Näissä syvällisissä kirjoituksissa, mitä tälläkin palstalla on, vihjaillaan usein alkoholin olevan melko vähäinen mielenterveysongelmien pahentaja sekä aiheuttaja. Samaan hengenvetoon usein kannabista demonisoidaan jopa vaarallisimpana huumeena ja psykooseja eniten aiheuttavan.
Tosiasiassa alkoholin on todettu aiheuttavan enemmän mielenterveysongelmia käyttäjämääriin nähden (asiasta on esitettu tutkimuksia linkkeineenkin jo monesti) kuin kannabiksen.
Alkoholille on toki oma palstansa, mutta koska alkoholi ei mielestäni ole lakannut huumaamasta ja koska joillain on siitä niinkin puutteellista tietoa ja jotta saataisiin kannabiksen mustamaalaamiselle hieman vertailuarvoa laitanpa hieman tutkittua tietoa aiheesta alkoholi ja mielenterveysongelmat.
***
Tässä:
Alkoholiongelmat ja mielenterveyden häiriöt liittyvät yleisesti yhteen. Psykiatristen potilaiden alkoholinkäytön selvittäminen ja alkoholista riippuvaisten potilaiden psyykkisen tilan tutkiminen on välttämätön edellytys tehokkaalle hoidolle. Ahdistuneisuus-, mieliala-, persoonallisuus- ja unihäiriöt ovat yleisiä alkoholiriippuvuuden kanssa samanaikaisesti esiintyviä mielenterveyden häiriöitä. Kliinikon tehtävänä on erottaa alkoholinkäytön seurauksena ilmaantuneet tilapäiset oireet hoitoa vaativista sairauksista.
Alkoholiriippuvuus ja alkoholin haitallinen käyttö tai väärinkäyttö (Michels ja Marzuk 1993, Madden 1993, Tautiluokitus ICD-10, DSM-IV 1994 ovat yleisimpiä psykiatrisia sairauksia. Alkoholiriippuvuus on monimuotoinen oireyhtymä, johon mielenterveyden häiriöiden lisäksi liittyy somaattisia oireita, sosiaalisia vaikutuksia ja näiden erilaisia yhdistelmiä. Koska pitkäaikaiseen ja runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy normaalia useammin myös muita psyykkisiä sairauksia, on viime vuosina kiinnostuttu yhä enemmän näiden ja alkoholiriippuvuuden yhtäaikaisesta esiintymisestä, komorbiditeetista. On ajateltu, että tarkastelemalla komorbiditeettiä pystytään paremmin ymmärtämään alkoholismin ja psykiatrisen sairastamisen etiologiaa, ehkäisyä ja hoitoa kuin tutkimalla sairauksia erillisinä tiloina.
Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa havaittiin 37 %:lla alkoholisteista psyykkisiä sairauksia, kun koko väestön keskuudessa määrä oli vain 20 % (Regier ym. 1990). Vastaavasti alkoholiriippuvuuden esiintyvyys koko väestössä oli 14 %, mutta psyykkisiä sairauksia potevilla potilailla 22 %. Nämä tulokset osoittavat, että alkoholiriippuvuus ja psyykkiset sairaudet esiintyvät usein yhdessä ja että toisen niistä esiintyessä myös toisen riski on lähes kaksinkertainen. Lisäksi on havaittu, että mitä vakavampi on alkoholiriippuvuuden aste tai siihen liittyy lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttöä, sitä enemmän esiintyy psyykkisiä sairauksia (Ross ym. 1988, Heizer ja Pryzbeck 1988). Psykiatrinen komorbiditeetti on kaikissa mielenterveyden häiriöissä epäsosiaalista persoonallisuutta lukuunottamatta yleisempää nais- kuin miesalkoholisteilla (Helzer ja Pryzbeck 1988).
Mielenterveytta horjuttava päihde
8
1513
Vastaukset
- Myrkytätkö mielesi?
