kysymys

En minäkään. Kerran tilasin hiustenkuivaimen netistä ja päädyin palauttamaan sen Turkissa sijaitsevaan emoyrityksen pääkonttoriin vaimoni Marjan kanssa. Asuimme Kuusamossa tuolloin. Oli ehkä kuumimpia kesiä vuonna 1995. Hiukseni olivat paksut ja ilmeikkäät, pidin niitä usein poninhännällä mutta seksin aikana vaimoni aina halusi että pitäisin tukkaani auki. Hiukseni olivat käytännössä aina saunaillan jälkeen kolme päivää kosteat. En koskaan ajatellut että olisin hommannut hiustenkuivaajaa - luin Kotiliedestä niiden säteilyvaikutuksista, tai kännyköiden. Kirjastoomme ilmestyi värinäytöllinen IBM.
Kirjastonhoitaja kertoi minulle avuliaasti kuinka tällä Tieto-Koneella pääsisi Internetiin. Internettiin! Olin aina halunnut selvittää kirjastoni ip-osoitteen vuonna 1995 joten olin TODELLA innoissani tästä. Olinhan ammatiltani kaapelioitsija ja verkkoasentaja.
Ajattelin: tässä minä istun, ajan ja tiedon valtatiellä! Olin juuri selvittänyt paikalliskirjastomme julkisen ip-osoitteen (se oli neljä), ja pohdin mitä Internetillä olisi tarjottavaa minulle. Päädyin turkkilaisen, mutta luotettavan oloisen verkkokaupan sivuille. Innostuin! Kirjoja, seksikirjoja, levyjä, äänikirjoja ja C-Cassetella ruotsalaisen death metal -orkesterin Brugrhtorin demoja! Hiustenkuivaimia! Hiustenkuivaimia?
Niitä juuri!
Tilasin näitä 1000 kappaletta.
Sanomattakin on selvää ettei talouteni kestänyt moista pelleilyä. Vaimoni Tuula jätti minut ja menin 80-luvulla uusiin naimisiin Marjan kanssa. Tapasimme tanssilavalla oksennettuani neljän kaljan jälkeen. Hänen isänsä oli urkuri ja tatuointitaitelija. Hän polttomerkitsi meidät rakkautemme merkiksi.
Marjan kanssa pääätimme hiihtää Turkkiin ja erinäisen ryypiskelyn ja oksentamisen ohessa palauttaisimme jäljellä olevat 1 hiustenkuivaajainta.
Sanomattakin on selvää että panttasin hiustaenkuivaajan ostaakseni neljä suklaamunaa ja ponin ripulipaskaa. Hieroin ripulia kasvoilleni ja Marja jätti minut.

En enää koskaan tilaa nettikaupasta.

katuva setä kirjoitti:

En minäkään. Kerran tilasin hiustenkuivaimen netistä ja päädyin palauttamaan sen Turkissa sijaitsevaan emoyrityksen pääkonttoriin vaimoni Marjan kanssa. Asuimme Kuusamossa tuolloin. Oli ehkä kuumimpia kesiä vuonna 1995. Hiukseni olivat paksut ja ilmeikkäät, pidin niitä usein poninhännällä mutta seksin aikana vaimoni aina halusi että pitäisin tukkaani auki. Hiukseni olivat käytännössä aina saunaillan jälkeen kolme päivää kosteat. En koskaan ajatellut että olisin hommannut hiustenkuivaajaa - luin Kotiliedestä niiden säteilyvaikutuksista, tai kännyköiden. Kirjastoomme ilmestyi värinäytöllinen IBM.
Kirjastonhoitaja kertoi minulle avuliaasti kuinka tällä Tieto-Koneella pääsisi Internetiin. Internettiin! Olin aina halunnut selvittää kirjastoni ip-osoitteen vuonna 1995 joten olin TODELLA innoissani tästä. Olinhan ammatiltani kaapelioitsija ja verkkoasentaja.
Ajattelin: tässä minä istun, ajan ja tiedon valtatiellä! Olin juuri selvittänyt paikalliskirjastomme julkisen ip-osoitteen (se oli neljä), ja pohdin mitä Internetillä olisi tarjottavaa minulle. Päädyin turkkilaisen, mutta luotettavan oloisen verkkokaupan sivuille. Innostuin! Kirjoja, seksikirjoja, levyjä, äänikirjoja ja C-Cassetella ruotsalaisen death metal -orkesterin Brugrhtorin demoja! Hiustenkuivaimia! Hiustenkuivaimia?
Niitä juuri!
Tilasin näitä 1000 kappaletta.
Sanomattakin on selvää ettei talouteni kestänyt moista pelleilyä. Vaimoni Tuula jätti minut ja menin 80-luvulla uusiin naimisiin Marjan kanssa. Tapasimme tanssilavalla oksennettuani neljän kaljan jälkeen. Hänen isänsä oli urkuri ja tatuointitaitelija. Hän polttomerkitsi meidät rakkautemme merkiksi.
Marjan kanssa pääätimme hiihtää Turkkiin ja erinäisen ryypiskelyn ja oksentamisen ohessa palauttaisimme jäljellä olevat 1 hiustenkuivaajainta.
Sanomattakin on selvää että panttasin hiustaenkuivaajan ostaakseni neljä suklaamunaa ja ponin ripulipaskaa. Hieroin ripulia kasvoilleni ja Marja jätti minut.

