali Nenosen hyväksymät tulenjohtomenetelmät antoivat mahdollisuuden keskittää kokonaisten patteristojen tuli hyökkäykseen ryhmittyviä vihollisosastoja vastaan ja siirtää uusi isku hetkessä seuraavaan kohteeseen. Taistelun kiivaimmassa vaiheessa yli 250 tykkiä ampui tuli-iskuja samaan maaliin. Tämä hajoitti Neuvostoliiton ylivoimaiset panssarimuodostelmat. Suomi oli voittanut aikaa. Neuvostoliitto tarvitsi joukkoja muualle. Se ratkaisi taistelun suomalaisten torjuntavoitoksi Kannaksella.

Lue lisää

- Vuoden 1944 Helsingin suurpommitukset olivat humanitäärisiä, joiden tarkoitus oli irtauttaa Suomi sodasta. Pommituksilla ei missään tapauksessa haluttu tuhota Helsinkiä. Pommituksilla Neuvostoliitto vain viestitti, ettei turhaa sotaa kannata jatkaa ylivoiman edessä. Katsokaa kaupunkianne, ette näe missään niitä paljon mainostettuja "suurpommitusten" jälkiä.

pommitettu hajalle kirjoitti:

- Vuoden 1944 Helsingin suurpommitukset olivat humanitäärisiä, joiden tarkoitus oli irtauttaa Suomi sodasta. Pommituksilla ei missään tapauksessa haluttu tuhota Helsinkiä. Pommituksilla Neuvostoliitto vain viestitti, ettei turhaa sotaa kannata jatkaa ylivoiman edessä. Katsokaa kaupunkianne, ette näe missään niitä paljon mainostettuja "suurpommitusten" jälkiä.

Lue lisää

Helsingin lavastettua kaupunkia. Helsinkiä puolusti vahva ilmatorjunta jota ohjattiin tutkajärjestelmällä. Humanitäärisyydestä ei ollut kyse.

KEP. kirjoitti:

>Suuremerijoella varmistettiin Kivisalmen pitävyys<

Pitää tietenkin olla Suurmerijoella, jossa muodostettiin myöskin taisteluosasto Kiviperä.
Suurmerijoki on aika laaja alue Tienhaaran takamaastossa ja se on merkitty joihinkin kartoihin.

Suurmerijoki:
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203-1.htm

Pienmerijoki:
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203-2.htm

Tiehaara:
http://www.ekarjala.fi/karjalan_kartat/pitaja/402203-3.htm


Majuri Kiviperä ajatti Juustilassa yhden T-34 vaunun nähtävästi arvovaltasyistä, eli luultavasti siis tyhmyyttään, kevytrakenteiselle rullasillalle, joka särkyi ja vaunu meni Saimaan kanavaan. Tämä oli järkyttävän suuri pöljyys, jonka vain tyhmä ratsuväen upseeri saattoi suuressa "viisaudessaan" tehdä. Hän katkaisi samalla ainoa siltayhteyden Saimaan kanavan yli Juustilassa ja siitä olisi voinut tulla katastrofi. Lagus tiettävästi haukkui Kiviperän kaikkien kuullen. Osasto Kiviperä taisteli Talin-Ihantalan maastossa ja sittemmin Vuosalmella missä majuri Kiviperä kaatui.

Monessa kirjassa Kiviperän nimi jätetään kertomatta tuon T-34 -jutun yhteydessä. upseerit ei häpäise hevin muita vaikka kuinka olisi ryssinyt! Asessori Erkki Käkelä sentään kertoo nimiä myöten jutun.

Tarkka kuvaus noista tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.

Lue lisää

mustamaalata upseereita. Käkelä on everstiluutnantti. Kiviperän nimi mainitaan useissa historiikeissa.

"Monessa kirjassa Kiviperän nimi jätetään kertomatta tuon T-34 -jutun yhteydessä. upseerit ei häpäise hevin muita vaikka kuinka olisi ryssinyt! Asessori Erkki Käkelä sentään kertoo nimiä myöten jutun."

ampua omia JR 61:n kirjoitti:

Suomenruotsalaiset upseerit. Käsky oli annettu suoraan Päämajasta.

" (jos suomenruotsalaisjoukot tunnetusti herkkinä juoksijoina jättävät asemansa!) Marttisella oli käsky ampua perääntyvät upseerit "

Lue lisää

määrätty? Vai onko vakinainen hurrivihaaja taas asialla?

17.D kirjoitti:

Nyt ammuttin jo upseereitakin:

Etuilijan edessä, tai ehkäpä kuitenkin tuossa vaiheessa jo sen takana, oli 10.D ja sen uusi komentaja Kai Savonjousi.

Savonjousella oli siten hyvin epäkiitollinen tehtävä. Kesäkuun 22. päivänä hänen oli turvauduttava äärimmäiseen, mutta silti tehottomaan keinoon. Hän antoi upseereilleen käskyn: "Upseerit, jos näette upseeritoverinne luvattomasti irrottautuvan rintamasta, niin teidän on ammuttava hänet."


http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf

Lue lisää

"Nyt ammuttin jo upseereitakin:"

Olisi mielenkiinotista tietää, montako upseeria tämän käskyn perusteella ammuttiin. Vai valehteletko aina vaan?

Ps.D kirjoitti:

Tuo nyt on päivän selvää ainakin PsD:n osalta! PsD piti kiireesti täydentää ja uudelleenryhmittää kovien taisteluiden jäljiltä. Varsinkin Kuuterselän taistelut vei niin paljon kokeneita miehiä Jääkäriprikaatista, että se ei enää toipunut ennalleen. Suurmerijoen alueella divisioonaa täydennettiin ja huolletiin. Ja sitten lähdettiinkin kohti Talin taisteluita.

Tuossa on aluesta hyvä kartta, (älä katso vuotta sillä se on 1941).

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41KannaksenL%E4nsiosa.html

Kesäkuun 9-20. päivän tapahtumat Karjalan Kannaksella 1944 Neuvostoliiton
suurhyökkäyksen aikana..

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44KannasTapahtumat9-20.6.html



PsD koostui näistä yksiköistä:


JrPr:

JP2
JP3
JP4
JP5
PsJP

PsPr:

I PsP
II Psp
Ryn.Tyk.P
Raskas Ptso 14
PionP. 2
Huoltoj.
VP 6

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_panssaridivisioona

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit%20-%20kenraali%20Ruben%20Lagus.htm

Lue lisää

alkoi rajuna 20.6. aamupäivällä. Panssareita ilmestyi miltei joka suunnasta. Ne tulivat jonossa 30-40 metrin välein. Onneksi miinoitukset olivat valmiina sellaisia vieraita varten. Kun ensimmäinen panssari räjähti ajettuaan miinaan, kääntyivät toiset sen sivulle, mutta sivullakin meni panssari miinaan. Kolmas panssari kiersi jo kauempaa ja pääsikin läpi. Siihen hätään tuotiin panssarinyrkkejä, mutta niitä ei osattu käyttää. Yrittäjiä olisi kyllä ollut. Eräs sotilas hyökkäsi panssaria kohti panssarinyrkin kanssa ja pääsi 20 metrin päähän. Panssarinyrkki vain ei lauennut. Hän ei tiennyt, että varmistin olisi pitänyt ottaa pois päältä. Panssari meni menojaan ja ampua röykytti mennessään. Suomalaisten tilanne oli vaikea. Prikaatin ammushuolto oli romahtanut eikä tykistöllä ollut ammuksia, joilla se olisi voinut hidastaa vihollisjoukkojen etenemistä ja hyökkäysvoimaa. Jopa kiväärin patruunoista oli puute puhumattakaan panssaritorjunta-aseista.
Prikaatin oli määrä saada Viipurissa riittävät annokset ampumatarvikkeita, mutta monet esteet ja ihmeelliset sattumat ja sekaannukset sotkivat koko Viipurin tehokkaan puolustuksen. Kirjasta "Kohtalon divisioonat" tekijä: Ville Tikkanen.

Operatio Roddbåt kirjoitti:

" Nämä oli paikalla Kivisalmen puolustuksen ISKURESERVINÄ (jos suomenruotsalaisjoukot ".....
Pientä lisätietoa Viipurin jälkeisiin taisteluihin.

Mannerheim oli antanut tämän operation suunnittelutehtävän Valo Nihtilälle. Vanha Hennalan vartiopäälikkö sai vastuunalaisen tehtävän ns. takajoukkojen komentajana, iskeä Suomenruotsalaisten sivustaan, koska tiedossa oli niiden juoksuherkkyys. Nihtilän upseerin taival alkoi virallisesti Etelä-Savon rykmentissä ja edelleen Lahden vartiopataljoonassa Hennalassa. Siellä hän osallistui punavankien vartiointiin. Tämä komennus oli epämiellyttävä, mutta päätös sotilasurasta oli jo kehkeytynyt. Kokemus punavankien varioimisesta avasi hänelle jatkosodassa Kivisalmen Iskureservin suunnitelun ja operatio Roddbåtin vastaisen suunnitelun. Operatio Roddbåt oli salainen Suomenruotsalaisten pakosuunnitelma Uumajaan, jonka pääsuunnittelija oli majuri Kurt Erik Bäckman.

Lue lisää

Jotenkin sitä hurrivihaa pitää purkaa. Olisiko sittenkin parempi hoidattaa mielenterevyttään jollain muulla tavalla? Vai eikö hoidot tehoa?

