Rintojen pienennys

Kristiina S

Onko kokemuksia, olen harkinnut asiaa. Mielellään hyviä ja huonoja, tieto on tässä vaiheessa tervetullutta. Myös lääkäreiden nimiä. Ikäni 40 v ja lapset jo tehty.
Kiitos.

500

196739

Äänestä

    Vastaukset

    • Uusi minä

      Ajattelin vain näin äkkiseltään ottaa kantaa tähän rintojen pienennys asiaan. Olen 23v, ja itselleni tehtiin n.2,5 kuukautta sitten rintojen pienennys ja kohotus leikkaus. Päivääkään en sitä päätöstä ole katunut! En tiedä ovatko kaikki näin onnekkaita, mutta ainakin minulla tähän asti kaikki on sujunut hyvin, ja peilistä katsoo nyt takaisin paljon onnellisempi ja ilosempi sekä helpottuneempi/itsevarmempi minä! Tottakai jokaisessa leikkauksessa on aina omat riskinsä, sitä ei pidä vähätellä, mutta minä otin sen riskin ja selvisin siitä! Itse aloitin asian hoitamisen ottamalla yhteyttä Ludwig Oy:hyn Jyväskylässä ja totesin tämän paikan hyväksi ja ainakin minulle sopivaksi! Lykkyä tykö mitä ikinä sitten päätätkään!

      • Rentukka

        nyt on paljon kevyempi olo ja saa kauniita vaatteita päällensä minut leikkasi myös Ludwik oy:ssä oleva lääkäri Jussi Rintamäki
        kuka sinut leikkasi?


      • Uusi minä
        Rentukka kirjoitti:

        nyt on paljon kevyempi olo ja saa kauniita vaatteita päällensä minut leikkasi myös Ludwik oy:ssä oleva lääkäri Jussi Rintamäki
        kuka sinut leikkasi?

        Minut leikkasi Ludwig Oy:stä Asko Salmi. Mielestäni hän hoiti hommansa moitteettomasti ja oli rento ja rehellinen lääkäri! Kertoi hyviä ja huonoja puolia suoraan ja kiertelemättä! Lähellä oli että peruutin jo koko leikkauksenkin yhdessä vaiheessa, mutta peiliin katsominen sai taas mielen muuttumaan! Ja niinkuin aikaisemmin jo kerroinkin, katunut en ole! =) Ainoa haittapuoli minkä tässä olen "kohdannut" ovat väistämättömästi jäävät arvet..Ja vielä tässä vaiheessa ne ovat todella näkyvät.. Onko kellään kokemuksia jo parantuneista arvista?? Muuttuuko väri todellakin punaisesta vaaleaksi? Näin minulle ainakin lupailtiin!


      • Auringonpaiste
        Uusi minä kirjoitti:

        Minut leikkasi Ludwig Oy:stä Asko Salmi. Mielestäni hän hoiti hommansa moitteettomasti ja oli rento ja rehellinen lääkäri! Kertoi hyviä ja huonoja puolia suoraan ja kiertelemättä! Lähellä oli että peruutin jo koko leikkauksenkin yhdessä vaiheessa, mutta peiliin katsominen sai taas mielen muuttumaan! Ja niinkuin aikaisemmin jo kerroinkin, katunut en ole! =) Ainoa haittapuoli minkä tässä olen "kohdannut" ovat väistämättömästi jäävät arvet..Ja vielä tässä vaiheessa ne ovat todella näkyvät.. Onko kellään kokemuksia jo parantuneista arvista?? Muuttuuko väri todellakin punaisesta vaaleaksi? Näin minulle ainakin lupailtiin!

        Heips....
        Eli kyl ne siitä vaalenee...Mulla ei näy muutakuin jos menee peilin eteen takakenoon ja oikeen vahtaa silmät suurena niin pikkuruiset jäljet...
        Eli kärsivällisyyttä ja aikaa niin kyl ne siitä vaalenee...


      • Tiina
        Auringonpaiste kirjoitti:

        Heips....
        Eli kyl ne siitä vaalenee...Mulla ei näy muutakuin jos menee peilin eteen takakenoon ja oikeen vahtaa silmät suurena niin pikkuruiset jäljet...
        Eli kärsivällisyyttä ja aikaa niin kyl ne siitä vaalenee...

        Haluan tietää että jääkö silikoonin laittamisesta myös punaiset arvet niinkuin pienennyksessä? Ja arvet vaalenevat ajan kanssa? Miksi niistä ei puhuta?


      • Uusi minä
        Auringonpaiste kirjoitti:

        Heips....
        Eli kyl ne siitä vaalenee...Mulla ei näy muutakuin jos menee peilin eteen takakenoon ja oikeen vahtaa silmät suurena niin pikkuruiset jäljet...
        Eli kärsivällisyyttä ja aikaa niin kyl ne siitä vaalenee...

        Kiitos tiedosta oiiikein paljon auringonpaisteelle! heti olo helpottui. Nyt vaan kun jaksais odotella.. Silikonien laitosta ja siitä jäävistä arvista en osaa ainakaan itse sanoa mitään. Mutta epäilisin että ei ainakaan niin selvät ja näkyvät arvet siitä jäis kun eikö leikkaustekniikka ole kuitenkin aika lailla erilainen kun esim.pienennys ja kohotus leikkauksissa..(?)


      • Auringonpaiste
        Uusi minä kirjoitti:

        Kiitos tiedosta oiiikein paljon auringonpaisteelle! heti olo helpottui. Nyt vaan kun jaksais odotella.. Silikonien laitosta ja siitä jäävistä arvista en osaa ainakaan itse sanoa mitään. Mutta epäilisin että ei ainakaan niin selvät ja näkyvät arvet siitä jäis kun eikö leikkaustekniikka ole kuitenkin aika lailla erilainen kun esim.pienennys ja kohotus leikkauksissa..(?)

        kauheasti....mä olen niin "onnessani" jos voin jotain vastauksillani auttaa ja en sitten ajatellut että rintojen pienennysleikkauksessa arvet olis kauheesti isommat kuin silikonien laitossa.Oikeasti mulla ei ole hajuakaan minkälainen leikkaus on pienennysleikkaus .Joten otetaanpa uusiksi koska en halua väärää viestiä eteenpäin laittaa.
        Eli mulle on laitettu silikonit ja niiden arvista puhuin...
        Arvet on rintojen alla siinä "uomassa" ja olihan nekin kyllä aluksi aika punaset ja rupiset kurjat...Mut hyvin on parantunu.
        Olin vielä niin laiska että en jaksanut niitä kauheesti hoidella ,rasvailla...ne vaan parani itekseen...
        Sori vielä kerran jos sain jonkun "tuohduksiin".
        Ensi kerralla perehdyn asiaan tarkemmin ennekuin yritän vastata mitään.


      • Uusi minä
        Auringonpaiste kirjoitti:

        kauheasti....mä olen niin "onnessani" jos voin jotain vastauksillani auttaa ja en sitten ajatellut että rintojen pienennysleikkauksessa arvet olis kauheesti isommat kuin silikonien laitossa.Oikeasti mulla ei ole hajuakaan minkälainen leikkaus on pienennysleikkaus .Joten otetaanpa uusiksi koska en halua väärää viestiä eteenpäin laittaa.
        Eli mulle on laitettu silikonit ja niiden arvista puhuin...
        Arvet on rintojen alla siinä "uomassa" ja olihan nekin kyllä aluksi aika punaset ja rupiset kurjat...Mut hyvin on parantunu.
        Olin vielä niin laiska että en jaksanut niitä kauheesti hoidella ,rasvailla...ne vaan parani itekseen...
        Sori vielä kerran jos sain jonkun "tuohduksiin".
        Ensi kerralla perehdyn asiaan tarkemmin ennekuin yritän vastata mitään.

        vai että silikoni rinnoista puhuit siis! Onhan se leikkaustekniikka erilainen kuin pienennysleikkauksessa, mutta pääasia on se, että sillä itse arvella kuitenkin ON tapana vaalentua! Toki arvet on eri kohdissa näissä leikkauksissa, mutta kyllä sekin jo tiettyä helpotusta toi et sai kuulla että väri muuttuu joka tapauksessa punaisesta vaaleammaksi! Ja näinhän se Askokin taisi jopa lupailla! Että ei tapahtunut suurta vahinkoa etkä ainakaan minua tuohduttanut näillä kommenteilla! Nämähän nyt ovat joka tapauksessa vain sellaisia suuntaa antavia ajatuksia/kokemuksia/kommentteja! =)


      • Auringonpaiste
        Uusi minä kirjoitti:

        vai että silikoni rinnoista puhuit siis! Onhan se leikkaustekniikka erilainen kuin pienennysleikkauksessa, mutta pääasia on se, että sillä itse arvella kuitenkin ON tapana vaalentua! Toki arvet on eri kohdissa näissä leikkauksissa, mutta kyllä sekin jo tiettyä helpotusta toi et sai kuulla että väri muuttuu joka tapauksessa punaisesta vaaleammaksi! Ja näinhän se Askokin taisi jopa lupailla! Että ei tapahtunut suurta vahinkoa etkä ainakaan minua tuohduttanut näillä kommenteilla! Nämähän nyt ovat joka tapauksessa vain sellaisia suuntaa antavia ajatuksia/kokemuksia/kommentteja! =)

        Että et "suivaantunut".
        Kiitos palautteesta....
        Eiköhän noi arvet aina ota parantuakseen...
        Iloisia kesän odotuksia....


      • Aurinko
        Auringonpaiste kirjoitti:

        Että et "suivaantunut".
        Kiitos palautteesta....
        Eiköhän noi arvet aina ota parantuakseen...
        Iloisia kesän odotuksia....

        Kyllä ne arvet vaalenee ja häipyy. Toki ne siellä ovat muttei hypi silmille. Minulle tehtiin pienennysleikkaus liki neljä vuotta sitten terveydellissistä syistä. Kaikki onnistui todella hyvin. Nyt vielä kun olen saanut painoa pois niin olen kuin uusi ihminen.


      • Näin on
        Aurinko kirjoitti:

        Kyllä ne arvet vaalenee ja häipyy. Toki ne siellä ovat muttei hypi silmille. Minulle tehtiin pienennysleikkaus liki neljä vuotta sitten terveydellissistä syistä. Kaikki onnistui todella hyvin. Nyt vielä kun olen saanut painoa pois niin olen kuin uusi ihminen.

        Yksityinen plastiikkakirurgi Juha Piironen:
        "On hyvä muistaa, että leikkauksista seuraa aina arpia. On siis syytä etukäteen miettiä, paljonko ne häiritsevät. Nuorena tehty leikkaus jättää paksummat ja leveämmät arvet kuin kypsemmällä iällä tehty leikkaus."


      • Tiina
        Näin on kirjoitti:

        Yksityinen plastiikkakirurgi Juha Piironen:
        "On hyvä muistaa, että leikkauksista seuraa aina arpia. On siis syytä etukäteen miettiä, paljonko ne häiritsevät. Nuorena tehty leikkaus jättää paksummat ja leveämmät arvet kuin kypsemmällä iällä tehty leikkaus."

        Tuossa kyselin arpien erosta suurennus ja pienennys kirurgioissa. Olen vain kuullut että pienennytkirurgia jättää isommat arvet. Mutta tuo vanhempana tehty leikkausarven ero on uusi asia. Olen itse sen verran vanha että taidan uskaltaa korjata rintani. Missä olisi kuvia arvista?


      • Arvista

      • täti
        Aurinko kirjoitti:

        Kyllä ne arvet vaalenee ja häipyy. Toki ne siellä ovat muttei hypi silmille. Minulle tehtiin pienennysleikkaus liki neljä vuotta sitten terveydellissistä syistä. Kaikki onnistui todella hyvin. Nyt vielä kun olen saanut painoa pois niin olen kuin uusi ihminen.

        Ihana kuulla onnistuineista leikkauksista!
        Olen 27 vuotta harkinnut leikkausta eli koko aikuisikäni ja nyt olen jonossa leikkaukseen kiitos röntgenlääkärin joka mammografian yhteydessä on jo noin 3 vuotta sitten ja uudelleen tänä keväänä puhunut leikkausmahdollisuudesta. itse en ole paljoa ääneen puhunut kenellekään, sillä olen muutaman kerran saanut varsin ilkeitä kommenteja toisilta naisilta kertoessan isoihin rintoihin liittyvistä hankaluuksista.
        Haaveestani eli normaalikokoiset rinnat, tulee totta kun vain saisin ensin painoani pudotettua. Julkissektorin leikkauksessa on ainakin pääkaupunkiseudulla painoindeksi raja. Yksityissektorilla voidaan pienennysleikkauksen yhteydessä tehdä rasvaimu, jolloin leikkaushaaavat paranevat paremmin.


      • Sari
        Näin on kirjoitti:

        Yksityinen plastiikkakirurgi Juha Piironen:
        "On hyvä muistaa, että leikkauksista seuraa aina arpia. On siis syytä etukäteen miettiä, paljonko ne häiritsevät. Nuorena tehty leikkaus jättää paksummat ja leveämmät arvet kuin kypsemmällä iällä tehty leikkaus."

        Suhtaudun varauksella tuohon väittämään, että nuorempana leikatuille potilaille jäisi muka pahemmat arvet.

        Elimistön uusiutumiskyky on parhaimmillaan lapsena ja nuorena (25-30 vuoden ikään asti) ja sen jälkeen alkaa haavojen parantuminen selvästi hidastua. Elimistön solutasolla VANHENTUMINEN alkaa näkyä jo kolmekymmpisenä: kudokset eivät enää uusiudu yhtä hyvin kuin ennen. Aikuiselle jää helposti ihovamman (naarmun, haavan) kohdalle näkyvä arpi, vaikka nuorempana samanlainen ihovamma parani hänellä hyvin eikä jättänyt minkäänlaisia jälkiä.

        Jos itse olisin rintaleikkaukseen menossa, menisin viimeistään kolmekymppisenä. Iho on silloin vielä melko kimmoisa ja palautumiskykyinen, ja toipuu paremmin leikkauksen rasituksista. Rinnat turpoavat aina leikkauksen jälkeen mikä venyttää ihon kireälle. Nuoren ihmisen iho palautuu venytyksen jälkeen tehokkaammin, vanhemmalle ihmiselle jää helposti löysiä "roikkuvia" kohtia ja venymisjälkiä.


      • Kaikki hyvin
        Uusi minä kirjoitti:

        Minut leikkasi Ludwig Oy:stä Asko Salmi. Mielestäni hän hoiti hommansa moitteettomasti ja oli rento ja rehellinen lääkäri! Kertoi hyviä ja huonoja puolia suoraan ja kiertelemättä! Lähellä oli että peruutin jo koko leikkauksenkin yhdessä vaiheessa, mutta peiliin katsominen sai taas mielen muuttumaan! Ja niinkuin aikaisemmin jo kerroinkin, katunut en ole! =) Ainoa haittapuoli minkä tässä olen "kohdannut" ovat väistämättömästi jäävät arvet..Ja vielä tässä vaiheessa ne ovat todella näkyvät.. Onko kellään kokemuksia jo parantuneista arvista?? Muuttuuko väri todellakin punaisesta vaaleaksi? Näin minulle ainakin lupailtiin!

        Minulla tuli viime keskiviikkona 2 vuotta pienennysleikkauksesta.(23.5)
        Kilokaksisataa grammaa
        yhteensä otettiin pois.Arvet ei näy, paitsi kun
        tietää mitä katsoa ja ihan läheltä.
        Olkaa leikkaukseen menijät siltä osin levollisia,
        hoitakaa ohjeitten mukaan niin hyvä tulee.
        Olin Hesassa pienessä sairaalassa.
        Leikkaukseen meno oli elämäni viisaimpia ratkaisuja.


      • Iällä on väliä yleensä
        Sari kirjoitti:

        Suhtaudun varauksella tuohon väittämään, että nuorempana leikatuille potilaille jäisi muka pahemmat arvet.

        Elimistön uusiutumiskyky on parhaimmillaan lapsena ja nuorena (25-30 vuoden ikään asti) ja sen jälkeen alkaa haavojen parantuminen selvästi hidastua. Elimistön solutasolla VANHENTUMINEN alkaa näkyä jo kolmekymmpisenä: kudokset eivät enää uusiudu yhtä hyvin kuin ennen. Aikuiselle jää helposti ihovamman (naarmun, haavan) kohdalle näkyvä arpi, vaikka nuorempana samanlainen ihovamma parani hänellä hyvin eikä jättänyt minkäänlaisia jälkiä.

        Jos itse olisin rintaleikkaukseen menossa, menisin viimeistään kolmekymppisenä. Iho on silloin vielä melko kimmoisa ja palautumiskykyinen, ja toipuu paremmin leikkauksen rasituksista. Rinnat turpoavat aina leikkauksen jälkeen mikä venyttää ihon kireälle. Nuoren ihmisen iho palautuu venytyksen jälkeen tehokkaammin, vanhemmalle ihmiselle jää helposti löysiä "roikkuvia" kohtia ja venymisjälkiä.

        Ketju on vanha, mutta korjaan kuitenkin eli nuoremmalla on kyky parantua nopeammin noin yleensä kaikesta, tosin yksilöistä riippuen, mutta nuoremmilla arpimuodostus on voimakkaampaa kuin esim. keski-ikäisellä ja siksi arvet saattavat jäädä pahemmiksi ja näkyvämmiksi kuin jos leikkaus tehtäisiin vanhempana. Vanhemmilla, siis tarkoitan vanhuksia, haavojen parantuminen on vaikeampaa ja sairaudet vaikeuttavat myös esim. leikkausta ja parantumista yleensä.

        Paras ikä on leikata kai jotain 30 - 55-vuotiaana, mutta tarkkaa en osaa sanoa ja kaikki on tapauskohtaista eli yksilöllisiä eroja on sillä jollakin voi iho olla kimmoisuutensa menettänyt jo 30-vuotiaana ja jollakin se muutuu vasta 55-vuotiaana. Myös arpeutumisominaisuus eli tuleeko kelodia tai jääkö paha arpi vai pelkästään hento valkoinen viiva ajan kanssa riippuu paljon ei pelkästään leikkaajasta tai haavan hoidosta vaan myös yksilöllisistä ominaisuuksista kun verrataan samanlaisia leikkauksia toisiinsa.

        Arpikudosta miettien kannattaa siis siirtää leikkaukset myöhempään ikään, mutta ei kuitenkaan vanhuuteen, jos leikkauksen siirto siis on mahdollista eikä ole kiirellinen tapaus. Kannattaa verrata oman ihonsa muita arpikohtia miten ne ovat parantuneet niin tietää oman arpimuodotumisominaisuutensa.


      • ninzcu_70

        moi
        minua alkoi kiinnostamaan kun sanoit ,että tehtiin pienennysleikkaus ja kohotus.eli oliko sinulla ikä kuppikoko ennen leikkausta?minulla on dd ja haluaisin pitää rintani isoina ,ihan itseni sekä miehenikin ilona.
        Ja minkä kokoiset ovat rintasi nyt toimenpiteen jälkeen.


      • Seurapiirirouva
        Tiina kirjoitti:

        Haluan tietää että jääkö silikoonin laittamisesta myös punaiset arvet niinkuin pienennyksessä? Ja arvet vaalenevat ajan kanssa? Miksi niistä ei puhuta?

        Laatukirurgialla kävin muutama vuosi sitten ja Jyri Kullamaa teki hienoa työtä. Aluksi epäilytti Viroon lähtö, mutta ystävättäreni oli jo käynyt siellä ja suositteli. Leikkaussali oli paljon uudenaikaisempi kuin ne missä olen Suomessa käynyt. Henkilökunta oli osaavaa, mutta kaikki eivät kuitenkaan puhuneet suomea, mutta onneksi osa puhui. Saattajaa suosittelen otettavaksi mukaan, niin on juttuseuraa kumpaankin suntaan ja myös sairaalassa.


      • margagreetta

        Kuulostaa hyvältä. Paljonko homma maksoi ? Kysyy mummo


      • tuleva potila s !
        Rentukka kirjoitti:

        nyt on paljon kevyempi olo ja saa kauniita vaatteita päällensä minut leikkasi myös Ludwik oy:ssä oleva lääkäri Jussi Rintamäki
        kuka sinut leikkasi?

        "minut leikkasi myös Ludwik oy:ssä oleva lääkäri Jussi Rintamäki"

        Olen itse 151cm/46kg ja rintojen koko 67G-H. ensi tammikuussa minut olisi tarkoitus leikata ja sen tekee nimenomaan Jussi Rintamäki, hän tulee leikkamaan minut mikkelin keskussairaalaan.

        helpotti tietää, että kyseessä on varmastikin hyvä kirurgi !


    • Uusi minä

      Miksihän Tiinan kirjoitus "arvet" ei näy..näkyyköhän muilla..? Sääli..Olisi kiva lukea enemmänkin tästä kyseisestä aiheesta.

      • Uusi minä

        no nyt näkyy loputkin kirjoitukset!


    • Linne

      Hei!
      Olen 41v ja lapset on myös tehty.
      Minulle on tehty rintojen pienennysleikkaus noin 2 kuukautta sitten terveydellisistä syistä. Minulla oli senverran pahat ongelmat isoista rinnoista ja pääsin julkiselle puolelle eli minut leikattiin Kotkan keskussairaalassa.
      Minut leikkasi plastiikkalääkäri Anna-Liisa Vesala.
      Olen ollut todella tyytyväinen leikkaustulokseen. Rintoja pienennettiin 4 kuppikokoa ja nyt on ihanan kevyt olla. Niskasäryt ovat poissa!!

      Arvet ovat edelleen punaiset ja vielä melkoisen aratkin mutta uskon että vaalenevat ajan myötä. Rintojen malli on todella nätti kun vertaa entisiin painaviin putkimalleihin. Olen erittäin tyytyväinen ja odotan vaan aikaa jolloin pääsen kunnolla ostamaan nättejä rintaliivejä. Tässä vaiheessa täytyy vielä tyytyä pehmoisiin urheiluliiveihin koska arpien paraneminen on kesken.
      Minulle leikkaus oli todella hyvä juttu.

      • tissuliini

        Linne minulle tehtiin rintojenpienennys syyskuussaja leikkauksen teki Jussi Rintamäki olet varmaan lukenut keskusteluja ja onhan niitä arpia vielä ja minulta leikattiin viikko sitten niin sanotut koirankorvat ja käväisin myös pariviikko sitten Italiassa kokeilemassa nättiä uimapukuani joka oli todella ihana kun rinnat on nyt b-cuppiset eikä EE
        Kesäterveisin Tissuliini


      • tuskastunut
        tissuliini kirjoitti:

        Linne minulle tehtiin rintojenpienennys syyskuussaja leikkauksen teki Jussi Rintamäki olet varmaan lukenut keskusteluja ja onhan niitä arpia vielä ja minulta leikattiin viikko sitten niin sanotut koirankorvat ja käväisin myös pariviikko sitten Italiassa kokeilemassa nättiä uimapukuani joka oli todella ihana kun rinnat on nyt b-cuppiset eikä EE
        Kesäterveisin Tissuliini

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.


      • Tiina
        tuskastunut kirjoitti:

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.

        Kannattaa ottaa asia puheeksi niin asiallisella taholla kuin mahdollista. Tiettävästi lasten hankinta ei ole kiinni rintojen pienennyksestä. Jokainen päättää mitä itselleen haluaa. Jos mahdollista, juttele vanhempiesi kanssa ensiksi asiasta. Tämän jälkeen selvität todelliset mahdollisuutesi (rahalliset) pienennysleikkausta varten. Myös terveyskeskuksesta täytyy voida saada jotain apua, edes sitä että sanovat etteivät tee mitään sinun tapauksessasi :-(


      • Artikkeli
        Tiina kirjoitti:

        Kannattaa ottaa asia puheeksi niin asiallisella taholla kuin mahdollista. Tiettävästi lasten hankinta ei ole kiinni rintojen pienennyksestä. Jokainen päättää mitä itselleen haluaa. Jos mahdollista, juttele vanhempiesi kanssa ensiksi asiasta. Tämän jälkeen selvität todelliset mahdollisuutesi (rahalliset) pienennysleikkausta varten. Myös terveyskeskuksesta täytyy voida saada jotain apua, edes sitä että sanovat etteivät tee mitään sinun tapauksessasi :-(

        "Rinnat muuttavat muotoaan koko naisen elinkaaren ajan. Rintojen liikakasvu on sairaus, jota hoidetaan leikkaamalla silloin, kun rintojen paino aiheuttaa kipua niskaan, hartioihin tai selkään. Kun rintojen liikakasvun syynä on rauhaskudoksen lisääntyminen, rinta ei pienene laihduttamalla. Jos rinnat kasvavat lihomisen myötä ja pienenevät laihduttamalla, silloin rintoja suurentaa rasva. Julkisissa sairaaloissa pienennysleikkauksia ei tehdä koskaan pelkästään esteettisistä syistä. Yksityiseenkin leikkaukseen naiset hakeutuvat raskaiden rintojen aiheuttamien kipujen ja rintojen alle pesiytyneiden ihottumien vuoksi.

        Rintojen pienentäminen pudottaa yli 50-vuotiaiden rintasyöpäriskin jopa puoleen. Yli 40-vuotiailla vaara vähenee kolmanneksen. Leikkauksessa kudosta poistetaan alueilta, joista syöpä voisi myöhemmin alkaa. Syövän riski vähenee sitä enemmän, mitä enemmän rauhaskudosta poistetaan. Leikkauksia ei mielellään tehdä ylipainoisille siksi, että liikakilot hidastavat leikkaushaavojen paranemista. Ylipainoisille tulee haavaan reunakuolioita kaksi kertaa enemmän kuin normaalipainoisille. Joka kymmenennen niska- ja hartiakivut eivät parane, vaikka rinnat pienennetään. Tyytymättömimpiä ovat ne, joilta on poistettu kudosta vain vähän, mutta arvet ovat kasvaneet ennakoitua suuremmiksi.

        Leikkaushaava on aluksi ryppyinen ja pahannäköinen. Hyvin suurista rinnoista nänni irrotetaan ja istutetaan uudelle paikalle ihonsiirtona. Lapset on paras tehdä ennen leikkausta. Vaikka maitotiehyeisiin ei koskettaisi, ja maitorauhaskudos jäisi yhteyteen nännin kanssa, osa naisista ei pysty enää imettämään. Jos nännin tuntohermo katkaistaan, tai arpi sulkee maidon tien ulos nännin kautta, rinta ei pääse tyhjenemään, vaikka maitoa erittyykin. Ennen kuin maidontuotanto ehtyy, äidille voi tulla rintatulehdus. Nännien tuntoherkkyys vähenee leikkauksessa. Rauhaskudokseen tai haavan reunoihin voi leikkauksen jälkeen tulla verenkiertohäiriöitä. Kaikissa leikkauksissa on myös bakteeritulehduksen vaara."


      • ex G
        tissuliini kirjoitti:

        Linne minulle tehtiin rintojenpienennys syyskuussaja leikkauksen teki Jussi Rintamäki olet varmaan lukenut keskusteluja ja onhan niitä arpia vielä ja minulta leikattiin viikko sitten niin sanotut koirankorvat ja käväisin myös pariviikko sitten Italiassa kokeilemassa nättiä uimapukuani joka oli todella ihana kun rinnat on nyt b-cuppiset eikä EE
        Kesäterveisin Tissuliini

        Jokainen ammatitaitoinen plastiikkakirurgi tietää, ettei "koirankorvia" leikata, vaan ne poistetaan rasvaimulla. Hyvä kun kerroit, en mene ainakaan Jussi Rintamäen potilaaksi.


      • Milla
        ex G kirjoitti:

        Jokainen ammatitaitoinen plastiikkakirurgi tietää, ettei "koirankorvia" leikata, vaan ne poistetaan rasvaimulla. Hyvä kun kerroit, en mene ainakaan Jussi Rintamäen potilaaksi.

        Joo, samaa sanoi Mehiläisenkin plastiikkakirurgi, että jos koirankorvat leikataan, tulee vain lisää arpikudosta. Minultakin ne otettiin rasvaimulla ilmaiseksi "takuutyönä" ja tuli siistiä jälkeä.


      • täti
        tuskastunut kirjoitti:

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.

        Saisit leikkauksen julkissektorin puolella terveydellisestä syistä. pyydä lähete gyneltä tai terveyskeskuslääkäriltä että pääset juttelemaan plastiikkakirurgin kanssa. Osa plastiikkakirurgeista on sitä mieltä että leikkauksen voi tehdä vaikka ei ole vielä imettänyt.


      • täti
        ex G kirjoitti:

        Jokainen ammatitaitoinen plastiikkakirurgi tietää, ettei "koirankorvia" leikata, vaan ne poistetaan rasvaimulla. Hyvä kun kerroit, en mene ainakaan Jussi Rintamäen potilaaksi.

        Koirankorvien "syntymisen " mahdollisuutta voi itse pienentää ennen leikkauksesta pudottamalla mahdollista ylipainoa mahdollisimman paljon. Sauvakävely tekee kiinteyttävänä myös hyvää. Itselleni kuulemma kaikesta huolimatta tulee todennäköisti jäämään koirankorvat johtuen rintojeni rakenteesta. Lääkärini kertoi valmiiksi tämän sillä olen vasta leikkausjonossa, mutta kertoi myös että myöhemmin tehdään sitten korjausleikkaus.


      • täti
        Milla kirjoitti:

        Joo, samaa sanoi Mehiläisenkin plastiikkakirurgi, että jos koirankorvat leikataan, tulee vain lisää arpikudosta. Minultakin ne otettiin rasvaimulla ilmaiseksi "takuutyönä" ja tuli siistiä jälkeä.

        kertoisitko mitä leikkaus mehiläisessä maksoi ja kuka sinut leikkasi. Haluaisin selvitä yhdellä leikkauksella jos mahdollista.


      • mollitissi
        täti kirjoitti:

        Koirankorvien "syntymisen " mahdollisuutta voi itse pienentää ennen leikkauksesta pudottamalla mahdollista ylipainoa mahdollisimman paljon. Sauvakävely tekee kiinteyttävänä myös hyvää. Itselleni kuulemma kaikesta huolimatta tulee todennäköisti jäämään koirankorvat johtuen rintojeni rakenteesta. Lääkärini kertoi valmiiksi tämän sillä olen vasta leikkausjonossa, mutta kertoi myös että myöhemmin tehdään sitten korjausleikkaus.

        Olen 38-vuotias nainen, lapset tehty, kuppikoko tällä hetkellä 80E. Olen jo useita vuosia harkinnut pienennysleikkausta. Minullekin lääkäri sanoi koirankorvien syntymisen olevan hyvin todennäköistä, vaikka mitä tehtäisiin. Olen lykännyt leikkaukseen menoa osaksi juuri sen takia että toiseen leikkaukseen joutuminen ahdistaa. Ylipainoa minulla on kohtuudella, olen joka tapauksessa ajatellut pudottaa painoa vaikka nykyiselläkin painolla leikkaukseen pääsisinkin. Olisi mukava kuulla lisää kokemuksia, sekä niiltä kenellä koirankorvat on leikattu että niiltä jotka ovat toiselta leikkaukselta säästyneet.


      • Tiina
        täti kirjoitti:

        Koirankorvien "syntymisen " mahdollisuutta voi itse pienentää ennen leikkauksesta pudottamalla mahdollista ylipainoa mahdollisimman paljon. Sauvakävely tekee kiinteyttävänä myös hyvää. Itselleni kuulemma kaikesta huolimatta tulee todennäköisti jäämään koirankorvat johtuen rintojeni rakenteesta. Lääkärini kertoi valmiiksi tämän sillä olen vasta leikkausjonossa, mutta kertoi myös että myöhemmin tehdään sitten korjausleikkaus.

        Anteeksi tyhmyyteni, mikä on koirankorva?


      • amma
        tuskastunut kirjoitti:

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.

        itse olen 19 ja mulle tehtiin pienennys vähän yli viikko sitten. plastiikkakirurgi sanoi, että ikä ei ole este kun rinnoista todella kärsii. mulla oli leikkaukselle lääketieteelliset perusteet, rinnoista lähti yhteensä 1,3 kg ja olisin saanut leikkauksen yleisellä puolellakin, mutta jonotusaika olisi ollut pitkä.
        rohkeasti vain lääkärin juttusille.


      • ex 75G
        tuskastunut kirjoitti:

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.

        Minulle tehtiin rintojen pienennys 2 kukautta sitten ja oon viel nuori... Minulle tehtii leikkaus hieman eri tavalla ja imetyskyky pyrittiin säilyttämään. En vielä sen kannalta tiedä onnistuiko leikkaus, mutta suosittelen että ei kannata oottaa että on vanhempi! Olo helpotuu valtavasti!!!!


      • jo leikattu
        Milla kirjoitti:

        Joo, samaa sanoi Mehiläisenkin plastiikkakirurgi, että jos koirankorvat leikataan, tulee vain lisää arpikudosta. Minultakin ne otettiin rasvaimulla ilmaiseksi "takuutyönä" ja tuli siistiä jälkeä.

        Rintani leikattiin viikko sitten ja kaikki on mennyt hyvin vaikka poisto oli yht 2,8 KG.
        Minulla oli siis Tosi kookkaat rinnat ja viime kesä vaivoja täynnä niiden takia (ihottuma, hiiva, laskimovuoto, pään-, ja niskansärky)
        MUTTA mikä on koirankorva, jääkö nämä poimut pysyviksi, jotka nyt näkyy rintojen välissä?
        Tämäkö on pienten rintojen hinta?
        KERTOKAA Pliis.


      • kflk
        tuskastunut kirjoitti:

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.

        Ketju on jo aika vanha, mutta halusin kertoa sinulle, että olen itse ollut kanssasi aivan samassa tilanteessa. 17-vuotiaana rintani olivat kokoa G65, ja elämäni oli yhtä tuskaa. Kävin lääkärillä ja fysioterapeuteilla, joilla ei ollut minulle muuta ratkaisua tarjota, kuin rentoutuspillereitä ja jumppaohjeita. Minulle ei tarjottu muita vaihtoehtoja sen vuoksi, että olin vielä alaikäinen, ja yleensä leikkauksia ei tehdä alle 20-vuotiaille.
        Eipä paljoa auttanut, kun itsetunto oli todella heikko, ja muilla ikäisilläni tytöillä oli mahdollisuus ostaa kauniita vaatteita ja rintaliivejä. Minä sensijaan kävin liiviliikkeessä ostamassa mummomaisia kammotuksia, joihin olisi suurinpiirtein mahtunut oma pääni. Olen muuten todella pienikokoinen, ja rinnat jotenkin eivät ole koskaan sopineet minuun. Inhosin itseäni. Tiedän tarkalleen mitä ajattelet, kun kirjoitat esim. juuri uimapukujen ostamisesta. Itse en edes koskaan käynyt julkisilla uimarannoilla, sillä minua häiritsi jo ajatuskin siitä että ihmiset tuijottaisivat.

        Nyt olen 21, ja sama ongelma minulla on edelleen. Tosin olen nyt aikuinen, ja olen kypsyttänyt päätöstä tehdä pienennysleikkaus jo todellakin 5 vuotta. Toisaalta on hyvä, että olen saanut ajatella kaikki mahdolliset asiat läpi monet kerrat, identiteettikysymyksistä lähtien. Nyt olen varma ja valmis. Itselläni kynnys on ollut enemmänkin rahallinen, sillä olen opiskelija, mutta toivon että pääsen kunnalliselle puolelle, terveydellisistä syistä.

        Koita jaksaa sisko, meitä ei tunnu ymmärtävän kukaan muu... Kuinka monta kertaa olenkaan itkenyt itseni uneen särkyjen ja häpeän, "ystävien" ilkeiden kommenttien takia.
        Koita jaksaaa!!


      • 70H
        tuskastunut kirjoitti:

        ...on vielä koko elämä edessä, mutta ei voi elää rintojensa kanssa normaalia elämää? Jos 17-vuotiaalla on rinnat kokoa 70G ja koko selän lihakset ovat taakasta kivikovat ja jumiutuneet. Jos ei ole valinnanvaraa liivikaupassa, eikä uimapukua löydy rantakauden alkaessa. Jos ulkoilmaihmisenä haluaisi liikkua, mutta ei voi, koska rinnat ovat turvoksissa ja kipeät. Jos tietää kaikki riskit ja sen, että lapset kanattaisi olla tehty ennen leikkausta, mutta pelkkä ajatus samanlaisesta särystä ja tukalasta olosta seuraavan 30 vuoden ajan puistattaa? Minä todella kärsin.

        Minä en halunnut että leikkaus tehdään ennen lasten tekoa, koska leikkauksessa (ainakin minulla) katkeaa maitotiehyt ja maidon nousun estävää lääkitystä ei ole tutkittu miten se vaikuttaa sikiöön. Ja halusin imettää lapseni. Nyt lapset tehty ja leikkaus tehdään, kun lopetan imetyksen. Kaverit kateellisena kuuntelee, kun minun imetyksestä vielä venähtäneet rinnat korjataan. Tosin terveydellisistä syistä ja julkisella puolelle. Olen 55kg ja 157cm, joten kehoni ei jaksa kantaa näitä hinkkejä...


      • weehoo
        Tiina kirjoitti:

        Anteeksi tyhmyyteni, mikä on koirankorva?

        Olen menossa rintojenpienennysleikkaukseen kuuden viikon päästä. Täällä on puhuttu kauan sitten koirankorvista, onko siis kyseessä kainaloihin tulevat "pussit"? Olen aika huolissaan jos tätä on tarkoitettu, tuleeko ne kaikille leikatuille? Olen 24-vuotias, kuppikoko 75-80F ja minulla ei ole siinä kohdassa ylimääräistä rasvaa ja lihaskunto on hyvä, joten mietin että saanko leikkauksesta sivuhaittana sitten kainaloihin muhkurat? Olen punninnut sitä esteettisyys kysymystä, (rintani ovat sekä fyysisesti että esteettisesti minulle iso haitta), paraneeko esteettisyys ollenkaan sillä, että rinnoista tulee kivat mutta esim. uikkareita ei kehtaa pitää, koska kainalo läskit pursuaa.

        Tämä on nyt päällimmäisenä mielessä ja huolettaa, toivoisin että tähän joku leikkauksen kokenut osaisi vastata!


      • nuori21
        weehoo kirjoitti:

        Olen menossa rintojenpienennysleikkaukseen kuuden viikon päästä. Täällä on puhuttu kauan sitten koirankorvista, onko siis kyseessä kainaloihin tulevat "pussit"? Olen aika huolissaan jos tätä on tarkoitettu, tuleeko ne kaikille leikatuille? Olen 24-vuotias, kuppikoko 75-80F ja minulla ei ole siinä kohdassa ylimääräistä rasvaa ja lihaskunto on hyvä, joten mietin että saanko leikkauksesta sivuhaittana sitten kainaloihin muhkurat? Olen punninnut sitä esteettisyys kysymystä, (rintani ovat sekä fyysisesti että esteettisesti minulle iso haitta), paraneeko esteettisyys ollenkaan sillä, että rinnoista tulee kivat mutta esim. uikkareita ei kehtaa pitää, koska kainalo läskit pursuaa.

        Tämä on nyt päällimmäisenä mielessä ja huolettaa, toivoisin että tähän joku leikkauksen kokenut osaisi vastata!

        Ei mulle ainakaan mitään koirankorvia ilmestyny, johtuuko sitten siitä ettei ylipainoa ole, ja olen nuori. Tiedä sitten. Kukaan ei tainut edes leikkausta ennen mistään semmosista puhua, joten en sinuna turhaan huolehtisi :D


      • weehoo
        nuori21 kirjoitti:

        Ei mulle ainakaan mitään koirankorvia ilmestyny, johtuuko sitten siitä ettei ylipainoa ole, ja olen nuori. Tiedä sitten. Kukaan ei tainut edes leikkausta ennen mistään semmosista puhua, joten en sinuna turhaan huolehtisi :D

        Kiitos sinun vastauksesta! ehkä se sitten riippuu koosta ja muista kropan asioista, tuleeko niitä vai ei. En vaan tosiaan haluaisi kärsiä sitten uudesta kosmeettisesta ongelmasta, joka rajottaa tietynlaisten vaatteiden käytön kun se on ollut koko elämässä isojen rintojen takia pakollista. Ehkä ens yönä jo osais pohtia muutakin, kuin tulevaa leikkausta ja koirankorvia :)


    • rentukka

      tasapuolisesti ,muutes en ymmärrä tätä "silikoni viha" vouhotusta mitä vitun väliä on jos joku laittaa silarit minulle itselle on tehty rintojen pienennysleikkaus ja jos olisi ollut niin,että minulla ei tosiaan olisi olut mitä rintsikoihini olisi laittaa olisi laitattanut silarit, eli katsokaa peiliin vihaajat ja tai hypätkää järveen.

    • rintava

      koko ikäni kärsin kamalan isoista rinnoitani ja ajattelin että se olisi elinikäinen riesa. nyt ne ovat kuitenkin poissa, samoin hartiakivut. kävin puoli vuotta sitten tallinnassa jylhän tiinan klinikalla ja kaikki meni tosi hyvin. tiina huolehti minusta helsingin päässä henkilökohtaisesti ja ansaitsee kyllä kiitokset ihmisläheisestä palvekusta. en tiedä tekeekö hän vielä kyseistä hommaa, mtta voihan sitä kysyä...

      • sari

        Olen koko ikäni kärsinyt isoista ja roikkuvista lolloista .Puoli vuotta sitten sain tarpeekseni ja tilasin ajan hesan diakonissa laitokselta.Leikkaus tehtiin suht nopeasti ja paraneminen on mennyt hyvin.Suosittelen kaikille jotka sitä harkitsevat jos haluat lisää tietoja löydät minut [email protected] mielelläni kokemuksia.itse kun harkitsin leikkausta en tiennyt ketään keltä kysyä ja aiheettomat pelot olivat suuret.


      • Lullukka
        sari kirjoitti:

        Olen koko ikäni kärsinyt isoista ja roikkuvista lolloista .Puoli vuotta sitten sain tarpeekseni ja tilasin ajan hesan diakonissa laitokselta.Leikkaus tehtiin suht nopeasti ja paraneminen on mennyt hyvin.Suosittelen kaikille jotka sitä harkitsevat jos haluat lisää tietoja löydät minut [email protected] mielelläni kokemuksia.itse kun harkitsin leikkausta en tiennyt ketään keltä kysyä ja aiheettomat pelot olivat suuret.

        Paljonko rintojen pienennys maksaa? Haluaisin vertailla sekä Suomessa että Tallinnassa tehtyjen pienennysten hintaeroja? Kuka määrittelee potilaan kohdalla, että onko kyseessä terveydellinen vain pelkästään ulkonäöllinen pienennys? Kertooko kuppikoko sen?


      • Uusi minä
        Lullukka kirjoitti:

        Paljonko rintojen pienennys maksaa? Haluaisin vertailla sekä Suomessa että Tallinnassa tehtyjen pienennysten hintaeroja? Kuka määrittelee potilaan kohdalla, että onko kyseessä terveydellinen vain pelkästään ulkonäöllinen pienennys? Kertooko kuppikoko sen?

        Minulla Suomessa tehty rintojen pienennys maksoi 3000e.. Mutta oli kyllä sen väärtikin! Hintoja vertaillessa huomasin että kalliimmallakin olisin saanut.. Kaipa se lääkäri osaa määritellä potilaan kohdalla onko kyseessä terveydellinen vaiko kosmeettinen haitta! Minulla meni enemmän kosmeettiseksi, mutta kyllä huomattavasti ovat niskatkin päässeet vähemmällä!


      • Yllätys
        Uusi minä kirjoitti:

        Minulla Suomessa tehty rintojen pienennys maksoi 3000e.. Mutta oli kyllä sen väärtikin! Hintoja vertaillessa huomasin että kalliimmallakin olisin saanut.. Kaipa se lääkäri osaa määritellä potilaan kohdalla onko kyseessä terveydellinen vaiko kosmeettinen haitta! Minulla meni enemmän kosmeettiseksi, mutta kyllä huomattavasti ovat niskatkin päässeet vähemmällä!

        Aikamoiset hintaerot tuntuu olevan eri kaupungeissa. Minulle tehtiin rintojen pienennys Norströmillä Hesassa.Hinta 5500 euroa.Tietääksemi sillä ei ole mitään merkitystä kuinka paljon leikataan.Mulla pienennettiin aika vähän.Sairaalamaksut on ilmeisesti korkeemmat kyseisellä klinikalla.Voiko esim. Jyväskylässä sama leikkaus olla melkein puolta halvempi.Olis kiva tietää mitä muut on maksaneet.Hyvää kesää kaikille!


      • Milla
        Yllätys kirjoitti:

        Aikamoiset hintaerot tuntuu olevan eri kaupungeissa. Minulle tehtiin rintojen pienennys Norströmillä Hesassa.Hinta 5500 euroa.Tietääksemi sillä ei ole mitään merkitystä kuinka paljon leikataan.Mulla pienennettiin aika vähän.Sairaalamaksut on ilmeisesti korkeemmat kyseisellä klinikalla.Voiko esim. Jyväskylässä sama leikkaus olla melkein puolta halvempi.Olis kiva tietää mitä muut on maksaneet.Hyvää kesää kaikille!

        4 200 euroa Mehiläisessä Helsingissä.


      • !!!!
        Lullukka kirjoitti:

        Paljonko rintojen pienennys maksaa? Haluaisin vertailla sekä Suomessa että Tallinnassa tehtyjen pienennysten hintaeroja? Kuka määrittelee potilaan kohdalla, että onko kyseessä terveydellinen vain pelkästään ulkonäöllinen pienennys? Kertooko kuppikoko sen?

        mimulle rintojen pienennyksestä jäi maksettavaksi vain sairaalapäivämaksut (150euroo)!


      • tintti
        !!!! kirjoitti:

        mimulle rintojen pienennyksestä jäi maksettavaksi vain sairaalapäivämaksut (150euroo)!

        Millä kriteerillä kunnalliselle puolelle? Minkälaiset jonot? Fysikaalista hoitoa jatkuvasti niskaan saava e-kuppilainen.






















      • Marja
        tintti kirjoitti:

        Millä kriteerillä kunnalliselle puolelle? Minkälaiset jonot? Fysikaalista hoitoa jatkuvasti niskaan saava e-kuppilainen.





















        Kävin työpaikkalääkärillä viime vuoden syksyllä ja hän laittoi lähetteen sairaalaan. Sairaalassa kävin sitten tämän vuoden maaliskuussa. Viime viikolla sitten soittivat sairaalasta, että pääsen leikattavaksi ennen joulua. Ja vieläpä yksityiseen sairaalaan, koska omaan sairaalaan on vielä jonoa. Sairaala ostaa siis ostopalveluna leikkauksen helsingistä.
        Itse olen ollut tosi aktiivinen, soitellut sairaalaan ja kysellyt leikkausjonon pituutta.
        Ehkä siitäkin syystä pääsen leikkaukseen niin nopeaan. Ja toinen syy on hoitotakuu, joka velvoittaa hoitamaan vuoden sisällä. Tosin tilanne on ihan sairaalakohtaista.
        Minulla rintojen koko on hh ja olen muuten normaalikokoinen eli on tosi tukala olo.
        Lapsia on yksi ja lisää haluttaisiin, mutta ensin leikkaus. Tiedän että imetys saattaa olla hankalaa tai ei enää onnistu, mutta sen riskin otan! Suunnittelen jo elämää pienillä rinnoilla.=)
        Mene vaikka terveyskeskuslääkärille ja pyydä lähete oman paikkakuntasi keskussairaalaan. Siellä asia edistyy. Kriteereinä oli ainakin minulla mitta, joka otetaan olkapäästä nänniin. Normaali mitta on muistaakseni 24, minulla se on 37!!!


      • kyllästynyt
        !!!! kirjoitti:

        mimulle rintojen pienennyksestä jäi maksettavaksi vain sairaalapäivämaksut (150euroo)!

        hei!missä kävit leikkauksessa?maksettavaksi jäi 150e,tuo kyllä rohkaisee,hinnathan taitaa olla jotain 5600e?


      • kyllästynyt mummoliiveihin
        Marja kirjoitti:

        Kävin työpaikkalääkärillä viime vuoden syksyllä ja hän laittoi lähetteen sairaalaan. Sairaalassa kävin sitten tämän vuoden maaliskuussa. Viime viikolla sitten soittivat sairaalasta, että pääsen leikattavaksi ennen joulua. Ja vieläpä yksityiseen sairaalaan, koska omaan sairaalaan on vielä jonoa. Sairaala ostaa siis ostopalveluna leikkauksen helsingistä.
        Itse olen ollut tosi aktiivinen, soitellut sairaalaan ja kysellyt leikkausjonon pituutta.
        Ehkä siitäkin syystä pääsen leikkaukseen niin nopeaan. Ja toinen syy on hoitotakuu, joka velvoittaa hoitamaan vuoden sisällä. Tosin tilanne on ihan sairaalakohtaista.
        Minulla rintojen koko on hh ja olen muuten normaalikokoinen eli on tosi tukala olo.
        Lapsia on yksi ja lisää haluttaisiin, mutta ensin leikkaus. Tiedän että imetys saattaa olla hankalaa tai ei enää onnistu, mutta sen riskin otan! Suunnittelen jo elämää pienillä rinnoilla.=)
        Mene vaikka terveyskeskuslääkärille ja pyydä lähete oman paikkakuntasi keskussairaalaan. Siellä asia edistyy. Kriteereinä oli ainakin minulla mitta, joka otetaan olkapäästä nänniin. Normaali mitta on muistaakseni 24, minulla se on 37!!!

        Paljonko kunnallisen lääkärin lähettämä rintaleikkaus?Olisin kiinostunut asiasta.Itsellä kanssa aika suuret rinnat ja alkaa harmittaa kun ei meinaa löytää sopivan kokoisia rintaliivejä ja haluaisin seksikkäitäkin liivejä enkä vain mummo mallisia.Ikää 30 v mitkä ovat ne syyt että pääsee rintaleikkaukseen.


      • Vanttu
        Marja kirjoitti:

        Kävin työpaikkalääkärillä viime vuoden syksyllä ja hän laittoi lähetteen sairaalaan. Sairaalassa kävin sitten tämän vuoden maaliskuussa. Viime viikolla sitten soittivat sairaalasta, että pääsen leikattavaksi ennen joulua. Ja vieläpä yksityiseen sairaalaan, koska omaan sairaalaan on vielä jonoa. Sairaala ostaa siis ostopalveluna leikkauksen helsingistä.
        Itse olen ollut tosi aktiivinen, soitellut sairaalaan ja kysellyt leikkausjonon pituutta.
        Ehkä siitäkin syystä pääsen leikkaukseen niin nopeaan. Ja toinen syy on hoitotakuu, joka velvoittaa hoitamaan vuoden sisällä. Tosin tilanne on ihan sairaalakohtaista.
        Minulla rintojen koko on hh ja olen muuten normaalikokoinen eli on tosi tukala olo.
        Lapsia on yksi ja lisää haluttaisiin, mutta ensin leikkaus. Tiedän että imetys saattaa olla hankalaa tai ei enää onnistu, mutta sen riskin otan! Suunnittelen jo elämää pienillä rinnoilla.=)
        Mene vaikka terveyskeskuslääkärille ja pyydä lähete oman paikkakuntasi keskussairaalaan. Siellä asia edistyy. Kriteereinä oli ainakin minulla mitta, joka otetaan olkapäästä nänniin. Normaali mitta on muistaakseni 24, minulla se on 37!!!

        Onpas kiva kuulla, että ihmisillä on myönteisiä kokemuksia leikkauksista. Olen löytänyt paljon juttua kauhukokemuksista, vaikka uskonkin useamman leikkauksen onnistuvan kuin epäonnistuvan.

        Itse olen miettinyt rintojen pienentämistä jo reilut 10 vuotta (ikää on nyt 28). Minulle sanottiin jo ala-asteella, että minulle tulee samanlaiset rinnat kuin äidilläni, eli todella suuret. Onpas lohduttavaa kuulla se jo tuossa iässä :( Odotan nyt ensimmäistä lastani, joten leikkaus ei ole ihan heti ajankohtainen. Mietin, josko prosessi pitäisi kuitenkin laittaa jo aluilleen. Jotkut ovat kuulemma joutuneet odottamaan jopa viisi vuotta, vaikka ovat saaneet leikkauksen terveydellisistä syistä. Suunitelmissa on vielä toinen lapsi. Imetyskyvyn menetys ei hirvitä, mutta rinnoillahan on tapana kasvaa raskauden ja varsinkin imetyksen aikana. Tekeekö tämä leikkauksesta turhan ennen raskautta? Olen melkoisen varma, että saisin leikkaukseen Kela-korvauksen, sillä rintani ovat kokoa 75E ja niska- ja hartiasärkyjä on ollut aina. Tilannetta pahentaa entisestään se, että minulla murtui auto-onnettomuudessa kaksi niskanikamaa 1,5 vuotta sitten. Ne, jotka ovat ns. terveellä niskalla kärsineet niskasäryistä, voivat varmasti kuvitella miltä särky voi tuntua, kun on niskavamma. Jouduin pitämään niskatukea 3kk, jonka seurauksena niskani on jäänyt hieman huonoon asentoon ja siellä on kyhmy niskan ja hartioiden yhtymäkohdassa. Yritin tuossa epätoivoissani punnita rintojani, mutta se ei onnistunut meidän vaa'alla. Joku kirjoitti tässä ketjussa, että normaali mitta olkapäältä rinnan nipukkaan on 24cm. Minulla se on toisessa 31cm ja toisessa 34cm. Eri rinnat ovat vielä aivan eri kokoisetkin :(

        Monet miettivät täällä arpia. Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, minkälaiset arvet jäävät. Tavoitteenani on se, että saan suht koht terveen itsetunnon ja voin pitää edes t-paitaa kesällä ihmisten ilmoilla. En ole käynyt uimassakaan kotimaassa 5 vuoteen. Talvella etelän lomalla toki uin, mutta tuntuu, että kauan suunniteltu ja säästetty matka meni hukkaan, kun en voinut nauttia siitä normaalisti rintojeni takia...

        Tulipas pitkä juttu, mutta kiitos niille, jotka jaksoivat lukea ja vieläpä ehkä kommentoida :)


      • killimilli
        Vanttu kirjoitti:

        Onpas kiva kuulla, että ihmisillä on myönteisiä kokemuksia leikkauksista. Olen löytänyt paljon juttua kauhukokemuksista, vaikka uskonkin useamman leikkauksen onnistuvan kuin epäonnistuvan.

        Itse olen miettinyt rintojen pienentämistä jo reilut 10 vuotta (ikää on nyt 28). Minulle sanottiin jo ala-asteella, että minulle tulee samanlaiset rinnat kuin äidilläni, eli todella suuret. Onpas lohduttavaa kuulla se jo tuossa iässä :( Odotan nyt ensimmäistä lastani, joten leikkaus ei ole ihan heti ajankohtainen. Mietin, josko prosessi pitäisi kuitenkin laittaa jo aluilleen. Jotkut ovat kuulemma joutuneet odottamaan jopa viisi vuotta, vaikka ovat saaneet leikkauksen terveydellisistä syistä. Suunitelmissa on vielä toinen lapsi. Imetyskyvyn menetys ei hirvitä, mutta rinnoillahan on tapana kasvaa raskauden ja varsinkin imetyksen aikana. Tekeekö tämä leikkauksesta turhan ennen raskautta? Olen melkoisen varma, että saisin leikkaukseen Kela-korvauksen, sillä rintani ovat kokoa 75E ja niska- ja hartiasärkyjä on ollut aina. Tilannetta pahentaa entisestään se, että minulla murtui auto-onnettomuudessa kaksi niskanikamaa 1,5 vuotta sitten. Ne, jotka ovat ns. terveellä niskalla kärsineet niskasäryistä, voivat varmasti kuvitella miltä särky voi tuntua, kun on niskavamma. Jouduin pitämään niskatukea 3kk, jonka seurauksena niskani on jäänyt hieman huonoon asentoon ja siellä on kyhmy niskan ja hartioiden yhtymäkohdassa. Yritin tuossa epätoivoissani punnita rintojani, mutta se ei onnistunut meidän vaa'alla. Joku kirjoitti tässä ketjussa, että normaali mitta olkapäältä rinnan nipukkaan on 24cm. Minulla se on toisessa 31cm ja toisessa 34cm. Eri rinnat ovat vielä aivan eri kokoisetkin :(

        Monet miettivät täällä arpia. Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, minkälaiset arvet jäävät. Tavoitteenani on se, että saan suht koht terveen itsetunnon ja voin pitää edes t-paitaa kesällä ihmisten ilmoilla. En ole käynyt uimassakaan kotimaassa 5 vuoteen. Talvella etelän lomalla toki uin, mutta tuntuu, että kauan suunniteltu ja säästetty matka meni hukkaan, kun en voinut nauttia siitä normaalisti rintojeni takia...

        Tulipas pitkä juttu, mutta kiitos niille, jotka jaksoivat lukea ja vieläpä ehkä kommentoida :)

        Hei vanttu!
        Minä kirjoittelin tänne ja nyt on oma leikkaus takana päin!
        Eli omasin ennen rinnat kokoa HH, ympärys 75. Olen normaalipainoinen ja rinnat olivat lähestulkoon koominen näky kropassani. Vasta nyt myöhemmin olen tajunnut kuinka suuret ne olivat!!

        Kohdallani homma eteni niin, että menin työterveyslääkärille ja pyysin lähetettä sairaalaan kirurgian osastolle. Kerroin rehellisesti mikä on homman nimi ja lääkäri katseli rintani. Kaikki leikkaukset kuuluvat hoitotakuun piiriin, joten kutsu poliklinikalle tuli jo parin kuukauden kuluttua. Siellä mukava verisuonikirurgi katsoi rintani ja pääsin leikkausjonoon. Minulla ei ollut mitään estettä leikkaukselle ja rintani kun olivat valtavat ja roikkuvat, niin riitti kun hän vilkaisi niitä ja homma oli selvä!=) Jonon pituudeksi sanottiin silloin vuosi, mutta siinähän ei sitten mennyt niin kauaa...
        Meillä on yksi lapsi, silloin vajaa 3v ja lääkäri kysyi, että tahdonko imettää mahdollisia tulevia lapsia. Tiesin riskistä, mutta halusin leikkauksen silti nyt. Ja sitten seitsämän kuukauden kulutta tuli kutsu leikkaukseen. Olin myös itse aktiivinen ja soittelin polille monesti kysyäkseni jonon pituutta.
        Minut leikattiin lokakuussa 2005 Eiran sairaalassa Helsingissä. Omassa sairaalassani oli muita leikkaksia niin paljon, että pääsin yksityiseen sairaalaan ja oma kuntani kustansi kaiken! Eli kun menee leikkaukseen ns. kunnalliselle puolelle ei itse tarvitse maksaa kun päivämaksu sairaalassa olosta eli minä maksoin kaikesta vaan 75 euroa!!!
        Leikkaus oli nopeasti ohi ja molemmista rinnoista poistettiin kilo, eli kaksi kiloa yhteensä. Ja kyllä tuntuukin siltä!!!=)
        Toipuminen oli nopeaa ja sain kuukauden sairaslomaa töistä. Kipeät ne tietysti oli, sitä ei voi kieltää, mutta kaiken sen kyllä kesti, kun tiesi, että kuinka ihana olo on jälkeenpäin!!
        Kuppikokoni on nyt D, jonkun milelestä ehkä liikaa, mutta minusta juuri sopivasti! Eikä rasvaa olisi voinutkaan ottaa enenpää pois... Haavat on näkyvät ja paksut, mutta minua se ei haittaa. Kuka niitä katsoo!?

        Kirjoitus on nyt vähän sekava, mutta kirjoitin sen kiireessä. Kysy vaan lisää, jos jotain haluat tietää!!!


      • Vanttu
        killimilli kirjoitti:

        Hei vanttu!
        Minä kirjoittelin tänne ja nyt on oma leikkaus takana päin!
        Eli omasin ennen rinnat kokoa HH, ympärys 75. Olen normaalipainoinen ja rinnat olivat lähestulkoon koominen näky kropassani. Vasta nyt myöhemmin olen tajunnut kuinka suuret ne olivat!!

        Kohdallani homma eteni niin, että menin työterveyslääkärille ja pyysin lähetettä sairaalaan kirurgian osastolle. Kerroin rehellisesti mikä on homman nimi ja lääkäri katseli rintani. Kaikki leikkaukset kuuluvat hoitotakuun piiriin, joten kutsu poliklinikalle tuli jo parin kuukauden kuluttua. Siellä mukava verisuonikirurgi katsoi rintani ja pääsin leikkausjonoon. Minulla ei ollut mitään estettä leikkaukselle ja rintani kun olivat valtavat ja roikkuvat, niin riitti kun hän vilkaisi niitä ja homma oli selvä!=) Jonon pituudeksi sanottiin silloin vuosi, mutta siinähän ei sitten mennyt niin kauaa...
        Meillä on yksi lapsi, silloin vajaa 3v ja lääkäri kysyi, että tahdonko imettää mahdollisia tulevia lapsia. Tiesin riskistä, mutta halusin leikkauksen silti nyt. Ja sitten seitsämän kuukauden kulutta tuli kutsu leikkaukseen. Olin myös itse aktiivinen ja soittelin polille monesti kysyäkseni jonon pituutta.
        Minut leikattiin lokakuussa 2005 Eiran sairaalassa Helsingissä. Omassa sairaalassani oli muita leikkaksia niin paljon, että pääsin yksityiseen sairaalaan ja oma kuntani kustansi kaiken! Eli kun menee leikkaukseen ns. kunnalliselle puolelle ei itse tarvitse maksaa kun päivämaksu sairaalassa olosta eli minä maksoin kaikesta vaan 75 euroa!!!
        Leikkaus oli nopeasti ohi ja molemmista rinnoista poistettiin kilo, eli kaksi kiloa yhteensä. Ja kyllä tuntuukin siltä!!!=)
        Toipuminen oli nopeaa ja sain kuukauden sairaslomaa töistä. Kipeät ne tietysti oli, sitä ei voi kieltää, mutta kaiken sen kyllä kesti, kun tiesi, että kuinka ihana olo on jälkeenpäin!!
        Kuppikokoni on nyt D, jonkun milelestä ehkä liikaa, mutta minusta juuri sopivasti! Eikä rasvaa olisi voinutkaan ottaa enenpää pois... Haavat on näkyvät ja paksut, mutta minua se ei haittaa. Kuka niitä katsoo!?

        Kirjoitus on nyt vähän sekava, mutta kirjoitin sen kiireessä. Kysy vaan lisää, jos jotain haluat tietää!!!

        Kiitos Killimilli kokemuksesi jakamisesta. On ollut muutenkin huojentavaa lukea myönteisiä kokemuksia leikkauksista ja niiden jäljistä. Onneksi mieheni tukee minua operaatiossani, sillä hänkin tietää, kuinka tuskainen olen rintojeni kanssa. Varsinkin nyt raskausaikana, kun rinnat ovat kasvaneet entisestään, tuntuu melkein mahdottomalta lähteä edes töihin. Mutta täytyy ruveta ajamaan asiaa oikein kunnolla raskauden jälkeen =)


      • tissillinen
        !!!! kirjoitti:

        mimulle rintojen pienennyksestä jäi maksettavaksi vain sairaalapäivämaksut (150euroo)!

        Minun pitäisi löytää yksityiseltä lääkäriasemalta lääkäri, joka työskentelee myös Taysissa (Tampereen yliopistollisessa sairaalassa), joka arvioisi, että onko minulla mahdollisuutta päästä leikkaukseen julkisen kautta. Mahtaisiko kenelläkään olla tietoa, kuka yksityinen plastiikkkirurgi työskentelisi myös Taysissa ja näin ollen tietäisi Taysin kriteerit terveydellisin syin tehtävään leikkaukseen???


      • Nätit, 49-v
        tissillinen kirjoitti:

        Minun pitäisi löytää yksityiseltä lääkäriasemalta lääkäri, joka työskentelee myös Taysissa (Tampereen yliopistollisessa sairaalassa), joka arvioisi, että onko minulla mahdollisuutta päästä leikkaukseen julkisen kautta. Mahtaisiko kenelläkään olla tietoa, kuka yksityinen plastiikkkirurgi työskentelisi myös Taysissa ja näin ollen tietäisi Taysin kriteerit terveydellisin syin tehtävään leikkaukseen???

        Maanantaina 15.2. leikattiin TAYS:ssa. Hyvin meni! Särkylääkettäkään en ole enää ottanut, ei ole kipeät, ainakaan vielä.
        Työterveyden kautta sain lähetteen TAYS:iin plastiikakirurgian polille, siellä tehtiin arviointi ja laitettiin jonoon. Leikkaukseen pääsin nopeasti. Upea plastiikkakirurgi teki hommansa leikkauksessa upeasti, maksan vain julkisen mukaan sairaalassa olosta.
        Kummallisesti asettuu vaatteet päälle, mukavalta näyttää.
        Ja mitä arvista, en kuitenkaan rilluttele tissit paljaina, pikkuvaatteilla voi nyt kesällä kuljeskella nautiskellen, ei tartte peitellä lolloja!
        Eli kesää kohti. Aina kuitenkin kanattaa riskit pohtia ja huomioida, niitä kun kuitenkin on. Mulla toipuminen vasta alussa, mutta mukavalta tuntuu, nää pikkutornit on söpöt!


      • Jännääjä
        Nätit, 49-v kirjoitti:

        Maanantaina 15.2. leikattiin TAYS:ssa. Hyvin meni! Särkylääkettäkään en ole enää ottanut, ei ole kipeät, ainakaan vielä.
        Työterveyden kautta sain lähetteen TAYS:iin plastiikakirurgian polille, siellä tehtiin arviointi ja laitettiin jonoon. Leikkaukseen pääsin nopeasti. Upea plastiikkakirurgi teki hommansa leikkauksessa upeasti, maksan vain julkisen mukaan sairaalassa olosta.
        Kummallisesti asettuu vaatteet päälle, mukavalta näyttää.
        Ja mitä arvista, en kuitenkaan rilluttele tissit paljaina, pikkuvaatteilla voi nyt kesällä kuljeskella nautiskellen, ei tartte peitellä lolloja!
        Eli kesää kohti. Aina kuitenkin kanattaa riskit pohtia ja huomioida, niitä kun kuitenkin on. Mulla toipuminen vasta alussa, mutta mukavalta tuntuu, nää pikkutornit on söpöt!

        Kiva löytää teksti jossa joku kertoo kaiken menneen hyvin Tays:ssa. Itse olen jonossa mutta tietenkin jännittää. Työterveyden kautta sain minäkin lähetteen. Kävin ko polilla ja nyt odottelen leikkausaikaa hyvin ristiriitaisten tunteiden vallassa. Poli arvioi että hyöty tulisi olemaan huomattava mutta silti tulee aina välillä mieleen jotta pitäisikö sittenkin perua. Riskit on kuitenkin olemassa niinkuin aina leikkauksissa. Arvet on toissijainen seikka. Houkuttelevana puolena se että ehkä pääsee näistä ikuisista hartija-niska ongelmista vähemmällä ja kesäisin saisi ainakin kevyemmät liivit ja rintojen alus hikoilu jäisi pois. Voisi saada jopa liivit muutakin kuin yhtä mallia eikä henskelit enää painaisi.
        Kerrotko joudutaanko sinulle tekemään jotakin korjausleikkauksia vai pääsitkö yhdellä leikkauskerralla ? (Sellaistakin kun väläyteltiin polikäynnillä)


      • margagreetta
        !!!! kirjoitti:

        mimulle rintojen pienennyksestä jäi maksettavaksi vain sairaalapäivämaksut (150euroo)!

        Oliko leikkaus kosmeettisista vai terveydellisistä syistä ja mistä syystä hakeuduit ja miten leikkaukseen?


    • Ella

      Kiitos valvojalle, joka poisti täältä asiattomat viestit.

    • hiiri

      Paljonko rintojenpienennyksen toimeenpide kaikiaan maksoi ja mitä kaikkea siihen sisältyi? Itse olen ajatellut pienentää rintoja jo kauan aikaa, mutta siihen tarvitsee myöskin PALJON rahaa!!!!! Entäpä oliko leikkauksesta toipuminen kivuljasta?
      Toivon sinun vastaavan näihin kysymyksiini suoraan sähköpostiini, joka on www.nadjamarihelena24Suomi.fi

      • 3xmamma83

        mäkin oon jo kauan suunnitellut rintojen pienennystä,olen 22vuotias 3lapsen äiti ja rinnat kokoa f90.selkä ja niskat koko ajan todella kipeänä.ihanaa kuulla että muilla leikkaukset mennyt hyvin...vähän se kyllä pelottaa mutta en halua koko ikääni kärsiä kamalista kivuista.


      • 15 vuotta miettinyt
        3xmamma83 kirjoitti:

        mäkin oon jo kauan suunnitellut rintojen pienennystä,olen 22vuotias 3lapsen äiti ja rinnat kokoa f90.selkä ja niskat koko ajan todella kipeänä.ihanaa kuulla että muilla leikkaukset mennyt hyvin...vähän se kyllä pelottaa mutta en halua koko ikääni kärsiä kamalista kivuista.

        Hei!

        Haluan sanoa sinulle, älä odota! Minäkin ajattelin silloin 23-vuotiaana, että vielä minä sen teen.... Nyt olen 38-vuotias ja menossa tammikuussa pienennysleikkaukseen. Olen monta kertaa syksyn aikana miettinyt että miksi en ole mennyt aikaisemmin ja hankkinut lääkäriltä lähetteen, koska koko ajan olen tiennyt että varmasti saan lähetteen jos vaan pyydän. Nyt kaduttaa etten ole "uskaltanut" tehdä sitä aikaisemmin...


      • nimimerkki 72
        15 vuotta miettinyt kirjoitti:

        Hei!

        Haluan sanoa sinulle, älä odota! Minäkin ajattelin silloin 23-vuotiaana, että vielä minä sen teen.... Nyt olen 38-vuotias ja menossa tammikuussa pienennysleikkaukseen. Olen monta kertaa syksyn aikana miettinyt että miksi en ole mennyt aikaisemmin ja hankkinut lääkäriltä lähetteen, koska koko ajan olen tiennyt että varmasti saan lähetteen jos vaan pyydän. Nyt kaduttaa etten ole "uskaltanut" tehdä sitä aikaisemmin...

        HEIPPA KAIKILLE!!! olen hieman pelonsekaisin tuntein menossa rintojen pienennysleikkaukseen olen kuulluut sekä epäonnistuneita että huvin onnistuneita leikkauksia. olen odottanut leikkausta noin vuoden ja nyt se olisi edessä mutta pelottaa vietävästi kun olen lukenut noita viestejä olen noin 155cm pitkä liivikoko on 75 G paikkeilla ikää 33 vuotta ylipainoa on vielä noin reilut 5kg mutta leikkauskutsu tuli jo ennenkuin ehdin tiputtaa noita kiloja liekkö niistä kovasti vaaraa paranemisen kannalta leikkaus olisi 22.5.06 et aika loppui laihdutuksen kannalta. alunperin ylipainoa oli 15kg eli 10 on takana. kertokaa kokemuksistanne! PELOTTAA VIETÄVÄSTI!


      • Tosi Tyytyväinen
        nimimerkki 72 kirjoitti:

        HEIPPA KAIKILLE!!! olen hieman pelonsekaisin tuntein menossa rintojen pienennysleikkaukseen olen kuulluut sekä epäonnistuneita että huvin onnistuneita leikkauksia. olen odottanut leikkausta noin vuoden ja nyt se olisi edessä mutta pelottaa vietävästi kun olen lukenut noita viestejä olen noin 155cm pitkä liivikoko on 75 G paikkeilla ikää 33 vuotta ylipainoa on vielä noin reilut 5kg mutta leikkauskutsu tuli jo ennenkuin ehdin tiputtaa noita kiloja liekkö niistä kovasti vaaraa paranemisen kannalta leikkaus olisi 22.5.06 et aika loppui laihdutuksen kannalta. alunperin ylipainoa oli 15kg eli 10 on takana. kertokaa kokemuksistanne! PELOTTAA VIETÄVÄSTI!

        Hei!
        Ei sinun tarvitse pelätä. Jos olet menossa julkiselle puolelle leikkaukseen voit olla ihan rauhallisin mielin. Kävin itse tammikuussa Helsingin naistenklinikalla, jo koko ajan oli sellainen turvallinen tunne. Niitä kilojakaan ei sun tarvitse miettiä. Minä olen 168cm pitkä, painoin ennen leikkausta yli 90 kg, joten reippaasti ylipainoa minullakin oli. Lääkäri oli sitä mieltä että painonpudotus ei edes auttaisi minun tapauksessa, koska rintojen koko ja muoto oli sellainen.
        Ensimmäinen viikko leikkauksen jälkeen meni särkylääkkeitä syödessä, koska kipuja on tietenkin, leikkaushan on iso. Mutta aika nopeasti niiden syöminen loppui. Sitten on tärkeä haavojen hoito, minä hoidin Aloe Vera suihkeella ja geelillä. Se auttoi myöskin siihen haavojen kutinaan. Ja haavat menivät todella siististi umpeen sillä geelillä, vaikkakin se kesti 2 kk, mitä on kuulemma ihan normaalia.

        Nyt olen tosi tyytyväinen, onnellinen että tein asialle jotain. Olin miettinyt asiaa jo 15 vuotta... Kuppikoko pieneni 4:llä, joten eihän sitä voi olla muuta kun tyytyväinen!


      • nimimerkki72
        Tosi Tyytyväinen kirjoitti:

        Hei!
        Ei sinun tarvitse pelätä. Jos olet menossa julkiselle puolelle leikkaukseen voit olla ihan rauhallisin mielin. Kävin itse tammikuussa Helsingin naistenklinikalla, jo koko ajan oli sellainen turvallinen tunne. Niitä kilojakaan ei sun tarvitse miettiä. Minä olen 168cm pitkä, painoin ennen leikkausta yli 90 kg, joten reippaasti ylipainoa minullakin oli. Lääkäri oli sitä mieltä että painonpudotus ei edes auttaisi minun tapauksessa, koska rintojen koko ja muoto oli sellainen.
        Ensimmäinen viikko leikkauksen jälkeen meni särkylääkkeitä syödessä, koska kipuja on tietenkin, leikkaushan on iso. Mutta aika nopeasti niiden syöminen loppui. Sitten on tärkeä haavojen hoito, minä hoidin Aloe Vera suihkeella ja geelillä. Se auttoi myöskin siihen haavojen kutinaan. Ja haavat menivät todella siististi umpeen sillä geelillä, vaikkakin se kesti 2 kk, mitä on kuulemma ihan normaalia.

        Nyt olen tosi tyytyväinen, onnellinen että tein asialle jotain. Olin miettinyt asiaa jo 15 vuotta... Kuppikoko pieneni 4:llä, joten eihän sitä voi olla muuta kun tyytyväinen!

        no nyt se pienennys on tehty ja c kuppiin tähdättiin leikkauksesta on kulunut 2 päivää nyt rinnat on kohtuullisen kovat muttei kivikovat on kai ihan normaalia?rinnat myös kutiavat sinä tosi tyytyväinen puhuit jostain aloe vera geelistä mitä se oli selvisitkö tulehduksitta ja ilman erillistä antibiootti kuuria? kertoisitteko joille on tehty pienennys leikkauksia miten paraneminen edistyy kuinka kauan rinnat ovat kovat ja kipeät. päivä leikkauksen jälkeen nostin mehukannua ja oik. rinnan alla tuntui vihlaisu paino oli kai liian painava joten säikähdin vihlais lua vähä tihkui verta ja oli hieman kipeämpi kuin vasen mutta leikkaushaava näytti ihan siistiltä joten en lähtenyt lääkäriinkään joten kaikki tieto olisi nyt tarpeen kiitokset jo aikaisemmista!!


      • Tosi tyytyväinen
        nimimerkki72 kirjoitti:

        no nyt se pienennys on tehty ja c kuppiin tähdättiin leikkauksesta on kulunut 2 päivää nyt rinnat on kohtuullisen kovat muttei kivikovat on kai ihan normaalia?rinnat myös kutiavat sinä tosi tyytyväinen puhuit jostain aloe vera geelistä mitä se oli selvisitkö tulehduksitta ja ilman erillistä antibiootti kuuria? kertoisitteko joille on tehty pienennys leikkauksia miten paraneminen edistyy kuinka kauan rinnat ovat kovat ja kipeät. päivä leikkauksen jälkeen nostin mehukannua ja oik. rinnan alla tuntui vihlaisu paino oli kai liian painava joten säikähdin vihlais lua vähä tihkui verta ja oli hieman kipeämpi kuin vasen mutta leikkaushaava näytti ihan siistiltä joten en lähtenyt lääkäriinkään joten kaikki tieto olisi nyt tarpeen kiitokset jo aikaisemmista!!

        Selvisin joo ilman tulehduksia ja antibioottikuuria. Tietenkin haavoista tuprutti kudosnestettä jopa 2 kk leikkauksen jälkeen. Sekin on ihan normaalia, minulle sanottiin. Aloe vera voidetta tilaan itselleni suoraan Saksasta tehtaalta omalla asiakasnumerolla. Tätä kyseistä voidetta ei voi mistään muualta ostaa, löytyy vastaavanlaisia kylläkin. Voide on nimenomaan tarkoitettu haavojen hoitoon ja olen käyttänyt sitä ennenkin leikkauksen jälkeen. Tätä voidetta käytin 2 kertaa päivässä, aamuin illoin. Ja hitaasti lähti haavat kiinni. Vihlaisut rinnoissa varmaan tuntee kauan leikkauksen jälkeen. Minun leikkauksesta on jo 5 kk, ja vieläkin tunnen melkein päivittäin jotain pieniä vihlaisuja ja pistoja rinnoissa. Mutta en välitä... Olen niin tyytyväinen leikkauksen tulokseen että en voi muuta kuin todeta että tosi hyvin onnistuivat. Melkein 20 vuotta yritin piilotella isoja rintojani isojen paitojen alle siinä onnistumatta. Vihasin rintojani aivan suunnattomasti. Noin vuosi sitten kesällä minulta pääsi kerran yksin kotona ollessani itku, koska vihasin omaa kroppaani niin paljon. Sen jälkeen kysyin itseltäni miksi minun pitäisi kärsiä niistä koko elämäni? Minun on pakko tehdä asialle jotain. 2 kk myöhemmin olin leikkausjonossa... Ja tässä sitä ollaan...


      • nimimerkki 72
        Tosi tyytyväinen kirjoitti:

        Selvisin joo ilman tulehduksia ja antibioottikuuria. Tietenkin haavoista tuprutti kudosnestettä jopa 2 kk leikkauksen jälkeen. Sekin on ihan normaalia, minulle sanottiin. Aloe vera voidetta tilaan itselleni suoraan Saksasta tehtaalta omalla asiakasnumerolla. Tätä kyseistä voidetta ei voi mistään muualta ostaa, löytyy vastaavanlaisia kylläkin. Voide on nimenomaan tarkoitettu haavojen hoitoon ja olen käyttänyt sitä ennenkin leikkauksen jälkeen. Tätä voidetta käytin 2 kertaa päivässä, aamuin illoin. Ja hitaasti lähti haavat kiinni. Vihlaisut rinnoissa varmaan tuntee kauan leikkauksen jälkeen. Minun leikkauksesta on jo 5 kk, ja vieläkin tunnen melkein päivittäin jotain pieniä vihlaisuja ja pistoja rinnoissa. Mutta en välitä... Olen niin tyytyväinen leikkauksen tulokseen että en voi muuta kuin todeta että tosi hyvin onnistuivat. Melkein 20 vuotta yritin piilotella isoja rintojani isojen paitojen alle siinä onnistumatta. Vihasin rintojani aivan suunnattomasti. Noin vuosi sitten kesällä minulta pääsi kerran yksin kotona ollessani itku, koska vihasin omaa kroppaani niin paljon. Sen jälkeen kysyin itseltäni miksi minun pitäisi kärsiä niistä koko elämäni? Minun on pakko tehdä asialle jotain. 2 kk myöhemmin olin leikkausjonossa... Ja tässä sitä ollaan...

        kiitokset taas tiedoista. Leikkauksesta tänään kulunut 2 viikkoa ja ovat vähän haavat vielä kipeät viime perjantaina poistivat tikit eilen piti käydä näyttämässä keskussairaalassa kun yksi haava kohta (pieni) ei lähtenyt paranemaan eritti vain märkää oli kai jäänyt tikki siihen, poistivat ja putsasivat ja nyt toivotaan että lähtee haavat paranee saunaa alkaa olla ikävä. rintojen keskellä on ollut polte joka menee läpi selän.Kipu on ennenkaikkea silloin kun istuu pitkään ja se tulee myös illalla kun liivit ottaa hetkeksi pois. Ajattelin että sillä voisi olla tekemistä minun ryhdin kanssa kun oikea puoli oli kipeämpi, jolloin varoin sitä ja kuljen hieman kierossa en tiedä lääkärit sanoo että täytyy katsoa se liittyy myös kai jotenkin siihen aikaisempaan revähdykseen. mutta nyt olen jo tyytyväinen tulokseen ja pienempiin rintoihin. Eiköhän tämä tästä ja olisi edelleen kiva kuulla kokemuksia ja neuvoja toipilaana oloon.


      • Tosi tyytyväinen
        nimimerkki 72 kirjoitti:

        kiitokset taas tiedoista. Leikkauksesta tänään kulunut 2 viikkoa ja ovat vähän haavat vielä kipeät viime perjantaina poistivat tikit eilen piti käydä näyttämässä keskussairaalassa kun yksi haava kohta (pieni) ei lähtenyt paranemaan eritti vain märkää oli kai jäänyt tikki siihen, poistivat ja putsasivat ja nyt toivotaan että lähtee haavat paranee saunaa alkaa olla ikävä. rintojen keskellä on ollut polte joka menee läpi selän.Kipu on ennenkaikkea silloin kun istuu pitkään ja se tulee myös illalla kun liivit ottaa hetkeksi pois. Ajattelin että sillä voisi olla tekemistä minun ryhdin kanssa kun oikea puoli oli kipeämpi, jolloin varoin sitä ja kuljen hieman kierossa en tiedä lääkärit sanoo että täytyy katsoa se liittyy myös kai jotenkin siihen aikaisempaan revähdykseen. mutta nyt olen jo tyytyväinen tulokseen ja pienempiin rintoihin. Eiköhän tämä tästä ja olisi edelleen kiva kuulla kokemuksia ja neuvoja toipilaana oloon.

        Minullakin oli parissa paikassa niitä ei-sulavia ompeleita, jotka jouduin mennä poistattamaan. Luulin että he tulevat sieltä itse pois, mutta niin ei käynyt, ja sehän sattui kun niitä vähän vedettiin että saadaan pois. Mutta sen jälkeen olo oli hyvä. Minua ihmetytti miten nopeasti "niihin uusiin" tottui. Luulin että se olisi vaikeaa, mutta ei. Vaikeinta on mun mielestä ollut se että piti 4 viikkoa maata selällään nukkuessa... Nykyään en edes enää muista minkälaista oli kun rinnat olivat ylisuuret. Minulta nimittäin poistettiin tosi paljon, lääkäri sanoi että harvoin hän on näin paljon poistanut yhdestä ihmisestä.... Kyllä olen tyytyväinen että uskalsin tehdä tämän asian, kaikki kivut oli kyllä sen arvoisia... Varmaan kaikki tällaisen leikkauksen läpikäyneet ovat samaa mieltä.


    • mimmi

      Olen miettinyt paljon rintojen pienennystä. Mutta yksityispuolella hinnat ovat aika korkeita. Korvaako kela niistä yhtään? Terveyskeskuslääkärille asiasta puhuin, ja hän sanoi, että normaali käytäntö on mennä yksityisesti. Mitkä ovat "vaatimukset", että pääsee julkiselle puolelle leikkaukseen? Rintani ovat todella isot. Vaikka olen laihduttanut n. kymmenen kiloa, rintani eivät ole pienentyneet ollenkaan.Kuppikokoni on g. Lisäksi minulla on jatkuvasti niska- ja hartiavaivoja, lapaluiden seutu on ihan jumissa jne.

      • Älä odota

        Ymmärrän täysin tunteesi. Oma kuppikokoni on vielä pari päivää F, joten tiedän minkälaista sinulla on. Erikoislääkäreillä on mittoja joita he mittaavat vastaanotolla ja niiden perusteella päätetään leikkauksesta. Jos ei terveyskeskuslääkäri suostu kirjoittamaan sinulle lähetteen, hanki se toista kautta. Olen melko varma että saat terveydellisistä syistä lähetteen erikoislääkärille ja sitä kautta pääset leikkaukseen, koska minäkin sain. Minä menin ensin työterveyslääkärille ja kysyin voiko hän kirjoittaa minulle lähetteen erikoislääkärille koska haluan selvittää voinko päästä leikkaukseen. Erikoislääkäri sanoi heti että kyllä sinut leikataan, miksi et ole tullut aikaisemmin (?!), koskan kerroin hänelle että olen miettinyt leikkausta jo noin 15 vuotta. Pääsin siis elokuussa lääkärille ja nyt olen huomenna (!) menossa Helsinkiin Naistenklinikalle ja leikkaus tehdään tiistaina !!! Näitä leikkauksia tehdään siis myös julkisella puolella, mutta eihän kukaan näitä leikkauksia millään tavalla mainosta, paitsi nyt ehkä vähän enemmän on ollut puhetta nyt viime aikoina kun yksi missi on käynyt leikkauksessa...


      • nasti
        Älä odota kirjoitti:

        Ymmärrän täysin tunteesi. Oma kuppikokoni on vielä pari päivää F, joten tiedän minkälaista sinulla on. Erikoislääkäreillä on mittoja joita he mittaavat vastaanotolla ja niiden perusteella päätetään leikkauksesta. Jos ei terveyskeskuslääkäri suostu kirjoittamaan sinulle lähetteen, hanki se toista kautta. Olen melko varma että saat terveydellisistä syistä lähetteen erikoislääkärille ja sitä kautta pääset leikkaukseen, koska minäkin sain. Minä menin ensin työterveyslääkärille ja kysyin voiko hän kirjoittaa minulle lähetteen erikoislääkärille koska haluan selvittää voinko päästä leikkaukseen. Erikoislääkäri sanoi heti että kyllä sinut leikataan, miksi et ole tullut aikaisemmin (?!), koskan kerroin hänelle että olen miettinyt leikkausta jo noin 15 vuotta. Pääsin siis elokuussa lääkärille ja nyt olen huomenna (!) menossa Helsinkiin Naistenklinikalle ja leikkaus tehdään tiistaina !!! Näitä leikkauksia tehdään siis myös julkisella puolella, mutta eihän kukaan näitä leikkauksia millään tavalla mainosta, paitsi nyt ehkä vähän enemmän on ollut puhetta nyt viime aikoina kun yksi missi on käynyt leikkauksessa...

        Hei! Olisko täällä ketään, kuka on kotoisin pohjois-karjalasta ja on pienennyttänyt tai aikoo pienennyttää rintansa? Minä haluaisin tietää miten pitkät jonot päästä leikkaukseen joensuussa on? Olen harkinnut rintojen pienennystä jo pari vuotta, mutta myt otin itseäni niskasta kiinni ja tilasin ajan yksityiselle gynekologille, jos hän voisi kirjoittaa minulle lähetteen. Kuppikokoni on F-70, olen 165cm pitkä ja painan 65 eli normaalipainoinen. Rinnat painavat sen verran paljon, että niskat ovat jatkuvasti jumissa.


      • toinen karjalanneito
        nasti kirjoitti:

        Hei! Olisko täällä ketään, kuka on kotoisin pohjois-karjalasta ja on pienennyttänyt tai aikoo pienennyttää rintansa? Minä haluaisin tietää miten pitkät jonot päästä leikkaukseen joensuussa on? Olen harkinnut rintojen pienennystä jo pari vuotta, mutta myt otin itseäni niskasta kiinni ja tilasin ajan yksityiselle gynekologille, jos hän voisi kirjoittaa minulle lähetteen. Kuppikokoni on F-70, olen 165cm pitkä ja painan 65 eli normaalipainoinen. Rinnat painavat sen verran paljon, että niskat ovat jatkuvasti jumissa.

        hei!olen täältä e-karjalasta.olen aivan loppu näiden taakkojen takia.olen 174cm pitkä,vähän pyöreähkö.kuppikoko on g tai h.rinnat pursuvat,painavat ja roikkuvat navan päällä.rintaliivejä ei oikein jaksaisi edes pitää,täältä on vaikea löytääkin.olen kotirva,mistä raha leikkaukseen.missä olis lähin paikka pienennykseen,viroon en menisi?


      • nasti
        toinen karjalanneito kirjoitti:

        hei!olen täältä e-karjalasta.olen aivan loppu näiden taakkojen takia.olen 174cm pitkä,vähän pyöreähkö.kuppikoko on g tai h.rinnat pursuvat,painavat ja roikkuvat navan päällä.rintaliivejä ei oikein jaksaisi edes pitää,täältä on vaikea löytääkin.olen kotirva,mistä raha leikkaukseen.missä olis lähin paikka pienennykseen,viroon en menisi?

        antaisin sinulle neuvoksi, että tilaa aika lääkärille, mielummin ehkä yksityiselle. Olen melkein varma, että saat rintojen pienennysleikkauksen terveydellisistä syistä julkisella puolella, eli sinulle ei jäisi maksettavaa, kun noin pari sataa euroa. Laittele viestiä jos tarvitset apua...


      • väsynyt
        nasti kirjoitti:

        antaisin sinulle neuvoksi, että tilaa aika lääkärille, mielummin ehkä yksityiselle. Olen melkein varma, että saat rintojen pienennysleikkauksen terveydellisistä syistä julkisella puolella, eli sinulle ei jäisi maksettavaa, kun noin pari sataa euroa. Laittele viestiä jos tarvitset apua...

        hei nimim.nasti.yksityistä tosiaan ajattelinkin,nämä tään kylän terv.keskuslääkärit,sori vaan ei taida paljoa korvia kohotella.onkohan leikkaukseen odotusaika pitkä,en varsinaisesti pelkää leikkausta,mutta tuntuu aika hurjalta,kun näitä taakkoja alettas pienentää,verenvuodot ym??????


      • väsynyt
        nasti kirjoitti:

        antaisin sinulle neuvoksi, että tilaa aika lääkärille, mielummin ehkä yksityiselle. Olen melkein varma, että saat rintojen pienennysleikkauksen terveydellisistä syistä julkisella puolella, eli sinulle ei jäisi maksettavaa, kun noin pari sataa euroa. Laittele viestiä jos tarvitset apua...

        hei taas!
        oletko joensuusta,olen täältä pari sataa km alempaa.voisitko laittaa sähköpostiosoitteen,nii voitas tarinoida tästä ongelmasta?


