Sturm-panssarivaunu oli aivan alivoimainen esim. t-34 verrattuna,puhumattakaan k-1 vaunuun,siinä oli alitehoinen tykki,ei viistopanssareita,toimivuus huonompi kuin venäläisien tankkien.Ei ihme että turpiin tuli vaunu kahinoissa sekä saksan että suomen rintamilla.Ainoastaan Tiger olisi pärjännyt saksalaisista vaunuista venäläisille,niitä vaan ei suomeen tuotu jostain syystä -vuoden 44 taisteluihin.
Sturmi oli p:eestä
Tosi on.
67
3393
Vastaukset
- näyttävät
ihan toista. Suomalaiset Sturmit uthosivat kymmenittäin T-34 vaunuja.
- to
Hyvä menestys oli vain hyvien vaunumiesten ja vaikeiden maastojen,joiden ansiosta ampumamatkat jäi lyhyiksi.Venäläisillä vaunumiehillä oli huonompi koulutus.Tämän takia sturmi menestyi kohtalaisesti.Se oli jo tulloin verrattuna muihin kevyen luokan panssari.
- åougbiåog
to kirjoitti:
Hyvä menestys oli vain hyvien vaunumiesten ja vaikeiden maastojen,joiden ansiosta ampumamatkat jäi lyhyiksi.Venäläisillä vaunumiehillä oli huonompi koulutus.Tämän takia sturmi menestyi kohtalaisesti.Se oli jo tulloin verrattuna muihin kevyen luokan panssari.
Eli turpaan ei tullut Suomen rintamalla, kuten väitettiin... Ylipäätään 9.500 Sturmilla tuhottiin 20.000 vihollispanssaria. Eli ei tainnut yleensäkään niin pahasti tulla turpaan.
- iglöh
åougbiåog kirjoitti:
Eli turpaan ei tullut Suomen rintamalla, kuten väitettiin... Ylipäätään 9.500 Sturmilla tuhottiin 20.000 vihollispanssaria. Eli ei tainnut yleensäkään niin pahasti tulla turpaan.
Sturm oli pst käyttöön suunniteltu ns kyttääjä ei 1:2 tappiotili ole vielä hyvä. 1:5 Olisi ollut hyvä. En tiedä tankkien valmistuskustannuksia, mutta todennäköisesti sturm ei aivan halpa ollut. Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli...
- 4+12
iglöh kirjoitti:
Sturm oli pst käyttöön suunniteltu ns kyttääjä ei 1:2 tappiotili ole vielä hyvä. 1:5 Olisi ollut hyvä. En tiedä tankkien valmistuskustannuksia, mutta todennäköisesti sturm ei aivan halpa ollut. Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli...
"Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli... "
T-34 oli paskin vaunu koko sodassa. Vasta myöhään vuonna 1944 kun T-34/85 malli tuli käyttöön niin joka vaunussa oli radiot... ja niistäkin toimivat vain ne amerikassa tehdyt. Tuota ennen joutuivat viestittelemään LIPUILLA.
Vielä Berliinin valtauksen yhdessä originaali T-34 oli käytössä... siis se malli jos komentaja joutui johtamisen lisäksi lataamaan tykin. - sanoa
4+12 kirjoitti:
"Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli... "
T-34 oli paskin vaunu koko sodassa. Vasta myöhään vuonna 1944 kun T-34/85 malli tuli käyttöön niin joka vaunussa oli radiot... ja niistäkin toimivat vain ne amerikassa tehdyt. Tuota ennen joutuivat viestittelemään LIPUILLA.
Vielä Berliinin valtauksen yhdessä originaali T-34 oli käytössä... siis se malli jos komentaja joutui johtamisen lisäksi lataamaan tykin.kuinka pitkään noita kolmen miehen T-34 vaunuja valmistettiin. Niissähän oli todella paljon vikoja. Radion puute. Heikko optiikka. Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa.
"Vielä Berliinin valtauksen yhdessä originaali T-34 oli käytössä... siis se malli jos komentaja joutui johtamisen lisäksi lataamaan tykin." - jlhvlcv
iglöh kirjoitti:
Sturm oli pst käyttöön suunniteltu ns kyttääjä ei 1:2 tappiotili ole vielä hyvä. 1:5 Olisi ollut hyvä. En tiedä tankkien valmistuskustannuksia, mutta todennäköisesti sturm ei aivan halpa ollut. Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli...
En minä sanonut, että ne 9.500 tuhottiin, vaan sen verran valmistettiin. Ja näillä 9.500 Sturmilla tuhottiin 20.000 vihollistankkia. Sturm oli hyvin edullinen valmistaa, koska siinä ei ollut tornia. Edullisempi kuin Pz III, raskaista panssareista toki puhumattakaan.
- T-34
sanoa kirjoitti:
kuinka pitkään noita kolmen miehen T-34 vaunuja valmistettiin. Niissähän oli todella paljon vikoja. Radion puute. Heikko optiikka. Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa.
"Vielä Berliinin valtauksen yhdessä originaali T-34 oli käytössä... siis se malli jos komentaja joutui johtamisen lisäksi lataamaan tykin.">Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa<
Reino Lehväslaiho kertoo ihan muuta kirjassaan Panssarisotaa 1941-1944, sivu 201
Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä.
Ei tainnut olla klappia... - Panssarit
T-34 kirjoitti:
>Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa<
Reino Lehväslaiho kertoo ihan muuta kirjassaan Panssarisotaa 1941-1944, sivu 201
Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä.
Ei tainnut olla klappia...kertoo 10-15 asteen "klapista" sähköisessä suuntauskoneistossa joka jouduttiin joka kerta korjaamaan käsisuuntauksella jolloin usein miten oltiin myöhässä. Kaikesta päätellet et ymmärrä mistä puhut.
- 25.6.1944
Panssarit kirjoitti:
kertoo 10-15 asteen "klapista" sähköisessä suuntauskoneistossa joka jouduttiin joka kerta korjaamaan käsisuuntauksella jolloin usein miten oltiin myöhässä. Kaikesta päätellet et ymmärrä mistä puhut.