Takoivat kirjoitti:

Fasistien miekat auroiksi. Viborgista sulatettiin nauloja työkansalle.

aseita ajoittain jopa 50 %:lla kansantulosta. Fasistit eivät koskaan ja missään yltäneet samaan.

Unilukkari kirjoitti:

Somua S-35 olisi silloin 1938 ollut hyvä vaihtoehto. Tietysti panssarilaivojenkin hyödyntäminen olisi ollut melkoinen voima.

Somua ei ollut koskaan vakavasti esillä Suomen ostolistalla. Ehkä niitä olisi --40 saatu, mutta ei edes pyydetty.

Väinämöinen olisi tarvinnut koko Suomen ja Kuhlmeyn hävittäjävoiman suojakseen ja olisi ollut silti erittäin haavoittuva ilmahyökkäyksille.

pommitettu hajalle kirjoitti:

- Vuoden 1944 Helsingin suurpommitukset olivat humanitäärisiä, joiden tarkoitus oli irtauttaa Suomi sodasta. Pommituksilla ei missään tapauksessa haluttu tuhota Helsinkiä. Pommituksilla Neuvostoliitto vain viestitti, ettei turhaa sotaa kannata jatkaa ylivoiman edessä. Katsokaa kaupunkianne, ette näe missään niitä paljon mainostettuja "suurpommitusten" jälkiä.

Lue lisää

koneet pudottamaan pomminsa ennen aikojaan Vuosaareen ja sinne päin ja kääntymään pois. Kaupunkialueelle tuli vain melko vähän pommeja. Kyllä tuhoa silti tuli, mutta ne on aika päivä rakennettu uudelleen.

Kaupunki oli tarkoitus tuhota. Se oli käsky kaukoilmavoimille. Ne myös ilmoittivat kaupungin tuhotuksi.

Joten ota ensin asioista selvää. Ehkäpä tieto vähentää valehtelua.

KEP. kirjoitti:

"siirtää eräs pataljoonankomentaja "erityistehtäviin"

Kempillä ja Bäckmanilla oli saman tyylinen "dieetti...

eroja. Kemppi oli ns. "Kansanmies" ja Bäckman herrasmies. Evesti ja majuri ylempiä upseereita molemmat. Eroja kuitenkin, niin luonteessa kuin käyttäytymisessäkin. Miten sitten se johtaminen kävi, siitä ei juuri tietoja kai ole.

Agentti x kirjoitti:

Saksalle oli hyvin tärkeää Norjalaisen yhtiön (Norsk Hydro) tuottama raskas vesi ? Ettei vaan liittynyt Saksan ydinaseeseen ?

raskas vesi liittyi nimenomaan ydinaseen kehittämiseen.Norjan sijainti ja vuoristosähkö mahdollisti sen valmistuksen. Kaikkea ei saatu siirrettyä Saksaan koska Liittoutuneiden erikoisryhmä tuhosi tehtaan ja "tuoteen"

riittävän kirjoitti:

Somua ei ollut koskaan vakavasti esillä Suomen ostolistalla. Ehkä niitä olisi --40 saatu, mutta ei edes pyydetty.

Väinämöinen olisi tarvinnut koko Suomen ja Kuhlmeyn hävittäjävoiman suojakseen ja olisi ollut silti erittäin haavoittuva ilmahyökkäyksille.

Lue lisää

panssarlaivat olivat lähes tarpeettomia. Entä sukellusveneet ?

Agentti x kirjoitti:

alkoi rajuna 20.6. aamupäivällä. Panssareita ilmestyi miltei joka suunnasta. Ne tulivat jonossa 30-40 metrin välein. Onneksi miinoitukset olivat valmiina sellaisia vieraita varten. Kun ensimmäinen panssari räjähti ajettuaan miinaan, kääntyivät toiset sen sivulle, mutta sivullakin meni panssari miinaan. Kolmas panssari kiersi jo kauempaa ja pääsikin läpi. Siihen hätään tuotiin panssarinyrkkejä, mutta niitä ei osattu käyttää. Yrittäjiä olisi kyllä ollut. Eräs sotilas hyökkäsi panssaria kohti panssarinyrkin kanssa ja pääsi 20 metrin päähän. Panssarinyrkki vain ei lauennut. Hän ei tiennyt, että varmistin olisi pitänyt ottaa pois päältä. Panssari meni menojaan ja ampua röykytti mennessään. Suomalaisten tilanne oli vaikea. Prikaatin ammushuolto oli romahtanut eikä tykistöllä ollut ammuksia, joilla se olisi voinut hidastaa vihollisjoukkojen etenemistä ja hyökkäysvoimaa. Jopa kiväärin patruunoista oli puute puhumattakaan panssaritorjunta-aseista.
Prikaatin oli määrä saada Viipurissa riittävät annokset ampumatarvikkeita, mutta monet esteet ja ihmeelliset sattumat ja sekaannukset sotkivat koko Viipurin tehokkaan puolustuksen. Kirjasta "Kohtalon divisioonat" tekijä: Ville Tikkanen.

Lue lisää

Viipurin puolustussuunnitelmaa ei ollut, eikä joukkoja tehtävään oltu edes nimetty.

aiottukan puolustaa kirjoitti:

Viipurin puolustussuunnitelmaa ei ollut, eikä joukkoja tehtävään oltu edes nimetty.

taida tuollekaan mielipiteelle löytyä näyttöä ?

Asekeräilijä kirjoitti:

taida tuollekaan mielipiteelle löytyä näyttöä ?

Viipurin kaupungin systemaattisesta puolustamisesta?

Vuonomies kirjoitti:

raskas vesi liittyi nimenomaan ydinaseen kehittämiseen.Norjan sijainti ja vuoristosähkö mahdollisti sen valmistuksen. Kaikkea ei saatu siirrettyä Saksaan koska Liittoutuneiden erikoisryhmä tuhosi tehtaan ja "tuoteen"

Lue lisää

päätyivät raskaan veden (D 2o) käyttöön ydinaseohjelmassaan. Tästä syystä littoutuneet tuhosivat Norjassa sijaitsevat raskaan veden tuotantolaitokset. Raskasta vettä käytetään hidasteena ydinreaktoreissa yhtenä vaihtoehtona. Saksan ydinaseohjelman onnistuminen oli vain pienestä kiinni. Laskuvirheen takia luultiin, että uraaniin perustuvan ydinpommin kriittiseen massaan tarvittava materiaali olisi järjettömän suuri, ja pommista tulisi niin painava, että sitä ei voitaisi kuljettaa järkevästi. Arvio oli väärä. Tälläinen on Saksan ydinaseen epäonnistumisen virallinen selitys.

Jälkiviisaus kirjoitti:

Viipurin kaupungin systemaattisesta puolustamisesta?

En tiedä.

aiottukan puolustaa kirjoitti:

Viipurin puolustussuunnitelmaa ei ollut, eikä joukkoja tehtävään oltu edes nimetty.

"Viipurin puolustussuunnitelmaa ei ollut, eikä joukkoja tehtävään oltu edes nimetty"

Väite on ihan pötyä. 20. Pr sai 17.6. 44 tehtäväksi puolustaa Viipuria. Siinä ei ole mitään epäselvää. Tehtävä epäonnistui monestakin syystä, jotka on selvitetty perusteellisesti mm. kirjassa "Viipuri 1944" ja monessa muussakin yhteydessä.

Puolustussuunnitelman laati eversti Kemppi 17.-18.6. kuluessa.Suunnitelmaa valmistauduttiin toimeenpanemaan 19.6. illasta alkaen joukkojen saavuttua ja ryhmityttyä.Ryhmitys tarkistettiin 20.6. aamupäivällä.

Tässä asia lyhyesti. Vieläkö tekee mieli valehdella? Kumoa sitten tutkimuksissa esitetyt faktat.

hieman faktaa kirjoitti:

"Viipurin puolustussuunnitelmaa ei ollut, eikä joukkoja tehtävään oltu edes nimetty"

Väite on ihan pötyä. 20. Pr sai 17.6. 44 tehtäväksi puolustaa Viipuria. Siinä ei ole mitään epäselvää. Tehtävä epäonnistui monestakin syystä, jotka on selvitetty perusteellisesti mm. kirjassa "Viipuri 1944" ja monessa muussakin yhteydessä.

Puolustussuunnitelman laati eversti Kemppi 17.-18.6. kuluessa.Suunnitelmaa valmistauduttiin toimeenpanemaan 19.6. illasta alkaen joukkojen saavuttua ja ryhmityttyä.Ryhmitys tarkistettiin 20.6. aamupäivällä.

Tässä asia lyhyesti. Vieläkö tekee mieli valehdella? Kumoa sitten tutkimuksissa esitetyt faktat.

Lue lisää

"ympäripyöreä" selvitys. Ei sano oikeastaan muuta kuin, että eversti Kemppi suunnitteli puolustuksen ja se oli siinä. Kai Kempillä jotkin ohjeet oli päämajasta ? Vai halusiko päämaja pestä kätensä asiassa ? Vai eikö tosiaan ollutkaan tarkoitus todelliseen puolustustaisteluun Viipurissa 20 6. 1944.