Alkoholismiin liittyviä mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia tarkasteltaessa vaikeutena on erottaa primaariset, alkoholismiin johtaneet tai sen kanssa itsenäisinä esiintyvät psyykkiset sairaudet alkoholinkäytön seurauksena syntyneistä psyykkisistä sairauskomplikaatioista ja oireista. Yhteysmekanismeja ja syntysyitä ei tunneta, mutta voidaan ajatella, että joissakin tilanteissa alkoholiriippuvuus aiheuttaa psyykkisiä sairauksia ja oireita ja joskus mielenterveyden häiriöt johtavat alkoholiriippuvuuteen. Joissakin tapauksissa syynä saattaa olla jokin yhteinen tekijä, kuten perimän aiheuttama alttius, joka voi johtaa sekä riippuvuuteen että muiden psykiatristen sairauksien ja komplikaatioiden ilmaantumiseen.
Tässä artikkelissa tarkastellaan komorbiditeettitiloja, joiden syysuhde on epäselvä, sekä runsaasta alkoholinkäytöstä johtuvia alkoholipsykooseja.
Ahdistuneisuushäiriöt
Alkoholistien mielenterveyden häiriöitä kartoittaneissa tutkimuksissa on havaittu, että ahdistuneisuus on yleisin, ja se on diagnosoitavissa noin 20 %:lla alkoholisteista (Helzer ja Pryzbeck 1988, Regier 1990). Ahdistuksen esiintymistaajuus verrattuna muuhun väestöön on noin puolitoistakertainen (Hesselbrock ym. 1985, Allan 1991, Michels ja Marzuk 1993). Alkoholinkäytön ja ahdistuneisuuden välistä yhteyttä on selitetty alkoholin lyhytkestoisilla ahdistuneisuutta lievittävillä ominaisuuksilla (Pohorecky 1981). Toisaalta jatkuvan juomisen tiedetään lisäävän ahdistuneisuutta. On myös havaittu, että alkoholisteilla esiintyy enemmän ahdistuneisuutta kuin opioidien tai kokaiinin käyttäjillä (Hesselbrock 1985, Weiss ja Rosenberg 1985). Kaikissa näissä tutkimuksissa on kuitenkin jäänyt epäselväksi, onko muu psykiatrinen häiriö primaarinen vai sekundaarinen suhteessa alkoholiriippuvuuteen. Eräissä tutkimuksissa on raportoitu masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden häviävän alkoholin käytön loputtua, mikä puoltaisi jälkimmäistä vaihtoehtoa (Schuckit 1986, Schuckit ym. 1990, Schuckit ja Hesselbrock 1994).
Masentuneisuus
Masentuneisuus on vakava oireyhtymä, jota runsaan alkoholikäytön aiheuttamat haitat usein pahentavat. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa enemmän masentuneisuutta kuin masentuneisuus johtaa juomaan (Poikolainen 1994). Arviot alkoholista riippuvaisten kärsimästä masentuneisuudesta vaihtelevat 30 %:sta (Tyndel 1974) aina 70 %:iin (Nakamura ym. 1983). Masentuneisuus on usein voimakkaimmillaan 2-3 viikkoa alkoholin käytön lopettamisen jälkeen (Davidson ja Ritson 1993). Kun alkoholiriippuvuuteen liittyy itsenäinen, pitkäkestoinen masentuneisuus, on alkoholiriippuvuuden hoidon ennuste huono. Toistuvat retkahdukset, sammumiset, talteenotot putkaan ja pitkät sairaalahoitojaksot kuuluvat taudinkuvaan. Masentuneisuus on usein yhteydessä juomisen uudelleen aloittamiseen (Hatsukami ja Pickens 1982), lisääntyvään alkoholinkäyttöön (Roy ym. 1991) ja itsemurhariskiin (Petronis ym. 1990). Alkoholista riippuvaisilla naisilla todetaan masentuneisuutta enemmän kuin miehillä (Hatsukami ja Pickens 1982), mutta naisten hoitoennuste on parempi. Osa raitistuneistakin alkoholisteista potee pitkäaikaista masentuneisuutta. Nuorten runsaan alkoholinkäytön on myös havaittu ennustavan myöhemmän iän depressiota (Saunders ym. 1991).
