Minne digikuvat talteen?

videomateriaali tulisi siirtää kaitafilmille sen säilymisen turvaamiseksi.

Samoin kaikki kirjoitti:

videomateriaali tulisi siirtää kaitafilmille sen säilymisen turvaamiseksi.

Olen laittanut koneen lisäksi kuvat muistitikuille, olettaen että tikku on varma säilytys?
Eikö siis tieto (kuvat) nyt pysykään tikulla vuosikymmeniä edes? Luulisi nyt joka tapauksessa, vaikka koneet kehittyvät, että ne edelleen pystyvät (ja paremminkin) lukemaan muistitikkua?
Miksi muuten muistitikkuja myytäisiin niin älyttömän paljon ja toisaalta; jos niissä ei olisi muisti kauaakaan käytettävissä, niin ei kai niiden nimessäkään sopisi olla "muisti". Silloinhan sen pitäisi olla nimeltään vain "väliaikaisen muistin tikku" :-)

Digitys kirjoitti:

Olen laittanut koneen lisäksi kuvat muistitikuille, olettaen että tikku on varma säilytys?
Eikö siis tieto (kuvat) nyt pysykään tikulla vuosikymmeniä edes? Luulisi nyt joka tapauksessa, vaikka koneet kehittyvät, että ne edelleen pystyvät (ja paremminkin) lukemaan muistitikkua?
Miksi muuten muistitikkuja myytäisiin niin älyttömän paljon ja toisaalta; jos niissä ei olisi muisti kauaakaan käytettävissä, niin ei kai niiden nimessäkään sopisi olla "muisti". Silloinhan sen pitäisi olla nimeltään vain "väliaikaisen muistin tikku" :-)

Lue lisää

Tikku on varmempi kuin kiintolevy tai dvd mutta täysin varma ei sekään elektroniset komponentit voi hajota milloin tahansa. Melko paljon saa tikkuja ostella jos meinaa säilyttää muutakin kuin 800x600 kokoisia jpeg-kuvia.

ainakin cd-levy on jo kestänyt pitempään kuin esim c-kasetti (musiikkitallennusvälineenä kylläkin), eli kohta 30 v., että ei ne niin ihan äkkiä muutu.

kestääjakestää kirjoitti:

ainakin cd-levy on jo kestänyt pitempään kuin esim c-kasetti (musiikkitallennusvälineenä kylläkin), eli kohta 30 v., että ei ne niin ihan äkkiä muutu.

tarkoitan siis formaattina, en fyysistä kestoa.

samaa mieltä.

Ei paperikopio todellakaan ole varma tapa. Suurin osa historian aikana otetuista paperikuvista on tuhoutunut tavalla tai toisella. Me vain emme tiedä siitä, koska ne ovat tuhoutuneet. Tässä on perspektiiviharha. Vanhoista näemme vain ne, jotka ovat säilyneet. Uusista näemme kaikki kuvat, jotka voivat tuhoutua.

Digitaalisen tiedon varmuus on sen helppo kopioitavuus. Digitalinen tieto ei ole sidottu mihinkään mediaan vaan media on vain väline sen säilyttämiseen. Tallennuskapasiteetin jatkuva kehitys tekee vanhan tiedon säilyttämisen yhä helpommaksi. Minulla on tallessa käytännössä kaikki tuottamani digitaalinen materiaali (poislukien vanhat versiot ja sellaiset, jotka olen tuhonnut tarkoituksella) lähes 30 vuoden ajalta. Alkuperäinen media on ollut kasetti, lerppu tai korppu sekä kiintolevyt. Periaatteessa pystyisin lukemaan kaikkia näitä yhä. mutta ei ole tarvetta. Paperi- ja diakuvia tuolta ajalta on minulla tuhoutunut.

Kopioimalla säilyttäminen ei ole mikään uusi idea. Miten kuvittelet antiikin kirjallisuuden tai vaikka Raamatun säilyneen? Vanhimmat säilyneet teokset ovat alle tuhat vuotta vanhoja. Nykytekniikka tekee tämän vain entistä helpommaksi. Kopioiminen myös mahdollistaa tiedon helpon jakamisen. Niitä kuvia ei tarvitse hukata jonnekin ullakolle, josta omaiset sitten löytävät ne.

Lisäksi en näe mitään syytä miksi DVD-levyjä tai USB-kovalevyjä ei voisi lukea huvin pitkään. Niin kauan, kun ihmisillä on kiinnosta niiden lukemiseen on laitteita, joilla niitä voi lukea. Tolanne on aivan eri kuin joissain 8 tuuman disketeissä, joita käytetään esimerkkinä. Niille ei tallennettu yleisesti kiinnostavaa tietoa, vaan hyvin siihen aikaan tai tiettyyn laitteeseen sidottua tietoa.

nimimerkk11 kirjoitti:

Tikku on varmempi kuin kiintolevy tai dvd mutta täysin varma ei sekään elektroniset komponentit voi hajota milloin tahansa. Melko paljon saa tikkuja ostella jos meinaa säilyttää muutakin kuin 800x600 kokoisia jpeg-kuvia.

Lue lisää

Minä olen nähnyt tapauksen, jossa viallinen USB-portti tuhosi hetkessä muistitukun. Muistitikku voi pienenä myös helposti hukkua. Tikkujen hinta on myös kallis eikä ole juuripudonnut pariin vuoteen.