Kp- mies kirjoitti:

"ympäripyöreä" selvitys. Ei sano oikeastaan muuta kuin, että eversti Kemppi suunnitteli puolustuksen ja se oli siinä. Kai Kempillä jotkin ohjeet oli päämajasta ? Vai halusiko päämaja pestä kätensä asiassa ? Vai eikö tosiaan ollutkaan tarkoitus todelliseen puolustustaisteluun Viipurissa 20 6. 1944.

Lue lisää

suunnittelee prikaatin komentaja esikuntansa avustamana. Kun vastuualue on osa pääasemaa, ei asiassa ole mitään epäselvää. Sen määrittää Päämaja ja se on tarkoitus pitää torjuntataistelulla.

Homma varmennettiin vielä IV AKE:n kirjallisella käskyllä, joka tosin tuli vasta 20.6. aamulla.

Asiassa ei ollut tuolloin mitään epäselvää. Se, mitä jälkikäteen on sepusteltu Viipurin menetyksen ympärille, on sitten toinen asia. Mutta kesäkuun 20. sitä oli tarkoitus puolustaa.

hieman faktaa kirjoitti:

"Viipurin puolustussuunnitelmaa ei ollut, eikä joukkoja tehtävään oltu edes nimetty"

Väite on ihan pötyä. 20. Pr sai 17.6. 44 tehtäväksi puolustaa Viipuria. Siinä ei ole mitään epäselvää. Tehtävä epäonnistui monestakin syystä, jotka on selvitetty perusteellisesti mm. kirjassa "Viipuri 1944" ja monessa muussakin yhteydessä.

Puolustussuunnitelman laati eversti Kemppi 17.-18.6. kuluessa.Suunnitelmaa valmistauduttiin toimeenpanemaan 19.6. illasta alkaen joukkojen saavuttua ja ryhmityttyä.Ryhmitys tarkistettiin 20.6. aamupäivällä.

Tässä asia lyhyesti. Vieläkö tekee mieli valehdella? Kumoa sitten tutkimuksissa esitetyt faktat.

Lue lisää

Jos tämä kaikkinensa pitää sisällään Viipurin puolustamisen strategian niin uskotaan sitten.

" 20. Pr sai 17.6. 44 tehtäväksi puolustaa Viipuria. Siinä ei ole mitään epäselvää. "

Minun mielestäni, tämä taas todistaa ja on todistanut sen seikan, että Päämaja ei koskaan suunnitellut Viipurin kaupungin puolustamista - etukateen luoduilla suunnitelmilla. En nyt tarkoita ollenkaan 20. Pr:n paikalle roudaamista muutaman päivän varoitusajalla. Sitä ei voi minun käsitykseni mukaan kutsua missään tapauksessa suunnitelmallisuudeksi.

puolustuksen kirjoitti:

suunnittelee prikaatin komentaja esikuntansa avustamana. Kun vastuualue on osa pääasemaa, ei asiassa ole mitään epäselvää. Sen määrittää Päämaja ja se on tarkoitus pitää torjuntataistelulla.

Homma varmennettiin vielä IV AKE:n kirjallisella käskyllä, joka tosin tuli vasta 20.6. aamulla.

Asiassa ei ollut tuolloin mitään epäselvää. Se, mitä jälkikäteen on sepusteltu Viipurin menetyksen ympärille, on sitten toinen asia. Mutta kesäkuun 20. sitä oli tarkoitus puolustaa.

Lue lisää

ohjeistus tuli vasta 20.6. ???

puolustuksen kirjoitti:

suunnittelee prikaatin komentaja esikuntansa avustamana. Kun vastuualue on osa pääasemaa, ei asiassa ole mitään epäselvää. Sen määrittää Päämaja ja se on tarkoitus pitää torjuntataistelulla.

Homma varmennettiin vielä IV AKE:n kirjallisella käskyllä, joka tosin tuli vasta 20.6. aamulla.

Asiassa ei ollut tuolloin mitään epäselvää. Se, mitä jälkikäteen on sepusteltu Viipurin menetyksen ympärille, on sitten toinen asia. Mutta kesäkuun 20. sitä oli tarkoitus puolustaa.

Lue lisää

aika lyhyeltä tuo suunnitteluaika. Käytännössä 1 vrk. Viipuri täysin sekavassa tilassa. Miten sellainen suunnittelu voi onnistua ? Yleensä vastaavaa operaatiota suunnitellaan väh. viikko. On totta että nyt oli kiire.
Sen takia suunnitelmat ja puolustusvarustukset olisivat pitäneet olla valmiina jo ennen prikaatin tuloa Viipuriin.

Viipuri-strategia kirjoitti:

Jos tämä kaikkinensa pitää sisällään Viipurin puolustamisen strategian niin uskotaan sitten.

" 20. Pr sai 17.6. 44 tehtäväksi puolustaa Viipuria. Siinä ei ole mitään epäselvää. "

Minun mielestäni, tämä taas todistaa ja on todistanut sen seikan, että Päämaja ei koskaan suunnitellut Viipurin kaupungin puolustamista - etukateen luoduilla suunnitelmilla. En nyt tarkoita ollenkaan 20. Pr:n paikalle roudaamista muutaman päivän varoitusajalla. Sitä ei voi minun käsitykseni mukaan kutsua missään tapauksessa suunnitelmallisuudeksi.

Lue lisää

joukkojen suunnitelmia.Ei myöskään minkään paikan puolustusuunnitelmia. suunnitelmat laatii vastuussa oleva johtoporras.

Päämajan suunnitelmana oli puolustaa Kannasta silloisessa pääasemassa. Kun se murtui jo 10.6. piti puolustaa VT-asemaa.Kun se murtui määritettiin 15.6. pääasemaksi VKT-linja. Sen puolustaminen suunniteltiin kenraali Oeschin johdolla. Hänen tehtävänsä oli määrittää joukot, puolustusalueet, tukevat yksiköt, reservit jne.Aikaa oli pari päivää.

Suunnitelma toteutui kokonaisuutena kohtalaisen hyvin. Poikkeuksean oli Viipuri, jonka menetys ei ollut niin suuri ongelma. kuin silloin tuntui ja jälkikäteen on paisuteltu.

Olet tyypillinen n'äden palstojen keskustelija. Et ymmärrä asiasta mitään, mutta esität uudelleen ja uudelleen saman höpinän.

Niin sitä pitää.

laadi kirjoitti:

joukkojen suunnitelmia.Ei myöskään minkään paikan puolustusuunnitelmia. suunnitelmat laatii vastuussa oleva johtoporras.

Päämajan suunnitelmana oli puolustaa Kannasta silloisessa pääasemassa. Kun se murtui jo 10.6. piti puolustaa VT-asemaa.Kun se murtui määritettiin 15.6. pääasemaksi VKT-linja. Sen puolustaminen suunniteltiin kenraali Oeschin johdolla. Hänen tehtävänsä oli määrittää joukot, puolustusalueet, tukevat yksiköt, reservit jne.Aikaa oli pari päivää.

Suunnitelma toteutui kokonaisuutena kohtalaisen hyvin. Poikkeuksean oli Viipuri, jonka menetys ei ollut niin suuri ongelma. kuin silloin tuntui ja jälkikäteen on paisuteltu.

Olet tyypillinen n'äden palstojen keskustelija. Et ymmärrä asiasta mitään, mutta esität uudelleen ja uudelleen saman höpinän.

Niin sitä pitää.

Lue lisää

Minua et saa vedätetyksi sivujunteiseen nimimerkin nälvintään.

Optikko kirjoitti:

ohjeistus tuli vasta 20.6. ???

19.6. Suullisia käskyjä oli annettu 17. 6. ja yhteiskäskynä kaikille komentajille 18.6. Vielä illalla 19.6. Laatikainen käski, että VKT-asema oli oltava miehitetty ja taisteluvalmis 20.6. klo 06.00 aamulla. Ei käskyistä mitään pulaa ollut.

Kempin oma suunnitelma on ollut ainakin pääpiirtein valmis jo 17.6., sillä IV P sai silloin käskynsä. Prikaatin puolustuskäsky annettiin erilliskäskyinä joko kirjallisesti tai suullisesti. Mikään erityisen perusteellinen se ei voinut olla.

se tuli illalla kirjoitti:

19.6. Suullisia käskyjä oli annettu 17. 6. ja yhteiskäskynä kaikille komentajille 18.6. Vielä illalla 19.6. Laatikainen käski, että VKT-asema oli oltava miehitetty ja taisteluvalmis 20.6. klo 06.00 aamulla. Ei käskyistä mitään pulaa ollut.

Kempin oma suunnitelma on ollut ainakin pääpiirtein valmis jo 17.6., sillä IV P sai silloin käskynsä. Prikaatin puolustuskäsky annettiin erilliskäskyinä joko kirjallisesti tai suullisesti. Mikään erityisen perusteellinen se ei voinut olla.