Itsemurhat
Alkoholin runsaan käytön ja itsemurhariskin yhteys on hyvin dokumentoitu, ja alkoholista riippuvaisten itsetuhouhkauksiin onkin suhtauduttava vakavasti. Alkoholiriippuvuutta on todettu esiintyneen 25 %:lla itsemurhan tehneistä (Robins 1981). Suomessa alkoholinkäytön on arvioitu olevan tavalla tai toisella yhteydessä noin puoleen tehdyistä itsemurhista (Lönnqvist ym. 1993). Alkoholista riippuvaisten kuolemista 5-27 % on itsemurhia (Frances ym. 1986), ja koko elinajan itsemurhariski on alkoholista riippuvaisilla 3-15 % (Murphy 1986, Roy 1993). Alkoholista riippuvaisten itsemurhia tutkittaessa on havaittu 57 %:n olleen masentuneita ennen itsemurhaa (Roy 1993). Ärtyneisyys ja yllykkeiden heikko hallinta liittyvät selkäydinnesteen pieniin 5-hydroksi- indolietikkahappo- eli 5-HIAA-pitoisuuksiin (Virkkunen ym. 1994). Varsinkin väkivaltaisesti käyttäytyvillä alkoholista riippuvaisilla henkilöillä on todettu serotoniiniaineenvaihdunnan heikkoutta ja siihen liittyen lisääntynyt itsemurhariski. Myös itsemurhan tehneillä (Träskman ym. 1981) ja eräillä muillakin alkoholista riippuvaisilla henkilöillä (Flavin 1990) on havaittu selkäydinnesteessä pienentyneitä serotoniinin metaboliitin 5-HIAA:n pitoisuuksia. Tämä saattaa merkitä neurokemiallista yhteyttä alkoholismin ja itsetuhoisen käyttäytymisen välillä (Nielsen ym. 1994).
Unihäiriöt- Myrkytätkö mielesi?
Pieni alkoholimäärä tilapäisesti nautittuna toimii nukahtamislääkkeenä, mutta sieto kehittyy helposti. Runsas kertajuominen lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa mutta muuttaa unen katkonaiseksi häiritsemällä REM-univaihetta ja heikentäen täten unen laatua. Krooniset unihäiriöt ovat runsaan alkoholinkäytön yleisesti aiheuttama vaiva. Alkoholi muuttaa unen rakennetta, REM- unijaksot ja hidasaaltouni vähenevät, ja seurauksena on päiväväsymystä. Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, herkkäunisuutena tai aikaisena heräämisenä. Unihäiriöt ovat vaikeahoitoisia. Tehokkain hoito on alkoholin käytön lopettaminen. Uni- tai nukahtamislääkkeiden ja alkoholin samanaikaisen käytön vaaroja ovat (lääke)myrkytykset ja lääkeriippuvuuden kehittyminen (Vorma 1995).
Syömishäiriöt
Alustavien tutkimusten perusteella syömishäiriöt ja alkoholiongelmat liittyvät toisiinsa (Schuckit ym. 1996). Alkoholistinaisilla on todettu normaalia naisväestöä enemmän syömishäiriöitä (Peveler ja Fairburn 1990), ja etenkin bulimia nervosaa potevilla on lisääntynyt alkoholismiriski (Higuchi ym. 1993). Yhteyden varmistuminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.
Skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö
Alkoholista riippuvaisilla esiintyy elinaikana skitsofreniaa yli kolminkertaisesti verrattuna normaaliväestöön (Helzer ja Pryzbeck 1988). Koska skitsofrenia yleensä edeltää alkoholiriippuvuutta, sen oireet hallitsevat taudinkuvaa, eikä alkoholiriippuvuuden perinteisistä hoitomuodoista useinkaan ole apua. Kun skitsofreniaan liittyy alkoholiongelma, ovat retkahdukset ja toistuvat sairaalahoitojaksot yleisiä (Soni ja Browniee 1991). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaniseen vaiheeseen liittyy niin ikään runsasta alkoholinkäyttöä (Liskow ym. 1982). Tämäkin diagnoosiyhdistelmä merkitsee huonoa ennustetta (Himmelhoch 1979).
Persoonallisuushäiriöt
Alkoholista riippuvaisilla näyttää esiintyvän enemmän persoonallisuushäiriöitä kuin väestössä yleensä. Epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavilla alkoholismi on todettu 21 kertaa yleisemmäksi kuin muilla ihmisillä (Helzer ja Pryzbeck 1988). Elinaikana alkoholismiin liittyy epäsosiaalinen persoonallisuus 50 %:ssa tapauksista, ja jos alkoholiriippuvuuteen yhdistyy muu huumeriippuvuus, osuus on lähes 80 %. Lisäksi on raportoitu, että epäsosiaalisuuteen liittyy varhainen alkoholisoituminen ja huono ennuste (Meyer 1986).