Digitys kirjoitti:

Olen laittanut koneen lisäksi kuvat muistitikuille, olettaen että tikku on varma säilytys?
Eikö siis tieto (kuvat) nyt pysykään tikulla vuosikymmeniä edes? Luulisi nyt joka tapauksessa, vaikka koneet kehittyvät, että ne edelleen pystyvät (ja paremminkin) lukemaan muistitikkua?
Miksi muuten muistitikkuja myytäisiin niin älyttömän paljon ja toisaalta; jos niissä ei olisi muisti kauaakaan käytettävissä, niin ei kai niiden nimessäkään sopisi olla "muisti". Silloinhan sen pitäisi olla nimeltään vain "väliaikaisen muistin tikku" :-)

Lue lisää

Muistitikku on kätevä pienten tietomäärien mukana kuljettamiseen. Valokuville se on liian pieni. Se tikku ei ole sen kummempaa muistia kuin se kameran muistikorttikaan. Siis jos flashilla aikoo säilyttää, niin samantien voi ostaa aina kortin täyttyessä uuden kortin ja säilyttää kuvat korteilla. Tietysti, jos ottaa paljon kuvia, joista säilyttää vain osan, on tämä hankalaa.

Yksinkertaisin varmuuskopioväline nykyään on irtokovalevy. 40-50 eurolla saa 2,5 tuumaisen levyn, joka mahtuu povitaskuun. Sille mahtuu n. sata tuhatta valokuvaa. Varmuuskopioita tulee kuitenkin mielellään olla useampia. Tässä voi lisäksi käyttää esimerkiksi DVD:tä. Jos on useita koneita voi kuvat säilyttää jokaisella jne.

kestääjakestää kirjoitti:

ainakin cd-levy on jo kestänyt pitempään kuin esim c-kasetti (musiikkitallennusvälineenä kylläkin), eli kohta 30 v., että ei ne niin ihan äkkiä muutu.

C-kasetti tuli 1960-luvulla. Osa käyttää sitä vieläkin, vaikka kasettien myynti romahti n. vuoden 1998 paikkeilla. CD:llä on vielä hieman matkaa siihen, että se olisi kestänyt pidempään.

okaro kirjoitti:

C-kasetti tuli 1960-luvulla. Osa käyttää sitä vieläkin, vaikka kasettien myynti romahti n. vuoden 1998 paikkeilla. CD:llä on vielä hieman matkaa siihen, että se olisi kestänyt pidempään.

Lue lisää

ja kasetti ei kun kestää ja kestää

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/C-kasettien myynti kääntyi kasvuun/1135246054019

okaro kirjoitti:

Ei paperikopio todellakaan ole varma tapa. Suurin osa historian aikana otetuista paperikuvista on tuhoutunut tavalla tai toisella. Me vain emme tiedä siitä, koska ne ovat tuhoutuneet. Tässä on perspektiiviharha. Vanhoista näemme vain ne, jotka ovat säilyneet. Uusista näemme kaikki kuvat, jotka voivat tuhoutua.

Digitaalisen tiedon varmuus on sen helppo kopioitavuus. Digitalinen tieto ei ole sidottu mihinkään mediaan vaan media on vain väline sen säilyttämiseen. Tallennuskapasiteetin jatkuva kehitys tekee vanhan tiedon säilyttämisen yhä helpommaksi. Minulla on tallessa käytännössä kaikki tuottamani digitaalinen materiaali (poislukien vanhat versiot ja sellaiset, jotka olen tuhonnut tarkoituksella) lähes 30 vuoden ajalta. Alkuperäinen media on ollut kasetti, lerppu tai korppu sekä kiintolevyt. Periaatteessa pystyisin lukemaan kaikkia näitä yhä. mutta ei ole tarvetta. Paperi- ja diakuvia tuolta ajalta on minulla tuhoutunut.

Kopioimalla säilyttäminen ei ole mikään uusi idea. Miten kuvittelet antiikin kirjallisuuden tai vaikka Raamatun säilyneen? Vanhimmat säilyneet teokset ovat alle tuhat vuotta vanhoja. Nykytekniikka tekee tämän vain entistä helpommaksi. Kopioiminen myös mahdollistaa tiedon helpon jakamisen. Niitä kuvia ei tarvitse hukata jonnekin ullakolle, josta omaiset sitten löytävät ne.

Lisäksi en näe mitään syytä miksi DVD-levyjä tai USB-kovalevyjä ei voisi lukea huvin pitkään. Niin kauan, kun ihmisillä on kiinnosta niiden lukemiseen on laitteita, joilla niitä voi lukea. Tolanne on aivan eri kuin joissain 8 tuuman disketeissä, joita käytetään esimerkkinä. Niille ei tallennettu yleisesti kiinnostavaa tietoa, vaan hyvin siihen aikaan tai tiettyyn laitteeseen sidottua tietoa.