      • nasti-83
        väsynyt kirjoitti:

        hei taas!
        oletko joensuusta,olen täältä pari sataa km alempaa.voisitko laittaa sähköpostiosoitteen,nii voitas tarinoida tästä ongelmasta?

        No hei taas! katselin tuossa näitä sivuja ja olisin laittanut sinulle sähköpostiosoitteeni yksityisviestinä, mutta en löytänyt mistä sen olisi voinut laittaa. Jos sinä osaisit laittaa minulle sillä tavalla omasi osoitteesi, niin olisi mukava vaihtaa ajatuksia. Asun 40 km päässä joensuusta.


      • väsynyt
        nasti-83 kirjoitti:

        No hei taas! katselin tuossa näitä sivuja ja olisin laittanut sinulle sähköpostiosoitteeni yksityisviestinä, mutta en löytänyt mistä sen olisi voinut laittaa. Jos sinä osaisit laittaa minulle sillä tavalla omasi osoitteesi, niin olisi mukava vaihtaa ajatuksia. Asun 40 km päässä joensuusta.

        moi..!
        se sähköposti osoite on [email protected]
        kirjoita ihmeessä... :)


      • Kikka

        Moi,

        moni on miettinyt noita kunnalliseen leikkaukseen pääsyn kriteereitä, kuten itsekkin.
        Vuosia pienennyksestä haaveiltuani otin itseäni niskasta kiinni ja tilasin ajan terveyskeskuslääkärille (joulukuussa), joka laittoi lähetteen sairaalaan plastiikkakirurgille kun kaikki kriteerit täyttyi.
        Tuo plastiikkakirurgin aika oli reilut 2 viikkoa sitten ja nyt on sitten tiukka painonpudotus käynnissä. Leikkaukselle ei muuten ole mitään estettä, mutta kun painoindeksini oli 34 ja riskien takia suositus max. 30 niin 10 kg pitää nyt saada pois, ennekuin lääkäri laittaa leikkausjonoon.
        Koko on nyt DD-E85 ja sitä on olleet aina, vaikka painoakin on ollut tästä 20 kg vähemmän.

        Löysin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nettisivuilta ao. tiedot, jotka varmaan pätee aikalailla koko Suomessa:

        Kiireettömän leikkaushoidon perusteet erikoissairaanhoidossa (pisteytys 0-100)

        Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen raja, josta poikkeavat hoitopäätökset on perusteltava kirjallisesti. Vaikka pisteraja ylittyy, leikkausta ei tehdä, jos siitä ei ole odotettavissa hyötyä potilaan liitännäissairaudet ja muut tekijät huomioiden.

        Rinnan koko: kaulakuoppa-nänni mitta
        40 pistettä Alle 27 cm
        50 pistettä 27-31 cm
        60 pistettä Yli 31 cm

        Niska- ja hartiaoireet
        0-20 pistettä Kun painoindeksi* on alle 30
        0-10 pistettä Kun painoindeksi on 30 - 35
        0 pistettä Kun painoindeksi on yli 35

        Toimintakyvyn rajoittuminen
        0-20 pistettä Kun painoindeksi alle 30
        0-10 pistettä Kun painoindeksi 30 - 35
        0 pistettä Kun painoindeksi yli 35


      • positiivisesti yllättynyt
        Kikka kirjoitti:

        Moi,

        moni on miettinyt noita kunnalliseen leikkaukseen pääsyn kriteereitä, kuten itsekkin.
        Vuosia pienennyksestä haaveiltuani otin itseäni niskasta kiinni ja tilasin ajan terveyskeskuslääkärille (joulukuussa), joka laittoi lähetteen sairaalaan plastiikkakirurgille kun kaikki kriteerit täyttyi.
        Tuo plastiikkakirurgin aika oli reilut 2 viikkoa sitten ja nyt on sitten tiukka painonpudotus käynnissä. Leikkaukselle ei muuten ole mitään estettä, mutta kun painoindeksini oli 34 ja riskien takia suositus max. 30 niin 10 kg pitää nyt saada pois, ennekuin lääkäri laittaa leikkausjonoon.
        Koko on nyt DD-E85 ja sitä on olleet aina, vaikka painoakin on ollut tästä 20 kg vähemmän.

        Löysin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nettisivuilta ao. tiedot, jotka varmaan pätee aikalailla koko Suomessa:

        Kiireettömän leikkaushoidon perusteet erikoissairaanhoidossa (pisteytys 0-100)

        Leikkaushoidon aiheellisuus perustuu aina yksilölliseen arvioon. Hoitoon pääsyn perusteena on 50 pisteen raja, josta poikkeavat hoitopäätökset on perusteltava kirjallisesti. Vaikka pisteraja ylittyy, leikkausta ei tehdä, jos siitä ei ole odotettavissa hyötyä potilaan liitännäissairaudet ja muut tekijät huomioiden.

        Rinnan koko: kaulakuoppa-nänni mitta
        40 pistettä Alle 27 cm
        50 pistettä 27-31 cm
        60 pistettä Yli 31 cm

        Niska- ja hartiaoireet
        0-20 pistettä Kun painoindeksi* on alle 30
        0-10 pistettä Kun painoindeksi on 30 - 35
        0 pistettä Kun painoindeksi on yli 35

        Toimintakyvyn rajoittuminen
        0-20 pistettä Kun painoindeksi alle 30
        0-10 pistettä Kun painoindeksi 30 - 35
        0 pistettä Kun painoindeksi yli 35

        Kävin juuri kunnallisella puolella pienennyksesä. painoindeksini alle 25 eli normaali. Kupeista toinen G toinen F ja ympärys 70cm. Senttimittaisesti toinen oli 27cm ja toinen 24cm päässä kaulakuopasta. Moni ulkopuolinen sanoi, etten näytä isorintaiselta, koska rintani eivät roiku juurikaan ja näyttävät kiinteiltä. Tämä sai itsenikin epäilemään ja epäröimään ja jopa kantamaan syyllisyyttä, vaikka kyse on aina kuitenkin yksittäistapauksesta: kudostyypistä ja muodosta ja niiden aiheuttamista vaivoista.

        Rintani olivat kamalan raskaat ja ryhti huono ja kärsin jatkuvista säryistä selässä ja niska-hartia -alueella, joka säteili myös päänsärkynä.

        Vuoden jonotuksen ja tarkastuksen jälkeen päädyin leikkauspöydälle. Anoin jokaista lääkäriä ja hoitajaa vakuuttamaan, että minulla on oikeus kunnalliseen. He olivat lähinnä tyrmistyneitä, että edes kyseenalaistin asiaa.

        Leikkaus meni loistavasti. Henkilökunta oli todella osaavaa ja informoivaa. Aina kannattaa kysyä, jos jokin vaivaa mieltä. Todella ystävällistä henkilökuntaa.

        Suosittelen lämpimästi! Älkääkä kuunnelko ainakaan miesten mielipiteitä. He eivät rintojanne kanna.


    • ei hyvät

      kuinka suuret rinnat on sitten yleisesti liian suuret? tai sen verran suuret että voisi harkita leikkausta. Itselläni on koko 85D ja rintani häiritsevät joka päivä. mitkään vaatteet eivät istu, urheilun harrastaminen on vaivalloista, niihin kiinnitetään ensimmäisenä huomio. en todellakaan nauti suurista rinnoista ja mielestäni ihmiset jotka valittavat liian pienistä rinnoista eivät ole ollenkaan ajatelleet kuinka paljon haittaa suurista rinnoista on. selkäni vaivaa minua ja minulla on huono ryhti. olen silti vasta 17-vuotias, joten kannattaako vielä harkita tarkkaan. mielestäni rintani ovat suuremmat mitä koko merkintä antaa ymmärtää.

      • Lähes työkyvytön mutantti

        Mietin myös kunnallisen leikkauskriteereitä. Olkapäästä nänniin mitattava väli ei saisi olla kynnyskysymys. Oma kokoni on 75F ja olen normaalipainoinen. Ostan liivini erikoiskaupasta kalliilla ja käyn jatkuvasti fysikaalisessa ja hierojalla, syön kipulääkkeitä ja käytän kaikki mahdolliset keinot, jotta kestäisin sietämättömiä niska-hartiaseudun kipuja. Ongelmani on erikoinen: rintani eivät pahemmin roiku, vaan ovat painavaa tiivistä kudosmassaa. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että etteivätkö ne olisi riesana kipua aiheuttamassa, liikunnassa retkumassa, vaatekokojen valinnassa ja ihan sosiaalisessakin elämässä. Muuten pienikokoisena rintani saavat suhteettoman huomion. Se on jo henkistä kiusaa, jota ihmiset eivät ymmärrä. Sanovat vaan: "Olisit tyytyväinen, kun sulla on kunnon rinnat".

        Useat paheksuvat pienennystä, joten en ole juuri kellekään asiasta puhunut. Lääkärillekin meno ahdistaa, koska pelkään kielteistä asennetta. Aion kuitenkin mennä, koska haitat alkavat olla kohtuuttomia. Jos tämä kipu hartioista, niskasta, selästä ja niiden seurauksena jatkuva päänsärkykin katoaisivat leikkauksen myötä, olisin totisesti valmis kestämään leikkausta seuraavat arpikivut.

        Voiko ison rinnan kiinteys olla leikkauksen este? Tietääkö kukaan?


      • nasti
        Lähes työkyvytön mutantti kirjoitti:

        Mietin myös kunnallisen leikkauskriteereitä. Olkapäästä nänniin mitattava väli ei saisi olla kynnyskysymys. Oma kokoni on 75F ja olen normaalipainoinen. Ostan liivini erikoiskaupasta kalliilla ja käyn jatkuvasti fysikaalisessa ja hierojalla, syön kipulääkkeitä ja käytän kaikki mahdolliset keinot, jotta kestäisin sietämättömiä niska-hartiaseudun kipuja. Ongelmani on erikoinen: rintani eivät pahemmin roiku, vaan ovat painavaa tiivistä kudosmassaa. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että etteivätkö ne olisi riesana kipua aiheuttamassa, liikunnassa retkumassa, vaatekokojen valinnassa ja ihan sosiaalisessakin elämässä. Muuten pienikokoisena rintani saavat suhteettoman huomion. Se on jo henkistä kiusaa, jota ihmiset eivät ymmärrä. Sanovat vaan: "Olisit tyytyväinen, kun sulla on kunnon rinnat".

        Useat paheksuvat pienennystä, joten en ole juuri kellekään asiasta puhunut. Lääkärillekin meno ahdistaa, koska pelkään kielteistä asennetta. Aion kuitenkin mennä, koska haitat alkavat olla kohtuuttomia. Jos tämä kipu hartioista, niskasta, selästä ja niiden seurauksena jatkuva päänsärkykin katoaisivat leikkauksen myötä, olisin totisesti valmis kestämään leikkausta seuraavat arpikivut.

        Voiko ison rinnan kiinteys olla leikkauksen este? Tietääkö kukaan?

        terve! Minä luulen, että ei kai lääkärit voi pelkästään rintojen mitan takia valita leikkauseen pääseviä. Kai he katsovat yleisilmettä kokonaisuudessaan. Minkä ikäinen muuten olet? Ja oletko tehnyt jo lapset? Minä ole 22 vuotias ja minulla rinnat on kokoa 70-f, olen normaalipainoinen ja 165 cm pitkä. Tulin juuri yksityiseltä gynekologilta, jolta kävin tiedustelemassa mahdollista rintojen pienennystä. Hän oli sitä mieltä, että kannattaisi tehdä ensin lapset, mutta laittoi kuitenkin lähetteen plastiikkakirurgille joka sitten loppujen lopuksi päättää pääsenkö kunnalliselle puolelle leikkaukseen. Gynekologi sanoi, että jos olisin jo tehnyt lapset ei olisi mitään estettä ettenkö pääsisi sinne terveydellisistä syistä. Nyt sitten jään odottamaan kutsua plastiikkakirurgin juttusille... Kysyin myös yksityisen plastiikkakirurgin mielipidettä siitä kannattaisiko minun pienennyttää rintoja tässä vaiheessa. Hän oli sitä mieltä, että laikkauksesta ei yleensä ole mitään haittaa imetykselle, mutta poikkeuksiakin tietysti on. Rintojen suuren koon kannalta pienennys olisi tietysti hyvä. Että näin. Laiteltaa ihmiset kokemuksianne ja mielipiteitänne tänne mahdollisimman paljon, yhdessä asioita on parempi pohtia...


      • Lähes työkyvytön
        nasti kirjoitti:

        terve! Minä luulen, että ei kai lääkärit voi pelkästään rintojen mitan takia valita leikkauseen pääseviä. Kai he katsovat yleisilmettä kokonaisuudessaan. Minkä ikäinen muuten olet? Ja oletko tehnyt jo lapset? Minä ole 22 vuotias ja minulla rinnat on kokoa 70-f, olen normaalipainoinen ja 165 cm pitkä. Tulin juuri yksityiseltä gynekologilta, jolta kävin tiedustelemassa mahdollista rintojen pienennystä. Hän oli sitä mieltä, että kannattaisi tehdä ensin lapset, mutta laittoi kuitenkin lähetteen plastiikkakirurgille joka sitten loppujen lopuksi päättää pääsenkö kunnalliselle puolelle leikkaukseen. Gynekologi sanoi, että jos olisin jo tehnyt lapset ei olisi mitään estettä ettenkö pääsisi sinne terveydellisistä syistä. Nyt sitten jään odottamaan kutsua plastiikkakirurgin juttusille... Kysyin myös yksityisen plastiikkakirurgin mielipidettä siitä kannattaisiko minun pienennyttää rintoja tässä vaiheessa. Hän oli sitä mieltä, että laikkauksesta ei yleensä ole mitään haittaa imetykselle, mutta poikkeuksiakin tietysti on. Rintojen suuren koon kannalta pienennys olisi tietysti hyvä. Että näin. Laiteltaa ihmiset kokemuksianne ja mielipiteitänne tänne mahdollisimman paljon, yhdessä asioita on parempi pohtia...

        Heippa N ja kiitos vastauksesta! Olen lapseton ja jo neljäkymmentä. Jos lapsia vielä jotenkin sattuisi siunaantumaan, olisi jäljellä tietenkin pulloimetys... En siis mieti lapsentekoa suhteessa rintaleikkaukseen ikänikään takia. Itse olen varannut ajan gynekologille, fysiatrille sekä yksityisen plastiikkakirurgiaseman neuvontakäynnille. Olen todella vakavissani, mutta myös aika vähävarainen, siksi tahtoisin ehdottomasti kunnalliselle.

        Oletteko muuten kanssasisaret huomanneet vaikkapa hierojalla käydessänne, että kuinka hankalaa on maata mahallaan, kun rinnat ovat tiellä? Itse kiinnitän siihen huomiota koko ajan enemmän. Voi mitkä moninaiset säästöt syntysivätkään, kun tästä ongelmasta pääsisi! Ehkäpä vielä....


      • mie2007
        Lähes työkyvytön mutantti kirjoitti:

        Mietin myös kunnallisen leikkauskriteereitä. Olkapäästä nänniin mitattava väli ei saisi olla kynnyskysymys. Oma kokoni on 75F ja olen normaalipainoinen. Ostan liivini erikoiskaupasta kalliilla ja käyn jatkuvasti fysikaalisessa ja hierojalla, syön kipulääkkeitä ja käytän kaikki mahdolliset keinot, jotta kestäisin sietämättömiä niska-hartiaseudun kipuja. Ongelmani on erikoinen: rintani eivät pahemmin roiku, vaan ovat painavaa tiivistä kudosmassaa. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että etteivätkö ne olisi riesana kipua aiheuttamassa, liikunnassa retkumassa, vaatekokojen valinnassa ja ihan sosiaalisessakin elämässä. Muuten pienikokoisena rintani saavat suhteettoman huomion. Se on jo henkistä kiusaa, jota ihmiset eivät ymmärrä. Sanovat vaan: "Olisit tyytyväinen, kun sulla on kunnon rinnat".

        Useat paheksuvat pienennystä, joten en ole juuri kellekään asiasta puhunut. Lääkärillekin meno ahdistaa, koska pelkään kielteistä asennetta. Aion kuitenkin mennä, koska haitat alkavat olla kohtuuttomia. Jos tämä kipu hartioista, niskasta, selästä ja niiden seurauksena jatkuva päänsärkykin katoaisivat leikkauksen myötä, olisin totisesti valmis kestämään leikkausta seuraavat arpikivut.

        Voiko ison rinnan kiinteys olla leikkauksen este? Tietääkö kukaan?

        Hei!
        Mie oon samassa jamassa-rinnat on 70E/F ja oikein kivannäköset sinänsä, kroppaani nähden vaan aivan liian isot. Oon kokoa 36/38 ja aina on rinnat tiellä.

        Mua on vaivannut hermosärky, hartia-ja niskakivut nyt 3 vuotta ja mitta on täynnä. Kävin itse kunnallisella omalääkärillä kaksi viikkoa sitten ja asiasta puhuin mieslääkärin kanssa vakavasti.

        Nyt lähetän hänelle kaikki paperit fysioterapiasta ja fysiatrilta. Sitten saan varmaan lähetteen kirurgille.

        Menet nyt omalääkärille ja kerrot ongelmista.Painotat terveysongelmia, kipuja jne. ei niinkään henkistä puolta. Kyllä pitäisi lähete irrota.

        Kertoile kuulumisia, mie itse olen odotuskannalla nytten.

        Ja noiden normaalitissisten ja yököttävien ukkojen kommentteja ei kannata kuunnella. Ei ne tiiä tästä ongelmasta mitään.


      • ex-lähes työkyvytön
        mie2007 kirjoitti:

        Hei!
        Mie oon samassa jamassa-rinnat on 70E/F ja oikein kivannäköset sinänsä, kroppaani nähden vaan aivan liian isot. Oon kokoa 36/38 ja aina on rinnat tiellä.

        Mua on vaivannut hermosärky, hartia-ja niskakivut nyt 3 vuotta ja mitta on täynnä. Kävin itse kunnallisella omalääkärillä kaksi viikkoa sitten ja asiasta puhuin mieslääkärin kanssa vakavasti.

        Nyt lähetän hänelle kaikki paperit fysioterapiasta ja fysiatrilta. Sitten saan varmaan lähetteen kirurgille.

        Menet nyt omalääkärille ja kerrot ongelmista.Painotat terveysongelmia, kipuja jne. ei niinkään henkistä puolta. Kyllä pitäisi lähete irrota.

        Kertoile kuulumisia, mie itse olen odotuskannalla nytten.

        Ja noiden normaalitissisten ja yököttävien ukkojen kommentteja ei kannata kuunnella. Ei ne tiiä tästä ongelmasta mitään.

        Kävin leikkauksessa kunnallisella puolella reilu viikko sitten. Ennakkopelkoni osottautuivat ihan turhiksi. Lääkärit olivat asiallisia ja pitivät selvyytenä sitä, että niska-hartia-selkäkivut ja päänsäryt ovat erittäin pätevä syy leikkaukseen. Niin ja lisäksi mahahappovaivat, jotka ovat seurausta särkylääkkeiden syömisestä em. kipuihin.

        Koko prosessiin ensimmäiseltä lääkärikäynniltä leikkaukseen mammografioineen ja ultraäänikuvineen meni vajaa vuosi. Aiemminkin olisin päässyt, mutta tietyistä syistä leikausta jouduttiin siirtämään vielä hieman. Nykyisinhän on puolen vuoden hoitotakuu. Päiväkirurgiassa leikkaukset hoituvat nopeasti.

        Kaikki on mennyt hyvin. Tikit sulavat itsestään ja käyn välillä kontrollissa tulevaisuudessa. Tuntoherkkyys on tallella ja leikannut lääkäri sanoi, että he leikkasivat tekniikalla, joka mahdollistaa imetyksenkin.

        Ihan siistiltä näyttää eikä kummempaa pingotusta ole. Toki joudun syömään kipulääkkeitä haavakipuihin ja nukkuminen on hankalaa, kun ei ole tottunut nukkumaan selällään samassa asennossa. Aina, kun liikkuu yöllä, herää kyllä siihen vihlaisuun ja siitä seuraavaan särkyyn, mutta se kuuluu toipumisen kuvaan.

        Kannattaa vaikka listata kaikki mahdolliset mieleen tulevat kysymykset, kun menee tapaamaan hoitajaa ja lääkäriä ennen leikkausta, jotta saa tietää kaiken mahdollisen mieltä askarruttavan asian. Keskustelupalstoiltakin kai jotain tukea saa ja vertailukohdetta, mutta jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen ja leikkaustapoja erilaisia.

        Omaa hyvinvointiani on edistänyt reipas kuntoilu ennen leikkausta. Eli kannattaa alkaa kuntoilla ahkerasti ja mahdollisesti pudottaa painoaan heti, kun kuulee pääsevänsä jonoon.

        Tsemppiä peliin! Suosittelen ehdottomasti! Ihmettelen vaan, että näin kauan viivyttelin itse. Go sister go!


    • nasti

      Onko teitä ketkä olette käyneet leikkauksen läpi pelottanut siihen meno? Minua tahtoo pelottaa nukutus ym., sillä en ole ikinä ollut sairaalassa edes yötä...Kertokaa kokemuksianne! Ja mitenkähän se on, pitäisikö lapset tehdä ensin, kun ei malttaisi millään odottaa useita vuosia...

      • kohta b-kuppinen

        Rohkaisen sinua kolmen keisarileikkauksen ja kahden ovariokystaleikkauksen läpikäyneenä, ettei leikkausta tarvitse pelätä. Henkilökunta on tukenasi,ja heille voit kertoa peloistasi. Tarvittaessa he antavat rauhoittavaa. Olen menossa maaliskuussa rintojen pienennysleikkaukseen, ja luotan täysin lääkäreiden ja sairaanhoitajien ammattitaitoon jälleen kerran.
        Se onkin toinen juttu, kun et ole vielä ehtiny äitiksi, imetys on niin mukavaa ja ihanaa, etten antaisi kokemuksiani pois vauvojeni kanssa.1,5-v.tytär vielä aamuisin tisuttelee, mutta kohta se pitää lopettaa..nyyh. Luulen, että lääkäri ehdottaa sinun tekevän beibit ensin. Se kuinka ajankohtaista se on sinun elämässäsi,onkin sitten toinen juttu. Itselläni oli kaksi lasta, kun rohkaisin itseni ja kysyin lääkäriltä lähetteen erikoislääkärille. Kolme vuotta sitten kävin eka tutkimuksessa, silloin määrättiin väh. 15kg pois ja suositeltiin vielä tekemään lapsi, jos sellainen on vielä haaveissa. Tein lapsen, ja nyt sitten olis vielä n. 10kg ylipainoa, itse päätin että leikataan maaliskuun lopulla.Lääkäri meinas, että pitää ensin laihduttaa ja sitten ilmoittaa,että on laihtunut. Ehdin tässä vielä pudottaa painoa n. 6kg. Sauvakävelyä, jumppaa, painonvartijoita..kyl se siit.
        Menen siis kunnalliseen leikkaukseen, josta normaalit sairaalassaolokulut menee, olen kolme yötä siellä, viikonlopun yli. Pääsykriteerinä on ilmeisesti rintojen mittaus, minulla oli 33cm solisluusta rinnanpäähän. Netissä on paljon tietoa, kun laitat hauksi rintojen pienennysleikkaus.
        Olen kärsinyt kauheista rinnoista jo 11-vuotiaasta saakka. On muuten tosi ikävää, kun ihmiset saattavat isoon ääneen joissakin esittelyssä esim. sanoa, että sinä kun olet tuommoinen isorintainen,niin sinun tulisi käyttää tällaista talkkia!! Tai miehen sukulaismies tuumaa, että onpa ne sullakin nuo tissit kasvanu isoiksi. Krääh! Tuntuu, että pillistä vois puristaa!! Kohta se on ohi...


      • e tai ee80
        kohta b-kuppinen kirjoitti:

        Rohkaisen sinua kolmen keisarileikkauksen ja kahden ovariokystaleikkauksen läpikäyneenä, ettei leikkausta tarvitse pelätä. Henkilökunta on tukenasi,ja heille voit kertoa peloistasi. Tarvittaessa he antavat rauhoittavaa. Olen menossa maaliskuussa rintojen pienennysleikkaukseen, ja luotan täysin lääkäreiden ja sairaanhoitajien ammattitaitoon jälleen kerran.
        Se onkin toinen juttu, kun et ole vielä ehtiny äitiksi, imetys on niin mukavaa ja ihanaa, etten antaisi kokemuksiani pois vauvojeni kanssa.1,5-v.tytär vielä aamuisin tisuttelee, mutta kohta se pitää lopettaa..nyyh. Luulen, että lääkäri ehdottaa sinun tekevän beibit ensin. Se kuinka ajankohtaista se on sinun elämässäsi,onkin sitten toinen juttu. Itselläni oli kaksi lasta, kun rohkaisin itseni ja kysyin lääkäriltä lähetteen erikoislääkärille. Kolme vuotta sitten kävin eka tutkimuksessa, silloin määrättiin väh. 15kg pois ja suositeltiin vielä tekemään lapsi, jos sellainen on vielä haaveissa. Tein lapsen, ja nyt sitten olis vielä n. 10kg ylipainoa, itse päätin että leikataan maaliskuun lopulla.Lääkäri meinas, että pitää ensin laihduttaa ja sitten ilmoittaa,että on laihtunut. Ehdin tässä vielä pudottaa painoa n. 6kg. Sauvakävelyä, jumppaa, painonvartijoita..kyl se siit.
        Menen siis kunnalliseen leikkaukseen, josta normaalit sairaalassaolokulut menee, olen kolme yötä siellä, viikonlopun yli. Pääsykriteerinä on ilmeisesti rintojen mittaus, minulla oli 33cm solisluusta rinnanpäähän. Netissä on paljon tietoa, kun laitat hauksi rintojen pienennysleikkaus.
        Olen kärsinyt kauheista rinnoista jo 11-vuotiaasta saakka. On muuten tosi ikävää, kun ihmiset saattavat isoon ääneen joissakin esittelyssä esim. sanoa, että sinä kun olet tuommoinen isorintainen,niin sinun tulisi käyttää tällaista talkkia!! Tai miehen sukulaismies tuumaa, että onpa ne sullakin nuo tissit kasvanu isoiksi. Krääh! Tuntuu, että pillistä vois puristaa!! Kohta se on ohi...

        Hei,

        Onko teillä kokemuksia siitä, miten rintojen käy raskauden aikana ja sen jälkeen?

        Minulla oli rinnat kokoa E80. Nyt ne näyttävät suurentuneen vielä entisestään, kun tulin raskaaksi. Kokoa taitaa olla EE tai F. Niskasäryt ja selkä on todella kipeä, vaikka raskausviikkoja on vasta 9. Kasvavatkohan nämä vielä tästä? Vai käykö niin että ne surkastuvat pusseiksi imettämisen aikana?

        Olen normaalipainoinen, paino 66 kg ja pituutta 165.

        Oletteko käyttäneet jotain voidetta tai mitä niille voi tehdä, ettei iho täysin rapistu?

        Lisäksi tiedättekö, kuinka pian imettämisen jälkeen voi mennä leikkaukseen? Haaveilemme mieheni kanssa kolmesta lapsesta. Onko ehdotuksia, mihin vaiheeseen leikkaus kannattaa ajoittaa? Olen 28-v ja tämä on esikoiseni.

        Rinnat olivat kokoa C jo 11-vuotiaana ja aarrgghh... Haaveilen edestä napitettavista mekoista, seksikkäistä narutopeista ja topeista ylipäätänsä. Ja olisi kiva käyttää bikineitä, jotka eivät näytä panssareilta.

        Lisäksi kauanko leikkausta varten kannattaa varata sairaslomaa?

        Kiva, jos joku ehtii kertomaan kokemuksistaan :)


      • Nasti
        e tai ee80 kirjoitti:

        Hei,

        Onko teillä kokemuksia siitä, miten rintojen käy raskauden aikana ja sen jälkeen?

        Minulla oli rinnat kokoa E80. Nyt ne näyttävät suurentuneen vielä entisestään, kun tulin raskaaksi. Kokoa taitaa olla EE tai F. Niskasäryt ja selkä on todella kipeä, vaikka raskausviikkoja on vasta 9. Kasvavatkohan nämä vielä tästä? Vai käykö niin että ne surkastuvat pusseiksi imettämisen aikana?

        Olen normaalipainoinen, paino 66 kg ja pituutta 165.

        Oletteko käyttäneet jotain voidetta tai mitä niille voi tehdä, ettei iho täysin rapistu?

        Lisäksi tiedättekö, kuinka pian imettämisen jälkeen voi mennä leikkaukseen? Haaveilemme mieheni kanssa kolmesta lapsesta. Onko ehdotuksia, mihin vaiheeseen leikkaus kannattaa ajoittaa? Olen 28-v ja tämä on esikoiseni.

        Rinnat olivat kokoa C jo 11-vuotiaana ja aarrgghh... Haaveilen edestä napitettavista mekoista, seksikkäistä narutopeista ja topeista ylipäätänsä. Ja olisi kiva käyttää bikineitä, jotka eivät näytä panssareilta.

        Lisäksi kauanko leikkausta varten kannattaa varata sairaslomaa?

        Kiva, jos joku ehtii kertomaan kokemuksistaan :)

        Kiitoksia tiedoista. Minä menen käymään lääkärillä 20.helmikuuta ja kysyn häneltä miten se lapsien teon laita on, mutta minäkin luulen, että saan vastaukseksi, että lapset kannattaa tehdä ensin. Mitenkähän tuo muuten on, jos on leikkuuttanut rintansa pienemmiksi ja aikoo tehdä sen jälkeen lapsia niin miten rinnat ja leikkuuarvet kestävät raskauden aikaisen rintojen turpoamisen. kertokaa ihmeessä kokemuksianne, olisi kiva tietää, että onko kukaan tehnyt lapsia leikkauksen jälkee...


      • toipilas
        Nasti kirjoitti:

        Kiitoksia tiedoista. Minä menen käymään lääkärillä 20.helmikuuta ja kysyn häneltä miten se lapsien teon laita on, mutta minäkin luulen, että saan vastaukseksi, että lapset kannattaa tehdä ensin. Mitenkähän tuo muuten on, jos on leikkuuttanut rintansa pienemmiksi ja aikoo tehdä sen jälkeen lapsia niin miten rinnat ja leikkuuarvet kestävät raskauden aikaisen rintojen turpoamisen. kertokaa ihmeessä kokemuksianne, olisi kiva tietää, että onko kukaan tehnyt lapsia leikkauksen jälkee...

        Hei,

        olen 25 v enkä vielä synnyttänyt.Minulta piennenttiin rintoja 1 vko sitten ( oli kokoa 75e) olen normaalipainoinen ( 174cm,66kg ) ja nyt odottelen paranemista. vielä aika kivuliaat ovat mutta loppunee kohta. (toivon mukaan... )
        Minua myös kiinnostaa arpien paraneminen, onko kokemuksia raskautta ennen leikatuilta, että miten arvet muuttuu ?? tiedän kyllä imettämisen riskit rintojen pienennyksissä, mutta valitsin leikkauksen teon nyt kun iho on vielä nuori ja todella kärsin niistä.

        lisää kokemuksia pliis ! Toki lääkäri kertoi paljon arvista ja riskeistä,myös sen, että paraneminen on tietty yksilöllistä, mutta todellisista kokemuksista olisi kiva kuulla lisää!!

        kitos etukäteen


      • nasti
        toipilas kirjoitti:

        Hei,

        olen 25 v enkä vielä synnyttänyt.Minulta piennenttiin rintoja 1 vko sitten ( oli kokoa 75e) olen normaalipainoinen ( 174cm,66kg ) ja nyt odottelen paranemista. vielä aika kivuliaat ovat mutta loppunee kohta. (toivon mukaan... )
        Minua myös kiinnostaa arpien paraneminen, onko kokemuksia raskautta ennen leikatuilta, että miten arvet muuttuu ?? tiedän kyllä imettämisen riskit rintojen pienennyksissä, mutta valitsin leikkauksen teon nyt kun iho on vielä nuori ja todella kärsin niistä.

        lisää kokemuksia pliis ! Toki lääkäri kertoi paljon arvista ja riskeistä,myös sen, että paraneminen on tietty yksilöllistä, mutta todellisista kokemuksista olisi kiva kuulla lisää!!

        kitos etukäteen

        Haluaisin kysyä sinulta, että kävitkö yksityisellä pienennyttämässä vai pääsitkö julkiselle puolelle? Mulla on ens viikolla aika lääkäriin niin saas nähä riittääkö kriteerit julkiselle puolelle...kun rahaa ei oo oikein yksityiseenkään tällä hetkellä. Ootko muuten tyytyväinen leikkauksen lopputulokseen?


      • toipilas
        nasti kirjoitti:

        Haluaisin kysyä sinulta, että kävitkö yksityisellä pienennyttämässä vai pääsitkö julkiselle puolelle? Mulla on ens viikolla aika lääkäriin niin saas nähä riittääkö kriteerit julkiselle puolelle...kun rahaa ei oo oikein yksityiseenkään tällä hetkellä. Ootko muuten tyytyväinen leikkauksen lopputulokseen?

        Hei!

        Kävin yksityisellä, julkisella on hirveät jonot(menin tosin suoraan yksityiselle..) Kela korvaa mulle tod.vain anestesiakulut eli parisataa euroa. Mut leikkkasi jorma rautio keskuskadun yksityisellä klinikalla, Makso kyllä aika paljon ( 5700 e ) mutta hinta ihan riippuu rintojen koosta ja siitä pitääkö nännipihaa siirtää ja tehdä pienennysten ohella ns. rintojen ripustus ( mun tapauksessa kyllä )

        Leikkauksesta vasta viikko, tänään kävin tsekkauksessa ja kaikki ok. Olen tosi tyytyväinen kokoon ( c ) , arvesta en vielä osaa sanoa..toivotaan parasta. Mutta olen kyllä tosi helpottunut ja olo on ihan erilainen ja kevyt:)


      • toipilas

        Katselin hieman edellisiää viestejäsi, ei kannata pelätä itse leikkausta: sinut nukutetaan ja olet autaan tietämätön tapahtumista. toki herätessä oli huono ja heikko olo, mutta se kesti vain vuorokauden verran ja nyt olo on jo tosi hyvä.

        tsemppiä!


      • ultsi
        Nasti kirjoitti:

        Kiitoksia tiedoista. Minä menen käymään lääkärillä 20.helmikuuta ja kysyn häneltä miten se lapsien teon laita on, mutta minäkin luulen, että saan vastaukseksi, että lapset kannattaa tehdä ensin. Mitenkähän tuo muuten on, jos on leikkuuttanut rintansa pienemmiksi ja aikoo tehdä sen jälkeen lapsia niin miten rinnat ja leikkuuarvet kestävät raskauden aikaisen rintojen turpoamisen. kertokaa ihmeessä kokemuksianne, olisi kiva tietää, että onko kukaan tehnyt lapsia leikkauksen jälkee...

        Nasti: kävin tänään plastiikkakirurgilla ja hän sanoi, että leikkaisi heti,mutta kun on lapset tekemättä, niin ei kannata. Raskauden aikana rinnat kuitenkin kasvavat ja silloin leikkauksesta ei olisi hyötyä, jos se tehdään ennen kuin lapset on tehty. Itse olen 22-vuotias ja kuppikoko f tai g, jotenka kipuja on.
        Tokaisi vain, että eikun lapsia tekemään!


      • synnyttänyt
        e tai ee80 kirjoitti:

        Hei,

        Onko teillä kokemuksia siitä, miten rintojen käy raskauden aikana ja sen jälkeen?

        Minulla oli rinnat kokoa E80. Nyt ne näyttävät suurentuneen vielä entisestään, kun tulin raskaaksi. Kokoa taitaa olla EE tai F. Niskasäryt ja selkä on todella kipeä, vaikka raskausviikkoja on vasta 9. Kasvavatkohan nämä vielä tästä? Vai käykö niin että ne surkastuvat pusseiksi imettämisen aikana?

        Olen normaalipainoinen, paino 66 kg ja pituutta 165.

        Oletteko käyttäneet jotain voidetta tai mitä niille voi tehdä, ettei iho täysin rapistu?

        Lisäksi tiedättekö, kuinka pian imettämisen jälkeen voi mennä leikkaukseen? Haaveilemme mieheni kanssa kolmesta lapsesta. Onko ehdotuksia, mihin vaiheeseen leikkaus kannattaa ajoittaa? Olen 28-v ja tämä on esikoiseni.

        Rinnat olivat kokoa C jo 11-vuotiaana ja aarrgghh... Haaveilen edestä napitettavista mekoista, seksikkäistä narutopeista ja topeista ylipäätänsä. Ja olisi kiva käyttää bikineitä, jotka eivät näytä panssareilta.

        Lisäksi kauanko leikkausta varten kannattaa varata sairaslomaa?

        Kiva, jos joku ehtii kertomaan kokemuksistaan :)

        Hei,
        synnytin muutama kuukausi sitten. Rintojen koko kasvoi aika lailla synnytyksen jälkeen kun ´maidon tuotanto´ alkoi. Olin ennen raskautta kokoa 70 GG, H ja siita se nousi kylla ainakin kaksi kuppikokoa.

        Paino on pudonnut samaan kuin ennen raskautta mutta rintojen koko ei ole pienentynyt. Täysimetän edelleen. Saa sitten nähdä mikä on tilanne kun imetys loppuu. Tällä hetkellä luulen että kirurgin käsi käy.

        Ennen kuin menee pienennys leikkaukseen kannattaa mun mielestä tutustua alusasu valikoimiin. Tämä erityisesti nuoremmille naisille jotka vielä ehkä empivät ja miettivät ja varmasti ihan aiheellisesti. Olin todella positiivisesti yllättynyt kun löysin englannista liikkeen joka oikeasti myy isorintaisille kauniita alusvaatteita. Liike myy myös netissä ja käytän edelleen palvelua ahkerasti vaikka asunkin jo taas kotisuomessa. Palauttaminen, maksaminen, vaihtaminen, kaikki helppoa ja nopeaa. Ja mun mielestä vielä edullisempaa kuin suomen liikkeissä. Kun löytää upeita rintsikoita niin on jo aivan eri mieliala. Suomesta niitä ei löydä edes liikkeistä jotka mainostaa olevansa suuri kokoisille. Kannattaa ensin etsiä itselleen sopiva kauppa. Minut se on piti itseeni ja rintoihini tyytyväisenä vuosia.

        Rajansa tietysti kaikella ja mulla se raja tuli varmaan nyt vastaan kun kuppikoko hyppäsi imetyksen myötä jo ihan mahdottomaksi. Tosin täytyy tietenkin ajatella että imetyksen jälkeen mieli voi taas olla toinen kun koko taas pienenee. Jos pienenee.


      • Lingerie
        synnyttänyt kirjoitti:

        Hei,
        synnytin muutama kuukausi sitten. Rintojen koko kasvoi aika lailla synnytyksen jälkeen kun ´maidon tuotanto´ alkoi. Olin ennen raskautta kokoa 70 GG, H ja siita se nousi kylla ainakin kaksi kuppikokoa.

        Paino on pudonnut samaan kuin ennen raskautta mutta rintojen koko ei ole pienentynyt. Täysimetän edelleen. Saa sitten nähdä mikä on tilanne kun imetys loppuu. Tällä hetkellä luulen että kirurgin käsi käy.

        Ennen kuin menee pienennys leikkaukseen kannattaa mun mielestä tutustua alusasu valikoimiin. Tämä erityisesti nuoremmille naisille jotka vielä ehkä empivät ja miettivät ja varmasti ihan aiheellisesti. Olin todella positiivisesti yllättynyt kun löysin englannista liikkeen joka oikeasti myy isorintaisille kauniita alusvaatteita. Liike myy myös netissä ja käytän edelleen palvelua ahkerasti vaikka asunkin jo taas kotisuomessa. Palauttaminen, maksaminen, vaihtaminen, kaikki helppoa ja nopeaa. Ja mun mielestä vielä edullisempaa kuin suomen liikkeissä. Kun löytää upeita rintsikoita niin on jo aivan eri mieliala. Suomesta niitä ei löydä edes liikkeistä jotka mainostaa olevansa suuri kokoisille. Kannattaa ensin etsiä itselleen sopiva kauppa. Minut se on piti itseeni ja rintoihini tyytyväisenä vuosia.

        Rajansa tietysti kaikella ja mulla se raja tuli varmaan nyt vastaan kun kuppikoko hyppäsi imetyksen myötä jo ihan mahdottomaksi. Tosin täytyy tietenkin ajatella että imetyksen jälkeen mieli voi taas olla toinen kun koko taas pienenee. Jos pienenee.

        Mitenkähän löytäisin netistä tän palvelun josta puhuit, kauniita alusvaatteita isorintaisille? Vois vaikka katsastaa kyseisen boutiquen kun täältä Suomesta ei todellakaan helpolla mitään kivoja löydy. Onko kallista, hinnat yleensä/postitus?


      • Santsikuppi F75
        Lingerie kirjoitti:

        Mitenkähän löytäisin netistä tän palvelun josta puhuit, kauniita alusvaatteita isorintaisille? Vois vaikka katsastaa kyseisen boutiquen kun täältä Suomesta ei todellakaan helpolla mitään kivoja löydy. Onko kallista, hinnat yleensä/postitus?

        mutta silloin myös ympärysmitta on suuri eli ne ovat todella sitten isoille tytöille, eivät "vain" isorintaisille. Luulin jo löytäneeni edullisen postimyyntipaikan, jossa oli kivan näköisiä settejä, mutta sopivat kuppikoot oli mitoitettu alkavaksi ympärysmitaltaan kokoon 100. Oman ympärykseni 75 suurin koko on aina D, jos sitäkään.

        Suomesta löytää muutamia aika perustylsiä liivejä, joista saa pulittaa sievoisen summan. Viimeksi maksoin mustista tavallisista satiiniliiveistä 125 euroa!!! Pakko oli ostaa, kun ne olivat ainoat sopivat koko Suomen pääkaupungissa. Nielen katkeruuttani marssiessani Lindexien sun muiden ketjujen ohi, jotka mainostavat rintaliivejä 3 paria 5,90 tms.

        Kuuntelen hyvin kiinnostuneena vinkkejä ostopaikoista. Funky Lady, Sokos ja Stockmann ovat ainoita paikkoja, joista olen löytänyt parilta merkiltä oikeita kokoja. Kalliilla. Ja perustylsiä. Vinkkejä pliis, jollen pääsekään kunnalliseen leikkaukseen, kun yksityiselle ei ole varaa.


      • Luci
        toipilas kirjoitti:

        Katselin hieman edellisiää viestejäsi, ei kannata pelätä itse leikkausta: sinut nukutetaan ja olet autaan tietämätön tapahtumista. toki herätessä oli huono ja heikko olo, mutta se kesti vain vuorokauden verran ja nyt olo on jo tosi hyvä.

        tsemppiä!

        Mietittyttää rintojen pienennysleikkaus. Minkä ikäisenä sen tekeminen mahtaa olla mahdollista?
        Olen vasta 15-vuotias, mutta en enää kasvassa iässä... varmasti muutama vuosi täytyy odottaa, että leikkaus suostuttaisiin tekemään. Kuitenkin liian isoista rinnoista on paljon haittaa... Harrastan paljon urheilua ja tuntuu, että liian isot rinnat ovat koko ajan vain tiellä ja tuntuvat raskailta. Ainoa sopiva koko, jota olen löytänyt liivikaupoista, on 70E...

        Ei isoissa rinnoissa sinänsä mitään vikaa, mutta liian isoista on lähinnä vain haittaa.


      • kph
        Santsikuppi F75 kirjoitti:

        mutta silloin myös ympärysmitta on suuri eli ne ovat todella sitten isoille tytöille, eivät "vain" isorintaisille. Luulin jo löytäneeni edullisen postimyyntipaikan, jossa oli kivan näköisiä settejä, mutta sopivat kuppikoot oli mitoitettu alkavaksi ympärysmitaltaan kokoon 100. Oman ympärykseni 75 suurin koko on aina D, jos sitäkään.

        Suomesta löytää muutamia aika perustylsiä liivejä, joista saa pulittaa sievoisen summan. Viimeksi maksoin mustista tavallisista satiiniliiveistä 125 euroa!!! Pakko oli ostaa, kun ne olivat ainoat sopivat koko Suomen pääkaupungissa. Nielen katkeruuttani marssiessani Lindexien sun muiden ketjujen ohi, jotka mainostavat rintaliivejä 3 paria 5,90 tms.

        Kuuntelen hyvin kiinnostuneena vinkkejä ostopaikoista. Funky Lady, Sokos ja Stockmann ovat ainoita paikkoja, joista olen löytänyt parilta merkiltä oikeita kokoja. Kalliilla. Ja perustylsiä. Vinkkejä pliis, jollen pääsekään kunnalliseen leikkaukseen, kun yksityiselle ei ole varaa.

        Ainakin Tampereella on liike Change (Sokoksen lähellä), josta löysin itselleni rintsikoita koolla 85G ja 80H, hintaa taisi olla moisilla 37e ja 45e (tai sinnepäin). Nämä jopa olivat ihan kivan näköisiä, eikä "mummorintsikoita".

        Ja rintojenpienennyksestäkin on minun sanani sanottava (vaikka keskustelu on aika vanha jo). Itse tässä 21-vuotiaana olen myös kyseistä leikkausta harkinnut, ja uskoisin sen terveydellisistä syistä saavani. Kuitenkin toisaalta pidän rinnoistani tällaisinakin, ovathan ne välillä tiellä, eivätkä vaatteetkaan mene päälle, ilman liivejä roikkuvatkin mokomat vielä. Mutta toisaalta, jollain tavalla silti pidän niistä edelleen, huolimatta siitä, että kommentitkin ovat enemmän tasoa "sulla on kyllä ihan liian isot rinnat". Noh. Ehkä vielä jonkun aikaa katselen.


      • Frostie
        Luci kirjoitti:

        Mietittyttää rintojen pienennysleikkaus. Minkä ikäisenä sen tekeminen mahtaa olla mahdollista?
        Olen vasta 15-vuotias, mutta en enää kasvassa iässä... varmasti muutama vuosi täytyy odottaa, että leikkaus suostuttaisiin tekemään. Kuitenkin liian isoista rinnoista on paljon haittaa... Harrastan paljon urheilua ja tuntuu, että liian isot rinnat ovat koko ajan vain tiellä ja tuntuvat raskailta. Ainoa sopiva koko, jota olen löytänyt liivikaupoista, on 70E...

        Ei isoissa rinnoissa sinänsä mitään vikaa, mutta liian isoista on lähinnä vain haittaa.

        Esimerkiksi www.figleaves.com löytyy kauniita rintsikoita ympärysmitasta 65 cm alkaen aina kuppiin JJ. Itse olen kokoa 70E ja tuolta olen löytänyt jo useammat kauniit rintsikat.


      • Minä vain, iso
        kph kirjoitti:

        Ainakin Tampereella on liike Change (Sokoksen lähellä), josta löysin itselleni rintsikoita koolla 85G ja 80H, hintaa taisi olla moisilla 37e ja 45e (tai sinnepäin). Nämä jopa olivat ihan kivan näköisiä, eikä "mummorintsikoita".

        Ja rintojenpienennyksestäkin on minun sanani sanottava (vaikka keskustelu on aika vanha jo). Itse tässä 21-vuotiaana olen myös kyseistä leikkausta harkinnut, ja uskoisin sen terveydellisistä syistä saavani. Kuitenkin toisaalta pidän rinnoistani tällaisinakin, ovathan ne välillä tiellä, eivätkä vaatteetkaan mene päälle, ilman liivejä roikkuvatkin mokomat vielä. Mutta toisaalta, jollain tavalla silti pidän niistä edelleen, huolimatta siitä, että kommentitkin ovat enemmän tasoa "sulla on kyllä ihan liian isot rinnat". Noh. Ehkä vielä jonkun aikaa katselen.

        Itse löydän liivini pääkaupunkiseudun Change-liikkeistä ja mikä mukavinta vieläpä melko inhimilliseen hintaan. Suurimpia haasteita minulla aiheuttaa suhteellisen pieni ympärysmitta (koko 70H, 70HH). Isot kuppikokoot kulkevat harmittavasti useimmiten käsi kädessä suuren ympärysmitan kanssa.

        Olen ajatellut jo useamman vuoden vakavasti rintojen pienennysleikkausta. Iso etumus hankaloittaa elämää valtavasti, niska on jumissa eikä reippaammasta liikkumisesta tunnu tulevan mitään. Olen saanut todella ikävän tuntuisia naurunpurskauksia alusvaateliikkeiden myyjiltä, jotka toteavat tilanteeni hymyssä suin toivottomaksi. Oma pätevyys erityisesti työelämässä tuntuu kärsivän ulkomuodosta, ihmiset puhuvat rinnoille ja heittävät ikävää kommenttia muun muassa 'oikeissa paikoissa olevista kiloista'. Moni ei ymmärrä kuinka vaikeasta asiasta on kyse niin henkisesti kuin fyysisestikin, aina saa hävetä pala kurkussa omaa kroppaansa.


      • tömps
        e tai ee80 kirjoitti:

        Hei,

        Onko teillä kokemuksia siitä, miten rintojen käy raskauden aikana ja sen jälkeen?

        Minulla oli rinnat kokoa E80. Nyt ne näyttävät suurentuneen vielä entisestään, kun tulin raskaaksi. Kokoa taitaa olla EE tai F. Niskasäryt ja selkä on todella kipeä, vaikka raskausviikkoja on vasta 9. Kasvavatkohan nämä vielä tästä? Vai käykö niin että ne surkastuvat pusseiksi imettämisen aikana?

        Olen normaalipainoinen, paino 66 kg ja pituutta 165.

        Oletteko käyttäneet jotain voidetta tai mitä niille voi tehdä, ettei iho täysin rapistu?

        Lisäksi tiedättekö, kuinka pian imettämisen jälkeen voi mennä leikkaukseen? Haaveilemme mieheni kanssa kolmesta lapsesta. Onko ehdotuksia, mihin vaiheeseen leikkaus kannattaa ajoittaa? Olen 28-v ja tämä on esikoiseni.

        Rinnat olivat kokoa C jo 11-vuotiaana ja aarrgghh... Haaveilen edestä napitettavista mekoista, seksikkäistä narutopeista ja topeista ylipäätänsä. Ja olisi kiva käyttää bikineitä, jotka eivät näytä panssareilta.

        Lisäksi kauanko leikkausta varten kannattaa varata sairaslomaa?

        Kiva, jos joku ehtii kertomaan kokemuksistaan :)

        Hei!

        Olen 30 vuotta ja kärsinyt liian isoista rinnoista 21 vuotta. Ja ne vain kasvavat kasvamistaan, kaikki paino tuntuu kerääntyvän rintojen ja kaulan seudulle, eikä niitä millään vaatteilla peitetä :( En ole vuosiin enää katsonut itseäni peilistä alasti, enkä juurikaan edes vaatteet päällä. Kuppikokoni taitaa olla nyt H ja rinnat ovat myös venyneet alaspäin ja venymisarpia on paljon. Vihaan rintojani ja häpeän niitä todella paljon. Liikakiloja on myös kertynyt, mutta liikkuminen ja laihduttaminen on vaikeaa rintojen takia, ne ovat koko ajan tiellä ja kipeät. Kärsin myös masennuksesta, selkäsäryistä ja iho-ongelmista. Varmasti saisin kunnallisessa leikkauksen, mutta:

        -en ole saanut vielä lapsia: kasvattaako raskaus VAI imetys rintojen kokoa? Minua ei haittaa yhtään jos en pystyisi imettämään, mutta en halua turhaan leikkaukseen, jos koko sitten palautuukin takaisin jättiläismäiseksi. Mikä on se syy miksi lapset pitäisi hankkia ennen pienennysleikkausta?

        -mutta jos hankin lapsia ensin ja rinnat kasvavat vielä tästä niin miten pärjään niiden kanssa?

        Viime aikoina olen alkanut kärsimään myös hengitysvaikeuksista, minun pitää ikäänkuin nostaa rintoja, että keuhkot mahtuvat laajentumaan, rintakehää särkee usein. Rintaliivien käyttö on silkkaa kidutusta...

        Olisin todella iloinen, jos joku osaisi vastata tuohon rintojen kasvamista ja raskautta koskevaan kysymykseeni.

        Yksi asia tietenkin on, miksi me isorintaiset häpeämme rintojamme niin paljon? Miksi emme voi olla kauniita tällaisenä kuin olemme? Surullista! :( Minä olen joutunut myöntämään pinnallisuuteni ja odotan innolla mahdollisuutta kulkea kesällä kevyessä paidassa tai jopa topissa! Ja miten odotankaan sitä, että pystyisin jälleen liikkumaan ja löytäisin sopivia vaatteita kropalleni enkä aina vain utareilleni!

        Kiitos vastauksista jo etukäteen!

        ps.
        Niin ja hyvä liiviliike on Lohjalla sijaitseva Lumikki - tosi hyvää palvelua (vaikka myyjä aina kysyykin minulta olenko menossa pienennysleikkaukseen :o :P), laadukkaat (ja myös kovahintaiset) liivit, mutta kokoja ja ihan seksikkäitäkin (siis jos se on mahdollista tän kokosille) rintsikoita löytyy, myös bikinit ja muut aluasut näyttäis olevan saatavilla näissä jättikoissa, sanoikohan myyjä mulle että mun koon jälkeen alkaa sitten vasta koot loppumaan.


    • Sanna-86

      Mulle tehtiin tasan 2 viikoa sitten pienennys leikkaus. Lähtötilanne oli 75F (raskaana 75H) ja nyt leikkauksen jälkeen on 75D
      Mulla on 2 lasta, joten ison koon lisäksi rinnat vielä roikkuikin ja olivat ihan kauheat. Nyt on niin uskomattoman ihana olo on kun on pystyt ja näppärän kokoiset rinnat=) Löydän ihania rintsikoita taas piiiitkästä aikaa!

      Leikkaus meni kaikin puolin hyvin. Menin saliin, nukutettin saman tien, heräsin 4 tunnin päästä. Olin aivan sekasin kovista lääkkeistä muutaman tunnin, mutta pahoinvointia ei ollut ollenkaan. Illalla jo söin normaalisti. Seuraavana päivä pääsin kotiin. Sain reseptin panacodeihin (kolmiolääke) sekä buranaan. Ensimmäisiä otin kotona puolikkaan. Buranaa olen ottanut 2 kpl. Eli oikeastaan voi sanoa etten ole edes syönyt kipulääkeitä! Mahallaan nukuin reilu viikon päästä leikkauksesta. Vielä pitää viikko pitää yötäpäivää urheiluliivejä, mutta olen kyllä kävässyt jo baarissakin ja sitä varten kävin ostaan ihanat liivit:)

      Musta tuntu että siitä on jo ikuisuus kun leikattiin koska oon toipunut niin hyvin! Kun ei mitään kipuja, pahaa oloa, ei lääkkeitä, eikä mitään muitakaan ongelmia. Sitähän en voi vielä tietää muodostuuko arvet rumiksi kun operaatiosta on tosiaan 2 viikkoa vasta. Nännipihan ympäriltä kun otettiin tikit viikko sitten, niin niistä ei ole jäänyt jälkeäkään. Samoin viilto nännipihasta suoraan rinnan alle on vain ohuen ohut vaalea viiva. Mutta ne kaari arvet rinnan alla on sitten vähän huomattavammat.. Tosin niitäkään en itse edes näe, eikä muutkaan ellei katso mua alhaalta päin. (rinta on leikattu laskeutuun hieman sen päälle)
      Leikkaus siis tehtin kun olin 20v.

      Suosittelen kaikille tarvitseville!=) Aivan uskomaton helpotus ja myöskin kaunistus;)

      • Molli

        Kiva kuulla että leikkaus meni hyvin. Itse menossa kk päästä ja jännittää. Olen suunnilleen saamaa kokoa kuin sinä ja rinnat eriparia. Oliko pitkä sairasloma?


      • Nimetön
        Molli kirjoitti:

        Kiva kuulla että leikkaus meni hyvin. Itse menossa kk päästä ja jännittää. Olen suunnilleen saamaa kokoa kuin sinä ja rinnat eriparia. Oliko pitkä sairasloma?

        Eli siis kuukauden oli sairasloma, tai onhan sitä edelleen. Mutta itse kun oon vaan kotona lasten kans niin eipä sillä mitään väliä. Mies oli viikon kotona apuna lasten nostelussa, mutta sitten nostelin jo ihan täysin itse kun olo oli niin hyvä:)

        Tekisi jo mieli salille, mutta pitää varmaan oottaa vielä se toiset 2 viikkoa ettei varmasti tuu mitän..


      • jx3
        Nimetön kirjoitti:

        Eli siis kuukauden oli sairasloma, tai onhan sitä edelleen. Mutta itse kun oon vaan kotona lasten kans niin eipä sillä mitään väliä. Mies oli viikon kotona apuna lasten nostelussa, mutta sitten nostelin jo ihan täysin itse kun olo oli niin hyvä:)

        Tekisi jo mieli salille, mutta pitää varmaan oottaa vielä se toiset 2 viikkoa ettei varmasti tuu mitän..

        missä sut leikattiin?
        onko kellään kokemuksia taysissa tehdyistä pienennys leikkauksista?


      • sanna-86
        jx3 kirjoitti:

        missä sut leikattiin?
        onko kellään kokemuksia taysissa tehdyistä pienennys leikkauksista?

        Oulun botniassa. Oyssin listoilla olin, ja tää yksityinen sairaala tekee oyssille jononpurkuleikkauksia:)


      • naiseus meni

        Itse kävin 2003 kesällä Christinas clinikillä
        ja en suosittele paikkaa kenellekkään.Tuolloin Tiina Jylhä oli mukana liiketoiminnassa ja näki
        karmean laikkaus tuloksen.Pienennytin rinnat ja
        tosi rumaa jälkeä tuolloin sain.Kyseinen leikkaava lääkäri oli silloin Troust.Kukaan ei
        ottanut vastuuta mistään ja Jylhä pakeni vastuuta
        todella röyhkeästi.Luvattiin korjaus leikkaus ja
        kävin vastaan otollakin.Yhteeyden ottoa ei ikinä
        kuulunut.Toiminta oli muutenkin kyseenalaista.Menetin paljon verta ja oli komplikaatio ja lisäverta ei annettu.Tiina Jylhän liikekumppani on JOHANSSON.Pyytäkää nähdä
        onko kyseisellä tumpelolla sairaanhoitajan koulutusta.Poistelee asiakkaiden tikit huonosti.


      • Netteliin

        Hei kaille!

        Ette usko mikä helpotus on lukea että tästä aiheesta löytyy näin paljon keskustelua! En ole ajemmin hiffannut edes etsiä näitä, vaan surullisena tuijottanut joka ilta siluetin, nordströmin etc. hintoja :(
        Itselläni on aina ollut isot rinnat, teinivuosista asti. Olen 24-vuotias, ja muuten oikein tyytyväinen ulkonääköni, paitsi näihin pahuksen rintoihin (75F). Niissä ei ole ulkonäöllisesti mitään vikaa niin kauan kun käytän liivejä, mutta ilman... :/. Ne siis yllätysyllätys eivät ole terhakkaimasta päästä. En voisi kuvitellakaan seisovani rinnat paljaana kenenkään edessä. Parin viime vuoden aikana riesaksi on myös tullut selkäkivut ja aina jumissa oleva niska. Tällä palstalla on kauheasti keskusteltu piennennyksestä, ja jonkin verran arvista, mutta ei muuten pahemmin esteettisistä seikoista. Leikkaukseen haluaisin, ja tietysti pian ja mahdollisimman pienin kustannuksin, mutta huomioidaanko ulkonäköseikat yhtä tarkkaan julkisella jos onnistun sieltä saamaan lähetteen kuin yksityisillä? Kerran olen yksityisellä asti ollut juttusilla, ja siellä ainakin rinnan muokkaaminen halutun malliseksi, ja arpien minimoiminen erilaisin leikkaus ja tikki-tekniikoin huomioitiin ensisijaisesti (esteettisen kirurgian sairaala kun oli). En ennen ole edes ajatellut että voisin päästä 6000euroa halvemmalla koko projektista, mutta täällä olleiden aijempien juttujen perusteella se voi siis jopa olla mahdollista! Uskomatonta. Varaan ajan lääkärille heti maanantaina.

        Huh, kylläpäs jutusta tuli tosi pitkä... Toivottavasti joku jaksaa lukea ja jopa kommentoidakin. Kaipaisn kovasti ajatusten vaihtoa jos joku on ajatellut samoja juttuja, tai kenties käynyt jo leikkauksessa samojen ongelmien takia?

        Mukavaa syksyn alkua kaikille anyway!


      • sanna-86
        Netteliin kirjoitti:

        Hei kaille!

        Ette usko mikä helpotus on lukea että tästä aiheesta löytyy näin paljon keskustelua! En ole ajemmin hiffannut edes etsiä näitä, vaan surullisena tuijottanut joka ilta siluetin, nordströmin etc. hintoja :(
        Itselläni on aina ollut isot rinnat, teinivuosista asti. Olen 24-vuotias, ja muuten oikein tyytyväinen ulkonääköni, paitsi näihin pahuksen rintoihin (75F). Niissä ei ole ulkonäöllisesti mitään vikaa niin kauan kun käytän liivejä, mutta ilman... :/. Ne siis yllätysyllätys eivät ole terhakkaimasta päästä. En voisi kuvitellakaan seisovani rinnat paljaana kenenkään edessä. Parin viime vuoden aikana riesaksi on myös tullut selkäkivut ja aina jumissa oleva niska. Tällä palstalla on kauheasti keskusteltu piennennyksestä, ja jonkin verran arvista, mutta ei muuten pahemmin esteettisistä seikoista. Leikkaukseen haluaisin, ja tietysti pian ja mahdollisimman pienin kustannuksin, mutta huomioidaanko ulkonäköseikat yhtä tarkkaan julkisella jos onnistun sieltä saamaan lähetteen kuin yksityisillä? Kerran olen yksityisellä asti ollut juttusilla, ja siellä ainakin rinnan muokkaaminen halutun malliseksi, ja arpien minimoiminen erilaisin leikkaus ja tikki-tekniikoin huomioitiin ensisijaisesti (esteettisen kirurgian sairaala kun oli). En ennen ole edes ajatellut että voisin päästä 6000euroa halvemmalla koko projektista, mutta täällä olleiden aijempien juttujen perusteella se voi siis jopa olla mahdollista! Uskomatonta. Varaan ajan lääkärille heti maanantaina.

        Huh, kylläpäs jutusta tuli tosi pitkä... Toivottavasti joku jaksaa lukea ja jopa kommentoidakin. Kaipaisn kovasti ajatusten vaihtoa jos joku on ajatellut samoja juttuja, tai kenties käynyt jo leikkauksessa samojen ongelmien takia?

        Mukavaa syksyn alkua kaikille anyway!

        Hyvin jaksoin netteliin lukea juttus;)

        Kyselit siitä otetaanko julkisella ulkonäköseikkoja niin huomioon.. Mää luulen aika vahvasti että arvet olis vielä huomaamattomammat jos mut joku professori nordström olis leikannut. Muthan kuitenkin leikattiin siis yksityisessä sairaalassa, mutta oyssin jononpurku leikkauksena. Rinnan mallihan toki julkisellakin muotoillaan hyväksi, koska yks suurin tarkotus on poistaa roikkuvuus. Arpiin ei ehkä kiinnitetä samaa huomiota vaan leikataan ihan perus menetelmillä.

        Leikkauksesta on mulla nyt 7kk. ja arvet on tosi hyvän näköset minusta! Nännipihan ympärilla menee tosi ohut ja aivan haaleasti vaaleanpunanen arpi. Sitä ei tosin huomaa juurikaan edes, kun on siis siinä välissä jossa nännipiha muuttuu tavalliseksi ihoksi.
        Nännipihasta menee siis suora arpi rinnanaluspoimuun, ja nyt kun erikseen oikeen vilkasin niin se näyttää olevan ihan ohut valkonen viiva. Huomaahan sen toki vielä että siinä arpi on jos läheltä kattoo, mutta hyvin vaalea ja lähes ihonvärinen. Rinnan alla taas kun menee se kaari arpi, niin ne mulla vielä vähän punertaa. Tai violetihtavat niinku suhteelisen tuoreet arvet monesti on. Toisessa rinnassa mulla tuon pystyarven ja rinnanalus kaariarven liittymäkohdassa on n. 20cnt. kolikon kokoinen ympyrä arpi joka myös vielä punertaa. Johtuu siitä että sen liittymä kohdan tikit pikkusen löysisty ennen irrottamista ja ihon ylin, eli pintakerros, ei sulkeutunut niin nopeaa kuin pitäs. Siihen tuli rupi, josta sitten jäi arpi.
        Arvet rinnan alla menee tonne kainalon alle asti, joten tietynlaisissa topeissa oon huomannut että sieltä saattaa vilahtaa sentti, pari arpea.

        Mutta voin vakuuttaa että jos yhtään kärsit isoista roikkutisseistä niin paljon ku minä, niin ei ne arvvet sua häiritse!!:) Tää olo on niin ihana kun on tavallinen vartalo, ja miehen kans vielä yli puolen vuoden jälkeenki leikkauksesta jaksetaan näitä ihailla ääneen aika usein=D
        Enkä olis viime jouluna vielä uskonut käveleväni lappubikineissä rannalla tänä kesänä:)

        Niin ja mullahan siis makso tää muistaakseni 70e. eli yö sairaalassa. Joten en missään nimessä vaihtais näitä varsin siedettäviä (ei oo koskaan häirinny yhtään!) arpia siihen että olisin kuus tonnia köyhempi!

        Tsemppiä sulle, toivottavasti pääset leikkaukseen pian!:)


      • Netteliin
        sanna-86 kirjoitti:

        Hyvin jaksoin netteliin lukea juttus;)

        Kyselit siitä otetaanko julkisella ulkonäköseikkoja niin huomioon.. Mää luulen aika vahvasti että arvet olis vielä huomaamattomammat jos mut joku professori nordström olis leikannut. Muthan kuitenkin leikattiin siis yksityisessä sairaalassa, mutta oyssin jononpurku leikkauksena. Rinnan mallihan toki julkisellakin muotoillaan hyväksi, koska yks suurin tarkotus on poistaa roikkuvuus. Arpiin ei ehkä kiinnitetä samaa huomiota vaan leikataan ihan perus menetelmillä.

        Leikkauksesta on mulla nyt 7kk. ja arvet on tosi hyvän näköset minusta! Nännipihan ympärilla menee tosi ohut ja aivan haaleasti vaaleanpunanen arpi. Sitä ei tosin huomaa juurikaan edes, kun on siis siinä välissä jossa nännipiha muuttuu tavalliseksi ihoksi.
        Nännipihasta menee siis suora arpi rinnanaluspoimuun, ja nyt kun erikseen oikeen vilkasin niin se näyttää olevan ihan ohut valkonen viiva. Huomaahan sen toki vielä että siinä arpi on jos läheltä kattoo, mutta hyvin vaalea ja lähes ihonvärinen. Rinnan alla taas kun menee se kaari arpi, niin ne mulla vielä vähän punertaa. Tai violetihtavat niinku suhteelisen tuoreet arvet monesti on. Toisessa rinnassa mulla tuon pystyarven ja rinnanalus kaariarven liittymäkohdassa on n. 20cnt. kolikon kokoinen ympyrä arpi joka myös vielä punertaa. Johtuu siitä että sen liittymä kohdan tikit pikkusen löysisty ennen irrottamista ja ihon ylin, eli pintakerros, ei sulkeutunut niin nopeaa kuin pitäs. Siihen tuli rupi, josta sitten jäi arpi.
        Arvet rinnan alla menee tonne kainalon alle asti, joten tietynlaisissa topeissa oon huomannut että sieltä saattaa vilahtaa sentti, pari arpea.

        Mutta voin vakuuttaa että jos yhtään kärsit isoista roikkutisseistä niin paljon ku minä, niin ei ne arvvet sua häiritse!!:) Tää olo on niin ihana kun on tavallinen vartalo, ja miehen kans vielä yli puolen vuoden jälkeenki leikkauksesta jaksetaan näitä ihailla ääneen aika usein=D
        Enkä olis viime jouluna vielä uskonut käveleväni lappubikineissä rannalla tänä kesänä:)

        Niin ja mullahan siis makso tää muistaakseni 70e. eli yö sairaalassa. Joten en missään nimessä vaihtais näitä varsin siedettäviä (ei oo koskaan häirinny yhtään!) arpia siihen että olisin kuus tonnia köyhempi!

        Tsemppiä sulle, toivottavasti pääset leikkaukseen pian!:)

        Kiitos tuhannesti vastauksesta Sanna! Juuri tätä infoo kaipasinkin! :) aijon huomenna heti soitaa ja varata kunnalliselta ajan. Kelasin että soitan kuitenkin vielä yksityisellekin, ja kysyn tarkemmin mitä eroja esim. arpien minimoimisessa on jos menee kunnalliselle tai yksityiselle. Oon ymmärtäny että hyvin ratkasevaa on kuinka arpeutuvaa oma iho on, että sillehän ei sitten mitään voi jos oma iho on kova tekemään rumaa jälkeä haavoista. Toivottavasti mulla nyt ei sen kummemmin sellaista taipumusta olis, ainakaan tähän asti en mitenkään merkittävästi ole huomannu. Mutta ihana kuulla että sulla on menny noin hyvin kaikki! Aivan mahtavaa! Sun stoori kyllä rohkasee reippaasti :) Mikään ei olis ihanempaa kun ehkä jopa jo ens kesänä olla kerrankin ilman rintsikoita! Huh! En voi edes kuvitella. Ajattelin että jos nyt käy ilmi että yksityisellä oliskin joku uskomaton taika-taktiikka millä vähentää arpikudoksen syntyä, niin oon jopa valmis maksamaan ne tuhannet eurot siitä lystistä. Makso mitä makso! Mutta toki pistän sen rahan mielummin vaikka mutamaan uuteen gucci-laukkuun :)
        Hienoa olis jos saisi kuulla vielä enemmän kokemuksia Jyväskylän Ludwig sairaalasta, ja millaista jälkeä siellä on aijemmin tehty, ja palvelu muutenkin. Hintataso on tosiaan aika merkittävästikin edullisempi kuin täällä stadissa päin, mutta miten laatu?

        Tanks again!


      • Vanha pieruko jo
        sanna-86 kirjoitti:

        Hyvin jaksoin netteliin lukea juttus;)

        Kyselit siitä otetaanko julkisella ulkonäköseikkoja niin huomioon.. Mää luulen aika vahvasti että arvet olis vielä huomaamattomammat jos mut joku professori nordström olis leikannut. Muthan kuitenkin leikattiin siis yksityisessä sairaalassa, mutta oyssin jononpurku leikkauksena. Rinnan mallihan toki julkisellakin muotoillaan hyväksi, koska yks suurin tarkotus on poistaa roikkuvuus. Arpiin ei ehkä kiinnitetä samaa huomiota vaan leikataan ihan perus menetelmillä.

        Leikkauksesta on mulla nyt 7kk. ja arvet on tosi hyvän näköset minusta! Nännipihan ympärilla menee tosi ohut ja aivan haaleasti vaaleanpunanen arpi. Sitä ei tosin huomaa juurikaan edes, kun on siis siinä välissä jossa nännipiha muuttuu tavalliseksi ihoksi.
        Nännipihasta menee siis suora arpi rinnanaluspoimuun, ja nyt kun erikseen oikeen vilkasin niin se näyttää olevan ihan ohut valkonen viiva. Huomaahan sen toki vielä että siinä arpi on jos läheltä kattoo, mutta hyvin vaalea ja lähes ihonvärinen. Rinnan alla taas kun menee se kaari arpi, niin ne mulla vielä vähän punertaa. Tai violetihtavat niinku suhteelisen tuoreet arvet monesti on. Toisessa rinnassa mulla tuon pystyarven ja rinnanalus kaariarven liittymäkohdassa on n. 20cnt. kolikon kokoinen ympyrä arpi joka myös vielä punertaa. Johtuu siitä että sen liittymä kohdan tikit pikkusen löysisty ennen irrottamista ja ihon ylin, eli pintakerros, ei sulkeutunut niin nopeaa kuin pitäs. Siihen tuli rupi, josta sitten jäi arpi.
        Arvet rinnan alla menee tonne kainalon alle asti, joten tietynlaisissa topeissa oon huomannut että sieltä saattaa vilahtaa sentti, pari arpea.

        Mutta voin vakuuttaa että jos yhtään kärsit isoista roikkutisseistä niin paljon ku minä, niin ei ne arvvet sua häiritse!!:) Tää olo on niin ihana kun on tavallinen vartalo, ja miehen kans vielä yli puolen vuoden jälkeenki leikkauksesta jaksetaan näitä ihailla ääneen aika usein=D
        Enkä olis viime jouluna vielä uskonut käveleväni lappubikineissä rannalla tänä kesänä:)

        Niin ja mullahan siis makso tää muistaakseni 70e. eli yö sairaalassa. Joten en missään nimessä vaihtais näitä varsin siedettäviä (ei oo koskaan häirinny yhtään!) arpia siihen että olisin kuus tonnia köyhempi!

        Tsemppiä sulle, toivottavasti pääset leikkaukseen pian!:)

        Kiitos kannustavista viesteistäsi,olen kyllä iältäni jo huomattavasti vanhempi.45v mutta en silti tunne itseäni ihan kuopattavaksi.
        Koko ikäni olen kärsinyt suurista rinnoista,
        mutta jospa se nyt helpottaisi,kun tänään pääsen arvioituttamaan nämä melonit.
        Mies ei ole halunnut leikkausta ja näin kauan on mennyt että sain aikaiseksi päätöksen.
        Iloisin mielin lähden lääkäriin kun olen viestejäsi lukenut.
        Kiitos sulle ja iloista ja kaunista syksyä

        T: Eijubritt


      • vasta 17
        Netteliin kirjoitti:

        Hei kaille!

        Ette usko mikä helpotus on lukea että tästä aiheesta löytyy näin paljon keskustelua! En ole ajemmin hiffannut edes etsiä näitä, vaan surullisena tuijottanut joka ilta siluetin, nordströmin etc. hintoja :(
        Itselläni on aina ollut isot rinnat, teinivuosista asti. Olen 24-vuotias, ja muuten oikein tyytyväinen ulkonääköni, paitsi näihin pahuksen rintoihin (75F). Niissä ei ole ulkonäöllisesti mitään vikaa niin kauan kun käytän liivejä, mutta ilman... :/. Ne siis yllätysyllätys eivät ole terhakkaimasta päästä. En voisi kuvitellakaan seisovani rinnat paljaana kenenkään edessä. Parin viime vuoden aikana riesaksi on myös tullut selkäkivut ja aina jumissa oleva niska. Tällä palstalla on kauheasti keskusteltu piennennyksestä, ja jonkin verran arvista, mutta ei muuten pahemmin esteettisistä seikoista. Leikkaukseen haluaisin, ja tietysti pian ja mahdollisimman pienin kustannuksin, mutta huomioidaanko ulkonäköseikat yhtä tarkkaan julkisella jos onnistun sieltä saamaan lähetteen kuin yksityisillä? Kerran olen yksityisellä asti ollut juttusilla, ja siellä ainakin rinnan muokkaaminen halutun malliseksi, ja arpien minimoiminen erilaisin leikkaus ja tikki-tekniikoin huomioitiin ensisijaisesti (esteettisen kirurgian sairaala kun oli). En ennen ole edes ajatellut että voisin päästä 6000euroa halvemmalla koko projektista, mutta täällä olleiden aijempien juttujen perusteella se voi siis jopa olla mahdollista! Uskomatonta. Varaan ajan lääkärille heti maanantaina.

        Huh, kylläpäs jutusta tuli tosi pitkä... Toivottavasti joku jaksaa lukea ja jopa kommentoidakin. Kaipaisn kovasti ajatusten vaihtoa jos joku on ajatellut samoja juttuja, tai kenties käynyt jo leikkauksessa samojen ongelmien takia?

        Mukavaa syksyn alkua kaikille anyway!

        Olen siis vasta 17 vuotias, mutta rintojeni koko on 75H/HH. Olen nyt alkanut miettimään rintojen pienennysleikkausta, ajatus heräsi kun näin Akuutissa pätkän aiheesta. En aikaisemmin tiennyt että leikkauksia tehdään kunnallisestikin. Rinnoista tosiaan on haittaa, ja mietin jos minulla on jo nyt niskat, hartiat ja lapaluiden väli aina jumissa (ja tästä johtuvaa päänsärkyä), niin minkälaiset kivut minulla on parinkymmenen vuoden päästä.
        En ole vielä puhunut äidilleni mitään leikkauksesta, hänen mielestään niskakipuni johtuvat huonosta kunnostani. Tämä voi olla osittain totta, mutta liikunnasta niskani vasta kipeytyvät! Urheiluliivit (kokoa 75FF, liivikaupoista ei löydy isompia) eivät auta... Lisäksi kaikki liivikaupan liivit maksavat maltaita, eikä meidän nelilapsisella perheellä ole varaa ostaa koko ajan uusia (rintani siis kasvavat koko ajan).
        Ilkeitä tai noloja kommentteja en ole saanut kuin pieniltä lapsilta esim. saunassa, sillä olen aktiivinen seurakuntanuori ja toimin isosena seurakunnan lastenleireillä.
        Mietin kannattaako minunikäiseni vielä mennä leikkaukseen, kun luonnollisestikaan lapsia ei vielä ole. Haluaisin tulevaisuudessa ison perheen ja kokea imettämisen ilon.

        Kiitos vastauksistanne jo etukäteen!


      • Nimetön
        vasta 17 kirjoitti:

        Olen siis vasta 17 vuotias, mutta rintojeni koko on 75H/HH. Olen nyt alkanut miettimään rintojen pienennysleikkausta, ajatus heräsi kun näin Akuutissa pätkän aiheesta. En aikaisemmin tiennyt että leikkauksia tehdään kunnallisestikin. Rinnoista tosiaan on haittaa, ja mietin jos minulla on jo nyt niskat, hartiat ja lapaluiden väli aina jumissa (ja tästä johtuvaa päänsärkyä), niin minkälaiset kivut minulla on parinkymmenen vuoden päästä.
        En ole vielä puhunut äidilleni mitään leikkauksesta, hänen mielestään niskakipuni johtuvat huonosta kunnostani. Tämä voi olla osittain totta, mutta liikunnasta niskani vasta kipeytyvät! Urheiluliivit (kokoa 75FF, liivikaupoista ei löydy isompia) eivät auta... Lisäksi kaikki liivikaupan liivit maksavat maltaita, eikä meidän nelilapsisella perheellä ole varaa ostaa koko ajan uusia (rintani siis kasvavat koko ajan).
        Ilkeitä tai noloja kommentteja en ole saanut kuin pieniltä lapsilta esim. saunassa, sillä olen aktiivinen seurakuntanuori ja toimin isosena seurakunnan lastenleireillä.
        Mietin kannattaako minunikäiseni vielä mennä leikkaukseen, kun luonnollisestikaan lapsia ei vielä ole. Haluaisin tulevaisuudessa ison perheen ja kokea imettämisen ilon.

        Kiitos vastauksistanne jo etukäteen!

        Sitähän tosiaan suositellaan vasta kun lapsiluku olisi täynnä, koska raskauksien myötä rinnat muuttaa muotoaan ja tulos ei säily. Tällä kuitenkin tarkotetaan sitä että rinnat kun leikataan pystyiksi pois roikkuvasta asennosta, ne tulee todennäköisesti roikahtamaan uudestaan kun raskautuu. Mutta on tietysti eri juttu ketä se haittaa. Mua ei ainakaan, koska pienehköt ja hieman roikkuvat rinnat on niin helppo saada näyttään hyviltä ryhdikkäillä liiveillä koska valinnanvaraa normaali kokoon löytyy! Kun taas jätti isot ja roikkuvat.. Ne roikkuu vaikka mitä tekis=/
        Mää odotan itse nyt 7. kuulla kolmatta lasta, ja leikkaus tehtiin toisen lapsen jälkeen. Sanoin kyllä lääkäreissä että lapsilukuni on täynnä, ja luulinkin niin. Nyt on kuitenkin tilanne tämä:) Onhan nää raskauden myötä kasvanut, niinkuin aina raskaana tekevät, mutta pienenee varmasti taas synnytettyäni. Mulla kun ei kiloja oo vieläkään tullut kuin 1, eikä edellisissäkään raskauksissa oo rinnat jäänyt niin suuriksi kuin odottaessa, koska raskauskiloja oon kerännyt vaan ihan pari hassua jotka lähtenyt korkojen kera samantien pois.
        En siis usko omalla kohallani olleen juurikaan väliä sillä että leikkaus tehtiin lasten saannin välissä eikä kokonaan jälkeen. Ainut vaan etten todennäköisesti voi imettää.. Mutta onneksi on korvikettakin!
        Niin ja määki olin vasta 18 kun menin leikkaus jonoon. 20v. kun leikkaus tehtiin, ja nyt 21v.


      • pamela-
        Nimetön kirjoitti:

        Sitähän tosiaan suositellaan vasta kun lapsiluku olisi täynnä, koska raskauksien myötä rinnat muuttaa muotoaan ja tulos ei säily. Tällä kuitenkin tarkotetaan sitä että rinnat kun leikataan pystyiksi pois roikkuvasta asennosta, ne tulee todennäköisesti roikahtamaan uudestaan kun raskautuu. Mutta on tietysti eri juttu ketä se haittaa. Mua ei ainakaan, koska pienehköt ja hieman roikkuvat rinnat on niin helppo saada näyttään hyviltä ryhdikkäillä liiveillä koska valinnanvaraa normaali kokoon löytyy! Kun taas jätti isot ja roikkuvat.. Ne roikkuu vaikka mitä tekis=/
        Mää odotan itse nyt 7. kuulla kolmatta lasta, ja leikkaus tehtiin toisen lapsen jälkeen. Sanoin kyllä lääkäreissä että lapsilukuni on täynnä, ja luulinkin niin. Nyt on kuitenkin tilanne tämä:) Onhan nää raskauden myötä kasvanut, niinkuin aina raskaana tekevät, mutta pienenee varmasti taas synnytettyäni. Mulla kun ei kiloja oo vieläkään tullut kuin 1, eikä edellisissäkään raskauksissa oo rinnat jäänyt niin suuriksi kuin odottaessa, koska raskauskiloja oon kerännyt vaan ihan pari hassua jotka lähtenyt korkojen kera samantien pois.
        En siis usko omalla kohallani olleen juurikaan väliä sillä että leikkaus tehtiin lasten saannin välissä eikä kokonaan jälkeen. Ainut vaan etten todennäköisesti voi imettää.. Mutta onneksi on korvikettakin!
        Niin ja määki olin vasta 18 kun menin leikkaus jonoon. 20v. kun leikkaus tehtiin, ja nyt 21v.

        Olen 21 vuotias tyttö, koko on 80 H. Eli tissiä riittää, ja sen aiheuttamia ongelmia. Kipuja ja häpeää. Haluaisin kuitenkin joskus lapsia, ja erityisesti imettää, mutta en tiedä onko leikkausta järkevä tehdä ennen raskautta.
        Olen vasta viimeaikoina alkanut ymmärtää, miten suuret rintani todella ovat. Inhottavaa, miten huomio kiinnittyy AINA ensin rintoihin.
        Turhauttavaa. Ei kuitenkaan kuulosta järkevältä ensin äkkiä hommata lapset ja sitten mennä leikkaukseen. En vain haluaisi odottaa leikkausta useita vuosia..


      • En suosittele
        naiseus meni kirjoitti:

        Itse kävin 2003 kesällä Christinas clinikillä
        ja en suosittele paikkaa kenellekkään.Tuolloin Tiina Jylhä oli mukana liiketoiminnassa ja näki
        karmean laikkaus tuloksen.Pienennytin rinnat ja
        tosi rumaa jälkeä tuolloin sain.Kyseinen leikkaava lääkäri oli silloin Troust.Kukaan ei
        ottanut vastuuta mistään ja Jylhä pakeni vastuuta
        todella röyhkeästi.Luvattiin korjaus leikkaus ja
        kävin vastaan otollakin.Yhteeyden ottoa ei ikinä
        kuulunut.Toiminta oli muutenkin kyseenalaista.Menetin paljon verta ja oli komplikaatio ja lisäverta ei annettu.Tiina Jylhän liikekumppani on JOHANSSON.Pyytäkää nähdä
        onko kyseisellä tumpelolla sairaanhoitajan koulutusta.Poistelee asiakkaiden tikit huonosti.

        Jylhä nykyään The Lookissa. En voi tosiaankaan suositella! Valitettavasti itsekin erehdyin käyttämään kyseisen klinikan palveluja, koska halusin säästää rahaa. Siinä se taas nähtiin, että halvalla ei saa mitään hyvää.


      • marsu
        vasta 17 kirjoitti:

        Olen siis vasta 17 vuotias, mutta rintojeni koko on 75H/HH. Olen nyt alkanut miettimään rintojen pienennysleikkausta, ajatus heräsi kun näin Akuutissa pätkän aiheesta. En aikaisemmin tiennyt että leikkauksia tehdään kunnallisestikin. Rinnoista tosiaan on haittaa, ja mietin jos minulla on jo nyt niskat, hartiat ja lapaluiden väli aina jumissa (ja tästä johtuvaa päänsärkyä), niin minkälaiset kivut minulla on parinkymmenen vuoden päästä.
        En ole vielä puhunut äidilleni mitään leikkauksesta, hänen mielestään niskakipuni johtuvat huonosta kunnostani. Tämä voi olla osittain totta, mutta liikunnasta niskani vasta kipeytyvät! Urheiluliivit (kokoa 75FF, liivikaupoista ei löydy isompia) eivät auta... Lisäksi kaikki liivikaupan liivit maksavat maltaita, eikä meidän nelilapsisella perheellä ole varaa ostaa koko ajan uusia (rintani siis kasvavat koko ajan).
        Ilkeitä tai noloja kommentteja en ole saanut kuin pieniltä lapsilta esim. saunassa, sillä olen aktiivinen seurakuntanuori ja toimin isosena seurakunnan lastenleireillä.
        Mietin kannattaako minunikäiseni vielä mennä leikkaukseen, kun luonnollisestikaan lapsia ei vielä ole. Haluaisin tulevaisuudessa ison perheen ja kokea imettämisen ilon.

        Kiitos vastauksistanne jo etukäteen!

        Mä olen itse menossa kunnallisen kautta leikkaukseen, enkä ole synnyttänyt. Kirurgi sanoi että leikkauksen ei pitäisi estää imettämistä. Mittani on samat kuin sulla, ja olen tosi tyytyväinen että sain päätöksen tehtyä nyt. Toisaalta jos olisin tiennyt kunnallisesta mahdollisuudesta aiemmin, olisin voinut mennä jo monta vuotta sitten...
        Sinuna kuitenkin puhuisin äitisi kanssa, koska kokemus on varmasti melkoinen eikä sitä ole kiva käydä läpi yksin. Tulet tarvitsemaan perheen tukea.


      • G85
        marsu kirjoitti:

        Mä olen itse menossa kunnallisen kautta leikkaukseen, enkä ole synnyttänyt. Kirurgi sanoi että leikkauksen ei pitäisi estää imettämistä. Mittani on samat kuin sulla, ja olen tosi tyytyväinen että sain päätöksen tehtyä nyt. Toisaalta jos olisin tiennyt kunnallisesta mahdollisuudesta aiemmin, olisin voinut mennä jo monta vuotta sitten...
        Sinuna kuitenkin puhuisin äitisi kanssa, koska kokemus on varmasti melkoinen eikä sitä ole kiva käydä läpi yksin. Tulet tarvitsemaan perheen tukea.

        Varasin maanantaiksi ajan yksityiselle yleislääkärille, jolta luultavasti saan lähetteen eteenpäin. Ikää 28 vuotta, lapsen tuloa olen odotellut 5 vuotta, eikä kuulu, joten päätin nyt sitten mennä leikkaukseen. Koko siis 85G ollut teini-iästä lähtien, niihin liittyvät vaivat tietää varmasti suurin osa tätä keskustelua seuraava.

        Onko kukaan käynyt Mikkelin keskussairaalassa pienennyttämässä rintoja? Mikä on jonotusaika ja tuliko hyvää jälkeä?


      • jo riitti
        marsu kirjoitti:

        Mä olen itse menossa kunnallisen kautta leikkaukseen, enkä ole synnyttänyt. Kirurgi sanoi että leikkauksen ei pitäisi estää imettämistä. Mittani on samat kuin sulla, ja olen tosi tyytyväinen että sain päätöksen tehtyä nyt. Toisaalta jos olisin tiennyt kunnallisesta mahdollisuudesta aiemmin, olisin voinut mennä jo monta vuotta sitten...
        Sinuna kuitenkin puhuisin äitisi kanssa, koska kokemus on varmasti melkoinen eikä sitä ole kiva käydä läpi yksin. Tulet tarvitsemaan perheen tukea.

        Onpa ollut kiva lukea tätä viestiketjua.

        Itse päätin vihdoin ja viimein ryhtyä toimiin. Olen 24-vuotias, joten myös tuo ennen vai jälkeen lapsenteon kysymys on mietityttänyt. Itseäni ei niinkään huoletuta imetys, vaan se seikka, että tämmöitteillä rinnoilla en saisi omaa lastani edes lähelle itseäni!


      • hugeliini
        Vanha pieruko jo kirjoitti:

        Kiitos kannustavista viesteistäsi,olen kyllä iältäni jo huomattavasti vanhempi.45v mutta en silti tunne itseäni ihan kuopattavaksi.
        Koko ikäni olen kärsinyt suurista rinnoista,
        mutta jospa se nyt helpottaisi,kun tänään pääsen arvioituttamaan nämä melonit.
        Mies ei ole halunnut leikkausta ja näin kauan on mennyt että sain aikaiseksi päätöksen.
        Iloisin mielin lähden lääkäriin kun olen viestejäsi lukenut.
        Kiitos sulle ja iloista ja kaunista syksyä

        T: Eijubritt

        Hei nimimerkki Vanha pieruko jo !!
        Kirjoittelit elokuussa 07 aikomuksestasi mennä rintojen pienennykseen. Miten kaikki sujui ? Itse olen 43-vuotias ja nyt perjantaina menossa työterveyslääkäriin pyytämään lähetettä, jännittää miten käy. Olisi mukava kuulla kokemuksestasi.