Pekka Kantakoski ei myönnä kirjassaan, Punaiset panssarit, vieläkään Lehväslaihon panssareitten tuhoamissaldoa Portinhoikassa 25.6.1944.
Nuo kaikki jutussa mainitut kirjat on toki hyllyssäni olen tuonkin asian tarkastanut aikoja sitten.
Tarkka kuvaus Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.
Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taisteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.
Teppo komensi vaunua, Lehväslaiho ampui, Matti Virtanen ajoi ja radistina toimi panssarimies Lahti. 1. vihollisvaunu ammuttiin 1000 metrin päästä! (s.368)
Pekka Kantakosken massiivinen teos Punaiset panssarit, väittää Lehväslaihoa satuilijaksi tuon 5 tuhotun panssarin osalta, mutta koska Lehvälaiho haavoittui vähän myöhemmin noista tapahtumista ja joutui sairaalaan, niin oikaisu on jäänyt noinkin myöhäiseen.
S. 369
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa, eli se kuuluisa 1. vastahyökkäys:
"Klo 18.10 kärjen saavuttua Portinhoikkaan siellä oli jo yksi komppania JP 4:stä, joka luoteesta oli hyökännyt tienristeysmaastoon. Tien suunnan oli vihollisvaunuista puhdistanut käytännössä Rask.Ps.K:n T-34. Takana edenneet T-50 ja Postijunat hoitelivat varmistuksen. Venäläiset olivat menettäneet seitsemän T-34/85 panssaria, joista he osan olivat ehtineet polttaa. Kolme vaunuista saatiin kuntoon ja taisteluun uusin kansallisuustunnuksin vielä samana iltana. Omia vaunuja ei Ps.D tähän mennessä ollut menettänyt. Rask.Ps.K oli tehnyt veristä jälkeä Juustilan - Portinhoikan tiellä."
Lehväslaihon kirjaa Panssarisotaa 1941-1944, WSOY 1958, on pidetty jopa satukirjana. Miksiköhän näin? Kyseessähän lienee kuitenkin hänen omakohtaiset kokemuksensa aika vapaasti kerrottuna. Kirjoittajahan on myöskin palkittu ammattimies panssarintuhoojana!
Se onkin tosin ainoa kirja hänen tuotannostaan jonka olen lukenut ja joka minulla on hyllyssäni, muita en huoli. WSOY:n meriittilistalla olevaa merkintää - Ihmelapset
T-34 kirjoitti:
>Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa<
Reino Lehväslaiho kertoo ihan muuta kirjassaan Panssarisotaa 1941-1944, sivu 201
Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä.
Ei tainnut olla klappia...Vaikka olisikin. niin se kompensoidaan tähtäintä ruuvaamalla. Sturmissa on ollut piirutähtäin, joka on yksinkertainen ja tarkka. Asteikon väli on 1 m 1000 m päässä.
- tapahtumasta
T-34 kirjoitti:
>Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa<
Reino Lehväslaiho kertoo ihan muuta kirjassaan Panssarisotaa 1941-1944, sivu 201
Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä.
Ei tainnut olla klappia...olla muitakin silminnäkijälausuntoja kuin satusetä Lehväslaihon. Se on nimittänsä täysin mahdoton teko pätkiä metrin pätkiin koivua 800 metrin etäisyydeltä Sotkan tykillä ja venäläisellä optiikalla.
"Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä." - älbnälb
tapahtumasta kirjoitti:
olla muitakin silminnäkijälausuntoja kuin satusetä Lehväslaihon. Se on nimittänsä täysin mahdoton teko pätkiä metrin pätkiin koivua 800 metrin etäisyydeltä Sotkan tykillä ja venäläisellä optiikalla.
"Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä."Olen kuullut tuon tarinan jotain muutakin kautta, mutta siinä ei kerrottu kyllä sitä, millä panssarilla temppu tehtiin. Mannerheim olisi tarinan mukaan seurannut näytöstä ja tämä olisi tehnyt häneen valtavan vaikutuksen Panssaridivisioonan suorituskyvystä. Näytös oli muistaakseni jutussa sijoitettu Enson paraatin yhteyteen.
- pe_ku_88
25.6.1944 kirjoitti:
Pekka Kantakoski ei myönnä kirjassaan, Punaiset panssarit, vieläkään Lehväslaihon panssareitten tuhoamissaldoa Portinhoikassa 25.6.1944.
Nuo kaikki jutussa mainitut kirjat on toki hyllyssäni olen tuonkin asian tarkastanut aikoja sitten.
Tarkka kuvaus Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.
Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taisteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.
Teppo komensi vaunua, Lehväslaiho ampui, Matti Virtanen ajoi ja radistina toimi panssarimies Lahti. 1. vihollisvaunu ammuttiin 1000 metrin päästä! (s.368)
Pekka Kantakosken massiivinen teos Punaiset panssarit, väittää Lehväslaihoa satuilijaksi tuon 5 tuhotun panssarin osalta, mutta koska Lehvälaiho haavoittui vähän myöhemmin noista tapahtumista ja joutui sairaalaan, niin oikaisu on jäänyt noinkin myöhäiseen.
S. 369
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa, eli se kuuluisa 1. vastahyökkäys:
"Klo 18.10 kärjen saavuttua Portinhoikkaan siellä oli jo yksi komppania JP 4:stä, joka luoteesta oli hyökännyt tienristeysmaastoon. Tien suunnan oli vihollisvaunuista puhdistanut käytännössä Rask.Ps.K:n T-34. Takana edenneet T-50 ja Postijunat hoitelivat varmistuksen. Venäläiset olivat menettäneet seitsemän T-34/85 panssaria, joista he osan olivat ehtineet polttaa. Kolme vaunuista saatiin kuntoon ja taisteluun uusin kansallisuustunnuksin vielä samana iltana. Omia vaunuja ei Ps.D tähän mennessä ollut menettänyt. Rask.Ps.K oli tehnyt veristä jälkeä Juustilan - Portinhoikan tiellä."
Lehväslaihon kirjaa Panssarisotaa 1941-1944, WSOY 1958, on pidetty jopa satukirjana. Miksiköhän näin? Kyseessähän lienee kuitenkin hänen omakohtaiset kokemuksensa aika vapaasti kerrottuna. Kirjoittajahan on myöskin palkittu ammattimies panssarintuhoojana!