Lue lisää

perustelut:
-"Ei paperikopio todellakaan ole varma tapa. Suurin osa historian aikana otetuista paperikuvista on tuhoutunut tavalla tai toisella".
-"Paperi- ja diakuvia tuolta ajalta on minulla tuhoutunut".

meinaakko että tuossa "tapauksessa" mikään muukaan "tallennusmuoto" olis "säilynyt"???

nuo sinun kirjoitti:

perustelut:
-"Ei paperikopio todellakaan ole varma tapa. Suurin osa historian aikana otetuista paperikuvista on tuhoutunut tavalla tai toisella".
-"Paperi- ja diakuvia tuolta ajalta on minulla tuhoutunut".

meinaakko että tuossa "tapauksessa" mikään muukaan "tallennusmuoto" olis "säilynyt"???

Lue lisää

Minulla henkilökohtaisesti digitaalinen informaatio on säilynyt parhaiten.

"tapa on vedostaa22.9.2010 22:02"

mistä ihmeestä tuollaisia keksit, ??

meillä aloitettiin CD- polttaminen 1994, laite maksoi 38 000 mk ja levyt 10 kpl sarjassa yli 100 mk kappale,
jokainen levy toimii aivan täysin, ainakin meidän Windows 7 aukaisee kaikki.

tosin olemme kyllä kaikissa kuvissa suorittaneet valoisuuden ja värisäädöt uudelleen, sen aikaiset monitorit olivat todella erilaisia, jokainen monitori oli erilainen ja tallettaneet uudet kuvat uudelleen sekä koneelle että DVD levyille.
Mutta vanhatkin "kullanväriset" TDK levyt toimivat täysin, jokainen kuva aukeaa, sekä useimmat sen aikaiset ohjelmatkin.

Toki kuvat säilyvät mustavalkoisena, mutta mitäpä arvoa niillä on ? ja maksavat yli 100 kertaa enemmän kuin säilyttäminen ulkopuolisilla kiintolevyillä.
Värikuvista säilyy kunnollisena vain 1/4 korkeintaan, mutta koskaan A4 kokoisista kuvista ei saa enää skannattua kunnollisia joita voisi katsella nykyisissä 32" tai suuremmissa telkkareissa.

Ainoa oikea tapa on PITÄÄ aina kuvat tietokoneella ja ostaa ulkoinen jolle levy varmuuskopioi ja lisäksi on hyvä polttaa aina kun tulee 4 Gt uutta materiaalia DVD levylle.
Koskaan ohjelmat eivät muutu kerralla, niin paljoa että kuvat eivät enää aukeaisi,

Nettiin ei kannatta laittaa missään nimessä sellaisia kuvia joissa on omia tai kavereiden nimiä,
osoiteta tms minkäänlaista tietoa,
siitä tulee todennäköisesti enemmän tai vähemmän harmia, maailma muuttuu nykyään kova tahtia.

(usealta taholta on kyllä varoiteltu, mutta useallakaan se ei tahdo mennä kaaliin, varsinkaan ensimäisen 10-vuoden aikana kun tietokoneita käyttää.
meidänkin juttuja löytyy 1997 vuodelta, jos vain oikean hakusanan tai nimen laitaa)

Ei edes oikealla nimellä olevaan sähköpostiin saa kirjoittaa tai varmuuskopioida mitään tärkeää tietoa,
sellaiseen kannatta avata sp. jossa ei oel mitään nimeen viittaavaa.

nuo sinun kirjoitti:

perustelut:
-"Ei paperikopio todellakaan ole varma tapa. Suurin osa historian aikana otetuista paperikuvista on tuhoutunut tavalla tai toisella".
-"Paperi- ja diakuvia tuolta ajalta on minulla tuhoutunut".

meinaakko että tuossa "tapauksessa" mikään muukaan "tallennusmuoto" olis "säilynyt"???

Lue lisää

perustelut:
-"Ei paperikopio todellakaan ole varma tapa. Suurin osa historian aikana otetuista paperikuvista on tuhoutunut tavalla tai toisella".
-"Paperi- ja diakuvia tuolta ajalta on minulla tuhoutunut".

meinaakko että tuossa "tapauksessa" mikään muukaan "tallennusmuoto" olis "säilynyt"???
==========================================================================


Ainakin meillä on värit muuttuneet jo 1994-2000 luvun 10x15 cm paperikuvista ja muuttuu edelleen,
muuttuu niin paljon että olemme heitteet niitä jo yli puolet pois.
Suurimmasta osasta ei saa skannattua ja korjattua kunnollista kuvaa jota katseli tietokonenäytöllä edes A4 kokoisena.
Mitkään Digitaaliseen muotoon tallennetut kuvat eivät ole muuttuneet lainkaan,
vieläkin olemme onnellisia kun aloitimme Digikuvauksen 1996 vaikka se olikin hyvin kallista, onneksi vuokrasimme kameroita, poltimme CD-levyiksi heidän kuvansa yms., näin saimme rahamme takaisin.

Ei ainakaan nykyään kannata valokuvia tehdä säilytysmielessä, ei tosiaan, osa vanhenee jo 5-vuodessa,
vai ne kannattaa tehdä, tai itse tulostaa jotka heti laittaa näytille.

väärin meni> kirjoitti:

"tapa on vedostaa22.9.2010 22:02"

mistä ihmeestä tuollaisia keksit, ??

meillä aloitettiin CD- polttaminen 1994, laite maksoi 38 000 mk ja levyt 10 kpl sarjassa yli 100 mk kappale,
jokainen levy toimii aivan täysin, ainakin meidän Windows 7 aukaisee kaikki.

tosin olemme kyllä kaikissa kuvissa suorittaneet valoisuuden ja värisäädöt uudelleen, sen aikaiset monitorit olivat todella erilaisia, jokainen monitori oli erilainen ja tallettaneet uudet kuvat uudelleen sekä koneelle että DVD levyille.
Mutta vanhatkin "kullanväriset" TDK levyt toimivat täysin, jokainen kuva aukeaa, sekä useimmat sen aikaiset ohjelmatkin.