Lue lisää

Kempin 20.Prikaati tuli Itä-Karjalasta Viipuriin, mutta sen piti 10.6 mennä Maaselän kannakselle josta joukkoja siirrettiin Karjalan kannakselle, joka käsky muuttui 12.6 - Karjalan kannakselle Raudun pitäjään, ja osallistumaan siellä suoritettavaan suureen vastahyökkäykseen Viipuria kohti hyökkäävän vihollisen oikeaan kylkeen. Kemppi lähtikin Kiviniemi-Raudun suuntaan tutustumaan hyökkäysalueesen. Vasta 15 kesäkuuta Kemppi sai Päämajasta uuden käskyn suunnata 20.Prikaati Viipuriin. Tässä vaan sitä meinaan, ettei se Viipurin puolustus nyt niin helvetin varmalla pohjalla lopulta ollutkaan. ---- Prikaatin pääosat saapuivat Viipuriin 19.6 aamulla ja viimeiset junat vasta illalla. Joukkojen marssiessa kaupunkiin siellä vallitsi jo täydellinen hulapaloo asukkaiden haaliessa omaisuuttaan ja pyrkiessä pois kaupungista. Hiipparit ryöstivät liikkeitä ja juopottelivat kaupungilla. Käskyn mukaan Prikaati piti olla puolustuksessa 20.6 kello 6.kuten kerroit. Vihollisella oli kuitenkin eri aikataulu, tulikosketus syntyi 4.30.

Viipurin puolustamisen juusto on tässä. Viipurin puolustamiseksi ei oltu tehty etukäteissuunnitelmaa mm. joukkojen sijoittamiseksi. 20. Prikaati joutui sattuman oikusta - ilman minkäänlaista etukäteen tehtyä suunnitelmaa Viipuriin. Kaupungin puolustamisesta puhuttaessa ei voi olla huomaamatta seikkaa, että Kempin 20. Prikaati komennettiin Viipuriin vihollisen toimenpiteitten pakottamina - ei Päämajan operatiivisen ja strategisen suunnitelman mukaisena toimenpiteenä, jolla oltaisiin valmistauduttu kaupungin puolustamiseen.

puolustuksen kirjoitti:

suunnittelee prikaatin komentaja esikuntansa avustamana. Kun vastuualue on osa pääasemaa, ei asiassa ole mitään epäselvää. Sen määrittää Päämaja ja se on tarkoitus pitää torjuntataistelulla.

Homma varmennettiin vielä IV AKE:n kirjallisella käskyllä, joka tosin tuli vasta 20.6. aamulla.

Asiassa ei ollut tuolloin mitään epäselvää. Se, mitä jälkikäteen on sepusteltu Viipurin menetyksen ympärille, on sitten toinen asia. Mutta kesäkuun 20. sitä oli tarkoitus puolustaa.

Lue lisää

päävastuu ole Päämajan ? Airolla etupäässä ?

tuo hinku kirjoitti:

mustamaalata upseereita. Käkelä on everstiluutnantti. Kiviperän nimi mainitaan useissa historiikeissa.

"Monessa kirjassa Kiviperän nimi jätetään kertomatta tuon T-34 -jutun yhteydessä. upseerit ei häpäise hevin muita vaikka kuinka olisi ryssinyt! Asessori Erkki Käkelä sentään kertoo nimiä myöten jutun."

Lue lisää

>>Kova on tuo mustamaalata upseereita. Käkelä on everstiluutnantti. Kiviperän nimi mainitaan useissa historiikeissa.

Pussinperä kirjoitti:

Minua et saa vedätetyksi sivujunteiseen nimimerkin nälvintään.

Minä ainakaan en ala sörssimään vaikka täällä on monta satusetääkin seassa. Vain hurreja vähän nälväistään välillä, mutta vain asiasta.

Ei muuta kuin hyvää Pääsiäistä Sinulle.

T. KEP. alias Kurt Erik

P.S.

Alias tuhat muuta nikkiä, jotka tunnistat kyllä tyylistä ja tekstistä!

KEP. kirjoitti:

Minä ainakaan en ala sörssimään vaikka täällä on monta satusetääkin seassa. Vain hurreja vähän nälväistään välillä, mutta vain asiasta.

Ei muuta kuin hyvää Pääsiäistä Sinulle.

T. KEP. alias Kurt Erik

P.S.

Alias tuhat muuta nikkiä, jotka tunnistat kyllä tyylistä ja tekstistä!

Lue lisää

olisi tarvittu Flas Gordon 20.6.1944

KEP. kirjoitti:

Minä ainakaan en ala sörssimään vaikka täällä on monta satusetääkin seassa. Vain hurreja vähän nälväistään välillä, mutta vain asiasta.

Ei muuta kuin hyvää Pääsiäistä Sinulle.

T. KEP. alias Kurt Erik

P.S.

Alias tuhat muuta nikkiä, jotka tunnistat kyllä tyylistä ja tekstistä!

Lue lisää

Tuolla jo ylempänä jäi kesken skaba tämän "kaverini" kanssa. Viipurin menetys (ilman taistelua) vaatii kyllä paneutumista edeltäviin tapahtumiin. Munarikasta pääsiäistä vaan sinullekin täältä Pussinperältä.

valmistivat kirjoitti:

aseita ajoittain jopa 50 %:lla kansantulosta. Fasistit eivät koskaan ja missään yltäneet samaan.

Omiaan ainoina maailmassa.

T.W.Hyrskymurto kirjoitti:

Kempin 20.Prikaati tuli Itä-Karjalasta Viipuriin, mutta sen piti 10.6 mennä Maaselän kannakselle josta joukkoja siirrettiin Karjalan kannakselle, joka käsky muuttui 12.6 - Karjalan kannakselle Raudun pitäjään, ja osallistumaan siellä suoritettavaan suureen vastahyökkäykseen Viipuria kohti hyökkäävän vihollisen oikeaan kylkeen. Kemppi lähtikin Kiviniemi-Raudun suuntaan tutustumaan hyökkäysalueesen. Vasta 15 kesäkuuta Kemppi sai Päämajasta uuden käskyn suunnata 20.Prikaati Viipuriin. Tässä vaan sitä meinaan, ettei se Viipurin puolustus nyt niin helvetin varmalla pohjalla lopulta ollutkaan. ---- Prikaatin pääosat saapuivat Viipuriin 19.6 aamulla ja viimeiset junat vasta illalla. Joukkojen marssiessa kaupunkiin siellä vallitsi jo täydellinen hulapaloo asukkaiden haaliessa omaisuuttaan ja pyrkiessä pois kaupungista. Hiipparit ryöstivät liikkeitä ja juopottelivat kaupungilla. Käskyn mukaan Prikaati piti olla puolustuksessa 20.6 kello 6.kuten kerroit. Vihollisella oli kuitenkin eri aikataulu, tulikosketus syntyi 4.30.

Viipurin puolustamisen juusto on tässä. Viipurin puolustamiseksi ei oltu tehty etukäteissuunnitelmaa mm. joukkojen sijoittamiseksi. 20. Prikaati joutui sattuman oikusta - ilman minkäänlaista etukäteen tehtyä suunnitelmaa Viipuriin. Kaupungin puolustamisesta puhuttaessa ei voi olla huomaamatta seikkaa, että Kempin 20. Prikaati komennettiin Viipuriin vihollisen toimenpiteitten pakottamina - ei Päämajan operatiivisen ja strategisen suunnitelman mukaisena toimenpiteenä, jolla oltaisiin valmistauduttu kaupungin puolustamiseen.

Lue lisää

Taitaa Tammi todellakin todeta tosiasiat todeksi.

http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1250&author=84

En nyt Tammen tuotantoon ole tämän syvällisemmin perehtynyt enkä ole jakamassa tässä omaa perusteltua mielipidettäni hänen kanssaan..... Pääpiirteissään asiahan on niin kuten hän sen kertoo. Vai onkohan?

T.W.Hyrskymurto.

Pussinperä kirjoitti:

Tuolla jo ylempänä jäi kesken skaba tämän "kaverini" kanssa. Viipurin menetys (ilman taistelua) vaatii kyllä paneutumista edeltäviin tapahtumiin. Munarikasta pääsiäistä vaan sinullekin täältä Pussinperältä.

Lue lisää

>Munarikasta pääsiäistä<

Mutta vain suklaa -sellaista. Minulla kun on tuo antoisa emäntä vielä völjyssä, niin suklaamunat sa riittää ja vain Pääsiäisenä, siis kerran vuodessa.

Lapset ne syö niitä meillä ja paljon minua enemmän.

P.S.

Enpäs ole tähän keskusteluun montaa kommenttia laittanut. Toki nuo 1944 ja Änkytin vänkytin on helppo tunnustaa omikseni.

Ampuivat kirjoitti:

Omiaan ainoina maailmassa.

Saksalaiset taisivat teloittaa 20 000 omaa sotilastaan karkuruudesta yms. rikkeistä. Ei ihan yhtä paljon kuin NL mutta tätä se totalitarismi oli...

ei ainoina kirjoitti:

Saksalaiset taisivat teloittaa 20 000 omaa sotilastaan karkuruudesta yms. rikkeistä. Ei ihan yhtä paljon kuin NL mutta tätä se totalitarismi oli...

Rintamalla.

KEP. kirjoitti:

>Munarikasta pääsiäistä<

Mutta vain suklaa -sellaista. Minulla kun on tuo antoisa emäntä vielä völjyssä, niin suklaamunat sa riittää ja vain Pääsiäisenä, siis kerran vuodessa.

Lapset ne syö niitä meillä ja paljon minua enemmän.

P.S.

Enpäs ole tähän keskusteluun montaa kommenttia laittanut. Toki nuo 1944 ja Änkytin vänkytin on helppo tunnustaa omikseni.