En enää koskaan tilaa nettikaupasta.

Lue lisää

4/5

katuva setä kirjoitti:

En minäkään. Kerran tilasin hiustenkuivaimen netistä ja päädyin palauttamaan sen Turkissa sijaitsevaan emoyrityksen pääkonttoriin vaimoni Marjan kanssa. Asuimme Kuusamossa tuolloin. Oli ehkä kuumimpia kesiä vuonna 1995. Hiukseni olivat paksut ja ilmeikkäät, pidin niitä usein poninhännällä mutta seksin aikana vaimoni aina halusi että pitäisin tukkaani auki. Hiukseni olivat käytännössä aina saunaillan jälkeen kolme päivää kosteat. En koskaan ajatellut että olisin hommannut hiustenkuivaajaa - luin Kotiliedestä niiden säteilyvaikutuksista, tai kännyköiden. Kirjastoomme ilmestyi värinäytöllinen IBM.
Kirjastonhoitaja kertoi minulle avuliaasti kuinka tällä Tieto-Koneella pääsisi Internetiin. Internettiin! Olin aina halunnut selvittää kirjastoni ip-osoitteen vuonna 1995 joten olin TODELLA innoissani tästä. Olinhan ammatiltani kaapelioitsija ja verkkoasentaja.
Ajattelin: tässä minä istun, ajan ja tiedon valtatiellä! Olin juuri selvittänyt paikalliskirjastomme julkisen ip-osoitteen (se oli neljä), ja pohdin mitä Internetillä olisi tarjottavaa minulle. Päädyin turkkilaisen, mutta luotettavan oloisen verkkokaupan sivuille. Innostuin! Kirjoja, seksikirjoja, levyjä, äänikirjoja ja C-Cassetella ruotsalaisen death metal -orkesterin Brugrhtorin demoja! Hiustenkuivaimia! Hiustenkuivaimia?
Niitä juuri!
Tilasin näitä 1000 kappaletta.
Sanomattakin on selvää ettei talouteni kestänyt moista pelleilyä. Vaimoni Tuula jätti minut ja menin 80-luvulla uusiin naimisiin Marjan kanssa. Tapasimme tanssilavalla oksennettuani neljän kaljan jälkeen. Hänen isänsä oli urkuri ja tatuointitaitelija. Hän polttomerkitsi meidät rakkautemme merkiksi.
Marjan kanssa pääätimme hiihtää Turkkiin ja erinäisen ryypiskelyn ja oksentamisen ohessa palauttaisimme jäljellä olevat 1 hiustenkuivaajainta.
Sanomattakin on selvää että panttasin hiustaenkuivaajan ostaakseni neljä suklaamunaa ja ponin ripulipaskaa. Hieroin ripulia kasvoilleni ja Marja jätti minut.

En enää koskaan tilaa nettikaupasta.

Lue lisää

en usko