Toki kuvat säilyvät mustavalkoisena, mutta mitäpä arvoa niillä on ? ja maksavat yli 100 kertaa enemmän kuin säilyttäminen ulkopuolisilla kiintolevyillä.
Värikuvista säilyy kunnollisena vain 1/4 korkeintaan, mutta koskaan A4 kokoisista kuvista ei saa enää skannattua kunnollisia joita voisi katsella nykyisissä 32" tai suuremmissa telkkareissa.

Ainoa oikea tapa on PITÄÄ aina kuvat tietokoneella ja ostaa ulkoinen jolle levy varmuuskopioi ja lisäksi on hyvä polttaa aina kun tulee 4 Gt uutta materiaalia DVD levylle.
Koskaan ohjelmat eivät muutu kerralla, niin paljoa että kuvat eivät enää aukeaisi,

Nettiin ei kannatta laittaa missään nimessä sellaisia kuvia joissa on omia tai kavereiden nimiä,
osoiteta tms minkäänlaista tietoa,
siitä tulee todennäköisesti enemmän tai vähemmän harmia, maailma muuttuu nykyään kova tahtia.

(usealta taholta on kyllä varoiteltu, mutta useallakaan se ei tahdo mennä kaaliin, varsinkaan ensimäisen 10-vuoden aikana kun tietokoneita käyttää.
meidänkin juttuja löytyy 1997 vuodelta, jos vain oikean hakusanan tai nimen laitaa)

Ei edes oikealla nimellä olevaan sähköpostiin saa kirjoittaa tai varmuuskopioida mitään tärkeää tietoa,
sellaiseen kannatta avata sp. jossa ei oel mitään nimeen viittaavaa.

Lue lisää

Tässä on eroja sinä mitä ihmiset ajattelevat valokuvana. Toisille se kymppikuva on se varsinainen valokuva ja muu on vain välivaihe. Onpa jopa kuvaajia, jotka suoraan teettävät kortilta kuvat ja tyhjentävät kortin. Minulle se kamerasta tullut kuva on se kuva ja tulosteet ovat vain tulosteita.

Minulla kuvat on jokaisella kovalevylläni. Otan päivittäin backupit kovalevylle. Noin viikottain varmistan myös DVD:lle. Ajoittain kopin myös parille muulle irtokovalevylleni.

okaro kirjoitti:

Muistitikku on kätevä pienten tietomäärien mukana kuljettamiseen. Valokuville se on liian pieni. Se tikku ei ole sen kummempaa muistia kuin se kameran muistikorttikaan. Siis jos flashilla aikoo säilyttää, niin samantien voi ostaa aina kortin täyttyessä uuden kortin ja säilyttää kuvat korteilla. Tietysti, jos ottaa paljon kuvia, joista säilyttää vain osan, on tämä hankalaa.

Yksinkertaisin varmuuskopioväline nykyään on irtokovalevy. 40-50 eurolla saa 2,5 tuumaisen levyn, joka mahtuu povitaskuun. Sille mahtuu n. sata tuhatta valokuvaa. Varmuuskopioita tulee kuitenkin mielellään olla useampia. Tässä voi lisäksi käyttää esimerkiksi DVD:tä. Jos on useita koneita voi kuvat säilyttää jokaisella jne.

Lue lisää

Nyt jo, vaikka digikuvaus on alkutekijöissään, on havaittavissa että alkaa noita tikkuja kertyä...

okaro kirjoitti:

Tässä on eroja sinä mitä ihmiset ajattelevat valokuvana. Toisille se kymppikuva on se varsinainen valokuva ja muu on vain välivaihe. Onpa jopa kuvaajia, jotka suoraan teettävät kortilta kuvat ja tyhjentävät kortin. Minulle se kamerasta tullut kuva on se kuva ja tulosteet ovat vain tulosteita.

Minulla kuvat on jokaisella kovalevylläni. Otan päivittäin backupit kovalevylle. Noin viikottain varmistan myös DVD:lle. Ajoittain kopin myös parille muulle irtokovalevylleni.

Lue lisää

valmista vedosta ovat välivaiheita.

väärin meni> kirjoitti:

"tapa on vedostaa22.9.2010 22:02"

mistä ihmeestä tuollaisia keksit, ??

meillä aloitettiin CD- polttaminen 1994, laite maksoi 38 000 mk ja levyt 10 kpl sarjassa yli 100 mk kappale,
jokainen levy toimii aivan täysin, ainakin meidän Windows 7 aukaisee kaikki.

tosin olemme kyllä kaikissa kuvissa suorittaneet valoisuuden ja värisäädöt uudelleen, sen aikaiset monitorit olivat todella erilaisia, jokainen monitori oli erilainen ja tallettaneet uudet kuvat uudelleen sekä koneelle että DVD levyille.
Mutta vanhatkin "kullanväriset" TDK levyt toimivat täysin, jokainen kuva aukeaa, sekä useimmat sen aikaiset ohjelmatkin.