      • Yhtä tissiä

        Oi, ihana kuulla kaikin puolin onnistuneesta operaatiostasi :)

        Olen itse reilu parikymppinen ja rintaliivit ovat kokoa 65J. Rinnat ovat yllättävän kiinteät (ei muksuja), joten hurjaa 'roikkumista' ei ole.. mutta hitto tätä iänikuista kärsimistä, niin fyysistä kuin henkistäkin.

        Niska ja hartiat ovat aina jumissa, kallonpohjasta puhumattakaan. Ryhti on kuin anteeksipyytelevällä. Itsetunto on maassa, koska olen ihmisten silmissä pelkkää 'tissiä'. Pukeudun väljiin pusakoihin vaikka olen rintoja lukuun ottamatta pieni. En ole käynyt muiden kanssa esim saunassa lähes 10 vuoteen. Häpeän koko kroppaani. Ihmisten kommentit 'Ole iloinen isoista tisseistäsi, äläkä ruikuta!' saavat tipan linssiin. Ja rintaliivien osto, yhtä painajaista.

        Tämän keskustelun juttuja lukiessani olen entistäkin vakuuttuneeni siitä, että rintojen pienennysleikkauksen ansiosta saisin kuin uuden elämän. Elämän, jossa peilistä katsoo hymyilevä, tarmokas, terve ihminen nykyisen ihmisraunion sijaan. Tiedostan leikkaukseen liittyvät riskit ja luonnollisesti huomioin ne tarvittavalla vakavuudella. Uskon kuitenkin, että leikkaus on oikea ratkaisu minulle!

        Pääsenköhän kunnalliseen leikkaukseen?


      • AnnaHM78
        Netteliin kirjoitti:

        Hei kaille!

        Ette usko mikä helpotus on lukea että tästä aiheesta löytyy näin paljon keskustelua! En ole ajemmin hiffannut edes etsiä näitä, vaan surullisena tuijottanut joka ilta siluetin, nordströmin etc. hintoja :(
        Itselläni on aina ollut isot rinnat, teinivuosista asti. Olen 24-vuotias, ja muuten oikein tyytyväinen ulkonääköni, paitsi näihin pahuksen rintoihin (75F). Niissä ei ole ulkonäöllisesti mitään vikaa niin kauan kun käytän liivejä, mutta ilman... :/. Ne siis yllätysyllätys eivät ole terhakkaimasta päästä. En voisi kuvitellakaan seisovani rinnat paljaana kenenkään edessä. Parin viime vuoden aikana riesaksi on myös tullut selkäkivut ja aina jumissa oleva niska. Tällä palstalla on kauheasti keskusteltu piennennyksestä, ja jonkin verran arvista, mutta ei muuten pahemmin esteettisistä seikoista. Leikkaukseen haluaisin, ja tietysti pian ja mahdollisimman pienin kustannuksin, mutta huomioidaanko ulkonäköseikat yhtä tarkkaan julkisella jos onnistun sieltä saamaan lähetteen kuin yksityisillä? Kerran olen yksityisellä asti ollut juttusilla, ja siellä ainakin rinnan muokkaaminen halutun malliseksi, ja arpien minimoiminen erilaisin leikkaus ja tikki-tekniikoin huomioitiin ensisijaisesti (esteettisen kirurgian sairaala kun oli). En ennen ole edes ajatellut että voisin päästä 6000euroa halvemmalla koko projektista, mutta täällä olleiden aijempien juttujen perusteella se voi siis jopa olla mahdollista! Uskomatonta. Varaan ajan lääkärille heti maanantaina.

        Huh, kylläpäs jutusta tuli tosi pitkä... Toivottavasti joku jaksaa lukea ja jopa kommentoidakin. Kaipaisn kovasti ajatusten vaihtoa jos joku on ajatellut samoja juttuja, tai kenties käynyt jo leikkauksessa samojen ongelmien takia?

        Mukavaa syksyn alkua kaikille anyway!

        Ihanaa, että täällä on näin paljon tietoa rintojen pienennyksestä.

        Itse olen kärsinyt suurista rinnoista ja hartiakivuista ikäni. Kokoni oli nuorena 75D ja nyt varmaan 75E-F, koska painoa on tullut hiukka lisää. mitat silti sutjakat 163/61.
        lääkäri-isäni olisi jo 10 vuotta sitten ollut valmis suosittelemaan minulle leikkausta. hän sanoi, että 1/3 voidaan poistaa maidontuotannon häiriintymättä. hän myöskin sanoi, että se on ihmeellistä, että kun joku tyhmyyttään katkaisee esim koipensa laskettelurinteessaä, niin sitten kyllä julkinen terveydenhuolto korvaa, mutta tällaisen vaivan kanssa saa oikein anella, että julkinen puoli auttaisi potilasta.
        Eli ei muuta kuin rohkeasti apua hakemaan julkiselta puolelta!

        Nykyään hormoniehkäisyn myötä rintani ovat aivan järkyttävän kipeät ja olin pikaisen leikkauksen kannalla, kun aloin lukea näitä juttuja täältä. Muutama lapsi on kuitenkin suunnitelmissa lähitulevaisuudessa, joten aloin empiä. Nyt päätin että tsemppaan ja laihdutan niin, että hirveät kipeät ulokkeet kropassani pienenevät mahdollisimman pieneksi niin, että jaksan niiden kanssa tuonne 5 vuoden päähän. Sitten kyllä on leikkaus ihan must, vaikka arvet olisivat minkä laiset.


      • 80d
        marsu kirjoitti:

        Mä olen itse menossa kunnallisen kautta leikkaukseen, enkä ole synnyttänyt. Kirurgi sanoi että leikkauksen ei pitäisi estää imettämistä. Mittani on samat kuin sulla, ja olen tosi tyytyväinen että sain päätöksen tehtyä nyt. Toisaalta jos olisin tiennyt kunnallisesta mahdollisuudesta aiemmin, olisin voinut mennä jo monta vuotta sitten...
        Sinuna kuitenkin puhuisin äitisi kanssa, koska kokemus on varmasti melkoinen eikä sitä ole kiva käydä läpi yksin. Tulet tarvitsemaan perheen tukea.

        Itse olen 165 cm ja 63 kg ja kuppikoko 80d.Nyt alkoi omat tissit tuntua pieneltä teidän H tissien rinnalla.Onko joltain pienennetty näin pien iä.


      • Tia68

        Mulla kulunut nyt kolme yötä leikkauksesta. Kävin Töölön sairaalassa julkisella puolella. Rintojeni koko oli 80H ja toivoakseni nyt n. C-kuppi. Leikkauspäivä oli huonovointinen, mutta seuraavana päivänä kotiin ihan reippaana. Tänään kävin pienellä kävelyllä happea saadakseni, enkä ole joutunut ottamaan mitään kipulääkettä. Selällään nukkuminen sen sijaan on työlästä; yläselkää ja pakaroita juimii. Tuossa edellä joku mainitsi nukkuvansa mahallaan jo vähän yli viikko leikkauksesta. Kertokaa kommentteja, oletteko sinnikkäästi nukkuneet selällänne ohjeissa mainitut neljä viikkoa vai oletteko voineet olla kyljellänne jo aiemmin. Laittakaa mielellään viestejä osoitteella [email protected]


    • häns

      Olen vasta 17-vuotias, mutta olen noin vuoden verran miettinyt rintojen pienennysleikkausta, en vain tiedä minkä ikäisille sitä suostutaan tekemään. Kuppikokoni on 75D, joten mietin myös saanko sitä edes terveydellisistä syistä, koska niin monella täällä kirjoittaneella on monta kuppikokoa isommat rinnat. Rintani ovat kuitenki todella roikkuvat ja häiritsevät urheilemistani(joudun pitämään kahtia liivejä kovaa liikuntaa harrastaessani, minulla on myös niska- ja päänsärkyä sekä ryhtini on huono rintojen painaessa ja ollessa niin roikkuvat. Miten asiaa kannattaisi lähteä selvittelemään?

      • asdev

        Samaa mietin minä. KOko on 75D ja ikää 16. Pelkään että kasvavat vielä tuosta ja rakastan urheilua, mutta ilman kahtia liivejä se ei onnistu. Mitä teen?


      • feelia
        asdev kirjoitti:

        Samaa mietin minä. KOko on 75D ja ikää 16. Pelkään että kasvavat vielä tuosta ja rakastan urheilua, mutta ilman kahtia liivejä se ei onnistu. Mitä teen?

        Miten sulla asia eteni Mikkelin keskussairaalassa, G85? Voiko siis yksityiseltä lääkäriltä saada lähetteen kunnallisen puolen hoitoon?


      • ceri
        asdev kirjoitti:

        Samaa mietin minä. KOko on 75D ja ikää 16. Pelkään että kasvavat vielä tuosta ja rakastan urheilua, mutta ilman kahtia liivejä se ei onnistu. Mitä teen?

        Tai no, oikeastaan olen jo 21 ja kuppikoko on 65F. Olen siis tosi muuten pienikokoinen ja hoikka, paitsi tuosta rintojen kohdalta. Lisäksi mulla on tosi kapeat hartiat, minkä takia rinnat painavat melko pahasti. Miltei joka ilta päänsärkyä ja niska koko ajan jumissa. Haluaisin siis pienennysleikkauksen ja rintojen kohotuksen. Saako sellaista näin nuorena?


      • nojy
        ceri kirjoitti:

        Tai no, oikeastaan olen jo 21 ja kuppikoko on 65F. Olen siis tosi muuten pienikokoinen ja hoikka, paitsi tuosta rintojen kohdalta. Lisäksi mulla on tosi kapeat hartiat, minkä takia rinnat painavat melko pahasti. Miltei joka ilta päänsärkyä ja niska koko ajan jumissa. Haluaisin siis pienennysleikkauksen ja rintojen kohotuksen. Saako sellaista näin nuorena?

        et ole liian nuori. mä olen 17 ja menin leikkaus jonoon joulukuussa..pienennysleikkaus on kesäkuun alussa..kuppikokoni on 75dd/e


      • nalle

        hei olen itse 16vuotta ja rintojeni koko on 85G. en voi juurikaan harrastaa enää mitään, ennen pelasin koko ajan pesäpalloa, mutta sekin harrastus on jäänyt kokonaan. kävin seinäjoen keskussairaalassa ja kysyin voiko näille mitään tehdä kun on vain tiellä ja selkä koko ajan kipeä. lääkäri vain nauroi ja sanoi réttä koitapa laihduttaa. tiedän etten ole mikään tikkuakka mutta en kyllä mikään lihapullukaan, mutta se oli silti tosi loukkaavaa. painan tällähetkellä 80kiloa. minulle on tullut 20kiloa painoa lisää vain koska en halunnut urjeilla enää koska häpesin niin rintojani. pari kuukautta myöhemmin menin käymää gynekologilla ihan normaalilla vuosikäynnillä ja kysyin sitten bielä asiaa häneltä. hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että leikkaukseen on pästävä ja pian. gynekologi kirjoitti lähetteen seinäjoen keskussairaalan plastiikkakirurgille ja siellä oltiin myös sitä mieltä että leikkaukseen mennään. nyt olen leikkaus jonossa ja odotan sitä innolla. ikä ei siis minu tapauksessani ollut este.


    • Kohti syksyä

      Hei!
      Olen seurannut keskustelua tällä palstalla parin vuoden ajan, ensin odotellessani pääsyä leikkaukseen ja nyt leikkaukseni jälkeen. Vain vähän ja lyhyesti olen törmännyt kokemuksiin siitä, kun kaikki ei menekkään hyvin. Tiedän kokemuksesta, miksi näitä epäonnistumisia ei tule jakaneeksi. Itselläni on viimeinen kuukausi kulunut shokissa, sairastaessa ja haavahoidoissa. En ole aiemmin jaksanut edes ajatella jakavani kokemustani kenenkään kanssa. En kirjoita tätä pelotellakseni vaan, että leikkausta harkitsevat tiedostavat sen tosi asian, että myös tässä leikkauksessa asiat voivat mennä pieleen.
      Oma päätökseni leikkaukseen menemisestä oli 15 vuoden pohdinnan tulos, eli iältäni olen lähes 50. Rintojeni koko ja nimenomaan niiden raskaus on vaikuttanut jopa ammatinvalintaani ja koska niiden aiheuttamat haitat lisääntyivät oleellisesti iän myötä, päätin hakeutua arvioon. Tiesin toki jo etukäteen, että perusteet ovat riittävät.
      Minut leikattiin toukokuussa. Leikkaus itsessään sujui hyvin, ne jotka r8intani tuolloin ehtivät näkemään arvioivat tuloksen olevan onnistunut. Itse en ollut kovinkaan kiinnostunut uudesta koosta, tärkeämpää oli päästä eroon suurten rintojen aiheuttamista muista haitoista.
      Pääsin kotiin seuraavan päivänä, dreidiletkuihin ei ollut valunut kudosnestettä ja vointini yleisesti oli hyvä. Tottakai minulla oli kipuja, kyse on isosta leikkauksesta, mutta ei ne kivut niin ylitsepääsemättömiä olleet. Silloin.
      Olin jo pystyssä muutaman päivän kuluttua, tein lyhyitä kävelylenkkejä ja nautin keväästä.
      Viikon kuluttua toisen rintani alle tuli epämääräistä kipua. Olin yhteydessä sairaalan osaston sairaanhoitajaan, joka piti tuntemuksia normaaleina, mutta ohjasi minut päivystävälle sairaanhoitajalle. Hänkin piti oireita normaaleina, mutta ohjasi minut kuitenkin seuraavaksi päiväksi leikkauspotilaille tarkoitetulle punkteerauspolille. Jos rintoihin on kerääntynyt kudosnestettä, lääkäri punkteeraisi sen pois. MITÄ? Minua ei sairaalasta lähtiessäni ollut infottu tällaisesta mahdollisuudesta ollenkaan enkä ollut punkteerauspolista kuullutkaan.
      Joka tapauksessa punkteerauspolilla seuraavana päivänä lääkäri totesi leikkauksen onnistuneen oikein hyvin, rintojen muoto ja haavat olivat erittäin hyvä. Paineltaessa rinnoissa ei tätä kudosnestettä kuulema tuntunut, mutta lääkäri päätti "varoiksi" punkteerata molemmat rintani.
      Kudosnestettä ei juuri tullut ja toimenpide ei ollut juuri kummoinenkaan. Neula on todella ohut ja rintojen tunto ei vielä ole palautunut. Lääkäri totesi kivun olevan normaalia,leikkauksen jälkeistä kipua.
      Seuraavana aamuna heräsin siihen, että yöpaitani rintamus oli litimärkä. Riisuuduttuani totesin, että leikkaushaavasta lorotti keltapunaista nestettä. Nestettä ei siis tippunut, vaan sitä valui.
      Sairaalan poliklinikalla kirurgia odottaessani myös toinen rinta alkoi valua.
      Minulla oli siis leikkauksen jälkeinen komlikaatio. Rintani oli infektoituneet siten, että rinnan sisään oli kehittynyt ns. abskessi eli märkäontelo (2 cm X 6 cm). Oikeassa rinnassa pinnallinen tulehdus.
      Elimistöni ei hyväksynyt itsestään sulavaa ommellankaa. Kuulema melko yleistä näissä leikkauksissa. Kuten vasta siinä kohtaa sain tietää, että joka viides pienennysleikkaus komplikoituu.
      Käyn haavahoidoissa päivittäin. Rintaani tullutta onteloa ja myös pinnallisempia haavoja huuhdellaan suolaliuksella ja haavaan (myös onteloon) laitetaan antibakteerista hopeanauhaa, joka poistaa tulehdusta paikallisesti. Haavat eivät umpeudu, pikemminkin aukeavat, sillä sulamattomat ompeleet pyrkivät pois. Tänäänkin löytyi jälleen kaksi haavassa olevaa ommelta, jotka kirurgi huomenna poistaa.
      Toipumisesta on arvioitu, että ilman mitään takapakkia olisin terve elokuussa.
      En ole pohtinut kadunko. Se vie vain turhaa energiaa. Tavoitteenani on vain toipua, vaikka koville ottaa.
      Olen miettinyt vaikuttiko asiaan ikäni, koska nuoremmilla on tälläkin palstalla luettavia hyvä kokemuksia. Vaikuttiko asiaan, että minut kotiutettiin seuraavana päivänä vaikka dreideihin ei ollut kudosnestettä kertynyt. Nyt tiedän, että sitä pitäisi kuitenkin tulla. Ja oliko vaikutusta sillä, että jostain syystä leikkauksessa hemoglobiinini laski alle sadan.
      Summa summarum:leikkaukseen mennessä kannattaa olla hyvässä fyysisessä kunnossa, sairaalaan kannattaa jäädä (luulisin) vaikka väkisin kahdeksi yöksi, jotta kudosneste ei pakkaudu rintoihin ja kaiketi leikkaus kannattaisi tehdä ajoissa, jos sen tehdä aikoo, eikä jättää elämän ehtooseen.
      Jatkan keskustelun seuraamista. Ja odotan elokuuta.

      • Hei!
        Itse olen kohta 44-v, ja olen menossa 4.8.08 Lks:ään plastikkakirurgin puheille, joka antaa lausunnon pääsenkö Ouluun leikkaukseen, mielestäni kriteerit on hyvät. On kyllä sinua vastustanut, on se hyvä että tudaan julki myös ongelmatapauksia, toivottavasti voit jo paremmin.


      • harakka

        toivottavasti voit jo paljon paremmin. Haluaisin kysyä missä sinut oikeen leikkattiin? Olen itsekkin menossa pienennysleikkaukseen.


      • Ikävä juttu

        En usko, että sulla ikä on vaikuttanut vaan sairaalassa olisi pitänyt kiinnittää huomiota siihen, että sitä nestettä ei dreeneihin tule eli jossain se neste sitten on varastoituneena!

        Tuo komplikaatio vain tulee joillekin (kai harvoille) ja siihen olisi pitänyt kiinnittää huomiota aikaisemmin. Kun neste (= veri, kudosneste, leikkausaineet)ei pääse ulos niin se aiheuttaa myös tulehduksen. Haavojen tikkien hylkimisestä en osaa sanoa tarkempaa, mutta ei sekään varmaan ikään liity.

        Tästä komplikaatiosta eivät plastiikkakirurgit tai -hoitajat puhu koskaan eli onko sitten niin harvinainen vai miten, en tiedä.


      • Sofia11

        Minulta poistettiin H-kuppikoon rinnoista 6 viikkoa sitten 2 kg, eli paljon. Kivut pysyivät aisoissa särkylääkkeillä, parin viikon jälkeen en niitä enää syönyt. Selvisin kaikista arkiaskareista (ei kuitenkaan imurointia tms) alusta pitäen yksin, eli liikkuminen sujui hyvin alusta lähtien.
        Ongelmaksi muodostui haavat ja erittäminen. Näin jälkikäteen ajateltuna haavaongelmani kuulostavat ehkä kamalillekin, mutta niin sitä vaan sopeutui kummasti kaikkiin iljettävyyksiin eikä missään vaiheessa epätoivo iskenyt.
        Eritystä tapahtui alusta alkaen vasemman rinnan haavojen leikkausristeyksestä eli "ankkurin" keskeltä. Kellertävää nestettä erittyi sieltä lähes pari viikkoa hiljakseen. Oikea rinta oli selvästi pinkeämpi koko ajan, sinne iskikin sitten kolme ongelmapesäkettä. Kaksi viikkoa leikkauksesta rinnan alaosa alkoi erittämään todella paljon (nestettä oli selkeästi kertynyt pidemmän aikaa). Neste, tai tavara, oli vaihtelevanmuotoista. Välillä vaaleaa, rakeista. Välillä veristä, välillä kellertävämpää. Kun tämä reikä alkoi pikkuhiljaa menemään umpeen avautui samasta rinnasta läheltä kainaloa (poistaessani haavateippejä) iso reikä, josta pursui tavaraa todennäköisesti muutama senttilitra, tai siltä ainakin tuntui. Erite oli samanlaista kuin tuosta aikaisemmasta reiästä.
        Haavaksi jäi noin sentin levyinen erittävä viilto. Seuraavana päivänä oli muutenkin onneksi haavakontrolli, ja siellä minulle kerrottiin, että tuon ontelon pitää päästä parantumaan pohjasta alkaen eikä haavan suu saa mennä kiinni sitä ennen. Hoitaja ronkki onkaloa (ilman puudutusta), tunki sinne antibakteerista n. sentin levyistä Sorbact-nauhaa viitisen senttiä. Aloin itkemään, koska homma tuntui niin kipeälle ja inhottavalle.
        Tästä eteenpäin minun piti tehdä sama Sorbact-operaatio, ja haavan huuhtelu sitä ennen, joka päivä itse. Seuraavina päivinä homma helpottui eikä koskenutkaan enää vaikka kohtaan oli hankala ylettyä. No, vedin tosin Panacod-pöhnän alussa aina päälle tuntia ennen toimenpidettä kipua pelätessäni.
        Viikon päästä edellisestä sain kokeiltavakseni uutta hunajalevyä pitämään tuon haavan auki. Se oli paljon miellyttävämpää, levystä muotoiltiin palaa sopivaksi ja painettiin haavan pintaan/sisään. Tämän jälkeen haavan suu meni parissa päivässä kiinni - hunaja siis edesauttoi paranemista vaikka olisihan se haava aikanaan kiinni mennyt muutenkin.
        No niin, kolmen erittävän episodin jälkeen oikean nännin kohta alkoi oireilemaan pahemmin. Taasen kontrollissa ollessani haavahoitajakin viimein havainnoi, että nyt tuossa on kyllä jotain vialla vaikka olin valittanut aiemmin että paikka on kova ja arka. Minut leikannut kirurgi saatiin sattumalta paikalle, ja hän päätti avata nänniä. Taaskin puuduttamatta, ilman mitään lääkitystä (en arvannut, että tuo käynti voisi olla kivulias niin en lääkinnyt itseäni etukäteen...) nänniä vedettiin puukolla auki. Kohdasta tuli eritettä runsaasti, tuota samaa sekalaista tavaraa kuin aiemminkin. Tällä kertaa hoitajalta tuli myös luonnehdintoja "tali", "voisula", eli välillä erite oli aivan kuin rasvasulaa.
        Tässä kohtaa osasin jo itse arvioida aikaisempien "reikien" perusteella, miten tämäkin tulee käyttäytymään. Arvasin ja olin oikeassa, että se on noin viikon homma. Aamuin illoin olen vähän avitellut asiaa ja puristellut varovasti töhkää pois, tänään aletaan olla loppusuoralla ja uskoisin että muutaman päivän päästä haava on kiinni.
        Ai niin ja elimistöni hylki sulavia tikkejä, eli niitä tunki sieltä täältä ihon läpi noin kymmenestä kohtaa. Niitä sai itsekin nipsaistua pois. Iho on tietysti myös kutissut, kesinyt ja välillä arvet ovat myös ärtyneet teipeistä (Micropore) mutta rasvailu ja ilman teippejä olo on auttanut parissa päivässä.
        Toivottavasti nämä tarinat eivät kauhistuta leikkausta harkitsevia. Minulla ainakin todellakin kävi niin, että aina yhdestä ongelmasta toivuttua seuraava ei enää niin kauhealle tuntunutkaan. Minulle on vielä arvoitus, miksi tuota eritettä tuli niin paljon, pitkään (käytännössä ihan koko ajan jostain kohtaa ja leikkauksesta on tosiaan jo 6 viikkoa).
        Olen todella tyytyväinen operaatioon, tunnen suurta iloa ollessani nyt viimeinkin "normaalin" näköinen ja kivuton. Minulla ei tietysti ollutkaan ihan pahimman luokan ongelmia (nännikuolio tms), mutta kummasti tällaisista vaivoista kuin minulla oli, selviää ja sitä ennen niihin sopeutuu.


    • Joku outo

      Itselläni on E80 kokoiset rinnat. Vaikkei ne nyt niin isot olekkaan, niin pari vuotta sitten halusin vielä leikkausta. Mutta jokin aika sitten tajusin etten mene missään välissä leikkaukseen. Vaikka olen vasta 16 vuotta ja rintani voivat vielä kasvaakkin. Olen kuullut paljon epäonnistuneista leikkauksista ja niiden tuomista harmeista. Sekään ei haittaisi, mutta ene mene leikkaukseen koska rintani eivät häiritse elämääni. Onhan se kyllä totta että joudun ostamaan todella kalliita rintaliivejä, jos haluan vähän hienompia ja kyllä minua peruskoulussa kiusattiin näiden takia. Olen iloinen rinnoistani ja aijon pitää ne näin.

      • Nimetön

        Minun rintani ovat kokoa 75DD, ja niistä saamani haitat ovat lähinnä tuo jokapäiväinen huomio.. Olen nyt 24-vuotias, ja ajatus pienennysleikkauksesta on kypsynyt jo pidempään mielessä. Olen vain 162 cm pitkä ja normaalipainoinen, minkä vuoksi rinnat varmasti pomppaavat ihmisten silmille. Joka päivä vaatteita valitessani täytyykin miettiä, mitä laittaisi päälle, etteivät rinnat kiinnittäisi liikaa huomiota (ja silti niistä saa kuulla/huomata ihmisten tuijottavan jatkuvasti). Onneksi ystäväni ja lähipiirini ymmärtää valitteluni rintojeni isoudesta, tuntuu että useimmilla naisilla on joku ongelma rintojensa kanssa ovat ne sitten liian isot, liian pienet tai erikokoiset!

        Miehiltä saan jatkuvast huomiota rinnoistani, ja harvoin olen tapaillut miestä, joka ei olisi jo ensimmäisillä tapaamisilla kehunut rintojani... Tiedän, joku toinen olisi kommentista ikionnellinen, mutta itse alan olla siihen jo täysin kyllästynyt!

        Täytynee keskustella jo lääkärin kanssa, kuinka vaarallista leikkaukseen meno on ennen lasten saantia. Itse kun en haluaisi kärsiä vielä 5-10 vuotta ennen kuin toivottavasti lapsia tulen saamaan!


      • harakka
        Nimetön kirjoitti:

        Minun rintani ovat kokoa 75DD, ja niistä saamani haitat ovat lähinnä tuo jokapäiväinen huomio.. Olen nyt 24-vuotias, ja ajatus pienennysleikkauksesta on kypsynyt jo pidempään mielessä. Olen vain 162 cm pitkä ja normaalipainoinen, minkä vuoksi rinnat varmasti pomppaavat ihmisten silmille. Joka päivä vaatteita valitessani täytyykin miettiä, mitä laittaisi päälle, etteivät rinnat kiinnittäisi liikaa huomiota (ja silti niistä saa kuulla/huomata ihmisten tuijottavan jatkuvasti). Onneksi ystäväni ja lähipiirini ymmärtää valitteluni rintojeni isoudesta, tuntuu että useimmilla naisilla on joku ongelma rintojensa kanssa ovat ne sitten liian isot, liian pienet tai erikokoiset!

        Miehiltä saan jatkuvast huomiota rinnoistani, ja harvoin olen tapaillut miestä, joka ei olisi jo ensimmäisillä tapaamisilla kehunut rintojani... Tiedän, joku toinen olisi kommentista ikionnellinen, mutta itse alan olla siihen jo täysin kyllästynyt!

        Täytynee keskustella jo lääkärin kanssa, kuinka vaarallista leikkaukseen meno on ennen lasten saantia. Itse kun en haluaisi kärsiä vielä 5-10 vuotta ennen kuin toivottavasti lapsia tulen saamaan!

        hei 75DD!

        Tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Itse olen 18 vuotias ja kuppi kokoni on 75H. Olen lopen kyllästynyt isoihin rintoihini ja kärsin todella pahoista niin selkä-,niska-,hartia- ja rintakivuista.

        Olen 164cm pitkä ja normaalipainoinen ja joudun joka päivä miettimään miten rintani eivät olisi tyrkyllä. olen myös lopen kyllästynyt miesten kommenteihin jotka koskevat vain rintavarustustani!

        Olen viime keväänä aloittanut selvittämään rintojen pienennys mahdollisuutta. Ja nyt olen käynyt Töölöön sairaallassa keskustelemassa lääkärin kanssa. Pienentäisimme n. 800-1000g per. tissi. Se tuntuu hurjalta määrältä! kuppikokoni olisi silloin noin C-kuppi.

        Näillä näkymin pääsen leikkaukseen syksyllä 2009. Ja mitä imettämiseen tulee, lääkäri sanoi että eivät voi luvata mitään. Olen kuitenkin punninnut asioita ja kallistun aina leikkaukseen. Sillä minulla voi mennä 15 vuottakin ennenkö hankin lapsia.

        on ihana päästää puhumaan joidenkin kanssa jotka tuntevat aivan samoin!


      • wepe
        harakka kirjoitti:

        hei 75DD!

        Tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Itse olen 18 vuotias ja kuppi kokoni on 75H. Olen lopen kyllästynyt isoihin rintoihini ja kärsin todella pahoista niin selkä-,niska-,hartia- ja rintakivuista.

        Olen 164cm pitkä ja normaalipainoinen ja joudun joka päivä miettimään miten rintani eivät olisi tyrkyllä. olen myös lopen kyllästynyt miesten kommenteihin jotka koskevat vain rintavarustustani!

        Olen viime keväänä aloittanut selvittämään rintojen pienennys mahdollisuutta. Ja nyt olen käynyt Töölöön sairaallassa keskustelemassa lääkärin kanssa. Pienentäisimme n. 800-1000g per. tissi. Se tuntuu hurjalta määrältä! kuppikokoni olisi silloin noin C-kuppi.

        Näillä näkymin pääsen leikkaukseen syksyllä 2009. Ja mitä imettämiseen tulee, lääkäri sanoi että eivät voi luvata mitään. Olen kuitenkin punninnut asioita ja kallistun aina leikkaukseen. Sillä minulla voi mennä 15 vuottakin ennenkö hankin lapsia.

        on ihana päästää puhumaan joidenkin kanssa jotka tuntevat aivan samoin!

        mäki kävin tänään töölös keskustelee lääkärin kans ja pääsin jonoon odottelemaan leikkaukseen pääsyä. mä olen lapseni tehny ja jos joskus iltatähti tulee niin sit pullosta maitoa. oma terveys nyt ennnen kaikke. ainainen särky ja jomotus toivon mukaan on historiaa vuoden päästä


      • helpottunut
        wepe kirjoitti:

        mäki kävin tänään töölös keskustelee lääkärin kans ja pääsin jonoon odottelemaan leikkaukseen pääsyä. mä olen lapseni tehny ja jos joskus iltatähti tulee niin sit pullosta maitoa. oma terveys nyt ennnen kaikke. ainainen särky ja jomotus toivon mukaan on historiaa vuoden päästä

        Viime tiistaina muuttui kuppikoko 75H:sta 75B:hen, kiitos töölön sairaalan plastiikkakirurgin. Olen jo 30v. ja lapset on tehty. Rinnoista olen kärsinyt jo 14vuotta. Itse kävin jo kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran keskustelemassa töölöössä leikkauksesta jossa sitten sovittiin että laihdutan tiettyyn painoon ja sitten pääsen. Näin sitten tehtiin. Loppujen lopuksi pääsin hyvinkin yllättävän nopeasti leikkaukseen, koska kävin tammikuussa työterveyslääkärillä pyytämässä lähetteen töölööseen jonne tuli kutsu parin viikon päästä ja nyt on jo leikattu. Olin kylläkin ns ylimääräinen iltapäiväleikkaus jonojen purkamisen takia. Kivut on suht kovat, mutta kyllä ne tästä.´

        Harmittaa eniten ne jotka sanoivat että tulen menettämään naiselliset muotoni tai että mitäs mieheni asiasta sanoo. Mitä hemmetin väliä sillä on! Tunnen itseni naisellisemmaksi ja kauniimmaksi nyt kun en ole pelkkää tyrkyllä olevaa tissiä ja mieheni on vaan kannustanut asiassa.


      • ikää on
        helpottunut kirjoitti:

        Viime tiistaina muuttui kuppikoko 75H:sta 75B:hen, kiitos töölön sairaalan plastiikkakirurgin. Olen jo 30v. ja lapset on tehty. Rinnoista olen kärsinyt jo 14vuotta. Itse kävin jo kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran keskustelemassa töölöössä leikkauksesta jossa sitten sovittiin että laihdutan tiettyyn painoon ja sitten pääsen. Näin sitten tehtiin. Loppujen lopuksi pääsin hyvinkin yllättävän nopeasti leikkaukseen, koska kävin tammikuussa työterveyslääkärillä pyytämässä lähetteen töölööseen jonne tuli kutsu parin viikon päästä ja nyt on jo leikattu. Olin kylläkin ns ylimääräinen iltapäiväleikkaus jonojen purkamisen takia. Kivut on suht kovat, mutta kyllä ne tästä.´

        Harmittaa eniten ne jotka sanoivat että tulen menettämään naiselliset muotoni tai että mitäs mieheni asiasta sanoo. Mitä hemmetin väliä sillä on! Tunnen itseni naisellisemmaksi ja kauniimmaksi nyt kun en ole pelkkää tyrkyllä olevaa tissiä ja mieheni on vaan kannustanut asiassa.

        Tervehdys kanssasisaret. Voiskos joku kertoa mistä alkaa ja pääseekö ns. kunnalliseen ja miten ja kuinka pitkät jonot on. Jos menee yksityiselle, paljonko keskimäärin maksaa ja mitähän luokkaa kelan korvaus on??
        Olen 50 v , onko kelleen tehty näinkin vanhana rintojen pienennys?


      • Gabriella
        helpottunut kirjoitti:

        Viime tiistaina muuttui kuppikoko 75H:sta 75B:hen, kiitos töölön sairaalan plastiikkakirurgin. Olen jo 30v. ja lapset on tehty. Rinnoista olen kärsinyt jo 14vuotta. Itse kävin jo kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran keskustelemassa töölöössä leikkauksesta jossa sitten sovittiin että laihdutan tiettyyn painoon ja sitten pääsen. Näin sitten tehtiin. Loppujen lopuksi pääsin hyvinkin yllättävän nopeasti leikkaukseen, koska kävin tammikuussa työterveyslääkärillä pyytämässä lähetteen töölööseen jonne tuli kutsu parin viikon päästä ja nyt on jo leikattu. Olin kylläkin ns ylimääräinen iltapäiväleikkaus jonojen purkamisen takia. Kivut on suht kovat, mutta kyllä ne tästä.´

        Harmittaa eniten ne jotka sanoivat että tulen menettämään naiselliset muotoni tai että mitäs mieheni asiasta sanoo. Mitä hemmetin väliä sillä on! Tunnen itseni naisellisemmaksi ja kauniimmaksi nyt kun en ole pelkkää tyrkyllä olevaa tissiä ja mieheni on vaan kannustanut asiassa.

        Olen seuranut tätä tissien pienennyskeskustelua. Itse kävin tapaamassa plastiikkakirurgia Mehiläisessä Tampereella. Hintaa toimenpiteellä on 7400 euroa, pidän sitä tosi kovana, Onko kellään tietoa, maksaako leikkaus yksityisellä puolella muualla Suomessa enemmän vai vähemmän? Jos kunnalliseen pääsee, se ei ilmeisesti kovin paljon kustanna. Olen aivan loppu näihin tisseihi, kuppikoko DD75, lisäksi rintojan särkee lähestulkoon kaiken aikaa ja hartiat on todella kipeät, Olenko liian vanha leikkaukseen, ikää nyt 48 v.En jaksa enää näitä pallukoita. Antakee siskot hyviä vinkkejä. Onko leikkauksen jälkeen paljon kipuja?


      • jklmarja
        Gabriella kirjoitti:

        Olen seuranut tätä tissien pienennyskeskustelua. Itse kävin tapaamassa plastiikkakirurgia Mehiläisessä Tampereella. Hintaa toimenpiteellä on 7400 euroa, pidän sitä tosi kovana, Onko kellään tietoa, maksaako leikkaus yksityisellä puolella muualla Suomessa enemmän vai vähemmän? Jos kunnalliseen pääsee, se ei ilmeisesti kovin paljon kustanna. Olen aivan loppu näihin tisseihi, kuppikoko DD75, lisäksi rintojan särkee lähestulkoon kaiken aikaa ja hartiat on todella kipeät, Olenko liian vanha leikkaukseen, ikää nyt 48 v.En jaksa enää näitä pallukoita. Antakee siskot hyviä vinkkejä. Onko leikkauksen jälkeen paljon kipuja?

        Osaisiko joku vastata, onko alaikäisellä mitään toivoa päästä leikkaukseen? Minulla on 4 vuoden ajan rinnat olleet nykyisenä, eli kehitys kyllä luultavasti valmis. Toinen rintani on kaulakuopasta 34cm nänniin ja toinen 29. Käytän koon 70DD liivejä, vaikka ne ovat rinnan alta usein löysät (pitäisi olla 60-65). toinen rinta pursuaa kupista ulos ja toinen kuppi on "puoliksi tyhjä"...
        Minulla on myös niska ja hartiaseudun kipuja sekä pääsnsärkyä lähes jatkuvasti. Olen 160 cm pitkä ja 47 kg, eli en edes ylipainoinen. Rinnoista on haittaa myös liikunnassa, puhumattakaan itsetunto-ongelmista...
        Olen 17- vuotta ja kerran käynyt terveykeskuslääkärillä päänsärkyjen vuoksi. Siitä on tosin jo aikaa pari vuotta enkä tajunnut kysyä voisiko mahdollisesti johtua rinnoista. Lääkäri neuvoi vain kävelemään ryhdikkäämmin ja käyttämään korkeampaa tuolia...

        Niin että onko alaikäisellä mitään toivoa päästä leikkaukseen? Pitäsikö käydä terveydenhoitajalla vai terveyskeskuksessa, vai soittaa jonnekkin yksityiselle klinikalla?


      • harakka
        jklmarja kirjoitti:

        Osaisiko joku vastata, onko alaikäisellä mitään toivoa päästä leikkaukseen? Minulla on 4 vuoden ajan rinnat olleet nykyisenä, eli kehitys kyllä luultavasti valmis. Toinen rintani on kaulakuopasta 34cm nänniin ja toinen 29. Käytän koon 70DD liivejä, vaikka ne ovat rinnan alta usein löysät (pitäisi olla 60-65). toinen rinta pursuaa kupista ulos ja toinen kuppi on "puoliksi tyhjä"...
        Minulla on myös niska ja hartiaseudun kipuja sekä pääsnsärkyä lähes jatkuvasti. Olen 160 cm pitkä ja 47 kg, eli en edes ylipainoinen. Rinnoista on haittaa myös liikunnassa, puhumattakaan itsetunto-ongelmista...
        Olen 17- vuotta ja kerran käynyt terveykeskuslääkärillä päänsärkyjen vuoksi. Siitä on tosin jo aikaa pari vuotta enkä tajunnut kysyä voisiko mahdollisesti johtua rinnoista. Lääkäri neuvoi vain kävelemään ryhdikkäämmin ja käyttämään korkeampaa tuolia...

        Niin että onko alaikäisellä mitään toivoa päästä leikkaukseen? Pitäsikö käydä terveydenhoitajalla vai terveyskeskuksessa, vai soittaa jonnekkin yksityiselle klinikalla?

        kyllä sinulla on mahdollisuudet päästä leikkaukseen itsekkin olen 17 ja olen jonossa leikkaukseen (tosin olen kyllä täysiikäinen kun leikkaukseen menen). mene rohkeasti terveyskeskukseen puhumaan asiasta niin saat lähetteen plastiikirurgille joka tekee päätöksen leikataanko rintasi! onnea!


      • F-kuppi
        helpottunut kirjoitti:

        Viime tiistaina muuttui kuppikoko 75H:sta 75B:hen, kiitos töölön sairaalan plastiikkakirurgin. Olen jo 30v. ja lapset on tehty. Rinnoista olen kärsinyt jo 14vuotta. Itse kävin jo kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran keskustelemassa töölöössä leikkauksesta jossa sitten sovittiin että laihdutan tiettyyn painoon ja sitten pääsen. Näin sitten tehtiin. Loppujen lopuksi pääsin hyvinkin yllättävän nopeasti leikkaukseen, koska kävin tammikuussa työterveyslääkärillä pyytämässä lähetteen töölööseen jonne tuli kutsu parin viikon päästä ja nyt on jo leikattu. Olin kylläkin ns ylimääräinen iltapäiväleikkaus jonojen purkamisen takia. Kivut on suht kovat, mutta kyllä ne tästä.´

        Harmittaa eniten ne jotka sanoivat että tulen menettämään naiselliset muotoni tai että mitäs mieheni asiasta sanoo. Mitä hemmetin väliä sillä on! Tunnen itseni naisellisemmaksi ja kauniimmaksi nyt kun en ole pelkkää tyrkyllä olevaa tissiä ja mieheni on vaan kannustanut asiassa.

        hei, paljonko jouduit pudottamaan een leikkausta? t. lukuisia ja taas lukuisia kiloja ylipainoinen...


    • isotissi

      Täällä ketjussa on kyselty kunnalliseen pääsystä. Minulle on lähetteen kirjoittanut opiskeluterveydenhuollon lääkäri. Kävin sairaalassa poliklinikalla tapaamassa leikkaavaa lääkäriä, hän teki arvion leikkaustarpeesta ja laittoin minut jonoon kiireellisyys aste 3 (eli puolen vuoden sisällä pitää olla leikattu) Menen leikkaukseen ensi viikolla olen ollut jonossa marraskuusta asti, että en ole jonottanut kauaa. Rintani on 75H, niska hartia särkyä ja jäykkyyttä. Selkäränkani on alkanut vääntyä ja olalla on painaumat epämuodostimat liivien olkainten kohdalla. Kannattaa kysyä terveyskeskus tai työterveys tai opiskelijaterveyden huollosta.

      • harakka

        Hei, haluaisin kysyä kuinka vanha olet? Ja olis kiva kuulla kuulumisiasi leikkauksen jälkeen....


      • 80F/168/72kg
        harakka kirjoitti:

        Hei, haluaisin kysyä kuinka vanha olet? Ja olis kiva kuulla kuulumisiasi leikkauksen jälkeen....

        hei vaan! Kiva kun löysin tämän keskustelufoorumin. Itsellä mammografia viikon päästä ja leikkaukseen pääsen siitä parin kuukauden sisään. olen ollut jonossa jo muutaman vuoden mutta raskaus tuli väliin. Nyt poika 6kk ja nokka kohti piennennystä!!

        Olen 34-vuostias ja todella kärsinyt rinnoistani koko aikuisiän. Nuorempana olin ujo mutta harrastin pesäpalloa, ja kaikenlaista liikuntaa, kunnes yhtäkkiä minulle kasvoi hurjan suuret rinnat jotka pilasivat kaiken!! Tai niin minust atuntui silloin..kommentit ja katseet miehiltä on alentavia, en todellakaan nauti moisesta huomioista. Olen tumma ja ihan ok näköinen, urheilen ja ulkoilen ( pyöräilen, uin kaikkea mitä isoilla tisseillä voi tehdä) Mutta että on ns nätti ja suuririntainen tarkoittaa sitä että on joku bimbo automaattisesti...Suurin asia on kotoa lähtiessään varmistaa ettei rinnat näy. Ei voi KUVITELLAKAAN laittavansa juhliin tms päälle kavereiden tapaan mitään hieman avokaulaisempaa ettei heti leimaannu. Minulle on tarjottu jopa tissikalenterihommia ravintolassa. Mies käveli suoraan luokse ja esitteli itsensä tämmöisen toiminnan harjoittajaksi. Minä äimästyin todella ja ilta meni pilalle, ja pari seuraavaakin. Nyt imetän ja normaali rintakokoni on edelleen kasvanut.. Minä vihaan rintojani tämmöisenä. Pidän itseäni älykkäänä mutta ihmiset eivät ota tosissaan.. peittelen itseäni säkkeihin vaikka muu vartaloni on nätti, naisellinen ja liikunnanharrastaminen näkyy. Vielä on raskausajan kiloja muutamia ja nyt liikkuminen onnistuu taas sektion jäljiltä niin eiköhän viimeisetkin kilot hupene. Fysikaalisessa ja hierojilla olen saanut ravata urheilemisesta huolimatta koko aikuisikäni. Tosin hierojaltakin olen saanut alaarvoista kommenttia " Sinunlaisesti nainen varmasti tykkää alkukantaisesta miestyypistä" ??!!!! Sen jälkeen olen mennyt ainoastaan naishierojille... RAvintolassa naiset katsovat kuin halpaa makkaraa ja työpaikoilla joudun naisten epäsuosioon. Miesten kanssa yritän olla ylineutraali etten vaikuta yhtään flirtiltä tms , kun tuntuu että kannan mukanani jotain seksileimaa muutenkin... tämä on todella hirveää...!! Nyt vihdoin pääsen leikkaukseen, siihen mitä olen halunnut jo liki 20 vuotta, eikä kukaan tai mikään voisitä estää.
        Menen Kelan lähetteellä TAYS:iin onko kukaan käynyt sielä? kuinka meni?


      • wepe
        80F/168/72kg kirjoitti:

        hei vaan! Kiva kun löysin tämän keskustelufoorumin. Itsellä mammografia viikon päästä ja leikkaukseen pääsen siitä parin kuukauden sisään. olen ollut jonossa jo muutaman vuoden mutta raskaus tuli väliin. Nyt poika 6kk ja nokka kohti piennennystä!!

        Olen 34-vuostias ja todella kärsinyt rinnoistani koko aikuisiän. Nuorempana olin ujo mutta harrastin pesäpalloa, ja kaikenlaista liikuntaa, kunnes yhtäkkiä minulle kasvoi hurjan suuret rinnat jotka pilasivat kaiken!! Tai niin minust atuntui silloin..kommentit ja katseet miehiltä on alentavia, en todellakaan nauti moisesta huomioista. Olen tumma ja ihan ok näköinen, urheilen ja ulkoilen ( pyöräilen, uin kaikkea mitä isoilla tisseillä voi tehdä) Mutta että on ns nätti ja suuririntainen tarkoittaa sitä että on joku bimbo automaattisesti...Suurin asia on kotoa lähtiessään varmistaa ettei rinnat näy. Ei voi KUVITELLAKAAN laittavansa juhliin tms päälle kavereiden tapaan mitään hieman avokaulaisempaa ettei heti leimaannu. Minulle on tarjottu jopa tissikalenterihommia ravintolassa. Mies käveli suoraan luokse ja esitteli itsensä tämmöisen toiminnan harjoittajaksi. Minä äimästyin todella ja ilta meni pilalle, ja pari seuraavaakin. Nyt imetän ja normaali rintakokoni on edelleen kasvanut.. Minä vihaan rintojani tämmöisenä. Pidän itseäni älykkäänä mutta ihmiset eivät ota tosissaan.. peittelen itseäni säkkeihin vaikka muu vartaloni on nätti, naisellinen ja liikunnanharrastaminen näkyy. Vielä on raskausajan kiloja muutamia ja nyt liikkuminen onnistuu taas sektion jäljiltä niin eiköhän viimeisetkin kilot hupene. Fysikaalisessa ja hierojilla olen saanut ravata urheilemisesta huolimatta koko aikuisikäni. Tosin hierojaltakin olen saanut alaarvoista kommenttia " Sinunlaisesti nainen varmasti tykkää alkukantaisesta miestyypistä" ??!!!! Sen jälkeen olen mennyt ainoastaan naishierojille... RAvintolassa naiset katsovat kuin halpaa makkaraa ja työpaikoilla joudun naisten epäsuosioon. Miesten kanssa yritän olla ylineutraali etten vaikuta yhtään flirtiltä tms , kun tuntuu että kannan mukanani jotain seksileimaa muutenkin... tämä on todella hirveää...!! Nyt vihdoin pääsen leikkaukseen, siihen mitä olen halunnut jo liki 20 vuotta, eikä kukaan tai mikään voisitä estää.
        Menen Kelan lähetteellä TAYS:iin onko kukaan käynyt sielä? kuinka meni?

        tääki kävi jo leikkauksessa. 3 peruutuspaikka jonk apystyin lopulta ottaa vastaan. eli parisen kuukautta jonossa. pian 2vko leikkauksesta menny. kaikki meni ok ja eka vko oli melkein helppoa ja ei ollu kipee tai muuta..
        nyt leikkaushaava hiukanmärkii ja heräsin viime yönä jostain kudosneste lammikosta joka oli yöpaidassa ja sängys. rinnat on todella kovat osittain, onkohan normaalia jolla jo kauemmin aikaa leikkauksesta. keskiviikkona tarkastus.
        tyytyväinen olen jo nytvaik toipuminen kestää kauan. töihin menoa hiukan jo pelkään. lapset onneksi sen verran isoja ettei tarvi nostella. siihen ei kyl hetkeen pysty.
        olisi kiva kuulla miten muilla on toipuminen ruvennu etenemään?? ja mistä on löytyny kivat liivit viel tähän muutosvaiheeseen.. ostin toiset itse sairaalasta mut pesen koko ajan pyykkiä kun joka päivä niis on jotain eritettä haavoista...


      • 70I/166cm/70KG
        80F/168/72kg kirjoitti:

        hei vaan! Kiva kun löysin tämän keskustelufoorumin. Itsellä mammografia viikon päästä ja leikkaukseen pääsen siitä parin kuukauden sisään. olen ollut jonossa jo muutaman vuoden mutta raskaus tuli väliin. Nyt poika 6kk ja nokka kohti piennennystä!!

        Olen 34-vuostias ja todella kärsinyt rinnoistani koko aikuisiän. Nuorempana olin ujo mutta harrastin pesäpalloa, ja kaikenlaista liikuntaa, kunnes yhtäkkiä minulle kasvoi hurjan suuret rinnat jotka pilasivat kaiken!! Tai niin minust atuntui silloin..kommentit ja katseet miehiltä on alentavia, en todellakaan nauti moisesta huomioista. Olen tumma ja ihan ok näköinen, urheilen ja ulkoilen ( pyöräilen, uin kaikkea mitä isoilla tisseillä voi tehdä) Mutta että on ns nätti ja suuririntainen tarkoittaa sitä että on joku bimbo automaattisesti...Suurin asia on kotoa lähtiessään varmistaa ettei rinnat näy. Ei voi KUVITELLAKAAN laittavansa juhliin tms päälle kavereiden tapaan mitään hieman avokaulaisempaa ettei heti leimaannu. Minulle on tarjottu jopa tissikalenterihommia ravintolassa. Mies käveli suoraan luokse ja esitteli itsensä tämmöisen toiminnan harjoittajaksi. Minä äimästyin todella ja ilta meni pilalle, ja pari seuraavaakin. Nyt imetän ja normaali rintakokoni on edelleen kasvanut.. Minä vihaan rintojani tämmöisenä. Pidän itseäni älykkäänä mutta ihmiset eivät ota tosissaan.. peittelen itseäni säkkeihin vaikka muu vartaloni on nätti, naisellinen ja liikunnanharrastaminen näkyy. Vielä on raskausajan kiloja muutamia ja nyt liikkuminen onnistuu taas sektion jäljiltä niin eiköhän viimeisetkin kilot hupene. Fysikaalisessa ja hierojilla olen saanut ravata urheilemisesta huolimatta koko aikuisikäni. Tosin hierojaltakin olen saanut alaarvoista kommenttia " Sinunlaisesti nainen varmasti tykkää alkukantaisesta miestyypistä" ??!!!! Sen jälkeen olen mennyt ainoastaan naishierojille... RAvintolassa naiset katsovat kuin halpaa makkaraa ja työpaikoilla joudun naisten epäsuosioon. Miesten kanssa yritän olla ylineutraali etten vaikuta yhtään flirtiltä tms , kun tuntuu että kannan mukanani jotain seksileimaa muutenkin... tämä on todella hirveää...!! Nyt vihdoin pääsen leikkaukseen, siihen mitä olen halunnut jo liki 20 vuotta, eikä kukaan tai mikään voisitä estää.
        Menen Kelan lähetteellä TAYS:iin onko kukaan käynyt sielä? kuinka meni?

        Hei,
        Kävin viikko sitten leikkausessa hus:ssa ja hyvää vauhtia toipumassa. Itsellläni samanlaisia tuntemuksia ollut myös 20 vuotta ja nyt 2 raskauden jälkeen ja puolen vuoden hoitotakuun innoittamana päädyin lopulta leikkaukseen.
        Täytyy sanoa, että jo seuraavana päivänä turvoksissa ja kipeänä olin sitä mieltä, että tämä oli yksi parhaista päätöksistä elämässäni.
        Leikkaus on iso ja toipumiseen on hyvä varata reiluusti aikaa, nöyrää mieltä ja apuvoimia(varsinkin, kun on lapsia)ja ehkäpä muutenkin... Otin itse selville aika paljon leikkauksesta sen mahdollisista komplikaatioista, riskeistä yms.(riskit kasvavat myös iän mukana)ja on hyvä ajoittaa leikkaus oman elämän tilanteen mukaan mahdollisimman nuorena.
        Hesarissa oli juttu muutamia kuukausia sitten siitä, että jokunen tutkimus oli osoittanut kyseisen leikkauksen nostavan elämänlaatua yhtä paljon kuin keinonivel leikkaukset. Allekirjoitan. Tsemppiä ja asennetta!!!


      • minimazer
        70I/166cm/70KG kirjoitti:

        Hei,
        Kävin viikko sitten leikkausessa hus:ssa ja hyvää vauhtia toipumassa. Itsellläni samanlaisia tuntemuksia ollut myös 20 vuotta ja nyt 2 raskauden jälkeen ja puolen vuoden hoitotakuun innoittamana päädyin lopulta leikkaukseen.
        Täytyy sanoa, että jo seuraavana päivänä turvoksissa ja kipeänä olin sitä mieltä, että tämä oli yksi parhaista päätöksistä elämässäni.
        Leikkaus on iso ja toipumiseen on hyvä varata reiluusti aikaa, nöyrää mieltä ja apuvoimia(varsinkin, kun on lapsia)ja ehkäpä muutenkin... Otin itse selville aika paljon leikkauksesta sen mahdollisista komplikaatioista, riskeistä yms.(riskit kasvavat myös iän mukana)ja on hyvä ajoittaa leikkaus oman elämän tilanteen mukaan mahdollisimman nuorena.
        Hesarissa oli juttu muutamia kuukausia sitten siitä, että jokunen tutkimus oli osoittanut kyseisen leikkauksen nostavan elämänlaatua yhtä paljon kuin keinonivel leikkaukset. Allekirjoitan. Tsemppiä ja asennetta!!!

        itse sain soiton tänään kysistä, ja leikkaus on jo 24.4. Jouduitko olemaan monta yötä sairaalassa? Jäi häkellyksissä kysymättä kun soitto tuli yllätyksenä.


      • yllättynyt
        70I/166cm/70KG kirjoitti:

        Hei,
        Kävin viikko sitten leikkausessa hus:ssa ja hyvää vauhtia toipumassa. Itsellläni samanlaisia tuntemuksia ollut myös 20 vuotta ja nyt 2 raskauden jälkeen ja puolen vuoden hoitotakuun innoittamana päädyin lopulta leikkaukseen.
        Täytyy sanoa, että jo seuraavana päivänä turvoksissa ja kipeänä olin sitä mieltä, että tämä oli yksi parhaista päätöksistä elämässäni.
        Leikkaus on iso ja toipumiseen on hyvä varata reiluusti aikaa, nöyrää mieltä ja apuvoimia(varsinkin, kun on lapsia)ja ehkäpä muutenkin... Otin itse selville aika paljon leikkauksesta sen mahdollisista komplikaatioista, riskeistä yms.(riskit kasvavat myös iän mukana)ja on hyvä ajoittaa leikkaus oman elämän tilanteen mukaan mahdollisimman nuorena.
        Hesarissa oli juttu muutamia kuukausia sitten siitä, että jokunen tutkimus oli osoittanut kyseisen leikkauksen nostavan elämänlaatua yhtä paljon kuin keinonivel leikkaukset. Allekirjoitan. Tsemppiä ja asennetta!!!

        Kerrotko vielä vähän lisää? Eli menitkö vuorokautta ennen? Kauanko olit sairaalassa? Tuliko minkä hintaiseksi? itse sain tänään soiton sairaalasta, ilmoittivat että leikkaus on 24.4.2009. Olen todella innoissani ja onnissani, tietty vähän peloisssanikin.. Onneksi lapset jo kouluikäisiä. kuinka pitkä sairasloma annettiin? työnantajaa kiinnostaisi minunkin kohdalla asia. Tähän asti odottelin lottovoittoa jotta pääsisin pienennyttämään, sit fyskahoitaja sanoi et kyllä noilla pitäisi päästä jo julkiselle puolelle. ja ihana työterveyslääkäri sit seuraavana päivänä kirjoitti lähetteen ku pisteen putoili kun plussa pisteen mainoksessa.


      • 70I/166cm/70kg
        yllättynyt kirjoitti:

        Kerrotko vielä vähän lisää? Eli menitkö vuorokautta ennen? Kauanko olit sairaalassa? Tuliko minkä hintaiseksi? itse sain tänään soiton sairaalasta, ilmoittivat että leikkaus on 24.4.2009. Olen todella innoissani ja onnissani, tietty vähän peloisssanikin.. Onneksi lapset jo kouluikäisiä. kuinka pitkä sairasloma annettiin? työnantajaa kiinnostaisi minunkin kohdalla asia. Tähän asti odottelin lottovoittoa jotta pääsisin pienennyttämään, sit fyskahoitaja sanoi et kyllä noilla pitäisi päästä jo julkiselle puolelle. ja ihana työterveyslääkäri sit seuraavana päivänä kirjoitti lähetteen ku pisteen putoili kun plussa pisteen mainoksessa.

        Heips,
        Olin siis kunnallisella, enkä ole saanut laskua, mutta oletan sen olevan muutaman poliklinikkamaksun (25e) suuruinen. Siis aamulla menin sisään ja muutaman tunnin kuluttua leikkuussa. Leikkaus kestää noin 3-4 tuntia ja olin koko sen ajan nukutuksessa. Iltapäivällä heräilin ja seuraavaan keskipäivään (siis yön yli)kärvistelin sairaalassa.
        Itse olen kuntoliikkuja (siis peruskunto ok)ja painoindeksikin kohdallaan, mutta leikkas oli ISO.
        Tarkoitan, että helpommalla pääsee, kun asennoituu anestesiasta toipumiseen, leikkauksesta toipumiseen, haavoista toipumiseen "nöyrällä" asenteella. Se vaatii aikaa.
        En salli itselleni imuroimista, kauppakassien kantelua, lasten nostoa yms. Aioin toipua tästä hyvin ja kuukauden sisällä...Olen kuullut kanssasisarilta, että juuri liian aikaisen rehkimisen takia paraneminen heillä olisi hidastunut.
        Saikkua sain työni takia 5 viikkoa, normaali lienee 4viikkoa. Lopetin antibioottikuurin tänään ja syön 2 buranaa pv:ssä(600mg). Homma hanskassa!
        Toivotan onnea matkaan ja kiva saada leikkaus noin kevääksi(husissa ei tehdä kesällä ollenkaan, infektioriski..)ehdit toipua hyvin kesäksi.


      • yllättynyt
        70I/166cm/70kg kirjoitti:

        Heips,
        Olin siis kunnallisella, enkä ole saanut laskua, mutta oletan sen olevan muutaman poliklinikkamaksun (25e) suuruinen. Siis aamulla menin sisään ja muutaman tunnin kuluttua leikkuussa. Leikkaus kestää noin 3-4 tuntia ja olin koko sen ajan nukutuksessa. Iltapäivällä heräilin ja seuraavaan keskipäivään (siis yön yli)kärvistelin sairaalassa.
        Itse olen kuntoliikkuja (siis peruskunto ok)ja painoindeksikin kohdallaan, mutta leikkas oli ISO.
        Tarkoitan, että helpommalla pääsee, kun asennoituu anestesiasta toipumiseen, leikkauksesta toipumiseen, haavoista toipumiseen "nöyrällä" asenteella. Se vaatii aikaa.
        En salli itselleni imuroimista, kauppakassien kantelua, lasten nostoa yms. Aioin toipua tästä hyvin ja kuukauden sisällä...Olen kuullut kanssasisarilta, että juuri liian aikaisen rehkimisen takia paraneminen heillä olisi hidastunut.
        Saikkua sain työni takia 5 viikkoa, normaali lienee 4viikkoa. Lopetin antibioottikuurin tänään ja syön 2 buranaa pv:ssä(600mg). Homma hanskassa!
        Toivotan onnea matkaan ja kiva saada leikkaus noin kevääksi(husissa ei tehdä kesällä ollenkaan, infektioriski..)ehdit toipua hyvin kesäksi.

        Kiitos sulle vastauksestasi.
        Itsekin olen kuntoliikkuja, eli yleiskunto toivottavsti olisi mullakin kunnossa.
        Mulla vaan ongelmana ollu oksentaminen nukutuksen jälkeen..
        Toivon sulle kans pikaista paranemista! Pitäis tosiaan muistaa ottaa iisisti ihan jonku aikaa, mutta meilläki on pihan laittoa ja rakentaminen jatkuu.. tietty nyt on sit kelpo syy jättää väliin nämä touhut tältä keväältä.


      • 21-v 75G
        yllättynyt kirjoitti:

        Kiitos sulle vastauksestasi.
        Itsekin olen kuntoliikkuja, eli yleiskunto toivottavsti olisi mullakin kunnossa.
        Mulla vaan ongelmana ollu oksentaminen nukutuksen jälkeen..
        Toivon sulle kans pikaista paranemista! Pitäis tosiaan muistaa ottaa iisisti ihan jonku aikaa, mutta meilläki on pihan laittoa ja rakentaminen jatkuu.. tietty nyt on sit kelpo syy jättää väliin nämä touhut tältä keväältä.

        Mukavaa lukea muiden kokemuksia. Mulla on aina ollut isot tissit, kun ne alko kasvamaan teini-iässä kasvu ei pysähtynyt. Kesällä 2007 kuppi oli kokoa D, tämän hetkiset liivini ovat kokoa G, mutta ovat taas jäämässä pieneksi. Yläasteella tissini olivat jo huomiota herättävän suuret, sain kuulla olevani pumpulitissi ja pojat jopa kävivät käsiksi rintoihini. Viime vuonna selkäni leikattiin ja edelleen on niska-hartiakipuja sekä selkä koko ajan jumissa. N.kuukausi sitten kysyin lääkäriltäni voisiko hän laittaa lähetteen arvioon ja niinpä olen menossa Töölöön maanantaina arvioitavaksi. Lapsia ei vielä ole, mutta haluan leikkauksen ennen lapsientekoa ihan siitäkin syystä, että rinnoistani tulisi valtavat raskauden myötä. Olen normaalipainoinen 165cm/65kg ja painoni on pysynyt lähes samana jo monta vuotta. Odotan innolla tulevaa leikkausta, joskin syksyllä alkavan kouluni takia joudun mahdollisesti lykkäämään operaatiota. Uskon että elämäni tulee helpottumaan huomattavasti operaation myötä.


      • minimazer
        21-v 75G kirjoitti:

        Mukavaa lukea muiden kokemuksia. Mulla on aina ollut isot tissit, kun ne alko kasvamaan teini-iässä kasvu ei pysähtynyt. Kesällä 2007 kuppi oli kokoa D, tämän hetkiset liivini ovat kokoa G, mutta ovat taas jäämässä pieneksi. Yläasteella tissini olivat jo huomiota herättävän suuret, sain kuulla olevani pumpulitissi ja pojat jopa kävivät käsiksi rintoihini. Viime vuonna selkäni leikattiin ja edelleen on niska-hartiakipuja sekä selkä koko ajan jumissa. N.kuukausi sitten kysyin lääkäriltäni voisiko hän laittaa lähetteen arvioon ja niinpä olen menossa Töölöön maanantaina arvioitavaksi. Lapsia ei vielä ole, mutta haluan leikkauksen ennen lapsientekoa ihan siitäkin syystä, että rinnoistani tulisi valtavat raskauden myötä. Olen normaalipainoinen 165cm/65kg ja painoni on pysynyt lähes samana jo monta vuotta. Odotan innolla tulevaa leikkausta, joskin syksyllä alkavan kouluni takia joudun mahdollisesti lykkäämään operaatiota. Uskon että elämäni tulee helpottumaan huomattavasti operaation myötä.

        Kuulostaa melkoisen tutulta, paitsi olen säästynyt "viralliselta" selkäsäryltä. lihakset selässä on kyllä juntturassa. Minulla on leikkaus 14.4.2009 ja flunssa meinaa vaan iskeä! nyt on todella jännät paikat. Minkähän verran kestäisi olla flunssan poikasta että pääsee operaatioon, jota on odottanut kuin kuuta nousevaa... Ja toinen ongelma on sit nukutuksen jälkeinen oksentaminen. Antavatkohan jo nykyään jotain vasta-ainetta tms, ettei tarvitsisi tuskissaan oksentaa heräämisen jälkeistä päivää?


      • 21-v 75G
        minimazer kirjoitti:

        Kuulostaa melkoisen tutulta, paitsi olen säästynyt "viralliselta" selkäsäryltä. lihakset selässä on kyllä juntturassa. Minulla on leikkaus 14.4.2009 ja flunssa meinaa vaan iskeä! nyt on todella jännät paikat. Minkähän verran kestäisi olla flunssan poikasta että pääsee operaatioon, jota on odottanut kuin kuuta nousevaa... Ja toinen ongelma on sit nukutuksen jälkeinen oksentaminen. Antavatkohan jo nykyään jotain vasta-ainetta tms, ettei tarvitsisi tuskissaan oksentaa heräämisen jälkeistä päivää?

        Olin äsken arviossa ja jonoonhan mä pääsin. ottavat pois, mutta kyllähän se sitten selviää. Koulunikaan ei leikkauksesta häiriinny kun kerroin kouluajan. Leikkausaikaa ei siis mulle varata sille ajanjaksolle. Nyt sitten vaan odotellaan. Luultavasti menee ensivuoden puolelle.


      • wepe
        wepe kirjoitti:

        tääki kävi jo leikkauksessa. 3 peruutuspaikka jonk apystyin lopulta ottaa vastaan. eli parisen kuukautta jonossa. pian 2vko leikkauksesta menny. kaikki meni ok ja eka vko oli melkein helppoa ja ei ollu kipee tai muuta..
        nyt leikkaushaava hiukanmärkii ja heräsin viime yönä jostain kudosneste lammikosta joka oli yöpaidassa ja sängys. rinnat on todella kovat osittain, onkohan normaalia jolla jo kauemmin aikaa leikkauksesta. keskiviikkona tarkastus.
        tyytyväinen olen jo nytvaik toipuminen kestää kauan. töihin menoa hiukan jo pelkään. lapset onneksi sen verran isoja ettei tarvi nostella. siihen ei kyl hetkeen pysty.
        olisi kiva kuulla miten muilla on toipuminen ruvennu etenemään?? ja mistä on löytyny kivat liivit viel tähän muutosvaiheeseen.. ostin toiset itse sairaalasta mut pesen koko ajan pyykkiä kun joka päivä niis on jotain eritettä haavoista...

        kävin 2vko jälkeen tarkastuksessa töölös ja kummatkin rinnat olivat tulehtuneet, onkalot oli ilmestyny. niistä 2vko haavahoito päivittäin terveysasemal ja päivystyksessä, sit aloitinki jo työt ja nyt oli toinen lääkäri aika.. haavahoito jatkuu 7.5. asti ainakin kunnes seuraava aika taas töölöön.. ja toinen rinta on nyt edelleen aika kova osiltaan, lääkäri meinas et jos ei rupee pehmenee menee uusintaleikkaukseen. takapakkia siis ihan reilusti tässä leikkauksessa. toinen nännikin hiukan märki kun tikit paino siel. edelleen olen tyytyväinen siihen et leikkaukseen menin mut et täs pitää nyt odotella ja miettiä tulevaa ja ketutus on rankka töiden ja lasten menojen ohella juokseminen haavahoidos kun onkalot on rintojen alla joten itse ei voi hoitaa. mut syksyllä ollaan kai jo paremman puolella..


      • 76taika
        70I/166cm/70kg kirjoitti:

        Heips,
        Olin siis kunnallisella, enkä ole saanut laskua, mutta oletan sen olevan muutaman poliklinikkamaksun (25e) suuruinen. Siis aamulla menin sisään ja muutaman tunnin kuluttua leikkuussa. Leikkaus kestää noin 3-4 tuntia ja olin koko sen ajan nukutuksessa. Iltapäivällä heräilin ja seuraavaan keskipäivään (siis yön yli)kärvistelin sairaalassa.
        Itse olen kuntoliikkuja (siis peruskunto ok)ja painoindeksikin kohdallaan, mutta leikkas oli ISO.
        Tarkoitan, että helpommalla pääsee, kun asennoituu anestesiasta toipumiseen, leikkauksesta toipumiseen, haavoista toipumiseen "nöyrällä" asenteella. Se vaatii aikaa.
        En salli itselleni imuroimista, kauppakassien kantelua, lasten nostoa yms. Aioin toipua tästä hyvin ja kuukauden sisällä...Olen kuullut kanssasisarilta, että juuri liian aikaisen rehkimisen takia paraneminen heillä olisi hidastunut.
        Saikkua sain työni takia 5 viikkoa, normaali lienee 4viikkoa. Lopetin antibioottikuurin tänään ja syön 2 buranaa pv:ssä(600mg). Homma hanskassa!
        Toivotan onnea matkaan ja kiva saada leikkaus noin kevääksi(husissa ei tehdä kesällä ollenkaan, infektioriski..)ehdit toipua hyvin kesäksi.

        heippa, olen menossa rintojenpienennys leikkaukseen kesäkuussa hussille. miten sairasloman pituus määritellään? olen kuullut,että 4-5 vko. Itselläni on työ on kovin ruumiillisesti raskasta, paljon nostoja yms. olisi kiva ilmoittaa tyonantajalle alustava sairaslomani pituus jo eukäteen. Eli onkohan se 4vko "kevympää" työtä tekevälle jne...


      • Tyytyväinen36v
        76taika kirjoitti:

        heippa, olen menossa rintojenpienennys leikkaukseen kesäkuussa hussille. miten sairasloman pituus määritellään? olen kuullut,että 4-5 vko. Itselläni on työ on kovin ruumiillisesti raskasta, paljon nostoja yms. olisi kiva ilmoittaa tyonantajalle alustava sairaslomani pituus jo eukäteen. Eli onkohan se 4vko "kevympää" työtä tekevälle jne...

        Hei! Itselläni leikkaus meni ihan nappiin (e-kupista c-kuppiin)ja kevyeen toimistotyöhön pääsin palaamaan yllättäen jo viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaslomaa kirjoitettiin toinenkin viikko, muttei siihen ollut mitään tarvetta. Neljä viikkoa leikkauksen jälkeen ei ollut enää mitään rajoitteita liikunnalle tai fyysisellekään työlle. Olen tosi tyytyväinen, että uskalsin tehdä tän jutun! Tsemppiä ja onnea matkaan!


      • Saggy_30
        76taika kirjoitti:

        heippa, olen menossa rintojenpienennys leikkaukseen kesäkuussa hussille. miten sairasloman pituus määritellään? olen kuullut,että 4-5 vko. Itselläni on työ on kovin ruumiillisesti raskasta, paljon nostoja yms. olisi kiva ilmoittaa tyonantajalle alustava sairaslomani pituus jo eukäteen. Eli onkohan se 4vko "kevympää" työtä tekevälle jne...

        Teen toimistotyötä ja sain 4 viikkoa. Töihin olisin ollut kykeneväinen 3 viikon sairasloman jälkeen.


    • HeidiG

      Onko kellään kokemusta siitä että kirurgi olisi hylännyt leikkauksen vaikka pisterajat täyttyy reippaasti. Lääkäriltä sain lähetteen kirurgille.

      • Saggy_30

        En usko, että hylkäys olisi ongelma (paitsi, jos kohdalle osuu selkeitä leikkauksen estäviä terveysongelmia), lähinnä korvattavuus tulee kysymysmerkiksi ja sitä ei päätä kirurgi.


      • HeidiG
        Saggy_30 kirjoitti:

        En usko, että hylkäys olisi ongelma (paitsi, jos kohdalle osuu selkeitä leikkauksen estäviä terveysongelmia), lähinnä korvattavuus tulee kysymysmerkiksi ja sitä ei päätä kirurgi.

        En ihan ymmärrä mitä tarkoitit? Kysymyksessä nimenomaan julkisen puolen leikkaus joka tulisi olemaan maksuton terveydellisistä syistä. Voiko ylipaino estää maksuttomaan leikkausjonoon pääsyn.


      • Saggy_30
        HeidiG kirjoitti:

        En ihan ymmärrä mitä tarkoitit? Kysymyksessä nimenomaan julkisen puolen leikkaus joka tulisi olemaan maksuton terveydellisistä syistä. Voiko ylipaino estää maksuttomaan leikkausjonoon pääsyn.

        Viittaan lähinnä terveysongelmiin, jotka estävät leikkauksen joka tapauksessa, oli tehtävä operaatio mikä tahansa. Lievä ylipaino ei estä mitään, mutta merkittävän kohdalla kirurgi arvioi tilanteen sen mukaan, miten keho kestää operaation.


      • jajuu
        Saggy_30 kirjoitti:

        Viittaan lähinnä terveysongelmiin, jotka estävät leikkauksen joka tapauksessa, oli tehtävä operaatio mikä tahansa. Lievä ylipaino ei estä mitään, mutta merkittävän kohdalla kirurgi arvioi tilanteen sen mukaan, miten keho kestää operaation.

        Julkisella puolella on myös ehto, että ei saa tupakoida, jos leikataan! Aiankin täällä meillä päin on näin. En tiedä, miten muualla.


      • wepe
        Saggy_30 kirjoitti:

        Viittaan lähinnä terveysongelmiin, jotka estävät leikkauksen joka tapauksessa, oli tehtävä operaatio mikä tahansa. Lievä ylipaino ei estä mitään, mutta merkittävän kohdalla kirurgi arvioi tilanteen sen mukaan, miten keho kestää operaation.

        itse olin leikkaukseen mentäes 162cm ja 84kg. eli reipas ylipaino. olin jo tuohon mennes tiputtanu 26kg ja siitä ykskään kilo ei lähteny rinnoista kun liivit oli koko ajan samat.
        maaliskuussa siis kävin leikkuulla ja sit se tarinan varjopuoli.... edelleen haavahoidot menossa, eli aina leikkaus ei onnistu kaikilla nappiin. toinen rinta bon viel suurilta osin kova ja joka myös on auki koko ajan. tarvis kai taas lääkärille soitella et mitäs tehään.. et olisko uusinta leikkaus kohta ajankohtainen vai kui kauan viel kuljen lappu rontojen alla...


      • lappalainenmari

        sain tänään lähetteen töölön sairaalaan pienennysleikkaukseen.lääkäri sanoi että töölöstä tulee yhteydenotto kahden viikon sisällä. jännittää se kontrollikäynti;osaako joku sanoa mikä siinä voi mennä pieleen, siis että leikkausta ei sitten tehtäisikään...


    • hav.u

      Heip!

      Olen kokoa 75E ja kärsinyt rinnoistani jo vuosia, mutta vasta vastikään keksin ruveta etsimään netistä tietoa rintojen pienennysleikkauksista. Tämä keskustelu on ollut todella rohkaiseva ja herättänyt minut mahdollisuuteen saada pienemmät rinnat, mutta se sai minut myös miettimään, onko ongelmani 'riittävän suuri'. Täällähän kun on paljon G- ja H-kuppisia naisia, jotka kärsivät isoistakin vaivoista, ja itsekin kärsin kyllä usein (välillä voimakkaammista, mutta usein melko lievistä) niska- ja päänsäryistä, mutta en osaa sanoa, johtuvatko ne rinnoista vai jostain muusta. Ainoa varsinainen fyysinen vaiva, jonka osaan rintoihin varmasti liittää, on ajoittainen rintojen särkeminen.

      Omat ongelmani liittyvätkin ennenkaikkea itsetuntoon; rintani ovat mielestäni roikkuvat ja rumat, enkä kehtaa esitellä niitä saunassa, liikkuessa ne ovat tiellä ja pomppivat koomisesti, rintaliivi- ja uimapukuostosreissut saavat minut aina yhtä huonolle tuulelle, samoin kuin melkein aina etsiessäni paitoja, mekkoja jne.

      Onko siis väärin harkita rintojen pienennyttämistä edellisin perustein, jos ne eivät aiheuta paljon fyysistä kärsimystä? Ja olisiko minun näillä mitoilla ja oireilla mitään mahdollisuutta päästä kunnalliselle puolelle (olen opiskelija, joten 5000 eurolle olisi paljon muutakin käyttöä)? Mitkä ovat yleensä kriteerit leikkaukseen pääsyyn? Olen lisäksi vasta 20-vuotias, eli lapsia ei vielä ole, mutta ne ovat ajankohtainen asia vasta jossain hamaassa tulevaisuudessa, enkä ole varma, jaksaisinko odottaa sinne asti. Olen muuten 163 cm ja painan 70 kiloa, eli siis jonkinverran liikakiloja löytyy, onko kellään tietoa, pitäisikö ne laihduttaa ennen mahdollista leikkausta?

      • Flammable08

        Itse olin 22 v. ja kokoa 70E, 162cm ja n. 60 kg kun kävin leikkauksessa, ja olisin päässyt julkiselle puolellekin. Menin kuitenkin yksityiselle, jotta pystyin ajoittamaan leikkauksen sopivaan väliin. Jos rintasi ovat kokoa 75E ja roikkuvat, niin kriteerit oletettavasti täyttyvät julkiselle puolelle.

        Henkisestä kärsimyksestä ei kuitenkaan julkisella välitetä, joten älä nosta sitä pääargumentiksi, kun perustelet leikkauksen tarvetta. Terveydelliset syyt ovat ne kaikkein tärkeimmät, esim. niska/hartiakivut, huonontunut ryhti, olkainten aiheuttamat painaumat, urheiluharrastusten vaikeus jne.


      • käynyt
        Flammable08 kirjoitti:

        Itse olin 22 v. ja kokoa 70E, 162cm ja n. 60 kg kun kävin leikkauksessa, ja olisin päässyt julkiselle puolellekin. Menin kuitenkin yksityiselle, jotta pystyin ajoittamaan leikkauksen sopivaan väliin. Jos rintasi ovat kokoa 75E ja roikkuvat, niin kriteerit oletettavasti täyttyvät julkiselle puolelle.

        Henkisestä kärsimyksestä ei kuitenkaan julkisella välitetä, joten älä nosta sitä pääargumentiksi, kun perustelet leikkauksen tarvetta. Terveydelliset syyt ovat ne kaikkein tärkeimmät, esim. niska/hartiakivut, huonontunut ryhti, olkainten aiheuttamat painaumat, urheiluharrastusten vaikeus jne.

        joo kyllä kannattaa painottaa niska-hartia kipuja ym minulla huomioi myös sen miten paljon rajoittaa liikkumista ja painaavat eikä löydy liivejä/vaatteita ja kerroin kokeilleeni myös kaikki mahdolliset tissinkiinteytys voiteet ym:) kävin lekkauksessa 8pvä:ä sitten julkisella ja lasku tuli 83.90e vain. Lääkäri oli nainen ja erittäin mukava ja hyvää jälkeä teki! olin yhden yön ja sit kotia.itse 25v 155cm/60kgkoko oli 75F ja nyt 75D-josta tulee C kun turvotus laskee..Olen aivan haltioissani että tissit pysyvät paikoillaa eivätkä valu kainaloon,en malta odottaa että pääsen kokeilemaan ensikertaa eri mallisia rintaliivejä ja vaatteita..nyt,kun kokoja on:D saatika sitten juoksemista ym.urheilua! poistettiin n.600g ja kohotettiin reilusti.särkylääkkeitä en ole tarvinnut kuin varalta syön että estää tulehduksia,muuten tosi lievät kivut/ei lainkaan.ekat 4pvä:ä oli kipeät ja tarvitsi kaveria yläs nousussa ym.mut sit jo ihmisten ilmoille eikä juurikaan oo haittaa,ku ei vaan nostele painavia ym.saikkua 6vko:a raskaan työn takia.toimistotyö jos ois ni pääsis 4vko:lla! Jos arvet(haalistuu ajan kans), imetyskyky( pyritään säilyttämään,mut aina ei onnistu),madollinen tunnottomuus nänneissä( isojen rintojen nännien tunto yleensä jo heikentynyt muutenki) ei haitaa niin EHDOTTOMASTI julkiselle (tai jos rahaa niin yksityiselle) lääkärin puheille ja leikkaukseen! elämäni paras päätös! ja by the way..nänneissäni jo nyt enemmän tuntoa kuin ikinä ennen;D
        huh että tuli pitkä litania,mutta olen niin onnellinen että elin ikäinen toiveeni toteutui,jota en olisi uneksinutkaan saavani ilman tätä palstaa josta älysin lääkäriltä kysyä ja sain lähetteen! ja kivut olleet tosiaan tosi vähäiset,eli kärsin paljon enemmän ennen leikkausta!


    • ahdistaa

      Minulla on isot rinnat, C(D)85 ja hengittäminen on vaikea varsinkin kesällä. Olen menettänyt vakituisen työn jatkuvien selkäsärkyjen takia. Minulla on niska/hartiakipuja ja tämä alue on yleensä jumissa. Olen puhunut tästä lääkärilleni, mutta hän sanoo jatkuvasti, että joillakin naisilla on isompia rintoja mutta heillä ei ole selkäsärkyjä. Mielestäni ansaitsen sitä leikkausta.
      Minulle on tehty monenlaisia tutkimuksia tuloksetta ja lisää on tulossa. Minulla ei ole varaa maksaa yksityiselle. Olen 32v.ja lapsia ei ole vielä tehty. Mitä minun pitää tehdä? Millä perusteella pääsee leikkaukseen? Rintojen koko? Jotain muuta?

      Kiitos jo etukäteen!

      • Flammable08

        Kriteerit löytyy käyttämällä hakutoimintoa, ne on sen verran monta kertaa kerrottu täällä, etten ala kopioimaan niitä tähän. Periaate on se, että eri haitoista saa tietyn määrän pisteitä, ja jos pisteitä on yli 50, pääsee julkiselle leikkaukseen. Yksi tärkeä mitta on kaulakuopasta nänniin.

        Jos painoindeksi on yli 35, leikkaukseen pääsy voi olla vaikeaa - osalla naisista rinnoissa on enemmän rasvaa, joka lähtee laihduttamalla, osalla enemmän rauhaskudosta, johon ei painonvaihtelut vaikuta. Mieluiten painoindeksin tulisi olla normaalilukemissa, se tietää vähemmän riskejä leikkaukseen. Kannattaa varata aika suoraan sen plastiikkakirurgin vastaanotolle, joka tekee alueesi julkisen puolen rintaleikkaukset, hän voi laittaa sinut suoraan kunnallisen jonoon, jos kriteerit täyttyvät.

        Lääkärisi asenne on ikävän tuttu monelle, itsekin kävin eräällä niin puupää(mies)lääkärillä että huh huh, hän ei suostunut ottamaan ongelmaa vakavissaan.


      • kuitenkin vielä
        Flammable08 kirjoitti:

        Kriteerit löytyy käyttämällä hakutoimintoa, ne on sen verran monta kertaa kerrottu täällä, etten ala kopioimaan niitä tähän. Periaate on se, että eri haitoista saa tietyn määrän pisteitä, ja jos pisteitä on yli 50, pääsee julkiselle leikkaukseen. Yksi tärkeä mitta on kaulakuopasta nänniin.

        Jos painoindeksi on yli 35, leikkaukseen pääsy voi olla vaikeaa - osalla naisista rinnoissa on enemmän rasvaa, joka lähtee laihduttamalla, osalla enemmän rauhaskudosta, johon ei painonvaihtelut vaikuta. Mieluiten painoindeksin tulisi olla normaalilukemissa, se tietää vähemmän riskejä leikkaukseen. Kannattaa varata aika suoraan sen plastiikkakirurgin vastaanotolle, joka tekee alueesi julkisen puolen rintaleikkaukset, hän voi laittaa sinut suoraan kunnallisen jonoon, jos kriteerit täyttyvät.

        Lääkärisi asenne on ikävän tuttu monelle, itsekin kävin eräällä niin puupää(mies)lääkärillä että huh huh, hän ei suostunut ottamaan ongelmaa vakavissaan.

        Minulla rinnat 85D. Pituutta minulla on 175 ja painoa 85 eli kymmenen kiloa liikaa. Luuletteko, että saisin rintani pienenemään kokoon C jos laihdutan tuon 10 kiloa. Rintani ovat aina (ei viimeiset 5 vuotta kun painoa tullut lisää) olleet 85B.

        Onko koko 85D sellainen, että voisi/kannattaisi leikkauttaa rinnat pienemmiksi? Kaikki rintsikat painavat, eivät sovi.


      • ahdistaa
        Flammable08 kirjoitti:

        Kriteerit löytyy käyttämällä hakutoimintoa, ne on sen verran monta kertaa kerrottu täällä, etten ala kopioimaan niitä tähän. Periaate on se, että eri haitoista saa tietyn määrän pisteitä, ja jos pisteitä on yli 50, pääsee julkiselle leikkaukseen. Yksi tärkeä mitta on kaulakuopasta nänniin.

        Jos painoindeksi on yli 35, leikkaukseen pääsy voi olla vaikeaa - osalla naisista rinnoissa on enemmän rasvaa, joka lähtee laihduttamalla, osalla enemmän rauhaskudosta, johon ei painonvaihtelut vaikuta. Mieluiten painoindeksin tulisi olla normaalilukemissa, se tietää vähemmän riskejä leikkaukseen. Kannattaa varata aika suoraan sen plastiikkakirurgin vastaanotolle, joka tekee alueesi julkisen puolen rintaleikkaukset, hän voi laittaa sinut suoraan kunnallisen jonoon, jos kriteerit täyttyvät.

        Lääkärisi asenne on ikävän tuttu monelle, itsekin kävin eräällä niin puupää(mies)lääkärillä että huh huh, hän ei suostunut ottamaan ongelmaa vakavissaan.

        sinulle vastauksesta! Sanoit, että tärkeä mitta on kaulakuopasta nänniin. Minun olisi vasen 33cm ja oikea 34cm. Voi että ne on painavat! Muuten minä haluaisin imettää kun saan lapsia ja tämä leikkaus pelottaa. Olen lukenut monien mielipiteitä,mutta silti pelottaa. Joissakin sivuissa sanotaan myös,että ne voi tulla tunnottomaksi..Pituus noin 165cm ja paino 57-62kg(vaihtelee)

        Onkos tuttuja plastiikkakirurgeja, johon kannatta varata aikaa?

        Kiitos vielä kerran!


      • lilli 80E
        kuitenkin vielä kirjoitti:

        Minulla rinnat 85D. Pituutta minulla on 175 ja painoa 85 eli kymmenen kiloa liikaa. Luuletteko, että saisin rintani pienenemään kokoon C jos laihdutan tuon 10 kiloa. Rintani ovat aina (ei viimeiset 5 vuotta kun painoa tullut lisää) olleet 85B.

        Onko koko 85D sellainen, että voisi/kannattaisi leikkauttaa rinnat pienemmiksi? Kaikki rintsikat painavat, eivät sovi.

        Sinuna kokeilisin laihduttaa 5-10 kg, silloin näkisit miten vaikuttaa rintojen kokoon varsinkin kun sulla on ennen olleet "normaalin" kokoiset rinnat.(--niin,mikä sitten on normaalia??) Muistat vain, että rasvaa ei lähde vain yhdestä paikasta vaan tasaisesti kaikialta--tosin sehän on vain hyvä asia;) Muoto saattaa tosin olla muuttunut painonvaihtelun myötä.
        Ainahan ei ole kyse vain pelkästään rintojen koosta, pienemmätkin rinnat voivat olla hankalan muotoiset.
        Itselläni on rinnat kokoa 80E, olen 165/68kg eli lievää ylipainoa on. Rintani ovat riippuvaa"perunasäkki-mallia", olleet jo tällaiset nuoresta asti. Urheiluliiveillä saan kuitenki hinattua rinnat suunnilleen sille oikealle korkeudelle ja joku voi jopa luulla että koon lisäksi myös kiinteyttä löytyy...
        Viimeiset 20 v ovat kuitenkin olleet tuskaa; Niskakipuja, selkäsärkyjä, hiertymiä ja painaumia olkapäissä ja rintojen alla ja iltaisin on tissien alapuoli tosi kipeä.
        Vaatekaupoissa käynti on aina yhtä epätoivoista, aina on otettava se kolttu joka sattuu sopimaan rintojen kohdalta. Ja joskus olisi mukavaa ostaa oikeita nättejä liivejä eikä pelkkiä urheilumalleja. Kadulla kulkiessa tulee automaattisesti käveltyä hieman kumarassa jotta vastaantulijoitten tuijotus ei niin helposti eksy tisseihin, liikuntaharrastus on valittava rintojen mukaan....julkisesti en ole pariinkymmeneen vuoteen uinut koska en ole löytänyt uikkareita joissa kehtaisin näyttäytyä.
        Jos tulee lähettyä iltaa viettämään niin miehet juttelevat tisseille, eivät minulle ja naiset eivät puhuvat tuskin ollenkaan!!!
        Yksityinen on ollut jo kaun mielessä mutta rahatilanne on aina ollut sen verran tiukka että leikkausajatus on hautautunut asuntolainojen alle. Tämä on rassannut myös henkisesti.
        Aikaisemmin painoin 76 kg ja vuosi sitten otin niskasta kiinni itteäni. Paino putosi ja parhaimmillani painoin 66kg,mikä näkyi olemuksesta,posket kapeni olo keveni, takapuoli pieneni jne....ainoa huono puoli oli ettei nuo pahuksen paukurat muuttaneet kokoaan paljos yhtään. Johtui varmaan niden muodosta;tuntuvat riippuvan nyt vain vieläkin matalemmalla;) Gynen mukaan rasvan ja rauhaskudoksen määrä rinnoissa on eri henkilöillä vaihteleva.
        Pääsin sitten gynen lähetteellä kirurgin arvioitavaksi ja siellä asiallinen naislääkäri tutki, mittaili ja totesi minun täyttävän ehdot leikkaukselle.Varsinkin kun lapset on jo tehtyna niin ei tarvitse miettiä imetysasioita.
        Nyt sitten oottelen leikkauskutsua malttamattomana vaikka tiedän että voi mennä jopa vuosi että kutsu käy. Vaan ei haittaa kun tietää, että joskus tämä piina loppuu!
        Eli ei muuta kun kuntokuuri käyntiin ja jos ei auta niin keskustele vaikka gynenkanssa ongelmastasi tai mene yksityisen juttusille jos vaan rahatilanne antaa myöten. Tsemppiä!!