Lue lisää

Heinäkuussa 1944 Neuvostoliiton huomattiin hellittäneen hyökkäysintoaan ja painettaan Suomen rintamilla. Stalin oli aloittanut joukkojen siirron Saksan rintamalle.
Mannerheimista tuli tasavallan presidentti 4.8.1944. Näin poliittinen ja sotilaallinen valta siirtyi yksiin käsiin. Muutoksella oli tarkoitus saattaa Suomi rauhaan.
17.8. Saksasta saapui Suomeen kenraalisotamarsalkka Keitel. Mannerheim ilmoitti hänelle, ettei presidentti Rytin allekirjoittama erillisrauhaa koskeva sopimus sido häntä. Keitel ymmärsi, että Suomi onkin päättänyt toimia sodassa omilla ehdoillaan ja sitoumuksista riippumatta. Keitel yllättyi kuulemastaan ja poistui maasta heti.

riittävän kirjoitti:

Somua ei ollut koskaan vakavasti esillä Suomen ostolistalla. Ehkä niitä olisi --40 saatu, mutta ei edes pyydetty.

Väinämöinen olisi tarvinnut koko Suomen ja Kuhlmeyn hävittäjävoiman suojakseen ja olisi ollut silti erittäin haavoittuva ilmahyökkäyksille.

Lue lisää

S-35:een ei ollut varaa. Vikkerssiin kyllä, ilman aseistusta, optiikkaa ja radiota. Venäläinen T-26 oli jäljennös Vikkersistä, ja toimikin melko hyvin ?

Agentti x kirjoitti:

Heinäkuussa 1944 Neuvostoliiton huomattiin hellittäneen hyökkäysintoaan ja painettaan Suomen rintamilla. Stalin oli aloittanut joukkojen siirron Saksan rintamalle.
Mannerheimista tuli tasavallan presidentti 4.8.1944. Näin poliittinen ja sotilaallinen valta siirtyi yksiin käsiin. Muutoksella oli tarkoitus saattaa Suomi rauhaan.
17.8. Saksasta saapui Suomeen kenraalisotamarsalkka Keitel. Mannerheim ilmoitti hänelle, ettei presidentti Rytin allekirjoittama erillisrauhaa koskeva sopimus sido häntä. Keitel ymmärsi, että Suomi onkin päättänyt toimia sodassa omilla ehdoillaan ja sitoumuksista riippumatta. Keitel yllättyi kuulemastaan ja poistui maasta heti.

Lue lisää

Elokuun 17.1944 OKW:n päälikkö sotamarsalkka Keitel saapui Mikkeliin Fyhrerin lähettämänä ” tuomaan
Mannerheimille tammenlehvää rautaristin ritariristiin”.Käynti oli Führerin poliittista aikaansaannosta, jolla hän pyrki saamaan selville Mannerheimin, Suomen uuden valtionpäämiehen ajatuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Saksalaisen vieraan kannalta vierailun tulokset eivät olleet lohdulliset.

Paluulennolla Mikkelistä Helsinkiin Keitel oli tuohduksissaan kertonut Erfuthille, Mannerheimin muitta mutkitta kertoneen että Ryti joutui äärimmäisessä pakkotilanteessa ja v.Ribentropin ankarasti painostamana allekirjoittamaan sopimuksen, jota Suomen kansa ei voinut hyväksyä. Sen vuoksi Ryti ja hänen ministerinsä olivat joutuneet eroamaan.

Saksalle annettu lupaus oli niin muodoin menettänyt merkityksensä ja Suomi saanut takaisin toimintavapautensa. OKW:n päällikkö oli esittänyt eriävän mielipiteensä mutta oli sotilaana kieltäytynyt enempi puuttumasta tällaisiin poliittisiin kysymyksiin. " Keitel vaikutti vielä keskustelua muistellessaan erittäin kiihtyneeltä ". Keiteliä koitettiin vielä lepytellä jälkikäteen ilmeisen huonolla menestyksellä, kiidättämällä Malmin lentokentälle Mannerheimin jäähyväistervehdys suuri rapukori.

Agentti x kirjoitti:

päätyivät raskaan veden (D 2o) käyttöön ydinaseohjelmassaan. Tästä syystä littoutuneet tuhosivat Norjassa sijaitsevat raskaan veden tuotantolaitokset. Raskasta vettä käytetään hidasteena ydinreaktoreissa yhtenä vaihtoehtona. Saksan ydinaseohjelman onnistuminen oli vain pienestä kiinni. Laskuvirheen takia luultiin, että uraaniin perustuvan ydinpommin kriittiseen massaan tarvittava materiaali olisi järjettömän suuri, ja pommista tulisi niin painava, että sitä ei voitaisi kuljettaa järkevästi. Arvio oli väärä. Tälläinen on Saksan ydinaseen epäonnistumisen virallinen selitys.

Lue lisää

muunkinlainen selitys Saksan ydinaseen suhteen ?

rapukori kirjoitti:

Elokuun 17.1944 OKW:n päälikkö sotamarsalkka Keitel saapui Mikkeliin Fyhrerin lähettämänä ” tuomaan
Mannerheimille tammenlehvää rautaristin ritariristiin”.Käynti oli Führerin poliittista aikaansaannosta, jolla hän pyrki saamaan selville Mannerheimin, Suomen uuden valtionpäämiehen ajatuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Saksalaisen vieraan kannalta vierailun tulokset eivät olleet lohdulliset.

Paluulennolla Mikkelistä Helsinkiin Keitel oli tuohduksissaan kertonut Erfuthille, Mannerheimin muitta mutkitta kertoneen että Ryti joutui äärimmäisessä pakkotilanteessa ja v.Ribentropin ankarasti painostamana allekirjoittamaan sopimuksen, jota Suomen kansa ei voinut hyväksyä. Sen vuoksi Ryti ja hänen ministerinsä olivat joutuneet eroamaan.

Saksalle annettu lupaus oli niin muodoin menettänyt merkityksensä ja Suomi saanut takaisin toimintavapautensa. OKW:n päällikkö oli esittänyt eriävän mielipiteensä mutta oli sotilaana kieltäytynyt enempi puuttumasta tällaisiin poliittisiin kysymyksiin. " Keitel vaikutti vielä keskustelua muistellessaan erittäin kiihtyneeltä ". Keiteliä koitettiin vielä lepytellä jälkikäteen ilmeisen huonolla menestyksellä, kiidättämällä Malmin lentokentälle Mannerheimin jäähyväistervehdys suuri rapukori.

Lue lisää

Mannerheim liiankin jyrkkä isäntä Kenraalisotamarsalkkaa kohtaan -44 ?
Vai rapuja lahjoitti !

tuo oli kirjoitti:

määrätty? Vai onko vakinainen hurrivihaaja taas asialla?

"Missähän tuo oli määrätty?"

Etkö lukenutkaan tuon Etuilijan edessä-hurrin kirjoittamaa juttua?


Etuilijan edessä, tai ehkäpä kuitenkin tuossa vaiheessa jo sen takana, oli 10.D ja sen uusi komentaja Kai Savonjousi. Kyseessä lienee ollut hänen pitämänsä puhe 10. D:n "pitkän matkan juoksijoille". Matti Koskimaan kirjoista löytynee tuokin juttu.

Savonjousella oli siten hyvin epäkiitollinen tehtävä. Kesäkuun 22. päivänä hänen oli turvauduttava äärimmäiseen, mutta silti tehottomaan keinoon. Hän antoi upseereilleen käskyn: "Upseerit, jos näette upseeritoverinne luvattomasti irrottautuvan rintamasta, niin teidän on ammuttava hänet."


http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf

Hurråå kirjoitti:

"Missähän tuo oli määrätty?"

Etkö lukenutkaan tuon Etuilijan edessä-hurrin kirjoittamaa juttua?


Etuilijan edessä, tai ehkäpä kuitenkin tuossa vaiheessa jo sen takana, oli 10.D ja sen uusi komentaja Kai Savonjousi. Kyseessä lienee ollut hänen pitämänsä puhe 10. D:n "pitkän matkan juoksijoille". Matti Koskimaan kirjoista löytynee tuokin juttu.

Savonjousella oli siten hyvin epäkiitollinen tehtävä. Kesäkuun 22. päivänä hänen oli turvauduttava äärimmäiseen, mutta silti tehottomaan keinoon. Hän antoi upseereilleen käskyn: "Upseerit, jos näette upseeritoverinne luvattomasti irrottautuvan rintamasta, niin teidän on ammuttava hänet."


http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf

Lue lisää

upseereitakin ammutun, niin montako ammuttiiin, keitä ja missä?
Vai levitätkö vain huhuja?

Kaikki tiedossa kirjoitti:

Lahden pst-kivääri osoittautui muita paremmaksi testeissä. Sitä ei hyljännyt sodanjohto, vaan jalkaväentarkastaja kenraalimajuri Erik Heinrichs viivytteli aseen tilauksen kanssa syistä, jotka eivät ole selvinneet. Asetta valmistettiin sittemmin suuret määrät.

Somua-panssaria ei hankittu, koska erinäisten mutkien jälkeen oli päädytty englantilaiseen Vickers-vaunuun, joita ostettiin 32 ilman aseita. Lisäksi lienee vaikuttanut se, että perushankintaohjelmasta vähennettiin 2000 miljoonaa. Rahaa ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkiin reikiin.

Lähitorjunta-aseet otettiin käyttöön verkkaisessa tahdissa, koska rintamilla oli rauhallista.Myös Saksan asettamat salaamisehdot vaikuttivat. Koulutus aloitettiin toukokuussa ja aseet pantiin jakoon kesäkuun alussa. Tietysti ne olisi jaettu aiemmin, jos hyökkäyksen tulo olisi tiedetty. Jäliviisaus ei näissä asioissa auta.