Toki kuvat säilyvät mustavalkoisena, mutta mitäpä arvoa niillä on ? ja maksavat yli 100 kertaa enemmän kuin säilyttäminen ulkopuolisilla kiintolevyillä.
Värikuvista säilyy kunnollisena vain 1/4 korkeintaan, mutta koskaan A4 kokoisista kuvista ei saa enää skannattua kunnollisia joita voisi katsella nykyisissä 32" tai suuremmissa telkkareissa.

Ainoa oikea tapa on PITÄÄ aina kuvat tietokoneella ja ostaa ulkoinen jolle levy varmuuskopioi ja lisäksi on hyvä polttaa aina kun tulee 4 Gt uutta materiaalia DVD levylle.
Koskaan ohjelmat eivät muutu kerralla, niin paljoa että kuvat eivät enää aukeaisi,

Nettiin ei kannatta laittaa missään nimessä sellaisia kuvia joissa on omia tai kavereiden nimiä,
osoiteta tms minkäänlaista tietoa,
siitä tulee todennäköisesti enemmän tai vähemmän harmia, maailma muuttuu nykyään kova tahtia.

(usealta taholta on kyllä varoiteltu, mutta useallakaan se ei tahdo mennä kaaliin, varsinkaan ensimäisen 10-vuoden aikana kun tietokoneita käyttää.
meidänkin juttuja löytyy 1997 vuodelta, jos vain oikean hakusanan tai nimen laitaa)

Ei edes oikealla nimellä olevaan sähköpostiin saa kirjoittaa tai varmuuskopioida mitään tärkeää tietoa,
sellaiseen kannatta avata sp. jossa ei oel mitään nimeen viittaavaa.

Lue lisää

16 vuotta.
Palataan asiaan vaikka vuonna 2044, ja katsotaan kummasta saa paremmin selvää, siitä TDK:n kullanvärisestä CD-levystä, vaiko siitä mustavalkoisesta paperivedoksesta.

Digitys kirjoitti:

Nyt jo, vaikka digikuvaus on alkutekijöissään, on havaittavissa että alkaa noita tikkuja kertyä...

Jos vertaa eri medioita koon hinnan ja kapasiteetin suhteen on mielestäni tällä hetkellä 2,5 tuuman kovalevy optimi useimmissa tapauksissa. Tosin pieneen käyttöön 1,8 tuumainenkin voi olla kätevä.

Media       Paino Kps Hinta €/GB
HDD 3,5 1000 1000 76,9 0,08
HDD 2,5 170 500 64,9 0,13
HDD 1,8 85 160 79,9 0,50
Muistitikku 10 16 29,9 1,87
DVD         20 4,7 0,3 0,06

2,5 tuumainen on myös pienin laskettaessa em. medioista paino gigaa kohden: n. 0,35 g/GB.

okaro kirjoitti:

Jos vertaa eri medioita koon hinnan ja kapasiteetin suhteen on mielestäni tällä hetkellä 2,5 tuuman kovalevy optimi useimmissa tapauksissa. Tosin pieneen käyttöön 1,8 tuumainenkin voi olla kätevä.

Media       Paino Kps Hinta €/GB
HDD 3,5 1000 1000 76,9 0,08
HDD 2,5 170 500 64,9 0,13
HDD 1,8 85 160 79,9 0,50
Muistitikku 10 16 29,9 1,87
DVD         20 4,7 0,3 0,06

2,5 tuumainen on myös pienin laskettaessa em. medioista paino gigaa kohden: n. 0,35 g/GB.

Lue lisää

onko hinta ratkaiseva ”jos haluaa katsoa niitä uudestaan 10, 20 tai jopa 50 vuoden kuluttua?”?

eri medioita” kirjoitti:

onko hinta ratkaiseva ”jos haluaa katsoa niitä uudestaan 10, 20 tai jopa 50 vuoden kuluttua?”?

Hinta on aina ratkaiseva. Hinta määrää esimerkiksi sen, kuinka monta varmuuskopiota on valmis ottamaan. Jos asiaa ajattelee 10 tai peräti 50 vuoden tähtäimellä, ei sillä tänään hankitulla medialla ole väliä. Tieto kopioidaan sinä aikana moneen kertaan. Kovalevyn etu DVD:ihin verrattuna onkin osaltaan siinä, että siitä sen materiaalin kopioi paljon helpommin muulle medialle.

Minä kertakaikkiaan en ymmärrä tuota mediatyyppiin fiksautumista. Miksi ihmeessä sen median pitäisi olla luettavissa 50 vuoden päästä. Tuo on joku käsittämätön jäänne analogiajoilta, jolloin jokainen kopiointi heikensi laatua.

on kulunut vasta kirjoitti:

16 vuotta.
Palataan asiaan vaikka vuonna 2044, ja katsotaan kummasta saa paremmin selvää, siitä TDK:n kullanvärisestä CD-levystä, vaiko siitä mustavalkoisesta paperivedoksesta.

Lue lisää

Et vieläkään ole ymmärtänyt, että kannattaa suosiolla jättää se ullakolle unohtaminen pois siitä' kuvien säilyttämisestä. Miten kopioit sen paperivedoksen?

okaro kirjoitti:

Et vieläkään ole ymmärtänyt, että kannattaa suosiolla jättää se ullakolle unohtaminen pois siitä' kuvien säilyttämisestä. Miten kopioit sen paperivedoksen?