Se onkin tosin ainoa kirja hänen tuotannostaan jonka olen lukenut ja joka minulla on hyllyssäni, muita en huoli. WSOY:n meriittilistalla olevaa merkintääTsekatkaa muuten http://lehvaslaiho.wordpress.com ukon kirjallisuuden siteerauksia... Hyvää tavaraa!
- 1941-1945
jlhvlcv kirjoitti:
En minä sanonut, että ne 9.500 tuhottiin, vaan sen verran valmistettiin. Ja näillä 9.500 Sturmilla tuhottiin 20.000 vihollistankkia. Sturm oli hyvin edullinen valmistaa, koska siinä ei ollut tornia. Edullisempi kuin Pz III, raskaista panssareista toki puhumattakaan.
Panzer Statistics
http://www.achtungpanzer.com/panzer-statistics.htm
German vs. Soviet AFV losses - 1941-45. - ////////////////////
4+12 kirjoitti:
"Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli... "
T-34 oli paskin vaunu koko sodassa. Vasta myöhään vuonna 1944 kun T-34/85 malli tuli käyttöön niin joka vaunussa oli radiot... ja niistäkin toimivat vain ne amerikassa tehdyt. Tuota ennen joutuivat viestittelemään LIPUILLA.
Vielä Berliinin valtauksen yhdessä originaali T-34 oli käytössä... siis se malli jos komentaja joutui johtamisen lisäksi lataamaan tykin.Suomessa taistelupanssarivaunulla ei ole komentajaa, vaan vaunun(ryhmän)johtaja. Komentajat alkavat pataljoonasta ja patteristosta.
- Vickerssillä
T-34 kirjoitti:
>Suuntauskoneistossa 10-15 astetta "klappia" noin alkuunsa<
Reino Lehväslaiho kertoo ihan muuta kirjassaan Panssarisotaa 1941-1944, sivu 201
Siinä hän antoi ammuntanäytöksen, jossa hoikkaa koivun runkoa pätkittiin metrin palasiin ja ammuttiin kantokin lopussaan. Matkaa oli kuulemma 800 metriä. 1. laakilla aina kuulemma osuttiin ja toistasataa upseeria seurai ammuntanäytöstä.
Ei tainnut olla klappia...Ammunta tapahtui 45 mm tykillä. Ei ollut T34.
- punainen pilvi
4+12 kirjoitti:
"Joten kyllä se aika paskatotta tosiaan oli... "
T-34 oli paskin vaunu koko sodassa. Vasta myöhään vuonna 1944 kun T-34/85 malli tuli käyttöön niin joka vaunussa oli radiot... ja niistäkin toimivat vain ne amerikassa tehdyt. Tuota ennen joutuivat viestittelemään LIPUILLA.
Vielä Berliinin valtauksen yhdessä originaali T-34 oli käytössä... siis se malli jos komentaja joutui johtamisen lisäksi lataamaan tykin.Totta, kyllä Suomalaisten Vickers hakkasi Sotkan mennen tullen ?
- se että
Sturm oli rynnäkkötykki.
Tavallaan ironista, että uudempimallista Sturmia kutsuttiin edelleen rynnäkkötykiksi, vaikka se oli Saksassa lähinnä tykistön panssarikrenatöörien käytössä panssarintorjunnassa ja sillä rynnäköinti olisi ollut todella typerää, kun ei se höökimiseen soveltunut. ; )
Erinomainen puolustuksen lukko ja oikein hyvä kanuuna, paljon parempi kuin T-34:n alkuperäinen eikä juuri 85 mm:stä huonompi.- ////////////////////
Rynnäkköys ei johtunut siitä, että sillä olisi ammuttu sarjatulta juosten kuin rynnäkkökiväärillä, vaan siitä, että se oli nopeampi sijoittaa asemaansa kuin hinattava 7,5 cm:n tykki.
- StuG
Selaahan tuota sivua alas saakka niin näet millainen vaunu todella oli kyseessä:
http://www.andreaslarka.net/sturmi.html- lynnäkkötykki
Eipä liene monestakaan taisteluvälineestä yhtä yksityiskohtaista sivustoa. Kulttuuriteko. Kuten tuosta laskeskelemalla käy ilmi, oli Sturmien "hyötysuhde" suurinpiirtein 1:10. 8 kpl menetettiin ja melkein 90 vihollisvaunua tuhottiin. Aika paska vekotin!
- Parolassa käynyt
lynnäkkötykki kirjoitti:
Eipä liene monestakaan taisteluvälineestä yhtä yksityiskohtaista sivustoa. Kulttuuriteko. Kuten tuosta laskeskelemalla käy ilmi, oli Sturmien "hyötysuhde" suurinpiirtein 1:10. 8 kpl menetettiin ja melkein 90 vihollisvaunua tuhottiin. Aika paska vekotin!
Huomasitko nämä muut panssarit
http://www.andreaslarka.net/
Lärkan sivut on Parolan Panssarimuseon paras mainos!
Tuo museo on eräs maailman parhaista, etenkin Neuvostokaluston suhteen. T28 vaunuja on useita kun naapurin Kubinkassa on vain yksi. Samaten T50 on harvinaisuus.
- Mazdain
Jalkaväki olisi lähtenyt livohkaan ilman pst:tä. Sturmissa oli tehokas ontelokranaatti, mikä selittää onnistumiset.
Se, että panssarin torjuntatykistöön kuuluvaa asetta täällä käytettiin psv:n tapaan oli kai jotain omakeksittyä.- Me Again
"Se, että panssarin torjuntatykistöön kuuluvaa asetta täällä käytettiin psv:n tapaan oli kai jotain omakeksittyä."
Ei ainutlaatuista sinänsä. Pst-vaunut useimmissa armeijoissa ja varsinkin saksalaisissa panssaridivisioonissa joutuivat hoitamaan oikeiden taisteluvaunujen hommia yhtä mittaa, koska mitään ei tunnetusti riittänyt missään edes ison armeijan ollessa kyseessä. Kun on virallisesta kalustosta pulaa ja reslassa on tykin lisäksi ihan panssaria niin miltä se näyttää herrojen silmissä muulta kuin arvokkaalta tankilta? - panzarfan
Me Again kirjoitti:
"Se, että panssarin torjuntatykistöön kuuluvaa asetta täällä käytettiin psv:n tapaan oli kai jotain omakeksittyä."