Alkoholipsykoosit
Varsinaisia alkoholipsykooseja ovat juoppohulluus (delirium tremens), alkoholihallusinoosi, vainoharhaisuus (alkoholiparanoia) sekä ns. patologinen humala. Alkoholipsykoosien ilmaantuvuus on seurannut väestön alkoholinkäytön muutoksia. Alkoholipsykoosinkin taustalla saattaa olla jokin altistava tekijä, ja alkoholin käyttö voi toimia vain psykoottisuuden laukaisijana. Alkoholin keskushermostotoksisuuden ohella myös muilla biologisilla ja psykososiaalisilla tekijöillä saattaa olla osuutta alkoholipsykoosien puhkeamiseen. - Myrkytätkö mielesi?
Myrkytätkö mielesi? kirjoitti:
Pieni alkoholimäärä tilapäisesti nautittuna toimii nukahtamislääkkeenä, mutta sieto kehittyy helposti. Runsas kertajuominen lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa mutta muuttaa unen katkonaiseksi häiritsemällä REM-univaihetta ja heikentäen täten unen laatua. Krooniset unihäiriöt ovat runsaan alkoholinkäytön yleisesti aiheuttama vaiva. Alkoholi muuttaa unen rakennetta, REM- unijaksot ja hidasaaltouni vähenevät, ja seurauksena on päiväväsymystä. Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, herkkäunisuutena tai aikaisena heräämisenä. Unihäiriöt ovat vaikeahoitoisia. Tehokkain hoito on alkoholin käytön lopettaminen. Uni- tai nukahtamislääkkeiden ja alkoholin samanaikaisen käytön vaaroja ovat (lääke)myrkytykset ja lääkeriippuvuuden kehittyminen (Vorma 1995).
Syömishäiriöt
Alustavien tutkimusten perusteella syömishäiriöt ja alkoholiongelmat liittyvät toisiinsa (Schuckit ym. 1996). Alkoholistinaisilla on todettu normaalia naisväestöä enemmän syömishäiriöitä (Peveler ja Fairburn 1990), ja etenkin bulimia nervosaa potevilla on lisääntynyt alkoholismiriski (Higuchi ym. 1993). Yhteyden varmistuminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.
Skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö
Alkoholista riippuvaisilla esiintyy elinaikana skitsofreniaa yli kolminkertaisesti verrattuna normaaliväestöön (Helzer ja Pryzbeck 1988). Koska skitsofrenia yleensä edeltää alkoholiriippuvuutta, sen oireet hallitsevat taudinkuvaa, eikä alkoholiriippuvuuden perinteisistä hoitomuodoista useinkaan ole apua. Kun skitsofreniaan liittyy alkoholiongelma, ovat retkahdukset ja toistuvat sairaalahoitojaksot yleisiä (Soni ja Browniee 1991). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaniseen vaiheeseen liittyy niin ikään runsasta alkoholinkäyttöä (Liskow ym. 1982). Tämäkin diagnoosiyhdistelmä merkitsee huonoa ennustetta (Himmelhoch 1979).
Persoonallisuushäiriöt
Alkoholista riippuvaisilla näyttää esiintyvän enemmän persoonallisuushäiriöitä kuin väestössä yleensä. Epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavilla alkoholismi on todettu 21 kertaa yleisemmäksi kuin muilla ihmisillä (Helzer ja Pryzbeck 1988). Elinaikana alkoholismiin liittyy epäsosiaalinen persoonallisuus 50 %:ssa tapauksista, ja jos alkoholiriippuvuuteen yhdistyy muu huumeriippuvuus, osuus on lähes 80 %. Lisäksi on raportoitu, että epäsosiaalisuuteen liittyy varhainen alkoholisoituminen ja huono ennuste (Meyer 1986).