50 vuoden kuluttua saada kopio, niin vaikka scannaamalla sitten (voisi muuten kuvitella että siihen maailmanaikaan sekin tekniikan ala on aikalailla kehittynyt nykypäivään verrattuna). Todennäköisesti siten saadaan paras mahdollinen kopio aikaan, koska digitaalista originaaliahan ei saa niin kauan kuitenkaan säilymään.

vedoksesta on pakko kirjoitti:

50 vuoden kuluttua saada kopio, niin vaikka scannaamalla sitten (voisi muuten kuvitella että siihen maailmanaikaan sekin tekniikan ala on aikalailla kehittynyt nykypäivään verrattuna). Todennäköisesti siten saadaan paras mahdollinen kopio aikaan, koska digitaalista originaaliahan ei saa niin kauan kuitenkaan säilymään.

Lue lisää

Mitä tarkoitat digitaalisella originaalilla? Jollekin tietylle medialle tallennettua kappaletta. Ei sen tarvitsekaan säilyä. Millä kuvittelet sen paperikuvasi säilyvän? Minulla on digitalista informaatiota, joka on lähes 30 vuotta vanhaa.

okaro kirjoitti:

Mitä tarkoitat digitaalisella originaalilla? Jollekin tietylle medialle tallennettua kappaletta. Ei sen tarvitsekaan säilyä. Millä kuvittelet sen paperikuvasi säilyvän? Minulla on digitalista informaatiota, joka on lähes 30 vuotta vanhaa.

Lue lisää

ja mieluusti pimeässä. Vaikka sata vuotta. Ilman että sitä pitää määrävälein varmuuskopioida uudelle medialle, koska vanha voi lakata yhtäkkiä toimimasta, tai koska sen vanhan median 'lukutaito' hautautuu teknisen kehityksen sedimentin alle...

Sen paperikuvan tulkitsemiseen sadan vuoden jälkeenkin riittää ihminen.

säilyy kuivassa kirjoitti:

ja mieluusti pimeässä. Vaikka sata vuotta. Ilman että sitä pitää määrävälein varmuuskopioida uudelle medialle, koska vanha voi lakata yhtäkkiä toimimasta, tai koska sen vanhan median 'lukutaito' hautautuu teknisen kehityksen sedimentin alle...

Sen paperikuvan tulkitsemiseen sadan vuoden jälkeenkin riittää ihminen.

Lue lisää

säilyy tosi pitkään

säilyy kuivassa kirjoitti:

ja mieluusti pimeässä. Vaikka sata vuotta. Ilman että sitä pitää määrävälein varmuuskopioida uudelle medialle, koska vanha voi lakata yhtäkkiä toimimasta, tai koska sen vanhan median 'lukutaito' hautautuu teknisen kehityksen sedimentin alle...

Sen paperikuvan tulkitsemiseen sadan vuoden jälkeenkin riittää ihminen.

Lue lisää

Se säilyy, jos säilyy. Jos joku heittää sen roskiin, se ei säily. Kyllä digitaalinen on paljon varmempi säilymään. Kun kopioita on riittävästi, ei ne todellakaan tuosta vain lakkaa toimimasta.

okaro kirjoitti:

Se säilyy, jos säilyy. Jos joku heittää sen roskiin, se ei säily. Kyllä digitaalinen on paljon varmempi säilymään. Kun kopioita on riittävästi, ei ne todellakaan tuosta vain lakkaa toimimasta.

Lue lisää

tehdä N kappaletta. Ja säilyttää ne eri paikoissa.
Kova on teillä lapsukaisilla usko ja luottamus nykyajan vempeleisiin, mutta kyllä jossain kohdassa elämää teillekin vielä raaka todellisuus paljastuu...

okaro kirjoitti:

Se säilyy, jos säilyy. Jos joku heittää sen roskiin, se ei säily. Kyllä digitaalinen on paljon varmempi säilymään. Kun kopioita on riittävästi, ei ne todellakaan tuosta vain lakkaa toimimasta.

Lue lisää

"Jos joku heittää sen roskiin, se ei säily".

okaro kirjoitti:

Se säilyy, jos säilyy. Jos joku heittää sen roskiin, se ei säily. Kyllä digitaalinen on paljon varmempi säilymään. Kun kopioita on riittävästi, ei ne todellakaan tuosta vain lakkaa toimimasta.

Lue lisää

Digitaalinen tallenne tuhoutuu helposti itsestäänkin. Tällä hetkellä varmin media säilyvyyden kannalta on negatiivi. Mutta sekin tuhoutuu jos esim. kämppä palaa.

paperikuviakin voi kirjoitti:

tehdä N kappaletta. Ja säilyttää ne eri paikoissa.
Kova on teillä lapsukaisilla usko ja luottamus nykyajan vempeleisiin, mutta kyllä jossain kohdassa elämää teillekin vielä raaka todellisuus paljastuu...