Ei ainutlaatuista sinänsä. Pst-vaunut useimmissa armeijoissa ja varsinkin saksalaisissa panssaridivisioonissa joutuivat hoitamaan oikeiden taisteluvaunujen hommia yhtä mittaa, koska mitään ei tunnetusti riittänyt missään edes ison armeijan ollessa kyseessä. Kun on virallisesta kalustosta pulaa ja reslassa on tykin lisäksi ihan panssaria niin miltä se näyttää herrojen silmissä muulta kuin arvokkaalta tankilta?Olis ollu mielekiintoista nähdä,jos saksalaiset olisivat pystyneet toteuttamaan suunnitelmansa jättipanssareista,olisiko sodan kulku muuttunut panssarisodissa.Maus ja Ratte taisi olla suurimmat mitä oli suunniteltu II-maailmansodassa.En tiedä oliko venäjällä noin suuria suunnitteilla.Japanissa,USA:ssa tai Englannissa ei ilmeisesti ollut noin suuria panssari suunnitelmia merien ylikuljetuksien vaikeuksien takia.
- helppo maali
panzarfan kirjoitti:
Olis ollu mielekiintoista nähdä,jos saksalaiset olisivat pystyneet toteuttamaan suunnitelmansa jättipanssareista,olisiko sodan kulku muuttunut panssarisodissa.Maus ja Ratte taisi olla suurimmat mitä oli suunniteltu II-maailmansodassa.En tiedä oliko venäjällä noin suuria suunnitteilla.Japanissa,USA:ssa tai Englannissa ei ilmeisesti ollut noin suuria panssari suunnitelmia merien ylikuljetuksien vaikeuksien takia.
Nuo isot panssarit olisi röykytetty ilmavoimien toimesta suht' kivuttomasti: hitaita, isoja maaleja joihin voi tähtäillä jopa pommeillakin.
- vaiheissa
panzarfan kirjoitti:
Olis ollu mielekiintoista nähdä,jos saksalaiset olisivat pystyneet toteuttamaan suunnitelmansa jättipanssareista,olisiko sodan kulku muuttunut panssarisodissa.Maus ja Ratte taisi olla suurimmat mitä oli suunniteltu II-maailmansodassa.En tiedä oliko venäjällä noin suuria suunnitteilla.Japanissa,USA:ssa tai Englannissa ei ilmeisesti ollut noin suuria panssari suunnitelmia merien ylikuljetuksien vaikeuksien takia.
saatiin epämääräisiä havaintoja, mm. sotavankitietoja, jättipanssareista, jotka olisivat painaneet 70 tai peräti 90 tonnia. Varmuutta eis aatu, mutta kyseessä on voineet olla jotkin kokeilukappaleet tai sitten yksinkertaisesti hämäys.
Muuten kai NL:nkin suurin panssari oli 42 tonnin KV eri malleina. - Heinz Guderian
Miten suomalainen taktiikka erosi saksalaisesta?
- Kornetti Käpy
Näitä ns. rynnäkkötykkejä rakennettiin kahdesta, lähinnä kustannus- ja tuotantosyystä: 1) kuulalaakeripula 2) isompi tykki vanhaan, alimittaiseksi jääneeseen runkoon. Alun perin sturmit olivatkin rynnäkkötykkejä, eli tykkejä, jotka voitiin ajaa lähelle vihollisen asemia ja siten tukea jalkaväen rynnäkköä. Suomessa käytössä olleet varhaisen G-mallin III-sturmit (panssari III:n runko) olivat kuitenkin ns. panssarintorjuntavaunuja, koska niissä oli pst-kanuuna, ja hyvä sellainen.
Pykälän parempi ratkaisu olisi ollut jo panssari IV, jossa oli sama tykki kääntyvässä tornissa, mutta niitä saatiin niin myöhään että ehtivät vasta Lapin sotaan.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin edellämainittu erinomainen Kantakosken Punaiset panssarit -kirja on jo pitkään ollut loppuunmyyty, mutta hiljattain näin niitä olevan saatavana Pienoismalli-lehden kirjapalvelussa:
http://www.pienoismalli.com
- vieläpä varsin halvalla.- sodassa ollut
"Pykälän parempi ratkaisu olisi ollut jo panssari IV, jossa oli sama tykki kääntyvässä tornissa, mutta niitä saatiin niin myöhään että ehtivät vasta Lapin sotaan."
Pz IV:sia oli 15 kpl. Niitä ei lähetetty Lapin sotaan. Myös Sturmit käännytetttiin Yli-Iistä takaisin. Vain Vickersejä ja muutamaa raskasta sotasaalisavaunua (T-34) käytettiin taisteluissa saksalaisia vastaan. Raskaat vaunut etenivät Rovaniemen pohjoispuollel ja Vickersit Sodankylään. - Kuulalaakeri
>kuulalaakeripula<
Montako kuulalaakeria tarvitaan pyörivään torniin?
Tuo on vanha ja paikkansapitämätön selitys. Toki valmistus oli nopeampaa ja helpompaa. Profiili oli matalampi ja paino kevyempi eli terästä vähemmän.
Tehokkuus lienee suurin syy sen valmistukseen ja valmiit tuotantolinjat.
>isompi tykki vanhaan, alimittaiseksi jääneeseen runkoon<
Tehtiinhän sitä PzKw IV alustallekin 1000 kpl eli ei se alustan heikko rakenne ainoa syy ollut.
Lisäksi tehtiin vieläkin tehokkaampia vaunua panssarintorjuntaan, esim. Hetzer
http://www.achtungpanzer.com/jagdpanzer-38t-hetzer.htm
http://www.achtungpanzer.com/jagdpanzer-iv-sd-kfz-162-75mm-l48-1944.htm
http://www.achtungpanzer.com/sturmgeschutz-iii-sturmgeschutz-iv.htm - b4r5b6n
Kuulalaakeri kirjoitti:
>kuulalaakeripula<
Montako kuulalaakeria tarvitaan pyörivään torniin?