      • yritän ensin
        lilli 80E kirjoitti:

        Sinuna kokeilisin laihduttaa 5-10 kg, silloin näkisit miten vaikuttaa rintojen kokoon varsinkin kun sulla on ennen olleet "normaalin" kokoiset rinnat.(--niin,mikä sitten on normaalia??) Muistat vain, että rasvaa ei lähde vain yhdestä paikasta vaan tasaisesti kaikialta--tosin sehän on vain hyvä asia;) Muoto saattaa tosin olla muuttunut painonvaihtelun myötä.
        Ainahan ei ole kyse vain pelkästään rintojen koosta, pienemmätkin rinnat voivat olla hankalan muotoiset.
        Itselläni on rinnat kokoa 80E, olen 165/68kg eli lievää ylipainoa on. Rintani ovat riippuvaa"perunasäkki-mallia", olleet jo tällaiset nuoresta asti. Urheiluliiveillä saan kuitenki hinattua rinnat suunnilleen sille oikealle korkeudelle ja joku voi jopa luulla että koon lisäksi myös kiinteyttä löytyy...
        Viimeiset 20 v ovat kuitenkin olleet tuskaa; Niskakipuja, selkäsärkyjä, hiertymiä ja painaumia olkapäissä ja rintojen alla ja iltaisin on tissien alapuoli tosi kipeä.
        Vaatekaupoissa käynti on aina yhtä epätoivoista, aina on otettava se kolttu joka sattuu sopimaan rintojen kohdalta. Ja joskus olisi mukavaa ostaa oikeita nättejä liivejä eikä pelkkiä urheilumalleja. Kadulla kulkiessa tulee automaattisesti käveltyä hieman kumarassa jotta vastaantulijoitten tuijotus ei niin helposti eksy tisseihin, liikuntaharrastus on valittava rintojen mukaan....julkisesti en ole pariinkymmeneen vuoteen uinut koska en ole löytänyt uikkareita joissa kehtaisin näyttäytyä.
        Jos tulee lähettyä iltaa viettämään niin miehet juttelevat tisseille, eivät minulle ja naiset eivät puhuvat tuskin ollenkaan!!!
        Yksityinen on ollut jo kaun mielessä mutta rahatilanne on aina ollut sen verran tiukka että leikkausajatus on hautautunut asuntolainojen alle. Tämä on rassannut myös henkisesti.
        Aikaisemmin painoin 76 kg ja vuosi sitten otin niskasta kiinni itteäni. Paino putosi ja parhaimmillani painoin 66kg,mikä näkyi olemuksesta,posket kapeni olo keveni, takapuoli pieneni jne....ainoa huono puoli oli ettei nuo pahuksen paukurat muuttaneet kokoaan paljos yhtään. Johtui varmaan niden muodosta;tuntuvat riippuvan nyt vain vieläkin matalemmalla;) Gynen mukaan rasvan ja rauhaskudoksen määrä rinnoissa on eri henkilöillä vaihteleva.
        Pääsin sitten gynen lähetteellä kirurgin arvioitavaksi ja siellä asiallinen naislääkäri tutki, mittaili ja totesi minun täyttävän ehdot leikkaukselle.Varsinkin kun lapset on jo tehtyna niin ei tarvitse miettiä imetysasioita.
        Nyt sitten oottelen leikkauskutsua malttamattomana vaikka tiedän että voi mennä jopa vuosi että kutsu käy. Vaan ei haittaa kun tietää, että joskus tämä piina loppuu!
        Eli ei muuta kun kuntokuuri käyntiin ja jos ei auta niin keskustele vaikka gynenkanssa ongelmastasi tai mene yksityisen juttusille jos vaan rahatilanne antaa myöten. Tsemppiä!!

        laihduttaa. Painoa on tullut salakavalasti se 10 kiloa ylimääräistä. Johtuu siitä, että en muista syistä ole voinut liikkua kuten ennen. Olen aina ollut kova liikkumaan. Niin, kokoni on ollut 85B joten tuo painonpudotus voisi auttaa. Muutenkin tulee kevyempi olo, saisi taas vanhat vaatteetkin mahtumaan.
        Nyt on hankala pitää rintsikoita, aina painaa ja kalvaa jostakin. Olen usein ilman mutta varsinkin nyt t-paita aikaan on hankalaa...näkyy liikaa.Kaipa tässä iässä rinnat jo vähän riippuvatkin mutta aika kinteät ja painavat ne ovat.
        Mutta kiitos kannustuksesta, nyt alkoi laihduttaminen ja jos se ei auta, sitten eteenpäin gyneltä kysymään mielipidettä.


      • Flammable08
        ahdistaa kirjoitti:

        sinulle vastauksesta! Sanoit, että tärkeä mitta on kaulakuopasta nänniin. Minun olisi vasen 33cm ja oikea 34cm. Voi että ne on painavat! Muuten minä haluaisin imettää kun saan lapsia ja tämä leikkaus pelottaa. Olen lukenut monien mielipiteitä,mutta silti pelottaa. Joissakin sivuissa sanotaan myös,että ne voi tulla tunnottomaksi..Pituus noin 165cm ja paino 57-62kg(vaihtelee)

        Onkos tuttuja plastiikkakirurgeja, johon kannatta varata aikaa?

        Kiitos vielä kerran!

        Omalla kohdalla rintoihin tuli enemmän tuntoa kuin mitä aiemmin oli. Itse olin 162 cm/59 kg kun menin leikkaukseen, yhteensä rinnoista lähti 400 grammaa. Määrän hahmottaa aika helposti kun pitelee 400 gramman jauhelihapakettia :D

        Mahdollista imetyskyvyttömyyttä ajattelin lähinnä siltä kannalta että ehkä jaksan olla parempi äiti, jos holtittoman suuret rinnat eivät vie ryhtiä ja aiheuta jatkuvasti kipuja (rinnat kun maidonnousun/raskauden takia tuppaavat paisumaan vielä entisestään). Minut leikannut plastiikkakirurgi sanoi, että mahdollisuudet imetykseen on 50-50, voi olla että onnistuu tai sitten ei.

        Sanoisin että rohkeasti leikkaukseen. Kerranhan täällä eletään - miksi kärsisit vuositolkulla ylisuurista rinnoista?

        Kirurgien nimistä täällä on vähän kahta linjaa, eli heti tulee haukkuja mainostamisesta, jos jonkun mainitsee. Itse en totea muuta kuin että minut leikkaisi Asko Salmi KL Plastiikkakirurgisessa sairaalassa, hintaa tuli kelakorvausten jälkeen 3500 euroa, leikkauksesta on pian noin vuosi ja olen ollut erittäin tyytyväinen tulokseen.


      • ahdistaa
        Flammable08 kirjoitti:

        Omalla kohdalla rintoihin tuli enemmän tuntoa kuin mitä aiemmin oli. Itse olin 162 cm/59 kg kun menin leikkaukseen, yhteensä rinnoista lähti 400 grammaa. Määrän hahmottaa aika helposti kun pitelee 400 gramman jauhelihapakettia :D

        Mahdollista imetyskyvyttömyyttä ajattelin lähinnä siltä kannalta että ehkä jaksan olla parempi äiti, jos holtittoman suuret rinnat eivät vie ryhtiä ja aiheuta jatkuvasti kipuja (rinnat kun maidonnousun/raskauden takia tuppaavat paisumaan vielä entisestään). Minut leikannut plastiikkakirurgi sanoi, että mahdollisuudet imetykseen on 50-50, voi olla että onnistuu tai sitten ei.

        Sanoisin että rohkeasti leikkaukseen. Kerranhan täällä eletään - miksi kärsisit vuositolkulla ylisuurista rinnoista?

        Kirurgien nimistä täällä on vähän kahta linjaa, eli heti tulee haukkuja mainostamisesta, jos jonkun mainitsee. Itse en totea muuta kuin että minut leikkaisi Asko Salmi KL Plastiikkakirurgisessa sairaalassa, hintaa tuli kelakorvausten jälkeen 3500 euroa, leikkauksesta on pian noin vuosi ja olen ollut erittäin tyytyväinen tulokseen.

        oikein paljon vastauksestasi! Olet oikeassa..miksi kärsisin vuositolkulla ylisuurista rinnoista? Menen kohta lääkärin puheille.

        Muuten minkä kokoiset sinun rinnat olivat ennen leikkausta? Minulla kun on 85C niin mikä olisi sopiva koko minulle? (165cm/57-62kg). Tuskin minä osaan päättää. Varmasti tarvitsen apua tässä asiassa. Onko 70(A-C) liian pieni? Minulla ei ole hajuakaan tästä asiasta. Muuten minä pidän rinnoistani, mutta niistä on paljon haittaa minulle.


      • oikein ymmärtänyt
        ahdistaa kirjoitti:

        oikein paljon vastauksestasi! Olet oikeassa..miksi kärsisin vuositolkulla ylisuurista rinnoista? Menen kohta lääkärin puheille.

        Muuten minkä kokoiset sinun rinnat olivat ennen leikkausta? Minulla kun on 85C niin mikä olisi sopiva koko minulle? (165cm/57-62kg). Tuskin minä osaan päättää. Varmasti tarvitsen apua tässä asiassa. Onko 70(A-C) liian pieni? Minulla ei ole hajuakaan tästä asiasta. Muuten minä pidän rinnoistani, mutta niistä on paljon haittaa minulle.

        Eihän tuo ympärysmitta mihinkään muutu. Se 85 pysyy samana, ei siitä saada 70. Kuppikoko voi muuttua. Ja jos sinulla on C niin se muuttuu B:ksi, ei nyt sentään kokoon A!


      • ahdistaa
        oikein ymmärtänyt kirjoitti:

        Eihän tuo ympärysmitta mihinkään muutu. Se 85 pysyy samana, ei siitä saada 70. Kuppikoko voi muuttua. Ja jos sinulla on C niin se muuttuu B:ksi, ei nyt sentään kokoon A!

        oikeassa. Eihän ympärysmitta mihinkään muutu. Tarkoitus oli sanoa rinnanympärysmitta,jonka perusteella liivien kuppikoko määräytyy. Niin minulla on C. Se muuttuisi vain B:ksi vai? Vain yksi koko alaspäin. Kuulosta liian vähältä.


      • Flammable08
        ahdistaa kirjoitti:

        oikeassa. Eihän ympärysmitta mihinkään muutu. Tarkoitus oli sanoa rinnanympärysmitta,jonka perusteella liivien kuppikoko määräytyy. Niin minulla on C. Se muuttuisi vain B:ksi vai? Vain yksi koko alaspäin. Kuulosta liian vähältä.

        Itselläni vaihtui koko 70E:stä 70D/C. Kyllä yksikin kuppikoko on jo kohtuullisen iso muutos, koska rinnat eivät leikkauksen jälkeen roiku samalla tavalla kuin ennen. Kiinteä D on erinäköinen kuin roikkuva E ;) Asiansa osaava kirurgi osaa leikata sellaiset rinnat, jotka istuvat sopusuhtaisesti muuhun vartaloon.


      • jjjjjjjjjj
        ahdistaa kirjoitti:

        oikeassa. Eihän ympärysmitta mihinkään muutu. Tarkoitus oli sanoa rinnanympärysmitta,jonka perusteella liivien kuppikoko määräytyy. Niin minulla on C. Se muuttuisi vain B:ksi vai? Vain yksi koko alaspäin. Kuulosta liian vähältä.

        Minun mittani ennen leikkausta 85 c.
        Törppö lääkäri leikkasi liian pieniksi eli 85 A.
        Mistä kuvittelet löytyvän tuollaisia liivejä ?? siis ympärys noin iso ja kuppi vain A.
        Vaikeaa on.


      • Flammable08
        jjjjjjjjjj kirjoitti:

        Minun mittani ennen leikkausta 85 c.
        Törppö lääkäri leikkasi liian pieniksi eli 85 A.
        Mistä kuvittelet löytyvän tuollaisia liivejä ?? siis ympärys noin iso ja kuppi vain A.
        Vaikeaa on.

        Tällaisistakin olen kuullut, että on mennyt hieman liian pieniksi. Jos koko on kuitenkin suht tasaisesti tuo 85A niin esimerkiksi www.figleaves.co.uk löytyy todella paljon erikokoisia (ja nättejä) liivejä, sieltä ostin liivini kun koko oli toinen mahdottomuus, eli pieni ympärysmitta mutta iso kuppikoko (vaihtelevasti 70E/65F). Kannattaa ainakin vilkaista jos tuolta löytyisi apua liiviongelmiin.


      • HeidiG
        kuitenkin vielä kirjoitti:

        Minulla rinnat 85D. Pituutta minulla on 175 ja painoa 85 eli kymmenen kiloa liikaa. Luuletteko, että saisin rintani pienenemään kokoon C jos laihdutan tuon 10 kiloa. Rintani ovat aina (ei viimeiset 5 vuotta kun painoa tullut lisää) olleet 85B.

        Onko koko 85D sellainen, että voisi/kannattaisi leikkauttaa rinnat pienemmiksi? Kaikki rintsikat painavat, eivät sovi.

        Olen saman kokoinen kuin sinä ja pääsin ilman laihdutusta leikkaukseen. Oleellista on kivut ja rinnan roikkuvuus. Minulla roikkuu kaulakuopasta 32 cm.


      • tyytymätön
        Flammable08 kirjoitti:

        Itselläni vaihtui koko 70E:stä 70D/C. Kyllä yksikin kuppikoko on jo kohtuullisen iso muutos, koska rinnat eivät leikkauksen jälkeen roiku samalla tavalla kuin ennen. Kiinteä D on erinäköinen kuin roikkuva E ;) Asiansa osaava kirurgi osaa leikata sellaiset rinnat, jotka istuvat sopusuhtaisesti muuhun vartaloon.

        Moi

        Olin vajaa kaksi viikkoa sitten rintojen pienennyksessä. Tavaraa otettiin pois noin 500 gr per rinta, mikä on mielestäni aika vähän. Rinnat ovat tällä hetkellä vielä vähän turvoksissa ja arat, mutta olisikin kysynyt kuinka pian leikkauksen jälkeen kuppikoko on suurinpiirtein sellainen kuin tulee olemaan.

        Olin ennen sellainen 'putkitissi' (pitkät rinnat, eivät kovin levät tai painavat), ehkä 85 E, nyt tissit tietysti töröllään, mutta entiset rintsikat ovat yhä ihan sopivan kokoiset kuppikooltaan. En ole tässä vaiheessa kovinkaan tyytyväinen tulokseen, koska esitin toiveen b-c -koosta, ja siksi kyselenkin onko johtuuko vain turvotuksesta.


      • tyytymätön
        Flammable08 kirjoitti:

        Tällaisistakin olen kuullut, että on mennyt hieman liian pieniksi. Jos koko on kuitenkin suht tasaisesti tuo 85A niin esimerkiksi www.figleaves.co.uk löytyy todella paljon erikokoisia (ja nättejä) liivejä, sieltä ostin liivini kun koko oli toinen mahdottomuus, eli pieni ympärysmitta mutta iso kuppikoko (vaihtelevasti 70E/65F). Kannattaa ainakin vilkaista jos tuolta löytyisi apua liiviongelmiin.

        Moi

        Olin vajaa kaksi viikkoa sitten rintojen pienennyksessä. Tavaraa otettiin pois noin 500 gr per rinta, mikä on mielestäni aika vähän. Rinnat ovat tällä hetkellä vielä vähän turvoksissa ja arat, mutta olisikin kysynyt kuinka pian leikkauksen jälkeen kuppikoko on suurinpiirtein sellainen kuin tulee olemaan.

        Olin ennen sellainen 'putkitissi' (pitkät rinnat, eivät kovin levät tai painavat), ehkä 85 E, nyt tissit tietysti töröllään, mutta entiset rintsikat ovat yhä ihan sopivan kokoiset kuppikooltaan. En ole tässä vaiheessa kovinkaan tyytyväinen tulokseen, koska esitin toiveen b-c -koosta, ja siksi kyselenkin onko johtuuko vain turvotuksesta.


      • Flammable08
        tyytymätön kirjoitti:

        Moi

        Olin vajaa kaksi viikkoa sitten rintojen pienennyksessä. Tavaraa otettiin pois noin 500 gr per rinta, mikä on mielestäni aika vähän. Rinnat ovat tällä hetkellä vielä vähän turvoksissa ja arat, mutta olisikin kysynyt kuinka pian leikkauksen jälkeen kuppikoko on suurinpiirtein sellainen kuin tulee olemaan.

        Olin ennen sellainen 'putkitissi' (pitkät rinnat, eivät kovin levät tai painavat), ehkä 85 E, nyt tissit tietysti töröllään, mutta entiset rintsikat ovat yhä ihan sopivan kokoiset kuppikooltaan. En ole tässä vaiheessa kovinkaan tyytyväinen tulokseen, koska esitin toiveen b-c -koosta, ja siksi kyselenkin onko johtuuko vain turvotuksesta.

        Osa on toki turvotusta, mutta koko ei välttämättä muutu kovinkaan dramaattisesti. Olin itse ennen kokoa 70E, nyt koko on 70D/C. Ero on kuitenkin entiseen valtava; rinnat eivät roiku, ja niska- ja hartiakivut ovat helpottaneet. En koe itseäni enää isorintaiseksi, enkä myöskään herätä rinnoillani enää huomiota. Koko on todella hyvin muuhun kroppaan sopiva. Itse en olisi vielä huolissani! Aluksi tuntuu että rinnat ovat suurin piirtein leuan alla, mutta kyllä ne tasaantuvat normaaleiksi, ja uskoisin että olet vielä tyytyväinen kokoon ja muotoon :) Ja lähtihän sinulta kokonainen kilo kudosta! Itseltäni poistettiin 200 g per rinta.


      • tyytymätön
        Flammable08 kirjoitti:

        Osa on toki turvotusta, mutta koko ei välttämättä muutu kovinkaan dramaattisesti. Olin itse ennen kokoa 70E, nyt koko on 70D/C. Ero on kuitenkin entiseen valtava; rinnat eivät roiku, ja niska- ja hartiakivut ovat helpottaneet. En koe itseäni enää isorintaiseksi, enkä myöskään herätä rinnoillani enää huomiota. Koko on todella hyvin muuhun kroppaan sopiva. Itse en olisi vielä huolissani! Aluksi tuntuu että rinnat ovat suurin piirtein leuan alla, mutta kyllä ne tasaantuvat normaaleiksi, ja uskoisin että olet vielä tyytyväinen kokoon ja muotoon :) Ja lähtihän sinulta kokonainen kilo kudosta! Itseltäni poistettiin 200 g per rinta.

        Jotenkin vaan risoo ajatus, että vaikka massaa on lähtenyt, kuppikoko ei ole muuttunut. Mutta ehkä olen liian hätäinen taas, pitää vaan odotella. Kiitos vastauksestasi.


      • ärsyyntynyt
        tyytymätön kirjoitti:

        Jotenkin vaan risoo ajatus, että vaikka massaa on lähtenyt, kuppikoko ei ole muuttunut. Mutta ehkä olen liian hätäinen taas, pitää vaan odotella. Kiitos vastauksestasi.

        oon miettiny kans pitkään rintojen pienennystä, mut toisaalta haluisin tehä sen vasta kun oon saanut lapsia. oon 21 vuotias 172,5/63 ja mun kuppikoko on 70E/70F vuoden aikana oon tiputtanu 10 kiloo ja kuppikoko oli aikasemmin joku G jotain. millasetkohan olis mahollisuudet päästä kunnallisen kautta leikkaukseen?


      • Tepaa
        ärsyyntynyt kirjoitti:

        oon miettiny kans pitkään rintojen pienennystä, mut toisaalta haluisin tehä sen vasta kun oon saanut lapsia. oon 21 vuotias 172,5/63 ja mun kuppikoko on 70E/70F vuoden aikana oon tiputtanu 10 kiloo ja kuppikoko oli aikasemmin joku G jotain. millasetkohan olis mahollisuudet päästä kunnallisen kautta leikkaukseen?

        hei yritin itsekkin oma aloitteisesti laihduttamalla pienentää kuppikokoani, enkä saanut aikaan mitään tulosta. Kun kävin töölön plastiikakirurgiassa, lääkäri sanoi rintojeni olevan rintakudosta, eikä rasvakudosta.

        nyt minulle on tullut rintojen pienennysaika 10.12. olen 18-vuotias 162cm 63kg 70h. Jännittää ja pelottaa niin vietävästi! mutta ole tästä haaveillut ja uskon rohkenevani mennä paikalle : )

        yllättävän nopeasti sain leikkausajan! projekti pistettiin alulle toukokuussa ja nyt pääsen leikkauksen.

        rohkeutta kaikille naisille jotka ovat näinkin suuren elämänmuutoksen edessä!


      • Tepaa kirjoitti:

        hei yritin itsekkin oma aloitteisesti laihduttamalla pienentää kuppikokoani, enkä saanut aikaan mitään tulosta. Kun kävin töölön plastiikakirurgiassa, lääkäri sanoi rintojeni olevan rintakudosta, eikä rasvakudosta.

        nyt minulle on tullut rintojen pienennysaika 10.12. olen 18-vuotias 162cm 63kg 70h. Jännittää ja pelottaa niin vietävästi! mutta ole tästä haaveillut ja uskon rohkenevani mennä paikalle : )

        yllättävän nopeasti sain leikkausajan! projekti pistettiin alulle toukokuussa ja nyt pääsen leikkauksen.

        rohkeutta kaikille naisille jotka ovat näinkin suuren elämänmuutoksen edessä!

        Hei!
        Kerron oman kokemukseni kyseisestä asiasta. Minut on leikattu 28.10.09 LKS:ssa. Menin aamulla 7.00 verikokeeseen ja sen jälkeen päiväkirurgiselle osastolle. Lääkäri piirteli viivoja ja mittaili tarkkaan rinnat ja kysyi mitä kuppikokoa toivon ja vastasin että c, no minulla on nyt tällä hetkellä 80 c. Leikkaus onnistui hyvin, oli kestänyt kait muutaman tunnin ja sitten kun olin herännyt vietiin minut naisten osastolle. Tietty oli vähän pökkyrä olo, ja söin särkylääkkeitä ja sain yön yli lisä happea. Kotiin pääsin 30.10.09. Sain hyvät kotihoito-ohjeet ja tänään poistettiin tikit nännien ympäriltä muualla on sulavat tikit. Menen n. 3 kk kuluttua kontrolliin. Ei kannata pelätä sitä toimenpidettä, olen ollut kyllä hyvin tyytyväinen, että tein sen. En tajua miksi en ole asiaa hoitanut jo vuosia sitten, no parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Olen voinut hyvin, otan kuitenkin vielä yöksi 600 mg buranan ja muuten en tarvitse lääkkeitä. Rintaliivejä täytyy pitää kuukauden ajan yötä päivää ja suihkutella rintoja. Onnea matkaan!


      • Not-Pamela
        lapintyttö-64 kirjoitti:

        Hei!
        Kerron oman kokemukseni kyseisestä asiasta. Minut on leikattu 28.10.09 LKS:ssa. Menin aamulla 7.00 verikokeeseen ja sen jälkeen päiväkirurgiselle osastolle. Lääkäri piirteli viivoja ja mittaili tarkkaan rinnat ja kysyi mitä kuppikokoa toivon ja vastasin että c, no minulla on nyt tällä hetkellä 80 c. Leikkaus onnistui hyvin, oli kestänyt kait muutaman tunnin ja sitten kun olin herännyt vietiin minut naisten osastolle. Tietty oli vähän pökkyrä olo, ja söin särkylääkkeitä ja sain yön yli lisä happea. Kotiin pääsin 30.10.09. Sain hyvät kotihoito-ohjeet ja tänään poistettiin tikit nännien ympäriltä muualla on sulavat tikit. Menen n. 3 kk kuluttua kontrolliin. Ei kannata pelätä sitä toimenpidettä, olen ollut kyllä hyvin tyytyväinen, että tein sen. En tajua miksi en ole asiaa hoitanut jo vuosia sitten, no parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Olen voinut hyvin, otan kuitenkin vielä yöksi 600 mg buranan ja muuten en tarvitse lääkkeitä. Rintaliivejä täytyy pitää kuukauden ajan yötä päivää ja suihkutella rintoja. Onnea matkaan!

        Olen 19 v. 155/48/70D. Olen kärsinyt niska-, selkäkivuista rintojeni vuoksi jo useamman vuoden ja olen kuullut, että pienennysleikkauksia voidaan tehdä terveydellisistä syistä. Helpottavaa. Rintani olisi sopivat, jos olisin isompi ja painavampi, mutta näistä ei tämän kokoisena ole mitään iloa. Olisiko siis parasta vain soittaa terveyskeskuslääkärille ja hän varmaan osais neuvoa eteenpäin?


      • Tepaa
        Not-Pamela kirjoitti:

        Olen 19 v. 155/48/70D. Olen kärsinyt niska-, selkäkivuista rintojeni vuoksi jo useamman vuoden ja olen kuullut, että pienennysleikkauksia voidaan tehdä terveydellisistä syistä. Helpottavaa. Rintani olisi sopivat, jos olisin isompi ja painavampi, mutta näistä ei tämän kokoisena ole mitään iloa. Olisiko siis parasta vain soittaa terveyskeskuslääkärille ja hän varmaan osais neuvoa eteenpäin?

        ota rohkesti yhteyttä terveyskeskukseesi. Siellä hoitajat mitaavat rintosi ja pisteyttävät mitat. Mikäli pisteesi ovat tarpeeksi hyvät, saat lähetteen lääkärille joka tiettää asiasta enemmän. onnea!

        itselläni on rintojenpienennys ylihuomenna...jänittää kamalasti. on ollut kyllä hurjasti apua kun on voinut täältä lukea ihmisten rehellisä kokemuksia ja mielipiteitä asioista!


      • leikkaukseen menijä
        Tepaa kirjoitti:

        ota rohkesti yhteyttä terveyskeskukseesi. Siellä hoitajat mitaavat rintosi ja pisteyttävät mitat. Mikäli pisteesi ovat tarpeeksi hyvät, saat lähetteen lääkärille joka tiettää asiasta enemmän. onnea!

        itselläni on rintojenpienennys ylihuomenna...jänittää kamalasti. on ollut kyllä hurjasti apua kun on voinut täältä lukea ihmisten rehellisä kokemuksia ja mielipiteitä asioista!

        Hei!
        Kertoisitko miten leikkaus meni ja onko hankalat kotihoidot? Onko kovat säryt tai vuotoja? Kuinka pian tulee sellanen olo/tunne että voisi töihin palata?
        Itse olen menossa keväällä leikkaukseen, enkä voisi olla sairiksella kuin max 2 vk .


      • Tepaa
        leikkaukseen menijä kirjoitti:

        Hei!
        Kertoisitko miten leikkaus meni ja onko hankalat kotihoidot? Onko kovat säryt tai vuotoja? Kuinka pian tulee sellanen olo/tunne että voisi töihin palata?
        Itse olen menossa keväällä leikkaukseen, enkä voisi olla sairiksella kuin max 2 vk .

        heippa, kaikki meni oikein hyvin. Kipuja on mutta särkylääkkeet auttaa ja olin henkisesti valmistautunut kipuihin. Sain sairaslomaa viisi viikkoa minulla on kyllä melko fyysinen työ. normaali sairasloma on 4 viikkoa.

        Olin yhden yön sairaallassa. Eikä minulla ole ollut vuotoa.

        Kipuja on mutta kun suhteellistaa loppu elämän niska ja hartia särkyyn niin ei viikon kipeänä olo tunnu niin pahalta!

        kuppikokoni oli 75H poistoja yhttensä oli 1120g on vaikea vielä sanoa mikä on nykyinen kuppikoko ehkä C tai D-kuppi.

        toivottavasti nämä faktat auttavat sinua päätöksessäsi. kysy toki lisää jos mielesi tekee!


      • Sofia-82
        lapintyttö-64 kirjoitti:

        Hei!
        Kerron oman kokemukseni kyseisestä asiasta. Minut on leikattu 28.10.09 LKS:ssa. Menin aamulla 7.00 verikokeeseen ja sen jälkeen päiväkirurgiselle osastolle. Lääkäri piirteli viivoja ja mittaili tarkkaan rinnat ja kysyi mitä kuppikokoa toivon ja vastasin että c, no minulla on nyt tällä hetkellä 80 c. Leikkaus onnistui hyvin, oli kestänyt kait muutaman tunnin ja sitten kun olin herännyt vietiin minut naisten osastolle. Tietty oli vähän pökkyrä olo, ja söin särkylääkkeitä ja sain yön yli lisä happea. Kotiin pääsin 30.10.09. Sain hyvät kotihoito-ohjeet ja tänään poistettiin tikit nännien ympäriltä muualla on sulavat tikit. Menen n. 3 kk kuluttua kontrolliin. Ei kannata pelätä sitä toimenpidettä, olen ollut kyllä hyvin tyytyväinen, että tein sen. En tajua miksi en ole asiaa hoitanut jo vuosia sitten, no parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Olen voinut hyvin, otan kuitenkin vielä yöksi 600 mg buranan ja muuten en tarvitse lääkkeitä. Rintaliivejä täytyy pitää kuukauden ajan yötä päivää ja suihkutella rintoja. Onnea matkaan!

        Moi!Itekkin oon täältä Lapista.Oli kiva lukea tarinasi,koska sain siitä lisää tietoa ja rohkeutta tähän suureen projektiin.Vasta sain soitettua ajan lääkärille ja oottelen sitä,että tulis tuossa ens vuoden puolella sitte kutsu lääkäriin :) Helmikuulle-Maaliskuulle aika menee.Oon niin monta vuotta jo miettiny tätä asiaa ja uskallanko mennä,mutta en nauti elämästä niin paljon isorintasena.Uskon,että pääsen siihen leikkaukseen tai toivon niin paljon,koska tämä on uuvuttavaa,nii henkisesti,kuin fyysisestikin.No, varmaanki tiedät mistä puhun :) Painoa mulla on liikaa,n.4v. sitte olin normaalipainonen ja oisin varmaan nytki,mutta söin kaikkea grilliruokaa tosi useasti viikolla ja en liikkunu ollenkaan.Oon nyt päättäny alkaa liikkumaan,koska haluan takasin siihen mitä olin ja oon aina ennenki ollu eli normaalipainoseksi.Mutta voisitko kertoa,että mistä se mitta otetaan?Olikohan solisluu-nänni?Ja paljonko on se mitta,että kelpuutetaan leikkaukseen?Itekkin,jos pääsen aikanaan leikkaukseen,niin se oli kans tuo Länskä missä leikattas.Mulla rintojen koko on G/H,riippuu liiveistä,joten luulis,että pääsisin!No mie jään nyt oottelemaan ens vuotta ja sitä aikaa.Ois kiva jos vastailisit,niin saisin lisä infoo :)


      • Tepaa
        Sofia-82 kirjoitti:

        Moi!Itekkin oon täältä Lapista.Oli kiva lukea tarinasi,koska sain siitä lisää tietoa ja rohkeutta tähän suureen projektiin.Vasta sain soitettua ajan lääkärille ja oottelen sitä,että tulis tuossa ens vuoden puolella sitte kutsu lääkäriin :) Helmikuulle-Maaliskuulle aika menee.Oon niin monta vuotta jo miettiny tätä asiaa ja uskallanko mennä,mutta en nauti elämästä niin paljon isorintasena.Uskon,että pääsen siihen leikkaukseen tai toivon niin paljon,koska tämä on uuvuttavaa,nii henkisesti,kuin fyysisestikin.No, varmaanki tiedät mistä puhun :) Painoa mulla on liikaa,n.4v. sitte olin normaalipainonen ja oisin varmaan nytki,mutta söin kaikkea grilliruokaa tosi useasti viikolla ja en liikkunu ollenkaan.Oon nyt päättäny alkaa liikkumaan,koska haluan takasin siihen mitä olin ja oon aina ennenki ollu eli normaalipainoseksi.Mutta voisitko kertoa,että mistä se mitta otetaan?Olikohan solisluu-nänni?Ja paljonko on se mitta,että kelpuutetaan leikkaukseen?Itekkin,jos pääsen aikanaan leikkaukseen,niin se oli kans tuo Länskä missä leikattas.Mulla rintojen koko on G/H,riippuu liiveistä,joten luulis,että pääsisin!No mie jään nyt oottelemaan ens vuotta ja sitä aikaa.Ois kiva jos vastailisit,niin saisin lisä infoo :)

        se mitta mitataan solisluiden välisestä ns.kuopasta nänniin. Itselläni mitta oli ennen leikkausta 29cm. Onnea ja malttia leikkauksen odotukseen!


      • Sofia-82
        Tepaa kirjoitti:

        se mitta mitataan solisluiden välisestä ns.kuopasta nänniin. Itselläni mitta oli ennen leikkausta 29cm. Onnea ja malttia leikkauksen odotukseen!

        Kiitos paljon tiedosta :) Mittasin pituuden ja oli reippaasti yli 30cm.Mulla on siis ens vuoden puolella meno ekaa kertaa lääkäriin ja jännittää,että mitä sanovat,mutta kyllä se on tosi,että mie sen leikkauksen tarvin!No jos pääsen leikkaukseen,nii sitte ainaki vuosi oottaa..Voi,kunpa oisin aiemmin keränny rohkeuteni ja menny!v.2005 mietinki tätä rintojen pienennysasiaa,mutta sillon oli muut asiat,jotka meni sitte tän asian edelle :/Mutta parempi myöhään,ku ei milloinkaan :) Luin täältä sivuilta,että oot menossa leikkaukseen..Miten meni? Onko kauheat kivut?Vaikka mulla ei vielä ajankohtasta ole,nii haluan tietää mahollisimman paljon etukäteen..


      • Nita09
        leikkaukseen menijä kirjoitti:

        Hei!
        Kertoisitko miten leikkaus meni ja onko hankalat kotihoidot? Onko kovat säryt tai vuotoja? Kuinka pian tulee sellanen olo/tunne että voisi töihin palata?
        Itse olen menossa keväällä leikkaukseen, enkä voisi olla sairiksella kuin max 2 vk .

        Hei leikkaukseen menijä!
        Mut leikattiin 10.12.2009 ja leikkaus meni hyvin. Olin älyttömän pahoinvoiva pari päivää leikkauksen jälkeen, mutta se johtui todennäköisesti ensin nukutusaineesta ja sitten syömättömyydestä joka johtui pahoinvoinnista... Eli kiva pikku noidankehä.
        Kotona itkin pari päivää kun kivut oli niin kovat, tosin minun kipukynnys on aivan olematon! Voi olla, että päälle tulevat menkatkin vaikutti kipuihin, sillä tuon ensimmäisen viikon jälkeen en ole ollut lainkaan kipeä. Rinnat on hellänä ja tuntuvat "puutuneilta", mutta johtunee siitä että turvotustakin on aika paljon. Minulta poistettiin noin 1,5 kg kudosta / rinta, joten kivut on kuulemma hieman kovemmat ja paraneminen hitaampaa kuin pienemmissä poistoissa.
        Mutta tuosta sairaslomasta kysyit: en usko että missään nimessä kukaan pärjää parin viikon sairaslomalla. Itse olen nyt toipunut tasan 3 viikkoa ja en voi vielä nostaa yli 2 kg esineitä ilman valtavia kipuja. Haavat umpeutuivat vasta yli 2 viikon kohdalla ja edelleen kudokset vuotavat nesteitä etenkin öisin. Nukkuminen on huonoa (etenkin kun inhoan selällään nukkumista) ja aamuisin rinnat kipunoi jos liikkuu vähänkin reippaammasti. Normina KYS:issä tästä leikkauksesta on 4 viikon sairasloma. Itse teen niin raskasta työtä että olen n.2-3 kk pois töistä. En voi kuvitella että jaksaisin tehdä edes mitään kevyttä papereiden pyörittelyä ja kumartuminen tuntuu erittäin pahalta edelleen. Kaiken lisäksi ihmiskeho on niin kummallinen kapistus, että vaikka välillä kuvittelee voivansa tehdä kaikenlaista ja kipujakaan ei tunnu, niin elimistö kostaa öisin. Eli seuraavana yönä huomaa, jos on tehnyt liikaa ruumiillista työtä.


      • Nita09
        Sofia-82 kirjoitti:

        Moi!Itekkin oon täältä Lapista.Oli kiva lukea tarinasi,koska sain siitä lisää tietoa ja rohkeutta tähän suureen projektiin.Vasta sain soitettua ajan lääkärille ja oottelen sitä,että tulis tuossa ens vuoden puolella sitte kutsu lääkäriin :) Helmikuulle-Maaliskuulle aika menee.Oon niin monta vuotta jo miettiny tätä asiaa ja uskallanko mennä,mutta en nauti elämästä niin paljon isorintasena.Uskon,että pääsen siihen leikkaukseen tai toivon niin paljon,koska tämä on uuvuttavaa,nii henkisesti,kuin fyysisestikin.No, varmaanki tiedät mistä puhun :) Painoa mulla on liikaa,n.4v. sitte olin normaalipainonen ja oisin varmaan nytki,mutta söin kaikkea grilliruokaa tosi useasti viikolla ja en liikkunu ollenkaan.Oon nyt päättäny alkaa liikkumaan,koska haluan takasin siihen mitä olin ja oon aina ennenki ollu eli normaalipainoseksi.Mutta voisitko kertoa,että mistä se mitta otetaan?Olikohan solisluu-nänni?Ja paljonko on se mitta,että kelpuutetaan leikkaukseen?Itekkin,jos pääsen aikanaan leikkaukseen,niin se oli kans tuo Länskä missä leikattas.Mulla rintojen koko on G/H,riippuu liiveistä,joten luulis,että pääsisin!No mie jään nyt oottelemaan ens vuotta ja sitä aikaa.Ois kiva jos vastailisit,niin saisin lisä infoo :)

        Joo, mitta otetaan tosiaan kaulakuoppa-nänni. En tiedä onko jotain tiettyä pituutta, jolla suoraan pääsee leikkaukseen, mutta oma mittani oli yli 40 cm. Kuppikoko myöskin G/H. Pääsin leikkaukseen ja nyt tuo em. mitta on noin 25 cm ja kuppikoko tulee olemaan jotain C-D luokkaa, kunhan turvotus laskee. Olen aivan supertyytyväinen! Ekaa kertaa elämässäni ihmiset ei osoittele sormella ohikulkiessaan ja ihmiset jotka tapaan, katsovat minua silmiin eivätkä kauhistuneina rintoihini. :)


      • pienet
        Nita09 kirjoitti:

        Hei leikkaukseen menijä!
        Mut leikattiin 10.12.2009 ja leikkaus meni hyvin. Olin älyttömän pahoinvoiva pari päivää leikkauksen jälkeen, mutta se johtui todennäköisesti ensin nukutusaineesta ja sitten syömättömyydestä joka johtui pahoinvoinnista... Eli kiva pikku noidankehä.
        Kotona itkin pari päivää kun kivut oli niin kovat, tosin minun kipukynnys on aivan olematon! Voi olla, että päälle tulevat menkatkin vaikutti kipuihin, sillä tuon ensimmäisen viikon jälkeen en ole ollut lainkaan kipeä. Rinnat on hellänä ja tuntuvat "puutuneilta", mutta johtunee siitä että turvotustakin on aika paljon. Minulta poistettiin noin 1,5 kg kudosta / rinta, joten kivut on kuulemma hieman kovemmat ja paraneminen hitaampaa kuin pienemmissä poistoissa.
        Mutta tuosta sairaslomasta kysyit: en usko että missään nimessä kukaan pärjää parin viikon sairaslomalla. Itse olen nyt toipunut tasan 3 viikkoa ja en voi vielä nostaa yli 2 kg esineitä ilman valtavia kipuja. Haavat umpeutuivat vasta yli 2 viikon kohdalla ja edelleen kudokset vuotavat nesteitä etenkin öisin. Nukkuminen on huonoa (etenkin kun inhoan selällään nukkumista) ja aamuisin rinnat kipunoi jos liikkuu vähänkin reippaammasti. Normina KYS:issä tästä leikkauksesta on 4 viikon sairasloma. Itse teen niin raskasta työtä että olen n.2-3 kk pois töistä. En voi kuvitella että jaksaisin tehdä edes mitään kevyttä papereiden pyörittelyä ja kumartuminen tuntuu erittäin pahalta edelleen. Kaiken lisäksi ihmiskeho on niin kummallinen kapistus, että vaikka välillä kuvittelee voivansa tehdä kaikenlaista ja kipujakaan ei tunnu, niin elimistö kostaa öisin. Eli seuraavana yönä huomaa, jos on tehnyt liikaa ruumiillista työtä.

        Hei!
        Haluan kertoa että minulle tehtiin rintojenpienennys leikkaus 11 vuotta sitten . Olen 152 pitkä ja rinnat oli sillon 75FF joten tosi isot olin saanut kaksi lasta mutta rinnat isot murkku ikäisestä. Rinnat pienennettiin FF:stä B kuppiin ja olin onnessani jo letkuissa ja siteissä. Arvet kyllä jäi sillä koko rinnan alta kaari ja pystyyn keskelle nänniä (nänni siirrettiin ja mielestäni sillon sanottiin että koko ala rintalihas otettiin pois ja yläosa käännettiin nänni ja nännipiha piennnettynä takasin)arvet tosin haaleat ja aika huomaamattomat.Rinnat on edelleen terhakat ja ei roiku .Olen tosi tyytyväinen!


      • Täh?
        ahdistaa kirjoitti:

        oikein paljon vastauksestasi! Olet oikeassa..miksi kärsisin vuositolkulla ylisuurista rinnoista? Menen kohta lääkärin puheille.

        Muuten minkä kokoiset sinun rinnat olivat ennen leikkausta? Minulla kun on 85C niin mikä olisi sopiva koko minulle? (165cm/57-62kg). Tuskin minä osaan päättää. Varmasti tarvitsen apua tässä asiassa. Onko 70(A-C) liian pieni? Minulla ei ole hajuakaan tästä asiasta. Muuten minä pidän rinnoistani, mutta niistä on paljon haittaa minulle.

        Hei "ahdistaa".

        Mä kyllä suuresti ihmettelen, miten sun ympärysmitta voi olla 85 noilla mitoilla (165cm/57-62kg)??? Mä olen ihan saman mittainen kuin sä, mut painoa on jopa 10 kiloa enempi ja ympärysmitta on vain 70, ihan maksimissaan 75.

        Siis mä veikkaan, et joko sulla on pahasti vääränkokoiset liivit (liivien ympärysmitta on liian löysä ja silloin kuppikokokin väärä), tai sitten niin paljon ylipainoa, että isojen rintojen "ongelma" johtuu osaksi siitä. Mittailehan itsesi uudestaan, tai vielä parempi, mene asiantuntevaan liivikauppaan mitattavaksi. Siellä neuvovat varmasti oikeamman koon.


      • kokemuksia_kaivataan
        Täh? kirjoitti:

        Hei "ahdistaa".

        Mä kyllä suuresti ihmettelen, miten sun ympärysmitta voi olla 85 noilla mitoilla (165cm/57-62kg)??? Mä olen ihan saman mittainen kuin sä, mut painoa on jopa 10 kiloa enempi ja ympärysmitta on vain 70, ihan maksimissaan 75.

        Siis mä veikkaan, et joko sulla on pahasti vääränkokoiset liivit (liivien ympärysmitta on liian löysä ja silloin kuppikokokin väärä), tai sitten niin paljon ylipainoa, että isojen rintojen "ongelma" johtuu osaksi siitä. Mittailehan itsesi uudestaan, tai vielä parempi, mene asiantuntevaan liivikauppaan mitattavaksi. Siellä neuvovat varmasti oikeamman koon.

        Hei!

        Täällä on ollut monia nuoria, jotka ovat leikkaukseen olleet menossa. Miten teillä on leikkaus ja sen jälkeinen aika sujunut?

        Itse olen 16v, rinnat kokoa F-G. Ylipainoa on muutama kilo, joskin sitä oli enemmän, mutta nyt jo -7kg takana. Olemme käyneet yksityisellä juttelemassa leikkauksesta ym. ja olisin saanut lähetteen julkiselle puolelle terveyssyistä. Koska käyn kuitenkin lukiota, päädyimme julkiseen, jotta saan leikkausajan lukuvuoden ulkopuolelle. Ajatuksena onkin nyt ottaa yhteyttä samaiseen lääkäriin ja kysellä leikkausaikaa heti ensi kesäloman alkuun. Ennen mahdollista leikkausta ehdin täyttää 17v.

        Haluaisin myös tietää sosiaalisesta puolesta leikkauksen jälkeen? Miten ihmiset ovat reagoineet leikkaukseen/muutokseen? Itseäni vähän jännittää tämä, sillä haluaisin osaksi "piilotella" leikkauksessa käyntiä (vaikka tiedän sen olevan mahdotonta). Toki painonpudotukseen kesän aikana voi vedota. Mutta näkyväthän ne arvet.

        Yleisesti ottaen minulla on kaikki nivelet löysiä ja kipeitä, erityisesti polvet ja nilkat naksuu ja vihloo päivittäin, erityisesti pitkäkestoisen liikuntasuorituksen jälkeen niin, että pahaa tekee. Toinen polveni on jo leikattu, joskin pahemmat kivut alkoivat vasta leikkauksen jälkeen.

        Niska ja selkä minulla ovat aivan jumissa, päänsäryt (migreenit) ovat viikottaisia, joinain aikakausina jopa päivittäisiä - henkisestä puolesta puhumattakaan. Monen nuoren kirjoitukset täällä ovat olleet kuin suoraan omasta suustani. Siispä haluaisin kuulla kaikki erityisesti 16-17-vuotiaiden leikkauskokemukset - käsittääkseni näin nuorilla leikkaaminen ei nimenomaan ole yleistä?


      • 21-v75I->22-v75CtaiD
        kokemuksia_kaivataan kirjoitti:

        Hei!

        Täällä on ollut monia nuoria, jotka ovat leikkaukseen olleet menossa. Miten teillä on leikkaus ja sen jälkeinen aika sujunut?

        Itse olen 16v, rinnat kokoa F-G. Ylipainoa on muutama kilo, joskin sitä oli enemmän, mutta nyt jo -7kg takana. Olemme käyneet yksityisellä juttelemassa leikkauksesta ym. ja olisin saanut lähetteen julkiselle puolelle terveyssyistä. Koska käyn kuitenkin lukiota, päädyimme julkiseen, jotta saan leikkausajan lukuvuoden ulkopuolelle. Ajatuksena onkin nyt ottaa yhteyttä samaiseen lääkäriin ja kysellä leikkausaikaa heti ensi kesäloman alkuun. Ennen mahdollista leikkausta ehdin täyttää 17v.

        Haluaisin myös tietää sosiaalisesta puolesta leikkauksen jälkeen? Miten ihmiset ovat reagoineet leikkaukseen/muutokseen? Itseäni vähän jännittää tämä, sillä haluaisin osaksi "piilotella" leikkauksessa käyntiä (vaikka tiedän sen olevan mahdotonta). Toki painonpudotukseen kesän aikana voi vedota. Mutta näkyväthän ne arvet.

        Yleisesti ottaen minulla on kaikki nivelet löysiä ja kipeitä, erityisesti polvet ja nilkat naksuu ja vihloo päivittäin, erityisesti pitkäkestoisen liikuntasuorituksen jälkeen niin, että pahaa tekee. Toinen polveni on jo leikattu, joskin pahemmat kivut alkoivat vasta leikkauksen jälkeen.

        Niska ja selkä minulla ovat aivan jumissa, päänsäryt (migreenit) ovat viikottaisia, joinain aikakausina jopa päivittäisiä - henkisestä puolesta puhumattakaan. Monen nuoren kirjoitukset täällä ovat olleet kuin suoraan omasta suustani. Siispä haluaisin kuulla kaikki erityisesti 16-17-vuotiaiden leikkauskokemukset - käsittääkseni näin nuorilla leikkaaminen ei nimenomaan ole yleistä?

        Olin tossa viikko sitten leikkauksessa. Menin aamulla Jorviin ja olin jo puoli kolmen aikaan kotona. Leikkaus itsessään meni hyvin ja yhteensä poistivat vähän päälle kilon. :) Rinnat on ollu tosi turvoksissa nyt ja kipeät mutta ehdottomasti oli sen arvoista! Itsetunto on kohonnut, tunnen itseni seksikkäämmäksi ja varmemmaksi. Ryhtikin on parantunut. Lasku tuli tänään ja se oli sen 83 euroa. Kuppikokoni kasvoi tuosta G:stä vielä I:hin ennen leikkausta ja nyt toivottu koko on C ja luultavasti toteutuukin. Kirurgi oli mukava ymmärtäväinen nuorehko mies joka olisi leikannut ehkä vielä enemmänkin pois.

        Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Imetyskyky pyrittiin säilyttämään, mutta siitä ei vielä voi tietää.

        Itse tein tietosen ratkaisun ja kailotin Facebookissa ja ihan avoimesti kerroin ystäville, että olen menossa leikkaukseen, sillä kyllä tämän nyt huomaa. Siinä ei ole mitään hävettävää, että menee leikkaukseen ja itse tisseissä ei myöskään ole mitään hävettävää. Luonnollinen asiahan se on.

        Rinnat on kyllä helkkarin kipeet ja selällään nukkumisesta ei tuu mitään, mutta kyllä tää on sen arvosta. Suosittelen.


      • 21-v75I->22-v75CtaiD
        21-v75I->22-v75CtaiD kirjoitti:

        Olin tossa viikko sitten leikkauksessa. Menin aamulla Jorviin ja olin jo puoli kolmen aikaan kotona. Leikkaus itsessään meni hyvin ja yhteensä poistivat vähän päälle kilon. :) Rinnat on ollu tosi turvoksissa nyt ja kipeät mutta ehdottomasti oli sen arvoista! Itsetunto on kohonnut, tunnen itseni seksikkäämmäksi ja varmemmaksi. Ryhtikin on parantunut. Lasku tuli tänään ja se oli sen 83 euroa. Kuppikokoni kasvoi tuosta G:stä vielä I:hin ennen leikkausta ja nyt toivottu koko on C ja luultavasti toteutuukin. Kirurgi oli mukava ymmärtäväinen nuorehko mies joka olisi leikannut ehkä vielä enemmänkin pois.

        Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Imetyskyky pyrittiin säilyttämään, mutta siitä ei vielä voi tietää.

        Itse tein tietosen ratkaisun ja kailotin Facebookissa ja ihan avoimesti kerroin ystäville, että olen menossa leikkaukseen, sillä kyllä tämän nyt huomaa. Siinä ei ole mitään hävettävää, että menee leikkaukseen ja itse tisseissä ei myöskään ole mitään hävettävää. Luonnollinen asiahan se on.

        Rinnat on kyllä helkkarin kipeet ja selällään nukkumisesta ei tuu mitään, mutta kyllä tää on sen arvosta. Suosittelen.

        Hassua muuten että täällä on hirveen paljon eri kokoisia mittoja ja poistettuja grammoja, ja silti samaa kuppikokoa.:D Itselläni oli 30cm solisluusta nänninpäähän ja nyt se on 22cm..:) Lopulliseksi kooksi se arvioi tosissaan sitä C tai D kuppia.

        Toisaalta voihan siihen varmaan vaikuttaa myös rintojen koostumus yms..

        Onko muilla leikkauksesta toipuneilla ollut rinnan alla turvonneet ihopussit?Niiden haavateippien alla siis?


      • Riippu88
        21-v75I->22-v75CtaiD kirjoitti:

        Hassua muuten että täällä on hirveen paljon eri kokoisia mittoja ja poistettuja grammoja, ja silti samaa kuppikokoa.:D Itselläni oli 30cm solisluusta nänninpäähän ja nyt se on 22cm..:) Lopulliseksi kooksi se arvioi tosissaan sitä C tai D kuppia.

        Toisaalta voihan siihen varmaan vaikuttaa myös rintojen koostumus yms..

        Onko muilla leikkauksesta toipuneilla ollut rinnan alla turvonneet ihopussit?Niiden haavateippien alla siis?

        itse sain vihdoin kerättyä rohkeuteni ja varasin konsultaatio ajan hilkka peltoniemeltä.Vähän jännittää mutta enemmänkin olen innostunut.toivottavasti ensi kuussa jo olisi leikkaus ja pääsisi näistä säkeistä eroon!Onnea muillekin!


      • Haluan tietää
        21-v75I->22-v75CtaiD kirjoitti:

        Olin tossa viikko sitten leikkauksessa. Menin aamulla Jorviin ja olin jo puoli kolmen aikaan kotona. Leikkaus itsessään meni hyvin ja yhteensä poistivat vähän päälle kilon. :) Rinnat on ollu tosi turvoksissa nyt ja kipeät mutta ehdottomasti oli sen arvoista! Itsetunto on kohonnut, tunnen itseni seksikkäämmäksi ja varmemmaksi. Ryhtikin on parantunut. Lasku tuli tänään ja se oli sen 83 euroa. Kuppikokoni kasvoi tuosta G:stä vielä I:hin ennen leikkausta ja nyt toivottu koko on C ja luultavasti toteutuukin. Kirurgi oli mukava ymmärtäväinen nuorehko mies joka olisi leikannut ehkä vielä enemmänkin pois.

        Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Imetyskyky pyrittiin säilyttämään, mutta siitä ei vielä voi tietää.

        Itse tein tietosen ratkaisun ja kailotin Facebookissa ja ihan avoimesti kerroin ystäville, että olen menossa leikkaukseen, sillä kyllä tämän nyt huomaa. Siinä ei ole mitään hävettävää, että menee leikkaukseen ja itse tisseissä ei myöskään ole mitään hävettävää. Luonnollinen asiahan se on.

        Rinnat on kyllä helkkarin kipeet ja selällään nukkumisesta ei tuu mitään, mutta kyllä tää on sen arvosta. Suosittelen.

        Hei..kertoisitko vielä lisää tuosta leikkauksesta ja saako miten aikaisessa vaiheessa tietää kirurgin nimen? Olitko kauan jonossa, kun ne sanoo että on ½ vuoden hoitotakuu, elikkä sen sisällä pitäisi olla leikattu..ja ilmoittiko ne leikkaus ajan paljon aikaisemmin.
        Olen itse menossa myös Jorviin leikattavaksi, ja kävin marraskuussa näytillä ja laittoivat minut jonoon.
        Millaista kotihoitoa neuvoivat tehtäväksi...sattuuko liikkuminen, vai täytyykö sairiksella ollessa olla vain yhdessä paikassa tms... Miten olet järjestänyt nukkumisen , ettet vahingossa käänny kyljelleen tms.. Miten arvet, sulaako ne itsekseen pois vai åitääkö mennä otattaa pois, entä tarkastus?
        Minua ei ole ennen leikattu eikä nukutettu, että sekin jännittää.


      • Tia68
        Haluan tietää kirjoitti:

        Hei..kertoisitko vielä lisää tuosta leikkauksesta ja saako miten aikaisessa vaiheessa tietää kirurgin nimen? Olitko kauan jonossa, kun ne sanoo että on ½ vuoden hoitotakuu, elikkä sen sisällä pitäisi olla leikattu..ja ilmoittiko ne leikkaus ajan paljon aikaisemmin.
        Olen itse menossa myös Jorviin leikattavaksi, ja kävin marraskuussa näytillä ja laittoivat minut jonoon.
        Millaista kotihoitoa neuvoivat tehtäväksi...sattuuko liikkuminen, vai täytyykö sairiksella ollessa olla vain yhdessä paikassa tms... Miten olet järjestänyt nukkumisen , ettet vahingossa käänny kyljelleen tms.. Miten arvet, sulaako ne itsekseen pois vai åitääkö mennä otattaa pois, entä tarkastus?
        Minua ei ole ennen leikattu eikä nukutettu, että sekin jännittää.

        Tuossa jo vähän alempana kirjoitinkin, että päivän varoitusajalla voi sekä leikkausaika että -lääkäri muuttua. Jos tulee esim. onnettomuus, niin kiireellisyys ajaa ohi. Mä kävin 14.10. plastiikkakirurgin juttusilla ja kutsu tuli puhelimella vajaa kaksi viikkoa ennen leikkausta. Leikattiin siis 26.3. Mä olen ottanut Burana Caps´ia viimeksi eilen nukkumaan käydessä, mutta tänään ei ole kipuja tuntunut missään. Rinnanaluksia liikkuminen ja selällään nukkuminen vähän sattuu, mutta se ei vaadi lääkettä. Kävin tuossa happikävelyllä korttelin ympäri, joten liikkua saa ja kaiketi pitääkin - vaikkei rintoja saa kauheasti "hyppyyttää". Viikko leikkauksesta otetaan nänninympärystikit pois ja rinnanalustikit on itsestään sulavia. Sairaslomaa kirjoitettiin kolme viikkoa.


    • Sayonara

      Hei! Täytän tänä vuonna 16 vuotta, haluaisin tietää, että onko minulla MITÄÄN mahdollisuuksia päästä pienennysleikkaukseen... Koska kärsin rinnoistani TODELLA todella paljon mm. päivittäistä ahdistusta, masennusta, itseinhoa, (joskus jopa itsetuhoa). Koska en tiedä onko minulla mtn mahdollisuuskia päästä leikkaukseen. Kokoni on 80C (joissain liiveissä saa olla reilumpikin koko) painoni 47kg ja pituuteni on 167cm. Eli olen varsinkin "hoikka" syömishäiriöitäkin on ollut jo melkein 13 vuotiaasta saakka, mutta nyt ei ole, ja ne rinnat ei ainakaan minulla laihduttamalla pienenneet (syön terveellisesti ja liikuntaa harrastan päivässä 2-3h josksu 4h) Olen myös kokeillut erinlaisia liivejä mm. urheiluliivejä ja muita pienentäviä (ja sekä Articure - liimasidettä) ja mikään niistä ei ole asiaani auttanut. Psykologilleni asiasta puhuin, mutta hän ei osannut minua auttaa millään lailla totesi vaan " Ota asiasta iste selvää..." Mutta riittääkö perusteluiksi millä leikkaukseen pääsee: henkiset kivut (jotka ovat todella pahat. joskus tuntuu et olisi parempi tehdä itsemurha kuin kärsiä rintojen takia!)

      Toivoisin todella paljon vastausta ja neuvoja!
      P.S. Mihin pitäisi sitten ensinmmäiseksi mennä, ja voiko rinnat pienentää koosta 80C kokoon AA75?
      Ja voiko rahan saada kunnalta (koska tulojakaan ei ole... ja olen kieltäytynyt myös kouluni liikunnasta rintojeni takia.)

      • nuori itsekin

        Minusta tuntuu luettuani tekstisi, että sinun kannattaisi odottaa asian kanssa vielä vuosi, kaksi tai kolme... Mikäli luet viestiketjua, huomaat ettei kokosi ole suuri, toki olet nuori ja pienikokoinen. Kropassasi tulee tapahtumaan vielä muutoksia, ja niitä voi tapahtua myös mielessäsi ja tavassasi suhtautua rintoihisi.

        Vaikuttaa enemmänkin sitä, että rintasi eivät ole syy vain seuraus pahaan oloosi, myös leikkaukseen edellytetään todistettavia fyysisiä terveydellisiä haittoja.

        Voit mennä juttelemaan asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa, varmaan myös kuraattorin kanssa, normaali terveyskeskuslääkäriltä voit pyytää lähetettä plastiikkakirurgille(luultavsti et kyllä pääse leikkausjonoon julkiselle) tai sinun kannattaisi puhua asiasta jonkin sukulaisesi: äidin, siskon tai vaikka vanhemman serkun kanssa.


      • Flammable08

        Kuulostaa siltä, että ainakin rintsikkakokosi on pielessä - 80C tuntuu aika uskomattomalta 47-kiloisella. Olethan varmasti ottanut napakan mitan rintojen alta? Suosittelisin oikeaan liiviliikkeeseen menoa ja koon mittauttamista siellä. Omani muuttui juuri tuosta 80C:stä aikoinaan 70E:hen. Kuppikokohan ei kerro rintojen koosta paljon mitään, esim. 80C ja 70C rintsikoiden kupin koko EI ole sama. Pienennys 80C:stä 75AA:han ei ole mahdollinen, ellei sitten jollain ihmeen kaupalla leikata koko rintakehän luustoa (80cm -> 75cm).

        Henkisistä kivuista ei kuitenkaan julkisella puolella juuri välitetä, kaikkein tärkeimpänä kriteerinä on terveydelliset haitat, kuten niska- ja hartiakivut, sekä esim. mitta kaulakuopasta nänniin. En usko, että vielä 15-vuotiasta leikattaisiin, mutta 16-vuotiaista olen kyllä kuullut. Osa kehittyy aikaisemmin, itsekin olin jo (ruumillisen) kehitykseni "päättänyt" 16-vuotiaana. Voit yrittää yleislääkärin lähetteellä plastiikkakirurgin juttusille, joka sitten laittaa sinut julkisen leikkausjonoon, jos täytät kriteerit. Useilla julkisella puolella leikkaavilla plastiikkakirurgeilla on myös yksityinen vastaanotto, joten voit varata ajan suoraan vastaanotolle (tämä tietenkin on se hinnakkaampi vaihtoehto) ja pyrkiä jonoon tätä kautta.

        Rintojen takia ei kyllä itsemurhaa kannata hautoa, kyllä kaikki vielä järjestyy parhain päin, usko pois! :)


      • 70h
        Flammable08 kirjoitti:

        Kuulostaa siltä, että ainakin rintsikkakokosi on pielessä - 80C tuntuu aika uskomattomalta 47-kiloisella. Olethan varmasti ottanut napakan mitan rintojen alta? Suosittelisin oikeaan liiviliikkeeseen menoa ja koon mittauttamista siellä. Omani muuttui juuri tuosta 80C:stä aikoinaan 70E:hen. Kuppikokohan ei kerro rintojen koosta paljon mitään, esim. 80C ja 70C rintsikoiden kupin koko EI ole sama. Pienennys 80C:stä 75AA:han ei ole mahdollinen, ellei sitten jollain ihmeen kaupalla leikata koko rintakehän luustoa (80cm -> 75cm).

        Henkisistä kivuista ei kuitenkaan julkisella puolella juuri välitetä, kaikkein tärkeimpänä kriteerinä on terveydelliset haitat, kuten niska- ja hartiakivut, sekä esim. mitta kaulakuopasta nänniin. En usko, että vielä 15-vuotiasta leikattaisiin, mutta 16-vuotiaista olen kyllä kuullut. Osa kehittyy aikaisemmin, itsekin olin jo (ruumillisen) kehitykseni "päättänyt" 16-vuotiaana. Voit yrittää yleislääkärin lähetteellä plastiikkakirurgin juttusille, joka sitten laittaa sinut julkisen leikkausjonoon, jos täytät kriteerit. Useilla julkisella puolella leikkaavilla plastiikkakirurgeilla on myös yksityinen vastaanotto, joten voit varata ajan suoraan vastaanotolle (tämä tietenkin on se hinnakkaampi vaihtoehto) ja pyrkiä jonoon tätä kautta.

        Rintojen takia ei kyllä itsemurhaa kannata hautoa, kyllä kaikki vielä järjestyy parhain päin, usko pois! :)

        Minkälainen vastaanotto teillä on ollut terveyskeskuksessa, kun olette menneet juttelemaan rintojen pienennyksestä? Minä kävin muutama viikko takaperin ja lääkäri oli sitä mieltä, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle. Hänen mukaan pienennykseen pääsee vain ortopedilla ja fysioterapiassa käyneet valtavan suuret rinnat omaavat. Omat rintani ovat 70h, raskaat ja erittäin epäsuhtaiset muuhun vartalooni verrattuna (bmi 22). Ikää minulla päälle 30 ja lapset tehty. Hienosti lääkäri pystyi rintojen koon katsomaan löysän puseron läpi. ;D Ei siis mittaillut mitään vaan suoraan sanoi, ettei lähetettä tule kirjoittamaan. Nyt olen menossa yksityiselle gynekologille juttelemaan ja kysymään lähetettä.


      • nuori itsekin
        70h kirjoitti:

        Minkälainen vastaanotto teillä on ollut terveyskeskuksessa, kun olette menneet juttelemaan rintojen pienennyksestä? Minä kävin muutama viikko takaperin ja lääkäri oli sitä mieltä, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle. Hänen mukaan pienennykseen pääsee vain ortopedilla ja fysioterapiassa käyneet valtavan suuret rinnat omaavat. Omat rintani ovat 70h, raskaat ja erittäin epäsuhtaiset muuhun vartalooni verrattuna (bmi 22). Ikää minulla päälle 30 ja lapset tehty. Hienosti lääkäri pystyi rintojen koon katsomaan löysän puseron läpi. ;D Ei siis mittaillut mitään vaan suoraan sanoi, ettei lähetettä tule kirjoittamaan. Nyt olen menossa yksityiselle gynekologille juttelemaan ja kysymään lähetettä.

        Vähän kummaa toimintaa, kyllä sen olisi pitänyt tehdä jotain muutakin kun silmämääräisiä mittauksi, eli ottaa mitta kaulakuopasta nänniin, tai ainakin antaa se lähete että plastiikkakirurgi voi mitata :). Eihän sitä asiaa kunnon rintsikat päällä voi oikein todeta...

        Rahallisesti ajateltuna kannattaa vielä yrittää julkiselle.


      • Flammable08
        70h kirjoitti:

        Minkälainen vastaanotto teillä on ollut terveyskeskuksessa, kun olette menneet juttelemaan rintojen pienennyksestä? Minä kävin muutama viikko takaperin ja lääkäri oli sitä mieltä, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle. Hänen mukaan pienennykseen pääsee vain ortopedilla ja fysioterapiassa käyneet valtavan suuret rinnat omaavat. Omat rintani ovat 70h, raskaat ja erittäin epäsuhtaiset muuhun vartalooni verrattuna (bmi 22). Ikää minulla päälle 30 ja lapset tehty. Hienosti lääkäri pystyi rintojen koon katsomaan löysän puseron läpi. ;D Ei siis mittaillut mitään vaan suoraan sanoi, ettei lähetettä tule kirjoittamaan. Nyt olen menossa yksityiselle gynekologille juttelemaan ja kysymään lähetettä.

        Itsekin tapasin harvinaisen m*lkun (mies)yleislääkärin ensiksi, ja hän todellakin vähätteli vaivojani kaikin puolin. Yleislääkäri ei kuitenkaan millään muotoa päätä leikkausjonoon pääsystä!! Joten kaikkein suorimmin arvioitavaksi pääsee julkisella puolella leikkauksia tekevän plastiikkakirurgin yksityisvastaanotolla. Oma kokoni oli 70E ja olisin täyttänyt kriteerit julkiselle (niska- ja hartiaoireet, nänni-kaulakuoppa mitta, painoindeksi alle 30 jne). Valitettavasti lääkäreissä on asiasta mitään tietämättömiä mulkvisteja. Kannustan lämpimästi yrittämään uudestaan vähän asiantuntevamman tahon kautta!


      • :)
        Flammable08 kirjoitti:

        Itsekin tapasin harvinaisen m*lkun (mies)yleislääkärin ensiksi, ja hän todellakin vähätteli vaivojani kaikin puolin. Yleislääkäri ei kuitenkaan millään muotoa päätä leikkausjonoon pääsystä!! Joten kaikkein suorimmin arvioitavaksi pääsee julkisella puolella leikkauksia tekevän plastiikkakirurgin yksityisvastaanotolla. Oma kokoni oli 70E ja olisin täyttänyt kriteerit julkiselle (niska- ja hartiaoireet, nänni-kaulakuoppa mitta, painoindeksi alle 30 jne). Valitettavasti lääkäreissä on asiasta mitään tietämättömiä mulkvisteja. Kannustan lämpimästi yrittämään uudestaan vähän asiantuntevamman tahon kautta!

        hmm,oletko varma ettei kyseinen lääkäri ollut valelääkäri?käypä ihan kettuilun vuoksi kysymässä häneltä?ei tuollaisia mulkkuja tarvise sietää!!Ärsyttävää :(
        Onnea sinulle,yksityisellä saat varmasti ystävällistä ja asiallista palvelua.


      • 70h
        :) kirjoitti:

        hmm,oletko varma ettei kyseinen lääkäri ollut valelääkäri?käypä ihan kettuilun vuoksi kysymässä häneltä?ei tuollaisia mulkkuja tarvise sietää!!Ärsyttävää :(
        Onnea sinulle,yksityisellä saat varmasti ystävällistä ja asiallista palvelua.

        Lääkäri oli vanhempi naislääkäri. Valitti vaan kun kaikki komplikaatiot tulevat sitten heidän hoidettavaksi. No, jos vaikka yksityisen gyne olisi hieman asiakasystävällisempi. Aion joka tapauksessa saada asian eteenpäin.


      • 70h
        70h kirjoitti:

        Lääkäri oli vanhempi naislääkäri. Valitti vaan kun kaikki komplikaatiot tulevat sitten heidän hoidettavaksi. No, jos vaikka yksityisen gyne olisi hieman asiakasystävällisempi. Aion joka tapauksessa saada asian eteenpäin.

        Yksityiseltä lääkäriltä sain lähetteen. Plastiikkakirurgihan sen päätöksen lopulta tekee mutta onpahan asiassa päästy taas askel eteenpäin.

        Kuinka kauan teiltä on kestänyt lähetteen saamisesta plastiikkakirurgin juttusille pääsyyn?


      • 37v/80G
        70h kirjoitti:

        Yksityiseltä lääkäriltä sain lähetteen. Plastiikkakirurgihan sen päätöksen lopulta tekee mutta onpahan asiassa päästy taas askel eteenpäin.

        Kuinka kauan teiltä on kestänyt lähetteen saamisesta plastiikkakirurgin juttusille pääsyyn?

        Omasta kokemuksestani viisastuneena neuvoisin, että älä luota siihen, että lähete on mennyt perille yksityiseltä julkiselle. Soita ja varmista, että näin on. Itselläni kävi niin, että kävin toukokuussa 2009 yksityisellä ja tekivät sieltä lähetteen Töölöön. Lokakuussa 2009 aloin sitten kysellä lähetteen perään kun ei mitään ollut kuulunut . Lähetettä ei löytynyt. Yksityinen sairaala syytti Töölöä ja Töölössä pidettiin erittäin epätodennäköisenä, että lähete olisi päässyt heillä hukkumaan jos sellainen on vain tullut. Itse olen lähes varma, että ko. yksityisen sairaalan sihteerikkö mokasi homman mutta asialle ei voinut kuitenkaan tehdä muuta kuin, että yksityisestä sairaalasta lähetettiin uusi lähete. Tätä lähetettä osasinkin sitten valvoa heti alusta pitäen ja nyt olen sitten viimein (20 vuoden odotuksen jälkeen!!!) jonossa. Ennen kesää pitäisi päästä leikkaukseen.


      • Ottaa päähän!
        70h kirjoitti:

        Minkälainen vastaanotto teillä on ollut terveyskeskuksessa, kun olette menneet juttelemaan rintojen pienennyksestä? Minä kävin muutama viikko takaperin ja lääkäri oli sitä mieltä, ettei minulla ole mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle. Hänen mukaan pienennykseen pääsee vain ortopedilla ja fysioterapiassa käyneet valtavan suuret rinnat omaavat. Omat rintani ovat 70h, raskaat ja erittäin epäsuhtaiset muuhun vartalooni verrattuna (bmi 22). Ikää minulla päälle 30 ja lapset tehty. Hienosti lääkäri pystyi rintojen koon katsomaan löysän puseron läpi. ;D Ei siis mittaillut mitään vaan suoraan sanoi, ettei lähetettä tule kirjoittamaan. Nyt olen menossa yksityiselle gynekologille juttelemaan ja kysymään lähetettä.

        Tulin juuri terv.keskuksesta jossa kandi otti minut vastaan. Totesi rintojen olevan raskaat (rintaliivit päällä) ja sanoi että kivut todennäköisesti johtuvat suurista rinnoista. Ei silti laittanut lähetettä plastiikkakirurgin arvioon. Sain taas kipulääkereseptin kouraan. Olen käynyt omt-fysioterapiassa yms. eikä riittävää apua. Lääkäri ehdotti ostamaan hyvät liivit, no helkkari, mitään muita en ole käyttänytkään kuin hyviä liivejä!! Mistään halpahallista ei näille rinnoille liivejä löydy!! Syy siis löytyi, mutta lähetettä ei irronnut. Eikä myöskään uskonut, kun sanoin etten lapsia enää tee, olen 33-vuotias, enköhän minä tiedä senkin paremmin. Myös komplikaatioihin vetosi, nekin on tiedossa.
        Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö varata aika yksityiselle, jos saisi lähetteen?? Olen joutunut luopumaan rakkaasta ratsastuksesta kokonaan.. harmittaa kovasti.


      • Flammable08
        Ottaa päähän! kirjoitti:

        Tulin juuri terv.keskuksesta jossa kandi otti minut vastaan. Totesi rintojen olevan raskaat (rintaliivit päällä) ja sanoi että kivut todennäköisesti johtuvat suurista rinnoista. Ei silti laittanut lähetettä plastiikkakirurgin arvioon. Sain taas kipulääkereseptin kouraan. Olen käynyt omt-fysioterapiassa yms. eikä riittävää apua. Lääkäri ehdotti ostamaan hyvät liivit, no helkkari, mitään muita en ole käyttänytkään kuin hyviä liivejä!! Mistään halpahallista ei näille rinnoille liivejä löydy!! Syy siis löytyi, mutta lähetettä ei irronnut. Eikä myöskään uskonut, kun sanoin etten lapsia enää tee, olen 33-vuotias, enköhän minä tiedä senkin paremmin. Myös komplikaatioihin vetosi, nekin on tiedossa.
        Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö varata aika yksityiselle, jos saisi lähetteen?? Olen joutunut luopumaan rakkaasta ratsastuksesta kokonaan.. harmittaa kovasti.

        Voisit yrittää uudemman kerran, mutta toisaalta, ehkä käyttölainakin voisi olla paikallaan? Itse ajattelin asiaa sijoituksena itseeni ja tulevaisuuteeni, ja säästin rahat kasaan. En minäkään rikas ole, mutta opiskelijana säästin kesätyörahat ja menin leikkaukseen. Suomessa rintojen pienennyksen taitaa saada halvimmallaan Jyväskylässä. Monien pääkaupunkiseudun klinikoiden hinnoissa on turhan huikeasti ilmaa, itse en mitään kymppitonnia olisi leikkauksesta maksanut.


      • Sayonara
        Flammable08 kirjoitti:

        Voisit yrittää uudemman kerran, mutta toisaalta, ehkä käyttölainakin voisi olla paikallaan? Itse ajattelin asiaa sijoituksena itseeni ja tulevaisuuteeni, ja säästin rahat kasaan. En minäkään rikas ole, mutta opiskelijana säästin kesätyörahat ja menin leikkaukseen. Suomessa rintojen pienennyksen taitaa saada halvimmallaan Jyväskylässä. Monien pääkaupunkiseudun klinikoiden hinnoissa on turhan huikeasti ilmaa, itse en mitään kymppitonnia olisi leikkauksesta maksanut.

        En leikkaukseen päässyt.... Ei ole muka täyttäviä kriteerejä.... Ottaa todella paljon päähän!!!
        Onko kenelläkään kokemusta binderipaidoista?? Pienentävätkö miten rintoja??
        hmmm.... (ahdistus vain jatkuu/pahenee) tuntuu vain aika turhalta eläää.... : //
        toivoisin taas neuvoja.


      • Nuori itsekin
        Sayonara kirjoitti:

        En leikkaukseen päässyt.... Ei ole muka täyttäviä kriteerejä.... Ottaa todella paljon päähän!!!
        Onko kenelläkään kokemusta binderipaidoista?? Pienentävätkö miten rintoja??
        hmmm.... (ahdistus vain jatkuu/pahenee) tuntuu vain aika turhalta eläää.... : //
        toivoisin taas neuvoja.

        No voi että, siinä päätöksessä on kyllä varmaan juuri sun nuori ikä painanut aika paljon. Itsekin kärsin, siis todellakin kärsin samassa tilanteessa ja samassa iässä. Jotenkin sitä sai kuitenkin oikeanlaisilla liiveillä ja vaatteilla tsempattua yli kaksikymppiseksi, silloin pystyin maksamaan leikkauksen omasta pussistani ja halusin toisaalta myös odottaa että nuoruusvuosiin liittyvä rintojen kasvu pysähtyy.

        Mä en ole noista paidoista kuullutkaan... Onhan sitä tosiaan myös naisia jotka myös sitovat rintansa, siinä taitaa olla enemmän kyse identiteetin kanssa "pelaamisesta" kuin rintojen tukemisesta mukavaan asentoon.

        Edelleen ehdottaisin sua juttelemaan vaikka terveydenhoitajan kanssa, jos häneltä saisi tukea asiaan. Tai voisit jutella vanhempien kanssa, olisiko heidän piikkiin mahdollista edes päästä yksityiselle kirurgille arviointiin. Itsevarmuutta ja käyttömukavuutta saa myös, kun menee oikeaan liivikauppaa, kertoo alan ammattilaiselle mitä liiveiltä haluaa ja antaa hänen auttaa mittaamisessa ja sovituksessa. Kunnon liivit maksavat, mutta ne ovat kyllä hintansa arvoisia!

        Tsemppiä siis ja koita muistaa ajatella kaikkia mukavia ja arkipäiväisiä asioita, äläkä anna tämän asian vaivata liikaa! :)


      • kaikkinimetvarattujj
        Nuori itsekin kirjoitti:

        No voi että, siinä päätöksessä on kyllä varmaan juuri sun nuori ikä painanut aika paljon. Itsekin kärsin, siis todellakin kärsin samassa tilanteessa ja samassa iässä. Jotenkin sitä sai kuitenkin oikeanlaisilla liiveillä ja vaatteilla tsempattua yli kaksikymppiseksi, silloin pystyin maksamaan leikkauksen omasta pussistani ja halusin toisaalta myös odottaa että nuoruusvuosiin liittyvä rintojen kasvu pysähtyy.

        Mä en ole noista paidoista kuullutkaan... Onhan sitä tosiaan myös naisia jotka myös sitovat rintansa, siinä taitaa olla enemmän kyse identiteetin kanssa "pelaamisesta" kuin rintojen tukemisesta mukavaan asentoon.

        Edelleen ehdottaisin sua juttelemaan vaikka terveydenhoitajan kanssa, jos häneltä saisi tukea asiaan. Tai voisit jutella vanhempien kanssa, olisiko heidän piikkiin mahdollista edes päästä yksityiselle kirurgille arviointiin. Itsevarmuutta ja käyttömukavuutta saa myös, kun menee oikeaan liivikauppaa, kertoo alan ammattilaiselle mitä liiveiltä haluaa ja antaa hänen auttaa mittaamisessa ja sovituksessa. Kunnon liivit maksavat, mutta ne ovat kyllä hintansa arvoisia!

        Tsemppiä siis ja koita muistaa ajatella kaikkia mukavia ja arkipäiväisiä asioita, äläkä anna tämän asian vaivata liikaa! :)

        kopsasin toisesta keskustelusta tarinani kun siihen ei tullu vastauksia..

        Olen nyt selannu läpi varmaan kaiken internet-annin aiheesta pienennysleikkaus ja tää näyttäis olevan paikka jossa keskustellaan siihen tahtiin et vastauksiakin voisi saada.. Kävin tänään parissakin paikkaa ostamassa uusia liivejä ja entinen 65D-kuppi ei enää ollutkaan toimiva, nykyseksi kooksi povattiin eetä tai jopa äffää (jota olettasin olevan mahdoton saada ympäryksellä 65?). Oon pari vuotta harkinnu pienennystä, mutta nyt koen sen varsinkin sosiaalisten paineiden alla ajakohtaseksi. osaatteko kertoa, onko näin "pienillä" tisseillä mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle leikkaukseen? oon vaan 150 cm pitkä ja bout 45 kilonen, vaikuttaako tälläset mitat millään lailla?


      • Trine2010
        kaikkinimetvarattujj kirjoitti:

        kopsasin toisesta keskustelusta tarinani kun siihen ei tullu vastauksia..

        Olen nyt selannu läpi varmaan kaiken internet-annin aiheesta pienennysleikkaus ja tää näyttäis olevan paikka jossa keskustellaan siihen tahtiin et vastauksiakin voisi saada.. Kävin tänään parissakin paikkaa ostamassa uusia liivejä ja entinen 65D-kuppi ei enää ollutkaan toimiva, nykyseksi kooksi povattiin eetä tai jopa äffää (jota olettasin olevan mahdoton saada ympäryksellä 65?). Oon pari vuotta harkinnu pienennystä, mutta nyt koen sen varsinkin sosiaalisten paineiden alla ajakohtaseksi. osaatteko kertoa, onko näin "pienillä" tisseillä mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle leikkaukseen? oon vaan 150 cm pitkä ja bout 45 kilonen, vaikuttaako tälläset mitat millään lailla?

        Moi!
        Juu ei tule oikein enää vastattua noihin uusiin keskustelunaloituksiin, kun näistä hieman vanhemmistakin löytyy roppakaupalla kokemuksia ja tarinoita, tiedoksi sitä en uskaltaisi väittää :)

        Tässä vanhempi keskustelu, jonka lopusta löytyy noita kriteerejä, joilla leikkauksen tarve määritellään.
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8780552

        Sä olet kovin pieni, eli luulisi sen vaikuttavan leikkauspäätökseen. Itse olen sinua yli 20cm pidempi eikä ne vanhat rinnat sopineet kyllä minunkaan figuuriin. Kai jostain todella hyvästä rintaliivikaupasta voi saada 65f kokoa ja isompaakin, mutta haasteelliselta etsinnältä kuulostaa :). Ja varmaan rinnoista on aiheutunut fyysistä haitaa? Vai mihin viittaat sosiaalisilla paineilla(tai siis tuttulta kyllä kuulostaa, mutta onko se "ainoa" syy)? Leikkaus ja arvet tuovat myös omia haasteitaan ja siihen on hyvä varautua etukäteen. Julkisella kun käsittääkseni leikkaukseen lähdetään juuri fyysisten vaivojen takia...

        Toivottavasti osasin jotenkin auttaa, mutta toisaalta on paras kysyä lääkäriltä lähetettä plastiikkakirurgille. Sieltä saa sitten aitoa tietoa ja asiat lähtevät rullaamaan :).


      • Ottaa päähän!
        Flammable08 kirjoitti:

        Voisit yrittää uudemman kerran, mutta toisaalta, ehkä käyttölainakin voisi olla paikallaan? Itse ajattelin asiaa sijoituksena itseeni ja tulevaisuuteeni, ja säästin rahat kasaan. En minäkään rikas ole, mutta opiskelijana säästin kesätyörahat ja menin leikkaukseen. Suomessa rintojen pienennyksen taitaa saada halvimmallaan Jyväskylässä. Monien pääkaupunkiseudun klinikoiden hinnoissa on turhan huikeasti ilmaa, itse en mitään kymppitonnia olisi leikkauksesta maksanut.

        Kävin eilen yksityisellä plastiikkakirurgilla, joka leikkaa päivätyönään julkisella puolella. Olen hänen käsityksen mukaan "rajatapaus", aiemmin olisin heittämällä mennyt läpi kriteereistä, mutta nyt ovat kovasti tukentaneet leikkaukseen pääsemistä. Laittoi kyllä lähetteen Töölöön. Varoitti vielä, että puolen vuoden sisällä tulee lisää tiukennuksia laman vuoksi.

        Nähtäväksi jää..


      • HG
        Ottaa päähän! kirjoitti:

        Kävin eilen yksityisellä plastiikkakirurgilla, joka leikkaa päivätyönään julkisella puolella. Olen hänen käsityksen mukaan "rajatapaus", aiemmin olisin heittämällä mennyt läpi kriteereistä, mutta nyt ovat kovasti tukentaneet leikkaukseen pääsemistä. Laittoi kyllä lähetteen Töölöön. Varoitti vielä, että puolen vuoden sisällä tulee lisää tiukennuksia laman vuoksi.

        Nähtäväksi jää..

        Heipsan!

        Kävin itse joulukuussa 2009 Töölön sairaalassa rintojen pienennyksesä ja olen päätökseeni todella
        tyytyväinen. Aiemmin rintani lähtivät kainalosta asti ja olivat todella raskaat. Jopa rinnan alusmitta pienentyi leikkauksen myötä (poistivat ylimääräisen rasvan kainaloista). Entinen alusmitta n. 84 ja nyt 81,5cm. Rinnan päältä liivit päällä ennen 104 cm ja nyt 94 cm! Ihan mieletön ero. Olen 175 cm pitkä, painoa n. 85 kaulakuoppamitta oli 31,5cm. Ikää on 29 vuotta (ei lapsia) ja omt-fyssarilla kävin 3 vuotta. minulla ei ollut mitään ongelmia päästä leikkaukseen julkiselle puollelle. Sekä työterveyslääkäri että Töölön plastikkakirurgi kirjoittivat suoraan lähetteen jonoon. Minulla aukesi pinnallinen haava toisen rinnan risteyskohtaan n. 4 vkoa leikkauksen jälkeen. Vaiva oli todella epämiellyttävä, mutta ei kivulias tms. En kadu päivääkään leikkaukseen menoa. Ennen yläosani oli kokoa 44-46, nyt menee heittämällä 40. Suosittelen leikkausta lämpimästi kivuista kärsiville.


      • Leikkaukseen aikova
        HG kirjoitti:

        Heipsan!

        Kävin itse joulukuussa 2009 Töölön sairaalassa rintojen pienennyksesä ja olen päätökseeni todella
        tyytyväinen. Aiemmin rintani lähtivät kainalosta asti ja olivat todella raskaat. Jopa rinnan alusmitta pienentyi leikkauksen myötä (poistivat ylimääräisen rasvan kainaloista). Entinen alusmitta n. 84 ja nyt 81,5cm. Rinnan päältä liivit päällä ennen 104 cm ja nyt 94 cm! Ihan mieletön ero. Olen 175 cm pitkä, painoa n. 85 kaulakuoppamitta oli 31,5cm. Ikää on 29 vuotta (ei lapsia) ja omt-fyssarilla kävin 3 vuotta. minulla ei ollut mitään ongelmia päästä leikkaukseen julkiselle puollelle. Sekä työterveyslääkäri että Töölön plastikkakirurgi kirjoittivat suoraan lähetteen jonoon. Minulla aukesi pinnallinen haava toisen rinnan risteyskohtaan n. 4 vkoa leikkauksen jälkeen. Vaiva oli todella epämiellyttävä, mutta ei kivulias tms. En kadu päivääkään leikkaukseen menoa. Ennen yläosani oli kokoa 44-46, nyt menee heittämällä 40. Suosittelen leikkausta lämpimästi kivuista kärsiville.

        Elikkä olen tosiaan muutaman vuoden jo harkinnut pienennys leikkausta, juuri noiden hartia-, niska-, pääkipujen ym. takia. Ja henkisiäkin ongelmia on näiden roikkuvien, kipeiden ja myös kainaloista alkavien rintojen takia ollut. Viimeaikoina on myös ollut tietynlaista hengittämis vaikeutta, kun tuntuu etteivät keuhkot pysty laajenemaan tarpeeksi. Vaikka olen laihtunutkin niin eivät nämä tästä mihinkään ole pienentyneet, roikkuvat vain enemmän.

        Osaisiko joku suositella hyvää plastiikkakirurkista sairaalaa jossa kannattaisi leikkaus tehdä? Olen itse miettinyt Siluettia? Onko jollain kyseisestä tai vastaavasta paikasta tietoa? Ja tietääkö kukaan mistä netistä löytyisi ennen ja jälkeen kuvia rintojen muodosta ja arvista?


      • Janttu
        Leikkaukseen aikova kirjoitti:

        Elikkä olen tosiaan muutaman vuoden jo harkinnut pienennys leikkausta, juuri noiden hartia-, niska-, pääkipujen ym. takia. Ja henkisiäkin ongelmia on näiden roikkuvien, kipeiden ja myös kainaloista alkavien rintojen takia ollut. Viimeaikoina on myös ollut tietynlaista hengittämis vaikeutta, kun tuntuu etteivät keuhkot pysty laajenemaan tarpeeksi. Vaikka olen laihtunutkin niin eivät nämä tästä mihinkään ole pienentyneet, roikkuvat vain enemmän.

        Osaisiko joku suositella hyvää plastiikkakirurkista sairaalaa jossa kannattaisi leikkaus tehdä? Olen itse miettinyt Siluettia? Onko jollain kyseisestä tai vastaavasta paikasta tietoa? Ja tietääkö kukaan mistä netistä löytyisi ennen ja jälkeen kuvia rintojen muodosta ja arvista?

        jos haluat yksityiselle, niin Siluetti on varmaan hyvä. Itse odotan tässä aikaa julkiselle puolelle. Alkuviikosta oli vihdoin aika plastiikkakirurgille ja hän laittoi minut leikkausjonoon ilman enempää miettimättä ja olen ikionnellinen. :)

        Netistä löytyy aika hyvin kuvia, googlaa vian rintojen pienennys tai brest reduction ja kun hiukan käyt sivuja läpi niin löydät aika paljon kuvia.


      • ragni
        Janttu kirjoitti:

        jos haluat yksityiselle, niin Siluetti on varmaan hyvä. Itse odotan tässä aikaa julkiselle puolelle. Alkuviikosta oli vihdoin aika plastiikkakirurgille ja hän laittoi minut leikkausjonoon ilman enempää miettimättä ja olen ikionnellinen. :)

        Netistä löytyy aika hyvin kuvia, googlaa vian rintojen pienennys tai brest reduction ja kun hiukan käyt sivuja läpi niin löydät aika paljon kuvia.

        minut leikattiin 30 vuotta sitten ja jälleen nyt uudestaan olen 63 vuotias leikkaus jouduttiin uusimaan samana päivänä toisen rinnan turvottua nyt olen kärsinyt 5 viikkoa isot rasvapussit kainaloiden alla ei tiedä miten etes nukkuis en silloin eka kerralla ollut päivääkään pois töistä mutta nyt ainakin vielä tuntuu että selviääkö tästä ollenkaan en tekisi tätä temppua jos saisin viisi viikkoa taaksepäin multa otettiin 1 kilo yhteensä nyt jotka oli tulleet painonnousun takia tässä 30 vuodessa olen kyllä tosi kipeä täällä kun koko ajan kehutaan niin sillä kirjoitan että ei tämä niin lystiä ole jokaisella ja kuulin sairaalassa että jopa 30 prosenttia on uusinta leikkauksia ei kaikki ale aina niin varmaa ja minä olin yksi epäonnen lapsi onko jollekulle toiselle sattunut samaa


      • tisutäti
        ragni kirjoitti:

        minut leikattiin 30 vuotta sitten ja jälleen nyt uudestaan olen 63 vuotias leikkaus jouduttiin uusimaan samana päivänä toisen rinnan turvottua nyt olen kärsinyt 5 viikkoa isot rasvapussit kainaloiden alla ei tiedä miten etes nukkuis en silloin eka kerralla ollut päivääkään pois töistä mutta nyt ainakin vielä tuntuu että selviääkö tästä ollenkaan en tekisi tätä temppua jos saisin viisi viikkoa taaksepäin multa otettiin 1 kilo yhteensä nyt jotka oli tulleet painonnousun takia tässä 30 vuodessa olen kyllä tosi kipeä täällä kun koko ajan kehutaan niin sillä kirjoitan että ei tämä niin lystiä ole jokaisella ja kuulin sairaalassa että jopa 30 prosenttia on uusinta leikkauksia ei kaikki ale aina niin varmaa ja minä olin yksi epäonnen lapsi onko jollekulle toiselle sattunut samaa

        Heippa! Olen itsekin harkinnut rintojenpienennystä jo jonkin aikaa. Olen vasta 19vuotias, mutta rintani saavat minut toisinaan hulluuden partaalle. Vaatteet eivät istu, niskat jumissa, selkä särkee, rintsikat maksavat omaisuuksia puhumattakaan muiden "ns. hauskoista kommenteista". Rinnat ovat tällä hetkellä kokoa 65i ja kasvu vain tuntuu jatkuvan edelleen. Ne ovat aina olleet isot, ala-asteelta lähtien jo mutta tämä menee jo liiallisuuksiin! Kohta ei löydy enää mistään sopivia rintsikoita pitämään näitä lolloja kurissa :D Olen muuten melko normaalikokoinen (167cm/56kg) joten ei voi ylipainosta johtua. Liikunnastakaan ei ole pahemmin ollut hyötyä.