Lue lisää

Toki voi tehdä, jos on miljonääri. Tajuat kai, miten suuri hintaero on paperi- ja digikuvan tallentamisen välillä. Paperikuva maksaa minimissään 10 senttiä. Gigaan mahtuu n. 500 kuvaa ja se maksaa luokkaa saman verran. Tajuat kai myös miten paljon enemmän tilaa ne paperikuvat vaativat. Paperikuvat eivät ole mikään vaihtoehto digikuvien säilytykseen.

anti okaro kirjoitti:

Digitaalinen tallenne tuhoutuu helposti itsestäänkin. Tällä hetkellä varmin media säilyvyyden kannalta on negatiivi. Mutta sekin tuhoutuu jos esim. kämppä palaa.

Digikuvat voidaan helposti suojata myös tulipalolta esimerkiksi tallentamalla verkkoon, viemällä kopio tallelokeroon tai vaikka antamalla kaverille säilytettäväksi. Mitä negatiiveihin tulee, minulla ei ole yhtään negatiivia kuvistani tallella. Ties missä ovat. Digitaalinen materiaali, mitä minulla on samoilta ajoilta on tallessa.

okaro kirjoitti:

Digikuvat voidaan helposti suojata myös tulipalolta esimerkiksi tallentamalla verkkoon, viemällä kopio tallelokeroon tai vaikka antamalla kaverille säilytettäväksi. Mitä negatiiveihin tulee, minulla ei ole yhtään negatiivia kuvistani tallella. Ties missä ovat. Digitaalinen materiaali, mitä minulla on samoilta ajoilta on tallessa.

Lue lisää

Verkkotallentimet ei ole ihan 100 % luotettavia, nekin toimii kiintolevyjen varassa. Myös negat voi viedä tallelokeroon, tai antaa kaverille säilytettäväksi. Pitää vain toivoa ettei kaverin kämppä pala, tai rosvo vie levyjä asunnosta.

nahkatikkari- kirjoitti:

Verkkotallentimet ei ole ihan 100 % luotettavia, nekin toimii kiintolevyjen varassa. Myös negat voi viedä tallelokeroon, tai antaa kaverille säilytettäväksi. Pitää vain toivoa ettei kaverin kämppä pala, tai rosvo vie levyjä asunnosta.

Lue lisää

Tuo on jo saivartelua. Ei ole uskottavaa, että samaan aikaan tulee tulipalo, joka tuhoaa kaikki paikalliset kopiot ja sitten verkkotallennin hajoaa eikä sitä muka olisi varmistettu.

Kuinka monella on negatiivit tallelokerossa? Etkö ymmärrä eroa negatiivin ja kopioiden välillä?

Oliko tuossa testissä mukana siis myös dvd-/ r -levyjä vaiko vain cd-r:iä?

Minulla ei ole koskaan hajonnut yhtään kovalevyä. Yksi kerran sekosi ja hukkasin siinä olleen datan suurimmaksi osaksi, mutta sama levy on edelleen käytössä eikä uusia ongelmia ole ollut.

> TM:n testissä 10 vuotta vanhoilla merkkilevyillä ei ollut havaittavissa muutoksia. Parilla levyllä virheet olivat jopa pienentyneet.

Ja sitten kun luetaan myös itse artikkeli eikä pelkkiä otsikoita, se virheiden määrän pienentymnenkin on huono juttu, koska se kertoo siitä, että levyn pinnalla tapahtuu muutoksia.

Itse en enää lasinalusiin (CD-levyt) luota pätkääkään. Polttelin aikanaan varmuuskopioita ja siinähän kävi niin, että polttava asema lahosi vanhuuttaa ja teki lopulta levyjä, jotka välittömästi polton jälkeen testattuina olivat OK, mutta 6 kk myöhemmin täysin lukukelvottomia. Tuoreella asemalla poltetut levyt toki kestivät, mutta jotenkin meni luotto tähän menetelmään.

Myöhemmin tulikin luettua, että juuri tällaisten ongelmien takia poltto pitäisi tehdä kahdella erimerkkisellä asemalla ja mielellään 3:lle erimerkkiselle levylle = 6 kopiota tiedosta, jonka halutaan säilyvän. Ei tule mitään - kun ei näille lasinalusille mahdu edes yhden kuvausreissun kuvat enää! Toki voidaan CD korvata DVD:llä, mutta niissä on ihan samat yhteensopivuus&luotettavuusongelmat edessä eikä kapasiteetti anna suuremmin aihetta juhlaan - kovalevyt ovat painelleet tässä lajissa ohi oikealta ja vasemmalta.

Jalkoihin ovat jääneet myös nauha-asemat (kokemusta on niistäkin)...

Eli pitkässä juoksussa ainaksi toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut kuvien säilytys koneen kovalevyllä PLUS varmuuskopio tai mieluummin kaksi kaapin perälle arkistoidulla, vanhalla kovalevyllä ja/tai ulkoisilla levyasemilla. Ei tarvi turata 50 levyn polttamisen kanssa ja, kyllä, vuodenkin kaapissa seissyt kovalevy lähtee käyntiin ja tiedot saa luettua (= ole tullut mitään muinaisten levyjen laakerien jumiutumisia vastaan).

> Älä säilytä kovalevyllä. Ne hajoavat ennen pitkää 100-varmasti!

Kuten lasinalusetkin. Ero on vaan siinä, että yhdellä kovalevyllä oleva aineisto on helppo kopioida uudelle kovalevylle. Kun lasinalusia alkaa olla hyllyssä 150 kpl, niin kuinkahan tarkkaan niiden kuntoa tulee seurattua & kopioitua uudelle medialle säännöllisin välein....?