Tuo on vanha ja paikkansapitämätön selitys. Toki valmistus oli nopeampaa ja helpompaa. Profiili oli matalampi ja paino kevyempi eli terästä vähemmän.
Tehokkuus lienee suurin syy sen valmistukseen ja valmiit tuotantolinjat.
>isompi tykki vanhaan, alimittaiseksi jääneeseen runkoon<
Tehtiinhän sitä PzKw IV alustallekin 1000 kpl eli ei se alustan heikko rakenne ainoa syy ollut.
Lisäksi tehtiin vieläkin tehokkaampia vaunua panssarintorjuntaan, esim. Hetzer
http://www.achtungpanzer.com/jagdpanzer-38t-hetzer.htm
http://www.achtungpanzer.com/jagdpanzer-iv-sd-kfz-162-75mm-l48-1944.htm
http://www.achtungpanzer.com/sturmgeschutz-iii-sturmgeschutz-iv.htmNiistä en tiedä,mutta mä lähden nyt naisiiner
- Heinz Guderian
sodassa ollut kirjoitti:
"Pykälän parempi ratkaisu olisi ollut jo panssari IV, jossa oli sama tykki kääntyvässä tornissa, mutta niitä saatiin niin myöhään että ehtivät vasta Lapin sotaan."
Pz IV:sia oli 15 kpl. Niitä ei lähetetty Lapin sotaan. Myös Sturmit käännytetttiin Yli-Iistä takaisin. Vain Vickersejä ja muutamaa raskasta sotasaalisavaunua (T-34) käytettiin taisteluissa saksalaisia vastaan. Raskaat vaunut etenivät Rovaniemen pohjoispuollel ja Vickersit Sodankylään.Muistaako kukaan, missä kohtaa suomalaisten hyökkäys pysähtyi ja missä aloitettiin Lapin sodan asemasota kuukausiksi, kun Neuvostoliitto oli pääosaltaan Lapin sodan osalta tyydytetty?
Se, että Pzkmp IV:a olisi väkisin työnnetty käsivarteen olisi ollut jonkinlainen kannanotto siihen, voiko tundralla sotia panssarivaunulla ja samalla kannanotto asenteeseen.
Moniko olisi vienyt Kilpisjärvelle keväällä 1945 nelosia? - ////////////////////
Kuulalaakeri kirjoitti:
>kuulalaakeripula<
Montako kuulalaakeria tarvitaan pyörivään torniin?
Tuo on vanha ja paikkansapitämätön selitys. Toki valmistus oli nopeampaa ja helpompaa. Profiili oli matalampi ja paino kevyempi eli terästä vähemmän.
Tehokkuus lienee suurin syy sen valmistukseen ja valmiit tuotantolinjat.
>isompi tykki vanhaan, alimittaiseksi jääneeseen runkoon<
Tehtiinhän sitä PzKw IV alustallekin 1000 kpl eli ei se alustan heikko rakenne ainoa syy ollut.
Lisäksi tehtiin vieläkin tehokkaampia vaunua panssarintorjuntaan, esim. Hetzer
http://www.achtungpanzer.com/jagdpanzer-38t-hetzer.htm
http://www.achtungpanzer.com/jagdpanzer-iv-sd-kfz-162-75mm-l48-1944.htm
http://www.achtungpanzer.com/sturmgeschutz-iii-sturmgeschutz-iv.htmNuo kuulalaakerit olivat tuontitavaraa SKF:ltä Ruotsista ja muisteleen, että nimenomaan tuo torninrakentaminen tuli muutoinkin kalliiksi. Asiaa taidettiin pohtia jo 1937, kun Sturmia alettiin kehittää.
- FrkP
Strum oli aivan loistava kapine T-34 panssaria vastaan. Saksalaiset kehittivät Sturmin alun alkaen hyökkäävän jalkaväen tueksi elävää maalia vastaan eli sirpalekranaatein. Pian niksmannitkin huomasivat rynnäkkötykin hyvät ominaisuudet (ja varsinkin ylivoimaisen hinta/laatu suhteen) ja vehkeestä alettiin kehittää panssarintuhoojaa. Sturmin G-malli (eli ylivoimaisesti eniten valmistettu malli) kehitettiin nimenomaan T-34 vaunun tuhoamista varten. Suomessa Sturmeilla tuhottiin esim. kesän -44 suurhyökkäyksessä vihollisen vaunuja suhteella 1:10 elikkäs yksi tuhottu Sturmi kymmentä tuhottua vihollisen vaunua kohden (tarkat luvut ovat 87 tuhottua vihollisen vaunua Sturmeilla ja 8 tuhoutunutta Sturmia). Eipä taida kirjoittaja olla oikein jyvällä.
K-1 vaunulla tarkoittanet KV-1 vaunua? KV-1 oli neukkulaisten rakas panssarivaunu. Vaunua ei paljoa valmistettu (verrattuna esim. T-34 verrattuna). Vaunu oli kömpelö, hidas, korkea, helppo maalia, mutta vaikea tuhota. Neukkulaisilla KV-1 vaunuja tuhoutui tai hylättiin enemmän teknisten vikojen kuin vihollisen toiminnan seurauksena. Suomalaiseen maastoon KV-1 vaunu oli auttamatta liian suuri pystyäkseen tehokkaaseen toimintaan. Samasta syystä saksalaisten 57 tonnin Tiger olisi ollut aivan liian massiivinen vaunu suomalaiseen maastoon. Tällaiset suuret vaunut on tarkoitettu avoimeen maastoon, jossa ne voivat tukeutua toistensa taisteluun. Suomalainen maasto ei tälle oikein anna myötä, koska maastomme on peitteistä, vetistä, rikkonaista ja yleensäkin vaikea kulkuista raskaille vaunuille: oli silloin ja hirvittävästä metsien ja soiden ojituksesta huolimatta on myös tänäkin päivänä. Rakas ja kömpelö vaunu on loppujenlopuksi paljon yksinkertaisempi tuhottava meikäläisessä maastossa kuin vikkelä ja kevyt vaunu.- Ala Koro
Sodassa tapahtuu innovaatioita. Esimerkiksi 8,8 cm:n iltatorjuntatykistä tehtiin panssarintorjuntatykki.