Alkoholipsykoosit
Varsinaisia alkoholipsykooseja ovat juoppohulluus (delirium tremens), alkoholihallusinoosi, vainoharhaisuus (alkoholiparanoia) sekä ns. patologinen humala. Alkoholipsykoosien ilmaantuvuus on seurannut väestön alkoholinkäytön muutoksia. Alkoholipsykoosinkin taustalla saattaa olla jokin altistava tekijä, ja alkoholin käyttö voi toimia vain psykoottisuuden laukaisijana. Alkoholin keskushermostotoksisuuden ohella myös muilla biologisilla ja psykososiaalisilla tekijöillä saattaa olla osuutta alkoholipsykoosien puhkeamiseen.Juoppohulluus (delirium tremens) puhkeaa muutaman päivän kuluessa yhtäjaksoisesti pitkään jatkuneen alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Potilas on yleensä mies ja harvoin alle 30- vuotias. Tyypillisiä ensioireita ovat ruokahaluttomuus, levottomuus, ärtyneisyys ja unihäiriöt painajaisineen. Tilan edetessä aikaa esiintyä näköharhoja, pelkoa ja kauhua eikä potilas osaa arvioida aikaa eikä sijaintiaan. Syketaajuus kasvaa ja verenpaine kohoaa, ja vaikean juoppohulluuden taudinkuvaan kuuluvat grand mal -tyyppiset kouristukset. Tila on tällöin hengenvaarallinen ja vaatii kiireellistä sairaalahoitoa. Ajoissa hoidetun juoppohulluuden ennuste on hyvä, eikä tilasta jää pysyviä haittoja.
Alkoholihallusinoosi on nykyisin varsin yleinen alkoholipsykoosin muoto. Sille tyypillisiä ovat kuuloharhat, jotka ovat useimmiten sävyltään epämiellyttäviä, syyttäviä tai uhkaavia. Alkoholihallusinoosipotilaalle ei kehity fyysisiä oireita eikä motorista levottomuutta ja tajunta säilyy selvänä. Tämäkin sairaus alkaa yhtäjaksoisen juomiskauden jälkeen. Tila jää osalla potilaista krooniseksi ja muistuttaa taudinkuvaltaan skitsofreniaa. Rajankäynti alkoholideliriumin, alkoholihallusinoosin ja muiden psykoosien välillä onkin vaikeata. Alkoholinkäyttöön liittyvät lievät hallusinaatiot ovat nopeasti ohimeneviä ja avohoidossa hoidettavia. Vaikeimmat tapaukset kuuluvat sairaalahoitoon.
Alkoholiparanoia ilmenee vainoharhaisuutena, useimmiten sairaalloisena mustasukkaisuutena. Itsenäisenä alkoholipsykoosina paranoiaa voidaan pitää vain, kun se ilmenee alkoholin vaikutuksen alaisena ja on muulloin poissa. Tavallisesti potilas ei selvin päin muista humalan aikaista usein väkivaltaistakaan mustasukkaisuuttaan. - uudestaan.
Myrkytätkö mielesi? kirjoitti:
Juoppohulluus (delirium tremens) puhkeaa muutaman päivän kuluessa yhtäjaksoisesti pitkään jatkuneen alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Potilas on yleensä mies ja harvoin alle 30- vuotias. Tyypillisiä ensioireita ovat ruokahaluttomuus, levottomuus, ärtyneisyys ja unihäiriöt painajaisineen. Tilan edetessä aikaa esiintyä näköharhoja, pelkoa ja kauhua eikä potilas osaa arvioida aikaa eikä sijaintiaan. Syketaajuus kasvaa ja verenpaine kohoaa, ja vaikean juoppohulluuden taudinkuvaan kuuluvat grand mal -tyyppiset kouristukset. Tila on tällöin hengenvaarallinen ja vaatii kiireellistä sairaalahoitoa. Ajoissa hoidetun juoppohulluuden ennuste on hyvä, eikä tilasta jää pysyviä haittoja.
Alkoholihallusinoosi on nykyisin varsin yleinen alkoholipsykoosin muoto. Sille tyypillisiä ovat kuuloharhat, jotka ovat useimmiten sävyltään epämiellyttäviä, syyttäviä tai uhkaavia. Alkoholihallusinoosipotilaalle ei kehity fyysisiä oireita eikä motorista levottomuutta ja tajunta säilyy selvänä. Tämäkin sairaus alkaa yhtäjaksoisen juomiskauden jälkeen. Tila jää osalla potilaista krooniseksi ja muistuttaa taudinkuvaltaan skitsofreniaa. Rajankäynti alkoholideliriumin, alkoholihallusinoosin ja muiden psykoosien välillä onkin vaikeata. Alkoholinkäyttöön liittyvät lievät hallusinaatiot ovat nopeasti ohimeneviä ja avohoidossa hoidettavia. Vaikeimmat tapaukset kuuluvat sairaalahoitoon.