        Ongelmana on raha. Ja nuori ikä. Mehiläisen sivuilla sanotaan ettei leikkaus estä imettämistä mutta toisilla näyttää olevan huonoja kokemuksia sen suhteen. Rahakysymys on varmaan aika yleinen päänvaiva. Haluaisin tietää olevani hyvissä käsissä kun menen leikkaukseen. Onko yksityisellä ja julkisella puolella suuria eroja? Entä onko lähetteen saaminen tiukassa nyt laman aikana? Minulla on työterveyslääkäri mehiläisessä niin onko mahdollista että edes osa kustannuksista menisi työpaikan piikkiin? Kuulostaa aikaa kaukaa haetulta mutta toivossa on hyvä elää :) Ja kuinka kauan leikkauksesta kestää toipua (sairasloman pituus/kokonaan tervehtyminen)?

        Kiitos etukäteen jos joku jaksaa vastata! Olisi kiva päästä joskus vielä rannallekin :)


      • Nätit, 49-v
        tisutäti kirjoitti:

        Heippa! Olen itsekin harkinnut rintojenpienennystä jo jonkin aikaa. Olen vasta 19vuotias, mutta rintani saavat minut toisinaan hulluuden partaalle. Vaatteet eivät istu, niskat jumissa, selkä särkee, rintsikat maksavat omaisuuksia puhumattakaan muiden "ns. hauskoista kommenteista". Rinnat ovat tällä hetkellä kokoa 65i ja kasvu vain tuntuu jatkuvan edelleen. Ne ovat aina olleet isot, ala-asteelta lähtien jo mutta tämä menee jo liiallisuuksiin! Kohta ei löydy enää mistään sopivia rintsikoita pitämään näitä lolloja kurissa :D Olen muuten melko normaalikokoinen (167cm/56kg) joten ei voi ylipainosta johtua. Liikunnastakaan ei ole pahemmin ollut hyötyä.

        Ongelmana on raha. Ja nuori ikä. Mehiläisen sivuilla sanotaan ettei leikkaus estä imettämistä mutta toisilla näyttää olevan huonoja kokemuksia sen suhteen. Rahakysymys on varmaan aika yleinen päänvaiva. Haluaisin tietää olevani hyvissä käsissä kun menen leikkaukseen. Onko yksityisellä ja julkisella puolella suuria eroja? Entä onko lähetteen saaminen tiukassa nyt laman aikana? Minulla on työterveyslääkäri mehiläisessä niin onko mahdollista että edes osa kustannuksista menisi työpaikan piikkiin? Kuulostaa aikaa kaukaa haetulta mutta toivossa on hyvä elää :) Ja kuinka kauan leikkauksesta kestää toipua (sairasloman pituus/kokonaan tervehtyminen)?

        Kiitos etukäteen jos joku jaksaa vastata! Olisi kiva päästä joskus vielä rannallekin :)

        Luulisin, että pääset kunnalliseen, aika isothan nuo on...
        Käsittääkseni useassa paikassa yksityisellä ja julkisella puolella leikkaavat kirurgit on samoja, hehän työskentelevät molemmilla puolilla. Eli työterveyden kautta lähetettä kirurgin arviointiin, siitä se lähtee. Näitä leikkauksia tekee plastiikkakirurgit, kysele rohkeasti ja avoimesti, lama ei ole hoitotakuulle esteenä. Eli jos täytät terveydelliset kriteerit, sen lääkäri päättää, asia lähtee etenemään. Siinä jää vielä aikaa pohtia, eihän se vielä ole leikkaussaliin menoa. Kysy lääkärin mielipidettä, vaikka kahdeltakin.
        Minut leikattiin 15.2., toipuminen vauhdissa, olo tyttömäinen


      • breast
        Nätit, 49-v kirjoitti:

        Luulisin, että pääset kunnalliseen, aika isothan nuo on...
        Käsittääkseni useassa paikassa yksityisellä ja julkisella puolella leikkaavat kirurgit on samoja, hehän työskentelevät molemmilla puolilla. Eli työterveyden kautta lähetettä kirurgin arviointiin, siitä se lähtee. Näitä leikkauksia tekee plastiikkakirurgit, kysele rohkeasti ja avoimesti, lama ei ole hoitotakuulle esteenä. Eli jos täytät terveydelliset kriteerit, sen lääkäri päättää, asia lähtee etenemään. Siinä jää vielä aikaa pohtia, eihän se vielä ole leikkaussaliin menoa. Kysy lääkärin mielipidettä, vaikka kahdeltakin.
        Minut leikattiin 15.2., toipuminen vauhdissa, olo tyttömäinen

        Hei sinä joka on leikattu 15.2., miten haavasi ovat alkaneet paranemaan? Minut leikattiin 16.2. ja vielä päivittäin haavoista tulee pientä vuotoa, ei niinkään kudosnesteen tapaista vaan kellertävää vuotoa, se tosin ei tuoksahda joten en ole huolissani... en tiedä, ehkä pitäisi?
        Vieläkö sinulla on haavateipit paikallaan? Ja tikit, onko sinulla kaikki sulavia vai pistettiinkö myös ihon päälle joita on sitten otettu pois? Itselleni pistettiin vain sulavia, jotenkin olisin odottanut että edes nännin ympärille olisi laitettu päällimmäiseksi niitä pois otettavia. Minä olen pitänyt edelleen haavateippejä paikallaan, kerran tosin vaihtanut tuonne rinnan alle uudet. Mitään välitarkastusta minulla ei ole, saati lopputarkastusta... outoa mielestäni... Ja leikkaava lääkärikin oli erikoistuva lääkäri vaikka annettiin ymmärtää että minut leikkaa jo valmis plastiikkakirurgi.. tiedä sitten johtuuko siitä vai mistä mutta rintojani piti myös kaventaa, ne kun alkavat jo tuolta kainalosta mutta ei ole kavennettu, pienennetty vain. Ja kun julkisella tehtiin niin tuskin sitä tekevät myöhemminkään.. =(


      • ¨¨¨¨
        tisutäti kirjoitti:

        Heippa! Olen itsekin harkinnut rintojenpienennystä jo jonkin aikaa. Olen vasta 19vuotias, mutta rintani saavat minut toisinaan hulluuden partaalle. Vaatteet eivät istu, niskat jumissa, selkä särkee, rintsikat maksavat omaisuuksia puhumattakaan muiden "ns. hauskoista kommenteista". Rinnat ovat tällä hetkellä kokoa 65i ja kasvu vain tuntuu jatkuvan edelleen. Ne ovat aina olleet isot, ala-asteelta lähtien jo mutta tämä menee jo liiallisuuksiin! Kohta ei löydy enää mistään sopivia rintsikoita pitämään näitä lolloja kurissa :D Olen muuten melko normaalikokoinen (167cm/56kg) joten ei voi ylipainosta johtua. Liikunnastakaan ei ole pahemmin ollut hyötyä.

        Ongelmana on raha. Ja nuori ikä. Mehiläisen sivuilla sanotaan ettei leikkaus estä imettämistä mutta toisilla näyttää olevan huonoja kokemuksia sen suhteen. Rahakysymys on varmaan aika yleinen päänvaiva. Haluaisin tietää olevani hyvissä käsissä kun menen leikkaukseen. Onko yksityisellä ja julkisella puolella suuria eroja? Entä onko lähetteen saaminen tiukassa nyt laman aikana? Minulla on työterveyslääkäri mehiläisessä niin onko mahdollista että edes osa kustannuksista menisi työpaikan piikkiin? Kuulostaa aikaa kaukaa haetulta mutta toivossa on hyvä elää :) Ja kuinka kauan leikkauksesta kestää toipua (sairasloman pituus/kokonaan tervehtyminen)?

        Kiitos etukäteen jos joku jaksaa vastata! Olisi kiva päästä joskus vielä rannallekin :)

        Ihan kaikkea näillä palstoilla kirjoitettua ei hyödytä uskoa. Käy konsultaatiossa yksiyisellä ja kysele siellä leikkausten eroista, on sen arvoista ja kun olet vielä noin nuorikin.


      • tisutäti
        ¨¨¨¨ kirjoitti:

        Ihan kaikkea näillä palstoilla kirjoitettua ei hyödytä uskoa. Käy konsultaatiossa yksiyisellä ja kysele siellä leikkausten eroista, on sen arvoista ja kun olet vielä noin nuorikin.

        Kiitos molemmille neuvoista! Ei kai tässä muu auta kun varata aika lääkärille ja mennä kyselemään asiasta. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin :)


      • mimmunen
        tisutäti kirjoitti:

        Heippa! Olen itsekin harkinnut rintojenpienennystä jo jonkin aikaa. Olen vasta 19vuotias, mutta rintani saavat minut toisinaan hulluuden partaalle. Vaatteet eivät istu, niskat jumissa, selkä särkee, rintsikat maksavat omaisuuksia puhumattakaan muiden "ns. hauskoista kommenteista". Rinnat ovat tällä hetkellä kokoa 65i ja kasvu vain tuntuu jatkuvan edelleen. Ne ovat aina olleet isot, ala-asteelta lähtien jo mutta tämä menee jo liiallisuuksiin! Kohta ei löydy enää mistään sopivia rintsikoita pitämään näitä lolloja kurissa :D Olen muuten melko normaalikokoinen (167cm/56kg) joten ei voi ylipainosta johtua. Liikunnastakaan ei ole pahemmin ollut hyötyä.

        Ongelmana on raha. Ja nuori ikä. Mehiläisen sivuilla sanotaan ettei leikkaus estä imettämistä mutta toisilla näyttää olevan huonoja kokemuksia sen suhteen. Rahakysymys on varmaan aika yleinen päänvaiva. Haluaisin tietää olevani hyvissä käsissä kun menen leikkaukseen. Onko yksityisellä ja julkisella puolella suuria eroja? Entä onko lähetteen saaminen tiukassa nyt laman aikana? Minulla on työterveyslääkäri mehiläisessä niin onko mahdollista että edes osa kustannuksista menisi työpaikan piikkiin? Kuulostaa aikaa kaukaa haetulta mutta toivossa on hyvä elää :) Ja kuinka kauan leikkauksesta kestää toipua (sairasloman pituus/kokonaan tervehtyminen)?

        Kiitos etukäteen jos joku jaksaa vastata! Olisi kiva päästä joskus vielä rannallekin :)

        Uskon että julkiselle puolelle pääset jo noilla tiedoilla. Itseni leikattiin n. vuosi sitten, 169,5cm/60kg ja 75H.Ja ikää oli silloin se 20v. Kaulan kuopasta nänniin oli matkaa muistaakseni 31cm ja toisessa rinnassa 33cm, selkäkivut olivat pitkä aikaiset ja monet lääkärikäynnit sen todistivatkin. Pääsin oman lääkärin kautta sitten julkisenpuolen kirurgin puheille (hän teki vuoro viikoin leikkauksia julkisella että yksityisellä, joten tiesin olevani varmoissa ja osaavissa käsissä). Pääsin jonottamaan lokakuussa 2008. Soittelin tammikuussa keskussairaalaan jototuspaikkaani ja se auttoi koska minulle heti varattiin ajat mammoon ja muutaman viikon päästä sain jo leikkaus ajan, joka oli maaliskuu 2009. Ikäni vuoksi kirurgin piti useaan otteeseen tarkistaa että olen varma leikkaukseta, ja todellakin olin, elämäni on kohentunut hullusti sen jälkeen!

        Itse en imettämistä paljoa loppupeleissä ajatellut, maitoja on purkissakin :D Eihän ne kaikkialla maailmassa edes imetä ja terveitä lapsia löytyy, joten ajattelin ettei se niin justiinsa. Kuhan tunto nänneihin palaa. Ja palasikin, erittäin hyvin :D

        Leikkaus maksoi kaikkineen minulle jonkun 200e. Leikkaus ja yksi yö sairaalassa 60e, muutamat lääkärikäynnit aina sen 13e-26e per käynti ja uudet urheiluliivit 40e paranemisvaiheeseen. Toimintaterapeutilla käynti arpienhoitoa varten oli ilmaista kun oli julkisenpuolen leikkaus. Ja kun sulavat tikit eivät tahtoneet kaikki itsestään sulaa, niin hoitajakäynnit terveyskeskuksella tarvikkeineen myös ilmaiset.

        En usko että saat kustannuksia työpaikan piikkiin milläänlailla, enemmänkin vaan tuonne julkiselle pääset niin että kela maksaa..

        Itse sain saikkua 4 viikkoa, kun muistaa oikeasti ottaa rauhallisesti niin ei paikat repeä :D Ensimmäisinä päivinä kotona en taipunut edes hiuksiani pesemään, mieheni teki sen minulle, mutta puolentoista viikon päästä tuntui jo että hommat suijuisi, kuhan ei paljon kurkotellut tai painavia nostellut. Itselläni kuinkin suht fyysinentyö joten 4 viikkoa sitten lomailin, ja pari viikkoa tein töissä vaan kevyempiä juttuja vielä varmuuden vuoksi :)

        Näin minulla, tosiaan vuosi takana, viime kesänä sai jo vähä vähemmissä kuteissa kesällä mennä, mutta tänä keväänä on vielö kuntoiluprojekti tässä päällä niin ehkä voi jo bikinit kesällä laittaa :D


      • mimmunen
        mimmunen kirjoitti:

        Uskon että julkiselle puolelle pääset jo noilla tiedoilla. Itseni leikattiin n. vuosi sitten, 169,5cm/60kg ja 75H.Ja ikää oli silloin se 20v. Kaulan kuopasta nänniin oli matkaa muistaakseni 31cm ja toisessa rinnassa 33cm, selkäkivut olivat pitkä aikaiset ja monet lääkärikäynnit sen todistivatkin. Pääsin oman lääkärin kautta sitten julkisenpuolen kirurgin puheille (hän teki vuoro viikoin leikkauksia julkisella että yksityisellä, joten tiesin olevani varmoissa ja osaavissa käsissä). Pääsin jonottamaan lokakuussa 2008. Soittelin tammikuussa keskussairaalaan jototuspaikkaani ja se auttoi koska minulle heti varattiin ajat mammoon ja muutaman viikon päästä sain jo leikkaus ajan, joka oli maaliskuu 2009. Ikäni vuoksi kirurgin piti useaan otteeseen tarkistaa että olen varma leikkaukseta, ja todellakin olin, elämäni on kohentunut hullusti sen jälkeen!

        Itse en imettämistä paljoa loppupeleissä ajatellut, maitoja on purkissakin :D Eihän ne kaikkialla maailmassa edes imetä ja terveitä lapsia löytyy, joten ajattelin ettei se niin justiinsa. Kuhan tunto nänneihin palaa. Ja palasikin, erittäin hyvin :D

        Leikkaus maksoi kaikkineen minulle jonkun 200e. Leikkaus ja yksi yö sairaalassa 60e, muutamat lääkärikäynnit aina sen 13e-26e per käynti ja uudet urheiluliivit 40e paranemisvaiheeseen. Toimintaterapeutilla käynti arpienhoitoa varten oli ilmaista kun oli julkisenpuolen leikkaus. Ja kun sulavat tikit eivät tahtoneet kaikki itsestään sulaa, niin hoitajakäynnit terveyskeskuksella tarvikkeineen myös ilmaiset.

        En usko että saat kustannuksia työpaikan piikkiin milläänlailla, enemmänkin vaan tuonne julkiselle pääset niin että kela maksaa..

        Itse sain saikkua 4 viikkoa, kun muistaa oikeasti ottaa rauhallisesti niin ei paikat repeä :D Ensimmäisinä päivinä kotona en taipunut edes hiuksiani pesemään, mieheni teki sen minulle, mutta puolentoista viikon päästä tuntui jo että hommat suijuisi, kuhan ei paljon kurkotellut tai painavia nostellut. Itselläni kuinkin suht fyysinentyö joten 4 viikkoa sitten lomailin, ja pari viikkoa tein töissä vaan kevyempiä juttuja vielä varmuuden vuoksi :)

        Näin minulla, tosiaan vuosi takana, viime kesänä sai jo vähä vähemmissä kuteissa kesällä mennä, mutta tänä keväänä on vielö kuntoiluprojekti tässä päällä niin ehkä voi jo bikinit kesällä laittaa :D

        Niin ja minulta siis otettiin pois reilu 1500g yhteensä! Eli nyt on rinnat koossa D75, eivätkä tosiaan mitkään isot D-kupit ole :) Itsestäni nämä tuntuvat todella pieniltä vaikka mies sanookin että on juuri sopivasti rintaa jälellä :D Kroppaani ei kyllä pienmmät olisi sopineetkaan :)


      • Nätit, 49-v
        breast kirjoitti:

        Hei sinä joka on leikattu 15.2., miten haavasi ovat alkaneet paranemaan? Minut leikattiin 16.2. ja vielä päivittäin haavoista tulee pientä vuotoa, ei niinkään kudosnesteen tapaista vaan kellertävää vuotoa, se tosin ei tuoksahda joten en ole huolissani... en tiedä, ehkä pitäisi?
        Vieläkö sinulla on haavateipit paikallaan? Ja tikit, onko sinulla kaikki sulavia vai pistettiinkö myös ihon päälle joita on sitten otettu pois? Itselleni pistettiin vain sulavia, jotenkin olisin odottanut että edes nännin ympärille olisi laitettu päällimmäiseksi niitä pois otettavia. Minä olen pitänyt edelleen haavateippejä paikallaan, kerran tosin vaihtanut tuonne rinnan alle uudet. Mitään välitarkastusta minulla ei ole, saati lopputarkastusta... outoa mielestäni... Ja leikkaava lääkärikin oli erikoistuva lääkäri vaikka annettiin ymmärtää että minut leikkaa jo valmis plastiikkakirurgi.. tiedä sitten johtuuko siitä vai mistä mutta rintojani piti myös kaventaa, ne kun alkavat jo tuolta kainalosta mutta ei ole kavennettu, pienennetty vain. Ja kun julkisella tehtiin niin tuskin sitä tekevät myöhemminkään.. =(

        Moi vaan, hissuksiin paranee. Tai siis ok on muuten, oikeasta tuli kotona muutamia päiviä vähän kudosnestettä, nyt kahdessa kohdassa pienesti pinnallista mätää, en vielä ole ajatellut mennä näyttään. Tikin nyppäsin siit pois, ehkä alkaa parantua. Jos ei, tarttee käydä tarkastuttamassa.
        Sulavia tikkejä mulla, eilen aamulla otin teipit pois. Tikkejä tuntuu, on kuin pikkusiilit tossa rinnalla, luulen, että ajan kanssa sulavat, jos ei muutamiin päiviin, täytyy laittaa isäntä nyppiin ne pois.
        Kummallista, jos ei lopputarkastusta, mä sain ajan heti kotiin lähtiessä. kannattaisko kysäistä?
        Kainaloissa pienet löysät, saa nahdä pienenevätkö tosta, dreenien kohdat ehkä viä turvoksissa. Odotan, että kaikki varmasti saumat kiinni, palaan sitten uintiharrastukseen, jos vähän tois kiinteyttä. Kyllä me tästä, kesällä kevyesti. Toipumisia sulle !


      • tosi-isot
        mimmunen kirjoitti:

        Niin ja minulta siis otettiin pois reilu 1500g yhteensä! Eli nyt on rinnat koossa D75, eivätkä tosiaan mitkään isot D-kupit ole :) Itsestäni nämä tuntuvat todella pieniltä vaikka mies sanookin että on juuri sopivasti rintaa jälellä :D Kroppaani ei kyllä pienmmät olisi sopineetkaan :)

        Hei,

        Olen 163 cm 78kg painava nainen PK-seudulta. Olen muutaman vuoden miettinyt rintojen pienennystä. Mittasin että solisluusta nänniin on noin 30 cm. Mietin vaan että riittääkö se. Olen 27 vuotias lapseton eikä lapsia näillä näkymin välttämättä ole edes tulossa.

        Selkä- ja hartiakipuja on aina ollut jonkin verran mutta omaa tyhmyyttäni en ole niistä käynyt lääkärissä valittamassa vaan niellyt särkylääkkeitä ja käyttänyt yötä päivää urheilu-rintaliivejä.

        Ajatus pienemmistä rinnoista on ihastuttava, kaikki ne ihanat vaatteet ja rintaliivien ostamisen helppous. Päätetyöskentelykin helpottuisi!

        Toisaalta ajatus rintojen pienennyksestä on pelottava: mitä jos se lääkäri leikkaakin niistä ihan hirveät? Onhan noita kuvia netti pullollaan rinnoista joiden leikkaus on epäonnistunut.

        Olen menossa ensiviikolla työterveyslääkärille, voisinkohan pyytää häntä tekemään lähetteen vai täytyykä minun mennä jonnekkin muualle asian kanssa?


      • heli 17+7=?
        kaikkinimetvarattujj kirjoitti:

        kopsasin toisesta keskustelusta tarinani kun siihen ei tullu vastauksia..

        Olen nyt selannu läpi varmaan kaiken internet-annin aiheesta pienennysleikkaus ja tää näyttäis olevan paikka jossa keskustellaan siihen tahtiin et vastauksiakin voisi saada.. Kävin tänään parissakin paikkaa ostamassa uusia liivejä ja entinen 65D-kuppi ei enää ollutkaan toimiva, nykyseksi kooksi povattiin eetä tai jopa äffää (jota olettasin olevan mahdoton saada ympäryksellä 65?). Oon pari vuotta harkinnu pienennystä, mutta nyt koen sen varsinkin sosiaalisten paineiden alla ajakohtaseksi. osaatteko kertoa, onko näin "pienillä" tisseillä mitään mahdollisuuksia päästä julkiselle leikkaukseen? oon vaan 150 cm pitkä ja bout 45 kilonen, vaikuttaako tälläset mitat millään lailla?

        Moi!
        Katso netistä sellainen kuin Prima Donna. Siellä on varmaan 65 isolla kuppikoolla, erittäin hyvän mallisia kauniita tukevia liivejä. Tosin kalliita. Ehkä sieltä löytyy tieto onko paikkakunnallasi myymälää, jossa myydään primadonnaa.Erikoisliiviliikkeisiin on kuitenkin mentävä, tavallisissa kaupoissa ei ole erikoiskokoja
        Tilaa aika plastiikkakirurgille. Jos täytät tietyt kriteerit, pääse kunnallisen puolen jonoon leikkaukseen.


      • Sofia-82
        tosi-isot kirjoitti:

        Hei,

        Olen 163 cm 78kg painava nainen PK-seudulta. Olen muutaman vuoden miettinyt rintojen pienennystä. Mittasin että solisluusta nänniin on noin 30 cm. Mietin vaan että riittääkö se. Olen 27 vuotias lapseton eikä lapsia näillä näkymin välttämättä ole edes tulossa.

        Selkä- ja hartiakipuja on aina ollut jonkin verran mutta omaa tyhmyyttäni en ole niistä käynyt lääkärissä valittamassa vaan niellyt särkylääkkeitä ja käyttänyt yötä päivää urheilu-rintaliivejä.

        Ajatus pienemmistä rinnoista on ihastuttava, kaikki ne ihanat vaatteet ja rintaliivien ostamisen helppous. Päätetyöskentelykin helpottuisi!

        Toisaalta ajatus rintojen pienennyksestä on pelottava: mitä jos se lääkäri leikkaakin niistä ihan hirveät? Onhan noita kuvia netti pullollaan rinnoista joiden leikkaus on epäonnistunut.

        Olen menossa ensiviikolla työterveyslääkärille, voisinkohan pyytää häntä tekemään lähetteen vai täytyykä minun mennä jonnekkin muualle asian kanssa?

        Olen myös 27v. nainen ja kävin viime kuussa lääkärillä ja mulla oli solisluusta nänniin peräti 42cm! Sain siis kirurgille lähetteen ja huhtikuussa menen kirurgin juttusille ja hän arvioi,että leikkaako ym. Innoissani odottelen huhtikuuta :)
        Huomasin just,että oot varmaan käynyt siellä työpaikkalääkärillä,kun tuossa luki,että menet työpaikkalääkärille ensi viikolla..Miten meni? Saitko lähetteen? Toivottavasti :)


      • tosiisot
        Sofia-82 kirjoitti:

        Olen myös 27v. nainen ja kävin viime kuussa lääkärillä ja mulla oli solisluusta nänniin peräti 42cm! Sain siis kirurgille lähetteen ja huhtikuussa menen kirurgin juttusille ja hän arvioi,että leikkaako ym. Innoissani odottelen huhtikuuta :)
        Huomasin just,että oot varmaan käynyt siellä työpaikkalääkärillä,kun tuossa luki,että menet työpaikkalääkärille ensi viikolla..Miten meni? Saitko lähetteen? Toivottavasti :)

        Moikka,

        Tajusin että sehän oli vasta labra-aika mikä oli viime viikolla. Nyt perjantaina on siis se lääkäri-aika. Toivon että uskallan esittää tämän toivomukseni.

        Jos haluat jutella, niin voitaisiin vaihtaa sähköpostiosoitteita tai alkaa FB-kamuiksi. :) Mut löytää nimellä henna harju


      • t: Minna Oulusta
        tosiisot kirjoitti:

        Moikka,

        Tajusin että sehän oli vasta labra-aika mikä oli viime viikolla. Nyt perjantaina on siis se lääkäri-aika. Toivon että uskallan esittää tämän toivomukseni.

        Jos haluat jutella, niin voitaisiin vaihtaa sähköpostiosoitteita tai alkaa FB-kamuiksi. :) Mut löytää nimellä henna harju

        Vaihtaisin mielelläni ajatuksia kanssasi, sillä olen kohtalotoverisi. :)
        FB:ssa on useita samannimisiä henkilöitä, joten annatko vinkin kuvasta, että
        poimin varmasti sen oikean Hennan. :)
        Kuullaan!


      • tosiisot
        t: Minna Oulusta kirjoitti:

        Vaihtaisin mielelläni ajatuksia kanssasi, sillä olen kohtalotoverisi. :)
        FB:ssa on useita samannimisiä henkilöitä, joten annatko vinkin kuvasta, että
        poimin varmasti sen oikean Hennan. :)
        Kuullaan!

        Se on semmoinen pipari-kissa tällä hetkellä ;)
        Varmaan vaihdan sitten piakkoin.


      • Sofia-82
        t: Minna Oulusta kirjoitti:

        Vaihtaisin mielelläni ajatuksia kanssasi, sillä olen kohtalotoverisi. :)
        FB:ssa on useita samannimisiä henkilöitä, joten annatko vinkin kuvasta, että
        poimin varmasti sen oikean Hennan. :)
        Kuullaan!

        Mie asun aika lähellä Oulua ja ois mukava olla fb-kaveri,ku näitä kohtalotovereita ei ole :( En halua sanoa omaa nimeäni tässä,nii jos s-postissa [email protected]..


      • Minna Oulusta
        tosiisot kirjoitti:

        Se on semmoinen pipari-kissa tällä hetkellä ;)
        Varmaan vaihdan sitten piakkoin.

        En valitettavasti löydä mitään vinkkiin liittyvää, vai jokos ehdit vaihtamaan kuvan?


      • Sofia-82
        t: Minna Oulusta kirjoitti:

        Vaihtaisin mielelläni ajatuksia kanssasi, sillä olen kohtalotoverisi. :)
        FB:ssa on useita samannimisiä henkilöitä, joten annatko vinkin kuvasta, että
        poimin varmasti sen oikean Hennan. :)
        Kuullaan!

        Henna on mun kaveri fb:ssa ja hän ehti vaihtamaan sen kuvan.. Olisi mukava saada juttukavereita tähän rinta-asiaan liittyen,koska mullaki sama tilanne,ku teillä.. Minun s-posti on [email protected] Laita viestiä,nii laitan oman nimeni viestissä..


      • tosiisot
        Sofia-82 kirjoitti:

        Henna on mun kaveri fb:ssa ja hän ehti vaihtamaan sen kuvan.. Olisi mukava saada juttukavereita tähän rinta-asiaan liittyen,koska mullaki sama tilanne,ku teillä.. Minun s-posti on [email protected] Laita viestiä,nii laitan oman nimeni viestissä..

        Nyt on taas piparin kuva FB:ssä.
        Vaihdan sen sitten illalla pois.

        Huomenna on sitten työterkka, jännittää kauheasti. En oikein pääse yli siitä ajatuksesta että mitä jos siitä jää mielettömän rumat arvet joita mies ei ilkeä katsella mistään kulmasta. Tai sitten itse inhoaisin niitä arpia. Kammottaa.


      • mimmunen
        tosiisot kirjoitti:

        Nyt on taas piparin kuva FB:ssä.
        Vaihdan sen sitten illalla pois.

        Huomenna on sitten työterkka, jännittää kauheasti. En oikein pääse yli siitä ajatuksesta että mitä jos siitä jää mielettömän rumat arvet joita mies ei ilkeä katsella mistään kulmasta. Tai sitten itse inhoaisin niitä arpia. Kammottaa.

        Jos niitä arpia niin pelkää niin minusta on huono miettiä leikkausta. Niiden pitäisi olla se pienin murhe.. Minusta.

        Edelleen kuitenkin toimintaterapeutilta voi siihen apua saada.


      • Tia68
        37v/80G kirjoitti:

        Omasta kokemuksestani viisastuneena neuvoisin, että älä luota siihen, että lähete on mennyt perille yksityiseltä julkiselle. Soita ja varmista, että näin on. Itselläni kävi niin, että kävin toukokuussa 2009 yksityisellä ja tekivät sieltä lähetteen Töölöön. Lokakuussa 2009 aloin sitten kysellä lähetteen perään kun ei mitään ollut kuulunut . Lähetettä ei löytynyt. Yksityinen sairaala syytti Töölöä ja Töölössä pidettiin erittäin epätodennäköisenä, että lähete olisi päässyt heillä hukkumaan jos sellainen on vain tullut. Itse olen lähes varma, että ko. yksityisen sairaalan sihteerikkö mokasi homman mutta asialle ei voinut kuitenkaan tehdä muuta kuin, että yksityisestä sairaalasta lähetettiin uusi lähete. Tätä lähetettä osasinkin sitten valvoa heti alusta pitäen ja nyt olen sitten viimein (20 vuoden odotuksen jälkeen!!!) jonossa. Ennen kesää pitäisi päästä leikkaukseen.

        Itse olin kolme yötä sitten leikkauksessa. Ensin soittivat ja ilmoittivat leikkauspäiväksi torstain ja että lääkäri haluaisi nähdä keskiviikkona. Kävin keskiviikkona tapaamassa lääkärin (joka oikein mukava suomea englantilaisittain murtava mies), joka piirsi kuvat jne. Torstaina menin aamulla osastolle, jossa odottelua odottelua odottelua käytävällä. Kymmenen maissa hoitaja sanoi, että lääkärin sairastuttua leikkaustani jouduttaisiin siirtämään seuraavaan päivään. Anestesialääkäri ei ehtinyt missään vaiheessa käymään juttusilla. Tosin kävin valmiiksi otattamassa labrakokeet. Ei muuta kuin (työkavereiden ihmeeksi) takaisin töihin. Seuraavana aamuna menin takaisin osastolle, jossa kerrottiin, että leikkaava lääkäri vaihtuikin toiseksi. Lääkäri tuli ja teki omat piirroksensa ja mittauksensa. Sitten odottelua n. 1,5 t ja näyttivät "vihreää valoa" leikkaussalista. Leikkaus meni ilmeisesti hyvin, vaikka kukaan ei sitä missään vaiheessa (ei edes kotiuttamisvaiheessa) mulle kertonut. Tavoitteena kuulemma on, että kuukauden päästä leikkaava lääkäri tulee poliklinikalle katsomaan työnsä jälkeä. Ei jäänyt traumoja tms., mutta tiedotuspuoli olisi voinut hoitua jokseenkin paremmin. Hoitajat hoitivat hommansa oikein hyvin :) Ja toivottavasti lääkäritkin...


      • En suosittele
        Leikkaukseen aikova kirjoitti:

        Elikkä olen tosiaan muutaman vuoden jo harkinnut pienennys leikkausta, juuri noiden hartia-, niska-, pääkipujen ym. takia. Ja henkisiäkin ongelmia on näiden roikkuvien, kipeiden ja myös kainaloista alkavien rintojen takia ollut. Viimeaikoina on myös ollut tietynlaista hengittämis vaikeutta, kun tuntuu etteivät keuhkot pysty laajenemaan tarpeeksi. Vaikka olen laihtunutkin niin eivät nämä tästä mihinkään ole pienentyneet, roikkuvat vain enemmän.

        Osaisiko joku suositella hyvää plastiikkakirurkista sairaalaa jossa kannattaisi leikkaus tehdä? Olen itse miettinyt Siluettia? Onko jollain kyseisestä tai vastaavasta paikasta tietoa? Ja tietääkö kukaan mistä netistä löytyisi ennen ja jälkeen kuvia rintojen muodosta ja arvista?

        Olin Siluetissa 2009 missä minulle tehtiin rintojen pienenysleikkaus keväällä 2009. Mielestäni minua ei infottu kunolla riskeistä ja miten usein joutuvat tekemään korjausleikkauksia, leikkaus meni siltä osin hyvin, että ei ollut yhtään kipuja ja seuraavana aamuna lääkäri tarkasti rinnat ja totesi toisen rinnan alle kerääntyneen nestettä ja passitti leikkaussaliin jossa se punkteerattiin ja eihän siintä mitään nestettä tullutkaan, pääsin lähtemään kotiin ja käski viikon päästä näyttämään, sit totesikin sinne on jäännyt rintakudosta molempien rintojen alle ja varattiin korjausleikkaukseen aika joka oli syyskuussa 2009. Käyttivät toimenpiteessä apuna rasvaimua vaikka oli kyse rintakudoksesta jota olikin yllättäen jäännyt kummankin rinnan alle ja siintä olinkin sit kipee, kävin poistattamassa tikit kunnallisella terveydenhoitajalla joka totesi, että ei ole milloinkaan nähnyt näin kamalan näköistä rynttäystä ja ja tikkejä oli yli 70. Menin jälleen sinne lopputarkastukseen ja nyt 1.4.2010 olin jo kolmannen kerran leikkauksessa ja jälleen korjattiin makkaroita rinnan alta. Minut nukutettiin myös nyt ja leikkaus kesti 1,5 tuntia, muistan katsoneeni ekan kerran klo 13.30 ja klo 14.30 hoitaja sanoi että mun pitäis valmistautua lähtemään koska huomenna on pyhä, ei siinä auttanut kuin ryhdistäytyä sen verran, että pääsin lähtemään sieltä jotenkin klo 16 junaan. Olen tästä toimenpiteestä ollut nyt erittäin kipee ja yhdenkään toimenpiteen jälkeen ei ole annettu päivääkään sairaslomaa. Olen kysellyt sieltä eri henkilöiltä, että onko tämä kovinkin yleistä tai harvinaista että joutuu näin usein korjausleikkaukseen ja jokainen antaa erilaisia vastauksia. Olen erittäin pettynyt enkä suosittele kenellekään Siluettia....


      • Ottaa päähän!
        Ottaa päähän! kirjoitti:

        Kävin eilen yksityisellä plastiikkakirurgilla, joka leikkaa päivätyönään julkisella puolella. Olen hänen käsityksen mukaan "rajatapaus", aiemmin olisin heittämällä mennyt läpi kriteereistä, mutta nyt ovat kovasti tukentaneet leikkaukseen pääsemistä. Laittoi kyllä lähetteen Töölöön. Varoitti vielä, että puolen vuoden sisällä tulee lisää tiukennuksia laman vuoksi.

        Nähtäväksi jää..

        Pääsen leikkausjonoon, vaikka olenkin "rajatapaus". Nyt sitten alkoi jännittämään, leikkaus syys-lokakuussa.


      • 70h
        Ottaa päähän! kirjoitti:

        Pääsen leikkausjonoon, vaikka olenkin "rajatapaus". Nyt sitten alkoi jännittämään, leikkaus syys-lokakuussa.

        Millä tavalla olet rajatapaus? Jännittää vaan, mitä plastiikkakirurgi sanoo parin viikon päästä, kun minulla on poliaika. Pelkään, että hänen mielestään ei ole leikkaukselle tarvetta.


    • heikkopeikkoo

      hei olisiko kellään ihan konkreettista tietoa siitä millaiset rinnoista tuli.. olitko tyytyväinen rintojen ulkonäköön?

      tuliko rinnoista terhakat? voiko käyttää toppeja ilman liivejä alla?.

      kauniin muotoiset?

      keskustellaanko julkisella puolella rintojen tulevasta koosta ja muodosta kirurgin kanssa ennen leikkausta?

      itse olen kirurgilla käynyt kun katsotiin pääsenkö jonoon ja nyt olen sitten leikkausjonossa..

      jännittää vaan osataanko myös julkisella puolella tehdä kaunista ja hyvää jälkeä...

      • a cup

        nänni nostettiin liian ylös, rinnoista tuli liian pienet, kainaoon jäi liikaa tavaraa..
        minut leikattiin n. vuosi sitten, joulun alla poistettiin koirankorvat, mutta lopputulos ei ole vieläkään mielestäni hyvä. Etumus on kyllä köykäisempi ja niska/hartia säryt pois. Varmista, että kirurgilla on kokemusta pienennysleikkauksista, ja keskustele ulkonäköasioista. Enemmän on kyllä varmaan tyytyväisiä pienennettyjä kuin tyytymättömiä.


    • 70H/65D

      Mä olen nyt onnellinen ja tyytyväinen :) Tänään sain plastikkakirurgilta myönteisen päätöksen (Töölön sla) ja mut leikataan (vasta ens vuonna kun en aikaisemmin halunnut).

      Mua on leikelty useita kertoja ja sairaaloita en jännitä, tai lääkäreitä. Nyt kuitenkin jännitti; esitellä noita tissejään siellä kirkkaalla päivänvalolla. Oli vielä melko nuori mies, vähän hoono soomi ;) Kaikkea en älynnyt kysyä, mutta kait sitten lähempänä päästään keskustelemaan enemmän (sen kanssa joka sitten leikkaakin). Kun pieniä en halua, D-kuppi olisi haave.

      Het kun nää ryntäät sille nolona paljastin (70/H) niin kävi "käsiksi" ja alkoi muovailemaan et näin ja näin näistä saa oikein kauniit. Että kyllä leikataan. Mulla muitakin hyviä syitä tuohon leikkaukseen kuin vain rintojen kohtuuttoman suuri koko vartaloon nähden (165/68). Mulla on laihdutus tässä meneillään, ja jouluun mennessä vielä 10 kg aion tiputtaa, ja jos sitten vielä muutaman kilon tulevaisuudessa. Katsotaan kun on sitten ens vuonna uudet rinnat niin ehkä olenkin sitten jo tyytyväinen. Ja noi rinat ei laihduttamalla miksikään nyt muutu ;)

      • harkitsen

        Mut leikattiin julkisella noin vuosi sitten. Kirurgille painotin, että toivon huomattavasti pienempiä rintoja ja kirurgi lupaili b-kuppia. 65F-rinnoista leikattiin hippasen alle 700 grammaa, mikä ilmeisesti oli aivan liian vähän. Nyt rinnat ovat 65E, toinen nänni ei lähelläkään nännipihan keskikohtaa, kainaloissa karseat koirankorvat ja rintamassa pyrkii kainaloon, kun ei enää roiku. Ei mikään näistä oikein sovi pieneen ja hoikahkoon vartaloon (155/50)... Vuoden aikana paino pysynyt suurin piirtein samoissa lukemissa. Leikkaavatko julkisella puolella uudestaan? Tietääkö kukaan, onko kokemuksia? Harkitsen yksityistäkin. Ehdin jo tottua ajatukseen pienirintaisesta elämästä.


      • suosittelen
        harkitsen kirjoitti:

        Mut leikattiin julkisella noin vuosi sitten. Kirurgille painotin, että toivon huomattavasti pienempiä rintoja ja kirurgi lupaili b-kuppia. 65F-rinnoista leikattiin hippasen alle 700 grammaa, mikä ilmeisesti oli aivan liian vähän. Nyt rinnat ovat 65E, toinen nänni ei lähelläkään nännipihan keskikohtaa, kainaloissa karseat koirankorvat ja rintamassa pyrkii kainaloon, kun ei enää roiku. Ei mikään näistä oikein sovi pieneen ja hoikahkoon vartaloon (155/50)... Vuoden aikana paino pysynyt suurin piirtein samoissa lukemissa. Leikkaavatko julkisella puolella uudestaan? Tietääkö kukaan, onko kokemuksia? Harkitsen yksityistäkin. Ehdin jo tottua ajatukseen pienirintaisesta elämästä.

        Moikka, minut leikattiin Siluetissa vuosi sitten, sen jäkeen on tehty kaksi korjausleikkausta, molempien rintojen leikkausviiltojen alle oli jäännyt rintakudosta jotka näyttivät makkaroilta, viimeinen 1.4.2010 ja näyttää, että ei ole vieläkään kunnossa, rinnat ovat eri paria edelleen ja arvet kamalan isot ja rumat joten en suosittele Siluettia kenellekään missään muodossa. Kuvittelin kyseisen plastiikkakirurgian osaavan hommansa, mutta ei osannut. Viimeksi operointi kesti 1,5 tuntia ja muutaman tunnin päästä tultuani tajuihin n klo 13.30 minulle sanottiin, että pitää lähteä kun pääsiäinen on tulossa ja laittavat paikan kiinne, ei siinä auttanut kuin koota itsensä ja lähteä kipuineen ja lääketokkuraisena klo 16 lähtevään junaan, henkilökuntaa ei siinä vaiheessä näkynyt missään. Olen muutaman alan ihmisen kanssa keskustellut näistä uusintaleikkauksista ja pois laittamisesta ja ovat todenneet miten edesvastuutonta toimintaa on laittaa siinä kunnossa oleva potilas yksin pois. En ole saanut kertaakaan sairaslomaa joten olen pitänyt omaalomaa 2-3 päivää toipumiseen (onneksi haavat eivä ole märkineet) ja sit töihin. Nyt alan selvittelemään mitkä mahdollisuudet on hakea korvausta ylimääräisestä kivuista ja rahaakin on nyt palannut tähän liki 10000 €. Hakeudu jonnekin muualle leikattavaksi olen kuullut että plastiikkakirurgi Jussi Rintamäki osaa hommansa ja tekee eri paikkakunnilla, täältä näet tarkemmin www.plastiikkakirurgijussirintamaki.fi
        Pettynyt Siluettiin, mutta silti suosittelen muualle menemään pienennysleikkaukseen jos on tarvetta.


      • harkitsen
        suosittelen kirjoitti:

        Moikka, minut leikattiin Siluetissa vuosi sitten, sen jäkeen on tehty kaksi korjausleikkausta, molempien rintojen leikkausviiltojen alle oli jäännyt rintakudosta jotka näyttivät makkaroilta, viimeinen 1.4.2010 ja näyttää, että ei ole vieläkään kunnossa, rinnat ovat eri paria edelleen ja arvet kamalan isot ja rumat joten en suosittele Siluettia kenellekään missään muodossa. Kuvittelin kyseisen plastiikkakirurgian osaavan hommansa, mutta ei osannut. Viimeksi operointi kesti 1,5 tuntia ja muutaman tunnin päästä tultuani tajuihin n klo 13.30 minulle sanottiin, että pitää lähteä kun pääsiäinen on tulossa ja laittavat paikan kiinne, ei siinä auttanut kuin koota itsensä ja lähteä kipuineen ja lääketokkuraisena klo 16 lähtevään junaan, henkilökuntaa ei siinä vaiheessä näkynyt missään. Olen muutaman alan ihmisen kanssa keskustellut näistä uusintaleikkauksista ja pois laittamisesta ja ovat todenneet miten edesvastuutonta toimintaa on laittaa siinä kunnossa oleva potilas yksin pois. En ole saanut kertaakaan sairaslomaa joten olen pitänyt omaalomaa 2-3 päivää toipumiseen (onneksi haavat eivä ole märkineet) ja sit töihin. Nyt alan selvittelemään mitkä mahdollisuudet on hakea korvausta ylimääräisestä kivuista ja rahaakin on nyt palannut tähän liki 10000 €. Hakeudu jonnekin muualle leikattavaksi olen kuullut että plastiikkakirurgi Jussi Rintamäki osaa hommansa ja tekee eri paikkakunnilla, täältä näet tarkemmin www.plastiikkakirurgijussirintamaki.fi
        Pettynyt Siluettiin, mutta silti suosittelen muualle menemään pienennysleikkaukseen jos on tarvetta.

        Kiitos kokemuksesta! Ilmeisesti kaikki ei aina todellakaan mene putkeen. Minua eivät esim. arvet kiinnosta, mutta nuo koirankorvat... Ja taitaa mullakin olla toisen rinnan alla tuollainen kuvailemasi makkara. Huonoa tuuria luulen. Ehkä omat vaikutuksensa on myös sillä, että mut leikattiin jononpurkuna iltapäivällä: ehkä leikkaaja oli jo väsähtänyt ja/tai halusi kotiin katsomaan Salkkareita tms. eikä ehtinyt leikata enempää tai olla huolellisempi.

        Rintamus on käytännössä samankokoinen kuin ennen leikkausta, massa vaan on eri muodossa, ei enää valu kainaloon, vaan on siellä koko ajan. Todella ärsyttävää! Luulen, että minut leikanneella ei varmaankaan ollut pienikokoisten naisten leikkaamisesta kovinkaan paljoa kokemusta. Kyllähän nämä hinkit jonkun toisen vartalossa olisivatkin b-kupin kokoiset.

        Paljonko maksoit leikkauksestasi? Aiemmin tässä ketjussa on mainittu leikkausten hintojakin, mutta taitavat olla jo parin vuoden takaa.


      • 70h
        harkitsen kirjoitti:

        Kiitos kokemuksesta! Ilmeisesti kaikki ei aina todellakaan mene putkeen. Minua eivät esim. arvet kiinnosta, mutta nuo koirankorvat... Ja taitaa mullakin olla toisen rinnan alla tuollainen kuvailemasi makkara. Huonoa tuuria luulen. Ehkä omat vaikutuksensa on myös sillä, että mut leikattiin jononpurkuna iltapäivällä: ehkä leikkaaja oli jo väsähtänyt ja/tai halusi kotiin katsomaan Salkkareita tms. eikä ehtinyt leikata enempää tai olla huolellisempi.

        Rintamus on käytännössä samankokoinen kuin ennen leikkausta, massa vaan on eri muodossa, ei enää valu kainaloon, vaan on siellä koko ajan. Todella ärsyttävää! Luulen, että minut leikanneella ei varmaankaan ollut pienikokoisten naisten leikkaamisesta kovinkaan paljoa kokemusta. Kyllähän nämä hinkit jonkun toisen vartalossa olisivatkin b-kupin kokoiset.

        Paljonko maksoit leikkauksestasi? Aiemmin tässä ketjussa on mainittu leikkausten hintojakin, mutta taitavat olla jo parin vuoden takaa.

        Plastiikkakirurgi laittoi leikkausjonoon! Nyt odotellaan syksyä. Onko kenelläkään teistä jo leikatuista kokemusta runsaasta arven muodostumisesta? Lääkäri "pelotteli" siitä ja sanoi, että minulle jää ihotyyppini takia runsaat arvet. Esteettiset syyt eivät olleet minulla päällimmäisenä kun leikkausta mietin, joten mielummin otan ne arvet, jos vihdoinkin pääsen näistä isoista rinnoista eroon.


      • Memmuliini_1
        70h kirjoitti:

        Plastiikkakirurgi laittoi leikkausjonoon! Nyt odotellaan syksyä. Onko kenelläkään teistä jo leikatuista kokemusta runsaasta arven muodostumisesta? Lääkäri "pelotteli" siitä ja sanoi, että minulle jää ihotyyppini takia runsaat arvet. Esteettiset syyt eivät olleet minulla päällimmäisenä kun leikkausta mietin, joten mielummin otan ne arvet, jos vihdoinkin pääsen näistä isoista rinnoista eroon.

        Mun mielestä ei kannata murehtia arpiaan etukäteen. Mulle tehtiin n. 6 vk sitten ankkurityylillä leikkaus, 2,1 kg pois yhteensä eli ei ihan pikku juttu. Arvet jää rintojen alle kunhan muotoutuvat pikku hiljaa. Olin julkisella puolella, eikä ole mitään valittamista.
        Olen tyytyväinen uusiin rintoihini, sekä kokoon (ovat ehkä C-kokoa), että muotoon. Nännit on herkemmät kuin ennen leikkausta.


    • haluan olla kaunis

      olen 18-vuotias ja kärsinyt jo monta vuotta isoista rinnoistani, jotka nyt ovat suurin piirtein vakiintuneet kokoon 70F. olen muuten kovin pienikokoinen, 160 cm eikä minussa ole kovinkaan paljoa ylimääräistä, tuskin puhutaan edes kilosta tai kahdesta.

      asia on minulle ennen kaikkea psyykkinen rasite. vaatteet eivät istu, ja kesät talvet verhoan itseäni huiveilla ja telttamaisilla paidoilla. haluaisin laittaa t-paidan päälle näinä hellepäivinä ja olla hikoilematta.

      olen mitannut että solisluusta nänniin on matkaa noin 29-30 cm, onko tämä "tarpeeksi" kunnalliselle puolelle ?

      ensimmäiset ajatukset rintojen pienennysleikkauksesta olivat minulla jo 16-vuotiaana kun muut tytöt seisoivat nätteinä peruskoulun päätösjuhlassa. minä näin vain omat rintani ja muistot kuinka liikuntatunneilla ohikulkeneet pojat osoittelivat ja nauroivat.

      • aina vaan isot?

        Kuinkahan vanhalle suostuttaisiin tekemään rintojen pienennys? Nuorempana rinnat oli 75D (pituuteni 160 cm) mutta 50 v on tullut täyteen ja vaihdevuodet päälle. Hormonitoiminnan muutos aiheutti sen että rinnat on nyt 80E. Selkävaivoista olen kärsinyt jo pitempään. Liikuntaa rinnat haittaa ja vaatteiden hankintaa. Isot rinnat, muuten lyhyt varsi = ei kunnon vaatteita.


      • Pienet ja sievät:))
        aina vaan isot? kirjoitti:

        Kuinkahan vanhalle suostuttaisiin tekemään rintojen pienennys? Nuorempana rinnat oli 75D (pituuteni 160 cm) mutta 50 v on tullut täyteen ja vaihdevuodet päälle. Hormonitoiminnan muutos aiheutti sen että rinnat on nyt 80E. Selkävaivoista olen kärsinyt jo pitempään. Liikuntaa rinnat haittaa ja vaatteiden hankintaa. Isot rinnat, muuten lyhyt varsi = ei kunnon vaatteita.

        Minä 51-vuotias,,syksyllä 52,,,,ja olin 4.5.2010 leikkauksessa,,eikä minulla ainakaan mitään ongelmaa leikkaukseen pääsyssä!!Julkisella puolella leikattiin!!Ja onnellinen olen ,että menin!!


      • Liian suuret rinnat

        Kylllä kannattaa käydä lääkärin pakeilla ja pyytää lähetettä plastiikkakirurgin arviointiin. Kriteerit on olemassa, mutta katsoo lääkäri myös asiaa yksilön kannalta.

        Itsellä tuo mitta solisluiden keskikuopasta nänniin oli 26 cm ja toinen rinta 27 cm. Ja pääsin leikkausjonoon, vaikka tämä kriteeri ei täyttynytkään. Rintani ovat suuret muuhun kroppaani nähden ja aiheuttavat fyysistä vaivaa.

        Henkisiä myös, joista en juuri maininnut. En tiedä minkä painoarvon antavat henkisen puolen kärsimykselle. Vaikka omalla kohdalla ne ovat olleet ikäviä, juuri tuollaista nauramista yläasteelta lähtien. Pojat jopa hyökkäsivät kimppuun puristelemaan rintoja =( Se sattui fyysisesti kasvavien rintojen vuoksi ja henkistä nöyryytystä ei voi edes sanoin kuvata.

        Rohkeasti vain lääkärin vastaanotolle!!


      • toiveissa pienemmät
        Liian suuret rinnat kirjoitti:

        Kylllä kannattaa käydä lääkärin pakeilla ja pyytää lähetettä plastiikkakirurgin arviointiin. Kriteerit on olemassa, mutta katsoo lääkäri myös asiaa yksilön kannalta.

        Itsellä tuo mitta solisluiden keskikuopasta nänniin oli 26 cm ja toinen rinta 27 cm. Ja pääsin leikkausjonoon, vaikka tämä kriteeri ei täyttynytkään. Rintani ovat suuret muuhun kroppaani nähden ja aiheuttavat fyysistä vaivaa.

        Henkisiä myös, joista en juuri maininnut. En tiedä minkä painoarvon antavat henkisen puolen kärsimykselle. Vaikka omalla kohdalla ne ovat olleet ikäviä, juuri tuollaista nauramista yläasteelta lähtien. Pojat jopa hyökkäsivät kimppuun puristelemaan rintoja =( Se sattui fyysisesti kasvavien rintojen vuoksi ja henkistä nöyryytystä ei voi edes sanoin kuvata.

        Rohkeasti vain lääkärin vastaanotolle!!

        Kysymys sinulle "Liian suuret rinnat": tarkennatko, mistä kohtaa kaulakuoppaa tuo mitta otettiin? Jotkut puhuu kaulakuopan keskeltä, jotkut alareunasta. Itselleni on tulossa arviointi piakkoin ja jännitän, riittääkö mittani. On nimittäin sentistä tai puolesta kiinni (on toki dokumentteja niska/hartiasärystä). Tietyssä mielessä nuo senttimittoihin perustuvat kriteerit on aika epäreilut, sillä itse olen pieni, alle 160 cm. Pitkällä, vaikkapa 175 cm:llä, mitat tulee helposti täyteen vaikka ei niin valtavia, roikkuvia rintoja omistaisikaan.


      • Liian suuret rinnat
        toiveissa pienemmät kirjoitti:

        Kysymys sinulle "Liian suuret rinnat": tarkennatko, mistä kohtaa kaulakuoppaa tuo mitta otettiin? Jotkut puhuu kaulakuopan keskeltä, jotkut alareunasta. Itselleni on tulossa arviointi piakkoin ja jännitän, riittääkö mittani. On nimittäin sentistä tai puolesta kiinni (on toki dokumentteja niska/hartiasärystä). Tietyssä mielessä nuo senttimittoihin perustuvat kriteerit on aika epäreilut, sillä itse olen pieni, alle 160 cm. Pitkällä, vaikkapa 175 cm:llä, mitat tulee helposti täyteen vaikka ei niin valtavia, roikkuvia rintoja omistaisikaan.

        Mitta otettiin kaulakuopan alareunasta. Ja tosiaan, minä olen lyhyt 155 cm.


      • 75F
        Liian suuret rinnat kirjoitti:

        Mitta otettiin kaulakuopan alareunasta. Ja tosiaan, minä olen lyhyt 155 cm.

        hei,

        minulle tehtiin "ankkurityylinen" pienennysleikkaus viime vuonna.
        rintani olivat isot mutta hyvän muotoiset, mielestäni ns. aikuisviihde rinnat... koko oli 75 f. lääkäri jukisella puolella, naistenklinikalla ei olisi halunnut niitä leikata ja sanoikin että niistä tulee sitten rumat. pienemmät kyllä. käski todella harkita tarkkaan ja sai leikkauksen kuulostamaan todella huonolta idealta. olen 170 cm ja 69 kg. rintojen koko on ollut sama silloinkin kun painoin 60 kg, ison puoleiset nuoruudesta lähtien.
        pääsin tosi nopeasti leikkaukseen, meni varmaan max. 3 kk jonossa.
        lääkäri sanoi ettei tee mitään kovin pieniä rintoja ja sanoikin että potilaat yleensä toivovat pienimpiä mahdollisia. minulla lopputulos on nyt 75 dd. molemmista rinnoista lähti n. 2,5 dl.
        rinnat eivät ole kauniit. nännit sojottavat mihin sojottavat ja arvet ovat isot ja rumat. olo on välillä kuin frankenstainilla. leikkauksen jälkeen olin aivan varma että nännit on laitettu väärin päin, oikea vasemmalle ja vasen oikealle. nännin ympärysmitta on myös kummassakin eri, eivätkä nännit ole pyöreät ja symmetriset.
        arvet eivät hirveästi haittaa kun on vaatteet päällä mutta parisuhteessa se on iso haaste. pitää vain olla todella sinut itsensä kanssa ja toivoa että poikaystävä ei ole esteetikko.
        toiseen rintaan jäin arpikohtaan makkara/ poimu. lääkäri sanoi että niitä monesti jää ja joskus niitä korjausleikataan. minulla on kontrolli joskus vuoden päästä joten nähtäväksi jää mitä tapahtuu.
        rinnan alapuolet ovat herkät. ennen ei ollut mitään iho- ongelmia, mutta nyt leikkauksen jälkeen on. poimuihin jää kosteutta ja iho menee herkästi rikki. kaarituellisia liivejä ei voi oikein pitää. voin kertoa että kaarituettomia kauniita liivejä ei ole paljon koolle 75 dd :( eli edelleen alusvaateongelma.
        rintani ovat mielestäni kuitenkin huomattavasti pienemmät. kaverini sanoivat heti että olen laihtunut, niin paljon muutos vaikuttaa. nyt vain vatsa tuntuu aika isolta :D
        solisluusta nänniin matkaa oli 32 molemmissa, nyt matka on 26.
        kärsin tosi paljon niskakivuista ja juoksin kiropraktikolla, hierojalla ja fysioterapiassa. leikkauksen jälkeen niskakivut muutamaksi kuukaudeksi jopa pahenivat mutta nyt on hyvä. selällä ja niskalla kesti vähän aikaa tottua uuteen asentoon. kärsin myös henkisesti isoista rinnoistani. välillä tuntui että en ole mitään muuta kuin yhtä rintaa. nyt en ole enää "se jolla on ne tosi isot tissit".
        on ihana käyttää toppeja ja t- paitoja. voisin jopa olla ilman liivejä ellei nännit olisi niin herkät. tuntuu ettei liian avointa kaula- aukkoa edes ole :D
        minulla tuli leikkauksen jälkeen komplikaatioita. toinen rintani paisui lähes jalkapallon kokoiseksi, oikeasti. se vuoti verta ja veri piti poistaa. tiedoksi kaikille leikkaukseen menijöille. menkää heti päivystykseen jos on jotain ongelmia, vaikka yöllä. minä luotin puhelimessa saamiini ohjeisiin ja odotin että "tuvotus laskee". paikallispuudutuksessa sitten poistettiin vuotaneet veret. jos on herkkä niin se että kipeä rinta vedetään hereillä auki ja puristellaan tyhjäksi, ja ommellaan kiinni, voi olla liikaa. muutenkin haavojen puhdistus ja siteiden vaihto oli rankkaa. en ole yhtään herkkää tyyppiä mutta monta kertaa meinasin pyörtyä vessaan. enemmän varmaan kuitenkin jännityksestä kuin kivusta. tulehduksia oli jatkuvasti ja antibioottia meni kolme tai neljäkuuria.
        rinnat olivat kipeät pari kuukautta ja haavoista oli ongelmia jatkuvasti. selälläni nukuin ensimmäiset 3 kk. käytin ideaalisidettä n 1kk minkä poikaystäväni nyöritti aamuin illoin.
        vaikka toimenpide oli rankka, silti menisin leikkaukseen uudestaan ja voin sitä suositella.
        pitää vain todella ottaa rauhallisesti leikkauksen jälkeen. mitään 0,5 kg painavampaa ei kannata nostaa. jääkaapin oven avaaminenkin voi olla liikaa alussa. itse sain 1 kk sairaslomaa mutta se ei riittänyt. 2 kk olisi ehkä sopivampi aika.
        leikkauksen myötä elämänlaatu paranee. minulla ainakin on vaikuttanut positiivisesti psyykeeseen. käyn jopa uimahallissa ja olen alkanut juosta! luulen että kävelytyylikin on muuttunut. vaikka ennenkin oli hyvä ryhti, niin on paljon helpompi olla selkä suorana pienissä tisseissä :D
        eli kaikenkaikkiaan. kannatti.


      • 58vee;)
        75F kirjoitti:

        hei,

        minulle tehtiin "ankkurityylinen" pienennysleikkaus viime vuonna.
        rintani olivat isot mutta hyvän muotoiset, mielestäni ns. aikuisviihde rinnat... koko oli 75 f. lääkäri jukisella puolella, naistenklinikalla ei olisi halunnut niitä leikata ja sanoikin että niistä tulee sitten rumat. pienemmät kyllä. käski todella harkita tarkkaan ja sai leikkauksen kuulostamaan todella huonolta idealta. olen 170 cm ja 69 kg. rintojen koko on ollut sama silloinkin kun painoin 60 kg, ison puoleiset nuoruudesta lähtien.
        pääsin tosi nopeasti leikkaukseen, meni varmaan max. 3 kk jonossa.
        lääkäri sanoi ettei tee mitään kovin pieniä rintoja ja sanoikin että potilaat yleensä toivovat pienimpiä mahdollisia. minulla lopputulos on nyt 75 dd. molemmista rinnoista lähti n. 2,5 dl.
        rinnat eivät ole kauniit. nännit sojottavat mihin sojottavat ja arvet ovat isot ja rumat. olo on välillä kuin frankenstainilla. leikkauksen jälkeen olin aivan varma että nännit on laitettu väärin päin, oikea vasemmalle ja vasen oikealle. nännin ympärysmitta on myös kummassakin eri, eivätkä nännit ole pyöreät ja symmetriset.
        arvet eivät hirveästi haittaa kun on vaatteet päällä mutta parisuhteessa se on iso haaste. pitää vain olla todella sinut itsensä kanssa ja toivoa että poikaystävä ei ole esteetikko.
        toiseen rintaan jäin arpikohtaan makkara/ poimu. lääkäri sanoi että niitä monesti jää ja joskus niitä korjausleikataan. minulla on kontrolli joskus vuoden päästä joten nähtäväksi jää mitä tapahtuu.
        rinnan alapuolet ovat herkät. ennen ei ollut mitään iho- ongelmia, mutta nyt leikkauksen jälkeen on. poimuihin jää kosteutta ja iho menee herkästi rikki. kaarituellisia liivejä ei voi oikein pitää. voin kertoa että kaarituettomia kauniita liivejä ei ole paljon koolle 75 dd :( eli edelleen alusvaateongelma.
        rintani ovat mielestäni kuitenkin huomattavasti pienemmät. kaverini sanoivat heti että olen laihtunut, niin paljon muutos vaikuttaa. nyt vain vatsa tuntuu aika isolta :D
        solisluusta nänniin matkaa oli 32 molemmissa, nyt matka on 26.
        kärsin tosi paljon niskakivuista ja juoksin kiropraktikolla, hierojalla ja fysioterapiassa. leikkauksen jälkeen niskakivut muutamaksi kuukaudeksi jopa pahenivat mutta nyt on hyvä. selällä ja niskalla kesti vähän aikaa tottua uuteen asentoon. kärsin myös henkisesti isoista rinnoistani. välillä tuntui että en ole mitään muuta kuin yhtä rintaa. nyt en ole enää "se jolla on ne tosi isot tissit".
        on ihana käyttää toppeja ja t- paitoja. voisin jopa olla ilman liivejä ellei nännit olisi niin herkät. tuntuu ettei liian avointa kaula- aukkoa edes ole :D
        minulla tuli leikkauksen jälkeen komplikaatioita. toinen rintani paisui lähes jalkapallon kokoiseksi, oikeasti. se vuoti verta ja veri piti poistaa. tiedoksi kaikille leikkaukseen menijöille. menkää heti päivystykseen jos on jotain ongelmia, vaikka yöllä. minä luotin puhelimessa saamiini ohjeisiin ja odotin että "tuvotus laskee". paikallispuudutuksessa sitten poistettiin vuotaneet veret. jos on herkkä niin se että kipeä rinta vedetään hereillä auki ja puristellaan tyhjäksi, ja ommellaan kiinni, voi olla liikaa. muutenkin haavojen puhdistus ja siteiden vaihto oli rankkaa. en ole yhtään herkkää tyyppiä mutta monta kertaa meinasin pyörtyä vessaan. enemmän varmaan kuitenkin jännityksestä kuin kivusta. tulehduksia oli jatkuvasti ja antibioottia meni kolme tai neljäkuuria.
        rinnat olivat kipeät pari kuukautta ja haavoista oli ongelmia jatkuvasti. selälläni nukuin ensimmäiset 3 kk. käytin ideaalisidettä n 1kk minkä poikaystäväni nyöritti aamuin illoin.
        vaikka toimenpide oli rankka, silti menisin leikkaukseen uudestaan ja voin sitä suositella.
        pitää vain todella ottaa rauhallisesti leikkauksen jälkeen. mitään 0,5 kg painavampaa ei kannata nostaa. jääkaapin oven avaaminenkin voi olla liikaa alussa. itse sain 1 kk sairaslomaa mutta se ei riittänyt. 2 kk olisi ehkä sopivampi aika.
        leikkauksen myötä elämänlaatu paranee. minulla ainakin on vaikuttanut positiivisesti psyykeeseen. käyn jopa uimahallissa ja olen alkanut juosta! luulen että kävelytyylikin on muuttunut. vaikka ennenkin oli hyvä ryhti, niin on paljon helpompi olla selkä suorana pienissä tisseissä :D
        eli kaikenkaikkiaan. kannatti.

        minulle tehtiin Tallinnassa rintojen pienennys 1.7.2010. olen kärsinyt isoista rinnoista 10 v lähtien en lähtenyt tätini kanssa saunaan kun hän aina mainitsi että on Pilla isot tissit. olin kansalaiskoulussa, yksi poika tuli aina välitunnin alussa tungoksessa lähelle,puristi tissistä ja sanoi "utareet". maksoin leikkauksesta 3100 E siihenhän kuului käytännössä kaikki. leikkaava lääkäri Jyri Kullamaa oli erittäin ystävällinen lääkäri ja muutenkin hoito hyvää. suomenkielellä pärjäsi ja varsinkin lääkärin kanssa kommunikointi erinomaista. SUOSITTELEN!!
        PAREMPI MYÖHÄÄN KUIN EI MILLOINKAAN:)


      • mkuutti81
        58vee;) kirjoitti:

        minulle tehtiin Tallinnassa rintojen pienennys 1.7.2010. olen kärsinyt isoista rinnoista 10 v lähtien en lähtenyt tätini kanssa saunaan kun hän aina mainitsi että on Pilla isot tissit. olin kansalaiskoulussa, yksi poika tuli aina välitunnin alussa tungoksessa lähelle,puristi tissistä ja sanoi "utareet". maksoin leikkauksesta 3100 E siihenhän kuului käytännössä kaikki. leikkaava lääkäri Jyri Kullamaa oli erittäin ystävällinen lääkäri ja muutenkin hoito hyvää. suomenkielellä pärjäsi ja varsinkin lääkärin kanssa kommunikointi erinomaista. SUOSITTELEN!!
        PAREMPI MYÖHÄÄN KUIN EI MILLOINKAAN:)

        Olen tässä miettinyt (ja haaveillut) rintojenpienennyksestä ja lukenut tippa linssissä teidän leikattujen onnea :) Mieltäni on askarruttanut erään ystäväni mielipide ja kokemus..hänellä kohotettiin ja pienennettiin rintoja sekä laitettiin silikonit. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä että ilman silikoneja rinnoista tulee vain tyhjät pussit..
        Kertokaa mielipiteitänne ja kokemuksianne :)

        Olen siis varaamassa aikaa terveyskeskukseen josko sitä kautta pääsisin asiassa eteenpäin :) Kokoni on 70E/F ja solisluusta nänniin matkaa n.30cm. Mahtaisko olla mahdollisuuksia? ;)


      • Aarni voan
        mkuutti81 kirjoitti:

        Olen tässä miettinyt (ja haaveillut) rintojenpienennyksestä ja lukenut tippa linssissä teidän leikattujen onnea :) Mieltäni on askarruttanut erään ystäväni mielipide ja kokemus..hänellä kohotettiin ja pienennettiin rintoja sekä laitettiin silikonit. Hän oli ehdottomasti sitä mieltä että ilman silikoneja rinnoista tulee vain tyhjät pussit..
        Kertokaa mielipiteitänne ja kokemuksianne :)

        Olen siis varaamassa aikaa terveyskeskukseen josko sitä kautta pääsisin asiassa eteenpäin :) Kokoni on 70E/F ja solisluusta nänniin matkaa n.30cm. Mahtaisko olla mahdollisuuksia? ;)

        Minulle tehtiin pienennys ja kohotus.Tuli tosi kauniit.Älä laita silikooneja missään nimessä.Kysele plastiikkakirurgilta mielipidettä-osaa neuvoa.Ja näyttää varmasti kuvia leikkaustuloksista.


      • Trine2006
        75F kirjoitti:

        hei,

        minulle tehtiin "ankkurityylinen" pienennysleikkaus viime vuonna.
        rintani olivat isot mutta hyvän muotoiset, mielestäni ns. aikuisviihde rinnat... koko oli 75 f. lääkäri jukisella puolella, naistenklinikalla ei olisi halunnut niitä leikata ja sanoikin että niistä tulee sitten rumat. pienemmät kyllä. käski todella harkita tarkkaan ja sai leikkauksen kuulostamaan todella huonolta idealta. olen 170 cm ja 69 kg. rintojen koko on ollut sama silloinkin kun painoin 60 kg, ison puoleiset nuoruudesta lähtien.
        pääsin tosi nopeasti leikkaukseen, meni varmaan max. 3 kk jonossa.
        lääkäri sanoi ettei tee mitään kovin pieniä rintoja ja sanoikin että potilaat yleensä toivovat pienimpiä mahdollisia. minulla lopputulos on nyt 75 dd. molemmista rinnoista lähti n. 2,5 dl.
        rinnat eivät ole kauniit. nännit sojottavat mihin sojottavat ja arvet ovat isot ja rumat. olo on välillä kuin frankenstainilla. leikkauksen jälkeen olin aivan varma että nännit on laitettu väärin päin, oikea vasemmalle ja vasen oikealle. nännin ympärysmitta on myös kummassakin eri, eivätkä nännit ole pyöreät ja symmetriset.
        arvet eivät hirveästi haittaa kun on vaatteet päällä mutta parisuhteessa se on iso haaste. pitää vain olla todella sinut itsensä kanssa ja toivoa että poikaystävä ei ole esteetikko.
        toiseen rintaan jäin arpikohtaan makkara/ poimu. lääkäri sanoi että niitä monesti jää ja joskus niitä korjausleikataan. minulla on kontrolli joskus vuoden päästä joten nähtäväksi jää mitä tapahtuu.
        rinnan alapuolet ovat herkät. ennen ei ollut mitään iho- ongelmia, mutta nyt leikkauksen jälkeen on. poimuihin jää kosteutta ja iho menee herkästi rikki. kaarituellisia liivejä ei voi oikein pitää. voin kertoa että kaarituettomia kauniita liivejä ei ole paljon koolle 75 dd :( eli edelleen alusvaateongelma.
        rintani ovat mielestäni kuitenkin huomattavasti pienemmät. kaverini sanoivat heti että olen laihtunut, niin paljon muutos vaikuttaa. nyt vain vatsa tuntuu aika isolta :D
        solisluusta nänniin matkaa oli 32 molemmissa, nyt matka on 26.
        kärsin tosi paljon niskakivuista ja juoksin kiropraktikolla, hierojalla ja fysioterapiassa. leikkauksen jälkeen niskakivut muutamaksi kuukaudeksi jopa pahenivat mutta nyt on hyvä. selällä ja niskalla kesti vähän aikaa tottua uuteen asentoon. kärsin myös henkisesti isoista rinnoistani. välillä tuntui että en ole mitään muuta kuin yhtä rintaa. nyt en ole enää "se jolla on ne tosi isot tissit".
        on ihana käyttää toppeja ja t- paitoja. voisin jopa olla ilman liivejä ellei nännit olisi niin herkät. tuntuu ettei liian avointa kaula- aukkoa edes ole :D
        minulla tuli leikkauksen jälkeen komplikaatioita. toinen rintani paisui lähes jalkapallon kokoiseksi, oikeasti. se vuoti verta ja veri piti poistaa. tiedoksi kaikille leikkaukseen menijöille. menkää heti päivystykseen jos on jotain ongelmia, vaikka yöllä. minä luotin puhelimessa saamiini ohjeisiin ja odotin että "tuvotus laskee". paikallispuudutuksessa sitten poistettiin vuotaneet veret. jos on herkkä niin se että kipeä rinta vedetään hereillä auki ja puristellaan tyhjäksi, ja ommellaan kiinni, voi olla liikaa. muutenkin haavojen puhdistus ja siteiden vaihto oli rankkaa. en ole yhtään herkkää tyyppiä mutta monta kertaa meinasin pyörtyä vessaan. enemmän varmaan kuitenkin jännityksestä kuin kivusta. tulehduksia oli jatkuvasti ja antibioottia meni kolme tai neljäkuuria.
        rinnat olivat kipeät pari kuukautta ja haavoista oli ongelmia jatkuvasti. selälläni nukuin ensimmäiset 3 kk. käytin ideaalisidettä n 1kk minkä poikaystäväni nyöritti aamuin illoin.
        vaikka toimenpide oli rankka, silti menisin leikkaukseen uudestaan ja voin sitä suositella.
        pitää vain todella ottaa rauhallisesti leikkauksen jälkeen. mitään 0,5 kg painavampaa ei kannata nostaa. jääkaapin oven avaaminenkin voi olla liikaa alussa. itse sain 1 kk sairaslomaa mutta se ei riittänyt. 2 kk olisi ehkä sopivampi aika.
        leikkauksen myötä elämänlaatu paranee. minulla ainakin on vaikuttanut positiivisesti psyykeeseen. käyn jopa uimahallissa ja olen alkanut juosta! luulen että kävelytyylikin on muuttunut. vaikka ennenkin oli hyvä ryhti, niin on paljon helpompi olla selkä suorana pienissä tisseissä :D
        eli kaikenkaikkiaan. kannatti.

        75F - sun kertomus on kyllä ajatuksia herättävää, itse olen selvinnyt helpolla koko ruljanssista, sympatiat sulle ja hienoa että nautit kuitenkin lopputuloksesta! :)

        Itse olin leikkauksessa 2006, yksityisellä, koko 70E/F ->C/D. En nyt edelliseen tekstiin viitaten luettele kokemuksiani, mutta muuten vain yleisesti.
        - Nänneissä parempi tunto kun aiemmin
        - Toisella puolella pienen pieni koirankorva(hieman koholla oleva 4mm x 4mm alue)
        - Makkarat..? Hmm, kyllä toinen arpi oli ekat kenties 1,5 vuotta hieman rutussa mutta siitä sekin vain sitten sileni
        - Tissit nykyään keskenään samankokoiset, nännit sojottaa oikeaan suuntaan(ja ihanaa kun niiden koosta lähti reilusti!), ja kyllä siitä rakennusainemassasta sai täyteläiset rinnat(tuossa kun joku mietti, pitäisikö laittaa silikonia pienennettyyn rintaan.. Siis vähän olen itse, että täh miksi laittaa lisää kun juuri päässyt osasta eroon, miksi haluaa ehdoin tahdoin jotain haitallista ainetta kehoonsa, joka käsittääkseni vielä nykyäänkin vaatii vaihtoa joidenkin vuosien päästä. Ei luultavasti tarvitse olla huolissaan, että jäljelle jäisi pelkät kuoret, kyllä sitä kudosta sinne jätetään...)
        - Pareneminen meni silloin muinoin aika mukavasti 5 viikossa, kylkinukkujana selällään nukkuminen tuotti kyllä tuskaa ja tosiaan hieman huippasi kun vaihtelin teippejä, iho oli niin mustelmainen, että siitä se kai vain johtui
        - Arpea on, ties kuinka monta kymmentä senttiä. Mutta siihen olin jo tietenkin etukäteen mieleni psyykannut ja aiempien arpien perusteella pystyi tuumimaan, että minkä näköistä arvesta mahdollisesti ajan mittaan tulee
        - Itsekin kärsin ennen leikkausta tuijotuksesta, niska-ja selkäkivuista ja jouduin luopumaan parista urheilulajista, eikä sopivia paitoja tahtonut löytyä, siinä minun hyvin perinteisiltä kuulostavat syyt hakeutua leikkaukseen :)

        Tsemppiä kaikille tuleville potilaille, toipilaille ja jo uusiin tisseihin tottuneille, realistisesti ja liian suuria haavekuvia maalailematta pääsee parhaisiin tuloksiin. Voisin sanoa myös, että vaikka piti uhrata 4000e oli se sen arvoista ja vaatikaa oikeuksianne jos jokin menee pieleen kunnon ohjeistusta ennen ja jälkeen operaation!

        Helleterkuin,
        Trine


      • mkuutti81
        Trine2006 kirjoitti:

        75F - sun kertomus on kyllä ajatuksia herättävää, itse olen selvinnyt helpolla koko ruljanssista, sympatiat sulle ja hienoa että nautit kuitenkin lopputuloksesta! :)

        Itse olin leikkauksessa 2006, yksityisellä, koko 70E/F ->C/D. En nyt edelliseen tekstiin viitaten luettele kokemuksiani, mutta muuten vain yleisesti.
        - Nänneissä parempi tunto kun aiemmin
        - Toisella puolella pienen pieni koirankorva(hieman koholla oleva 4mm x 4mm alue)
        - Makkarat..? Hmm, kyllä toinen arpi oli ekat kenties 1,5 vuotta hieman rutussa mutta siitä sekin vain sitten sileni
        - Tissit nykyään keskenään samankokoiset, nännit sojottaa oikeaan suuntaan(ja ihanaa kun niiden koosta lähti reilusti!), ja kyllä siitä rakennusainemassasta sai täyteläiset rinnat(tuossa kun joku mietti, pitäisikö laittaa silikonia pienennettyyn rintaan.. Siis vähän olen itse, että täh miksi laittaa lisää kun juuri päässyt osasta eroon, miksi haluaa ehdoin tahdoin jotain haitallista ainetta kehoonsa, joka käsittääkseni vielä nykyäänkin vaatii vaihtoa joidenkin vuosien päästä. Ei luultavasti tarvitse olla huolissaan, että jäljelle jäisi pelkät kuoret, kyllä sitä kudosta sinne jätetään...)
        - Pareneminen meni silloin muinoin aika mukavasti 5 viikossa, kylkinukkujana selällään nukkuminen tuotti kyllä tuskaa ja tosiaan hieman huippasi kun vaihtelin teippejä, iho oli niin mustelmainen, että siitä se kai vain johtui
        - Arpea on, ties kuinka monta kymmentä senttiä. Mutta siihen olin jo tietenkin etukäteen mieleni psyykannut ja aiempien arpien perusteella pystyi tuumimaan, että minkä näköistä arvesta mahdollisesti ajan mittaan tulee
        - Itsekin kärsin ennen leikkausta tuijotuksesta, niska-ja selkäkivuista ja jouduin luopumaan parista urheilulajista, eikä sopivia paitoja tahtonut löytyä, siinä minun hyvin perinteisiltä kuulostavat syyt hakeutua leikkaukseen :)

        Tsemppiä kaikille tuleville potilaille, toipilaille ja jo uusiin tisseihin tottuneille, realistisesti ja liian suuria haavekuvia maalailematta pääsee parhaisiin tuloksiin. Voisin sanoa myös, että vaikka piti uhrata 4000e oli se sen arvoista ja vaatikaa oikeuksianne jos jokin menee pieleen kunnon ohjeistusta ennen ja jälkeen operaation!

        Helleterkuin,
        Trine

        JUu,ei tulisi itselle kyllä ensimmäisenä mieleen laittaa silikoneja juuri kun on päässyt jättiläisistä eroon...liekö sitten tuttavani tarvetta kuitenkin saada jättitissit mutta terhakoina?? Vakuutti kovasti että juuri ilman silikoneja jää pelkät pussit.. Aion soitella terveyskeskukseen ja sitä kautta laittaa asian etenemään..ainut pulma on että keväällä (tammi-maaliskuussa) olen lähdössä Thaimaaseen ja nyt pitäisi olla selvännäkijä mahdollisen leikkauksen suhteen. Varmastikaan kovin nopeasti leikkauksen jälkeen ei kuumaan maahan kannata lähteä hautomaan.. Kiitos vastauksista :)


      • pienennettävä
        mkuutti81 kirjoitti:

        JUu,ei tulisi itselle kyllä ensimmäisenä mieleen laittaa silikoneja juuri kun on päässyt jättiläisistä eroon...liekö sitten tuttavani tarvetta kuitenkin saada jättitissit mutta terhakoina?? Vakuutti kovasti että juuri ilman silikoneja jää pelkät pussit.. Aion soitella terveyskeskukseen ja sitä kautta laittaa asian etenemään..ainut pulma on että keväällä (tammi-maaliskuussa) olen lähdössä Thaimaaseen ja nyt pitäisi olla selvännäkijä mahdollisen leikkauksen suhteen. Varmastikaan kovin nopeasti leikkauksen jälkeen ei kuumaan maahan kannata lähteä hautomaan.. Kiitos vastauksista :)

        mie en pelkäisi sitä kuumaa vaan pitkää lentomatkaa. suuret leikkaukset suurentaa veritulppariskiä pitkillä lentomatkoilla?
        miksi leiikkauksesta jäisi pelkät pussit? ne leikkaa ihoa samalla kun ottavat pois maitorauhaskudosta.


      • onnellinen!!!
        pienennettävä kirjoitti:

        mie en pelkäisi sitä kuumaa vaan pitkää lentomatkaa. suuret leikkaukset suurentaa veritulppariskiä pitkillä lentomatkoilla?
        miksi leiikkauksesta jäisi pelkät pussit? ne leikkaa ihoa samalla kun ottavat pois maitorauhaskudosta.

        Voin sanoa asiaan perehtyneenä että silikonien laitto on täysin turhaa. Rintakudoksen poiston jälkeen ihoa tietenkin kiristetään ja rinnoista muokataan kiinteät, pusseja niistä siis ei tule.

        Itse olin kesäkuun alussa leikkauksessa ja nyt jo täysin toipunut. Olin julkisella puolella mihin pääsin varsin helposti ja jonotin ihme kyllä vain muutaman kuukauden. Kaikki meni vallan loistavasti ja sain dreenit jo ensimmäisen päivän jälkeen pois. Arvet ovat melko pienet verrattuna siihen mitä odotin. Alaviiltoa ei tehty ollenkaan, vain nännin ympärille ja siitä suoraan alas. Ennen leikkausta rintani olivat kokooni nähden todella kookkaat (75E/70F) ja aiheuttivat paljon vaivaa, niin terveydellistä kuin esteettistäkin. Sitä samaa...niskat jumissa, hartiat kipeänä, vaatteita ei läydy.....
        Lopputulos on mielestäni todella hyvä. nänneissä eikä arpien kohdalla vielä tunto palannut, mutta varmasti vielä palaa. Rinnat ovat kiinteät ja hyvän malliset, vaikka mielestäni nännejä olisi voinut hieman vielä nostaa, mutta tuloksesta olisi voinut tulla epäluonnollinen. Lääkäri oli todella taitava ja asiansa osaava. Leikkaus tehtiin terveystalolla, vaikka olikin julkisella puolella. Kipuja oli, mutta ne hoituivat lääkkeillä eikä mitään komplikaatioita ollut. Nyt käytän ahkerasti silikonilaastaria (mepiformia) etteivät arvet leviä.

        P.s kysykää toki jos tulee jotain kysyttävää! :D


      • mkuutti81
        onnellinen!!! kirjoitti:

        Voin sanoa asiaan perehtyneenä että silikonien laitto on täysin turhaa. Rintakudoksen poiston jälkeen ihoa tietenkin kiristetään ja rinnoista muokataan kiinteät, pusseja niistä siis ei tule.

        Itse olin kesäkuun alussa leikkauksessa ja nyt jo täysin toipunut. Olin julkisella puolella mihin pääsin varsin helposti ja jonotin ihme kyllä vain muutaman kuukauden. Kaikki meni vallan loistavasti ja sain dreenit jo ensimmäisen päivän jälkeen pois. Arvet ovat melko pienet verrattuna siihen mitä odotin. Alaviiltoa ei tehty ollenkaan, vain nännin ympärille ja siitä suoraan alas. Ennen leikkausta rintani olivat kokooni nähden todella kookkaat (75E/70F) ja aiheuttivat paljon vaivaa, niin terveydellistä kuin esteettistäkin. Sitä samaa...niskat jumissa, hartiat kipeänä, vaatteita ei läydy.....
        Lopputulos on mielestäni todella hyvä. nänneissä eikä arpien kohdalla vielä tunto palannut, mutta varmasti vielä palaa. Rinnat ovat kiinteät ja hyvän malliset, vaikka mielestäni nännejä olisi voinut hieman vielä nostaa, mutta tuloksesta olisi voinut tulla epäluonnollinen. Lääkäri oli todella taitava ja asiansa osaava. Leikkaus tehtiin terveystalolla, vaikka olikin julkisella puolella. Kipuja oli, mutta ne hoituivat lääkkeillä eikä mitään komplikaatioita ollut. Nyt käytän ahkerasti silikonilaastaria (mepiformia) etteivät arvet leviä.

        P.s kysykää toki jos tulee jotain kysyttävää! :D

        Kiitos viestistä! On mukavaa lukea kokemuksia! Varasin juuri lääkäriajan terveyskeskukseen joka on 3.8. Toivottavasti homma lähtee siitä etenemään. Kuuman ilman ja isojen rintojen kiroja on myös se että okean kokoiset liivit painavat kipeät "haavat"kylkiin..auts!! Kyllä tämä on niin terveysjuttu,isona plussana tulee kauneus..


      • mkuutti81
        mkuutti81 kirjoitti:

        Kiitos viestistä! On mukavaa lukea kokemuksia! Varasin juuri lääkäriajan terveyskeskukseen joka on 3.8. Toivottavasti homma lähtee siitä etenemään. Kuuman ilman ja isojen rintojen kiroja on myös se että okean kokoiset liivit painavat kipeät "haavat"kylkiin..auts!! Kyllä tämä on niin terveysjuttu,isona plussana tulee kauneus..

        Montako päivää/viikkoa olette saaneet sairaslomaa? Miten kauan leikkaus kesti ja miten kauan jouduitte olemaan sairaalassa? Paljonko tuli maksamaan kunnallisen puolella?


      • kesäperhonen10
        onnellinen!!! kirjoitti:

        Voin sanoa asiaan perehtyneenä että silikonien laitto on täysin turhaa. Rintakudoksen poiston jälkeen ihoa tietenkin kiristetään ja rinnoista muokataan kiinteät, pusseja niistä siis ei tule.

        Itse olin kesäkuun alussa leikkauksessa ja nyt jo täysin toipunut. Olin julkisella puolella mihin pääsin varsin helposti ja jonotin ihme kyllä vain muutaman kuukauden. Kaikki meni vallan loistavasti ja sain dreenit jo ensimmäisen päivän jälkeen pois. Arvet ovat melko pienet verrattuna siihen mitä odotin. Alaviiltoa ei tehty ollenkaan, vain nännin ympärille ja siitä suoraan alas. Ennen leikkausta rintani olivat kokooni nähden todella kookkaat (75E/70F) ja aiheuttivat paljon vaivaa, niin terveydellistä kuin esteettistäkin. Sitä samaa...niskat jumissa, hartiat kipeänä, vaatteita ei läydy.....
        Lopputulos on mielestäni todella hyvä. nänneissä eikä arpien kohdalla vielä tunto palannut, mutta varmasti vielä palaa. Rinnat ovat kiinteät ja hyvän malliset, vaikka mielestäni nännejä olisi voinut hieman vielä nostaa, mutta tuloksesta olisi voinut tulla epäluonnollinen. Lääkäri oli todella taitava ja asiansa osaava. Leikkaus tehtiin terveystalolla, vaikka olikin julkisella puolella. Kipuja oli, mutta ne hoituivat lääkkeillä eikä mitään komplikaatioita ollut. Nyt käytän ahkerasti silikonilaastaria (mepiformia) etteivät arvet leviä.

        P.s kysykää toki jos tulee jotain kysyttävää! :D

        Mä olen menossa leikkaukseen viikon päästä ja mulle sanottiin silloin tutkimuksissa, että voisi olla mahdollista tehdä leikkaus tuolla tikkaritekniikalla. Paranemisen kannalta toivon toisaalta, että leikkaus tehtäisiin tuolla tekniikalla, olisipa vähemmän arpia ja arpien risteyskohtaa ei olisi.

        Ilmeisesti rinnoista tuli ainakin sinulla heti ihan hyvänmuotoiset? Olen lueskellut jostakin, että tuolla tekniikalla saattaa tulla ns. kuoppa siihen alapuolelle, joka sitten vähitellen täyttyy. Ilmeisesti tuossa sitten otetaan ihoa leikkaushaavan ympäriltä jotenkin pois, tms..

        Missä leikkauksesi tehtiin? Pääsitkö heti leikkausta seuraavana päivänä kotiin? Entä miten pärjäsit ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen? Asun yksin ja mietin sitä että pitääkö minun pyytää jotain ystäviäni avuksi.. Itseä alkaa vähitellen hiukan jännittämään..