- Panzerreich
"Suomalainen maasto ei tälle oikein anna myötä, koska maastomme on peitteistä, vetistä, rikkonaista ja yleensäkin vaikea kulkuista raskaille vaunuille: oli silloin ja hirvittävästä metsien ja soiden ojituksesta huolimatta on myös tänäkin päivänä. "
Muistelen, että Suomessa siirryttiin kevyestä 30 tonnin T-72:sta 55 tonnin Leopard 2 A4:ään. - 11+19
Panzerreich kirjoitti:
"Suomalainen maasto ei tälle oikein anna myötä, koska maastomme on peitteistä, vetistä, rikkonaista ja yleensäkin vaikea kulkuista raskaille vaunuille: oli silloin ja hirvittävästä metsien ja soiden ojituksesta huolimatta on myös tänäkin päivänä. "
Muistelen, että Suomessa siirryttiin kevyestä 30 tonnin T-72:sta 55 tonnin Leopard 2 A4:ään.Pelkkä T-72 painaa hieman yli 40 tonnia.
http://en.wikipedia.org/wiki/T-72
Kiinalaisten Tyyppi-99 painaa tuota enemmän.
http://en.wikipedia.org/wiki/Type_99
- Bziborin katastrofi
Manstein tarkensi esitystään seuraavana vuonna. Erityisesti hän korosti, ettei Saksan ulkopuolella ymmärretty panssarivaunujen ja rynnäkkötykkien eroja: vaikka ne muistuttavat suuresti toisiaan, niiden taktinen käyttö tuli erottaa täysin toisistaan. Siinä missä panssarijoukkojen tarkoitus oli pyrkiä läpimurtoon ja toimia itsenäisesti, rynnäkkötykistö puolestaan on jalkaväkidivisioonan apuase.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rynnäkkötykki - Parola
Taas Parolaan. Siellä on Sturmeja.
- Valetta on
Silkkaa valetta taasen! Sturmissa oli erinomainen saksalainen 75 mm:n panssarivaunukanuuna, jonka läpäisykyky oli selkeästi parempi kuin KV-1:n ja pikku-Sotkan 76, mm:n tykin tai jopa isomman Sotkan 85 mm:n tykin. Syynä oli 75 mm:n tykin erinomaisen suuri lähtönopeus.
Sturmi oli erinomainen panssarivaunutuhooja ja koitui yli 15.000 neukkupanssarin surmaksi. Yleensä se selvisi kaksintaisteluista aina voittajana. Saksalaisten vaunuista Tiikeri oli tietenkin erinomainen ja myös Pantteri kepitti vaivatta neukkuvaunut.
Suomessa Sturmit tuhosivat n. 90 venäläistä ps-vaunua ja menettivät samaan aikaan sottoimissa vain 5 vaunua ja tämä kuvaa hyvin sen, kuinka valheellinen avaajan teksti on!- Itsevalehtelet
Sturmeja menetettiin 8, saksalaisia upposi mereen.
- TiltullaKeittää
Yleensä lasketaan voitot ja tappiot taistelutouminnassa!
- Wetterhoff
StuGin 75 mm tykillä oli parempi panssarinläpäisykyky ja paljon parempi tarkkuus kuin T-34/85 tankin 85 mm tykillä. Saksalaiset ammukset olivat selvästi parempia kuin venäläisten.
- Karpiittiatoveristalin
Mahtavasta metallurgiastaan tunnetussa toveri Staalinin sovietissa oli erikoiskovia tungstenkarbidiammuksia, joilla oli läheltä ammuttuna 500 m 140 mm läpäisy, mitä Kurskissa käytettiinkin ratkaisevana etulyöntinä nazipantterin 75 mm:stä. Pantterin kaikki panssarit olivat alle 100 mm.
- asia-todellisuudessa
Sturmissa käytetty tykki, 75 mm. Lävisti volframiytimellä varustetulla alikaliiberiammuksella 500m. Päästä 153mmm.
- näin-on-näreet
Aloittajan avaus on siinä mielessä huvittava että kesän torjuntataisteluissa Tali-Ihantalassa StuG-pataljoona tuhosi 45 vihollispanssari menettäen itse 2 kpl. Vuosalmi-Äyräpäässä StuG-pataljoona tuhosi 20 vihollispanssari menettäen yhden.
Tapposuhde pataljoonalla oli siten 1:21.7
Ainoa vähän heikompi jakso oli vastahyökkäys Kuuterselän suunnalla jossa StuG-pataljoona menetti 5 rynnäkkötykkiään ja tuhosi "vain" 22 vihollispanssari. Tapposuhde 1:4.4. Tämä osoittaa vain sen että StuG-rynnäkkötykki ei ole parhaimmillaan hyökkäyksessä (varsinkin jos jalkaväen tuki ei riittävä). Sen sijaan staattisessa torjuntataistelussa se oli todellinen TAPPOKONE. - näin-on-näreet
Lisäys edelliseen. StuG-tappioista Kuuterselän suunnalla ainakin 2 oli operatiivisia. Koska suomalaiset joutuivat perääntymään ei täysin korjattavissa olevia rynnäkkötykkiä ehditty evakuoimaan. Sen sijaan rintaman vakauttamistilanteessa vaurioituneet kyettiin yleensä korjaamaan ja viemään taisteluun - ja siellä tulos oli hyvä ellei suorastaan loistava.
Kyllä avauksen kirjoittanutta kommunistia ottaa päähän ja vähän lujaa ottaakin. - Drupal
StuG III 75 mm:n kanuunalla T-34/85 (Neuvostoliiton päävaunu Kannaksella) vastaan tuhoaa
- etutornin 700 metrin matkalta
- Tykin vaipan (kaikkein paksuin panssarista) 100 metrin päästä
-sivupanssarin 1300 metrin matkalta
-sivurungon 3000 metrin matkalta
-tykkitornin takaa 1800 metriä
-runko takaa, 1 000 metriä
Wikipediasta poimittua: "Sturmgeschütz III -sarjan rynnäkkötykit osoittautuivat erittäin menestyksekkäiksi ja palvelivat kaikilla rintamilla rynnäkkötykkeinä ja tankkien tuhoajina. Pienen siluettinsa vuoksi StuG III: t olivat helppo naamioida ja olivat vaikeita tuhottavia kohteita."