Alkoholiparanoia ilmenee vainoharhaisuutena, useimmiten sairaalloisena mustasukkaisuutena. Itsenäisenä alkoholipsykoosina paranoiaa voidaan pitää vain, kun se ilmenee alkoholin vaikutuksen alaisena ja on muulloin poissa. Tavallisesti potilas ei selvin päin muista humalan aikaista usein väkivaltaistakaan mustasukkaisuuttaan.Komorbiditeetti tarkoittaa kahden tai useamman ITSENÄISEN sairauden esiintymistä samanaikaisesti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Komorbiditeetti
Alkoholi aiheuttaa mm.masennusta. Se EI aiheuta skitsofreniaa.
Alkoholiongelmaisen hoito - www.kaypahoito.fi - Suositukset - alkoholilla
uudestaan. kirjoitti:
Komorbiditeetti tarkoittaa kahden tai useamman ITSENÄISEN sairauden esiintymistä samanaikaisesti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Komorbiditeetti
Alkoholi aiheuttaa mm.masennusta. Se EI aiheuta skitsofreniaa.
Alkoholiongelmaisen hoito - www.kaypahoito.fi - SuosituksetTaulukko 1. Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholin suurkulutus tai alkoholiongelma on syytä muistaa.
Alkoholimyrkytys , Ylipaino , Hypoglykemia (paaston yhteydessä), hypertriglyseridemia, suurentunut virtsahappopitoisuus ja kihti ,Haimatulehdus ,Alkoholimaksasairaus Syöpäsairaudet, Ripuli, Alkoholiepilepsia, Aivovammat , Aivoverenvuoto ,Dementia ,Wernicken taudin riski (tiamiinin puute),
Pikkuaivoatrofia (ataksia) ja polyneuropatia, Hormonihäiriöt,Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys, Unihäiriöt, Iho-ongelmat, Kardiomyopatia, Eteisvärinä, Kohonnut verenpaine
seuraavat mielenteveysongelmat;
-Masennuspotilaista 10–30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma
-Alkoholista riippuvaisista 30–60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio
-Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50028 - Myrkytänkö mieleni?
uudestaan. kirjoitti:
Komorbiditeetti tarkoittaa kahden tai useamman ITSENÄISEN sairauden esiintymistä samanaikaisesti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Komorbiditeetti
Alkoholi aiheuttaa mm.masennusta. Se EI aiheuta skitsofreniaa.
Alkoholiongelmaisen hoito - www.kaypahoito.fi - SuosituksetJos alkoholi paranoijaa, juoppohulluutta ja alkoholipsykoosia ei lasketa skitsofreniaksi (kuten ei pidäkään), niin en uskokaan alkoholin olevan skitsofrenian syy, mutta laukaisevana tekijänä se voi olla.
Sama pätee kannabikseen. Täällä kun on ollut paljon sellaista ilmapiiriä, että kannabis olisi jotenkin poikkeuksellisessa asemassa mielenterveysongelmien aiheuttajana (toisin kuin alkoholi), niin halusin vertailun vuoksi tuoda tietoa siitä, että mielenterveysongelmat kulkevat käsikädessä (oli sitten syys tai seuraus) alkoholiongelmien kanssa.
Kannabikselata vain puuttuu fyysisesti rappeuttavat tekijät, eli siten se poikkeaakin alkoholin luomista haitoista. Samoin kannabista on tavattoman vaikea kyteä väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja silloinkin kun voi, on kyseessä yleensä laittoman kannabiksen markkinoiden "selvittelyä" tai jokseenkin harvinainen itse vaikutuksen vuoksi nouseva agressiivisuus. Ja tätäkin tapahtuu niin harvoin, että pitää koluta koko maailmaa läpi, jotta tapauksia löytää, vaikka kannabis on eniten käytetty laiton päihde. Ja tapahtuu vain hyvin poikkeuksellisilla yksilöillä, joilla on paljon muitakin mielenterveydellisiä ongelmia. Samaa tapahtuu viinan voimalla paljon lähiöissä, baareissa, kodeissa joka viikonloppu ja huomattavasti enemmän kuin kannabiksen käyttäjien keskuudessa.