"Julkinen tunnustus"? Kyllä näitä asioita on käsittelty "julkisesti" mitä laajimmin. Täytyy olla tämän palstan "asiantuntija" ennen kuin voi olla niin tietämätön kuin "Agenttii x".

Lue lisää

Heinrichs kuului Suomen sodanjohtoon. häntä Mannerheim kuunteli Airon ohella kun sotatoimista päätettiin.

Sie ist sehr munde kirjoitti:

Mannerheim liiankin jyrkkä isäntä Kenraalisotamarsalkkaa kohtaan -44 ?
Vai rapuja lahjoitti !

Ilmeisesti rapukori oli Mannerheimilta pientä piruilua Oberkommando der Wehrmachtin komentajalle, rapuhan kulkee takaperin aivan kuten Wehrmacht kulki syksyllä 1944 ravun käyntiä.

ajatusta mukana kirjoitti:

Ilmeisesti rapukori oli Mannerheimilta pientä piruilua Oberkommando der Wehrmachtin komentajalle, rapuhan kulkee takaperin aivan kuten Wehrmacht kulki syksyllä 1944 ravun käyntiä.

Lue lisää

melkoisen kylmäverinen teko Mannerheimiltä. Mitenkähän Hitler asiaan suhtautui ? Raivokohtausko ?

Koululainen kirjoitti:

melkoisen kylmäverinen teko Mannerheimiltä. Mitenkähän Hitler asiaan suhtautui ? Raivokohtausko ?

rapukorin sisällön Rastenburgissa kartta operaatio pöydälle Hitlerin nokan eteen. Siinä vaiheessa Hitler oli kysynyt mitä nämä takaperin kulkevat elukat tekevät operaatiopöydälläni? Tähän kysymykseen Keitel ei voinut antaa führeriä tyydyttävää vastausta, kiukusta puhisten Hitler karjaisi Keitelille: Mistä sinä nämä elukat sait. Keitel kertoi kuinka Suomen vierailulta lähtiessään Junkkerssin jo rullatessa Malmin lentokentällä kiitoradan päähän lentokoneen eteen ajoi musta Mersedes Suomen lippu keulalla liehuen. Autosta nousi Päämajan tiedustelujaoston päällikkö Aladár Paasonen jokin kantamus mukanaan. Hän kertoi Mannerheimin lähettäneen hänet tuomaan henkilökohtaisen lahjan Saksan valtakunnan johtaja Aadolf Hitlerille.
Jatka sinä kuinka tarina päättyi........

Totta kuitenkin on että Mannerheim käski viedä rapukorin Keitelille Malmin lentokentälle, loppu on mielikuvituksen tuotetta.

E= mc2 kirjoitti:

muunkinlainen selitys Saksan ydinaseen suhteen ?

niistä myöhemmin.

laadi kirjoitti:

joukkojen suunnitelmia.Ei myöskään minkään paikan puolustusuunnitelmia. suunnitelmat laatii vastuussa oleva johtoporras.

Päämajan suunnitelmana oli puolustaa Kannasta silloisessa pääasemassa. Kun se murtui jo 10.6. piti puolustaa VT-asemaa.Kun se murtui määritettiin 15.6. pääasemaksi VKT-linja. Sen puolustaminen suunniteltiin kenraali Oeschin johdolla. Hänen tehtävänsä oli määrittää joukot, puolustusalueet, tukevat yksiköt, reservit jne.Aikaa oli pari päivää.

Suunnitelma toteutui kokonaisuutena kohtalaisen hyvin. Poikkeuksean oli Viipuri, jonka menetys ei ollut niin suuri ongelma. kuin silloin tuntui ja jälkikäteen on paisuteltu.

Olet tyypillinen n'äden palstojen keskustelija. Et ymmärrä asiasta mitään, mutta esität uudelleen ja uudelleen saman höpinän.

Niin sitä pitää.

Lue lisää

sitten tekee tai teki esim. kesäkuussa 1944 ? Pelasi korttia vai ?

Pussinperä kirjoitti:

Taitaa Tammi todellakin todeta tosiasiat todeksi.

http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1250&author=84

En nyt Tammen tuotantoon ole tämän syvällisemmin perehtynyt enkä ole jakamassa tässä omaa perusteltua mielipidettäni hänen kanssaan..... Pääpiirteissään asiahan on niin kuten hän sen kertoo. Vai onkohan?

T.W.Hyrskymurto.

Lue lisää

kömmähdykseen sortuu myös Tammi rakennellessaan jotain kenraalisalaliittoa Viipurin menetyksen ympärille. Hän sivuuttaa harrastelijan tapaan kuvitelmiaan vastaan puhuvat todisteet, joita tuolla edellä on esitetty.

Viipuri menetettiin, koska Kannaksella tuossa vaiheesa jylläsivät juuri marsalkaksi ylennetyn Govorovin suunnitelmat. Erikoista kyllä, heti Viipurin menetyksen jälkeen suomalaistenkin suunnitelmat alkoivat saada pohjaa alleen. Viipuri jäi puna-armeijan 4. strategisen iskun huippukohdaksi. Itse isku jäi vajaaksi, koska Suomi ei antautunut.Sehän oli iskun tavoite. Viipuri oli vain välietappi.

Donnerwetter kirjoitti:

rapukorin sisällön Rastenburgissa kartta operaatio pöydälle Hitlerin nokan eteen. Siinä vaiheessa Hitler oli kysynyt mitä nämä takaperin kulkevat elukat tekevät operaatiopöydälläni? Tähän kysymykseen Keitel ei voinut antaa führeriä tyydyttävää vastausta, kiukusta puhisten Hitler karjaisi Keitelille: Mistä sinä nämä elukat sait. Keitel kertoi kuinka Suomen vierailulta lähtiessään Junkkerssin jo rullatessa Malmin lentokentällä kiitoradan päähän lentokoneen eteen ajoi musta Mersedes Suomen lippu keulalla liehuen. Autosta nousi Päämajan tiedustelujaoston päällikkö Aladár Paasonen jokin kantamus mukanaan. Hän kertoi Mannerheimin lähettäneen hänet tuomaan henkilökohtaisen lahjan Saksan valtakunnan johtaja Aadolf Hitlerille.
Jatka sinä kuinka tarina päättyi........

Totta kuitenkin on että Mannerheim käski viedä rapukorin Keitelille Malmin lentokentälle, loppu on mielikuvituksen tuotetta.

Lue lisää

suuresti ja pyysi Evan huolehtimaan rapujen saattamisesta syöntikuntoon lisäten: "Können Sie mir eine Flasche Mineralwasser".

X koululainen kirjoitti:

sitten tekee tai teki esim. kesäkuussa 1944 ? Pelasi korttia vai ?

kaikissa tilanteissa. Saattoi jossain olla vapaa-aikana korttiporukkakin.

Tahvanainen oli kirjoitti:

tilapäisesti palkattu etsivä valvontaosaston Joensuun sivutoimistossa Talvisodan aikana. Siitä hän lähti tarinoitaan kehittelemään. Jatkosodassa hän oli tilitysaliupseeri 5. D:n esikunnassa. Tiedot ovat 5.D:n veteraanimatrikkelissaa. Hän erehtyi antamaan ne ennen rupeamistaan Marskin agentiksi.

Lue lisää

nimisen kirjan tämä Tahvanainen on kirjoittanut, vai onko niitä useampikin ?

tyypilliseen kirjoitti:

kömmähdykseen sortuu myös Tammi rakennellessaan jotain kenraalisalaliittoa Viipurin menetyksen ympärille. Hän sivuuttaa harrastelijan tapaan kuvitelmiaan vastaan puhuvat todisteet, joita tuolla edellä on esitetty.

Viipuri menetettiin, koska Kannaksella tuossa vaiheesa jylläsivät juuri marsalkaksi ylennetyn Govorovin suunnitelmat. Erikoista kyllä, heti Viipurin menetyksen jälkeen suomalaistenkin suunnitelmat alkoivat saada pohjaa alleen. Viipuri jäi puna-armeijan 4. strategisen iskun huippukohdaksi. Itse isku jäi vajaaksi, koska Suomi ei antautunut.Sehän oli iskun tavoite. Viipuri oli vain välietappi.

Lue lisää

" Amatöörille tyypilliseen kömmähdykseen sortuu myös Tammi rakennellessaan jotain kenraalisalaliittoa Viipurin menetyksen ympärille. Hän sivuuttaa harrastelijan tapaan kuvitelmiaan vastaan puhuvat todisteet, joita tuolla edellä on esitetty. Viipuri menetettiin, koska Kannaksella tuossa vaiheesa jylläsivät juuri marsalkaksi ylennetyn Govorovin suunnitelmat. "

Mitenkäs tarkkaan lukasit Pussinperän ja alias Hyrsymurron arviot >>vihollisen toiminnan huomioonottamisen

tyypilliseen kirjoitti:

kömmähdykseen sortuu myös Tammi rakennellessaan jotain kenraalisalaliittoa Viipurin menetyksen ympärille. Hän sivuuttaa harrastelijan tapaan kuvitelmiaan vastaan puhuvat todisteet, joita tuolla edellä on esitetty.