Käytännössä Suomen oloissa tilanne jossa esim 5 StuGia väijymässä 10 T-34/85:tä oli tuhoisaa puna-armeijan panssariosastolle. Näet StuGit olivat profiilinsta takia kymmenen kertaa vaikeammin tuhottavia eteenkin kun venäläisten tykit olivat epätarkkoja ja tulenavaus hitaampaa. Käytännössä 5 StuGia ehti ampua 10-15 laukasta ennenkuin T-34/85 ehti reagoida ja yrittää avata tulta. Ellei hyökkääjän osasto saanut jalkaväkeä läpi niin sen panssarit olivat tuhoontuomittuja elleivät ehtineet paeta ja nopeasti.- OttaaksPäähän
”Sturm-panssarivaunu oli aivan alivoimainen esim. t-34 verrattuna,puhumattakaan k-1 vaunuun,siinä oli alitehoinen tykki,ei viistopanssareita,toimivuus huonompi kuin venäläisien tankkien.Ei ihme että turpiin tuli vaunu kahinoissa sekä saksan että suomen rintamilla”
Sturm oli rynnäkkötykki eikä ps-vaunu ja erittäin kustannustehokas ase! Jo vanhentuneen Panzer lll:n rungolle tehtiin rynnäkkötykin yläosa varustettuna ylivoimaisella pitkällä 75 mm:n tykillä, jonka tuhoamiskyky (eli läpäisy) oli PAREMPI kuin venäläisten 76,2 ja 85 mm:n tykeillä ja jopa parempi kuin saksalaisten kuululla 88 mm:n tykillä!
Suomessa Sturmit tuhosivat keskimäärin yli 20 neukkutankkia yhtä omaa menetettyä kohden!
Avaus on silkkaa valetta!
- Franken
StuG III:n 75 mm:n KwK 40 L/48 kanuuna käyttämällä Pzgr.Ptr.40-kranaattia (nopeus990 m/s ) läpäisi panssaria:
100 metrin matkalta: 143 mm
500 metrin matkalta: 120 mm
1000 metrin matkalta: 97 mm
T-34/85:n ZiS–53 kanuuna käyttäen APBC-ammusta
100 metrin matkalta: 119 mm
500 metrin matkalta: 111 mm
1 0000 metrin matkalta: 102 mm
Siis aina jonnekin 800 metrin matkaan asti StuG:n 75 mm tykki läpäisi paremmin panssaria kuin T-34/85:n 85 mm tykki. Suomen oloissa StuG:n tykki oli kaikinpuolin tehokkaampi kuin vihollisen päävaunun tykki. - Stieglitz
7.5 cm KwK 40 L/48 APCR 930 m/s
Matka-----------------panssarin läpäisy mm
100 metriä...........................176
250 metriä...........................167
500 metriä...........................154
750 metriä...........................141
1000 metriä.........................130
1250 metriä.........................119
1500 metriä.........................109
Lähde: Bird, Lorrin Rexford; Livingston, Robert D. (2001). WWII Ballistics: Armor and Gunnery. Overmatch Press. p. 61.
T-34/85:stä se asia usein unohtuu että 52-K tykit tulivat panssareihin vasta sodan jälkeen. Vuosi oli 1946. Se tykki jota käytettiin yleisesti 44-45 oli D-5T (85 mm). Tässä läpäisykyky:
BR-365A APHEBC
10 metriä..................142 mm
100 metriä................139 mm
500 metriä................123 mm
1000 metriä..............105 mm
1500 metriä.................91 mm
Huomaatte varmaan? StuG:n tykki KwK 40 L/48 läpäisee 1000 metrin etäisyydeltä 130 mm panssaria kun taas T-34/85:n D-5T vain 105 mm. Optiikan, tarkkuuden ja muiden ominaisuuksien suhteen venäläistankki laahasi yhä länsimaisten tankkien perässä.- Karpiittiatoveristaalin
Hyvät raundit tovereilla.
Soviet 85mm BR367 APHE 163mm at 1km
Soviet 85mm BR365PK HVAP 180mm at 1km; 150mm at 1500m
Soviet 85mm BR365K APBC 128mm at 1km (1944)
- R.R.Ryynänen
Vain idiootit ja aivopestyt vielä vuonna 2019 väittävät T-34:aa sodan parhaimmaksi tankiksi.
- Qvist-Mark
T-34:n miehistö kykeni ampumaan vain 5 laukausta minuutissa venäläisten oman testin mukaan. Mutta taisteluissa sen ampujan ja johtajan huonojen näköominaisuuksien takia se oli hyvin hidas reagoimaan. Tuollaisessa tilanteessa väijyvä matalan silhuetin StuG oli aivan ylivoimainen mistä kertoo Ihantalan ja Vuosalmin saldo jossa suomalaisilla sturmeilla oli 63 ( kaksi tuhottua joiden paikka ja aika ei ole määriteltynä) vaunun tuhoamista (etupäässä T-34/85) ja omat menetykset vain 3 joista yksi oli operatiivinen (takki ajoi omien miinakenttään). Siis venäläiset tuhosivat vain kaksi Tali-Ihantalassa -Vuosalmella eikä ole varmuutta siitä oli molemmat panssarivaunun vai pst-tykin tuhoamia.
Puolustustaistelussa StuG-rynnäkkötykki oli aivan ylivoimainen T-34/85:tä vastaan. Eikö tuo puolustustaistelujen 1:30 taistelutappiosaldo jo kerro oleellisen? - vcbxcvbx
T-34/85 etupanssari on 30 asteen kulmassa ja paksuutta 60 mm se vastaa 90 mm 90 asteen kulmassa. StuG:n 75 mm:n tykki läpäisee tuollaisen 90 asteen kulmassa olevan 90 mm panssarin (suoran) noin 2 000 metrin etäisyydeltä. Sen sijaan T-34/85:lla on lähes mahdoton edes osua StuG:iin tuollaistelta matkalta.