      • onnellinen!!!
        kesäperhonen10 kirjoitti:

        Mä olen menossa leikkaukseen viikon päästä ja mulle sanottiin silloin tutkimuksissa, että voisi olla mahdollista tehdä leikkaus tuolla tikkaritekniikalla. Paranemisen kannalta toivon toisaalta, että leikkaus tehtäisiin tuolla tekniikalla, olisipa vähemmän arpia ja arpien risteyskohtaa ei olisi.

        Ilmeisesti rinnoista tuli ainakin sinulla heti ihan hyvänmuotoiset? Olen lueskellut jostakin, että tuolla tekniikalla saattaa tulla ns. kuoppa siihen alapuolelle, joka sitten vähitellen täyttyy. Ilmeisesti tuossa sitten otetaan ihoa leikkaushaavan ympäriltä jotenkin pois, tms..

        Missä leikkauksesi tehtiin? Pääsitkö heti leikkausta seuraavana päivänä kotiin? Entä miten pärjäsit ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen? Asun yksin ja mietin sitä että pitääkö minun pyytää jotain ystäviäni avuksi.. Itseä alkaa vähitellen hiukan jännittämään..

        Aluksi rinnat olivat todella pinkeät ja terhakat ja sojottivat rintakehästä. Muutaman kuukauden jälkeen ovat siitä laskeutuneet ja todella hyvän malliset ovat. Rinnat muokkautuvat muutaman kk jälkeen oikeaan muotoon eli turvotusta ja mustelmia ei kannata pelästyä. Tikkaritekniikan ansiosta haavat parantuneet todella hyvin ja haava-alue paljon pienempi kuin ankkuritekniikassa. Itselläni ei kuoppaa muodostunut ja iho asettui rintojen päälle todella hyvin eikä koirankorvia ole.
        Leikkaus tehtiin Savonlinnan terveytalolla, vaikka tehtiin julkisella. Leikkauksen teki Helena Puonti joka todella osaa asiansa ja todella ammattitaitoinen plastiikkakirurgi. Olen kuullut että jotkut plastiikkakirurgit saattavat jättää rinnat hieman neliömäiseen muotoon, mutta Helena teki rinnoista luonnollisen pyöreät. Leikkaushoitaja näin kertoi.

        Leikkauksesta pääsee yleensä heti seuraavana päivänä kotiin useimmiten dreenien kanssa. Itse pääsin myös seuraavana päivänä, mutta dreenejä en tarvinnut kotiin. Dreenit saa pois jos rinta erittää alle 50ml kudosnestettä. Itse en sen suurempia apuja tarvinnut kävely onnistuu ja muukin liike kunhan muistaa olla varovainen. Tikkejä pidetään 8 päivää poikkeuksitta ja haavateipit on siinä päällä joten haavoista ei tarvitse huolehtia. suihkuun sai mennä, mutta itse en kastellut rintoja.
        Leikkauksen hinnaksi tuli n. 70e joka on pieni hinta näin hyvästä lopputuloksesta. Kipuja tietenkin oli, olihan haavapinta melko suuri. Hyvillä kipulääkkeillä pärjää mainiosti.
        Leikkaus kesto omalla kohdallani 5h johtuen leikkuksen laajuudesta ja tarkkuudesta.

        Kysele vaan mitä mieleen juolahtaa se helpottaa usko pois! :D


      • mkuutti81
        onnellinen!!! kirjoitti:

        Aluksi rinnat olivat todella pinkeät ja terhakat ja sojottivat rintakehästä. Muutaman kuukauden jälkeen ovat siitä laskeutuneet ja todella hyvän malliset ovat. Rinnat muokkautuvat muutaman kk jälkeen oikeaan muotoon eli turvotusta ja mustelmia ei kannata pelästyä. Tikkaritekniikan ansiosta haavat parantuneet todella hyvin ja haava-alue paljon pienempi kuin ankkuritekniikassa. Itselläni ei kuoppaa muodostunut ja iho asettui rintojen päälle todella hyvin eikä koirankorvia ole.
        Leikkaus tehtiin Savonlinnan terveytalolla, vaikka tehtiin julkisella. Leikkauksen teki Helena Puonti joka todella osaa asiansa ja todella ammattitaitoinen plastiikkakirurgi. Olen kuullut että jotkut plastiikkakirurgit saattavat jättää rinnat hieman neliömäiseen muotoon, mutta Helena teki rinnoista luonnollisen pyöreät. Leikkaushoitaja näin kertoi.

        Leikkauksesta pääsee yleensä heti seuraavana päivänä kotiin useimmiten dreenien kanssa. Itse pääsin myös seuraavana päivänä, mutta dreenejä en tarvinnut kotiin. Dreenit saa pois jos rinta erittää alle 50ml kudosnestettä. Itse en sen suurempia apuja tarvinnut kävely onnistuu ja muukin liike kunhan muistaa olla varovainen. Tikkejä pidetään 8 päivää poikkeuksitta ja haavateipit on siinä päällä joten haavoista ei tarvitse huolehtia. suihkuun sai mennä, mutta itse en kastellut rintoja.
        Leikkauksen hinnaksi tuli n. 70e joka on pieni hinta näin hyvästä lopputuloksesta. Kipuja tietenkin oli, olihan haavapinta melko suuri. Hyvillä kipulääkkeillä pärjää mainiosti.
        Leikkaus kesto omalla kohdallani 5h johtuen leikkuksen laajuudesta ja tarkkuudesta.

        Kysele vaan mitä mieleen juolahtaa se helpottaa usko pois! :D

        Puhutaan näistä tikkari ja ankkuritekniikoista..ymmärrän kyllä miten ne ns.tehdään ja millaiset arvet jää mutta millä periaattella kirurgi valitsee tekniikan? Onko siis rintojen muodolla tai koolla tai nännien paikalla jotain merkitystä? Toki toivoisin tikkaritekniikkaa kun arvet olisivat pienemmät mutta mikäpä siis vaikuttaa?

        Paljon ehkä tyhmiäkin kysymyksiä mutta naurakaa ja vastatkaa :D


      • onnellinen!!!
        mkuutti81 kirjoitti:

        Puhutaan näistä tikkari ja ankkuritekniikoista..ymmärrän kyllä miten ne ns.tehdään ja millaiset arvet jää mutta millä periaattella kirurgi valitsee tekniikan? Onko siis rintojen muodolla tai koolla tai nännien paikalla jotain merkitystä? Toki toivoisin tikkaritekniikkaa kun arvet olisivat pienemmät mutta mikäpä siis vaikuttaa?

        Paljon ehkä tyhmiäkin kysymyksiä mutta naurakaa ja vastatkaa :D

        No eniten vaikuttaa se paljonko pienennetään... yleensä hieman pienemmissä leikkauksissa tikkuritekniikka jolloin ihoa ei tarvitse muokkaa ja poistella niin paljoa.. yleensä ankkuritekniikka silloin jos otetaan pois enemmän. Ankkuritekniikalla ehkäistään myös sitä ettei jää niitä koirankorvia...:D


      • mkuutti81
        onnellinen!!! kirjoitti:

        No eniten vaikuttaa se paljonko pienennetään... yleensä hieman pienemmissä leikkauksissa tikkuritekniikka jolloin ihoa ei tarvitse muokkaa ja poistella niin paljoa.. yleensä ankkuritekniikka silloin jos otetaan pois enemmän. Ankkuritekniikalla ehkäistään myös sitä ettei jää niitä koirankorvia...:D

        Eli jos mulla on nyt 75 E/F ja toivoisin C mahdollisesti niin sitten se olisi ilmeisesti se ankkurihommeli :D Paljonko sulta poistettiin grammoina ja mihin kokoon päädyit? Itse olen 158/60 "kokoinen" joten toivoisin huomattavaa pienennystä ...varsinkin nyt kuumalla ihan tuskaa :(


      • onnellinen!!!
        mkuutti81 kirjoitti:

        Eli jos mulla on nyt 75 E/F ja toivoisin C mahdollisesti niin sitten se olisi ilmeisesti se ankkurihommeli :D Paljonko sulta poistettiin grammoina ja mihin kokoon päädyit? Itse olen 158/60 "kokoinen" joten toivoisin huomattavaa pienennystä ...varsinkin nyt kuumalla ihan tuskaa :(

        Aika samoissa mitoissa ollaan... itse olen 160/59 ja kuppikoko oli kanssa 75E/F... Luulen että sun tapauksessa onnistuu myös tuo tikkuritekniikka.. itselläni juuri C:hen pienennettiin vaikka B pyysin, mutta tyytyväinen olen! Toisesta rinnasta poistettiin 400g ja toisesta 500g jos oikein muistan.. Se kummalla tekniikalla leikataan riippuu myös omista toiveista ja lääkäristä.. yleensä ankkuritekniikka säilyttää imetyskyvyn, tikkuritekniikalla imetyskyky epätodennäköisempi


      • mkuutti81
        onnellinen!!! kirjoitti:

        Aika samoissa mitoissa ollaan... itse olen 160/59 ja kuppikoko oli kanssa 75E/F... Luulen että sun tapauksessa onnistuu myös tuo tikkuritekniikka.. itselläni juuri C:hen pienennettiin vaikka B pyysin, mutta tyytyväinen olen! Toisesta rinnasta poistettiin 400g ja toisesta 500g jos oikein muistan.. Se kummalla tekniikalla leikataan riippuu myös omista toiveista ja lääkäristä.. yleensä ankkuritekniikka säilyttää imetyskyvyn, tikkuritekniikalla imetyskyky epätodennäköisempi

        Minähän vallan viisastun :D Siirretäänkö tikkaritekniikalla nänni kokonaan uuteen paikkaan? Tavallaan niinkuin "väärään"paikkaan jos imetys ei kerran onnistu? Mä olen asiaa miettinyt ja todennut että jos en voi imettää niin se ei ole niin maailmanloppu. Itselläni ei ole lapsia. Mites muuten tupakointi? Oliko siitä mitään puhetta? Itse siis tupakoin ja ajattelin että liekö paranisivat paremmin/nopeammin ilman myrkkyjä...

        Mahtavaa pelkkä ajatuskin että saisin nuo jättiläiset pienemmiksi!!


      • leikattu
        onnellinen!!! kirjoitti:

        Aika samoissa mitoissa ollaan... itse olen 160/59 ja kuppikoko oli kanssa 75E/F... Luulen että sun tapauksessa onnistuu myös tuo tikkuritekniikka.. itselläni juuri C:hen pienennettiin vaikka B pyysin, mutta tyytyväinen olen! Toisesta rinnasta poistettiin 400g ja toisesta 500g jos oikein muistan.. Se kummalla tekniikalla leikataan riippuu myös omista toiveista ja lääkäristä.. yleensä ankkuritekniikka säilyttää imetyskyvyn, tikkuritekniikalla imetyskyky epätodennäköisempi

        Minulta ei leikattu paljoa, lähinnä rintoja kohotettiin ankkuritekniikalla. Myös imetyskyvyllä ei ollut merkitystä, sillä lapsia ei ole tulossa.
        Riippunee myös kirurgista, mitä leikkaustapaa yleensä käyttää.


      • onnellinen!!!
        leikattu kirjoitti:

        Minulta ei leikattu paljoa, lähinnä rintoja kohotettiin ankkuritekniikalla. Myös imetyskyvyllä ei ollut merkitystä, sillä lapsia ei ole tulossa.
        Riippunee myös kirurgista, mitä leikkaustapaa yleensä käyttää.

        Kirurgista riippuu paljonkin, millä ne sitten haluaa leikata. Tekniikan valinta riippuu myös siitä kuinka paljon rinnoissa on rasvaa. Itselläni oli hyperplastiset rinnat jolloin suuruus johtui rintojen liikakasvusta. Rinnat olivat pallomaisen muotoiset ja kirurgi valitsi tikkaritekniikan.
        Ja nänniähän ei siis todellakaan leikata irti vaan tiehyet pysyy kiinni rinnassa sitä vain siirretään ylemmäs. Imetyskyvyn menetys tai hankaloituminen ei johdu nännin siirrosta vaan siitä, että rintaa pienennettäessä ne paikat joista maitoa tulee ahtautuvat...


      • kesäperhonen10
        onnellinen!!! kirjoitti:

        Kirurgista riippuu paljonkin, millä ne sitten haluaa leikata. Tekniikan valinta riippuu myös siitä kuinka paljon rinnoissa on rasvaa. Itselläni oli hyperplastiset rinnat jolloin suuruus johtui rintojen liikakasvusta. Rinnat olivat pallomaisen muotoiset ja kirurgi valitsi tikkaritekniikan.
        Ja nänniähän ei siis todellakaan leikata irti vaan tiehyet pysyy kiinni rinnassa sitä vain siirretään ylemmäs. Imetyskyvyn menetys tai hankaloituminen ei johdu nännin siirrosta vaan siitä, että rintaa pienennettäessä ne paikat joista maitoa tulee ahtautuvat...

        kiitos tuosta selvityksestä noista tekniikoista. Itse ymmärsin myös niin, että tikkaritekniikkaa voisi käyttää minulle, koska minulla ei ole liikoja ylipainoa ja iho on suht kiinteä ja hyvässä kunnossa rintojen ympärillä ja kyseessä on myös tuollaiset raskaat rinnat niinkuin sinullakin oli, jotka siis ovat rintarauhasta eivätkä rasvaa. Tämä rohkaisee minua myös pyytämää tuota tikkaritekniikkaa, koska paranemista ajatellen se olisi niin paljon parempi. Uskomatonta ajatella, että viikon päästä olen jo päässyt kotiin pienempien tisujeni kanssa. :)


      • krupattu sopivaksi
        Pienet ja sievät:)) kirjoitti:

        Minä 51-vuotias,,syksyllä 52,,,,ja olin 4.5.2010 leikkauksessa,,eikä minulla ainakaan mitään ongelmaa leikkaukseen pääsyssä!!Julkisella puolella leikattiin!!Ja onnellinen olen ,että menin!!

        Minut leikattiin 50-v ja hyvin meni, julkisella puolella. 4 vk sairaslomaa, ei mitään komplikaatioita, kannattaa ehdottomasti hakeutua leikkaukseen. Koskaan enää ei minua katsota ensimmäisenä rintoihin tai jopa sanota suoraan isoista tisseistä ! Pystyn varmaan pian laittamaan uikkarin päälle, sen löytäminen on ollut ennen toivotonta, koska koko on muuten 38-40 ja ennen rinnat sopivat vain 58-koon uikkariin ja löydäpä semmoinen jostain...Nyt voin ostaa sen normaalikokoisen !


    • Se on ohi

      DD-kupin rintojani pienennettiin eilen yksityisellä lääkäriasemalla. Leikkaus alkoi klo 9 ja kesti kolme tuntia. Menin aamulla lääkäriasemalle, jossa kirurgi piirteli rintoihini ja sitten menin leikkaussaliin. Heräämössä oli noin viisi tuntia eli klo 17 pääsin kotiin dreenien kanssa. Dreenien letkut, imu ja pussit ovat aika pelottavan näköiset. Viime yön nukuin selälläni ja ihme kyllä nukuin aika hyvin. Kipuja ei ole ollut. Dreenit ja tukiside poistetaan tänään, joten en ole vielä nähnyt uusi rintojani. Leikkaus maksoi 3996 euroa. Se päälle maksettavaksi tulee toki ensimmäinen käynti, mammografia ja jälkitarkastus yhteensä noin 300 euroa.

      • harkitseva minä

        Missä sinut leikattiin ja kuka leikkasi? Kävitkö ensin tämän leikkaavan kirurgin yksityisvastaanotolla? Kuinka nopeasti leikkaukseen pääsit? Vaikuttaa siltä, että olet tyytyväinen! Minä olen ajatellut heti alkusyksystä hakeutua kirurgin juttusille, tietäisinpä vaan hyvän, siksi täällä nyt kyselen sinulta.
        Sinulla oli DD-kupin rinnat, entä nyt? Joudutko käyttämään liivejä yötä päivää... Olisi mukavaa jos kertoist lisää kokemuksiasi.


      • leikattu

        Toivotan parasta toipumiseesi! Minut leikattiin kesän alussa ja jos kolmas antibioottikuuri menossa... :(


      • Se on ohi
        harkitseva minä kirjoitti:

        Missä sinut leikattiin ja kuka leikkasi? Kävitkö ensin tämän leikkaavan kirurgin yksityisvastaanotolla? Kuinka nopeasti leikkaukseen pääsit? Vaikuttaa siltä, että olet tyytyväinen! Minä olen ajatellut heti alkusyksystä hakeutua kirurgin juttusille, tietäisinpä vaan hyvän, siksi täällä nyt kyselen sinulta.
        Sinulla oli DD-kupin rinnat, entä nyt? Joudutko käyttämään liivejä yötä päivää... Olisi mukavaa jos kertoist lisää kokemuksiasi.

        Minut leikkasi Janne Jyränki Amedissa. Kävin ensin hänen vastaanotollaan toukokuussa, jolloin sovimme leikkausajan heinäkuun loppuun. Kuppikoosta vaikea sanoa vielä oikein mitään. Luulen, että minulla on A tai B -kuppi. A:kaan ei minua haittaisi, sillä olo on kevyt. Molemmista rinnoista poistettiin 300 g.

        Leikkauksen jälkeen on käytettävä yötä päivää urheiluliivejä kuukauden ajan. Täytyy myöntää, että joka kerta kun katson peiliin, niin hämmästyn. Tuntuu kummalliselta, että kymmeniä vuosi kantamani löllöt ovat kadonneet. Möhömaha tosin tulee nyt paremmin esille :(


      • kesäperhonen10
        leikattu kirjoitti:

        Toivotan parasta toipumiseesi! Minut leikattiin kesän alussa ja jos kolmas antibioottikuuri menossa... :(

        Minkä takia sinä olet noita antibioottikuureja joutunut syömään? Minkälaisista ongelmista tai komplikaatioista on kyse?


      • Oma kokemus
        kesäperhonen10 kirjoitti:

        Minkä takia sinä olet noita antibioottikuureja joutunut syömään? Minkälaisista ongelmista tai komplikaatioista on kyse?

        Ja minut leikattiin helmikuussa ja vieläkin haavoja hoitelen kun ei ole kunnolla kiinni menneet. =((


      • Se on ohi
        leikattu kirjoitti:

        Toivotan parasta toipumiseesi! Minut leikattiin kesän alussa ja jos kolmas antibioottikuuri menossa... :(

        Miten hoidit haavojasi ? Alkoiko ensimmäinen tulehdus heti leikkauksen jälkeen vai myöhemmin ? Onko haavojasi hoidettu muutoin kuin antibiooteilla ?


      • oma kokemus
        Se on ohi kirjoitti:

        Miten hoidit haavojasi ? Alkoiko ensimmäinen tulehdus heti leikkauksen jälkeen vai myöhemmin ? Onko haavojasi hoidettu muutoin kuin antibiooteilla ?

        Lääkärin mukaan mulla ei tulehdusta haavassa ole, jostakin syystä ei vaan ole parantunut. Ainoastaan yhden ab-kuurin olen syönyt, vähän niinku "varmuuden vuoksi"..
        Hoidan haavaa 3krt viikossa.. huuhtelu, Duoderm-haavageeli (pitää haavan kosteana) ja Mepilex Border päälle. Näillä mennään....


      • leikattu
        oma kokemus kirjoitti:

        Lääkärin mukaan mulla ei tulehdusta haavassa ole, jostakin syystä ei vaan ole parantunut. Ainoastaan yhden ab-kuurin olen syönyt, vähän niinku "varmuuden vuoksi"..
        Hoidan haavaa 3krt viikossa.. huuhtelu, Duoderm-haavageeli (pitää haavan kosteana) ja Mepilex Border päälle. Näillä mennään....

        Alunperin tuli ongelma, kun ankkuriliitoksen kohta aukesi n. 2x1,5 cm aukileeksi. Sitä hoidettiin Aquacelilla ja meni lopulta kiinni. Mutta vieressä oli sitten pieni reikä, josta tihkutti märkää ja todettiin stafylokokki aureus. Siihen eka kuuri. Viikon verran meni sitten ihan ok, kun yksi aamu taas turskahti märkää ja uusi kuuri. Sitten aloin tuntea kipua taas uudessa kohdassa ja siitä lääkäri otti bakteerinäytteen ja taas on stafylokokki. Eli tässä kolmas kuuri. Kun nuo reiät menisivät vaan kiinni, niin voisi keskittyä sitten arpihoitoon.
        Muuna hoitona olen sitten suihkutellut aluksi 2 kertaa päivässä, nyttemmin kerran sekä antamalla ilmakylpyjä.
        En kyllä ymmärrä, miten nämä tulehdukset ovat saaneet alkunsa, sillä olen huolellisesti desinfioinut käteni aina ennen haavoihin koskemista sekä puhdistanut myös haavat desinfiointiaineella.


      • Se on ohi
        leikattu kirjoitti:

        Alunperin tuli ongelma, kun ankkuriliitoksen kohta aukesi n. 2x1,5 cm aukileeksi. Sitä hoidettiin Aquacelilla ja meni lopulta kiinni. Mutta vieressä oli sitten pieni reikä, josta tihkutti märkää ja todettiin stafylokokki aureus. Siihen eka kuuri. Viikon verran meni sitten ihan ok, kun yksi aamu taas turskahti märkää ja uusi kuuri. Sitten aloin tuntea kipua taas uudessa kohdassa ja siitä lääkäri otti bakteerinäytteen ja taas on stafylokokki. Eli tässä kolmas kuuri. Kun nuo reiät menisivät vaan kiinni, niin voisi keskittyä sitten arpihoitoon.
        Muuna hoitona olen sitten suihkutellut aluksi 2 kertaa päivässä, nyttemmin kerran sekä antamalla ilmakylpyjä.
        En kyllä ymmärrä, miten nämä tulehdukset ovat saaneet alkunsa, sillä olen huolellisesti desinfioinut käteni aina ennen haavoihin koskemista sekä puhdistanut myös haavat desinfiointiaineella.

        Kauanko pidit teippejä ? Minä sain ohjeeksi, että teippejä pidetään siihen asti, kunnes ne itse lähtevät irti. Netistä luin, että senkin jälkeen kannattaa haavat suojata micropore-teipillä ainakin 3 kk. Tällä mennään.


      • kesäperhonen10
        Se on ohi kirjoitti:

        Minut leikkasi Janne Jyränki Amedissa. Kävin ensin hänen vastaanotollaan toukokuussa, jolloin sovimme leikkausajan heinäkuun loppuun. Kuppikoosta vaikea sanoa vielä oikein mitään. Luulen, että minulla on A tai B -kuppi. A:kaan ei minua haittaisi, sillä olo on kevyt. Molemmista rinnoista poistettiin 300 g.

        Leikkauksen jälkeen on käytettävä yötä päivää urheiluliivejä kuukauden ajan. Täytyy myöntää, että joka kerta kun katson peiliin, niin hämmästyn. Tuntuu kummalliselta, että kymmeniä vuosi kantamani löllöt ovat kadonneet. Möhömaha tosin tulee nyt paremmin esille :(

        Mulla oli leikkaus 5.8. ja tässä olen nyt kotona pari päivää ollut. Mulla jätettiin vielä siteet ja teipit paikoilleen leikkauksen jälkeen ja sain ottaa ne tänään vasta pois. Hiukan jännitti, eka siteiden alta paljastui tosi pienet rinnat ja teippejä irroittaessa meinasi taju lähtä pariin otteeseen, koska pelkäsin et revin tikit irti, mutta sain kuin sainkin teipit suihkun avulla irti.

        Rinnat näyttää tosi tosi pieniltä, sellaisilta ihme pyramideilta, mutta eiköhän se muoto siitä ajan myötä muutu, tällä hetkellä kuitenkin aika karut. Kuppikoosta en osaa sanoa mitään, kun en näitä pienempiä kokoja osaa arvata, mut veikkaisin b:tä, pitää huomenna käydä ostamassa urheiluliivit niin sittenhän se koko selviää. Mutta vaikka hiukan pieniltä vaikuttavatkin niin en valita, itsehän niistä maitotonkista eroon halusin. :) Hartioissa tuntuu heti ihan uskomaton vapaus ja kauhea kiristys ja paino on poissa. Mutta lähtihän sitä rintakudosta kuitenkin 400 gr molemmin puolin, joten ei ihmekään vaik helpottaakin.

        Mut leikattiin sitten kuitenkin ankkuritekniikalla ja nännin ympärysarpi ja pystyarpi on ihan hyvännäköiset, mutta ala-arpi on kyllä aika ruma. Tai no toisaalta eipä sitä paljon näe, mutta ulkoreunat on aika rumannäköiset, mutta katsotaan nyt miten aika ne parantaa. Toisen rinnan alta alkoi nyt teippien vaihtamisen jälkeen alkaa valumaan hiukan verta ja kudosnestettä ja otin nyt siitä kohtaa teipin pois, huuhtelin ja laitoin sidetaitoksen siihen kohtaan niinkuin ohjeissa luki. Saas nähdä miten kauan se vuotaa ja kuinka monesta muusta kohtaa alkaa vuotamaan. Jännää aikaa! Kipuja ei muuten liikoja ole.


      • Ohi On
        Se on ohi kirjoitti:

        Kauanko pidit teippejä ? Minä sain ohjeeksi, että teippejä pidetään siihen asti, kunnes ne itse lähtevät irti. Netistä luin, että senkin jälkeen kannattaa haavat suojata micropore-teipillä ainakin 3 kk. Tällä mennään.

        Hei kaikille. On ollut mielenkiintoista lukea näita kommenteja. Minun leikkaukseni oli 09.08. Hoito-ohjeissani minulla oli että teippejä pitaisi pitää 2 viikkoa vaikka tikit poistetaan 10vrkn kuluttua. Tämän pitäisi pitää hoitaa sen että leikkaus arvista ei tulisi liian leveät.


      • MelliElli
        Ohi On kirjoitti:

        Hei kaikille. On ollut mielenkiintoista lukea näita kommenteja. Minun leikkaukseni oli 09.08. Hoito-ohjeissani minulla oli että teippejä pitaisi pitää 2 viikkoa vaikka tikit poistetaan 10vrkn kuluttua. Tämän pitäisi pitää hoitaa sen että leikkaus arvista ei tulisi liian leveät.

        Tuo pään nosto auttaa kyllä huimasti. Itse ostin kiilatyynyn pään ja yläselän alla ja laitoin tukevat tyynyt molemmille kyljille. Näin olin nukkuessa hyvin tuettu enkä kääntynyt unissani kyljelle/mahalle.
        Jos jollakulla leikkauksessa olleella/ leikkaukseen menijällä on tarvetta kiilatyynylle, samanlainen tyyny on myynnissä:
        http://www.huuto.net/kohteet/kiilatyyny-vuodepotilaalle/146649488


      • lontooseen
        MelliElli kirjoitti:

        Tuo pään nosto auttaa kyllä huimasti. Itse ostin kiilatyynyn pään ja yläselän alla ja laitoin tukevat tyynyt molemmille kyljille. Näin olin nukkuessa hyvin tuettu enkä kääntynyt unissani kyljelle/mahalle.
        Jos jollakulla leikkauksessa olleella/ leikkaukseen menijällä on tarvetta kiilatyynylle, samanlainen tyyny on myynnissä:
        http://www.huuto.net/kohteet/kiilatyyny-vuodepotilaalle/146649488

        heippa,

        kaivoin oman loppuarvioni leikkauksesta joka tehtiin viimevuonna näihin aikoihin.
        syynä leikkaukseen oli "molemminpuoleinen hyperplasia" joka tarkoittaa solujen lukumäärän lisääntymisestä johtuva elimen tai kudoksen tavallista suurempi koko.

        rintani olivat kokoon nähden suuret ja raskaat, paino 68 kg ja pituus 170 cm, liivien koko 70-75 E/F/G. toisesta rinnasta poisettiin 340 g ja toisesta 300 g.
        leikkaustyyli oli vertikaalinen eli ilmeisesti keskusteluissa käytetty tikkarmimenetelmä :D
        implantteja ei tarvitse miettiä leikkauksen jälkeen. minulla on nyt koko 70-75 dd. rinnoista tuli pehmeät, eivät rustomaiset. lääkäri sanoikin että rinnoissa ei juurikaan ole rintarauhasta vaan ihan rehellistä rasvaa.

        leikkuksesta tervehtyminen oli rankkaa. puntiopoliklinikalla käynti, 3 antibiottikuuria ja särkylääkkeitä, noin 2000- 3000 mg päivässä.

        leikkaus tehtiin julkisella joten maksoi n. 100 e. hintaan nähden tulos on ok, ei kaunis mutta menettelee. ei symmetriset, mutta kenellä nyt olisikaan? arvet vielä näkyvät, paksut ja punaiset. nännien ympärillä oleva arpi ohuen ohut punainen viiva, lähes huomaamaton. toisessa rinnassa koirankorva/ poimu.
        sairaslomaa 2 kk (1kk alkuksi, komplikaatioiden takia 1 kk lisää).

        menisin uudestaan. on se kaiken sen kivun arvoista.
        leikkaukseen menijöille: ei voi olla liian varovainen leikkauksen jälkeen.


    • Serps

      Mun pienennysleikkaus tehtiin kaksi viikkoa sitten kunnallisella puolella. Kävin yksityisellä plastiikkakirurgilla syyskuussa 2009 hakemassa lähetteen keskussairaalaan. Sain kutsun konsultaatioon keskussairaalaan Joensuussa maaliskuussa 2010 ja "pikalähtö" -mahdollisuus tuli kolme viikkoa sitten.

      Olen 42-vuotias kahden lapsen äiti. Rinnat ovat aina olleet isot (D-kupista eteenpäin), mutta toisen lapsen ja imetyksen jälkeen kooksi jäi H. Kärsin jokapäiväisistä pää-, niska- ja selkäsäryistä, joten pääsin leikkaukseen terveydellisistä syistä.

      Tänään poistetaan tikit. Pientä arkuutta ja turvotusta on edelleen sivuilla, mutta se kuuluu kuulemma asiaan. Myös vähäistä kudosnestevuotoa on ollut, mutta ei mitään huolestuttavaa. Kivuliainta koko operaatiossa oli ehdottomasti teippien poisto toisena päivänä, sillä mukana lähti myös ihoa selkäpuolelta useammasta paikasta. Suihkussakäynti oli melkoista tuskaa viikon ajan ennen kuin nahka alkoi parantua. Myös dreenien poisto oli kivuliasta, mutta kesti onneksi vain muutaman sekunnin.

      Mielestäni arvet ovat pieni hinta säryttömästä ja kivuttomasta elämästä. On tietysti vielä vaikea sanoa, millaiset niistä tulevat, mutta todennäköisesti ei kovin kauniit. Mulla on arpikeloidi-taipumusta, joten aion kokeilla silikoniteippihoitoa keloidimuodostumisen estämiseksi kunhan eritys loppuu.

      Pieniin rintoihin tottuminen vie varmasti aikansa, mutta leikkaukseen hakeutuminen on ehdottomasti yksi elämäni parhaimmista päätöksistä.

      • 70h

        Olisi kiva kuulla Serpsin arpien muodostumisesta viikkojen kuluessa. Minulla kun on lääkärin mukaan kanssa tuota arpikeloidi-taipumusta.

        Kävittekö te jo leikkauksessa olleet mammografiassa kunnallisella vai yksityisellä? Kuinka nopeasti tuli leikkauskutsu kunnalliseen ja ehtikö sen jälkeen vielä käymään mammossa?


      • 70h
        70h kirjoitti:

        Olisi kiva kuulla Serpsin arpien muodostumisesta viikkojen kuluessa. Minulla kun on lääkärin mukaan kanssa tuota arpikeloidi-taipumusta.

        Kävittekö te jo leikkauksessa olleet mammografiassa kunnallisella vai yksityisellä? Kuinka nopeasti tuli leikkauskutsu kunnalliseen ja ehtikö sen jälkeen vielä käymään mammossa?

        ^ Tai siis kuinka lyhyellä varoitusajalla tuli ilmoitus leikkauspäivästä?


      • Toiveissa pienemmät
        70h kirjoitti:

        ^ Tai siis kuinka lyhyellä varoitusajalla tuli ilmoitus leikkauspäivästä?

        Jos sinulla on leikkaus tulossa nyt syksyllä, niin kannattaa se mammografia hoitaa mahdollsimman nopeasti pois alta. Itse hoidin sen terveyskeskuksen kautta, mikä vei aikaa useamman viikon (lääkäriaika 2-3 viikon päähän, siitä viikko mammografiaan, siitä parisen viikkoa tuloksiin). Yksityiseltä saat tietysti nopeasti, mutta se maksaa. Töölön kirurgiassa minulle sanottiin, että kutsu leikkaukseen tulee noin kuukausi tai puolitoista kuukautta ennen kyseistä päivämäärää.


      • Miitulli
        Toiveissa pienemmät kirjoitti:

        Jos sinulla on leikkaus tulossa nyt syksyllä, niin kannattaa se mammografia hoitaa mahdollsimman nopeasti pois alta. Itse hoidin sen terveyskeskuksen kautta, mikä vei aikaa useamman viikon (lääkäriaika 2-3 viikon päähän, siitä viikko mammografiaan, siitä parisen viikkoa tuloksiin). Yksityiseltä saat tietysti nopeasti, mutta se maksaa. Töölön kirurgiassa minulle sanottiin, että kutsu leikkaukseen tulee noin kuukausi tai puolitoista kuukautta ennen kyseistä päivämäärää.

        Kyselin joskus aiemmin että siirretäänkö leikkauksessa nänniä. Täällä vastattiin että ei mutta nut olen kuullut yhden leikatun tarinan ja hänellä se siirrettiin...eli miten tämä nyt oikein on?? Kertokaa :) Itsellä 27.9. kirurgin "haastattelu"...jännittää :)


      • 65/H
        Miitulli kirjoitti:

        Kyselin joskus aiemmin että siirretäänkö leikkauksessa nänniä. Täällä vastattiin että ei mutta nut olen kuullut yhden leikatun tarinan ja hänellä se siirrettiin...eli miten tämä nyt oikein on?? Kertokaa :) Itsellä 27.9. kirurgin "haastattelu"...jännittää :)

        Kyllä mulla ainakin aiotaan siirtää, eihän siitä muuten tulisi mitään! eli varmaan 10-15 cn ylemmäksi tulee uusi sijoituspaikka.


      • Leikkausjonossa
        65/H kirjoitti:

        Kyllä mulla ainakin aiotaan siirtää, eihän siitä muuten tulisi mitään! eli varmaan 10-15 cn ylemmäksi tulee uusi sijoituspaikka.

        Onko ketään leikattu Töölön sairaalassa (julkisella puolella)? Olisi kiva kuulla kokemuksia kyseisen paikan lääkäreistä ja hoitometodeista.


      • Miitulli
        65/H kirjoitti:

        Kyllä mulla ainakin aiotaan siirtää, eihän siitä muuten tulisi mitään! eli varmaan 10-15 cn ylemmäksi tulee uusi sijoituspaikka.

        No sitähän minäkin..kyselin aikaisemmin täällä ja sanottiin ettei siirretä nänniä. Ajattelin kovasti että minne se nänni sitten oikein "katoaa" jos leikataan.. :D Mammografia ok, joten nyt odotellaan maanantaita mitä se kirurgi tuumaa..toivotaan parasta :)


      • Miitulli
        Miitulli kirjoitti:

        No sitähän minäkin..kyselin aikaisemmin täällä ja sanottiin ettei siirretä nänniä. Ajattelin kovasti että minne se nänni sitten oikein "katoaa" jos leikataan.. :D Mammografia ok, joten nyt odotellaan maanantaita mitä se kirurgi tuumaa..toivotaan parasta :)

        Minulla oli eilen kirurgin haastattelu ja minut suunnilteen naurettiin ulos sieltä! Erittäin törkeää ja vähättelevää käytöstä mieslääkäriltä. Terveyskeskuslääkäri oli jo aiemmin mitannut "pisteeni" ja sanoi että ylitän rajat että leikkaukseen pääsen. Hoitotakuuni päättyy maaliskuun alussa ja eilen annettiin uusi aika maaliskuun lopulle ja käskettiin tutustua aiheeseen kunnolla, miettiä lasten hankintaa ja lopettaa tupakointi. Minulle asia on selvä että tupakointi loppuu ja sen myös sanoin. Lisäksi lääkäri kehui rintojani kauniiksi ja täyteläisiksi(täh??). Hän myös sanoi naureskellen että monet nuoret tytöt kuvittelevat että tämä on kohotusleikkaus vaikka rintoja pienennetään huomattavasti. Tuumasin siihen että joo, tiedän, että B-kuppi ois aika passeli näihin F-kuppeihin verrattuna.Korostin jatkuvia niskahartia/päänsärkyjä ja sanoin etten halua mihinkään lääkekierteeseen.Olen hävennyt rintojani 12 vuotiaasta lähtien ja nyt kun olen vihdoin alkanut asiasta puhua niin tuntuu tositosi nöyryyttävältä ja alentavalta. Onko muille käynyt näin? Soitin uuden ajan tk-lääkärilleni ja aion pyytää uutta aikaa jollekin toiselle kirurgille ja mielellään naispuoliselle sellaiselle...


      • 70H
        Miitulli kirjoitti:

        Minulla oli eilen kirurgin haastattelu ja minut suunnilteen naurettiin ulos sieltä! Erittäin törkeää ja vähättelevää käytöstä mieslääkäriltä. Terveyskeskuslääkäri oli jo aiemmin mitannut "pisteeni" ja sanoi että ylitän rajat että leikkaukseen pääsen. Hoitotakuuni päättyy maaliskuun alussa ja eilen annettiin uusi aika maaliskuun lopulle ja käskettiin tutustua aiheeseen kunnolla, miettiä lasten hankintaa ja lopettaa tupakointi. Minulle asia on selvä että tupakointi loppuu ja sen myös sanoin. Lisäksi lääkäri kehui rintojani kauniiksi ja täyteläisiksi(täh??). Hän myös sanoi naureskellen että monet nuoret tytöt kuvittelevat että tämä on kohotusleikkaus vaikka rintoja pienennetään huomattavasti. Tuumasin siihen että joo, tiedän, että B-kuppi ois aika passeli näihin F-kuppeihin verrattuna.Korostin jatkuvia niskahartia/päänsärkyjä ja sanoin etten halua mihinkään lääkekierteeseen.Olen hävennyt rintojani 12 vuotiaasta lähtien ja nyt kun olen vihdoin alkanut asiasta puhua niin tuntuu tositosi nöyryyttävältä ja alentavalta. Onko muille käynyt näin? Soitin uuden ajan tk-lääkärilleni ja aion pyytää uutta aikaa jollekin toiselle kirurgille ja mielellään naispuoliselle sellaiselle...

        ^Minulla oli samanlaista käytöstä terveyskeskuksessa, jossa kävin kysymässä lähetettä kirurgille. Lääkäri ei edes suostunut mittaamaan mitään, vaan sanoi suoraan rintoja paljaana näkemättä, ettei minulla ole mitään mahdollisuutta päästä leikkaukseen. No yksityisen kautta sitten sain lähetteen ja kirurgi pisti leikkausjonoon. Minulla oli muuten myös mieskirurgi ja hän sanoi kanssa, että sitten rinnoista tulee pienet eikä ole niin kauniit kuin nyt. No hei, eikö me siksi just haluta PIENENNYSleikkaukseen, että saataisiin ne pienet kevyet rinnat näiden painavien meijerien tilalle.
        Uskallatko paljastaa, missä sairaalassa olit?


      • Miitulli
        70H kirjoitti:

        ^Minulla oli samanlaista käytöstä terveyskeskuksessa, jossa kävin kysymässä lähetettä kirurgille. Lääkäri ei edes suostunut mittaamaan mitään, vaan sanoi suoraan rintoja paljaana näkemättä, ettei minulla ole mitään mahdollisuutta päästä leikkaukseen. No yksityisen kautta sitten sain lähetteen ja kirurgi pisti leikkausjonoon. Minulla oli muuten myös mieskirurgi ja hän sanoi kanssa, että sitten rinnoista tulee pienet eikä ole niin kauniit kuin nyt. No hei, eikö me siksi just haluta PIENENNYSleikkaukseen, että saataisiin ne pienet kevyet rinnat näiden painavien meijerien tilalle.
        Uskallatko paljastaa, missä sairaalassa olit?

        Juu, Töölöön kirurgisella poliklinikalla. Eli lähetteen oli antanut jo ihan muitta mutkitta terveyskeskuslääkäri. Tuntuu edelleen ihan uskomattomalta että tällaista voi sattua, ihan kuin ei saisi omasta terveydestään päättää! JA tokihan olen ottanut selvää myös riskeistä joita on. Kaiken uhalla silti haaveilen jo unissanikin pienemmistä ja kevyemmistä rinnoista. MIssä sinut leikattiin ja paljonko maksoi kirurgin arviointi? Kiitos vastauksesta, lämmittää että en ole maailman ainut jolle kävi näin.Miten leikkauksesi sujui ja oletko jo toipunut?


      • 70H
        Miitulli kirjoitti:

        Juu, Töölöön kirurgisella poliklinikalla. Eli lähetteen oli antanut jo ihan muitta mutkitta terveyskeskuslääkäri. Tuntuu edelleen ihan uskomattomalta että tällaista voi sattua, ihan kuin ei saisi omasta terveydestään päättää! JA tokihan olen ottanut selvää myös riskeistä joita on. Kaiken uhalla silti haaveilen jo unissanikin pienemmistä ja kevyemmistä rinnoista. MIssä sinut leikattiin ja paljonko maksoi kirurgin arviointi? Kiitos vastauksesta, lämmittää että en ole maailman ainut jolle kävi näin.Miten leikkauksesi sujui ja oletko jo toipunut?

        Olen vasta jonossa, tän syksyn aikana pitäisi olla leikkaus. KHK-S on mulla sairaala. Minä näin muuten viime yönä ensimmäisen unen, jossa olin just ollut leikkauksessa. =D

        Teillä taitaa olla onneksi siellä Töölössä useampia kirurgeja. Toivottavasti toinen osaisi ottaa asian asiallisemmin.


      • Miitulli
        70H kirjoitti:

        Olen vasta jonossa, tän syksyn aikana pitäisi olla leikkaus. KHK-S on mulla sairaala. Minä näin muuten viime yönä ensimmäisen unen, jossa olin just ollut leikkauksessa. =D

        Teillä taitaa olla onneksi siellä Töölössä useampia kirurgeja. Toivottavasti toinen osaisi ottaa asian asiallisemmin.

        On siellä varmasti, mietin vain ettei ole olemassa mitään eturistiriitajuttuja joten ajattelin josko jonnekin vaikka Porvooseen? :) Jos toinen julkisen puolen kirurgi tuumaa ettei onnistu niin olisiko sitten järkeä mennä yksityiselle kun tuntuu että julkisen puolen herrasväki ajattelee rahansäästöä joskus potilaidenkin kustannuksella..? Mutta siis sinulla onnistui että yksityinen kirurgi antoi lähetteen julkisen puolen leikkausjonoon? Tsemppiä odotukseen :)


      • 70H
        Miitulli kirjoitti:

        On siellä varmasti, mietin vain ettei ole olemassa mitään eturistiriitajuttuja joten ajattelin josko jonnekin vaikka Porvooseen? :) Jos toinen julkisen puolen kirurgi tuumaa ettei onnistu niin olisiko sitten järkeä mennä yksityiselle kun tuntuu että julkisen puolen herrasväki ajattelee rahansäästöä joskus potilaidenkin kustannuksella..? Mutta siis sinulla onnistui että yksityinen kirurgi antoi lähetteen julkisen puolen leikkausjonoon? Tsemppiä odotukseen :)

        Ei ei kun minä sain yksityiseltä gynekologilta lähetteen julkisen puolen kirurgille.
        Totta, kannattaa varmasti mennä johonkin muuhun paikkaan. Pidän peukkuja, että pääset julkisen puolen leikkaukseen!


      • ainoinen
        70H kirjoitti:

        Ei ei kun minä sain yksityiseltä gynekologilta lähetteen julkisen puolen kirurgille.
        Totta, kannattaa varmasti mennä johonkin muuhun paikkaan. Pidän peukkuja, että pääset julkisen puolen leikkaukseen!

        Vihdoin tuli minunkin vuoro kirjoittaa tähän ketjuun :).

        Olen 30v ja joitakin vuosia harkinnut/haaveillut aiheesta, keväällä uskaltauduin työterveyslääkärille joka mittasi tuon olka-nänni -mitan ja hän laittoi lähetteen Töölöön. Töölössä kävin toukokuun viimeisinä päivinä, siellä oli asiallisen tiukka mutta mukava nainen. Hän kyseenalaisti valintaani ja kehui rintoja näteiksi. Hän myös sanoi jotenkin niin, että "eihän nuo edes ole kovinkaan isot", mutta kysyi sitten kuppikokoa ja sanoin 75f tai g, joskus ymärys myös 70. Minulla on noin 10kg matkaa ihannepainoon joten ylipainoa on hieman, siksi rintavarustus ei näytä niin valtavalta suhteessa kroppaan, mutta kivut ovat olleet epämiellyttäviä. Pääsin jonoon, ei siinä tarvinnut mitään todistella sen enempiä, hän vain varmisti että olen täysjärkinen ja ymmärrän riskit. Sitten vain odottelemaan leikkausaikaa.

        Eilen sain soiton jossa minua pyydettiin jo lauantaiksi, eli 3pvän varoitusaika :D! En pystynyt ihan näin nopeasti, ja tänään sain leikkausajakseni 14.10.. Silloin menen puolen päivän aikaan labran kautta, sitten leikkaavan lääkärin ja anestesia lääkärin konsultaatio (?). Leikkaus saman päivän iltana. Öitä sairaalassa kuulemma 1 tai 2.

        Nyt olo on jännittynyt, odottava ja epäuskoinen. Epäuskoinen siksi, että onko tämä oikeasti tapahtumassa. Samalla ajattelen että olenko hullu ja enkö sittenkin kestäisi näitä selkä/kylki- kipuja joita minulla on ollut. Odotan että leikkaus olisi ohi ja pääsisin aloittamaan parantumisen.

        Mielelläni kuulisin vinkkejä sairaalaan nyt, miten aika kuluu leikkauksen jälkeen vai onko sitä niin taju kankaalla ettei tarvitse huolehtia tekemisestä? Dreenien poistaminen varmaan sattuu, auttaako siihen joku kipulääke? Ja ehkä hassu kysymys, mutta miten olette pyytäneet mahdollisia puolisoitanne käymään luonanne, sinne ei varmaan illalla ole järkeä pyytää ketään? Vai onko?

        Huhhuijaa kuulkaa, nyt tyttöä jännittää :)! Lupaan pitää teidät ajantasalla jos on kiinnostuneita. Mielelläni kuulen itse nyt vinkkejä sairaalaa varten ja parantumisen ensi päiviin.

        Mukavaa syksyä kaikille :)!


      • toipumassa
        ainoinen kirjoitti:

        Vihdoin tuli minunkin vuoro kirjoittaa tähän ketjuun :).

        Olen 30v ja joitakin vuosia harkinnut/haaveillut aiheesta, keväällä uskaltauduin työterveyslääkärille joka mittasi tuon olka-nänni -mitan ja hän laittoi lähetteen Töölöön. Töölössä kävin toukokuun viimeisinä päivinä, siellä oli asiallisen tiukka mutta mukava nainen. Hän kyseenalaisti valintaani ja kehui rintoja näteiksi. Hän myös sanoi jotenkin niin, että "eihän nuo edes ole kovinkaan isot", mutta kysyi sitten kuppikokoa ja sanoin 75f tai g, joskus ymärys myös 70. Minulla on noin 10kg matkaa ihannepainoon joten ylipainoa on hieman, siksi rintavarustus ei näytä niin valtavalta suhteessa kroppaan, mutta kivut ovat olleet epämiellyttäviä. Pääsin jonoon, ei siinä tarvinnut mitään todistella sen enempiä, hän vain varmisti että olen täysjärkinen ja ymmärrän riskit. Sitten vain odottelemaan leikkausaikaa.

        Eilen sain soiton jossa minua pyydettiin jo lauantaiksi, eli 3pvän varoitusaika :D! En pystynyt ihan näin nopeasti, ja tänään sain leikkausajakseni 14.10.. Silloin menen puolen päivän aikaan labran kautta, sitten leikkaavan lääkärin ja anestesia lääkärin konsultaatio (?). Leikkaus saman päivän iltana. Öitä sairaalassa kuulemma 1 tai 2.

        Nyt olo on jännittynyt, odottava ja epäuskoinen. Epäuskoinen siksi, että onko tämä oikeasti tapahtumassa. Samalla ajattelen että olenko hullu ja enkö sittenkin kestäisi näitä selkä/kylki- kipuja joita minulla on ollut. Odotan että leikkaus olisi ohi ja pääsisin aloittamaan parantumisen.

        Mielelläni kuulisin vinkkejä sairaalaan nyt, miten aika kuluu leikkauksen jälkeen vai onko sitä niin taju kankaalla ettei tarvitse huolehtia tekemisestä? Dreenien poistaminen varmaan sattuu, auttaako siihen joku kipulääke? Ja ehkä hassu kysymys, mutta miten olette pyytäneet mahdollisia puolisoitanne käymään luonanne, sinne ei varmaan illalla ole järkeä pyytää ketään? Vai onko?

        Huhhuijaa kuulkaa, nyt tyttöä jännittää :)! Lupaan pitää teidät ajantasalla jos on kiinnostuneita. Mielelläni kuulen itse nyt vinkkejä sairaalaa varten ja parantumisen ensi päiviin.

        Mukavaa syksyä kaikille :)!

        Hei, minut on vasta leikattu. Jännitin kovasti tulevaa toimenpidettä, olin myös kahden vaiheilla, apua, menenkö sinne oikeasti? Onko tämä tarpeellista/järkevää? Voitin pelon ja menin.

        Olen piikkikammoinen ja pelkään kipuja. Kaikesta kuitenkin selvisin. Yritin luottaa henkilökuntaan ja koinkin olevani hyvissä käsissä.

        Toki kipuja on, mutta niihin on lääkkeitä. Vieraita ei sairaalassa käynyt, kun oli niin lyhyt aika. Kotiuduin seuraavana iltana. Ei ollut tekemisen puutetta, sitä vain lepäili. Jotain kevyttä lukemista kannattaa ottaa mukaan.

        Erityisen tärkeää on hankkia leikkauksen jälkeen hyvät liivit, ne helpottaa kipuja. Itse ostin sellaiset paineliivit ja on hyvät!

        Treenien poisto ei muuten sattunut yhtään!! Vaikka etukäteen sitä pelkäsin.

        Mammografian tehnyt lääkäri rohkaisi minua, kertoi ettei itse ole tavannut ketään joka olisi pienennystä katunut!

        Rohkeasti vain leikkaukseen!


      • 65/H
        ainoinen kirjoitti:

        Vihdoin tuli minunkin vuoro kirjoittaa tähän ketjuun :).

        Olen 30v ja joitakin vuosia harkinnut/haaveillut aiheesta, keväällä uskaltauduin työterveyslääkärille joka mittasi tuon olka-nänni -mitan ja hän laittoi lähetteen Töölöön. Töölössä kävin toukokuun viimeisinä päivinä, siellä oli asiallisen tiukka mutta mukava nainen. Hän kyseenalaisti valintaani ja kehui rintoja näteiksi. Hän myös sanoi jotenkin niin, että "eihän nuo edes ole kovinkaan isot", mutta kysyi sitten kuppikokoa ja sanoin 75f tai g, joskus ymärys myös 70. Minulla on noin 10kg matkaa ihannepainoon joten ylipainoa on hieman, siksi rintavarustus ei näytä niin valtavalta suhteessa kroppaan, mutta kivut ovat olleet epämiellyttäviä. Pääsin jonoon, ei siinä tarvinnut mitään todistella sen enempiä, hän vain varmisti että olen täysjärkinen ja ymmärrän riskit. Sitten vain odottelemaan leikkausaikaa.

        Eilen sain soiton jossa minua pyydettiin jo lauantaiksi, eli 3pvän varoitusaika :D! En pystynyt ihan näin nopeasti, ja tänään sain leikkausajakseni 14.10.. Silloin menen puolen päivän aikaan labran kautta, sitten leikkaavan lääkärin ja anestesia lääkärin konsultaatio (?). Leikkaus saman päivän iltana. Öitä sairaalassa kuulemma 1 tai 2.

        Nyt olo on jännittynyt, odottava ja epäuskoinen. Epäuskoinen siksi, että onko tämä oikeasti tapahtumassa. Samalla ajattelen että olenko hullu ja enkö sittenkin kestäisi näitä selkä/kylki- kipuja joita minulla on ollut. Odotan että leikkaus olisi ohi ja pääsisin aloittamaan parantumisen.

        Mielelläni kuulisin vinkkejä sairaalaan nyt, miten aika kuluu leikkauksen jälkeen vai onko sitä niin taju kankaalla ettei tarvitse huolehtia tekemisestä? Dreenien poistaminen varmaan sattuu, auttaako siihen joku kipulääke? Ja ehkä hassu kysymys, mutta miten olette pyytäneet mahdollisia puolisoitanne käymään luonanne, sinne ei varmaan illalla ole järkeä pyytää ketään? Vai onko?

        Huhhuijaa kuulkaa, nyt tyttöä jännittää :)! Lupaan pitää teidät ajantasalla jos on kiinnostuneita. Mielelläni kuulen itse nyt vinkkejä sairaalaa varten ja parantumisen ensi päiviin.

        Mukavaa syksyä kaikille :)!

        Minutkin siis leikataan Töölössä ja onneksi leikkausarvion sattui tekemään tyyppi joka ei nikotellut olenkaan päätöksen kanssa ;)

        Töölössä mua on muutenkin leikattu ja muistakseni siinä 18.30 - 19.00 hätistellään viimeisetkin vieraat pois. Hiljaisuus tulee siinä klo 21.00 maissa, joten ei kannata sinne ketään pyytää silloin jo illalla tulemaan. Jos sut leikataan illalla (pari tuntia), sit olet heräämössä pari tuntia ja aivan sekaisin vielä kun pääset osastolle niin siinä vaiheessa ei kyllä kaipaa muuta kuin särkylääkettä ja unta ;) ja jos pystyt niin soittele sitten miehelle kun järki jo jonkun verran juoksee.

        Usean leikkauksen kokeneena voin sanoa et ei se aika käy pitkäksi ison leikkauksen jälkeen. Sitä on niin väsynyt koko ajan ja jos on pidemmän aikaa sairaalassa niin päiviä rytmittävät aamiainen, pesut, lääkärikierrokset, kaikki ruokailut, kaikki näytteidenotot, jne. Et kun kuitenkin on ihan puolikuntoinen niin en usko et alkaa kovasti tylsistyttämään.

        Kun olen tästä tulevasta leikkauksestani maininnut muille lääkäreille, terveydenhoitajile tai sukulaisille niin kaikki ovat ihmetelleet et onko mulla muka niin isot rinnat et ne täytyy leikata? Kun kerron koon niin ymmärtävät ja sanovat et osaan hyvin peittää... sukulaisten ihmettelyjä kyllä ihmettelen sillä ovat tunteneet mut vauvasta saakka ja varmaan nähneet et miten isot rinnat mulla on aina ollut (niistä on puhuttu aina naisten kesken). Mutta ehkä se on niin kun ei itsellään ole, ei voi kuvitella et se oikeesti on ongelma.


      • MarjaLiisa29
        65/H kirjoitti:

        Minutkin siis leikataan Töölössä ja onneksi leikkausarvion sattui tekemään tyyppi joka ei nikotellut olenkaan päätöksen kanssa ;)

        Töölössä mua on muutenkin leikattu ja muistakseni siinä 18.30 - 19.00 hätistellään viimeisetkin vieraat pois. Hiljaisuus tulee siinä klo 21.00 maissa, joten ei kannata sinne ketään pyytää silloin jo illalla tulemaan. Jos sut leikataan illalla (pari tuntia), sit olet heräämössä pari tuntia ja aivan sekaisin vielä kun pääset osastolle niin siinä vaiheessa ei kyllä kaipaa muuta kuin särkylääkettä ja unta ;) ja jos pystyt niin soittele sitten miehelle kun järki jo jonkun verran juoksee.

        Usean leikkauksen kokeneena voin sanoa et ei se aika käy pitkäksi ison leikkauksen jälkeen. Sitä on niin väsynyt koko ajan ja jos on pidemmän aikaa sairaalassa niin päiviä rytmittävät aamiainen, pesut, lääkärikierrokset, kaikki ruokailut, kaikki näytteidenotot, jne. Et kun kuitenkin on ihan puolikuntoinen niin en usko et alkaa kovasti tylsistyttämään.

        Kun olen tästä tulevasta leikkauksestani maininnut muille lääkäreille, terveydenhoitajile tai sukulaisille niin kaikki ovat ihmetelleet et onko mulla muka niin isot rinnat et ne täytyy leikata? Kun kerron koon niin ymmärtävät ja sanovat et osaan hyvin peittää... sukulaisten ihmettelyjä kyllä ihmettelen sillä ovat tunteneet mut vauvasta saakka ja varmaan nähneet et miten isot rinnat mulla on aina ollut (niistä on puhuttu aina naisten kesken). Mutta ehkä se on niin kun ei itsellään ole, ei voi kuvitella et se oikeesti on ongelma.

        Moi!
        Kiitos viesteistänne, niitä on mukava lukea ja saada omakohtaista kokemusta. En tiiä, onko kysymykseni kysytty jo moneen otteeseen, mutta kysynpä kuitenkin.. Eli miten imetys pienennysleikkauksen jälkeen? Olen itse 29- vuotias, eikä mulla ole vielä lapsia, mutta parin vuoden sisään haluaisin koittaa yrittää, jos Luoja suo. Olen myös työssä, jossa joutuu nostelemaan ihmisiä, ei kuitenkaan paljon eikä painavia, kuinkakohan pitkään pitää noin suunnilleen sairaslomalla olla?
        Olen koko aikuisikäni kärsinyt erittäin roikkuvista ja painavista rinnoista, puhumattakaan niiden estetiikasta, joita olen aina hävennyt, eikä vaatteita tahdo löytyä millään. Lisäksi nyt lähiaikoina on tullut älyttömiä niskajumeja. Suositteletteko odottelemaan siihen asti, kunnes toivottavasti saan lapsia, vai voiko leikkausta harkita jo nyt?


      • Tiedoksi
        MarjaLiisa29 kirjoitti:

        Moi!
        Kiitos viesteistänne, niitä on mukava lukea ja saada omakohtaista kokemusta. En tiiä, onko kysymykseni kysytty jo moneen otteeseen, mutta kysynpä kuitenkin.. Eli miten imetys pienennysleikkauksen jälkeen? Olen itse 29- vuotias, eikä mulla ole vielä lapsia, mutta parin vuoden sisään haluaisin koittaa yrittää, jos Luoja suo. Olen myös työssä, jossa joutuu nostelemaan ihmisiä, ei kuitenkaan paljon eikä painavia, kuinkakohan pitkään pitää noin suunnilleen sairaslomalla olla?
        Olen koko aikuisikäni kärsinyt erittäin roikkuvista ja painavista rinnoista, puhumattakaan niiden estetiikasta, joita olen aina hävennyt, eikä vaatteita tahdo löytyä millään. Lisäksi nyt lähiaikoina on tullut älyttömiä niskajumeja. Suositteletteko odottelemaan siihen asti, kunnes toivottavasti saan lapsia, vai voiko leikkausta harkita jo nyt?

        Imettäminen ei rintojen pienennysleikkauksen jälkeen yleensä onnistu. Jos nännin tunto on alentunut, ei lapsen imeminen saa aikaan maidon herumista eikä rinnan tyhjenemistä. Osassa leikkausmenetelmistä maitotiet nänniin tulevat katkaistuiksi, jolloin imetys ei missään tapauksessa onnistu. Rintojen pienennysleikkaus kannattaa siis ajoittaa lastenteon jälkeen.
        hus.fi


      • kesäperhonen10
        Tiedoksi kirjoitti:

        Imettäminen ei rintojen pienennysleikkauksen jälkeen yleensä onnistu. Jos nännin tunto on alentunut, ei lapsen imeminen saa aikaan maidon herumista eikä rinnan tyhjenemistä. Osassa leikkausmenetelmistä maitotiet nänniin tulevat katkaistuiksi, jolloin imetys ei missään tapauksessa onnistu. Rintojen pienennysleikkaus kannattaa siis ajoittaa lastenteon jälkeen.
        hus.fi

        Mulla on nyt reilu pari kuukautta leikkauksesta, enkä ole katunut sitä kyllä hetkeäkään. Tai yhden kerran hiukan kirosin päätöstä, kun pieni haava-alue tulehtui neljä viikkoa leikkauksen jälkeen, mutta parani onneksi vajaassa viikossa antibioottikuurin avulla.

        Parantuminen meni tosi hienosti, eikä mulla ollut kovinkaan paljon kipuja. Aluksi käveleminen ja kaikki tekeminen oli hyvin varovaista, mutta vallan mainiosti pärjäsin, vaikka yksin asunkin eikä ystävistäkään ollut loma-aikaan juurikaan apua. Peruskotihommat sain hyvin hoidettua, en toki siivonnut tai pessyt pyykkiä moneen viikkoon, mutta kaupassakäyntikin onnistui, kun kannoin ostokset repussa.

        Eniten mulla oli ehkä ongelmia haavojen kanssa ja viimeiset ilkeät haavat parantuivat vasta pari viikkoa sitten. Mutta en syönyt kuitenkaan kuin yhden antibioottikuurin, toisenkin sain, mutta koska haava alkoikin sitten paranemaan jätin kuurin syömättä. Toinen ongelma oli kipeytynyt selkä, eli ilmeisesti asentoni ja ryhtini muuttui heti leikkauksen jälkeen aika lailla ja alaselkäni, joka silloin tällöin vihoittelee, kipeytyi pahasti ja jouduin sen takia makaamaan monta viikkoa. Toisaalta tuo oli ihan hyvä, koska muuten olisin varmaan alkanut rehkimään liian pian leikkauksen jälkeen. Kipeytynyt selkä ei periaatteessa ollut mikään yllätys, koska minulta poistettiin kuitenkin n. 400 gr molemmin puolin ja sen myötä koko kropan painopiste muuttui aika lailla.

        Minua pelotti hiukan ennen leikkausta, että miten käy nännien tunnon ja tunnon yleensäkin, kuolioiden pelko tms. Ja noista riskeistä on hyvä olla tietenkin tietoinen leikkaukseen mennessä. onneksi mitään tuollaista ei tapahtunut ja minusta tuntuu, että nännieni tunto on paljon herkempi kuin ennen. Saa nähdä miten käy imettämisen, jos vielä joskus lapsia saan.

        Minulla oli ennen runsas 80E ja nyt liivit ovat olleet 80-85B ja enemmän kuin onnellinen leikkauksen tuloksesta. Rinnathan muokkautuu toki vielä pitkän aikaa, mutta olen niihin jo tällä hetkellä aika tyytyväinen. Uskomattominta on kuinka nopeata uusiin rintoihin tottuu. Minusta itsestä nämäkin alkavat vähitellen näyttää isoilta, enkä voi enää kuvitellakaan minkälaiset hinkit ne omat entiset rinnat olivatkaan! On ollut myös jännä huomata, kuinka leikkaus on vaikuttanut pukeutumiseen, ei siis vain yläosiin vaan myös housuihin jne. Ennen en halunnut käyttää kapeita housuja, koska se sai yläkroppani näyttämään entistä isommalta, mutta nyt on mukava käyttää muodikkaita kapeita farkkuja vaikka minulla ei mitkään kapeat reidet olekaan. :)

        tästä palstasta ja vertaistuesta oli minulle tuossa paranemisprosessissa hyvin paljon apua! Muuten olisin varmasti panikoinut huomattavasti enemmän monesta asiasta... Eli kiitos teille ihanat naiset! Nauttikaahan uusista rinnoistanne, tsemppiä paranemiseen ja rohkeutta leikkausta suunnitteleville!


      • Onnellinen :)
        kesäperhonen10 kirjoitti:

        Mulla on nyt reilu pari kuukautta leikkauksesta, enkä ole katunut sitä kyllä hetkeäkään. Tai yhden kerran hiukan kirosin päätöstä, kun pieni haava-alue tulehtui neljä viikkoa leikkauksen jälkeen, mutta parani onneksi vajaassa viikossa antibioottikuurin avulla.

        Parantuminen meni tosi hienosti, eikä mulla ollut kovinkaan paljon kipuja. Aluksi käveleminen ja kaikki tekeminen oli hyvin varovaista, mutta vallan mainiosti pärjäsin, vaikka yksin asunkin eikä ystävistäkään ollut loma-aikaan juurikaan apua. Peruskotihommat sain hyvin hoidettua, en toki siivonnut tai pessyt pyykkiä moneen viikkoon, mutta kaupassakäyntikin onnistui, kun kannoin ostokset repussa.

        Eniten mulla oli ehkä ongelmia haavojen kanssa ja viimeiset ilkeät haavat parantuivat vasta pari viikkoa sitten. Mutta en syönyt kuitenkaan kuin yhden antibioottikuurin, toisenkin sain, mutta koska haava alkoikin sitten paranemaan jätin kuurin syömättä. Toinen ongelma oli kipeytynyt selkä, eli ilmeisesti asentoni ja ryhtini muuttui heti leikkauksen jälkeen aika lailla ja alaselkäni, joka silloin tällöin vihoittelee, kipeytyi pahasti ja jouduin sen takia makaamaan monta viikkoa. Toisaalta tuo oli ihan hyvä, koska muuten olisin varmaan alkanut rehkimään liian pian leikkauksen jälkeen. Kipeytynyt selkä ei periaatteessa ollut mikään yllätys, koska minulta poistettiin kuitenkin n. 400 gr molemmin puolin ja sen myötä koko kropan painopiste muuttui aika lailla.

        Minua pelotti hiukan ennen leikkausta, että miten käy nännien tunnon ja tunnon yleensäkin, kuolioiden pelko tms. Ja noista riskeistä on hyvä olla tietenkin tietoinen leikkaukseen mennessä. onneksi mitään tuollaista ei tapahtunut ja minusta tuntuu, että nännieni tunto on paljon herkempi kuin ennen. Saa nähdä miten käy imettämisen, jos vielä joskus lapsia saan.

        Minulla oli ennen runsas 80E ja nyt liivit ovat olleet 80-85B ja enemmän kuin onnellinen leikkauksen tuloksesta. Rinnathan muokkautuu toki vielä pitkän aikaa, mutta olen niihin jo tällä hetkellä aika tyytyväinen. Uskomattominta on kuinka nopeata uusiin rintoihin tottuu. Minusta itsestä nämäkin alkavat vähitellen näyttää isoilta, enkä voi enää kuvitellakaan minkälaiset hinkit ne omat entiset rinnat olivatkaan! On ollut myös jännä huomata, kuinka leikkaus on vaikuttanut pukeutumiseen, ei siis vain yläosiin vaan myös housuihin jne. Ennen en halunnut käyttää kapeita housuja, koska se sai yläkroppani näyttämään entistä isommalta, mutta nyt on mukava käyttää muodikkaita kapeita farkkuja vaikka minulla ei mitkään kapeat reidet olekaan. :)

        tästä palstasta ja vertaistuesta oli minulle tuossa paranemisprosessissa hyvin paljon apua! Muuten olisin varmasti panikoinut huomattavasti enemmän monesta asiasta... Eli kiitos teille ihanat naiset! Nauttikaahan uusista rinnoistanne, tsemppiä paranemiseen ja rohkeutta leikkausta suunnitteleville!

        Minut on leikattu 4päivää sitten Pohjanmaalla. Pääsin suht.nopeasti eteenpäin tässä asiassa, joka muhi aika monta vuotta pääni sisällä, mutta jotenkin rohkeus on estänyt ja ehkä se lasten saaminenkin ennen mahdollista leikkausta (meillä on kaksi pientä lasta) oli minulle itselle tärkeempää (tosin lääkäri sanoi, että tässä asiassa hän kehoittaa olevan itsekäs, todella isot rinnat vaivaavat jokapäiväisessä elämässä). Aina isot rinnat (ennen leikkausta F) ovat rajoittaneet arkipäivää, olen ollut "hierontakierteessä" ja kärsinyt silti eniten lapojen ympärillä olevien (en tiedä oikeita nimiä..) lihaksien kivuista. Keväällä menin yksityisesti plastiikkakirurgin puheille, hän sanoi heti että kaikki kriteerit täyttyvät leikkaukseen, laittoi lähetteen kunnalliseen. Syksyn alussa minulle tuli kunnallisesta mammografia-aika ja siitä viikon päästä olisi leikkaus.

        4päivää sitten aamusta menin sairaalaan, parin tunnin päästä siitä olin leikkaussalissa. JÄNNITTI!! Sitä ennen leikkaava lääkäri piirsi rinnat, sanoi että näistä saadaan tosi hyvät :) Sanoi, että kukaan hänen potilaansa ei ole katunut muutakun sitä, ettei ole ennemmin mennyt tähän operaatioon. Leikkaus kesti pari tuntia, heräämössä olin useamman tunnin, olin kyllä aikalailla tokkurassa. Verenpaineeni laski aikalailla alas ja se olikin oikeastaan ainut asia, mikä vastusti, kun ei se tahtonut nousta ollenkaan enkä sen puolesta päässyt nousemaan seuraavana aamunakaan ylös sängystä edes kahden hoitsun käsikynkässä. Kun rinnoista poistettiin teipit, ne näytti NIIN pieniltä :) Arvioisin nyk.kuppikokoni olevan B (vaikea arvioida..). Massaa lähti molemmista rinnoista hiukan yli 1000g!! Uskomaton määrä taakkaa hartioilta poissa, 2kg!! Dreenien poisto jännitti, toinen otti SAIRAAN kipeetä, mutta se kipu ei kestänyt montaa sekuntia, toinen ei tuntunut yhtään. Kun pääsin ylös, sainkin luvan lähteä kotiin tukiliivit päälläni, joita pidän 2vkoa yötäpäivää ja sitten 2vkoa päivisin. Sairaslomaa n. 4vkoa, sitten on kontrolli. Tikit ovat sulavat.

        Olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen! Rinnat näyttävät jo tällä hetkellä, vaikka ovat mustelmaiset, turvonneet, pinkeet, arpiset, niin PALJON paremmilta! Odotan sitä, kun voin ruveta tekemään arkiasioita normaalisti. Vaikeinta tällä hetkellä on yöt kun pitää maata selällään, mun selkä on aamuyöstä jo ihan romuna. En oo yhtää tottunu selällä nukkumaan. En ole yhtään kipeä, onneksi on olemassa hyvät kipulääkkeet. Verenpaine on noussut, yhtään ei enää huippaa. Olo on kyllä jo nyt tosi hyvä, toivottavasti ei tule isoja takapakkeja!

        Tsemppiä kaikille tuleviin leikkauksiin ja toipumisia juuri leikatuille :)


    • Abistaja

      If you are thinking also to have the treatment abroad, then in Estonia there is a place called The Health Clinic, i know that they have there very good doctors. Web-address is www.thehealthclinic.eu

      Regards,
      Sabrina

      • joutsenkannattaja

        en ymmärrä miks pitäs mennä toiseen maahan tekemään leikkausta.. matkustus kivuliasta ja pahinta jos jotain menee vikaan joudut ite maksamaan uuden leikkauksen...


      • gap
        joutsenkannattaja kirjoitti:

        en ymmärrä miks pitäs mennä toiseen maahan tekemään leikkausta.. matkustus kivuliasta ja pahinta jos jotain menee vikaan joudut ite maksamaan uuden leikkauksen...

        Onko kellään vinkkejä hyvistä tukiteipeistä rintojen alle? Lääkäri kehotti teippaamaan rintojen alaosat oikeaan muotoon.


      • ainoinen
        gap kirjoitti:

        Onko kellään vinkkejä hyvistä tukiteipeistä rintojen alle? Lääkäri kehotti teippaamaan rintojen alaosat oikeaan muotoon.

        Huhhuijaa, meikäläistä alkaa jännittää, ylihuomenna vihdoin leikkaus... Töissä on vaikea keskittyä mihinkään kun tulee kauheita jännitysaaltoja.

        Kiitos kaikille jotka kirjoittelevat täällä kokemuksiaan, kaikilla näyttää menneen suht hyvin eikä kukaan ole katunut. Lienee tuurista kiinni miten itse parantuminen sitten menee. Itseäni jännittää eniten itse sairaala kun en ole potilaana koskaan ollut, pitkään sairauslomaan olen yrittänyt varautua henkisesti. Onneksi rakas mieheni on hommaamassa satelliittikanavia talouteemme joten voin sitten toljottaa tuhatta kanavaa :D!

        Osaisiko joku toipuja kertoa kuinka kauan on mennyt kun pääsee muualle kuin ruokakauppaan? Vaikka vaatekauppoja kiertelemään tai ravintolaan syömään?

        Palaan asiaan kun pääsen toivottavasti jo perjantaina pois ja kertoilen sitten miten parantumisprosessi itselläni etenee.

        Hurjasti tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille ja leikkauksesta toipuville :)!


      • gap
        ainoinen kirjoitti:

        Huhhuijaa, meikäläistä alkaa jännittää, ylihuomenna vihdoin leikkaus... Töissä on vaikea keskittyä mihinkään kun tulee kauheita jännitysaaltoja.

        Kiitos kaikille jotka kirjoittelevat täällä kokemuksiaan, kaikilla näyttää menneen suht hyvin eikä kukaan ole katunut. Lienee tuurista kiinni miten itse parantuminen sitten menee. Itseäni jännittää eniten itse sairaala kun en ole potilaana koskaan ollut, pitkään sairauslomaan olen yrittänyt varautua henkisesti. Onneksi rakas mieheni on hommaamassa satelliittikanavia talouteemme joten voin sitten toljottaa tuhatta kanavaa :D!

        Osaisiko joku toipuja kertoa kuinka kauan on mennyt kun pääsee muualle kuin ruokakauppaan? Vaikka vaatekauppoja kiertelemään tai ravintolaan syömään?

        Palaan asiaan kun pääsen toivottavasti jo perjantaina pois ja kertoilen sitten miten parantumisprosessi itselläni etenee.

        Hurjasti tsemppiä kaikille leikkaukseen menijöille ja leikkauksesta toipuville :)!

        Voin kertoa oman leikkaustarinani (tähän asti :)

        Minut leikattiin TYKS:ssä 3 viikkoa sitten. En ollut koskaan ennen ollut sairaalassa yötä tai nukutettuna. Kaikki meni hyvin, eikä minua edes jännittänyt juurikaan. Sairaalan henkilökunta oli pääosin erittäin mukavaa, mutta todella kiireistä.

        Dreenit poistettiin sairaalassa ja ne olivat epämiellyttävin asia koko leikkauksessa.

        Ensimmäisellä viikolla paraneminen edistyi nopeasti. Toisella viikolla aloin kävellä vähän enemmän (esimerkiksi lounaalle puolen kilometrin päähän) ja rinnat turposivat ja kipeytyivät siitä kovasti.

        2 viikkoa leikkauksen jälkeen aloin olla vähän huolissani koska paraneminen ei edistynyt. Varasin ajan yksityiseltä koska leikanneelta lääkäriltä oli vaikea saada aikaa nopeasti. Yksityisellä sanottiin että kaikki on kunnossa. Kun 4 päivää myöhemmin rinnat olivat taas todella turvoksissa ja iho ei sietänyt kankaan kosketusta menin päivystykseen. Tulehdusta ei ollut, mutta päivystävän lääkärin mukaan rinnat kannattaisi näyttää leikanneelle lääkärille jotta hän voisi varmistaa että kaikki on hyvin.

        Sain ajan leikanneelle lääkärille ja hän totesi että kaikki tosiaan on hyvin, minä vain satun kuulumaan niihin ihmisiin jotka paranevat todella hitaasti. Kaikki olivat jankuttaneet minulle siihen asti että voisin jo 4 viikon jälkeen juosta jne. joten ei ole minusta ihme että ehdin vähän hätääntyä kun en voinut kolmen viikon jälkeen edes kävellä kunnolla.

        Nyt kun kolme viikkoa on kulunut pystyn kävelemään hiipimällä ts. tärähdyksiä välttäen ja tekemään kotona pari tuntia päivässä jotain pientä puuhastelua. Tilanne on oikeastaan ollut sama 2,5 viikkoa :). Toki haavat ovat parantuneet ja kipu rinnoissa on nyt toisenlaista kuin alussa.

        Olen erittäin iloinen että menin leikkaukseen ja että menin näin nuorena eli 28 vuotiaana.

        Ruokakaupassa käyntiä en ainoiselle suosittele koska kantaminen ei onnistu, mutta ravintolassa syöminen onnistui ainakin minulta jo vajaan viikon kuluttua leikkauksesta. Mikään muu ei ollut ongelma kuin käveleminen. En voisi nyt kolmenkaan viikon jälkeen mennä varsinaisesti shoppailemaan koska joudun kävelemään niin hitaasti, mutta kävin esimerkiki laivalla. Siellä sai istua :). Mutta olen tosiaan erittäin hidas paranemaan, toiset ovat kuulemma takaisin töissä jo parin viikon jälkeen.

        Kannattaa varata aika paljon rahaa taksimatkoihin, lääkkeisiin, hoitotarvikkeisiin ja mahdollisesti yksityiselle lääkärille jos olette yhtä vainoharhaisia kuin minä. Ja autokyydissä tyyny on hyvä apuväline estämään tärinää.

        Suosittelen myös etsimään tietoa paranemisen edistämisestä ja paranemisesta useista eri lähteistä.


      • odottaen uutta ihmeellistä elämää
        gap kirjoitti:

        Voin kertoa oman leikkaustarinani (tähän asti :)

        Minut leikattiin TYKS:ssä 3 viikkoa sitten. En ollut koskaan ennen ollut sairaalassa yötä tai nukutettuna. Kaikki meni hyvin, eikä minua edes jännittänyt juurikaan. Sairaalan henkilökunta oli pääosin erittäin mukavaa, mutta todella kiireistä.

        Dreenit poistettiin sairaalassa ja ne olivat epämiellyttävin asia koko leikkauksessa.

        Ensimmäisellä viikolla paraneminen edistyi nopeasti. Toisella viikolla aloin kävellä vähän enemmän (esimerkiksi lounaalle puolen kilometrin päähän) ja rinnat turposivat ja kipeytyivät siitä kovasti.

        2 viikkoa leikkauksen jälkeen aloin olla vähän huolissani koska paraneminen ei edistynyt. Varasin ajan yksityiseltä koska leikanneelta lääkäriltä oli vaikea saada aikaa nopeasti. Yksityisellä sanottiin että kaikki on kunnossa. Kun 4 päivää myöhemmin rinnat olivat taas todella turvoksissa ja iho ei sietänyt kankaan kosketusta menin päivystykseen. Tulehdusta ei ollut, mutta päivystävän lääkärin mukaan rinnat kannattaisi näyttää leikanneelle lääkärille jotta hän voisi varmistaa että kaikki on hyvin.

        Sain ajan leikanneelle lääkärille ja hän totesi että kaikki tosiaan on hyvin, minä vain satun kuulumaan niihin ihmisiin jotka paranevat todella hitaasti. Kaikki olivat jankuttaneet minulle siihen asti että voisin jo 4 viikon jälkeen juosta jne. joten ei ole minusta ihme että ehdin vähän hätääntyä kun en voinut kolmen viikon jälkeen edes kävellä kunnolla.

        Nyt kun kolme viikkoa on kulunut pystyn kävelemään hiipimällä ts. tärähdyksiä välttäen ja tekemään kotona pari tuntia päivässä jotain pientä puuhastelua. Tilanne on oikeastaan ollut sama 2,5 viikkoa :). Toki haavat ovat parantuneet ja kipu rinnoissa on nyt toisenlaista kuin alussa.

        Olen erittäin iloinen että menin leikkaukseen ja että menin näin nuorena eli 28 vuotiaana.

        Ruokakaupassa käyntiä en ainoiselle suosittele koska kantaminen ei onnistu, mutta ravintolassa syöminen onnistui ainakin minulta jo vajaan viikon kuluttua leikkauksesta. Mikään muu ei ollut ongelma kuin käveleminen. En voisi nyt kolmenkaan viikon jälkeen mennä varsinaisesti shoppailemaan koska joudun kävelemään niin hitaasti, mutta kävin esimerkiki laivalla. Siellä sai istua :). Mutta olen tosiaan erittäin hidas paranemaan, toiset ovat kuulemma takaisin töissä jo parin viikon jälkeen.

        Kannattaa varata aika paljon rahaa taksimatkoihin, lääkkeisiin, hoitotarvikkeisiin ja mahdollisesti yksityiselle lääkärille jos olette yhtä vainoharhaisia kuin minä. Ja autokyydissä tyyny on hyvä apuväline estämään tärinää.

        Suosittelen myös etsimään tietoa paranemisen edistämisestä ja paranemisesta useista eri lähteistä.

        moikka!
        mut leikattiin tistaina (siitä päivästä ei olekaan juuri muistikuvia) ja pääsin eilen illalla kotia. pelotti aivan vietävästi etukäteen. meinasin jo perua koko operaation, ajattelin että kyllähän sitä särkylääkkeilläkin pärjää. onneksi lääkäri oli erittäin kannustava ja sanoi etteihän tässä ole kahta puhettakaan etteikö näitä kannattaisi ja pitäisi operoida. mitta kaulakuopasta oli 28,5 ja 29,5 ja painoakin muutama kilo. nyt tissit yli 1,1kg kevyemmät! kuppikoosta ei tietoa. pelonsekaisin tuntein odotan paranemista. tähän mennessä kamalinta oli tosiaan dreenien poisto, varsinkin toisesta. olivat kuitenkin yli pari vuorokautta ja kiinnikkeitä oli ehtinyt tulla. odotan kovasti paranemista, millään muulla ei ole väliä. ehkäpä ensi kesänä pääsen pelaamaan minigolffia oikeanlaisella otteella!


      • ainoinen
        odottaen uutta ihmeellistä elämää kirjoitti:

        moikka!
        mut leikattiin tistaina (siitä päivästä ei olekaan juuri muistikuvia) ja pääsin eilen illalla kotia. pelotti aivan vietävästi etukäteen. meinasin jo perua koko operaation, ajattelin että kyllähän sitä särkylääkkeilläkin pärjää. onneksi lääkäri oli erittäin kannustava ja sanoi etteihän tässä ole kahta puhettakaan etteikö näitä kannattaisi ja pitäisi operoida. mitta kaulakuopasta oli 28,5 ja 29,5 ja painoakin muutama kilo. nyt tissit yli 1,1kg kevyemmät! kuppikoosta ei tietoa. pelonsekaisin tuntein odotan paranemista. tähän mennessä kamalinta oli tosiaan dreenien poisto, varsinkin toisesta. olivat kuitenkin yli pari vuorokautta ja kiinnikkeitä oli ehtinyt tulla. odotan kovasti paranemista, millään muulla ei ole väliä. ehkäpä ensi kesänä pääsen pelaamaan minigolffia oikeanlaisella otteella!

        Noniin, minut leikattiin torstaina ja eilen pääsin kotiin, yksi yö sairaalassa siis. Kaikki on mennyt todella putkeen tähän asti, mutta tästähän se piiiitkä hoitojakso vasta alkaa. Sairauslomaa 3,5vkoa, vikana sairauspvänä tapaaminen leikkaavan lääkärin kanssa jolloin katsotaan tilanne.

        Menin sairaalaan 13.00 ja minut haastatteli pian hoitaja ja sanoi että anestesialääkäri ei edes haastattele sillä olen perusterve ja hyväkuntoinen potilas. En ehtinyt edes laittaa tavaroita kaappiin huoneessa kun hoitaja jo toi diapamin ja käski ottaa sen. Siitä hetken kuluttua tapasin leikkaavan lääkärin joka piirteli uudet rinnat ja haastatteli. Sitten takaisin osastolle odottamaan ja ei kauaa mennyt niin minut kärrättiin sängyssäni leikkaussaliin. Siellä hyppäsin leikkauspedille ihan omin voimin ja pian elämäni ensimmäinen nukutus ja leikkaus olikin jo käynnissä. Seuraavan kerran heräsin kun tunsin että minua nostetaan jollakin lakanalla takaisin omaan sänkyyn ja kärrättiin heräämöön. Heräämössä en ollut varmaan kuin 1,5h ja pää selkiytyi siinä aika pian ja meinasi aika käydä pitkäksi. Mutta siinä kannattaa vaan olla ja ihmetellä. Sitten minut kärrättiin takaisin osastolle ja siellä muut potilaat vähitelle kävivät nukkumaan. Itse en lopulta nukkunut kuin vajaa 2h, kannattaa varmaan pyytää jotain kevyttä unilääkettä tarvittaessa, itse ajattelin että minulla on se 3,5vkoa aikaa nukkua että ei haittaa vaikka valvon ja väsyttää :). Pyysin hoitajaa ottamaan kännykkäni laukusta, sain läheisille laitettua viestiä ja kuuntelin musiikkia. Sain jossain vaiheessa kipulääkettä kun pyysin ja kipua en oikeastaan ole lainkaan tuntenut. Vatsa kyllä murisi kuin viimeistä päivää sillä aamupalan söin aamuna ja seuraava ruoka oli perjantain aamupala.

        Vessaan pääsin omin jaloin, mutta pitää pyytää apua että saa ne dreenit mukaansa, ne kun on siellä tisseissä asti :). Selkä puutui minulla myös ikävästi siinä sängyssä joten oli ihana päästä kävelemään vessaan. Aamu osastolla lähti käyntiin ennen seitsemää, kävi lääkäreitä ja hoitajia ja tuli ruokaa ja lääkettä jos on tarvetta. Yöllä hoitajat kävivät kiertämässä tunnin välein ja toki on se hälytysnappi jos tarvitsee jotain, itse jouduin vain kerran painamaan sitä kun halusin hieman lääkettä.

        Seuraavana päivänä leikannut lääkäri (aivan ihana nainen, Suvi, sukunimeä en muista), kävi katsomassa rinnat, sanoi että näyttää hyvältä. Lisäksi sanoi että rintani olivat todella tiivistä rintakudosta, eikä juuri lainkaan rasvaa. Siksi rinnat eivät ole pienentyneet laihduttaessa. Minulla ei myöskään lähes ollenkaan ole mustelmia, johtuuko sitten nimenomaan tuosta koostumuksesta... normaalisti saan nimittäin mustelmia melkein kuin tyhjästä vaan :)!

        Kotiin pääsin sitten kun olin kävellyt käytävällä edes takas ja katsottiin ettei dreeneihin tule enää nestettä paljoa. Hoitaja otti dreenit pois, melkoisen epämiellyttävää mutta huoli pois, se ei tee niin kipeää varsinaisesti. Se vain tuntuu ja tuntuu ei-kivalta, mutta suosittelen ajattelemaan niin että sitten pääsee kotiin, jee :)! Naapurirouva ei saanut toista dreeniä pois, hän joutui lähtemään sen kanssa kotiin ja poisto sitten muutamien päivien päästä. Jos naapuri sattumalta lukee tätä, niin tsemppiä sinne juhliin jos joudut dreenit mukanasi raahaamaan :)! Eli varautukaa siihen että dreenin kanssa voi joutua kotiin. Tuskin sekään maailman loppu on, mutta varmasti ikävä juttu. Sitten laitettiin liivit päälle ja sain ohjeita niin hoitajilta kuin fysioterapeutilta joka oli aivan ihana :)!

        Kello taisi olla 14 kun sairaalasta lähdin. Menin kotona suoraan nukkumaan kun en tosiaan ollut nukkunut yöllä kuin vajaa pari tuntia. Ja yöllä maistui uni oikein hyvin, eikä ollut kipuja. Lääkkeeksi sain vain burana 600mg, ei mitään panacodeja edes. Kipuja ei tunnu olevan, mutta tietysti tunnen koko ajan rinta-alueen, mutta ei edes mitenkään epämiellyttävästi. Kädet liikkuvat melko hyvin myös ja käsien ja yläkropan liikuttelua pitäisi aloitella parin pvän päästä leikkauksesta.

        Torstaina siis leikattiin ja huomenna sunnuntaina saan mennä vihdoin koko kropan kanssa suihkuun ja pestä hiukset :)! Sitä odotellessa... Leikkauksen käyneiltä kuulisin vielä vinkkejä peseytymiseen ja oikeastaan aikaan jolloin teipit otetaan pois. Minulle sanottiin että teippien kanssa pitäisi elää 8-10pv ja sitten pois. Tämän jälkeen pinnoille vain jotain siteitä/tuppja tms? Mitä olette käyttäneet?

        Mutta nyt on helppo sanoa teille empiville, että sinne vaan leikkaukseen! Itsellä nyt vointi todella hyvä ja tästä se parantuminen lähtee. Pitkä prosessi edessä, mutta on kuulkaa mukavaa kun ei ole sellaista painoa tuossa rinnalla mitä ennen oli... Nyt kannattaa kysyä jos joku itse sairaalassa olossa askarruttaa, vielä on tuoreessa muistissa!


      • gap
        ainoinen kirjoitti:

        Noniin, minut leikattiin torstaina ja eilen pääsin kotiin, yksi yö sairaalassa siis. Kaikki on mennyt todella putkeen tähän asti, mutta tästähän se piiiitkä hoitojakso vasta alkaa. Sairauslomaa 3,5vkoa, vikana sairauspvänä tapaaminen leikkaavan lääkärin kanssa jolloin katsotaan tilanne.

        Menin sairaalaan 13.00 ja minut haastatteli pian hoitaja ja sanoi että anestesialääkäri ei edes haastattele sillä olen perusterve ja hyväkuntoinen potilas. En ehtinyt edes laittaa tavaroita kaappiin huoneessa kun hoitaja jo toi diapamin ja käski ottaa sen. Siitä hetken kuluttua tapasin leikkaavan lääkärin joka piirteli uudet rinnat ja haastatteli. Sitten takaisin osastolle odottamaan ja ei kauaa mennyt niin minut kärrättiin sängyssäni leikkaussaliin. Siellä hyppäsin leikkauspedille ihan omin voimin ja pian elämäni ensimmäinen nukutus ja leikkaus olikin jo käynnissä. Seuraavan kerran heräsin kun tunsin että minua nostetaan jollakin lakanalla takaisin omaan sänkyyn ja kärrättiin heräämöön. Heräämössä en ollut varmaan kuin 1,5h ja pää selkiytyi siinä aika pian ja meinasi aika käydä pitkäksi. Mutta siinä kannattaa vaan olla ja ihmetellä. Sitten minut kärrättiin takaisin osastolle ja siellä muut potilaat vähitelle kävivät nukkumaan. Itse en lopulta nukkunut kuin vajaa 2h, kannattaa varmaan pyytää jotain kevyttä unilääkettä tarvittaessa, itse ajattelin että minulla on se 3,5vkoa aikaa nukkua että ei haittaa vaikka valvon ja väsyttää :). Pyysin hoitajaa ottamaan kännykkäni laukusta, sain läheisille laitettua viestiä ja kuuntelin musiikkia. Sain jossain vaiheessa kipulääkettä kun pyysin ja kipua en oikeastaan ole lainkaan tuntenut. Vatsa kyllä murisi kuin viimeistä päivää sillä aamupalan söin aamuna ja seuraava ruoka oli perjantain aamupala.