Viipuri menetettiin, koska Kannaksella tuossa vaiheesa jylläsivät juuri marsalkaksi ylennetyn Govorovin suunnitelmat. Erikoista kyllä, heti Viipurin menetyksen jälkeen suomalaistenkin suunnitelmat alkoivat saada pohjaa alleen. Viipuri jäi puna-armeijan 4. strategisen iskun huippukohdaksi. Itse isku jäi vajaaksi, koska Suomi ei antautunut.Sehän oli iskun tavoite. Viipuri oli vain välietappi.

Lue lisää

" Amatöörille tyypilliseen kömmähdykseen sortuu myös Tammi rakennellessaan jotain kenraalisalaliittoa Viipurin menetyksen ympärille. Hän sivuuttaa harrastelijan tapaan kuvitelmiaan vastaan puhuvat todisteet, joita tuolla edellä on esitetty. Viipuri menetettiin, koska Kannaksella tuossa vaiheesa jylläsivät juuri marsalkaksi ylennetyn Govorovin suunnitelmat. "

Mitenkäs tarkkaan lukasit Pussinperän ja alias Hyrsymurron arviot >>vihollisen toiminnan huomioonottamisen

valmistivat kirjoitti:

aseita ajoittain jopa 50 %:lla kansantulosta. Fasistit eivät koskaan ja missään yltäneet samaan.

paljoakaan hyötynyt tuosta 50 %:sta. Oikeastaan päinvastoin.

Somua kirjoitti:

S-35:een ei ollut varaa. Vikkerssiin kyllä, ilman aseistusta, optiikkaa ja radiota. Venäläinen T-26 oli jäljennös Vikkersistä, ja toimikin melko hyvin ?

löytyi kyllä sukellusveneisiin, makaamaan laiturissa.

En tiedä, luulen. kirjoitti:

eversti Kempin pitänyt siirtää eräs pataljoonankomentaja "erityistehtäviin" heti kun prikaati saapui Viipuriin ?

everstillä paljon sananvaltaa olla, kun Viipuria puolustettiin ?

T.W.Hyrskymurto kirjoitti:

Kempin 20.Prikaati tuli Itä-Karjalasta Viipuriin, mutta sen piti 10.6 mennä Maaselän kannakselle josta joukkoja siirrettiin Karjalan kannakselle, joka käsky muuttui 12.6 - Karjalan kannakselle Raudun pitäjään, ja osallistumaan siellä suoritettavaan suureen vastahyökkäykseen Viipuria kohti hyökkäävän vihollisen oikeaan kylkeen. Kemppi lähtikin Kiviniemi-Raudun suuntaan tutustumaan hyökkäysalueesen. Vasta 15 kesäkuuta Kemppi sai Päämajasta uuden käskyn suunnata 20.Prikaati Viipuriin. Tässä vaan sitä meinaan, ettei se Viipurin puolustus nyt niin helvetin varmalla pohjalla lopulta ollutkaan. ---- Prikaatin pääosat saapuivat Viipuriin 19.6 aamulla ja viimeiset junat vasta illalla. Joukkojen marssiessa kaupunkiin siellä vallitsi jo täydellinen hulapaloo asukkaiden haaliessa omaisuuttaan ja pyrkiessä pois kaupungista. Hiipparit ryöstivät liikkeitä ja juopottelivat kaupungilla. Käskyn mukaan Prikaati piti olla puolustuksessa 20.6 kello 6.kuten kerroit. Vihollisella oli kuitenkin eri aikataulu, tulikosketus syntyi 4.30.

Viipurin puolustamisen juusto on tässä. Viipurin puolustamiseksi ei oltu tehty etukäteissuunnitelmaa mm. joukkojen sijoittamiseksi. 20. Prikaati joutui sattuman oikusta - ilman minkäänlaista etukäteen tehtyä suunnitelmaa Viipuriin. Kaupungin puolustamisesta puhuttaessa ei voi olla huomaamatta seikkaa, että Kempin 20. Prikaati komennettiin Viipuriin vihollisen toimenpiteitten pakottamina - ei Päämajan operatiivisen ja strategisen suunnitelman mukaisena toimenpiteenä, jolla oltaisiin valmistauduttu kaupungin puolustamiseen.

Lue lisää

joskin pakkotilanteessa syntynyt.

"--Kempin 20. Prikaati komennettiin Viipuriin vihollisen toimenpiteitten pakottamina - ei Päämajan operatiivisen ja strategisen suunnitelman mukaisena toimenpiteenä, jolla oltaisiin valmistauduttu kaupungin puolustamiseen."

Kyllä 20. Prikaati käskettiin Viipuriin juuri kenraali Oeschin käynnistämän VKT-asemaan perustuvan torjuntasuunnitelman seurauksena. Se oli se strategia.Päämaja hyväksyi Oeschin suunnitelman ja sen mukaan toimittiin 17.6. alkaen. Aikaa oli todella vähän, sillä omat suunnitelmansa oli myös Govorovilla ja 23.6. asti mentiin niiden tahdissa.

Vasta Kivisillansalmen torjunnan onnistuttua voi sanoa Päämajan strategian alkaneen purra. Sodassa kun on kaksi osapuolta, mikä amatööreiltä pakkaa unohtumaan. Ei toki Pussinperältä, joka kyllä oivaltaa asiat. Tarkoitin amatöörillä nimenomaan Eeva Tammea, joka tosin on harrastelijaksi kohtalaisen hyvätasoinen.

Vai oliko ? kirjoitti:

everstillä paljon sananvaltaa olla, kun Viipuria puolustettiin ?

komentajan käskyvalta.Hän vastasi puolustuksen onnistumisesta tai epääonnistumisesta. Hän teki varmasti parhaansa, mutta olisi voinut paneutua enemmän taisteluun valmistautumiseen. Ei ollut hänen vikansa, että valmisteluaika jäi aivan liian lyhyeksi. Olihan AKE luvannut vastata kaupungin puolustutksesta 20.6. klo 18.00 asti. Ei ollut Kempin syy, että edessä olevat 4. ja 10.D:n osat joutuivat perääntymään ennen käskettyjä aikoja.

Mutta tiettyjä asioita hän olisi voinut tehdä paremmin. Hiemankin tarkkanäköisempi komentaja olis vaihtanut uudet komentajat Bäckmanin ja Malisen tilalle. Prikaatissa olisi ollut hyviä miehiä mm. esikunnassa oli kapteeni ja Mannerheim ristin ritari aivan toisarvoisessa tehtävässä. Lisäksi molemmissa pataljoonissa oli komentajiksi päteviä kapteeneita. Lopputulos olisi tuskin muuttunut.

ilmoitit kirjoitti:

upseereitakin ammutun, niin montako ammuttiiin, keitä ja missä?
Vai levitätkö vain huhuja?

"Niin niin, mutta kun ilmoitit upseereitakin ammutun, niin montako ammuttiiin, keitä ja missä?"

Mauno Jokipiin toimittama Tuntemattoman sotilaan rykmentti-JR 8 vain esiin ja lukemaan. Sieltä saattaisi löytyä jotain kiinnostaa Tulemajoen silloilta... ;=)

Rateetikko kirjoitti:

voinut tehdä. Mannerheim oli herrasmies. Kunnioitti ylempiään.

käytiin monin tavoin kauppaa sodan eri vaiheissa ja maa oli tuhon partaalla.Onnitellessaan Chuchillia 9.6.-44 operaatio Overlordin menestyksestä Stalin ilmoitti Chuchillille, että neuvostoarmeijan kesähyökkäysten ensimmäinen vaihe "alkaa huomenna kesäkuun 10. päivänä." Näin Stalin kertoi siis itse sitoneensa Kannaksen hyökkäyksen aloittamisen Normandian maihinnousun onnistumiseen."
Kirjasta "Hitler, Stalin ja Suomi" Jukka Seppinen.

Tst-lähetti 61 kirjoitti:

eroja. Kemppi oli ns. "Kansanmies" ja Bäckman herrasmies. Evesti ja majuri ylempiä upseereita molemmat. Eroja kuitenkin, niin luonteessa kuin käyttäytymisessäkin. Miten sitten se johtaminen kävi, siitä ei juuri tietoja kai ole.

Lue lisää

>>Kemppi oli ns. "Kansanmies" ja Bäckman herrasmies

Bä-bä-bäkmänni kirjoitti:

>>Kemppi oli ns. "Kansanmies" ja Bäckman herrasmies

luulin ettei suomalaiset käyttäneet viinaa, ainakaan paljon,rintamalla. Sellainen kuva minulla on ollut. Linnan kirjan arvotelijatkin (Havu) sanoi ettei suomalainen upseeri käyttäytynyt tuolla tavalla ??

Jii Är Kasi kirjoitti:

"Niin niin, mutta kun ilmoitit upseereitakin ammutun, niin montako ammuttiiin, keitä ja missä?"

Mauno Jokipiin toimittama Tuntemattoman sotilaan rykmentti-JR 8 vain esiin ja lukemaan. Sieltä saattaisi löytyä jotain kiinnostaa Tulemajoen silloilta... ;=)

Lue lisää

Eversti Toivo Elomaa kaatui kranaatista. Toisekseen hänen ampujakseen nämä huuhaamiehet väittävät alikersanttia.Mutta se on tätä mustamaalausta, joka perustuu vain upseerikaunaan ja ylipäänsä haluun valehdella.