- Älyhoi
Aivan lapsellista verrata panssarivaunun ja rynnäkkötykin tulta, kun tyhmäkin ymmärtää psv:n olevan aina ykkönen.
- mää-vähä-fundeeraan
Huhhuh! Siinäpä sitä "asiantuntijan" antia :)
- Älyhoi
Häpeä saatanan lapsi, ei tuollaista voi edes pojitella.
- mää-vähä-fundeeraan
Älyhoi kirjoitti:
Häpeä saatanan lapsi, ei tuollaista voi edes pojitella.
Aika sama, millä noin vähällä järjellä varustettu kuvatus minua kutsuu.
Pääasia että ei olla samaa mieltä :)
- J.L.Runeberg
Kannaksen torjuntataisteluissa StuG-pataljoonan taistelutappiot olivat 5 ja se tuhosi 87 vihollisvaunua. Voittosuhde kova 1:17. Lisäksi eivät kaikki noista viidestä menetetystä olleet panssarien aiheuttamia. Ainakin yhden syyksi merkitty venäläisten pst-tykki.
Kommunistit ja puna-armeijan mielistelijät voivat väittää mitä tahansa mutta taisteluissa StuG oli tehokkain saksalainen tuhoamaan vihollisen panssareita juuri siksi että siihen oli vihollisen vaikea osua mutta sillä itsellään oli tehokas pyssy.- Valiosoturi
Roskaa, ne oli pommareiden tuhoamia tankkeja, jotka tuhottiin lopullisesti. Kunnia kuuluu SN-seuran Lunkalle ja LR 4:lle.
- Kyyteri
Jos ryssä olisi tiennyt marskin tahtotilan se olisi lähtenyt ajamaan rynnäkkötykkipataljoonaan hintaan, mihin tahansa.
Heti lähdettiin liikkeelle kohti Kuuterselkää, jonka Govorov oli valinnut päähyökkäyssuunnaksi VT-linjan murtamiseksi kohti Perkjärveä ja Viipuria. Taustalta kuului voimakas tykkien jylinä ja pian saimme niskaamme myös kranaatteja. Niitä tuli kuitenkin niin harvaan tahtiin, että oppi tuntemaan koska kranu tuli kohden ja koska se meni yli, jolloin ei tarvinnut lyödä maahan. Sen oppi muuten aivan hämmästyttävän nopeasti.
Tulikaste Kuuterselässä
Sain tulikasteen hyvin nopeasti aivan inhottavalla tavalla. Vierestäni ammuttiin kaveri ja itsekin teilasin naapurin miehen. Sen jälkeen maailmaa arvosteli toiselta näkökulmalta.
Hyökkäyksessä, johon JP 2 osallistui ensimmäisessä rivissä, JP 3 ja JP 4 suorittivat varsinaisen hyökkäyksen ensiaallossa panssarien voimakkaalla tuella. Meidän pataljoonamme liittyi hyökkäykseen toisessa aallossa ja lopuksi myös JP 5 päästyään toisaalta paikalle. Hyökkäys menestyi aluksi hyvin. Erityistä innostusta nostattivat omat hyökkäysvaunut ja rynnäkkötykit. Mielialat olivat korkealla, kun näki niiden tuhoavan ja jo aikaisemmin tuhotut vihollisen panssarivaunut. Toisaalta mielialoja masensi omien vaunujen vahingoittumiset ja niiden kääntyminen taakse huoltoon ja täydennykseen.
Taistelut jatkuivat kiivaina aaltoillen edestakaisin. Me saavutimme menetetyn VT-linjan taisteluhaudat, joiden edessä oli kiviset panssariesteet, mutta meidän takanamme taisteltiin edelleen. Vain muutaman tunnin taisteluhaudoissaolon jälkeen annettiin vetäytymiskäsky. Se tuntui vähän katkeralta, koska meillä ei ollut siellä mitään hätää. Selitettiin, että vihollinen oli tullut oikealta läpi, millä luultavasti tarkoitettiin, että ratsuprikaati oli joutunut perääntymään. Vetäytymisemme oli aika vaiherikas, mieliinpainuva ja vähän kenkkumainenkin. Tulin Pamppalaan pataljoonan majoituspaikalle vasta 16.6. aamulla. Illansuussa lähdimme taas matkaan kohti Perkjärveä ja uusia taisteluja.
Kuuterselän taistelun jälkeen antamassaan päiväkäskyssä Lagus kiitti joukkojaan menestyksellisistä taisteluista ja vihollisen etenemisen hidastamisesta, vaikka hyökkääjällä oli suuri ylivoima joka suhteessa. Vielä tyytyväisempi Kuuterselän taisteluun oli puna-armeijan johto. Armeijankenraali Govorov ylennettiin marsalkaksi, armeijakunnan komentaja Alfjorov nimitettiin Neuvostoliiton sankariksi ja monet muut sotilaat saivat kunniamerkkejä ja kultakelloja palkkiokseen.
Samanaikaisesti kun Valkeasaaren murtuman jälkeen Kuuterselässä, Perkjärvellä ja muualla Kannaksella taisteltiin vaihtelevalla menestyksellä, joutui maan hallitus ja myös päämaja paniikkiin. Haluttiin nopeasti vaihtaa maan hallitus ja myös tasavallan presidentti ja pyrkiä rauhaan. Ainoana mahdollisena tähän tehtävään mainittiin marsalkka Mannerheim, joka kuitenkin kieltäytyi kunniasta.
Yhtäkkiä 19.6. ylipäällikkö ilmoittikin, siis päivää ennen Viipurin menetystä ja samana päivänä kun panssaridivisioona oli Rokkalanjoella, että hallituksen vaihdoksella ja rauhan tavoittelemisella ei ole mitään kiirettä, koska tilanne rintamilla on vakiintumassa. Kaikki ihmettelivät ylipäällikön tilannearviota.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2752911Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!2151880Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt591552Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t21320- 771208
Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni2591148- 801042
Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.52983- 80941
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk142804