        Vessaan pääsin omin jaloin, mutta pitää pyytää apua että saa ne dreenit mukaansa, ne kun on siellä tisseissä asti :). Selkä puutui minulla myös ikävästi siinä sängyssä joten oli ihana päästä kävelemään vessaan. Aamu osastolla lähti käyntiin ennen seitsemää, kävi lääkäreitä ja hoitajia ja tuli ruokaa ja lääkettä jos on tarvetta. Yöllä hoitajat kävivät kiertämässä tunnin välein ja toki on se hälytysnappi jos tarvitsee jotain, itse jouduin vain kerran painamaan sitä kun halusin hieman lääkettä.

        Seuraavana päivänä leikannut lääkäri (aivan ihana nainen, Suvi, sukunimeä en muista), kävi katsomassa rinnat, sanoi että näyttää hyvältä. Lisäksi sanoi että rintani olivat todella tiivistä rintakudosta, eikä juuri lainkaan rasvaa. Siksi rinnat eivät ole pienentyneet laihduttaessa. Minulla ei myöskään lähes ollenkaan ole mustelmia, johtuuko sitten nimenomaan tuosta koostumuksesta... normaalisti saan nimittäin mustelmia melkein kuin tyhjästä vaan :)!

        Kotiin pääsin sitten kun olin kävellyt käytävällä edes takas ja katsottiin ettei dreeneihin tule enää nestettä paljoa. Hoitaja otti dreenit pois, melkoisen epämiellyttävää mutta huoli pois, se ei tee niin kipeää varsinaisesti. Se vain tuntuu ja tuntuu ei-kivalta, mutta suosittelen ajattelemaan niin että sitten pääsee kotiin, jee :)! Naapurirouva ei saanut toista dreeniä pois, hän joutui lähtemään sen kanssa kotiin ja poisto sitten muutamien päivien päästä. Jos naapuri sattumalta lukee tätä, niin tsemppiä sinne juhliin jos joudut dreenit mukanasi raahaamaan :)! Eli varautukaa siihen että dreenin kanssa voi joutua kotiin. Tuskin sekään maailman loppu on, mutta varmasti ikävä juttu. Sitten laitettiin liivit päälle ja sain ohjeita niin hoitajilta kuin fysioterapeutilta joka oli aivan ihana :)!

        Kello taisi olla 14 kun sairaalasta lähdin. Menin kotona suoraan nukkumaan kun en tosiaan ollut nukkunut yöllä kuin vajaa pari tuntia. Ja yöllä maistui uni oikein hyvin, eikä ollut kipuja. Lääkkeeksi sain vain burana 600mg, ei mitään panacodeja edes. Kipuja ei tunnu olevan, mutta tietysti tunnen koko ajan rinta-alueen, mutta ei edes mitenkään epämiellyttävästi. Kädet liikkuvat melko hyvin myös ja käsien ja yläkropan liikuttelua pitäisi aloitella parin pvän päästä leikkauksesta.

        Torstaina siis leikattiin ja huomenna sunnuntaina saan mennä vihdoin koko kropan kanssa suihkuun ja pestä hiukset :)! Sitä odotellessa... Leikkauksen käyneiltä kuulisin vielä vinkkejä peseytymiseen ja oikeastaan aikaan jolloin teipit otetaan pois. Minulle sanottiin että teippien kanssa pitäisi elää 8-10pv ja sitten pois. Tämän jälkeen pinnoille vain jotain siteitä/tuppja tms? Mitä olette käyttäneet?

        Mutta nyt on helppo sanoa teille empiville, että sinne vaan leikkaukseen! Itsellä nyt vointi todella hyvä ja tästä se parantuminen lähtee. Pitkä prosessi edessä, mutta on kuulkaa mukavaa kun ei ole sellaista painoa tuossa rinnalla mitä ennen oli... Nyt kannattaa kysyä jos joku itse sairaalassa olossa askarruttaa, vielä on tuoreessa muistissa!

        ainoinen: Mitä ohjeita sait fysioterapeutilta? Minä en päässyt sellaisen vastaanotolle ollenkaan :(. ilmeisesti se on ollut ohjelmassa joskus vuosia sitten, mutta varmaan säästösyistä karsittu. Ryhtini on nyt 3,5 viikkoa leikkauksen jälkeen edelleen ihan kamala kun varon rintojani niin paljon.

        Minulle sanottiin teipeistä että ne pitää vaihtaa vähintään kerran viikossa ja aina jos likaantuvat. Ensimmäisen kerran teipit vaihdettiin viikon päästä leikkauksesta tikkien poiston yhteydessä. Sen jälkeen vaihdoin niitä noin kuuden päivän välein. En vaihtanut kaikkia koskaan kerralla koska se oli hidasta ja ikävää hommaa.

        Haavateipit poistin kokonaan 2,5 viikon jälkeen leikkauksesta ja aloin käyttää silikoniteippejä jotta arvista tulisi mahdollisimman siistit. Nyt minulla on silikoniteippien lisäksi urheiluteipillä rintojen alla "tuet" jotta ne muotoutuisivat mahdollisimman "oikein".


      • odottaen...
        gap kirjoitti:

        ainoinen: Mitä ohjeita sait fysioterapeutilta? Minä en päässyt sellaisen vastaanotolle ollenkaan :(. ilmeisesti se on ollut ohjelmassa joskus vuosia sitten, mutta varmaan säästösyistä karsittu. Ryhtini on nyt 3,5 viikkoa leikkauksen jälkeen edelleen ihan kamala kun varon rintojani niin paljon.

        Minulle sanottiin teipeistä että ne pitää vaihtaa vähintään kerran viikossa ja aina jos likaantuvat. Ensimmäisen kerran teipit vaihdettiin viikon päästä leikkauksesta tikkien poiston yhteydessä. Sen jälkeen vaihdoin niitä noin kuuden päivän välein. En vaihtanut kaikkia koskaan kerralla koska se oli hidasta ja ikävää hommaa.

        Haavateipit poistin kokonaan 2,5 viikon jälkeen leikkauksesta ja aloin käyttää silikoniteippejä jotta arvista tulisi mahdollisimman siistit. Nyt minulla on silikoniteippien lisäksi urheiluteipillä rintojen alla "tuet" jotta ne muotoutuisivat mahdollisimman "oikein".

        en minäkään fysioterapeuttia tavannut, olisin myös tosi kiinnostunut ohjeista!.
        pääsin eilen ensimmäistä kertaa suihkuun, mutta peseminen (varsinkaan hiusten) ei kyllä ainakaan minulta yksin onnistunut. mulla teipit niin kauan kuin tikit, eli seuraavat kolme viikkoa. pitää vaihtaa jos likaantuu/repsottaa ja mulla kyllä on ihan "mustat" tissit, siitä huolimatta, että käytännössä pelkkää rauhaskudosta multakin poistettiin, 15 kg kevyempänä ei kuppikoko ollut kuin yhden pienempi.
        Tosi hienoa että ainoisella on mennyt niin hienosti kaikki! Oliko sulla mikä lähtökoko, paljonko pienennettiin, mitä tekniikkaa käytettiin?
        Minkälaisia/merkkisiä tukiliivejä käytätte?


      • ainoinen
        odottaen... kirjoitti:

        en minäkään fysioterapeuttia tavannut, olisin myös tosi kiinnostunut ohjeista!.
        pääsin eilen ensimmäistä kertaa suihkuun, mutta peseminen (varsinkaan hiusten) ei kyllä ainakaan minulta yksin onnistunut. mulla teipit niin kauan kuin tikit, eli seuraavat kolme viikkoa. pitää vaihtaa jos likaantuu/repsottaa ja mulla kyllä on ihan "mustat" tissit, siitä huolimatta, että käytännössä pelkkää rauhaskudosta multakin poistettiin, 15 kg kevyempänä ei kuppikoko ollut kuin yhden pienempi.
        Tosi hienoa että ainoisella on mennyt niin hienosti kaikki! Oliko sulla mikä lähtökoko, paljonko pienennettiin, mitä tekniikkaa käytettiin?
        Minkälaisia/merkkisiä tukiliivejä käytätte?

        onkohan teillä liukenemattomat tikit? Minulla pitäisi tikkien olla itsestään sulavat ja niitä ei varsinaisesti erikseen poisteta... voi johtua tuo fysio sitten siitäkin... Minun luonani kävi sänkyni luona fyssari joka ohjeisti tosiaan liikuttelemaan ylävartaloa toki varovaisesti mutta ihan kunnolla että ryhti paranee. Pitää nostaa olkapäitä kohti korvia ja laskea alas. Lisäksi käsi ylös rauhassa ja sivulta alas. Mutta olisiko noilla tikeillä tekemistä asian kanssa..? Ja sama varmaan tuon peseytymis-ohjeistuksen erojen kanssa. Minulla lukee ja sanottiin että 8-10pv pitää pitää teipit eikä ohjeistettu laittamaan uusia vaan jotain tuppoja (en muista mitä nimeä käytettiin).

        En itseasiassa edes tiedä paljon lähti painoa rinnoista mutta vanha koko oli 75F (tai 70G), mutta ei mitenkään kovin ison näköiset olleet, mutta hurjan painavat. Nyt koko lienee c:n tienoilla, eli varmaan puolet lähti kuitenkin. Tekniikan nimeä en tiedä, ja jotenkin en uskalla hirveästi vielä tuijotella uusia tissejä :)! Huomenna viimeistään kun pääsen pesulle kunnolla niin tiiraan nämä kunnolla läpi... kauheasti jännittää jotenkin tämä haavan hoito, mutta onneksi on puhnro suoraan sinne osastolle/haavan hoito- osastolle niin voi sitten kysyä jos tulee hätä. Olen varautunut henkisesti takapakkiin mutta sormet ja varpaat ristissä että kaikki menisi hyvin.


      • ainoinen
        ainoinen kirjoitti:

        onkohan teillä liukenemattomat tikit? Minulla pitäisi tikkien olla itsestään sulavat ja niitä ei varsinaisesti erikseen poisteta... voi johtua tuo fysio sitten siitäkin... Minun luonani kävi sänkyni luona fyssari joka ohjeisti tosiaan liikuttelemaan ylävartaloa toki varovaisesti mutta ihan kunnolla että ryhti paranee. Pitää nostaa olkapäitä kohti korvia ja laskea alas. Lisäksi käsi ylös rauhassa ja sivulta alas. Mutta olisiko noilla tikeillä tekemistä asian kanssa..? Ja sama varmaan tuon peseytymis-ohjeistuksen erojen kanssa. Minulla lukee ja sanottiin että 8-10pv pitää pitää teipit eikä ohjeistettu laittamaan uusia vaan jotain tuppoja (en muista mitä nimeä käytettiin).

        En itseasiassa edes tiedä paljon lähti painoa rinnoista mutta vanha koko oli 75F (tai 70G), mutta ei mitenkään kovin ison näköiset olleet, mutta hurjan painavat. Nyt koko lienee c:n tienoilla, eli varmaan puolet lähti kuitenkin. Tekniikan nimeä en tiedä, ja jotenkin en uskalla hirveästi vielä tuijotella uusia tissejä :)! Huomenna viimeistään kun pääsen pesulle kunnolla niin tiiraan nämä kunnolla läpi... kauheasti jännittää jotenkin tämä haavan hoito, mutta onneksi on puhnro suoraan sinne osastolle/haavan hoito- osastolle niin voi sitten kysyä jos tulee hätä. Olen varautunut henkisesti takapakkiin mutta sormet ja varpaat ristissä että kaikki menisi hyvin.

        kurkkasin äsken rintoja ja ne on leikattu tikkaritekniikalla eli rinnan alla ei ole lainkaan viiltoa. Sinänsä hassua koska olen koko ajan ollut täysin varma siitä että alla olevia tikkejä viiltelee :D! Kyllä tässä saa nähtävästi huumoria revittyä myöskin... pelotti ihan kamalasti katsoa ja olla ilman liivejä kokonaan. Eli minulla on siis vain nännin ympärillä ja nännistä alas viilto ja tikit. Myös varmaankin tekniikasta johtuen sain nuo fyssarin ohjeet. Mutta sanoisin toipuville että kiinnittäkää ainakin jonkun verran huomiota siihen että laskette ne jännittyneet hartiat alas aina kun huomaatte. Ei tarvitse riuhtoa mutta lapaluita kohti toisiansa vain.

        Nyt jatkan nöyränä parantumista, hötkyillä ei saa.

        Tsemppiä meille kaikille, sitä tarvitaan huonompina hetkinä, toivotaan vaan että niitä olisi tosi vähän :)!


      • gap
        ainoinen kirjoitti:

        kurkkasin äsken rintoja ja ne on leikattu tikkaritekniikalla eli rinnan alla ei ole lainkaan viiltoa. Sinänsä hassua koska olen koko ajan ollut täysin varma siitä että alla olevia tikkejä viiltelee :D! Kyllä tässä saa nähtävästi huumoria revittyä myöskin... pelotti ihan kamalasti katsoa ja olla ilman liivejä kokonaan. Eli minulla on siis vain nännin ympärillä ja nännistä alas viilto ja tikit. Myös varmaankin tekniikasta johtuen sain nuo fyssarin ohjeet. Mutta sanoisin toipuville että kiinnittäkää ainakin jonkun verran huomiota siihen että laskette ne jännittyneet hartiat alas aina kun huomaatte. Ei tarvitse riuhtoa mutta lapaluita kohti toisiansa vain.

        Nyt jatkan nöyränä parantumista, hötkyillä ei saa.

        Tsemppiä meille kaikille, sitä tarvitaan huonompina hetkinä, toivotaan vaan että niitä olisi tosi vähän :)!

        Minulla kaikki muut paitsi nännien ympärillä olevat tikit ovat itsestään sulavia.

        Käytän neljää eri liiviä ja usein joudun vaihtamaan liivejä pari kertaa päivässä koska sillä hetkellä päällä olevat alkavat hankaamaan tai tuntuvat muuten pahalta. Sairaalasta sain mukaan Lymed-merkkiset jotka avataan edestä. Ne olivat todella hyvät siihen asti kunnes rinnat turposivat ja kaikki saumat tuntuivat hiekkapaperilta. Käytän myös vanhoja urheluliivejäni jotka yllättäen istuvatkin ihan hyvin. Lisäkäksi minulla on pari vähemmän tukevat nukkumiseen.

        Täytyy yrittää muistaa rentouttaa hartioita välillä. Sattuu aina vain jos lasken hartiat alas :(.


      • odottaen...
        gap kirjoitti:

        Minulla kaikki muut paitsi nännien ympärillä olevat tikit ovat itsestään sulavia.

        Käytän neljää eri liiviä ja usein joudun vaihtamaan liivejä pari kertaa päivässä koska sillä hetkellä päällä olevat alkavat hankaamaan tai tuntuvat muuten pahalta. Sairaalasta sain mukaan Lymed-merkkiset jotka avataan edestä. Ne olivat todella hyvät siihen asti kunnes rinnat turposivat ja kaikki saumat tuntuivat hiekkapaperilta. Käytän myös vanhoja urheluliivejäni jotka yllättäen istuvatkin ihan hyvin. Lisäkäksi minulla on pari vähemmän tukevat nukkumiseen.

        Täytyy yrittää muistaa rentouttaa hartioita välillä. Sattuu aina vain jos lasken hartiat alas :(.

        Mulla ilmeisesti kaikki pintatikit poistettavia (kuinkahan monta kymmentä niitä onkaan) ja leikkaus tehty ankkurimallilla, eli myös tuolla rinnan alla pitkä leikkaushaava. Ja mulla tosiaan tikit yli 3 viikkoa teippien alla ennenkuin poistetaan. Sairaalasta saadut liivit oli melko huonot, eivät tukeneet tarpeeksi sekä vetivät tissit kainaloihin. Nyt päällä evelacen urheiluliivit, jotka edestä kiinnitettävät ja melko tukevat. Pitäis hommata lisää liivejä, mutta ajatuskin poistua auton kyydissä tuota kuoppaista tietä kohti kauppaa, ei kiinnosta kyllä pätkän vertaa.
        minkälaisia tuntemuksia teillä on ollut rinnoissa? vihlontaa, kutinaa, kuumotusta, kiristystä, yms? Mulla nimenomaan tuo oikea tissi, missi dreeni tosi tiukassa (huusin suoraa huutoa ääneen kun revittiin irti, luulin oikeasti että tissi repee) on melkoisen "outo", kainaloon saattaa vihloa ja tissi on kovempi kuin toinen, jotenkin outo. (alunperin oli se parempi tissi, mistä poistettiin vain vähän yli 500 grammaa) Tänään olen menossa taas suihkuun, joten nään vähän paremmin miltä näyttää. Paperissa lukee että pitäis mennä näytille jos on kuumotusta, mutta kuumottaahaan nää koko ajan, eiks se oo ihan normaalia.
        Pystyttekö muuten nukkumaan täysin selällänne? Mä en pysty käymään kokonaan makuulleen, vaan yläkroppa pitää olla vähän pysty asennossa, muuten tulee ikävä tunne tuonne tisseihin.
        Entäpä tuo kuumeen seuraus? Vaikea sanoa onko kuumetta kun syö koko ajan 600 mg buranaa ja yöks panacodit.
        Gap, sattuuko sua siis niskoihin vai tisseihin jos lasket hartiat alas? Eikö sun leikkauksesta ole jo kohta neljä viikkoa? Olen varautunut henkisesti pitkään paranemisprosessiin, mutta kuulostaa kamalalta jos vielä neljän viikonkin jälkeen ei pysty laskemaan hartioita alas.
        Ainoinen taitaa tehdä ennätysparanemisen tässä leikkauksessa! =)


      • ainoinen
        odottaen... kirjoitti:

        Mulla ilmeisesti kaikki pintatikit poistettavia (kuinkahan monta kymmentä niitä onkaan) ja leikkaus tehty ankkurimallilla, eli myös tuolla rinnan alla pitkä leikkaushaava. Ja mulla tosiaan tikit yli 3 viikkoa teippien alla ennenkuin poistetaan. Sairaalasta saadut liivit oli melko huonot, eivät tukeneet tarpeeksi sekä vetivät tissit kainaloihin. Nyt päällä evelacen urheiluliivit, jotka edestä kiinnitettävät ja melko tukevat. Pitäis hommata lisää liivejä, mutta ajatuskin poistua auton kyydissä tuota kuoppaista tietä kohti kauppaa, ei kiinnosta kyllä pätkän vertaa.
        minkälaisia tuntemuksia teillä on ollut rinnoissa? vihlontaa, kutinaa, kuumotusta, kiristystä, yms? Mulla nimenomaan tuo oikea tissi, missi dreeni tosi tiukassa (huusin suoraa huutoa ääneen kun revittiin irti, luulin oikeasti että tissi repee) on melkoisen "outo", kainaloon saattaa vihloa ja tissi on kovempi kuin toinen, jotenkin outo. (alunperin oli se parempi tissi, mistä poistettiin vain vähän yli 500 grammaa) Tänään olen menossa taas suihkuun, joten nään vähän paremmin miltä näyttää. Paperissa lukee että pitäis mennä näytille jos on kuumotusta, mutta kuumottaahaan nää koko ajan, eiks se oo ihan normaalia.
        Pystyttekö muuten nukkumaan täysin selällänne? Mä en pysty käymään kokonaan makuulleen, vaan yläkroppa pitää olla vähän pysty asennossa, muuten tulee ikävä tunne tuonne tisseihin.
        Entäpä tuo kuumeen seuraus? Vaikea sanoa onko kuumetta kun syö koko ajan 600 mg buranaa ja yöks panacodit.
        Gap, sattuuko sua siis niskoihin vai tisseihin jos lasket hartiat alas? Eikö sun leikkauksesta ole jo kohta neljä viikkoa? Olen varautunut henkisesti pitkään paranemisprosessiin, mutta kuulostaa kamalalta jos vielä neljän viikonkin jälkeen ei pysty laskemaan hartioita alas.
        Ainoinen taitaa tehdä ennätysparanemisen tässä leikkauksessa! =)

        Minä sain sairaalasta pehmoiset takaa kiinnitettävät liivit, tuntuvat ainakin toistaiseksi tukevan ihan ok. Mutta en oikein tiedä kuinka kireällä niiden pitää olla, vai onko mitään käytännön väliä jos on muuten hyvä.

        Mulla ei ole kuumotusta, mutta juilii sieltä täältä vähän väliä. Eli ei ehkä viillä eikä varsinaisesti satu mutta jotenkin epämiellyttävästi tuntuu. Ne mitä luulin rinnan alusen tikeiksi onkin varmaan nuo dreenien reiät/ruvet/haavat jotka vihloo.. Sanoisin, että jos se kuumotus tuntuu siltä että ihan oikeasti kuumottaa, niin soittaisin varmuuden vuoksi ja kysyisin... mulla ei kuumota.

        Nukkuminen menee ihan ok mutta on selkälihakset jo nyt kahden kotona nukutun yön jälkeen tajuttoman kipeet. Mulla on niskan alla sellainen kova muotoiltu selkänukkujan tyyny ja sen päällä pehmeämpi ohut tyyny, siinä on aika hyvä nukkua. Tisseihin kohdistuvan paineen takia on helpompi olla makuullaan mutta selkä taas kärsii... tämä päivä mennyt aamupalaa ja suihkua lukuunottamatta makuullaan.

        Kävin tänään ensimmäistä kertaa suihkussa... luoja mikä operaatio! Jännitin niin paljon että en selviytynyt yksin. Mieheni sai tulla pesemään tukan, pelkäsin kamalasti että tissit irtoaa tai jotani kamalaa tapahtuu. No, ei tietenkään tapahtunut mutta olin aivan poikki tuon ponnistelun jälkeen. Suihkun jälkeen toisen nännin ympäriltä näytti hiukan tihkuvan verta tms, mutta niin vähän ettei tullut edes teipin läpi. Ilman liivejä on kamala olla kun tuntuu että tissit tippuu... ja minullakin nimenomaan oikea on ollut kipeämpi kuin vasen. Jo heti leikkauksen jälkeen..

        Toivoisinkin tekeväni paranemisennätyksen, mutta kyllä tänään on huomannut olevansa aika potilas sängyssä maatessa. Mies lähti kauppaan ja kun oli sekunti ollut hiljaista niin nukahdin, eli kyllä kroppa vaatii kaiken energian nyt eheytymiseen. Luin eilen tämän ketjun alusta loppuun ja se oli virhe, masennuin hiukan kun niin monelle on tullut haavojen kanssa ongelmia. Ja tässä vaikka kuinka lähettää tisseille positiivisia paranemisajatuksia, niin se ei tarkoita että ne ottaisivat niitä vastaan :D

        Liivejä pitäisi itsekin lähteä katsomaan, mutta en meinaa uskaltaa olla sekuntiakaan ilman liivejä, saatika kokeilla monia eri liivejä... muuten varmaan jo jaksaisin kävellä hiukan mutta en vain uskalla!


      • gap
        odottaen... kirjoitti:

        Mulla ilmeisesti kaikki pintatikit poistettavia (kuinkahan monta kymmentä niitä onkaan) ja leikkaus tehty ankkurimallilla, eli myös tuolla rinnan alla pitkä leikkaushaava. Ja mulla tosiaan tikit yli 3 viikkoa teippien alla ennenkuin poistetaan. Sairaalasta saadut liivit oli melko huonot, eivät tukeneet tarpeeksi sekä vetivät tissit kainaloihin. Nyt päällä evelacen urheiluliivit, jotka edestä kiinnitettävät ja melko tukevat. Pitäis hommata lisää liivejä, mutta ajatuskin poistua auton kyydissä tuota kuoppaista tietä kohti kauppaa, ei kiinnosta kyllä pätkän vertaa.
        minkälaisia tuntemuksia teillä on ollut rinnoissa? vihlontaa, kutinaa, kuumotusta, kiristystä, yms? Mulla nimenomaan tuo oikea tissi, missi dreeni tosi tiukassa (huusin suoraa huutoa ääneen kun revittiin irti, luulin oikeasti että tissi repee) on melkoisen "outo", kainaloon saattaa vihloa ja tissi on kovempi kuin toinen, jotenkin outo. (alunperin oli se parempi tissi, mistä poistettiin vain vähän yli 500 grammaa) Tänään olen menossa taas suihkuun, joten nään vähän paremmin miltä näyttää. Paperissa lukee että pitäis mennä näytille jos on kuumotusta, mutta kuumottaahaan nää koko ajan, eiks se oo ihan normaalia.
        Pystyttekö muuten nukkumaan täysin selällänne? Mä en pysty käymään kokonaan makuulleen, vaan yläkroppa pitää olla vähän pysty asennossa, muuten tulee ikävä tunne tuonne tisseihin.
        Entäpä tuo kuumeen seuraus? Vaikea sanoa onko kuumetta kun syö koko ajan 600 mg buranaa ja yöks panacodit.
        Gap, sattuuko sua siis niskoihin vai tisseihin jos lasket hartiat alas? Eikö sun leikkauksesta ole jo kohta neljä viikkoa? Olen varautunut henkisesti pitkään paranemisprosessiin, mutta kuulostaa kamalalta jos vielä neljän viikonkin jälkeen ei pysty laskemaan hartioita alas.
        Ainoinen taitaa tehdä ennätysparanemisen tässä leikkauksessa! =)

        Tuntemukset ovat vaihdelleet tässä pitkin paranemista. Aluksi olin aika tunnoton koska söin melko vahvoja lääkkeitä (Arcoxia Panacod), eikä pientä haavakipua lukuunottamatta tuntunut mitään. En tosin kävellyt kovin paljon.

        Sitten kipu muuttui sellaiseksi kuin rinta olisi iso valtavan kipeä mustelma, iho ei kestänyt liivien kangasta ja käveleminen "repi" rintoja. Paikallaan olo ei sattunut. Samalla rintani olivat kovat ja mustelmaiset joistain kohdista ja hiukan lämpimämmät kuin muu iho. Lääkäri sanoi että tulehdusta ei silti ole. Minullakin kävi niin että ensin toinen rinta parani paremmin ja sitten siitä tulikin se ongelmarinta.

        Välillä tuntuu kevyesti vihlovaa kipua josta lääkärit ovat kertoneet, se ei tunnu kovin pahalta. Noin viikko sitten tuli paljon "metallisia" (vaikea kuvailla miltä ne tuntuivat) kylmiä väreitä jotka usein tuntuivat vain oikealla puolella.

        Nyt ei ole kipuja enkä ole tänään syönyt ollenkaan lääkettä ja olen siivonnut koko päivän. Eilen tein virheen ja istuin autossa 45min ja kävelin hitaasti 45 min ja loppumatka autossa kotiin oli aika kivuliasta.

        En halua pelotella. Mitään sietämätöntä tai erittäin kovaa kipua en ole tuntenut missään vaiheessa. Paikallan ollessa minuun ei ole sattunut ja olen ilmeisesti ääripää paranemisen hitaudessa :).

        Nukun edelleen selälläni koska rintoihin sattuu asennon vaihto ja jos yritän olla kyljelläni. Nukun aika paljon niinkin että lantio on "kyljellään" ja yläkroppa "selällään". Tuntuu paremmalta nukkua vieläkin niin että yläkroppa on hiukan korotettuna. Selkä ei tykkää yhtään tästä nukkuma-asennosta ja käytän välillä Mobilatia.

        Minulla paraneminen alkoi aika nopeasti. Mutta heti kun yritin/yritän kävellä yhtään pidempää matkaa niin rinnat kipeytyvät :(.

        Aina ei satu jos lasken hartiat, mutta etenkin ulkona (en tiedä miksi) hartioiden laskeminen tuntuu mahdottomalta. Rintojen alaosassa tuntuu kiristymistä ja ahdistaa kun ei voi omalla hartioiden jännittämisellä "tukea" rintoja. Tämä voi olla vanha tapa siitä kun rinnat olivat isommat eivätkä mitään liivit tukeneet tarpeeksi.

        Toivottavasti te paranette nopeammin! Ajattelin mennä huomenna töihin kokeilemaan onnistuuko se. Työni on onneksi pelkkää istumista ja pääseehän sieltä pois :).


      • ent 75 g-h
        ainoinen kirjoitti:

        Minä sain sairaalasta pehmoiset takaa kiinnitettävät liivit, tuntuvat ainakin toistaiseksi tukevan ihan ok. Mutta en oikein tiedä kuinka kireällä niiden pitää olla, vai onko mitään käytännön väliä jos on muuten hyvä.

        Mulla ei ole kuumotusta, mutta juilii sieltä täältä vähän väliä. Eli ei ehkä viillä eikä varsinaisesti satu mutta jotenkin epämiellyttävästi tuntuu. Ne mitä luulin rinnan alusen tikeiksi onkin varmaan nuo dreenien reiät/ruvet/haavat jotka vihloo.. Sanoisin, että jos se kuumotus tuntuu siltä että ihan oikeasti kuumottaa, niin soittaisin varmuuden vuoksi ja kysyisin... mulla ei kuumota.

        Nukkuminen menee ihan ok mutta on selkälihakset jo nyt kahden kotona nukutun yön jälkeen tajuttoman kipeet. Mulla on niskan alla sellainen kova muotoiltu selkänukkujan tyyny ja sen päällä pehmeämpi ohut tyyny, siinä on aika hyvä nukkua. Tisseihin kohdistuvan paineen takia on helpompi olla makuullaan mutta selkä taas kärsii... tämä päivä mennyt aamupalaa ja suihkua lukuunottamatta makuullaan.

        Kävin tänään ensimmäistä kertaa suihkussa... luoja mikä operaatio! Jännitin niin paljon että en selviytynyt yksin. Mieheni sai tulla pesemään tukan, pelkäsin kamalasti että tissit irtoaa tai jotani kamalaa tapahtuu. No, ei tietenkään tapahtunut mutta olin aivan poikki tuon ponnistelun jälkeen. Suihkun jälkeen toisen nännin ympäriltä näytti hiukan tihkuvan verta tms, mutta niin vähän ettei tullut edes teipin läpi. Ilman liivejä on kamala olla kun tuntuu että tissit tippuu... ja minullakin nimenomaan oikea on ollut kipeämpi kuin vasen. Jo heti leikkauksen jälkeen..

        Toivoisinkin tekeväni paranemisennätyksen, mutta kyllä tänään on huomannut olevansa aika potilas sängyssä maatessa. Mies lähti kauppaan ja kun oli sekunti ollut hiljaista niin nukahdin, eli kyllä kroppa vaatii kaiken energian nyt eheytymiseen. Luin eilen tämän ketjun alusta loppuun ja se oli virhe, masennuin hiukan kun niin monelle on tullut haavojen kanssa ongelmia. Ja tässä vaikka kuinka lähettää tisseille positiivisia paranemisajatuksia, niin se ei tarkoita että ne ottaisivat niitä vastaan :D

        Liivejä pitäisi itsekin lähteä katsomaan, mutta en meinaa uskaltaa olla sekuntiakaan ilman liivejä, saatika kokeilla monia eri liivejä... muuten varmaan jo jaksaisin kävellä hiukan mutta en vain uskalla!

        Tiistaina leikattiin 19.10. olo tähän mennessä ollut hyvä. Suihkuun sain mennä jo samana iltana kun sairaalasta kotiuduin. Ohjeeksi sain haavanhoidosta että teipit enintään kaks viikkoo ja sit niitä sais irrotella ettei ala hautumaan toi rinnan alus. Nännin ympärys teipattuna tarkastukseen asti. Käyn joka ilta suihkussa ja hiusten pesu onnistuu hyvin...johtuu ehkä siitä että kainaloon asti ei tarvinnu leikata. 733g lähti toisesta ja toisesta 500g.Nyt maha on aiva järkky en ennemmin huomannut et se noin iso on kun sinne ei nähny näin ylhäältäpäin. käsillä pystyn tekemään kaikkea, en toki nostella. Todella hyvät liivit sain sairaalasta edestä kiinnitettävät todella tukevat, selästä semmoset tosi levee toppimallinen. Pienoisella kävelyllä kavin aamupakkasessa.huomenna sitten taas astetta pitemmälle. Ihanan raikas ilma. minulla kans kävi fysioterapeutti antamassa näitä niskajumppa ohjeita. Saas nähä miten tästä eteenpäin täällä hetkellä ei mitään isoja vuotoja ja kipuja ole ilmaantunut. rinnat kutiaa aivan kamalasti.


    • B.T

      Kävin Tallinnassa tekemässä rintojen piennenystä. Dr.Adamson oli ihana persoona! Myös palvelu oli tosi korkealaatuinen 24/7. The health clinic on erittäin hyvä!

      • Jestas sentään mitkä

        Leikkauksesta kohta neljä viikkoa takana. Onko muilla samanlaista ongelmaa, minulla nännit eivät ole samalla tasolla. Vasen nänni n. 1,5-2 cm korkeammalla kuin oikea. Eron kyllä huomaa aika selvästi. Rinnat myös aika eri muotoiset ja malliset.

        Olenko yksin tämän asian kanssa? Korjataanko tällaisia uudella leikkauksella, tosin nyt tuntuu etten halua mihinkään operaatioon.. niin hidasta tämä paraneminen on ollut. Mitä pitäisi tehdä?


      • odottaen...
        Jestas sentään mitkä kirjoitti:

        Leikkauksesta kohta neljä viikkoa takana. Onko muilla samanlaista ongelmaa, minulla nännit eivät ole samalla tasolla. Vasen nänni n. 1,5-2 cm korkeammalla kuin oikea. Eron kyllä huomaa aika selvästi. Rinnat myös aika eri muotoiset ja malliset.

        Olenko yksin tämän asian kanssa? Korjataanko tällaisia uudella leikkauksella, tosin nyt tuntuu etten halua mihinkään operaatioon.. niin hidasta tämä paraneminen on ollut. Mitä pitäisi tehdä?

        Toivottavasti Gapin työpäivä meni hyvin?
        Mulla oli eilen taas suihkuruljanssi, kuulosti tuo Ainoisen kertoma niin tutulta. Peilistä en jotenkin halua itseäni katsoa, mutta kameran kautta otetut kuvat kyllä kestän.
        Tänään on ollut kaiken kaikkiaan hieman huonompi päivä, tissit aremmat, kipeämmät, vihlovat,päätä särkee ja hieman lämpöäkin. Nukuin myös varmasti liian selälläni, tuli liikaa painetta rintoihin tai jotain. Kaiken huipuks menkat alkoi eilen illalla, joten sekin vaikuttanee tähän. Mulla dreenien reijät edelleen auki ja vuotaa, rintojen sivut ovatkin tällä hetkellä kaikista kipeimmät. Iho näyttää appelsiinimaiselta sekä kuosiltaan että paikoitellen myös väritykseltään. Väritys tosin vaihtelee normaalista melkein mustaan. Tuo kuumotus ei varmaan vielä ole sitä "oikeaa" kuumostusta, koska iho on kuumaa myös kaulalta. Huomenna tulee viikko leikkauksesta ja meinasin uskaltaa poistua ulos ottamaan muutaman käppäilyaskeleen. Olen myös yrittänyt aina kun muistan, laskea hartioita korvista alaspäin.
        Tuohon symmetriaan en osaa pahemmin kommentoida, mutta eikös lopullisen tuloksen näe vasta joskus vuoden päästä? Toivottavasti korjaantuisi itsestään. Mä olen ajatellut, että ihan sama miltä lopputulos näyttää, kunhan pääsis elää normaalia elämää...


      • ainoinen
        odottaen... kirjoitti:

        Toivottavasti Gapin työpäivä meni hyvin?
        Mulla oli eilen taas suihkuruljanssi, kuulosti tuo Ainoisen kertoma niin tutulta. Peilistä en jotenkin halua itseäni katsoa, mutta kameran kautta otetut kuvat kyllä kestän.
        Tänään on ollut kaiken kaikkiaan hieman huonompi päivä, tissit aremmat, kipeämmät, vihlovat,päätä särkee ja hieman lämpöäkin. Nukuin myös varmasti liian selälläni, tuli liikaa painetta rintoihin tai jotain. Kaiken huipuks menkat alkoi eilen illalla, joten sekin vaikuttanee tähän. Mulla dreenien reijät edelleen auki ja vuotaa, rintojen sivut ovatkin tällä hetkellä kaikista kipeimmät. Iho näyttää appelsiinimaiselta sekä kuosiltaan että paikoitellen myös väritykseltään. Väritys tosin vaihtelee normaalista melkein mustaan. Tuo kuumotus ei varmaan vielä ole sitä "oikeaa" kuumostusta, koska iho on kuumaa myös kaulalta. Huomenna tulee viikko leikkauksesta ja meinasin uskaltaa poistua ulos ottamaan muutaman käppäilyaskeleen. Olen myös yrittänyt aina kun muistan, laskea hartioita korvista alaspäin.
        Tuohon symmetriaan en osaa pahemmin kommentoida, mutta eikös lopullisen tuloksen näe vasta joskus vuoden päästä? Toivottavasti korjaantuisi itsestään. Mä olen ajatellut, että ihan sama miltä lopputulos näyttää, kunhan pääsis elää normaalia elämää...

        Olisi minustakin kiva kuulla miten gapin työpäivä meni, jaksoiko koko päivän keskittyä oikeasti töihin?

        Tänään kävin toisen kerran suihkussa, tosin nyt en pessyt tukkaa ja onnistuin ihan itsekseni, mahtavaa! Jännitin nytkin kovasti mutta pakotin itseni kestämään sen. Pahinta on kun ottaa liivit pois, tuntuu siltä että tissit ihan oikeasti tippuu jonnekin, suihkuveden mukana viemäriin :D! Mutta päiväni kohokohta oli kun mentiin ostamaan läheiseen Prismaan minulle uudet liivit. Autolla ostoshelvetin parkkihalliin ja kauppaan miehen kanssa valikoimaan. Ostin Triumphin tri-action -liivit ja toiset Triumphit mitkä näytti tavallisilta liiveiltä mutta oli vain kaarituettomat. Joten ne olkoot nyt minun paraatiliivit :). Yöllä aion käyttää noita sairaalan liivejä, niin tulee vähän vaihtelua. Nämä uudet olivat paljon, paljon tiukemmat, en tiedä onko se hyvä vai huono asia. Koko on Triumpheissa 75C, hihkuin sovituskopissa kun tajusin tuon oikeaksi kooksi :)!

        Minulla ainakin oikea rinta on ulkosyrjältään muhkurainen, niinkuin siellä olisi viinirypäleitä tms, eli aika isoa muhkuraa. En ole stressannut siitä yhtään, enkä aio stressata ennen kun kevät koittaa. Ja uskoisin että on ihan mahdollista että nuo nännien symmetriaerot tasoittuvat vielä. Toki ero on aika "suuri", ehkä ne ei ihan tasan mene, mutta kenellä on täysin symmetriset rinnat? Uskoisin että korjataan jos tuo ongelma ei tasoitu, mutta ottaisin nyt ihan rauhassa vaan. Samoin kuin odottaen... niin minäkin odotan vain että tämä parantuminen olisi ohi ja normaalielämä jonain päivänä koittaisi. Tosin itse en voi edes valittaa kun tähän asti on kaikki mennyt hyvin, takapakkia peläten...


      • MarjaLiisa29
        ainoinen kirjoitti:

        Olisi minustakin kiva kuulla miten gapin työpäivä meni, jaksoiko koko päivän keskittyä oikeasti töihin?

        Tänään kävin toisen kerran suihkussa, tosin nyt en pessyt tukkaa ja onnistuin ihan itsekseni, mahtavaa! Jännitin nytkin kovasti mutta pakotin itseni kestämään sen. Pahinta on kun ottaa liivit pois, tuntuu siltä että tissit ihan oikeasti tippuu jonnekin, suihkuveden mukana viemäriin :D! Mutta päiväni kohokohta oli kun mentiin ostamaan läheiseen Prismaan minulle uudet liivit. Autolla ostoshelvetin parkkihalliin ja kauppaan miehen kanssa valikoimaan. Ostin Triumphin tri-action -liivit ja toiset Triumphit mitkä näytti tavallisilta liiveiltä mutta oli vain kaarituettomat. Joten ne olkoot nyt minun paraatiliivit :). Yöllä aion käyttää noita sairaalan liivejä, niin tulee vähän vaihtelua. Nämä uudet olivat paljon, paljon tiukemmat, en tiedä onko se hyvä vai huono asia. Koko on Triumpheissa 75C, hihkuin sovituskopissa kun tajusin tuon oikeaksi kooksi :)!

        Minulla ainakin oikea rinta on ulkosyrjältään muhkurainen, niinkuin siellä olisi viinirypäleitä tms, eli aika isoa muhkuraa. En ole stressannut siitä yhtään, enkä aio stressata ennen kun kevät koittaa. Ja uskoisin että on ihan mahdollista että nuo nännien symmetriaerot tasoittuvat vielä. Toki ero on aika "suuri", ehkä ne ei ihan tasan mene, mutta kenellä on täysin symmetriset rinnat? Uskoisin että korjataan jos tuo ongelma ei tasoitu, mutta ottaisin nyt ihan rauhassa vaan. Samoin kuin odottaen... niin minäkin odotan vain että tämä parantuminen olisi ohi ja normaalielämä jonain päivänä koittaisi. Tosin itse en voi edes valittaa kun tähän asti on kaikki mennyt hyvin, takapakkia peläten...

        Menikö teillä kauan siitä, kun saitte lähetteen lääkäriltä niin siihen kun pääsitte plastiikkakirurgin juttusille? Minua peloteltiin useaan otteeseen erittäin pitkistä jonoista plastiikkakirurgille, jonka käynnin jälkeen vasta hoitotakuukin alkaa kuulema juoksemaan. Ajattelinkin, olisiko kantsinut varata aika yksityiselle plastiikkakirurgille, niin nopeutuisi pääsy lopullisen leikkauspäätöksentekijälle. Nyt siis työterveyslääkärini laittoin sinne lähetteen. Paljonkohan sellainen arviointikäynti maksaisi esim, terveystalolla, onko kokemusta?


      • ainoinen
        MarjaLiisa29 kirjoitti:

        Menikö teillä kauan siitä, kun saitte lähetteen lääkäriltä niin siihen kun pääsitte plastiikkakirurgin juttusille? Minua peloteltiin useaan otteeseen erittäin pitkistä jonoista plastiikkakirurgille, jonka käynnin jälkeen vasta hoitotakuukin alkaa kuulema juoksemaan. Ajattelinkin, olisiko kantsinut varata aika yksityiselle plastiikkakirurgille, niin nopeutuisi pääsy lopullisen leikkauspäätöksentekijälle. Nyt siis työterveyslääkärini laittoin sinne lähetteen. Paljonkohan sellainen arviointikäynti maksaisi esim, terveystalolla, onko kokemusta?

        MInulla ei kyllä mennyt mitenkään hirveän kauaa, sanoisin että noin kuukausi. Ehkä vähän reilu itseasiassa. Ja tämä siis Helsingissä Töölön sairaalaan. En oikeastaan usko että sitä voi kauheasti nopeuttaa, se jono ei siitä muuksi muutu. Jos kutsua ei ala kuulua, niin sitten vaan soittoa perään ettei sinua ole unohdettu. Muta itse ainakin huomasin koko prosessin aikana että kaikki sujui kun vaan antoi asioille aikaa.


      • gap
        ainoinen kirjoitti:

        MInulla ei kyllä mennyt mitenkään hirveän kauaa, sanoisin että noin kuukausi. Ehkä vähän reilu itseasiassa. Ja tämä siis Helsingissä Töölön sairaalaan. En oikeastaan usko että sitä voi kauheasti nopeuttaa, se jono ei siitä muuksi muutu. Jos kutsua ei ala kuulua, niin sitten vaan soittoa perään ettei sinua ole unohdettu. Muta itse ainakin huomasin koko prosessin aikana että kaikki sujui kun vaan antoi asioille aikaa.

        Minulla meni ensimmäisestä terveyskeskuslääkärikäynnistä plastiikkakirurgin kautta leikkaukseen noin vuosi. Terveyskeskuslääkärin lähetteestä plastiikkakirurgin vastaanotolle kesti pari kuukautta. Sain leikkausajan alunperin kesäkuulle, mutta se peruttiin ylityökiellon takia. Uuden ajan sain sitten syyskuulle.

        Olin töissä eilen viisi tuntia ja sitten alkoi tuntua pientä kipua ja lähdin kotiin. Se viisi tuntia meni ihan mukavasti ja töitäkin sai tehtyä. Normaalielämään palaaminen tuntuu jotenkin vauhdittavan paranemista. Nytkin olen töissä ja jos mitään kipuja ei ole niin olen päivän loppuun. Meillä on onneksi joustava työpaikka, joten voin aloitella työntekoa lyhyissä pätkissä jos siltä tuntuu :). Töissä kaikki tietävät missä operaatiossa olin ja asiasta voi vitsailla ja sekin alentaa kynnystä töihin palaamiseen.

        Viime yönä nukuin ilman mitään teippejä ja rasvasin rinnat ja sain nukuttua hiukan kyljelläänkin! jes! Ensimmäistä kertaa tuntui myös pientä kutinaa arpikohdissa eli ne alkavat varmaan parantua kunnolla. Vihdoin tuntuu että paraneminen on nopeutunut.

        Minulla nännit ovat aika samalla tasolla, mutta muoto ja koko ovat rinnoissa toisistaan poikkeavat. Mutta rinnat tosiaan muotoutuvat ainakin puoli vuotta joten en huolestu. Korjausleikkauksia kuulemma tehdään jos lopullinen leikkaustulos ei ole tyydyttävä (mikä on tietysti suhteellista).

        Tuo ainoisen "rinnat tuntuvat tippuvan" -tarina kuulostaa tosi tutulta :D!


      • 70H/65D
        MarjaLiisa29 kirjoitti:

        Menikö teillä kauan siitä, kun saitte lähetteen lääkäriltä niin siihen kun pääsitte plastiikkakirurgin juttusille? Minua peloteltiin useaan otteeseen erittäin pitkistä jonoista plastiikkakirurgille, jonka käynnin jälkeen vasta hoitotakuukin alkaa kuulema juoksemaan. Ajattelinkin, olisiko kantsinut varata aika yksityiselle plastiikkakirurgille, niin nopeutuisi pääsy lopullisen leikkauspäätöksentekijälle. Nyt siis työterveyslääkärini laittoin sinne lähetteen. Paljonkohan sellainen arviointikäynti maksaisi esim, terveystalolla, onko kokemusta?

        Terveyskeskuksen lääkärin lähetteestä noin kuukausi (huhtikuun alku) et pääsin kirurgille (Töölön sairaala), siitä elokuulle olisin saanut leikkausajan, mutta siirsin sen ens vuodelle.


      • odottaen...
        70H/65D kirjoitti:

        Terveyskeskuksen lääkärin lähetteestä noin kuukausi (huhtikuun alku) et pääsin kirurgille (Töölön sairaala), siitä elokuulle olisin saanut leikkausajan, mutta siirsin sen ens vuodelle.

        Hienoa että Gapilla alkaa palautuminen normielämään!
        Mä kävin tänään peräti 10 minuutin verran ulkona rauhallisesti käpyttelemässä (tai no köpöttelemässä) ja ainakaan vielä ei ole sen kummoisempia ylimääräisiä tuntemuksia.
        Dreenin reijät vuotaa edelleen, mutta sekin on jo vähentynyt.
        Mä kävin alunperin yksityisellä (muistaakseni olisko ollut jotain 70 euroa) kirurgin juttusilla joskus vuosi sitten (sitä enne olin vuosia hautonut ajatusta päässä), kun olin niin leipääntynyt kaikkeen, ei sopivia liivejä enää mistään, uimapuvusta/bikineistä puhumattakaan, jatkuva päänsärky/niska/hartia/selkä lääkkeistä huolimatta, ryhti täysin hukassa, tissit aina tiellä, yms yms yms. Sieltä mulle kirjoitettiin suoraan lähete (tms) julkiselle puolelle. Sitten mulla meni pupu pöksyyn kun luin näitä kaikkia nettikirjoituksia ja siirsin leikkausta. Ja melkein peruin sen viime viikon tiistaisenkin, kun ajattelin niitä kaikkia kauhutarinoita mitä olin lukenut. Mutta leikkaava lääkäri oli todella mukava ja rauhoittava. Ja mulla oli tasan kaks toivetta lääkärille, että jään henkiin ja paranen mahdollisimman pian. Toinen toive ainakin toteutui :D


      • needtoknow
        odottaen... kirjoitti:

        Hienoa että Gapilla alkaa palautuminen normielämään!
        Mä kävin tänään peräti 10 minuutin verran ulkona rauhallisesti käpyttelemässä (tai no köpöttelemässä) ja ainakaan vielä ei ole sen kummoisempia ylimääräisiä tuntemuksia.
        Dreenin reijät vuotaa edelleen, mutta sekin on jo vähentynyt.
        Mä kävin alunperin yksityisellä (muistaakseni olisko ollut jotain 70 euroa) kirurgin juttusilla joskus vuosi sitten (sitä enne olin vuosia hautonut ajatusta päässä), kun olin niin leipääntynyt kaikkeen, ei sopivia liivejä enää mistään, uimapuvusta/bikineistä puhumattakaan, jatkuva päänsärky/niska/hartia/selkä lääkkeistä huolimatta, ryhti täysin hukassa, tissit aina tiellä, yms yms yms. Sieltä mulle kirjoitettiin suoraan lähete (tms) julkiselle puolelle. Sitten mulla meni pupu pöksyyn kun luin näitä kaikkia nettikirjoituksia ja siirsin leikkausta. Ja melkein peruin sen viime viikon tiistaisenkin, kun ajattelin niitä kaikkia kauhutarinoita mitä olin lukenut. Mutta leikkaava lääkäri oli todella mukava ja rauhoittava. Ja mulla oli tasan kaks toivetta lääkärille, että jään henkiin ja paranen mahdollisimman pian. Toinen toive ainakin toteutui :D

        Ajattelin kysäistä täällä kun olen keskustelua seurannut, että jospa joku viisaampi osaisi auttaa... :) Eli kun elokuussa kävin tk-lääkärillä ja sain lähetteen yliopiston sairaalaan plastiikkakirurgille, joka siis teki päätöksen leikkaustarpeesta, niin miten tämän maksuasian kanssa silloin menetellään? Lääkäri ei oikein mitään kauheesti puhellut ja itsekin hämmennyin niin etten saanut kysytyksi! Itselläni siis ei ole varaa koko leikkausta maksaa, mutta kyllä kuulemma "pääsen" leikkaukseen, eli onko silloin aina kyse "terveydellisestä haitasta" eikä näin ollen maksa itselleni juuri mitään? Stressaan tätä nyt kun sain tietää pääseväni leikkaukseen, mutta en oikein tästä puolesta tiedä mitään :/


      • 70H/65D
        needtoknow kirjoitti:

        Ajattelin kysäistä täällä kun olen keskustelua seurannut, että jospa joku viisaampi osaisi auttaa... :) Eli kun elokuussa kävin tk-lääkärillä ja sain lähetteen yliopiston sairaalaan plastiikkakirurgille, joka siis teki päätöksen leikkaustarpeesta, niin miten tämän maksuasian kanssa silloin menetellään? Lääkäri ei oikein mitään kauheesti puhellut ja itsekin hämmennyin niin etten saanut kysytyksi! Itselläni siis ei ole varaa koko leikkausta maksaa, mutta kyllä kuulemma "pääsen" leikkaukseen, eli onko silloin aina kyse "terveydellisestä haitasta" eikä näin ollen maksa itselleni juuri mitään? Stressaan tätä nyt kun sain tietää pääseväni leikkaukseen, mutta en oikein tästä puolesta tiedä mitään :/

        Yksityisellä kääkäriasemalla maksaisit hunajaa, julkisella puolella (yliopisto, kunta) sun maksettavaksi jää poliklinikkamaksut, vuorokausitaksat. Eli joku satasen luokkaa on se leikkaus sulle. Yliopistollinen sairaala ei leikkaa mistään muusta kuin terveydellisistä syistä. Yksityisellä puolella saa turhamaisuudesta sitten maksaa.


      • odottaen...
        70H/65D kirjoitti:

        Yksityisellä kääkäriasemalla maksaisit hunajaa, julkisella puolella (yliopisto, kunta) sun maksettavaksi jää poliklinikkamaksut, vuorokausitaksat. Eli joku satasen luokkaa on se leikkaus sulle. Yliopistollinen sairaala ei leikkaa mistään muusta kuin terveydellisistä syistä. Yksityisellä puolella saa turhamaisuudesta sitten maksaa.

        Nonni. Nyt tulee keltaista mönjää tissin alta. : (


      • needtoknow
        70H/65D kirjoitti:

        Yksityisellä kääkäriasemalla maksaisit hunajaa, julkisella puolella (yliopisto, kunta) sun maksettavaksi jää poliklinikkamaksut, vuorokausitaksat. Eli joku satasen luokkaa on se leikkaus sulle. Yliopistollinen sairaala ei leikkaa mistään muusta kuin terveydellisistä syistä. Yksityisellä puolella saa turhamaisuudesta sitten maksaa.

        Kiitos paljon vastauksesta, hyvä tietää tuosta maksusta niin voin jäädä odottelemaan kutsua leikkaukseen! :)


      • gap
        odottaen... kirjoitti:

        Nonni. Nyt tulee keltaista mönjää tissin alta. : (

        Minullakin sitä mönjää on tullut pari viikkoa, mutta en ole huolestunut kun tilanne ei ole pahentunut. Maanantaina menen lääkärille näyttämään varmuuden vuoksi.

        Koko viikko meni töissä hyvin. Kotona yritin keskittyä lepäilyyn. Eilen tein sitten ilmeisesti virheen ja siivoilin _rauhallisesti_ nelisen tuntia. Yöllä toisen rinnan alaosa kipeytyi :(. En osaa paikallistaa onko kyse haavasta vain rinnan alaosan sisäosista, mutta kaikenlaisia keloidi-pelkoja hiipii heti mieleen. Siivotessa mitään kipua ei tuntunut joten en tiedä oliko se syynä kipeytymiseen. Alkaa jo vähän kyllästyttää..... Onneksi maanantaina on se lääkäri....


      • ainoinen
        needtoknow kirjoitti:

        Kiitos paljon vastauksesta, hyvä tietää tuosta maksusta niin voin jäädä odottelemaan kutsua leikkaukseen! :)

        Minulla on jatkunut hyvä tilanne hyvänä :), ihme kyllä... Mutta huomenna otan vihdoin teipit pois haavojen päältä, silloin tulee 10pv leikkauksesta. Sitten näen ensimmäistä kertaa itse haavat, niiden päälle ei enää laiteta ohjeiden mukaan teippejä vaan näitä kangasmaisia haavataitoksia. Saa nähdä miten sitten käy, lienee tulehdusalttiimpi ilman teippejä, mutta kaipa ne on pois pakko ottaa.

        Dreenien reiät kutisee aamuisin kun nousen ihan kamalasti, tekisi mieli raapia ihan järjettömästi. Reikien päällä vielä myös teipit/laastarit, nekin otan huomenna pois.

        Olen jo siivoillut kevyesti, lähinnä viikannut vaatteita (vanhat isot rintaliivit on pakattu pois) ja järjestellyt kevyempiä tavaroita. Miehelle on jäänyt imurointi ja tiskikone. Minulla ei vieläkään ole ollut mitään kipuja, tänään kävelin lähiseudun ostarikeskus-alueelta kotiin noin 2km, eikä mitään ongelmia. Rauhallisesti tulin mutta ei kipeytynyt yms. Päivisin olen aika paljon lueskellut/ surffannut netissä, eli sinänsä aika iisejä päivä ollut. Ensi viikolla otan sateettomina päivinä kyllä jo kunnon kävelylenkit mukaan jos haavat on ok. Eilen juotiin miehen kanssa uusien tissien kunniaksi pullo pinkkiä samppanjaa, voin sanoa että se vei nekin vähäiset tuntemukset mitä minulla oli :). Särkylääkettä en ole syönyt enää ollenkaan. Välillä ilmeisesti tikit tuntuu, niinkun joku sanoi tuntuu sellaiselta metalliselta... vaikea kuvailla. Kivuliasta se ei ole kuitenkaan.

        Minulla on vielä 2vk sairauslomaa, mutta jos näin hyvin jatkuu niin lisää en tarvitse, ja mielelläni töihin sitten menenkin. Ehkä nytkin olisin jo työkuntoinen, mutta toisaalta tämä on vielä niin jännittävää että mielelläni toivun rauhassa ja menen sitten ehjänä takaisin.


      • ent 75 g-h
        ainoinen kirjoitti:

        Minulla on jatkunut hyvä tilanne hyvänä :), ihme kyllä... Mutta huomenna otan vihdoin teipit pois haavojen päältä, silloin tulee 10pv leikkauksesta. Sitten näen ensimmäistä kertaa itse haavat, niiden päälle ei enää laiteta ohjeiden mukaan teippejä vaan näitä kangasmaisia haavataitoksia. Saa nähdä miten sitten käy, lienee tulehdusalttiimpi ilman teippejä, mutta kaipa ne on pois pakko ottaa.

        Dreenien reiät kutisee aamuisin kun nousen ihan kamalasti, tekisi mieli raapia ihan järjettömästi. Reikien päällä vielä myös teipit/laastarit, nekin otan huomenna pois.

        Olen jo siivoillut kevyesti, lähinnä viikannut vaatteita (vanhat isot rintaliivit on pakattu pois) ja järjestellyt kevyempiä tavaroita. Miehelle on jäänyt imurointi ja tiskikone. Minulla ei vieläkään ole ollut mitään kipuja, tänään kävelin lähiseudun ostarikeskus-alueelta kotiin noin 2km, eikä mitään ongelmia. Rauhallisesti tulin mutta ei kipeytynyt yms. Päivisin olen aika paljon lueskellut/ surffannut netissä, eli sinänsä aika iisejä päivä ollut. Ensi viikolla otan sateettomina päivinä kyllä jo kunnon kävelylenkit mukaan jos haavat on ok. Eilen juotiin miehen kanssa uusien tissien kunniaksi pullo pinkkiä samppanjaa, voin sanoa että se vei nekin vähäiset tuntemukset mitä minulla oli :). Särkylääkettä en ole syönyt enää ollenkaan. Välillä ilmeisesti tikit tuntuu, niinkun joku sanoi tuntuu sellaiselta metalliselta... vaikea kuvailla. Kivuliasta se ei ole kuitenkaan.

        Minulla on vielä 2vk sairauslomaa, mutta jos näin hyvin jatkuu niin lisää en tarvitse, ja mielelläni töihin sitten menenkin. Ehkä nytkin olisin jo työkuntoinen, mutta toisaalta tämä on vielä niin jännittävää että mielelläni toivun rauhassa ja menen sitten ehjänä takaisin.

        Haluaisin tietää että kuinka kävi kun otit teipit pois? Iteltäni pitäisi vajaan vkon pästä poistaa teipit(myös itsestään sulavat tikit), eli sillon ollut 2 viikkoa. Ilma kyllä varmasti tekee hyvää haavoille, mutta ovatkohan ne alttiimat tulehtumaan tai aukeamaan ilman teippejä. Oliko tikit hyvin sulaneet, lähtikö teppiin yhtään tikkejä tai niiden solmukohtia.

        Minulla on tällähetkellä kainalot kovat, rintoja kutisee ihan hirveesti ja iho pikkasen hilseilee. Särkyläkkeitä syön enää yhen päivässä.Olo on ollut koko ajan hyvä ja olen jo leiponut, vähän lenkkeillyt ja pikkasen siivoskellut viikon aikana, toki pääosin katon leffoja ym.


      • odottaen...
        ent 75 g-h kirjoitti:

        Haluaisin tietää että kuinka kävi kun otit teipit pois? Iteltäni pitäisi vajaan vkon pästä poistaa teipit(myös itsestään sulavat tikit), eli sillon ollut 2 viikkoa. Ilma kyllä varmasti tekee hyvää haavoille, mutta ovatkohan ne alttiimat tulehtumaan tai aukeamaan ilman teippejä. Oliko tikit hyvin sulaneet, lähtikö teppiin yhtään tikkejä tai niiden solmukohtia.

        Minulla on tällähetkellä kainalot kovat, rintoja kutisee ihan hirveesti ja iho pikkasen hilseilee. Särkyläkkeitä syön enää yhen päivässä.Olo on ollut koko ajan hyvä ja olen jo leiponut, vähän lenkkeillyt ja pikkasen siivoskellut viikon aikana, toki pääosin katon leffoja ym.

        Mitäs Gapille ja Ainoiselle kuuluu?
        Mulla siis 2 vkoa ja 2 pv leikkauksesta ja nyt sitten mennään takapakkia hieman. vasemmalta puolelta tulee edelleen keltaista mönjää, tosin vähän, eikä onneksi risteyskohdasta. Oikealta tulee sitten minimaalisen vähän punaisenruskeata veritöhnää. Mutta vasen on alkanut mustua uudestaan, siellä on useita kovia patteja sekä nännistä/nännipihasta ja sen läheisyydestä puuttuu mm. kylmä/kuumotunto kokonaan : ( Se on myös jotenkin oudon ulospäin suuntautunut.... kumartuminen on myös todella ikävän tuntuista.
        Välillä tulee koviakin vihlaisuja molempiin, mutta ne taitaa kuulua asiaan. Ja niitä metallisia tuntemuksia myös. Molemissa taitaa olla jonkin verran nestettä, vasemmassa enemmän. Ainut kohta mikä tisseissä tuntuu suht normaalilta on sivuilla pienet alueet. Käsien liikeradat eivät ole vielä normaalit, mutta nyt pystyn jo itse pesemään tukkani.
        Niin ja sekin selvisi viime viikolla sairaalassa, että mulla on kuin onkin sulavat tikit! Eli menen vain solmujen poistoon sitten marraskuussa. Mulla näkyy muuten monen värisiä tikinpäitä, on sinistä, läpikuultavaa keltaista, valkoista, jne.
        Entinen 75 g-h, jouduin ottaa teippejä pois, koska alle oli kertynyt verta ja muuta mönjää, eikä mikään paikka retkahtanut auki. (vaikka tuntuikin siltä että tissit tipppuu ihan justiinsa) Otin teipit suihkussa irti (risteyskohdista en ottanut) varovasti, suihkuttelin, ilmakylpyä ja sitten puhtaat teipit päälle. En ainakaan huomannut että mitään tikkejä/solmukohtia olisi irronnut. Ja rintoja olen rasvaillut niistä kohdista missä haavoja ei ole, koska mulla ainakin hilseilee kanssa tosi paljon ja kutisee.
        Olen yrittänyt varmistua puhtaudesta niin, että joka kerta on puhdas pyyhe ja loppukuivaus talouspaperilla. Teippi oli aluksi steriiliä mitä käytin, mutta sen saaminen oli niin vaikeaa, että tällä hetkellä on 3M:n foamteippi, jonka alla steriilisidetaitos. Risteyskohdissa ja ankkurin pystyhaavoissa on edelleen steriilit teipit päällä, niitä en ota pois ennenkuin pakko tai solmujen poisto. Nännipihan ympärillä 3M:n micropore teippi.
        Mitä teippejä te olette käyttäneet?
        Ainoinen, mulla muuten kanssa nyt triumphin tri-action urheiluliivit, niissä koko 75D tällä hetkellä, nyt pitäisi saada ympärys pienemmäksi kun turvotus on muualta kropasta pikku hiljaa laskenut ja pahoin pelkään, että 70 ei D-kuppi riitä, että ei näistä nyt ihan pienet sitten tulleetkaan... toivottavasti näissä on turvotusta vielä ainakin kupin verran, koska D-kuppia isompia en todellakaan haluaisi. help.


      • odottaen...
        odottaen... kirjoitti:

        Mitäs Gapille ja Ainoiselle kuuluu?
        Mulla siis 2 vkoa ja 2 pv leikkauksesta ja nyt sitten mennään takapakkia hieman. vasemmalta puolelta tulee edelleen keltaista mönjää, tosin vähän, eikä onneksi risteyskohdasta. Oikealta tulee sitten minimaalisen vähän punaisenruskeata veritöhnää. Mutta vasen on alkanut mustua uudestaan, siellä on useita kovia patteja sekä nännistä/nännipihasta ja sen läheisyydestä puuttuu mm. kylmä/kuumotunto kokonaan : ( Se on myös jotenkin oudon ulospäin suuntautunut.... kumartuminen on myös todella ikävän tuntuista.
        Välillä tulee koviakin vihlaisuja molempiin, mutta ne taitaa kuulua asiaan. Ja niitä metallisia tuntemuksia myös. Molemissa taitaa olla jonkin verran nestettä, vasemmassa enemmän. Ainut kohta mikä tisseissä tuntuu suht normaalilta on sivuilla pienet alueet. Käsien liikeradat eivät ole vielä normaalit, mutta nyt pystyn jo itse pesemään tukkani.
        Niin ja sekin selvisi viime viikolla sairaalassa, että mulla on kuin onkin sulavat tikit! Eli menen vain solmujen poistoon sitten marraskuussa. Mulla näkyy muuten monen värisiä tikinpäitä, on sinistä, läpikuultavaa keltaista, valkoista, jne.
        Entinen 75 g-h, jouduin ottaa teippejä pois, koska alle oli kertynyt verta ja muuta mönjää, eikä mikään paikka retkahtanut auki. (vaikka tuntuikin siltä että tissit tipppuu ihan justiinsa) Otin teipit suihkussa irti (risteyskohdista en ottanut) varovasti, suihkuttelin, ilmakylpyä ja sitten puhtaat teipit päälle. En ainakaan huomannut että mitään tikkejä/solmukohtia olisi irronnut. Ja rintoja olen rasvaillut niistä kohdista missä haavoja ei ole, koska mulla ainakin hilseilee kanssa tosi paljon ja kutisee.
        Olen yrittänyt varmistua puhtaudesta niin, että joka kerta on puhdas pyyhe ja loppukuivaus talouspaperilla. Teippi oli aluksi steriiliä mitä käytin, mutta sen saaminen oli niin vaikeaa, että tällä hetkellä on 3M:n foamteippi, jonka alla steriilisidetaitos. Risteyskohdissa ja ankkurin pystyhaavoissa on edelleen steriilit teipit päällä, niitä en ota pois ennenkuin pakko tai solmujen poisto. Nännipihan ympärillä 3M:n micropore teippi.
        Mitä teippejä te olette käyttäneet?
        Ainoinen, mulla muuten kanssa nyt triumphin tri-action urheiluliivit, niissä koko 75D tällä hetkellä, nyt pitäisi saada ympärys pienemmäksi kun turvotus on muualta kropasta pikku hiljaa laskenut ja pahoin pelkään, että 70 ei D-kuppi riitä, että ei näistä nyt ihan pienet sitten tulleetkaan... toivottavasti näissä on turvotusta vielä ainakin kupin verran, koska D-kuppia isompia en todellakaan haluaisi. help.

        ja nyt sitten tulee molemmista risteyskohdista märkää ja ihan kunnolla : (


      • gap
        odottaen... kirjoitti:

        ja nyt sitten tulee molemmista risteyskohdista märkää ja ihan kunnolla : (

        Minulla nyt siis kuusi viikkoa leikkauksesta ja viimeisetkin haavakohdat alkavat olla kiinni. Viimeiset olivat nännin ympärillä yksi kohta josta tunti tikin lanka läpi ja toisen rinnan alla risteyskohdassa märkivä kohta.

        Märkivä kohta alkoi parantua kun tajusin laittaa siihen rasvalapun enkä kuivaa sidettä joka aina vaihdettaessa repi haavan uudestaan auki.

        Todella hidastahan tämä on ollut. Käytän edelleen urheiluteippejä rintojen sisäsyrjällä jotta ne muotoutuisivat paremmin. Ilman teippejä alareunoista meinaa tulla kulmikkaat :). Lisäksi käytän silikoniteippejä niissä kohdissa joissa arpi on näkyvintä. Risteyskohdan päällä on vielä ainakin pari päivää rasvalappu.

        Kipuja ei juurikaan ole, mutta rinnat ovat edelleen vähän turvoksissa, ehkä puoli kuppikokoa. En kuitenkaan voi vielä liikkua ihan miten vain, kävelykin on vähän varovaista. Näyttäisi kuitenkin siltä että voi viikon päästä lähteä ulkomaanmatkalle ja jopa tehdä siellä jotain :).

        "odottaen..." :tsemppiä! toivottavasti olo on jo parempi! Käytin haavojen päällä Micropore 3M-teippiä.


      • ainoinen
        gap kirjoitti:

        Minulla nyt siis kuusi viikkoa leikkauksesta ja viimeisetkin haavakohdat alkavat olla kiinni. Viimeiset olivat nännin ympärillä yksi kohta josta tunti tikin lanka läpi ja toisen rinnan alla risteyskohdassa märkivä kohta.

        Märkivä kohta alkoi parantua kun tajusin laittaa siihen rasvalapun enkä kuivaa sidettä joka aina vaihdettaessa repi haavan uudestaan auki.

        Todella hidastahan tämä on ollut. Käytän edelleen urheiluteippejä rintojen sisäsyrjällä jotta ne muotoutuisivat paremmin. Ilman teippejä alareunoista meinaa tulla kulmikkaat :). Lisäksi käytän silikoniteippejä niissä kohdissa joissa arpi on näkyvintä. Risteyskohdan päällä on vielä ainakin pari päivää rasvalappu.

        Kipuja ei juurikaan ole, mutta rinnat ovat edelleen vähän turvoksissa, ehkä puoli kuppikokoa. En kuitenkaan voi vielä liikkua ihan miten vain, kävelykin on vähän varovaista. Näyttäisi kuitenkin siltä että voi viikon päästä lähteä ulkomaanmatkalle ja jopa tehdä siellä jotain :).

        "odottaen..." :tsemppiä! toivottavasti olo on jo parempi! Käytin haavojen päällä Micropore 3M-teippiä.

        MInulla alkaa olla 3vkoa leikkauksesta, ja aika on mennyt tosi nopeasti! Ja vaikka kuinka epäilin nopeaa parantumistani, niin edelleen kaikki on jatkunut hyvänä.

        Minulla siis haavat ilman mitään teippejä, käytän vain haavataitoksia haavojen päällä siksi ettei liivit vaan hiertäisi niitä tms. Ensi maanantaina minulla on leikkaavan lääkärin kanssa ensimmäinen kontrolli, ihan kiva kuulla nyt ihan lääkärinkin kommentti parantumisesta.

        Haavoista on ruvet alkaneet irrota ja ihan siistiltä näyttää. Itse haavat ruven irrottua toki ovat vielä punaiset mutta ihan siistit. Toinen tissi tai oikeastaan nänni ei ole jotenkin niin nätti kuin toinen, mutta en osaa edes siitä olla pahoillani. Ja siis se on hyvin vähän eri näköinen, mutta olen niin iloinen että uskalsin leikkaukseen mennä! Itsellä on jo selkä- ja kylkikivut helpottaneet ja hengitys kulkee kevyemmin kuin ennen.

        Olin Tukholman risteilylläkin ja ihan hyvin jaksoin Viking Linen terminaalilta kävellä keskustaan ja shoppailla siellä pari-kolme tuntia. Ainoa ongelma oli kun kokeilin kenkiä ja kenkä oli tiukka ja jouduin kiskomaan sen jalastani :). Siitähän toinen tissi ja kainalo kipeytyi, mutta nyt tuntuu jo helpottavan.

        Luulen siis että pääsen töihn ensi viikolla kun sairausloma loppuu, toivon niin! Palaan taas asiaan kun olen käynyt tuolla lääkärin vastaanotolla.


      • Lueskelija 80H
        ainoinen kirjoitti:

        MInulla alkaa olla 3vkoa leikkauksesta, ja aika on mennyt tosi nopeasti! Ja vaikka kuinka epäilin nopeaa parantumistani, niin edelleen kaikki on jatkunut hyvänä.

        Minulla siis haavat ilman mitään teippejä, käytän vain haavataitoksia haavojen päällä siksi ettei liivit vaan hiertäisi niitä tms. Ensi maanantaina minulla on leikkaavan lääkärin kanssa ensimmäinen kontrolli, ihan kiva kuulla nyt ihan lääkärinkin kommentti parantumisesta.

        Haavoista on ruvet alkaneet irrota ja ihan siistiltä näyttää. Itse haavat ruven irrottua toki ovat vielä punaiset mutta ihan siistit. Toinen tissi tai oikeastaan nänni ei ole jotenkin niin nätti kuin toinen, mutta en osaa edes siitä olla pahoillani. Ja siis se on hyvin vähän eri näköinen, mutta olen niin iloinen että uskalsin leikkaukseen mennä! Itsellä on jo selkä- ja kylkikivut helpottaneet ja hengitys kulkee kevyemmin kuin ennen.

        Olin Tukholman risteilylläkin ja ihan hyvin jaksoin Viking Linen terminaalilta kävellä keskustaan ja shoppailla siellä pari-kolme tuntia. Ainoa ongelma oli kun kokeilin kenkiä ja kenkä oli tiukka ja jouduin kiskomaan sen jalastani :). Siitähän toinen tissi ja kainalo kipeytyi, mutta nyt tuntuu jo helpottavan.

        Luulen siis että pääsen töihn ensi viikolla kun sairausloma loppuu, toivon niin! Palaan taas asiaan kun olen käynyt tuolla lääkärin vastaanotolla.

        Mukava lukea näitä kokemuksia, koska itsellä on kuukauden päästä plastiikkakirurgin arvio. Ja luulisin, että jossain vaiheessa myös leikkaus edessä.
        Ainoinen mainitsi, että hengitys kulkee keveämmin, sitä minäkin odottelen, sillä ilmeisesti suuret rinnat painavat keuhkoja kasaan...
        Komeat arvet varmaan saan, koska arpikudosta kehittyy minulle runsaasti. Siitä huolimatta ainakin itse olen valmis vaihtamaan paljon rintakudosta arpikudokseen, koska ulkonäkö ei ole se ensimmäinen tavoite.
        Paranemisia kaikille leikatuille ja tsemppiä meille leikkausta odottaville!


      • gap
        ainoinen kirjoitti:

        MInulla alkaa olla 3vkoa leikkauksesta, ja aika on mennyt tosi nopeasti! Ja vaikka kuinka epäilin nopeaa parantumistani, niin edelleen kaikki on jatkunut hyvänä.

        Minulla siis haavat ilman mitään teippejä, käytän vain haavataitoksia haavojen päällä siksi ettei liivit vaan hiertäisi niitä tms. Ensi maanantaina minulla on leikkaavan lääkärin kanssa ensimmäinen kontrolli, ihan kiva kuulla nyt ihan lääkärinkin kommentti parantumisesta.

        Haavoista on ruvet alkaneet irrota ja ihan siistiltä näyttää. Itse haavat ruven irrottua toki ovat vielä punaiset mutta ihan siistit. Toinen tissi tai oikeastaan nänni ei ole jotenkin niin nätti kuin toinen, mutta en osaa edes siitä olla pahoillani. Ja siis se on hyvin vähän eri näköinen, mutta olen niin iloinen että uskalsin leikkaukseen mennä! Itsellä on jo selkä- ja kylkikivut helpottaneet ja hengitys kulkee kevyemmin kuin ennen.

        Olin Tukholman risteilylläkin ja ihan hyvin jaksoin Viking Linen terminaalilta kävellä keskustaan ja shoppailla siellä pari-kolme tuntia. Ainoa ongelma oli kun kokeilin kenkiä ja kenkä oli tiukka ja jouduin kiskomaan sen jalastani :). Siitähän toinen tissi ja kainalo kipeytyi, mutta nyt tuntuu jo helpottavan.

        Luulen siis että pääsen töihn ensi viikolla kun sairausloma loppuu, toivon niin! Palaan taas asiaan kun olen käynyt tuolla lääkärin vastaanotolla.

        En muista mainitsinko että minäkin kävin Ruotsin risteilyllä kun leikkauksesta oli noin kolme viikkoa. Ei ollut puhettakaan että olisin poistunut laivalta Ruotsin puolelle :D! Vaikka en kadu sitä että lähdin risteilylle niin ei se ihan viisasta ollut minun tapauksessani, tulin vain kipeämmäksi siellä.

        Joten kannattaa leikkaukseenmenijät muistaa että ne lääkärien antamat paranemisarviot ovat keskimääräisiä, toiset paranevat sitten tuplasti hitaammin... Suosittelen leikkausta silti :)


      • tytskä78
        ainoinen kirjoitti:

        Olisi minustakin kiva kuulla miten gapin työpäivä meni, jaksoiko koko päivän keskittyä oikeasti töihin?

        Tänään kävin toisen kerran suihkussa, tosin nyt en pessyt tukkaa ja onnistuin ihan itsekseni, mahtavaa! Jännitin nytkin kovasti mutta pakotin itseni kestämään sen. Pahinta on kun ottaa liivit pois, tuntuu siltä että tissit ihan oikeasti tippuu jonnekin, suihkuveden mukana viemäriin :D! Mutta päiväni kohokohta oli kun mentiin ostamaan läheiseen Prismaan minulle uudet liivit. Autolla ostoshelvetin parkkihalliin ja kauppaan miehen kanssa valikoimaan. Ostin Triumphin tri-action -liivit ja toiset Triumphit mitkä näytti tavallisilta liiveiltä mutta oli vain kaarituettomat. Joten ne olkoot nyt minun paraatiliivit :). Yöllä aion käyttää noita sairaalan liivejä, niin tulee vähän vaihtelua. Nämä uudet olivat paljon, paljon tiukemmat, en tiedä onko se hyvä vai huono asia. Koko on Triumpheissa 75C, hihkuin sovituskopissa kun tajusin tuon oikeaksi kooksi :)!

        Minulla ainakin oikea rinta on ulkosyrjältään muhkurainen, niinkuin siellä olisi viinirypäleitä tms, eli aika isoa muhkuraa. En ole stressannut siitä yhtään, enkä aio stressata ennen kun kevät koittaa. Ja uskoisin että on ihan mahdollista että nuo nännien symmetriaerot tasoittuvat vielä. Toki ero on aika "suuri", ehkä ne ei ihan tasan mene, mutta kenellä on täysin symmetriset rinnat? Uskoisin että korjataan jos tuo ongelma ei tasoitu, mutta ottaisin nyt ihan rauhassa vaan. Samoin kuin odottaen... niin minäkin odotan vain että tämä parantuminen olisi ohi ja normaalielämä jonain päivänä koittaisi. Tosin itse en voi edes valittaa kun tähän asti on kaikki mennyt hyvin, takapakkia peläten...

        Ihana kuulla onnistuineista leikkauksista!
        Olen 27 vuotta harkinnut leikkausta eli koko aikuisikäni ja nyt olen jonossa leikkaukseen kiitos röntgenlääkärin joka mammografian yhteydessä on jo noin 3 vuotta sitten ja uudelleen tänä keväänä puhunut leikkausmahdollisuudesta. itse en ole paljoa ääneen puhunut kenellekään, sillä olen muutaman kerran saanut varsin ilkeitä kommenteja toisilta naisilta kertoessan isoihin rintoihin liittyvistä hankaluuksista.
        Haaveestani eli normaalikokoiset rinnat, tulee totta kun vain saisin ensin painoani pudotettua. Julkissektorin leikkauksessa on ainakin pääkaupunkiseudulla painoindeksi raja. Yksityissektorilla voidaan pienennysleikkauksen yhteydessä tehdä rasvaimu, jolloin leikkaushaaavat paranevat paremmin.


    • sefe

      Olisin kysellyt muutamia juttuja rintojen pienennysleikkaukseen liittyen..

      1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
      2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
      3. Yövytäänkö sairaalassa?
      4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
      5. Pärjääkö yksin? Kun hoitaa kauppareissut yms. etukäteen ja kulkee matkat leikkaukseen ja kotiin taksilla.
      6. Milloin voi matkustaa pidempiä aikoja autossa?
      7. Milloin voi tehdä tavallisia kotiaskareita, imuroida, pyykätä, käydä kaupassa jne?
      8. Milloin voi aloittaa urheilun? Esim. hölkkäämisen tai uimisen? Tai vaikka vain kävelylenkit?
      9. Miten suihkussa käynti ja pukeutuminen onnistuu? Onko joitain tietyn tyyppisiä vaatteita, jotka ovat helppoja pukea?
      10. Onko jotain neuvoja, miten menetellä, kun vanhemmat, muu perhe ja sukulaiset ja kaverit ovat ihan täysin leikkausta vastaan?
      11. Miten päivät leikkauksen jälkeen ylipäätään ovat sujuneet? Milloin on alkanut taas ns. normaali elämä?

      Mulla leikkaus on siis joulukuun alussa, mietin että missä kunnossa olen esim. kesän alussa..

      • gap

        Tässä vastaukset minun tapauksessani:


        1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
        Ei mitään ihmeellistä. Kannattaa tietysti varautua siihen että kotona on kaikki mahdollisimman helppoa, etkä joudu leikkauksen jälkeen nostelemaan mitään.


        2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
        Lukemista jos joudut odottelemaan ja puhelin. Mammografia vastaukset kai piti olla mukana, mutta minulta niitä ei kysytty. Lähetekin oli mukana, mutta ei sitäkään haluttu. Henkkarit voivat olla tarpeen. Sellaiset vaatteet jotka on helppo pukea. Hammasharja ja tahna.

        3. Yövytäänkö sairaalassa?
        Yleensä yksi yö, joo.

        4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
        Sideharsoa jos haavat vuotavat, haavateippiä (esim. Micropore 3M), Pieni peili on kätevä, Mobilatia jos hartiat jumiutuu, pienet saksetkin on kätevät. Minä käytin truuttaa (onkohan se oikea sana) haavateippien irroittamisessa, laitoin siis sillä vettä teippien päälle. Myöhemmin voi ostaa sitten mitä aina tarvitseekaan.


        5. Pärjääkö yksin? Kun hoitaa kauppareissut yms. etukäteen ja kulkee matkat leikkaukseen ja kotiin taksilla.
        Kai sitä pärjää, mutta en suosittele. Olisi varmasti hyvä että joku olisi ainakin matkoilla mukana ja toisi kipulääkkeet apteekista ja kävisi välillä auttamassa.

        6. Milloin voi matkustaa pidempiä aikoja autossa?
        Erittäin tapauskohtaista, ehkä 1–5 viikon jälkeen.


        7. Milloin voi tehdä tavallisia kotiaskareita, imuroida, pyykätä, käydä kaupassa jne?
        Sama vastaus kun edelliseen. Imurointi on aika paha juttu, venyttää rintalihasta, mutta pyykkääminen oli ainakin minulle helppoa jo viikon jälkeen.

        8. Milloin voi aloittaa urheilun? Esim. hölkkäämisen tai uimisen? Tai vaikka vain kävelylenkit?
        Kävelylenkit onnistuvat toisilta parin päivän jälkeen. Minulta ei pariin kuukauteen. Hölkkäämiseen menee varmaan 1-4 kuukautta.


        9. Miten suihkussa käynti ja pukeutuminen onnistuu? Onko joitain tietyn tyyppisiä vaatteita, jotka ovat helppoja pukea?
        Suihkussa käyminen on hidasta, mutta yllättävän helppoa jos pystyy luottamaan siihen että tikit pitävät :). Isot vaatteet ovat helppoja.


        10. Onko jotain neuvoja, miten menetellä, kun vanhemmat, muu perhe ja sukulaiset ja kaverit ovat ihan täysin leikkausta vastaan?
        Tähän minulla ei ole oikein sanottavaa, aika uskomatonta :O. Kerro selän tulehdusmahdollisuudesta, kivuista ja ryhtiongelmista jotka ovat aina vain vaikeampi korjata iän myötä.


        11. Miten päivät leikkauksen jälkeen ylipäätään ovat sujuneet? Milloin on alkanut taas ns. normaali elämä?
        Päivät sujuivat hyvin koska minulla oli apua ja hyvät lääkkeet. Välillä alkoi masentaa kun paraneminen kesti minulla niin kauan, mutta hetkeäkään en ole katunut :). Nyt seitsemän viikon jälkeen elän muuten normaalia elämää, mutta en urheile vielä.


      • Jestas sentään mitkä
        gap kirjoitti:

        Tässä vastaukset minun tapauksessani:


        1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
        Ei mitään ihmeellistä. Kannattaa tietysti varautua siihen että kotona on kaikki mahdollisimman helppoa, etkä joudu leikkauksen jälkeen nostelemaan mitään.


        2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
        Lukemista jos joudut odottelemaan ja puhelin. Mammografia vastaukset kai piti olla mukana, mutta minulta niitä ei kysytty. Lähetekin oli mukana, mutta ei sitäkään haluttu. Henkkarit voivat olla tarpeen. Sellaiset vaatteet jotka on helppo pukea. Hammasharja ja tahna.

        3. Yövytäänkö sairaalassa?
        Yleensä yksi yö, joo.

        4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
        Sideharsoa jos haavat vuotavat, haavateippiä (esim. Micropore 3M), Pieni peili on kätevä, Mobilatia jos hartiat jumiutuu, pienet saksetkin on kätevät. Minä käytin truuttaa (onkohan se oikea sana) haavateippien irroittamisessa, laitoin siis sillä vettä teippien päälle. Myöhemmin voi ostaa sitten mitä aina tarvitseekaan.


        5. Pärjääkö yksin? Kun hoitaa kauppareissut yms. etukäteen ja kulkee matkat leikkaukseen ja kotiin taksilla.
        Kai sitä pärjää, mutta en suosittele. Olisi varmasti hyvä että joku olisi ainakin matkoilla mukana ja toisi kipulääkkeet apteekista ja kävisi välillä auttamassa.

        6. Milloin voi matkustaa pidempiä aikoja autossa?
        Erittäin tapauskohtaista, ehkä 1–5 viikon jälkeen.


        7. Milloin voi tehdä tavallisia kotiaskareita, imuroida, pyykätä, käydä kaupassa jne?
        Sama vastaus kun edelliseen. Imurointi on aika paha juttu, venyttää rintalihasta, mutta pyykkääminen oli ainakin minulle helppoa jo viikon jälkeen.

        8. Milloin voi aloittaa urheilun? Esim. hölkkäämisen tai uimisen? Tai vaikka vain kävelylenkit?
        Kävelylenkit onnistuvat toisilta parin päivän jälkeen. Minulta ei pariin kuukauteen. Hölkkäämiseen menee varmaan 1-4 kuukautta.


        9. Miten suihkussa käynti ja pukeutuminen onnistuu? Onko joitain tietyn tyyppisiä vaatteita, jotka ovat helppoja pukea?
        Suihkussa käyminen on hidasta, mutta yllättävän helppoa jos pystyy luottamaan siihen että tikit pitävät :). Isot vaatteet ovat helppoja.


        10. Onko jotain neuvoja, miten menetellä, kun vanhemmat, muu perhe ja sukulaiset ja kaverit ovat ihan täysin leikkausta vastaan?
        Tähän minulla ei ole oikein sanottavaa, aika uskomatonta :O. Kerro selän tulehdusmahdollisuudesta, kivuista ja ryhtiongelmista jotka ovat aina vain vaikeampi korjata iän myötä.


        11. Miten päivät leikkauksen jälkeen ylipäätään ovat sujuneet? Milloin on alkanut taas ns. normaali elämä?
        Päivät sujuivat hyvin koska minulla oli apua ja hyvät lääkkeet. Välillä alkoi masentaa kun paraneminen kesti minulla niin kauan, mutta hetkeäkään en ole katunut :). Nyt seitsemän viikon jälkeen elän muuten normaalia elämää, mutta en urheile vielä.

        Mukava lukea, että monilla on leikkaus sujunut hyvin ja olette tyytyväisiä lopputulokseen.

        Minulla on toisenlainen kokemus.

        Leikkauksen jälkeen tuli samana iltana komplikaatio. Toinen rinta vuosi verta norumalla, peitot ja patja oli märkänä. Rinta turposi ja muutti lähes mustaksi. Minut leikattiin uudestaan samantien. Olin järkyttynyt ja peloissani.

        Kivut olivat viikko kausia kovia ja menin usein päivystykseen taksilla. Nyt onneksi kivut on jo aisoissa. Leikkauksesta on kohta seitsemän viikkoa.

        Valokuvaan rintani joka viikko ja eilen otettiin kuvia. Että harmittaa!! Oikean puoleinen nänni on todella alhaalla verrattuna vasempaan, ero on todella huomattava. Ohuen paidan läpi näkyy miten erilaiset rinnat ovat. Rintoja pitää asetella liiveihin, ettei ero näkyisi. Pienestä en kyllä valita. Ja vielä sekin, että rintoja pienennettiin niin vähän, että sitäkään eroa tuskin huomaa. Ei ole hartiat yhtään rennommat, melko samaa taakkaa kannan.

        Vasta vuoden päästä katsotaan korjausleikkauksen tarvetta, sinne pitää siis sinnitellä näillä rinnoilla.

        Olen pahoillani tästä vuodatuksesta, mutta näin minulla meni tämä kovasti odotettu pienennysleikkaus.


      • Rehellisyyttä lisää
        Jestas sentään mitkä kirjoitti:

        Mukava lukea, että monilla on leikkaus sujunut hyvin ja olette tyytyväisiä lopputulokseen.

        Minulla on toisenlainen kokemus.

        Leikkauksen jälkeen tuli samana iltana komplikaatio. Toinen rinta vuosi verta norumalla, peitot ja patja oli märkänä. Rinta turposi ja muutti lähes mustaksi. Minut leikattiin uudestaan samantien. Olin järkyttynyt ja peloissani.

        Kivut olivat viikko kausia kovia ja menin usein päivystykseen taksilla. Nyt onneksi kivut on jo aisoissa. Leikkauksesta on kohta seitsemän viikkoa.

        Valokuvaan rintani joka viikko ja eilen otettiin kuvia. Että harmittaa!! Oikean puoleinen nänni on todella alhaalla verrattuna vasempaan, ero on todella huomattava. Ohuen paidan läpi näkyy miten erilaiset rinnat ovat. Rintoja pitää asetella liiveihin, ettei ero näkyisi. Pienestä en kyllä valita. Ja vielä sekin, että rintoja pienennettiin niin vähän, että sitäkään eroa tuskin huomaa. Ei ole hartiat yhtään rennommat, melko samaa taakkaa kannan.

        Vasta vuoden päästä katsotaan korjausleikkauksen tarvetta, sinne pitää siis sinnitellä näillä rinnoilla.