Kannabis on alkoholia (ja monta muutakin päihdettä) turvallisempi päihde. Mutta ei haitaton ja joillekin jopa hyvin haitallinen. That's it!
P.S.
En ole alkoholia vastaan, pidän oluesta, jos se pysyy viikonloppuna muutamassa. Ja joskus on arkenakin mukavana käydä työkavereiden kanssa ottatmassa kahdet ja jauhaa paskaa. - vielä.
Myrkytänkö mieleni? kirjoitti:
Jos alkoholi paranoijaa, juoppohulluutta ja alkoholipsykoosia ei lasketa skitsofreniaksi (kuten ei pidäkään), niin en uskokaan alkoholin olevan skitsofrenian syy, mutta laukaisevana tekijänä se voi olla.
Sama pätee kannabikseen. Täällä kun on ollut paljon sellaista ilmapiiriä, että kannabis olisi jotenkin poikkeuksellisessa asemassa mielenterveysongelmien aiheuttajana (toisin kuin alkoholi), niin halusin vertailun vuoksi tuoda tietoa siitä, että mielenterveysongelmat kulkevat käsikädessä (oli sitten syys tai seuraus) alkoholiongelmien kanssa.
Kannabikselata vain puuttuu fyysisesti rappeuttavat tekijät, eli siten se poikkeaakin alkoholin luomista haitoista. Samoin kannabista on tavattoman vaikea kyteä väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja silloinkin kun voi, on kyseessä yleensä laittoman kannabiksen markkinoiden "selvittelyä" tai jokseenkin harvinainen itse vaikutuksen vuoksi nouseva agressiivisuus. Ja tätäkin tapahtuu niin harvoin, että pitää koluta koko maailmaa läpi, jotta tapauksia löytää, vaikka kannabis on eniten käytetty laiton päihde. Ja tapahtuu vain hyvin poikkeuksellisilla yksilöillä, joilla on paljon muitakin mielenterveydellisiä ongelmia. Samaa tapahtuu viinan voimalla paljon lähiöissä, baareissa, kodeissa joka viikonloppu ja huomattavasti enemmän kuin kannabiksen käyttäjien keskuudessa.
Kannabis on alkoholia (ja monta muutakin päihdettä) turvallisempi päihde. Mutta ei haitaton ja joillekin jopa hyvin haitallinen. That's it!
P.S.
En ole alkoholia vastaan, pidän oluesta, jos se pysyy viikonloppuna muutamassa. Ja joskus on arkenakin mukavana käydä työkavereiden kanssa ottatmassa kahdet ja jauhaa paskaa.Alkoholinkäytön riskirajalla tarkoitetaan sitä määrää, joka jo todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja
-Kohtuukäyttäjien terveys on keskimäärin hieman parempi ja suurkuluttajien huomattavasti heikompi kuin raittiiden.
Kohtuullisella alkoholinkäytöllä on eräissä väestöryhmissä havaittu olevan suotuisiakin vaikutuksia:
-Kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sappikivitautiin
-Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen
- ja ehkä dementiaan
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50028
Mielenterveys:
-Alkoholi aiheuttaa masennusta
-Delirium tremens (juoppohulluus) on harvinainen vaikea vieroitusoireyhtymä, joka ilmaantuu 24–150 tunnin kuluttua pitkäaikaisen jatkuvan alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Oireita ovat autonominen ja psykomotorinen hyperaktiivisuus (hikoilu, takykardia, vapina, levottomuus), puhevaikeudet, desorientaatio ja hallusinaatiot. Tila saattaa olla hengenvaarallinen.
Vieroitusoireita ilmaantuu, kun päihteeseen sopeutuneen hermoston toiminta muuttuu äkkiä päihteen poistuessa elimistöstä. Hermoston adaptaatio päihteeseen jää jäljelle, ja hermosto tulee "yliaktiiviseksi".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.702012Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641559- 1451448
- 901318
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491260Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2741090- 751002
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi124991- 110967
Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin51802