Ihmetellä täytyy, mihin tällä loputtomalla valheiden toistolla kuvitellaan päästävän. Vai onko yksinkertaisesti kyseessä äärimmäisen heikko kyky erotella asioita toisistaan. Ehkä valheiden toisto vahventa omaa uskoa?

rapukori kirjoitti:

Elokuun 17.1944 OKW:n päälikkö sotamarsalkka Keitel saapui Mikkeliin Fyhrerin lähettämänä ” tuomaan
Mannerheimille tammenlehvää rautaristin ritariristiin”.Käynti oli Führerin poliittista aikaansaannosta, jolla hän pyrki saamaan selville Mannerheimin, Suomen uuden valtionpäämiehen ajatuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Saksalaisen vieraan kannalta vierailun tulokset eivät olleet lohdulliset.

Paluulennolla Mikkelistä Helsinkiin Keitel oli tuohduksissaan kertonut Erfuthille, Mannerheimin muitta mutkitta kertoneen että Ryti joutui äärimmäisessä pakkotilanteessa ja v.Ribentropin ankarasti painostamana allekirjoittamaan sopimuksen, jota Suomen kansa ei voinut hyväksyä. Sen vuoksi Ryti ja hänen ministerinsä olivat joutuneet eroamaan.

Saksalle annettu lupaus oli niin muodoin menettänyt merkityksensä ja Suomi saanut takaisin toimintavapautensa. OKW:n päällikkö oli esittänyt eriävän mielipiteensä mutta oli sotilaana kieltäytynyt enempi puuttumasta tällaisiin poliittisiin kysymyksiin. " Keitel vaikutti vielä keskustelua muistellessaan erittäin kiihtyneeltä ". Keiteliä koitettiin vielä lepytellä jälkikäteen ilmeisen huonolla menestyksellä, kiidättämällä Malmin lentokentälle Mannerheimin jäähyväistervehdys suuri rapukori.

Lue lisää

>>Keiteliä koitettiin vielä lepytellä jälkikäteen ilmeisen huonolla menestyksellä, kiidättämällä Malmin lentokentälle Mannerheimin jäähyväistervehdys suuri rapukori.

Vnaha juttu kirjoitti:

Eversti Toivo Elomaa kaatui kranaatista. Toisekseen hänen ampujakseen nämä huuhaamiehet väittävät alikersanttia.Mutta se on tätä mustamaalausta, joka perustuu vain upseerikaunaan ja ylipäänsä haluun valehdella.

Ihmetellä täytyy, mihin tällä loputtomalla valheiden toistolla kuvitellaan päästävän. Vai onko yksinkertaisesti kyseessä äärimmäisen heikko kyky erotella asioita toisistaan. Ehkä valheiden toisto vahventa omaa uskoa?

Lue lisää

"Eversti Toivo Elomaa kaatui kranaatista."

Kirjoissa kerrotaan asiasta montaa versiota. Suomen Sota 1041-1945 mainitsee everstiluutnatti Elomaan. Eräs kirja sanoon Elomaan kaatunenn "täyosumasta". Se mitä häneen "täysin" osui, jääkin sitten epäselväksi.

Tarkistelin ihan mielenkiinnosta toisestakin "virallisesta sotahistorista" mitä evl. Elomaasta kerrotaan. Joissain lähteissä kerrotaan kuinka hänet olisi ylennetty jo aiemmin kesäkuussa. Jatkosodan historia, osa 6 kertoo sivulla 513 olevassa henkilöhakemistossaan näin: Elomaa ,Toivo, Mikael eversti 23. kesäkuuta 1944. Siinä samassa henkilöhakemistossa on samalla sivuviitteet Jatkosodan Historia, osa 5:een, jossa käsitellään mm. vetäytymistaistelut Itä-Karjalasta. Sivuilla 33, 36, 56, 69, 78, 79 ja 81 mainitaan Elomaa.

-Sivulla 33 on 5.D:n kokoonpano ja maininta, että JR 44:n komentaja on evl. Elomaa.
-Sivulla 36 on 50v valokuva evl. Elomaasta vuodelta 1943 ja maininta "Everstiluutnantti Elomaa kaatui Salmissa johtaessaan rykmenttiään 5.7.1944. Hänet ylennettiin kuolemansa jälkeen everstiksi."

-Sivulla 56 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 27.6.1944
-Sivulla 69 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 29.6.1944
-Sivulla 78 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 2.7.1944
-Sivulla 79 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 3.7.1944
-Sivulla 81 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 5.7.1944

Sivu 81: "JR 44 vetäytyi I P:n suojaamana päävoimin Koveron -Uusikylän (Tulemajoella lat. huom.) tien suunnassa. Irtautumisen aikana rykmentin komentaja, everstiluutnatti T. Elomaa kaatui, ja everstiluutnantti I. Rytkönen otti rykmentin komentoonsa."

JOKO TAAS on Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimisto ns. ryssinyt?

Vanhassa on vara parempi: Mitä kertookaan Suomen Sota 1941-1945 osa 8.

Everstiluutnantti T. M. Elomaa oli 5.D:aan kuuluneen JR 44:n komentaja ja johti Ryhmä Elomaata.

Suomen Sota 1941-1945 osa 8. mainitsee T. M. Elomaan sivuilla 45,85,87,111,131 ja 136, sekä kertoo seuraavasti:

"JR 44 vetäytyi I/JR44:n suojatessa irtautumista pääosin tien Kovero-Uusikylä suunnassa. (Tulemajoella lat. huom.) Irroittautumishetkellä JR 44 menetti komentajansa. Eversti T. M. Elomaa kaatui."

Samainen Suomen Sota 1941-1945, osa 8. kertoo henkilöhakemistossaan ylennyksen everstiksi tapahtuneen juuri 5.7.1944. eli kuolemansa jälkeen.

Tuleekohan tähän millainen "kuitti"?

Horoskooppi sama kirjoitti:

>>Keiteliä koitettiin vielä lepytellä jälkikäteen ilmeisen huonolla menestyksellä, kiidättämällä Malmin lentokentälle Mannerheimin jäähyväistervehdys suuri rapukori.

" Missä kirjassa tuosta rapukorista mainitaan? Eipä ole tullut vastaan missään. "

Tuomo Polvinen - Suomi suurvaltain politiikassa 1941-1944.

Eversti ja luutnantt kirjoitti:

"Eversti Toivo Elomaa kaatui kranaatista."

Kirjoissa kerrotaan asiasta montaa versiota. Suomen Sota 1041-1945 mainitsee everstiluutnatti Elomaan. Eräs kirja sanoon Elomaan kaatunenn "täyosumasta". Se mitä häneen "täysin" osui, jääkin sitten epäselväksi.

Tarkistelin ihan mielenkiinnosta toisestakin "virallisesta sotahistorista" mitä evl. Elomaasta kerrotaan. Joissain lähteissä kerrotaan kuinka hänet olisi ylennetty jo aiemmin kesäkuussa. Jatkosodan historia, osa 6 kertoo sivulla 513 olevassa henkilöhakemistossaan näin: Elomaa ,Toivo, Mikael eversti 23. kesäkuuta 1944. Siinä samassa henkilöhakemistossa on samalla sivuviitteet Jatkosodan Historia, osa 5:een, jossa käsitellään mm. vetäytymistaistelut Itä-Karjalasta. Sivuilla 33, 36, 56, 69, 78, 79 ja 81 mainitaan Elomaa.

-Sivulla 33 on 5.D:n kokoonpano ja maininta, että JR 44:n komentaja on evl. Elomaa.
-Sivulla 36 on 50v valokuva evl. Elomaasta vuodelta 1943 ja maininta "Everstiluutnantti Elomaa kaatui Salmissa johtaessaan rykmenttiään 5.7.1944. Hänet ylennettiin kuolemansa jälkeen everstiksi."

-Sivulla 56 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 27.6.1944
-Sivulla 69 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 29.6.1944
-Sivulla 78 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 2.7.1944
-Sivulla 79 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 3.7.1944
-Sivulla 81 puhutaan edelleenkin everstiluutnantti Elomaasta ja päivä on 5.7.1944

Sivu 81: "JR 44 vetäytyi I P:n suojaamana päävoimin Koveron -Uusikylän (Tulemajoella lat. huom.) tien suunnassa. Irtautumisen aikana rykmentin komentaja, everstiluutnatti T. Elomaa kaatui, ja everstiluutnantti I. Rytkönen otti rykmentin komentoonsa."

JOKO TAAS on Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimisto ns. ryssinyt?

Vanhassa on vara parempi: Mitä kertookaan Suomen Sota 1941-1945 osa 8.

Everstiluutnantti T. M. Elomaa oli 5.D:aan kuuluneen JR 44:n komentaja ja johti Ryhmä Elomaata.

Suomen Sota 1941-1945 osa 8. mainitsee T. M. Elomaan sivuilla 45,85,87,111,131 ja 136, sekä kertoo seuraavasti:

"JR 44 vetäytyi I/JR44:n suojatessa irtautumista pääosin tien Kovero-Uusikylä suunnassa. (Tulemajoella lat. huom.) Irroittautumishetkellä JR 44 menetti komentajansa. Eversti T. M. Elomaa kaatui."

Samainen Suomen Sota 1941-1945, osa 8. kertoo henkilöhakemistossaan ylennyksen everstiksi tapahtuneen juuri 5.7.1944. eli kuolemansa jälkeen.

Tuleekohan tähän millainen "kuitti"?

Lue lisää