> Voin vannoa, että voit lukea levyjä vielä 25 vuodenkin päästä silloisilla asemilla tai vanhalla Blue Ray -asemalla ja siirtää ne uudemmalle medialle.

Voin vannoa, että 25 vuoden kuluttua olet korviasi myöten kusessa, kun yrität metsästää 1) toimivaa blue ray asemaa ja 2) konetta, johon sen saisi kiinni.

Koita nyt vähän miettiä, millainen ero on 2010 ja 1985 tietokoneilla. Aika harvassa on 80-luvun tallennusmediaa eli5,25" lerppuja lukevat asemat nykykoneissa.... itseasiassa nykykoneissa ei enää taida edes olla ohjaimia, joihin ullakon kätköistä löytyneen 5,25" lerppuaseman saisi kiinni.

käytin myös vanhoja kovalevyjä mutta nyt kun saa 1T (Tera = 1000G = 1000'000M) levyjä kotelossa 79€ virtalähteineen niin käytän mieluummin uusia. Riittää kun kytkee USB liittimeen ja töpseliin ja kopiointi voi alkaa.

Mikä ihme voi olla tärkeämpää käyttöä kuin varmuuskopiointi?

okaro kirjoitti:

Mikä ihme voi olla tärkeämpää käyttöä kuin varmuuskopiointi?

> Mikä ihme voi olla tärkeämpää käyttöä kuin varmuuskopiointi?

EIkähän tässä ole kyse siitä, ettei kannata ostaa erikseen uutta varmuuskopiolevyjä (tai peräti useampaa kpl) ja jatkaa samalla taistelua tietokoneen vanhan, hitaan ja pieneksi käyvän levyn kanssa.

Kierrätysmenetelmässsä ostetaan uusi, entistä isompi ja NOPEAMPI kovalevy tietokoneeseen esim. joka vuosi ja siirretään vuoden käytössä ollut levy varmuuskopiolevyksi. Tässä käytössähän ei haittaa, vaikkei levy enää edustakaan nopeudeltaan ihan viimeisintä huutoa - eikä tilaa tarvita temppitiedostoillekaan yms joten varmuuskopiolevyn "käyttölevyä" pienempi kapasiteettikaan ei ole maailmanloppu. Kun "eläkeläislevyjä" on 2-3 kpl, alkaa luotettavuuskin olla kunnossa (=kaikki tieto ei häviä, vaikka salama iskisi varmuuskopioinnin aikana ja sekä alkuperäinen levy että 1 kopio tuhoutuisivat).

rahan hukkaa kirjoitti:

> Mikä ihme voi olla tärkeämpää käyttöä kuin varmuuskopiointi?

EIkähän tässä ole kyse siitä, ettei kannata ostaa erikseen uutta varmuuskopiolevyjä (tai peräti useampaa kpl) ja jatkaa samalla taistelua tietokoneen vanhan, hitaan ja pieneksi käyvän levyn kanssa.

Kierrätysmenetelmässsä ostetaan uusi, entistä isompi ja NOPEAMPI kovalevy tietokoneeseen esim. joka vuosi ja siirretään vuoden käytössä ollut levy varmuuskopiolevyksi. Tässä käytössähän ei haittaa, vaikkei levy enää edustakaan nopeudeltaan ihan viimeisintä huutoa - eikä tilaa tarvita temppitiedostoillekaan yms joten varmuuskopiolevyn "käyttölevyä" pienempi kapasiteettikaan ei ole maailmanloppu. Kun "eläkeläislevyjä" on 2-3 kpl, alkaa luotettavuuskin olla kunnossa (=kaikki tieto ei häviä, vaikka salama iskisi varmuuskopioinnin aikana ja sekä alkuperäinen levy että 1 kopio tuhoutuisivat).

Lue lisää

Kysymykseni oli osin ironinen. Se kuvasti sitä yleistä asennetta, että varmuuskopiointi on jotain toissijaista - ei niin tärkeää. Varmuuskopiointi on todella tärkeää. Varmistamaton tieto on menetetty tieto.

Kuka ihme ostaa tietokoneeseen uuden levyn joka vuosi?

Älä siirrä niitä kuvia minnekään vaan tee varmuuskopioita. Olennaista on, että kuvista on vähintään kolme eri kopiota.

Kannattaa laittaa ne jollekin luotetulle palvelimelle nettiin?

Oisko näin kirjoitti:

Kannattaa laittaa ne jollekin luotetulle palvelimelle nettiin?

Mikä on sellainen palvelin joka ei hukkaa kuvia edes kiintolevyjen rikkouduttua? Paljonko maksaa vuodessa?

näinkö ois? kirjoitti:

Mikä on sellainen palvelin joka ei hukkaa kuvia edes kiintolevyjen rikkouduttua? Paljonko maksaa vuodessa?

en laittaisi kuviani minnekkään palvelimelle! Joku roisto käy kuitenkin hakkeroimassa sitä ja pian kuvat onkin jossain päivälehtien sivuilla. Sitten nolottaa...

Paskapuheelta vaikuttaa sekin et digikopio on aina samanmoinen”
—joo ykköset ja nollat on ihan paskapuhetta, eikä nolla ole aina samanmoinen. Sitä voi olla esim täysin nolla tai melkein nolla.