        Olen pahoillani tästä vuodatuksesta, mutta näin minulla meni tämä kovasti odotettu pienennysleikkaus.

        Ei kannata olla pahoillaan, jokaisen tulisi huomioida, että leikkaus on aina riski, vaikka olisi perusterve. On myös mahdollista, että lopputulos ei ole tyydyttävä, vaikka kirurgi olisi kokenut, lopputulokseen vaikuttaa usea seikka. Rehellisiä kertomuksia lisää.


      • mietinvain
        Rehellisyyttä lisää kirjoitti:

        Ei kannata olla pahoillaan, jokaisen tulisi huomioida, että leikkaus on aina riski, vaikka olisi perusterve. On myös mahdollista, että lopputulos ei ole tyydyttävä, vaikka kirurgi olisi kokenut, lopputulokseen vaikuttaa usea seikka. Rehellisiä kertomuksia lisää.

        Hei olen 17v ja minulla on aina ollut isot rinnat. Alle 18v ei pääse muuta kuin yksityiseen leikkaukseen ja se olisi todella kallista. Ongelma vain on se, että rintojen koko ja paino vaikuttaa hirveästi selkääni ja niskaan ja hartioihin. Imuroiminen on yhtä tuskaa kun siitä saa kärsiä jälkeenpäin. Olen nyt kokoa 70J, joka alkaa tuntua jo pienellä. Rinnat kasvaa kokoajan, täytyy ostaa aina vain isompia rintaliivejä ja niitä on vaikea löytää ja lisäksi ne ovat tosi kalliita usein. Mitään ihania vaatteita tai uimapukuja en pysty käyttämään mikä harmittaa todella paljon. Vielä olisi vuosi leikkaukseen, mutta vähän huolestuttaa jos se epäonnistuukin..


      • odottaen..
        mietinvain kirjoitti:

        Hei olen 17v ja minulla on aina ollut isot rinnat. Alle 18v ei pääse muuta kuin yksityiseen leikkaukseen ja se olisi todella kallista. Ongelma vain on se, että rintojen koko ja paino vaikuttaa hirveästi selkääni ja niskaan ja hartioihin. Imuroiminen on yhtä tuskaa kun siitä saa kärsiä jälkeenpäin. Olen nyt kokoa 70J, joka alkaa tuntua jo pienellä. Rinnat kasvaa kokoajan, täytyy ostaa aina vain isompia rintaliivejä ja niitä on vaikea löytää ja lisäksi ne ovat tosi kalliita usein. Mitään ihania vaatteita tai uimapukuja en pysty käyttämään mikä harmittaa todella paljon. Vielä olisi vuosi leikkaukseen, mutta vähän huolestuttaa jos se epäonnistuukin..

        Hengissä ollaan! :D
        Tikkien/solmujen poisto oli melko epämiellyttävää, varsinkin oikean nännin luota, missä siis tunto jäljellä. Se miksi mulla näkyi niin monen värisiä tikkejä johtui siitä, että ne muun väriset (paitsi ne kellertävät siimaa muistuttavat) olisi pitänyt sulaa itsestään täysin kokonaan, mutta eipäs penteleet olleetkaan.
        Joten niitten repiminen irti sieltä sisältä oli kyllä ällö kokemus, ei niinkään että se olisi sattunut hulluna, mutta se tuntemus kun sieltä sisältä vedetään jotain ulospäin ja se on kiinni se toinen pää.
        No, kaikkia tikkejä/solmuja ei saatu ekalla kerralla poistettua ja niitä piti sitten kaivella sieltä esiin toistamiseen, siinä yksi syy, siis miksi alkoivat vuotaa, kun sulamattomat tikit ärsyttivät. Nyt kun vihdoin kaikki tikit poissa, niin muutamia pieniä aukileita on, jotka vuotaa vieläkin, mutta niitten pitäisi mennä kiinni pian. Joten tuohon haavojen hoitamiseen on niin tottunut ettei se ole enää mitenkään epänormaalia =)
        Kipulääkkeitä en ole syönyt pitkään aikaan (joskus satunnaisesti) ja käsien liikeratakin alkaa olee melko normaali, pitäis vain muistaa venytellä. Ja mikä parasta, se paino tuosta rintarangan päältä on poissa pistävine kipuineen ja pääkipua ei ole ollut kuin muutaman kerran!!!
        Kuppikoko on tällä hetkellä 70D/E, mutta turvotusta on vielä. Leikkauksesta aikaa siis 4vkoa ja 2 pv. Väri on myös varsinkin vasemmassa vielä normaalia tummempi. Ei mullakaan nännit ihan samanlaiset oo, ja arvet tottakai jää, mutta kaikesta huolimatta, uudelleen menisin! Tuskin maltan odottaa kesää!


      • odottaen...
        mietinvain kirjoitti:

        Hei olen 17v ja minulla on aina ollut isot rinnat. Alle 18v ei pääse muuta kuin yksityiseen leikkaukseen ja se olisi todella kallista. Ongelma vain on se, että rintojen koko ja paino vaikuttaa hirveästi selkääni ja niskaan ja hartioihin. Imuroiminen on yhtä tuskaa kun siitä saa kärsiä jälkeenpäin. Olen nyt kokoa 70J, joka alkaa tuntua jo pienellä. Rinnat kasvaa kokoajan, täytyy ostaa aina vain isompia rintaliivejä ja niitä on vaikea löytää ja lisäksi ne ovat tosi kalliita usein. Mitään ihania vaatteita tai uimapukuja en pysty käyttämään mikä harmittaa todella paljon. Vielä olisi vuosi leikkaukseen, mutta vähän huolestuttaa jos se epäonnistuukin..

        Hengissä ollaan! :D Vielä vuotaa, vähän aukiletta, mutta tähän on jo jotenkin tottunut =) Kesää odotellessa =)

        Sitten vastauksia Sefelle:

        1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
        Kun sain leikkauksesta tiedon, niin lopetin tupakan polton (tosin tätä ei suositella lähellä anestesiaa jos polttaa paljon/päivittäin, limaa alkaa irtoamaan ja se vaikeuttaa hengitystä) polttaminen kuulemma hidastaa haavojen paranemista ja vieläkin olen ollut polttamatta. En myöskään korkannut edes saunaolutta sen jälkeen kun tiedon sain, jotenkin halusin että kroppa olis mahdollisimman "myrkkyvapaa" ennenkuin sinne tuupataan niitä kilokaupalla. Mutta tää nyt on vaan tälläistä hätävarjelun liioittelua.

        2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
        Mulla oli kännykkä, hammasharja ja tahna. Vaatteet oli mahdollisimman löysät, huppari ja lötköhousut.

        3. Yövytäänkö sairaalassa?
        Mä olin tiistaiaamusta torstai-iltaan.

        4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
        Mä kävin ostaa steriilejä sidetaitoksia (Mesoft) paria eri kokoo sekä tuota micropore teippiä, sitäkin kolmea eri leveyttä. Myöhemmin kävin ostaa myös basibact-pulveria, sorbact-nauhaa sekä sorbactin haavatyynyjä. Ihoa kosteuttamaan aqualan ällää.

        5. Pärjääkö yksin? Kun hoitaa kauppareissut yms. etukäteen ja kulkee matkat leikkaukseen ja kotiin taksilla.
        Mä en olis kyllä pärjänny. Peseytymis ja pukemishommissa oli kyllä hyvä olla apukäsiä. Mutta jos olis ollu pakko, niin kai sitä olis vaan touhunnu itekseenkin. Ehkä olin jopa liian avuton. Moni muu varmasti on pärjänny ihan itekseenkin.

        6. Milloin voi matkustaa pidempiä aikoja autossa?
        Kuoppaiset tiet oli alussa ihan tuskaa, eikä ne vieläkään mitenkään herkkua ole. Mut pikkasen vajaa kaks viikkoa leikkauksesta kun oli mennyt istuin yhden päivän aikana autossa yli 300 kilsaa, tosin mulla oli hyvä lääkitys :D


      • odottaen...
        mietinvain kirjoitti:

        Hei olen 17v ja minulla on aina ollut isot rinnat. Alle 18v ei pääse muuta kuin yksityiseen leikkaukseen ja se olisi todella kallista. Ongelma vain on se, että rintojen koko ja paino vaikuttaa hirveästi selkääni ja niskaan ja hartioihin. Imuroiminen on yhtä tuskaa kun siitä saa kärsiä jälkeenpäin. Olen nyt kokoa 70J, joka alkaa tuntua jo pienellä. Rinnat kasvaa kokoajan, täytyy ostaa aina vain isompia rintaliivejä ja niitä on vaikea löytää ja lisäksi ne ovat tosi kalliita usein. Mitään ihania vaatteita tai uimapukuja en pysty käyttämään mikä harmittaa todella paljon. Vielä olisi vuosi leikkaukseen, mutta vähän huolestuttaa jos se epäonnistuukin..

        Hengissä ollaan! :D Tikit/solmut poistettu, muutama aukile vuotaa, mutta tähän alkaa jo tottumaan =) Kesää odotellessa!

        Sitten vastauksia Sefelle:

        1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
        Kun sain leikkauksesta tiedon, niin lopetin tupakan polton (tosin tätä ei suositella lähellä anestesiaa jos polttaa paljon/päivittäin, limaa alkaa irtoamaan ja se vaikeuttaa hengitystä) polttaminen kuulemma hidastaa haavojen paranemista ja vieläkin olen ollut polttamatta. En myöskään korkannut edes saunaolutta sen jälkeen kun tiedon sain, jotenkin halusin että kroppa olis mahdollisimman "myrkkyvapaa" ennenkuin sinne tuupataan niitä kilokaupalla. Mutta tää nyt on vaan tälläistä hätävarjelun liioittelua.

        2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
        Mulla oli kännykkä, hammasharja ja tahna. Vaatteet oli mahdollisimman löysät, huppari ja lötköhousut.

        3. Yövytäänkö sairaalassa?
        Mä olin tiistaiaamusta torstai-iltaan.

        4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
        Mä kävin ostaa steriilejä sidetaitoksia (Mesoft) paria eri kokoo sekä tuota micropore teippiä, sitäkin kolmea eri leveyttä. Myöhemmin kävin ostaa myös basibact-pulveria, sorbact-nauhaa sekä sorbactin haavatyynyjä. Ihoa kosteuttamaan aqualan ällää.


      • odottaen...
        mietinvain kirjoitti:

        Hei olen 17v ja minulla on aina ollut isot rinnat. Alle 18v ei pääse muuta kuin yksityiseen leikkaukseen ja se olisi todella kallista. Ongelma vain on se, että rintojen koko ja paino vaikuttaa hirveästi selkääni ja niskaan ja hartioihin. Imuroiminen on yhtä tuskaa kun siitä saa kärsiä jälkeenpäin. Olen nyt kokoa 70J, joka alkaa tuntua jo pienellä. Rinnat kasvaa kokoajan, täytyy ostaa aina vain isompia rintaliivejä ja niitä on vaikea löytää ja lisäksi ne ovat tosi kalliita usein. Mitään ihania vaatteita tai uimapukuja en pysty käyttämään mikä harmittaa todella paljon. Vielä olisi vuosi leikkaukseen, mutta vähän huolestuttaa jos se epäonnistuukin..

        Hengissä ollaan! :D Tikit/solmut poistettu, muutama aukile vuotaa, mutta tähän alkaa jo tottumaan =) Kesää odotellessa!

        Sitten vastauksia Sefelle:

        1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
        Kun sain leikkauksesta tiedon, niin lopetin tupakan polton (tosin tätä ei suositella lähellä anestesiaa jos polttaa paljon/päivittäin, limaa alkaa irtoamaan ja se vaikeuttaa hengitystä) polttaminen kuulemma hidastaa haavojen paranemista ja vieläkin olen ollut polttamatta. En myöskään korkannut edes saunaolutta sen jälkeen kun tiedon sain, jotenkin halusin että kroppa olis mahdollisimman "myrkkyvapaa" ennenkuin sinne tuupataan niitä kilokaupalla. Mutta tää nyt on vaan tälläistä hätävarjelun liioittelua.

        2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
        Mulla oli kännykkä, hammasharja ja tahna. Vaatteet oli mahdollisimman löysät, huppari ja lötköhousut.

        3. Yövytäänkö sairaalassa?
        Mä olin tiistaiaamusta torstai-iltaan.

        4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
        Mä kävin ostaa steriilejä sidetaitoksia (Mesoft) paria eri kokoo sekä tuota micropore teippiä, sitäkin kolmea eri leveyttä. Myöhemmin kävin ostaa myös basibact-pulveria, sorbact-nauhaa sekä sorbactin haavatyynyjä. Ihoa kosteuttamaan aqualan ällää.


      • odottaen..
        odottaen... kirjoitti:

        Hengissä ollaan! :D Tikit/solmut poistettu, muutama aukile vuotaa, mutta tähän alkaa jo tottumaan =) Kesää odotellessa!

        Sitten vastauksia Sefelle:

        1. Miten pitää valmistautua (vaikka parina edellisenä päivänä)?
        Kun sain leikkauksesta tiedon, niin lopetin tupakan polton (tosin tätä ei suositella lähellä anestesiaa jos polttaa paljon/päivittäin, limaa alkaa irtoamaan ja se vaikeuttaa hengitystä) polttaminen kuulemma hidastaa haavojen paranemista ja vieläkin olen ollut polttamatta. En myöskään korkannut edes saunaolutta sen jälkeen kun tiedon sain, jotenkin halusin että kroppa olis mahdollisimman "myrkkyvapaa" ennenkuin sinne tuupataan niitä kilokaupalla. Mutta tää nyt on vaan tälläistä hätävarjelun liioittelua.

        2. Mitä pitää ottaa mukaan sairaalaan?
        Mulla oli kännykkä, hammasharja ja tahna. Vaatteet oli mahdollisimman löysät, huppari ja lötköhousut.

        3. Yövytäänkö sairaalassa?
        Mä olin tiistaiaamusta torstai-iltaan.

        4. Mitä voisi käydä ostamassa apteekista etukäteen?
        Mä kävin ostaa steriilejä sidetaitoksia (Mesoft) paria eri kokoo sekä tuota micropore teippiä, sitäkin kolmea eri leveyttä. Myöhemmin kävin ostaa myös basibact-pulveria, sorbact-nauhaa sekä sorbactin haavatyynyjä. Ihoa kosteuttamaan aqualan ällää.

        Sori, nää viestit tuli monta kertaa, kun yritin pilkkoa vastausta osiin, oli liikaa merkkejä. Näköjään tuo mun pitkä sepustuskin sitten tuli tänne, vaikka se kertaalleen hävis :D
        Mutta tässä vastaukset loppuihin kysymyksiin, onnistuiskohan nyt yhdellä kerralla.

        7. Milloin voi tehdä tavallisia kotiaskareita, imuroida, pyykätä, käydä kaupassa jne?
        Aluks mä en voinu/halunnu nostaa edes 1½ litran maitopurkkia. Ekan viikon jälkeen aloin heilumaan enemmän, mutta mitä varovaisemmin sen parempi. Nyt olen jo nostellut 5-10 kg painoisia juttuja. Mutta varovasti.

        8. Milloin voi aloittaa urheilun? Esim. hölkkäämisen tai uimisen? Tai vaikka vain kävelylenkit?
        Kävellä kai saa heti kun vaan haluu/pystyy. Mun piti jo sairaalassa marssia niitten dreenien kanssa käytävää pitkin ees sun taas. Uimisen luulisin olevan nopeammin mahdollista kuin hölkkäämisen, mutta se vaatii sitten sen, että haavat on varmasti ummessa. Kauheen yksilöllistä varmaan, mutta muistelen että lääkärin suositus tuosta hölkästi olisi aikaisintaan 6 viikkoa leikkauksesta.

        9. Miten suihkussa käynti ja pukeutuminen onnistuu? Onko joitain tietyn tyyppisiä vaatteita, jotka ovat helppoja pukea?
        Aluksi oli melko vaikeaa, ehkä se pelko että tissit ratkee olis suurempi kuin kipu, näin jälkikäteen ajatellen. Mut rauhallisia liikkeitä, itseään kuunnellen. Mä en pystynyt alussa pesee esim. omia hiuksiani ollenkaan, toiset pystyy heti. Paljon löysiä vaatteitä, huppareita yms. Ei mitään tiukkoja, pään yli vedettäviä kapea aukkoisia.

        10. Onko jotain neuvoja, miten menetellä, kun vanhemmat, muu perhe ja sukulaiset ja kaverit ovat ihan täysin leikkausta vastaan?
        Ne on ääliöitä. Kukaan muu kuin sinä, ei tiedä kuinka paljon isot rinnat voivat vaivata. Voithan jos haluat, tehdä listan, mihin listaat kaikki ne asiat mitä rinnat estävät sinua tekemästä ja mitä kaikkea kipuja ne aiheuttaa, henkisestä puolesta puhumattakaan, jne. Listasta tulee pitkä, voin kertoa. Sitten kun seuraavan kerran taas vastalauseita tulee, isket sen listan kouraan (joka muistuttaa tuhannen muksun joululahjalistaa) ja kysyt, haluaisitko sinä elää näillä ehdoilla loppuelämäsi. Sitä ei edes tajua kuinka paljosta joutuu luopumaan yksien isojen tissien takia. Ja ei, tämä ei todellakaan ole kauneusleikkaus. Tämä leikkaus mahdollistaa meille "friikeille" elää normaalia elämää! Vihdoin! Miksi he voisivat/saisivat evätä sinulta mahdollisuuden normaaliin elämään????????

        11. Miten päivät leikkauksen jälkeen ylipäätään ovat sujuneet? Milloin on alkanut taas ns. normaali elämä?
        Mulla siis se reilu neljä viikkoa takana ja haavojen hoitamista lukuunottamatta aika suht normaalia elämää tässä vietellään. Toki en urheile vielä, kävely on ainut. Käsiä en pysty vielä ympyrää heiluttamaan, sen verran vielä kinnaa. Vältän myös kaikkia repiviä/äkkinäisiä liikkeitä. Kumartaminen ei ole herkkua edelleenkään. Autoa en ole vielä ajanut, mutta se johtuu tuon tien todella huonosta kunnosta.
        Mutta siis kaikesta huolimatta ( ja oikeasti se dreenien poisto, tai sen toisen, on ollut ainut asia, mikä on tuottanut oikeasti todella kovaa kipua ja onneksi sekään ei kestänyt kovin kauaa) lähtisin tähän samaan ruljanssiin uudestaan.
        Odotan sitä päivää kun pystyn:
        nukkumaan mahallani ensimmäistä kertaa kahteen kymmeneen vuoteen, ratsastamaan, juoksemaan, tanssimaan, pelaamaan minigolffia (kyllä, mailanpitoasento oli mahdoton niillä lolloilla) yms. ostamaan liivejä kenties jostain liikkeestä, muutakuin maahantuojalta tilaamalla (ja senkin jälkeen niitä piti korjata), ostamaan vaatteita niin, että ne oikeasti istuvat päällä! ehkä jopa elämäni ensimmäisen narubikinit =D, käyttämään normaalikaula-aukkoisia paitoja ilman, että leimataan heti tyrkyksi, kulkemaan rintarottingilla ilman häpeän tunnetta, ehkä joku jopa katsoo silmiin puhuessaan, kumartumaan ilman että tissit koskettavat maata ennen käsiä, kaikista pää-niska-hartia-selkäsäryistä puhumattakaan! Siinäpä muutama asia mainitakseni =)

        Tsemppiä kaikille!


      • Tintti -68
        odottaen.. kirjoitti:

        Sori, nää viestit tuli monta kertaa, kun yritin pilkkoa vastausta osiin, oli liikaa merkkejä. Näköjään tuo mun pitkä sepustuskin sitten tuli tänne, vaikka se kertaalleen hävis :D
        Mutta tässä vastaukset loppuihin kysymyksiin, onnistuiskohan nyt yhdellä kerralla.

        7. Milloin voi tehdä tavallisia kotiaskareita, imuroida, pyykätä, käydä kaupassa jne?
        Aluks mä en voinu/halunnu nostaa edes 1½ litran maitopurkkia. Ekan viikon jälkeen aloin heilumaan enemmän, mutta mitä varovaisemmin sen parempi. Nyt olen jo nostellut 5-10 kg painoisia juttuja. Mutta varovasti.

        8. Milloin voi aloittaa urheilun? Esim. hölkkäämisen tai uimisen? Tai vaikka vain kävelylenkit?
        Kävellä kai saa heti kun vaan haluu/pystyy. Mun piti jo sairaalassa marssia niitten dreenien kanssa käytävää pitkin ees sun taas. Uimisen luulisin olevan nopeammin mahdollista kuin hölkkäämisen, mutta se vaatii sitten sen, että haavat on varmasti ummessa. Kauheen yksilöllistä varmaan, mutta muistelen että lääkärin suositus tuosta hölkästi olisi aikaisintaan 6 viikkoa leikkauksesta.

        9. Miten suihkussa käynti ja pukeutuminen onnistuu? Onko joitain tietyn tyyppisiä vaatteita, jotka ovat helppoja pukea?
        Aluksi oli melko vaikeaa, ehkä se pelko että tissit ratkee olis suurempi kuin kipu, näin jälkikäteen ajatellen. Mut rauhallisia liikkeitä, itseään kuunnellen. Mä en pystynyt alussa pesee esim. omia hiuksiani ollenkaan, toiset pystyy heti. Paljon löysiä vaatteitä, huppareita yms. Ei mitään tiukkoja, pään yli vedettäviä kapea aukkoisia.

        10. Onko jotain neuvoja, miten menetellä, kun vanhemmat, muu perhe ja sukulaiset ja kaverit ovat ihan täysin leikkausta vastaan?
        Ne on ääliöitä. Kukaan muu kuin sinä, ei tiedä kuinka paljon isot rinnat voivat vaivata. Voithan jos haluat, tehdä listan, mihin listaat kaikki ne asiat mitä rinnat estävät sinua tekemästä ja mitä kaikkea kipuja ne aiheuttaa, henkisestä puolesta puhumattakaan, jne. Listasta tulee pitkä, voin kertoa. Sitten kun seuraavan kerran taas vastalauseita tulee, isket sen listan kouraan (joka muistuttaa tuhannen muksun joululahjalistaa) ja kysyt, haluaisitko sinä elää näillä ehdoilla loppuelämäsi. Sitä ei edes tajua kuinka paljosta joutuu luopumaan yksien isojen tissien takia. Ja ei, tämä ei todellakaan ole kauneusleikkaus. Tämä leikkaus mahdollistaa meille "friikeille" elää normaalia elämää! Vihdoin! Miksi he voisivat/saisivat evätä sinulta mahdollisuuden normaaliin elämään????????

        11. Miten päivät leikkauksen jälkeen ylipäätään ovat sujuneet? Milloin on alkanut taas ns. normaali elämä?
        Mulla siis se reilu neljä viikkoa takana ja haavojen hoitamista lukuunottamatta aika suht normaalia elämää tässä vietellään. Toki en urheile vielä, kävely on ainut. Käsiä en pysty vielä ympyrää heiluttamaan, sen verran vielä kinnaa. Vältän myös kaikkia repiviä/äkkinäisiä liikkeitä. Kumartaminen ei ole herkkua edelleenkään. Autoa en ole vielä ajanut, mutta se johtuu tuon tien todella huonosta kunnosta.
        Mutta siis kaikesta huolimatta ( ja oikeasti se dreenien poisto, tai sen toisen, on ollut ainut asia, mikä on tuottanut oikeasti todella kovaa kipua ja onneksi sekään ei kestänyt kovin kauaa) lähtisin tähän samaan ruljanssiin uudestaan.
        Odotan sitä päivää kun pystyn:
        nukkumaan mahallani ensimmäistä kertaa kahteen kymmeneen vuoteen, ratsastamaan, juoksemaan, tanssimaan, pelaamaan minigolffia (kyllä, mailanpitoasento oli mahdoton niillä lolloilla) yms. ostamaan liivejä kenties jostain liikkeestä, muutakuin maahantuojalta tilaamalla (ja senkin jälkeen niitä piti korjata), ostamaan vaatteita niin, että ne oikeasti istuvat päällä! ehkä jopa elämäni ensimmäisen narubikinit =D, käyttämään normaalikaula-aukkoisia paitoja ilman, että leimataan heti tyrkyksi, kulkemaan rintarottingilla ilman häpeän tunnetta, ehkä joku jopa katsoo silmiin puhuessaan, kumartumaan ilman että tissit koskettavat maata ennen käsiä, kaikista pää-niska-hartia-selkäsäryistä puhumattakaan! Siinäpä muutama asia mainitakseni =)

        Tsemppiä kaikille!

        Olen lueskellut näitä keskustelupalstoja rintojen pienennyksestä kesästä lähtien. Nyt uskallan jo kirjoittaa omia kokemuksiani, sillä tänään on 3. leikkauksen jälkeinen päivä ja stressi alkaa helpottamaan. Leikkaus sujui hyvin; rinnoista poistettiin yli 1,6 kg tavaraa !! Nyt rinnat tuntuu tosi pieniltä ja oudoilta. Kyllä menee aikaa, ennenkuin näihin tottuu, mutta en kadu leikkaukseen ryhtymistä. Toivon vaan, että haavat menevät kiinni ilman komplikaatioita (lääkekuuri on kyllä koko ajan päällä). Hissukseen tässä nyt elellään, tehdään, mitä kestää ja jätetään loput odottamaan muille ;)


      • hgt+
        Tintti -68 kirjoitti:

        Olen lueskellut näitä keskustelupalstoja rintojen pienennyksestä kesästä lähtien. Nyt uskallan jo kirjoittaa omia kokemuksiani, sillä tänään on 3. leikkauksen jälkeinen päivä ja stressi alkaa helpottamaan. Leikkaus sujui hyvin; rinnoista poistettiin yli 1,6 kg tavaraa !! Nyt rinnat tuntuu tosi pieniltä ja oudoilta. Kyllä menee aikaa, ennenkuin näihin tottuu, mutta en kadu leikkaukseen ryhtymistä. Toivon vaan, että haavat menevät kiinni ilman komplikaatioita (lääkekuuri on kyllä koko ajan päällä). Hissukseen tässä nyt elellään, tehdään, mitä kestää ja jätetään loput odottamaan muille ;)

        toipuminen kesken vielä ja rintojen lopullinen muoto ei varmaan asettunut, mutta yksi aivan omituinen asia toisessa rinnassa. Siinä nimittäin on aivan ihmeellinen "kuoppa" tai reunama.. miksi sitä nyt voikaan kutsua.
        Eli rinnan sisäpuoli ja nänni kulkevat tasaisesti, mutta kainolon puolelta katsottuna nänni on aivan ihmeellisesti koholla reunaltaan ja siitä kun menee noin puoli senttiä kainaloon päin alkaa aivan uskomattoman kokoinen kuoppa. Rinta siis on ns. "kaksi osainen" ja kun kumartuu tämä kuoppa suurenee ja nänni oikein työntyy rinnasta tai siis niinkuin sieltä tulisi joku töttörö. Huoh, aivan kamalan vaikea kuvailla ja selittää.

        En saisi varmaan ajatella koko asiaa, mutta olen aivan rikki kun en tiedä jääkö rinta tuollaiseksi epämuodostuneeksi.


      • tsuhnu
        Rehellisyyttä lisää kirjoitti:

        Ei kannata olla pahoillaan, jokaisen tulisi huomioida, että leikkaus on aina riski, vaikka olisi perusterve. On myös mahdollista, että lopputulos ei ole tyydyttävä, vaikka kirurgi olisi kokenut, lopputulokseen vaikuttaa usea seikka. Rehellisiä kertomuksia lisää.

        Eli kaikki ei välttämättä mene ihan nappiin,
        mulla otettiin molemmista rinnoistan 500 g, toisesta vähän enemmän,kun lähtökohta oli vähän suurempi.
        Nyt kuppikoko on 80 b, olen tosi "hauskan näköinen" , kun minulla on aika pyöreät/paksut käsivarret ja
        rintoja ei just ollenkaan, ovat ihan lättänät, ei mitään pyöreyttä, tyhjät pussit. Olo on kevyempi, ja
        niska/hartiasäryt pois,mutta muuta positiivista ei sitten löydykkään, vaikka ensi käynnillä kirurgi sanoi, että näistä saadaan oikein hyvät. (eri lääkäri leikkasi). Olisi kiva kuulla näitäkin tarinoita, vaikka hienoa,että useimmat taitavat olla tyytyväisiä tuloksiin.


    • Nasutin*

      Minun kaskettiin laihduttaa 10 kg ja maaliskuussa minulla on uusi kontrolliaika. Kuinak kauan joudun viela odottamaan?

      • Jonossa

        Vaihtelee varmaan lääkärinkin mukaan, minulla terveyskeskuslääkäri suositteli painonpudotusta, mutta laittoi lähetteen, plastiikkakirurgi laittoi leikkausjonoon ja hänen mielestään paino ok! Enkä laihtunut käyntien välillä...


      • Kiinnosttaa tuo

        Hupss! Onkos sinulla jokin ohjelma tai ehkä mieliharrastus että saat tuon onnistumaan? Kyllä kannattaa varmaankin saavuttaa jotta kirurgin hyvää leikkausta tekevät kädet tekevät tehtävänsä, eikä jonossa oleminen ole hukkaan heitettyä aikaa.


      • Nasutin *
        Kiinnosttaa tuo kirjoitti:

        Hupss! Onkos sinulla jokin ohjelma tai ehkä mieliharrastus että saat tuon onnistumaan? Kyllä kannattaa varmaankin saavuttaa jotta kirurgin hyvää leikkausta tekevät kädet tekevät tehtävänsä, eikä jonossa oleminen ole hukkaan heitettyä aikaa.

        Kayn kuntosalilla ja vesijumpassa. Ja laihdutan painonvartijoiden ohjeen mukaan ja nyt laihdun ihan itsestaan kun on vatsatauti Teneriffalla. Kavelen taalla makia ja portaita kylla siina kalorit kuluu. Tama leikkaaukseen jonottaminen on juuri sopiva porkkana minulle. Jipii,jihuu :D)))


      • hypätä katolta
        Nasutin * kirjoitti:

        Kayn kuntosalilla ja vesijumpassa. Ja laihdutan painonvartijoiden ohjeen mukaan ja nyt laihdun ihan itsestaan kun on vatsatauti Teneriffalla. Kavelen taalla makia ja portaita kylla siina kalorit kuluu. Tama leikkaaukseen jonottaminen on juuri sopiva porkkana minulle. Jipii,jihuu :D)))

        odotin saavani oikeasti pienemmt rinnat. Odotin myös kauniimpaa ja terhakampaa muotoa kuin leikatut isohkot riipputissit.
        Ennen leikkausta en olisi ikinä uskonut kirjoittavani mitään huonoa, koska olin aivan varma, että minun kohdalla kaikki menee hyvin ja saan pienet ja kauniit rinnat.

        Rintani ovat myös erikokoiset, toinen rinta on 2-3 cm alempana kuin toinen ja siinä on nahkaa AIVAN liikaa. Toinen nänni on huomattavasti isompi kuin toinen ja toinen on lytyssä ja rusinamainen. Tuntoa ei ole.
        En voi edelleenkään juosta/hyppiä, en voi edelleenkään ostaa rintaliivejä kuin erikoiskaupasta ja edelleen minä kerään nämä saamarin rintani noihin liiveihin. Edelleen paitani eivät mene rintojen kohdilta kiinni ja jos menevät niin tiukkaa tekee ja napit meinaa räjähtää. kiva olla vaatteista kokoa S kun ei ne edelleenkään rinnoista mahdu. L koossa alkaa rinnat jo mahtumaan, mutta niihin mahtuisi kakski muuta minua sisään.
        Tällä hetkellä minulla on päällä liivit kokoa 70 F toinen rinta menisi kyllä D kuppiin, mutta enpä ole vielä löytänyt liivejä kahdella eri kuppikoolla!!!
        Ajatukseni pyörii vain rinnoissani. En kehtaa mennä uimaan tai saunaan jos sielä on muita. Olen hautautunut täysin sisälle, mikään ei kiinnosta.
        Olin onnellisempi ennen leikkausata, koska odotin parempaa. Edelleen on myös nämä samperin niskakivut, NOH mihinkä ne ois hävinneet kun on edelleen nämä hinkit kannettavana!! Nyt mulla on isot hinkit eriparia roikkuvina ja lisänä arvet.
        Oon ajatellut tehdä blogin tms.. mihin laittaisin kuvia näistä rinnoista, mutta en ole vielä haluunut järkyttää muita. itseltäni tämä on vienyt elämänilon.
        Kauheinta tässä on, että en tiedä mitä tekisin. Joo masennut pillerit on jo kokeiltu. Eipä auttanut, kun ei ne tissejäni muuttanut.
        Kiva että on onnellisia tapauksia, olen niin piip piip kateellinen teille!! Julkiselle tuskin enään pääsen leikkaukseen. Leikatkoon vaikka rintani kokonaan pois, ihan sama.


      • jonossa oleva...
        hypätä katolta kirjoitti:

        odotin saavani oikeasti pienemmt rinnat. Odotin myös kauniimpaa ja terhakampaa muotoa kuin leikatut isohkot riipputissit.
        Ennen leikkausta en olisi ikinä uskonut kirjoittavani mitään huonoa, koska olin aivan varma, että minun kohdalla kaikki menee hyvin ja saan pienet ja kauniit rinnat.

        Rintani ovat myös erikokoiset, toinen rinta on 2-3 cm alempana kuin toinen ja siinä on nahkaa AIVAN liikaa. Toinen nänni on huomattavasti isompi kuin toinen ja toinen on lytyssä ja rusinamainen. Tuntoa ei ole.
        En voi edelleenkään juosta/hyppiä, en voi edelleenkään ostaa rintaliivejä kuin erikoiskaupasta ja edelleen minä kerään nämä saamarin rintani noihin liiveihin. Edelleen paitani eivät mene rintojen kohdilta kiinni ja jos menevät niin tiukkaa tekee ja napit meinaa räjähtää. kiva olla vaatteista kokoa S kun ei ne edelleenkään rinnoista mahdu. L koossa alkaa rinnat jo mahtumaan, mutta niihin mahtuisi kakski muuta minua sisään.
        Tällä hetkellä minulla on päällä liivit kokoa 70 F toinen rinta menisi kyllä D kuppiin, mutta enpä ole vielä löytänyt liivejä kahdella eri kuppikoolla!!!
        Ajatukseni pyörii vain rinnoissani. En kehtaa mennä uimaan tai saunaan jos sielä on muita. Olen hautautunut täysin sisälle, mikään ei kiinnosta.
        Olin onnellisempi ennen leikkausata, koska odotin parempaa. Edelleen on myös nämä samperin niskakivut, NOH mihinkä ne ois hävinneet kun on edelleen nämä hinkit kannettavana!! Nyt mulla on isot hinkit eriparia roikkuvina ja lisänä arvet.
        Oon ajatellut tehdä blogin tms.. mihin laittaisin kuvia näistä rinnoista, mutta en ole vielä haluunut järkyttää muita. itseltäni tämä on vienyt elämänilon.
        Kauheinta tässä on, että en tiedä mitä tekisin. Joo masennut pillerit on jo kokeiltu. Eipä auttanut, kun ei ne tissejäni muuttanut.
        Kiva että on onnellisia tapauksia, olen niin piip piip kateellinen teille!! Julkiselle tuskin enään pääsen leikkaukseen. Leikatkoon vaikka rintani kokonaan pois, ihan sama.

        Miten tuo on mahdollista? Mitä leikkaava lääkäri sanoi lopputuloksesta? Mitä sovitte ennen leikkausta, mihin kokoon oli tarkoitus päästä? Vahinkoilmoitushan tuosta pitää tehdä.
        Missä sinut on leikattu?


      • tiri&miri
        jonossa oleva... kirjoitti:

        Miten tuo on mahdollista? Mitä leikkaava lääkäri sanoi lopputuloksesta? Mitä sovitte ennen leikkausta, mihin kokoon oli tarkoitus päästä? Vahinkoilmoitushan tuosta pitää tehdä.
        Missä sinut on leikattu?

        Moikka!

        Mitä tietoja lähetteeseenne on laitettu? Kävin yksityisellä gynellä ja hän lupasi laittaa lähetteen. Jäi kuitenkin mietityttämään, ettei minulta otettu muita mittoja/tietoja kun kuppikoko, joka on tällä hetkellä 70 E/F. Ikää on 19 ja mitat 155/55. Luuletteko että täyttäisi kriteerit julkisella puolella rintojenpienennykseen? Olen koittanut itse mitata nänninväli mittoja ja lukemiksi ovat tulleet vasemmassa 27 cm ja oikeassa 24 cm. Fyysiset vaivat on samoja, mitä täällä kaikilla vaikuttaa olevan, pää - ja hartiasärkyä. Tarpeeksi tukevia urheiluliivejä en löydä mistään, joten juoksu/muut vähänkin hyppelyä vaativat lajit ei tule kuuloonkaan. Toinen asia mikä jäi mietityttämään on se, että gyne sanoi laittavansa lähetteen Jorviin, vaikka asun Helsingin keskustassa. Eikö lähete kuuluisi silloin laittaa Töölön sairaalaan? Vai onko tuolla mitään väliä, kun pääkaupunkiseudulla kuitenkin ollaan.


      • Leikkauksen kokenut
        tiri&miri kirjoitti:

        Moikka!

        Mitä tietoja lähetteeseenne on laitettu? Kävin yksityisellä gynellä ja hän lupasi laittaa lähetteen. Jäi kuitenkin mietityttämään, ettei minulta otettu muita mittoja/tietoja kun kuppikoko, joka on tällä hetkellä 70 E/F. Ikää on 19 ja mitat 155/55. Luuletteko että täyttäisi kriteerit julkisella puolella rintojenpienennykseen? Olen koittanut itse mitata nänninväli mittoja ja lukemiksi ovat tulleet vasemmassa 27 cm ja oikeassa 24 cm. Fyysiset vaivat on samoja, mitä täällä kaikilla vaikuttaa olevan, pää - ja hartiasärkyä. Tarpeeksi tukevia urheiluliivejä en löydä mistään, joten juoksu/muut vähänkin hyppelyä vaativat lajit ei tule kuuloonkaan. Toinen asia mikä jäi mietityttämään on se, että gyne sanoi laittavansa lähetteen Jorviin, vaikka asun Helsingin keskustassa. Eikö lähete kuuluisi silloin laittaa Töölön sairaalaan? Vai onko tuolla mitään väliä, kun pääkaupunkiseudulla kuitenkin ollaan.

        Yksityinen gynekologi laittaa lähetteen helpommin kuin esim. terveyskeskuslääkäri, joka ei ehkä noilla mitoilla ja nuoren ikäsi vuoksi olisi vielä lähetettä laittanut. Toivottavasti olen väärässä, mutta epäilen etteivät kriteerit täyty kohdallasi. Vaadittava mitta on vähintään 27 cm, ja nythän se ei selvästikään toteudu toisessa. Myös kokosi on melko pieni, 70 cm:n ympärysmitassa kun nuo kuppikoot on pienehköjä, vaikka ne itsestä tuntuu kroppaan nähden suhteettomilta. Eri asia on, jos rintasi ovat selkeästi eri kokoiset, mihin mitat myös viittaavat. Tällöin tuo epäsuhta voi olla syy leikkaukseen. Lähetteitä laitetaan sekä Töölöön että Jorviin, joten sillä ei kai ole mitään merkitystä. Onnea yritykseen!


      • tiri&miri
        Leikkauksen kokenut kirjoitti:

        Yksityinen gynekologi laittaa lähetteen helpommin kuin esim. terveyskeskuslääkäri, joka ei ehkä noilla mitoilla ja nuoren ikäsi vuoksi olisi vielä lähetettä laittanut. Toivottavasti olen väärässä, mutta epäilen etteivät kriteerit täyty kohdallasi. Vaadittava mitta on vähintään 27 cm, ja nythän se ei selvästikään toteudu toisessa. Myös kokosi on melko pieni, 70 cm:n ympärysmitassa kun nuo kuppikoot on pienehköjä, vaikka ne itsestä tuntuu kroppaan nähden suhteettomilta. Eri asia on, jos rintasi ovat selkeästi eri kokoiset, mihin mitat myös viittaavat. Tällöin tuo epäsuhta voi olla syy leikkaukseen. Lähetteitä laitetaan sekä Töölöön että Jorviin, joten sillä ei kai ole mitään merkitystä. Onnea yritykseen!

        Kiitos vastauksestasi ja ei auta kun toivoa parasta! Mistä kohtaa tuo mitta otetaan? solisluun päältä, vai leuan alla olevasta kaulakuopasta? Entä mihin asti mitta otetaan? nännin ylälaitaan vai keskelle nänniä, sen nypykän päälle?


      • gap
        tiri&miri kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi ja ei auta kun toivoa parasta! Mistä kohtaa tuo mitta otetaan? solisluun päältä, vai leuan alla olevasta kaulakuopasta? Entä mihin asti mitta otetaan? nännin ylälaitaan vai keskelle nänniä, sen nypykän päälle?

        Ajattelin ajankulukseni kirjoitella vähän tuntemuksia näin reilu 3 kk leikkauksen jälkeen.

        Positiivista:
        - Rinnat ovat hyvän kokoiset, 75 c ja rinnakkaiskoot ovat sopiva liivikoko
        - Voin olla periaatteessa ilman rintaliivejä, rinnat ovat ryhdikkäät ja hyvänmuotoiset
        - Olen voinut harrastaa liikuntaa jo lähes normaalisti
        - Rinnat näyttävät aika hyviltä
        - Ryhti on helpompi pitää, niskakipuja ei juurikaan ole
        - Vaattet sopivat helpommin ja vaatekoko on pienempi

        Negatiivista:
        - Pientä kipua on edelleen etenkin nännien arpikohdissa ja jos kokeilen jotain vauhdikkaampaa liikuntaa
        - Selkäni puutuu nukkuessa ja haluaisin välillä kääntyä vatsalleni, mutta se sattuu rintoihin
        - Toinen rinta on hiukan isompi kuin toinen
        - Rintojen muoto ei ole rintavaon kohdalla ihan bikinikunnossa vaan vähän kulmikas
        - Arvet ovat rinnan alla suuret ja röpelöiset
        - En voi käyttää sellaisia kaarituellisia liivejä joissa kaarituki menee syvälle rinnan alle.

        Negatiivisista puolista huolimatta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, kyllä nämä uudet voittavat vanhat melkein 6-0 :)


      • kyllikki 46
        gap kirjoitti:

        Ajattelin ajankulukseni kirjoitella vähän tuntemuksia näin reilu 3 kk leikkauksen jälkeen.

        Positiivista:
        - Rinnat ovat hyvän kokoiset, 75 c ja rinnakkaiskoot ovat sopiva liivikoko
        - Voin olla periaatteessa ilman rintaliivejä, rinnat ovat ryhdikkäät ja hyvänmuotoiset
        - Olen voinut harrastaa liikuntaa jo lähes normaalisti
        - Rinnat näyttävät aika hyviltä
        - Ryhti on helpompi pitää, niskakipuja ei juurikaan ole
        - Vaattet sopivat helpommin ja vaatekoko on pienempi

        Negatiivista:
        - Pientä kipua on edelleen etenkin nännien arpikohdissa ja jos kokeilen jotain vauhdikkaampaa liikuntaa
        - Selkäni puutuu nukkuessa ja haluaisin välillä kääntyä vatsalleni, mutta se sattuu rintoihin
        - Toinen rinta on hiukan isompi kuin toinen
        - Rintojen muoto ei ole rintavaon kohdalla ihan bikinikunnossa vaan vähän kulmikas
        - Arvet ovat rinnan alla suuret ja röpelöiset
        - En voi käyttää sellaisia kaarituellisia liivejä joissa kaarituki menee syvälle rinnan alle.

        Negatiivisista puolista huolimatta olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, kyllä nämä uudet voittavat vanhat melkein 6-0 :)

        Ensiksi leikkauksen jälkeen masennuin koska miehet huomioivat minut aina rintojen vuoksi ja nyt olin vain tavalinen.Sitten jonkin ajan päästä olin iloinen ettei "kaikki" huomioinu vain tissejä.Rinnoista ei kannata tehdä liian pieniä koska muutos on liian iso.Kannattaa säilyttää naiselliset muodot.En ole kertonut miestä lukuun ottamatta kenellekkään leikkauksesta ja kukaan ei ole kehdannut kysellä-ihmettelen kyllä miksi.Suosittelen kaikille:niska hartia kivut on poissa ja paitakoko pieneni 44 sta 38.


      • 70h
        kyllikki 46 kirjoitti:

        Ensiksi leikkauksen jälkeen masennuin koska miehet huomioivat minut aina rintojen vuoksi ja nyt olin vain tavalinen.Sitten jonkin ajan päästä olin iloinen ettei "kaikki" huomioinu vain tissejä.Rinnoista ei kannata tehdä liian pieniä koska muutos on liian iso.Kannattaa säilyttää naiselliset muodot.En ole kertonut miestä lukuun ottamatta kenellekkään leikkauksesta ja kukaan ei ole kehdannut kysellä-ihmettelen kyllä miksi.Suosittelen kaikille:niska hartia kivut on poissa ja paitakoko pieneni 44 sta 38.

        Leikkaus on kahden viikon päästä ja nyt on alkanut toden teolla jännittämään. Paranemisesta on täällä ollutkin juttua mutta mites pienten lasten nostelu ja hoitaminen? Meillä on 2,5 -vuotiaat lapset ja kyllä heitä joutuu vähän väliä nostelemaan ja auttamaan. 2 ekaa viikkoa minun ei tarvitse lapsista "välittää" mutta kolmantena viikkona olen jo päivät yksin lasten kanssa. Onneksi lapset ovat sen verran isoja, ettei tarvitse koko ajan sylissä kantaa, mutta kyllä välillä (lue usein) joutuu kantamaan raivoavaa uhmaajaa tai lohduttamaan sylissä loukannutta lasta.

        Eli kuinka kauan teillä on mennyt, että pystytte toimimaan pienten lasten kanssa?


      • ikä 39
        70h kirjoitti:

        Leikkaus on kahden viikon päästä ja nyt on alkanut toden teolla jännittämään. Paranemisesta on täällä ollutkin juttua mutta mites pienten lasten nostelu ja hoitaminen? Meillä on 2,5 -vuotiaat lapset ja kyllä heitä joutuu vähän väliä nostelemaan ja auttamaan. 2 ekaa viikkoa minun ei tarvitse lapsista "välittää" mutta kolmantena viikkona olen jo päivät yksin lasten kanssa. Onneksi lapset ovat sen verran isoja, ettei tarvitse koko ajan sylissä kantaa, mutta kyllä välillä (lue usein) joutuu kantamaan raivoavaa uhmaajaa tai lohduttamaan sylissä loukannutta lasta.

        Eli kuinka kauan teillä on mennyt, että pystytte toimimaan pienten lasten kanssa?

        Ikää 39, lapset tehty ja imetetty. Pituus 176 ja paino 76, liivikoko 80DD. Ympärysmitta liiveissä 104cm, juhulum-nänni 28 molpuolin. Vaivoja paljon ja näkisittepä ne litistimet, joiden avulla voin jumpata! Ei tissit heilu mutta eipä laajene rintakehäkään...

        Rinnat on aina olleet suuret, pahimmillaan imettäessä 85/H. Paino on vaihdellut tätä 10kg mol suuntiin ja vähän se on tissien kokoonkin vaikuttanut. Tässä muodossa on oltu jo kahdeksan vuotta.

        Aina ole haaveillut pienennyksestä, nyt odotan aikaa plastiikkakirurgin arvioon. Hassua on se, että iän myötä olen alkanut paremmin hyväksyä nää tissini ja oppinu peittämään vaatetuksella. Kaikki sanoo että olen sopusuhtainen. Mutta alaosa on kokoa 40 ja yläosa kokoa 42-44, sopusuhtainen? Suhtaudun leikkaukseen varauksella kaikesta huolimatta, saan helpolla keloidiakin. Olen myös terv.huoltoalan ammattilainen, joten tiedän kaiken mikä voi mennä vikaan.

        Luin tän ketju alusta asti eikä kukaan ole kommentoinut päässeensä kunnalliseen leikkaukseen näillä lukemilla. Miten on?


      • zekamelska*
        ikä 39 kirjoitti:

        Ikää 39, lapset tehty ja imetetty. Pituus 176 ja paino 76, liivikoko 80DD. Ympärysmitta liiveissä 104cm, juhulum-nänni 28 molpuolin. Vaivoja paljon ja näkisittepä ne litistimet, joiden avulla voin jumpata! Ei tissit heilu mutta eipä laajene rintakehäkään...

        Rinnat on aina olleet suuret, pahimmillaan imettäessä 85/H. Paino on vaihdellut tätä 10kg mol suuntiin ja vähän se on tissien kokoonkin vaikuttanut. Tässä muodossa on oltu jo kahdeksan vuotta.

        Aina ole haaveillut pienennyksestä, nyt odotan aikaa plastiikkakirurgin arvioon. Hassua on se, että iän myötä olen alkanut paremmin hyväksyä nää tissini ja oppinu peittämään vaatetuksella. Kaikki sanoo että olen sopusuhtainen. Mutta alaosa on kokoa 40 ja yläosa kokoa 42-44, sopusuhtainen? Suhtaudun leikkaukseen varauksella kaikesta huolimatta, saan helpolla keloidiakin. Olen myös terv.huoltoalan ammattilainen, joten tiedän kaiken mikä voi mennä vikaan.

        Luin tän ketju alusta asti eikä kukaan ole kommentoinut päässeensä kunnalliseen leikkaukseen näillä lukemilla. Miten on?

        Minä menein kunnallisen lääkärin vastaanotolle. Hän mittasi matkan solisluusta nänninpäähän. Pelkastään tämä mitta oli indikaatio kunnallisen puolen leikkaukseen. Riippuu siis kuinka tissisi roikkuvat. Ja minulla ne roikkuu!!!

        Selkä-ja hartiakivut ovat myös eräs indikaatio. Minulla ne eivät toteutuneet.

        Yritin googlettaa tuota mittajuttua,mutta vastausta ei tullut. Ehkä ammattilaisena saat sen joltain tutulta tietoon.

        Onnea yritykseen!


      • dfokiö
        zekamelska* kirjoitti:

        Minä menein kunnallisen lääkärin vastaanotolle. Hän mittasi matkan solisluusta nänninpäähän. Pelkastään tämä mitta oli indikaatio kunnallisen puolen leikkaukseen. Riippuu siis kuinka tissisi roikkuvat. Ja minulla ne roikkuu!!!

        Selkä-ja hartiakivut ovat myös eräs indikaatio. Minulla ne eivät toteutuneet.

        Yritin googlettaa tuota mittajuttua,mutta vastausta ei tullut. Ehkä ammattilaisena saat sen joltain tutulta tietoon.

        Onnea yritykseen!

        Eli leikkaukseen voisin ehkä päästä minäkin, jolla on laihdutuksen ja imetysten myötä isot rinnat surkastuneet, jäljellä valtavat roikkunahat eli varmasti mitat täyttyy vaikka ei isot olekaan enää? Kyseessäollessani tarvittava toimenpide olisi kyllä kohotus ja syy estetiikka, ei varmaan julkiselle kuuluvaa?


      • Zekamelska*
        dfokiö kirjoitti:

        Eli leikkaukseen voisin ehkä päästä minäkin, jolla on laihdutuksen ja imetysten myötä isot rinnat surkastuneet, jäljellä valtavat roikkunahat eli varmasti mitat täyttyy vaikka ei isot olekaan enää? Kyseessäollessani tarvittava toimenpide olisi kyllä kohotus ja syy estetiikka, ei varmaan julkiselle kuuluvaa?

        Jos mitta täyttyy,niin pääset leikkaukseen !Mene vaan lääkärille ja hän mittaa,niin pääset leikkaukseen!

        Tsemppiä!









        Jos mitat täyttyy,niin pääset leikkaukseen. Motiivit saavat olla mitä ovat!!!

        Tsemppiä ja lääkärille mittauksiin vaan!


      • roikot ne on mullaki
        Zekamelska* kirjoitti:

        Jos mitta täyttyy,niin pääset leikkaukseen !Mene vaan lääkärille ja hän mittaa,niin pääset leikkaukseen!

        Tsemppiä!









        Jos mitat täyttyy,niin pääset leikkaukseen. Motiivit saavat olla mitä ovat!!!

        Tsemppiä ja lääkärille mittauksiin vaan!

        No kyllä on aika väärin, jos pelkästään roikkuvien rintojen kohotusleikkauksen (siis ei pienennys-) saa julkisella! Haittahan on silloin kuitenkin esteetinen. Samalla logiikalla pitäisi tarjota rintojensuurennuksia pienistä rinnoista kärsiville. Mutta oikeasti, kyllä kauneusleikkaukset pitäisi hoitaa omalla rahalla ihan yksityisesti!


      • Käypä hoito suositus
        roikot ne on mullaki kirjoitti:

        No kyllä on aika väärin, jos pelkästään roikkuvien rintojen kohotusleikkauksen (siis ei pienennys-) saa julkisella! Haittahan on silloin kuitenkin esteetinen. Samalla logiikalla pitäisi tarjota rintojensuurennuksia pienistä rinnoista kärsiville. Mutta oikeasti, kyllä kauneusleikkaukset pitäisi hoitaa omalla rahalla ihan yksityisesti!

        Minä en usko asian olevan noin yksinkertainen, jos on se on täysin väärin. Käypä hoito suositus antaa tarkat kriteerit, ja roikkuvat rinnat eivät riitä, siitä ei pisteraja tule täyteen.


      • odotin parempaa
        hypätä katolta kirjoitti:

        odotin saavani oikeasti pienemmt rinnat. Odotin myös kauniimpaa ja terhakampaa muotoa kuin leikatut isohkot riipputissit.
        Ennen leikkausta en olisi ikinä uskonut kirjoittavani mitään huonoa, koska olin aivan varma, että minun kohdalla kaikki menee hyvin ja saan pienet ja kauniit rinnat.

        Rintani ovat myös erikokoiset, toinen rinta on 2-3 cm alempana kuin toinen ja siinä on nahkaa AIVAN liikaa. Toinen nänni on huomattavasti isompi kuin toinen ja toinen on lytyssä ja rusinamainen. Tuntoa ei ole.
        En voi edelleenkään juosta/hyppiä, en voi edelleenkään ostaa rintaliivejä kuin erikoiskaupasta ja edelleen minä kerään nämä saamarin rintani noihin liiveihin. Edelleen paitani eivät mene rintojen kohdilta kiinni ja jos menevät niin tiukkaa tekee ja napit meinaa räjähtää. kiva olla vaatteista kokoa S kun ei ne edelleenkään rinnoista mahdu. L koossa alkaa rinnat jo mahtumaan, mutta niihin mahtuisi kakski muuta minua sisään.
        Tällä hetkellä minulla on päällä liivit kokoa 70 F toinen rinta menisi kyllä D kuppiin, mutta enpä ole vielä löytänyt liivejä kahdella eri kuppikoolla!!!
        Ajatukseni pyörii vain rinnoissani. En kehtaa mennä uimaan tai saunaan jos sielä on muita. Olen hautautunut täysin sisälle, mikään ei kiinnosta.
        Olin onnellisempi ennen leikkausata, koska odotin parempaa. Edelleen on myös nämä samperin niskakivut, NOH mihinkä ne ois hävinneet kun on edelleen nämä hinkit kannettavana!! Nyt mulla on isot hinkit eriparia roikkuvina ja lisänä arvet.
        Oon ajatellut tehdä blogin tms.. mihin laittaisin kuvia näistä rinnoista, mutta en ole vielä haluunut järkyttää muita. itseltäni tämä on vienyt elämänilon.
        Kauheinta tässä on, että en tiedä mitä tekisin. Joo masennut pillerit on jo kokeiltu. Eipä auttanut, kun ei ne tissejäni muuttanut.
        Kiva että on onnellisia tapauksia, olen niin piip piip kateellinen teille!! Julkiselle tuskin enään pääsen leikkaukseen. Leikatkoon vaikka rintani kokonaan pois, ihan sama.

        Vierailija - 23.4.2011 1:17 (17/17)
        minulla ei mennyt odotusteni mukaisesti
        Minulta otettiin n. 1250 g per rinta ja kun näin paljon otetaan, toimenpide olisi pitänyt ehdottomasti tehdä ankkurimallilla eli viilto myös rintojen alle, mutta kun kirurgi lupaili hyvää jälkeä ja vähemmän haavoja, niin ajattelin, että asiantuntijan käsiinhän tässä ollaan menossa, mutta eihän leikkaus odotusten mukaan sitten mennytkään kun leikkausjäljet parin viikon alkutoppausten jälkeen olivat näkyvissä. Sain myös haavainfektiot molempiin rintoihin ja miten niiden itsehoito olikaan henkisesti raskasta, koska en tullut sinuiksi vuotavien haavakohtien kanssa. Jouduin myös käymään tuon infektion takia montakin kertaa viikossa haavapolilla; leikattiin mm. uutta haavapintaa, että ne paranisivat paremmin ja vaihdettiin erilaisia sidostarvikkeita tilanteen mukaan. Penisilliiniä kului myös, kunnes sain lääkeaineihottuman. Myös muita voimakkaita särkylääkeitä alkuun. Pari kuukautta meni tässä rumbassa. Olisin kaivannut kirurgilta aivan erilaista suhtautumista; en ylimielistä töksäyttelyä, jopa syytöksiä jälkitarkastusten yhteydessä vielä reilun vuoden päästä, vaan empaattisuutta ja yhteistyöhalukkuutta,miten saataisiin tilanne korjattua ja päästäisiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen. On ollut todella vaikea hyväksyä jälkeä, jota rintani tänä päivänä kantavat; vähän niinkuin eri paria nänneineen ja ryppyineen, mutta ovatpahan pienemmät. Tulevaisuuden korjaus on vielä avoin.


    • !

      Onko Turkulaisilla kokemuksia? Kuka lääkäri? Missä? Kiitos etukäteen. Itse olen 19-vuotias, kuppikoko 75F ja masennuksen partaalla taas kun uimapuku/toppikausi alkaa...

    • gap

      Minä olen Turusta. Tyksissä leikattiin, Tarja Niemi ja joku toinen jonka nimen olen unohtanut leikkasivat yhdessä. Tuolla aiemmin tässä ketjussa olen kertonut miten meni :). Nyt puolen vuoden jälkeen olen edelleen todella tyytyväinen että leikkautin, vaikka harkitsen korjausleikkausta kuppikoon kokoeron vuoksi. Tarja Niemeen olen tyytyväinen.

      • eri koko...

        Olivatko rintasi eri kokoiset jo ennen leikkausta? Minulla rinnat eivät olleet samankokoiset ennen leikkausta. Vasen oli suurempi kuin oikea. Leikkauksen jälkeen kirurgi totesi, että täysin asymmetriaa ei saatu. Kai siihen on tyytyminen


    • gap

      Olivat samankokoiset, tai ainakin lähes samankokoiset. Lääkäri sanoi että toinen oli painavampi ja myös silmämääräisesti isompi. En ollut itse kuitenkaan huomannut sitä joten kokoero oli aika pieni.

    • HeidyD85

      Heippa! Olen lueskellut näitä keskusteluja, ja alkanut miettimään pääsisinköhän itse julkisen kautta leikkaukseen? Olen 163cm pitkä ja painan 50kg ja rinnat ovan 85D. Hartiani sekä selkäni ovat aivan jumissa, hierojalla käynti ei auta. Kärsin myös todella rajusta migreenistä, olen monesti miettinyt mahtaakohan migreeni johtua noista jumeista. Ei meinaan ollut koko migreeniä ennen teini-ikää..Rintani näyttävät aivan luonnottoman isoilta koska olen näin pieni kokoinen! Olen 3 vuotta haaveillut pienennysleikkauksesta, mutta aina olen jotenkin ajatellut ikäni olevan este (kohta 20v). Ajatus leikkauksesta kuitenkin pelottaa, koska kauhutarinoita olen kuullut sekä leikkaus olisi elämäni ensimmäinen. Myös kivut pelottavat, mutta olen monesti miettinyt kuinka onnellinen olisin ilman hartia ja selkäkipuja ja myös mahdollisesti ilman migreeniä!

    • hellish23yers

      HeidyD85 miulle näyttää kun oot noin pienikokoinen että toi kuppikoko on varmaan isompi ja ympäryspienempi. kannattaa vaikka käydä kokeilemassa change kaupassa toista kokoa. jos vaan on rahaa ostaa sieltä niin kannattaa. voi auttaa pikkasen ja etenkin väliaikaisesti. ennen kuin mie menin sinne luulin et miun koko on just jotain 80-85 D/E mut kun menin tuonne change kauppaa missä ihanin myyjä ikinä antoi 70H rintsikat käteen ja laittoi miut koppiin kokeilemaan ja niitten kanssa mie sit lähin kotiin. mie olin silloin kumminkin 168/70, uskoisin että siun koko saattas olla tuolla 65ssaki, kuulostas sen verran pienikokoiselta. liian iso ympärysmitta tekee just niska- ja päänsärkyjä. ne tuskin katoaa kokonaan mut pikkuinen parannus tuntui lomalta miulle

    • Hyvin meni

      Työkaverini sanoi, että elämäni paras teko oli rintojen pienennys. Tämä lause kummitteli päässäni vuoden. Sitten marssin julkiselle puolelle lääkäriin ja nyt se on tehty ja voin sanoa, että elämäni paras teko. Miksen tehnyt sitä jo vuosia sitten!!!!

    • Oonuliinu

      Minulla sama homma kuin yläpuoleinen kertoo, eli pitkään puin asiaa mielessä kunnes rohkaistuin ja menin terveyskeskukseen. Pääsin julkiselle puolelle leikkaukseen viime vuoden marraskuussa. Elämäni paras teko! Päivääkään en oo päätöstä katunu!

    • ainoinen

      Hei kaikki!

      Palaan kertomaan kuulumisiani nyt kun leikkauksesta on tänään tasan puoli vuotta :). Minun vointini leikkauksen jälkeen oli hyvä (kts. aiemmat viestini tässä ketjussa lokakuun tienoilla) ja jatkui sellaisena aina tähän päivään saakka. Eli mitään takapakkeja ei ainakaan vielä ole tullut ja melko epätodennäköistä se tässä vaiheessa olisi.

      Arvet ovat vielä näkyvät, sellaiset tumman vaaleanpunaiset. Rasvaan niitä arpirasvalla joka ilta. Lääkäri suositteli kontrollikäynnilläni arpilaastaria, mutta jotenkin koin sen niin vaikeaksi ja olen tyytynyt arpigeeliin sen sijaan. Täytyy katsoa jos jossain vaiheessa vielä kokeilisin noita laastareita.

      Mutta leikkausta harkitseville sanoisin, että jos teillä on fyysistä haittaa rinnoistanne niin menkää ihmeessä lääkärin vastaanotolle puhumaan asiasta. Ulkonäkö -syistä en ehkä lähtisi kunnalliselle puolelle vain siksi että saa rinnat "ilmaiseksi". Kauneuskirurgia on kuitenkin eri asia kuin tällainen ns. yleinen plastiikkakirurgia. Ei silti, omat rintani ovat todella nätit ja näin kolmekymppisenä on kiva kun on kaksikymppisen tissit :)! Eli ihan nätit tuli, mutta eihän tuolla samalla tavalla oteta kauneusteknisiä asioita huomioon, joten te jotka haluatte muuten vain pienemmät rinnat suosittelen jotain kauneusleikkauksiin suuntautunutta yksityisklinikkaa.

      Kuten täälläkin voi lukea, on paljon erilaisia kokemuksia toipumisesta, toisilla mennyt leikkaus jopa pieleen! Ottakaa huomioon että leikkaus on aina riski, lopputulosta ei voi ennustaa. Minulla kävi mieletön tuuri ja tänä päivänä olen niin mahdottoman onnellinen että olin rohkea ja etenin asiassa. Vaikea kuvitella että vasta reilu vuosi sitten paljastin parille työkaverille että olen miettinyt rintojen pienennystä, ja nyt leikkauksestakin on jo se puoli vuotta!

      Lisäksi varautukaa sen akuutin parantumisvaiheen (=sairausloma/2-3kk) lisäksi noin vuoden parantumisjaksoon. Kuten itsekin nyt huomaan, ei se parantuminen tapahtunut muutamassa kuukaudessa, vaan tosiaan nytkin hoidan edelleen arpia ja rintojen muoto on hieman muuttunut vielä. Rantalomalla kävin jo ja uudet rinnat oli aivan upea juttu! Nännit ovat hieman ylhäällä, joten tuppaavat kurkkaamaan bikinin laidalta :), mutta uskon kun tuo arpireunus rinnassa paranee, niin siitäkin ongelmasta pääsee eroon.

      Tiivistettynä: uskaltakaa mennä leikkaukseen jos on todellinen tarve, parantumisjakso on pitempi kuin sairausloma, rinnoista ei tule täydellisiä mutta pienemmät ja ihanat silti. Ja aamupalalla voin istua liivittömänä ilman että tissinaluset hikoaa, ihanaa :)!

      Jos odottaen- ja gap-nimimerkit ovat kuulolla, olisi lukea kiva miten kanssaparantujien parantumisprosessi jatkui.

      Kevättä rintoihin kaikille, kokoon katsomatta:)!

      • se on menoa nyt

        Hei vaan!

        Olipa mukava lukea kirjoituksesi, tuli ihan hyvälle mielelle. Minä taistelen vielä pienien ongelmien kanssa. Mitään ongelmia ei haavojen kanssa ole, ei oikeastaan ole kipujakaan. Outoja tuntemuksia, turvotusta ja hankalaa oloa on. Leikkauksesta kulunut kymmenen viikkoa.

        Kannustavaa on siis se, että vielä ei kannata uskoa/toivoa olevansa kunnossa. Aikaa se siis vie.


    • Miss M

      Tiistaina, 3.5 olis leikkaus edessä KOKSISSA.

      Prosessi alkoi viime keväänä (-10) kun juurikin tältä samaiselta palsalta hain rohkaisua :) Vuosihan tässä ensimmäisestä lekurikäynnistä tulee leikkaukseen, mutta kyllä on jaksanut, kun on mitä odottaa.

      Itselleni pamahti E(F) kupin tankit kakstoista kesäisenä.. Melkein kymmenen vuotta olen kärsinyt näistä rinnoistani. Ennen rintojen kasvua olin atleetti ja unelmana oli kilpaurheilu. No, tuo unelma jäi, ja arpeuduin henkisesti. En voi sanoa missään vaiheessa rintojen kasvun jälkeen olleeni ystäväni vartaloni kanssa. Myös fyysiset haitat ovat kestäneet lähes tuon kymmenen vuotta.

      Olen nyt 21, täytän kesällä 22. 80/E/F, 176cm ja 67kg, rinnat riippuvat raskausajan jälkeen. Muistaakseni (tästä on 9kk aikaa kun mitattu) tuo solisluu-nänni mitta oli molemmissa rinnoissani 30cm. Minulla ei ollut yhdenkään lääkärin kohdalla mitään ongelmaa/vastaväitteitä.

      MUTTA. Noin puoli vuotta synnytyksen jälkeen kysäisin randomina lekurilta, olisiko minulla leikkaukseen tulevaisuudessa mahdollisuutta. Ärsyttävä miehenpaskiainen käski laihduttaa, vaikka painoin tuon saman 67kg tuolloin (kuin myös ennen raskautta.). MIT VIT???! No, onneksi tuota ääliötä ei ole tullut tässä prosessissa vastaan, eikä tulekaan :)

      Olen yhden lapsen yh-äiti.. Mistä päästäänkin seuraavaan asiaan.

      En voi sanoa, että varsinainen leikkaus itsessään jännittää minua juuri lainkaan, mutta toipumisaika neljä vuotiaan kanssa sitäkin enemmän. Ensimmäiset pari päivää tytär on hoidossa, mutta sen jälkeen sukuni tuskin joustaa enempää (ovat leikkausta vastaan). Ei minun onneksi kanniskella tarvitse enää, mutta mietin, miten pian tohtii kävellä 200m puiston penkille istumaan, jotta tytär pääsee leikkimään? Entäpä 300m kauppaan?

    • 70hoo

      Heissan :) Kävely ei haittaa ollenkaan, päinvastoin auttaa aineenvaihduntaan ja turvotus katoaa nopeammin. Mä itse aluaikoina (leikkaukseta tulee kohta 6 vk) tuin käsilläni rintoja liikkuessa. Vaikka oli tukevat rintsikat, niin se liikkuminen tuntuu herkissä rinnoissa, ei ole kipua mut sellainen tunne et "rikkoo" ne uudet ihanat rinnat. Eli tukevat liivit ja mulla auttoi tukeminen, bussissa istuessakin pidin kättä rintojen keskellä, niin ei niin heiluttanut. Hikitreenaaminenhan on kiellettyä sen 4-6 viikkoa, mutta muuta liikkumista suositellaan kovasti!

      Kantamista täytyy välttää ja kaikki kumartumiset tuntui myös, mutta kun toisella kädellä tuki rintoja niin sekin onnistui. Mulla vielä tässä vaiheessakin tuntuu hiukan ikävältä nostella esim. koiraani kun painan sen rintojeni vasten, sama nukkuessa, vatsallaan en vielä voi olla ja kyljelläänkin varovaisesti.

      • 80H

        Hei Miss M, jos leikkaus menee normaalisti, niin varmaan onnistuu kävely puistoon ja kauppaan. Ostosten kantamiseen kannattaa miettiä vaihtoehtoja, esim. pyörien päällä oleva laukku. Minulla on leikkauksesta viisi viikkoa ja tuntemukset suunnilleen samat kuten 70hoo kertoili. Nyt kumartuminen jo onnistuu ja nukkuminen kyljellään jonkin aikaa. Kantaminen sujuu, kunhan ei tarvitse rintoja vasten pitää, kosketusarat eivät enää ole, mutta paino tuntuu epämukavalta. Jätä ymmärtämättömien lääkärien kommentit omaan arvoonsa, mullekin lähettävä lääkäri sanoi, että "painon pudottaminenhan on työlästä ja aikaa vievää, mutta sinä haluat siis nopeasti pienet rinnat". Onneksi laittoi kuitenkin lähetteen ja sen jälkeen kaikki sujui hyvin. Tuloksena neljä kuppikokoa pienemmät ja lähes puolitoista kiloa kevyemmät ihanat rinnat! Eivät tötterönä nännit kaulan alapuolella, vaan keski-ikäiseen kehooni sopivat. Sulle nuorena tehdään varmaan sun kehoon sopivat :)
        Muista kysyä apua vaikka kotihoidosta, jos sukulaisia ja tuttuja ei ole apuna, ja onko mahdollisuutta esim. lapsen päivähoitoon, jolloin saisit lepoaikaa. Lepo on tärkeää toipumisen kannalta, kyseessä on suuri leikkaus.
        Tsemppiä ja onnea!


    • Miss M

      Sairaalassa olin 7.15 eilen (3.5) niin kuin kehotettiin. Leikkausaliin pääsin vasta yhdentoista maissa. Leikkaus itsessään meni hyvin (alle kaksi tuntia), tikkari tuli. About 800g lähti per rinta. Leikkaava lääkäri Patrik Lassus (jos oikein muistan.)

      Osastolla vietetty vuorokausi olikin sitten yhtä hellvvvettiä. Ei mitään hyvää sanottavaa valtaosasta KOKSin hoitajia. Potilaita oli aivan liikaa, käytävillä ja itse "sain" majoittua vessaan/kylppäriin. Antoivat kilikellon ja käskivät soittaa sitä. Sanoin, ettei se varmasti kuulu, mutta hoitaja vähät välitti. Eikä kuulunutkaan. Joka kerta sain odottaa 30min että sain hoitajan huoneeseen, ja tästä taas 10min että sain lääkkeen.

      No. Koko helkutin osastolta ei löytynyt oikean kokoisia tukiliivejä, jouduin väkisin pitämään pieniä, jotka puristivat. Sattui niin maan perk... Lopulta liivit otettiin pois ja minut jätettiin sänkyyn makaamaan lähes tunniksi. Olin sanonut, että minulla on pissahätä.. Hoitajan kutsuminen ei auttanut. Sain melkein laskea alleni. Nöyryytyksen huippu.

      Lounaan kanssa myös kävi niin, että vaikka olin etukäteen mainunnut kasvisruokavalion, ja edellisenä päivänä (3.pvä) saanut kasvis päivällinen, lounaalla eteeni tuotiin lautanen lihaa. En minä sitä kyennyt syömään. Kun pyysin kasvisruokaa, selitettiin ummet lammet että varmaan on tapahtunut virhe.. Varmaan joo. Sain sitten jugurtin.

      Dreenit lähtivät nätisti ja kivuttomasti, että joku onni matkassa, edes.

      Olen todella iloinen, että leikkaukseen lähdin, leikkaava lääkäri todella mukava, mutta KOKS 5a hoitohenkilökunnasta en voi sanoa mitään positiivista noin yleisestiottaen..

      Nyt menen nukkumaan omaan sänkyyni, ihanaa! Toivottavasti toipuminen sujuu nätisti :)

      • 70hoo

        Harmi et tuollainen kokemus sairaalassa olosta tuli :( Mutta tärkeintä on nyt toipuminen ja se ensimmäinen haaste on ohitettu, nyt vaan rauhassa keskityt toipumiseen :)

        Mun sairaalakokemus 6 viikon takaa oli tosi positiivinen, mutta vaikka minäkin olin ilmoittanut (lomakkeella joka pyydettiin täyttämään) mitä haluan syödä ja mitä en ja mille olen allerginen, niin ei ne osannut sitten kuitenkaan oikein sitä ruokaa jakaa. Mut onneksi oli oikeastaan vain tuo negatiivinen seikka, edellisellä pitemmällä sairaalareissulla osatolla oli 3 tosi ilkeää hoitajaa jotka teki olosta helvetillistä. Olin niin huonossa kunnossa kuitenkin etten jaksanut tehdä valitusta, halusin vain pois...


    • Miss M

      Sairaalassa ollessa en nukkunut kahdenkymmenen minuutin pätkiä pidempään. Viime yö meni kolmen tunnin pätkissä, tähdätään vaikka neljään tuntiin ensi yönä :)

      Nämä sairaalasta saadut liivit tuntuvat yhä epämukavilta. Koko on L, joka on liian väljä hartioista, mutta painaa ikävästi turvonneiden dreenien päälle, eikä oikein tahdo pysyä "asennossa." Päällä on lisänä myöskin sairaalasta saadut imetysliivit, mutta ei apua. Varmaankin käyn tänään ostamassa kaarituettomat ns.paremmat urheiluliivit. En tiedä, pystynkö/uskallanko itse vaihtaa, eli päivystykseen?

      Dreenikohdat rintojen alla siis näyttävät toisilta tisseiltä. Rinnoissa ei juurikaan ole kipua, mutta dreenikohdissa kylläkin, kun nuo kompressioliivit painavat päälle kokoajan..

      Nenä on muuten myös verinen, että taitaa olla flunssa tulossa. Toivon nyt, että tulis ILMAN yskää.

      Muutoin olo on ok, vähän tokkurainen, mutta tuo johtunee vähäisistä unista varmaan.

      • 70hoo

        Mulla taitaa olla nyt menossa vasta ensimmäinen viikko kun voin nukkua putkeen esim. 4 tuntia... eli koko toipumisajan olen nukkunut pätkissä. Pikkasen väsynyt olen. Mutta selkäni takia mun ei ole hyvä nukkua selällään, ja se on ollut ainoa vaihtoehto 5 vk. Nyt olen nukkunut kyljelläni, mutta en voi vieläkään nukkua lempiasennossani.

        Mä tein niin et nukuin aina alkuyön omassa sängyssäni, hartiat ja jalat koholla. Kun heräsin ja alkoi vaikuttamaan siltä et se uni ei tuu, niin siirryin sohvalle jossa sain jaloille tukea sohvan selkänojasta. Siinä oli jalat ja ylävartalo 90 asteen kulmassa, rinnoissa tuntui hyvältä :) Ja liivit täytyy olla tarpeeksi löysällä! Kun menin äidille loppu saikuksi niin nukuin sohvalla koko ajan.

        Etkö saanut harsoa rintsikoiden alle? Mulle laitettiin siis iso harsoliina taitettuna rintojen päälle ja sit vasta ne sairaalarintsikat. Auttaa kovasti jurikin tuonne rinnan alle. Ja pidän ko. systeemiä siis edelleenkin kotona; aina kun tulen töistä/menoista niin vaihdan kotona päälle sairaalarintsikat ja harsoliinan pehmentämään. Kannattaa hankkia jos ei sitä vielä ole...

        Siinä vaihtamisessa ei välttämättä ole ongelmaa, mä tarttesin kyllä apua koska käytyin sitä harsoa. Jos sulla on normaalit käsien liikkeet niin onnistuu varmastikin. Mut parempi jos joku laittaisi ne kiinni selkäpuolelta. Pakkohan sun on ne pois ottaa suihkua varten;)

        Mulla ei ollut dreenejä rintojen leikkauksen takia (vasta sen hematooman takia), joten ne mun rinnan alaiset pussit olivat aika pienet, mutta kipeät. Edelleen ne vähän tuntuvat, mutta sulla laskevat sitten varmaan 4 viikossa lähelle normaalia, joillakin tosin ne joudutaan tyhjentämään sitten myöhemmin.

        Kun 1,5 vk leikkauksesta kävin ostamassa urheilurintsikat, käytin niissäkin harsoa, muuten se alasauma olisi ollut aivan liian kova/tiukka, ja oli myös ikävän tuntuinen harsonkin kanssa joten kovin montaa tuntia kerrallaan niitä ei voinut pitää. Mutta sitten kannattaa lepuutella rintoja ilman mitään, peiton alla levätä ja vaikka vähän rasvailla ja "hieroa" hyvin kevyesti, rauhoittaa ja hävittää turvotusta.


    • Miss M

      On harsoja, mutta ne tursuilee nyt saumoista ulos, kun näistä liiveistä ei tosiaan saa riittävää tukea.

      Itse juurikin mietin, etten varmaankaan saa selästä itse liivejä kiinni. En ole ikinä oppinut tuota taitoa edes normiliivien kanssa. Suihkussa käynen huomenna, kun ystävä tulee käymään, niin voi sitten auttaa.

      Noista 600mg buranoista joita sain, ei ole ollut juurikaan apua. Lääketoleranssini on korkea. Mietinkin nyt, että jos nyt käyn ostamassa nuo uudet liivit ja vaihdattamassa päivystyksessä, niin kysyn onko mahdollista yötä vasten ottaa yhden napin sijaan kaksi. Itse siis pystyn, yllättävää kyllä, nukkua selällään, se on juurikin se kipu joka herättää.

    • 70hoo

      Joo, tursuaahan ne, mut onneksi omat rinstikat oli sen verran sopivat etteivät ne sieltä karkuun päässeet... kannattaisiko sun soittaa sinne osastolle jos niillä olisi jo oikeamman kokoisia? Mulla kävi tuuri kun tuli aika kokeilla rinstikoita sairaalassa; heillä oli tasan kahdet, toiset oli L ja toiset XS. Tuo XS oli mulle sopiva tähän toipumiskäyttöön.

      En minäkään koskaan ole oppinut itse selän kautta rinstikoita aukaisemaankaan, saatikka laittamaan kiinni. Eli laitan hakaset kiinni rintojen alla ja kiepsautan selkäpuolelle, sen kun tekee varovaisesti niin saattaa onnistua. Kokeile huomenna muutaman kerran itse kun ystävä on kylässä.

      Mä sain Panacodista ja Arcoxista reseptit. Tuo Arcox ei mulle sovi alkuunkaan ja sanoin jo sairaalassa et sitä en syö. Ja koska panacod aiheuttaa ummetusta niin kysyin voinko syödä panadolia. Olisi pitänyt pyytää kyllä buranasta resepti 800mg, sillä panadol ei auttanut juuri mitään (1-3 krt/pv), panacodia oli pakko syödä välillä vaikka vatsa ei tykännyt, burana ois ollut varmaan paras vaihtoehto...

    • Miss M

      Tuskin ko.osastolle haluan soittaa, jäi noista hoitsuista suoraansanottuna niin paha maku suuhun. Luulenpa, että on vaan helpompi ostaa sopivat. Sain kahdet mukaani ( ne imetysliivit), M ja L. Nyt tosiaan päällä tuo L, koska M puristi dreenikohtaa kahta kauheammin. Molemmat olivat väljiä kiristettynäkin hartioista, joten en tiedä, tuleeko noille käyttöä edes sitten, kun dreenikohdat laskevat ja kipuilu lakkaa.

      Hyvä myös tietää, että on mahdollista onnistua liivien kanssa, vaikkei osaisikaan selältä kiinnittää tai avata :)

      Turvotusta mulla on muuten ainoastaan siellä missä dreenit olivat. Ja mokomat patit ovatkin :D Olin varannut mukaan ananas täysmehu pillimehuja, ja niillä tosiaan laski muualta turvotus jo ensimmäisenä iltana. Olen jatkanut ja varmasti jatkankin vielä jonkin aikaa tuon juomista. Vinkkinä siis muille joilla on leikkaus edessä: varatkaa mukaan ananastäysmehua!

      Nukkuminen siis sujuu yllättävän hyvin selällään, mutta tähän olen jokunen vuosi sitten saanut harjoitusta, kun leikattiin 3kiloinen nestekysta pois. Tyynyjä monta, selkä suorana, lantiota hieman vinoon, ja tyyny polvien väliin. Tämä toimii minulla ainakin.

      Kaveri tulee nyt puolen tunnin päästä. Hienoa, ettei tarvitsekaan lähteä yksin liivejä etsimään :)

      Varmaan myös ostan käsidesiä, kun se unohtui eilen ostaa.

    • Miss M

      Eilinen päivä oli oikeastaan aika ihana :) Kymmenen aikoihin lähdin kaverini kanssa liikenteeseen.. Ja olinkin sitten ulkona kuusi tuntia! Ihan hienosti jaksoin :) Tämä oli itselleni tosi iso yllätys. Olin liikenteessä "voinnin" mukaan ja varautunut siihen, että mitään ei jaksa. Kai hyvä peruskunto ennen leikkausta auttoi?

      Ostin eilen Lindexiltä kahdet swegmarkin liivit, joista toiset kävin vaihdattamassa päälle arvauskeskuksessa. Näin jälkeen päin ajatellen, ihan varmasti olisin selviytynyt tuosta itsekin, mutta sitä en kiellä, etteikö olisi ollut mukavaa saada varmistus "kaikki näyttää siistiltä."
      Liivit tälläiset http://www.lindex.com/se/Product/ImageZoom.aspx?id=460859 ja pakkoa sanoa, että tuntuvat taivaallisilta sairaalan epäsopivien jäljiltä! :) Kaikki pieni kipuilukin hävisi, kun nämä liivit eivät paina ikävästi, toisin kuin ne sairaalan. Koen myös, että nämä tukevat paremmin, ja myös sopivat hartioista. Varmaan käyn ostamassa valkoisia myös kahdet.

      Ostin myös muutaman helposti puettavan, avarakaula-aukkoisen paidan, mulla kun ei niitä ennestään ollut. Ennen siis yritin hampaat irveessä peittää kaiken, haha. Oli ihana tunne, kun totesi, että S ja M koot käyvät, ei tarvitse enää etsiä isoimpia kokoja kaikesta.

      Ostin luontaistuotekaupasta myös jotain rautemehua, että sain hemoglobiinin nousemaan, se laski sairaalassa 94. Ennen leikkausta oli 10?. Onko kellään kokemusta rautavalmisteista? Luontaistuotekaupassa sanottiin, että nestemäinen imeytyy nopeammin ja on hellempi vatsalle.

      Tytär palasi eilen kuuden aikoihin, ja hyvin on mennyt :) Olen yrittänyt selittää, että äiti oli leikkauksessa ja paranee nyt, että pitää ottaa rauhallisesti. Ihana, kun on tyttö kotona, ikävä ehti jo painaa päälle.

      Viime yön heräsin vain kerran (!), kun Kouvolan sanomat pamahtivat luukusta neljän aikaan. Nukuin myös osittain kyljelläni. En tiedä, saisinko vielä, vaikka lääkäri sanoi, että sitten saa, kun tuntuu mukavalta.

      Kaikenkaikkiaan vointini on erinomainen, paljon parempi, kun mitä etukäteen odotin. Kipuja ei tosiaan enää ole, kun on kunnon liivit. Toivon nyt, että haavatkin paranevat nätisti!

      Ja jäiks! Kohta se kauhulla odotettu suihku edessä! Ihan varmasti tulen pelkäämään, että tikit repeää ja tissit tippuu. Ja takuulla jää hoitoaineet välistä, mitä nopeampi, sen parempi.

      Tuli muuten mieleen, että voiko suihkusaippuaa käyttää? Pitääkö varoa sen joutumista tikeille?

      • 70hoo

        Hienoa et oli onnistunut shoppailureissu!

        Mäkin ostin swegmarkin liivit, mutta sellaiset joissa on hiukan sitä rintojen väliä korostettu, sillä yhtenäinen toppi ei tue rintoja heilutukselta niin hyvin. Mutta varmaan sulla tuntuu paremmalta kuin ne sairaalan epäsopivat!

        Mullakin hemo laski sairaalassa rutkasti (jonnekiin 80een) ja sain joitakin pusseja lisäverta (sen verran et pysyin sentäs pystyssä), kotiin pääsin kun se oli yli 100. Syon edelleenkin rautaa, apteekista sellaisia ruskea-oranssisia kapseleita, samoja sain sairaalassakin (vatsaystävällisiä). Vielä viikko pakkauksesta jäljellä, ihan kohta olen itse asiassa menossa terkkarille hemoa mittaamaan, jotta nään et auttoiko... tuon lisäksi olen syönyt paljon maksamakkaraa ja ruisleipää saikulla ollessani.

        Mäkin pelkäsin suihkua, mutta turhaan. Muutama seikka a) huomioi et nännisi on tosi kosketusherkät, siinä pestessä niihin väkisinkin vahingossa koskee b) valuta vettä ihan reippaasti rinnoille ja "hankaakin" kevyesti niistä kohdista mitkä ei ole niin arat eikä haavat lähellä c) shampoo ja suihkugeeli ei haittaa valuessaan, mutta rintoja ei kannata pestä varsinaisesti millään aineella, kevyesti vaan hierot et kuollut iho ja tussimerkit häviää d) rasvaa hyvin (varo teippejä!) rinnat.

        Mulla oli siis itsesulavat tikit, tuolla sisällä. Päällä päin oli vain teipit jotka saa siis kastua mutta tärkeää! Muista kuivata tosi hyvin taputtelemalla ne. Niin ei jää pöpöt muhimaan...

        ja jos mahdollista niin vietä hetki ilman rintsikoita suihkun jälkeen sängyllä selällään maaten.

        Ja yks vinkki! Kuvaa rinnat säännöllisesti! Mä käyn joka toinen päivä suohkussa ja silloin aina otan kuvat. Näkyy hyvin kuinka ne muuttuu, ja onpa muistona ne "silikonirinnat" edes kuvissa... :D


    • Miss M

      70hoo
      Kyllä toi toppimalli ainakin nyt tuntuu riittävän tukevalta. Sitä suositteli tuttu Lindexin myyjä. Varmaan tästä pikkuhiljaa ostan myös muita, mutta kyllä nyt tän toipilasajan varmaan pitäydyn swegmarkissa, kun merkin olen (ja sinä myös!) jo hyväksi todennut  Eipä näissä muissa Kouvolan kaupoissa oikeastaan ollut mitään lähellekään yhtä mieluisen tuntuista/napakkaa. Sokoksen skippasin, enkä liivikauppoihin mene, kun siellä hinnat pyörii jo mun budjetin ulkopuolella.

      Suihku tosiaan sujui ihan hyvin, mutten uskaltanut juurikaan hieroskella/putsata suihkuttelua ihmeemmin. Huomenna sitten vaikka tehokkaamman kaavan kautta, kun ei enää niin pelota. Otin laastarit pois dreeniputkien kohdilta, ja nuokin haavat näytti hyviltä. En viitsinyt laittaa uusia laastareita tilalle, vaan taittelin nätisti sideharson. Hengittää varmaan haavaihokin paremmin.

      Mulla nuo ruskeat nänniteipit rupeaa jo nyt irtoilemaan alhaalta päin! Jäiks! Ne oli just niitä, joiden saa antaa olla pidempään, ja mulla ei tota nimenomaista outoa ruskeeta teippiä edes ole. Mulla on vaan tuollaista paksumpaa valkoista mikä on kelassa. Myöhemmin siis apteekkin ruskeaa metsästämään :D
      Ja kyllä mä olenkin näitä säännöllisesti kuvaillut. On jotenkin helpompi katsoa kuvia, kun katsoa peilistä. Hassua!

    • 70hoo

      Joo, tukevat varmasti mutta mun "ongelma" oli se et silloin kun rinnat oli vielä liikeelle herkät ja parhaalta tuntui et omilla kämmenillään rintoja tuki esim. kumartuessaan, tai bussin hyppelehtivässä kyydissä, niin sama efekti on myös liiveissä jotka tukevat myös siitä rinnan keskeltä, edes hiukan siis. Mun urheiluliivit ovat lähes toppi, hienoinen keskiosa vain, ja niistä nyt tykkään ihan eniten!

      Tänään toiset vanhat suuremmat kaariliivit päällä, tuntuvat paremmilta kuin eiliset. Eilisten liivien kaariosa kainalon alla taitaa olla just siinä kohtaa mistä suoni meni, joten nyt ei paina :) Mut mä en haluu tän muotoisia rintoja (näyttää liian isoilta), niissä urheilurintsikoissa näyttää kaikista näteimmiltä, täytyy käydä tänään ostamassa jotkut liivit jotka muotoilee nämä sillä tavalla kun tykkään... ennen ei ollut muulla väliä kuin et ne mahtui johonkin, se jokin tuki ja sai hilattua tissit tarpeeksi ylös :D Nyt voi jo miettiä vähän muotoakin...

      Mulla oli kotona ruskeaa ja valkeaa micropeteippiä, molemmat ihan samaa. Ruskea on kivempi kun ei pomppaa silmille niin kovaa ;) Ja mulla oli ohjeissa et kerran viikkoon teipit vaihtoon, tai jos repsottaa niin vaihtaa vain se repsottavan uuteen.

    • Miss M

      70hoo,
      Rinnat eivät ole yhtään herkät kun kävelen, kumarrun, yms. Eli kyllä nämä aika hyvin pitää tissit paikoillaan. Enkä sen pahemmin ole tukenut kumartuessa (joskin olen tehnyt tämän hitaasti ja varonut muutenkin kaikkia äkkinäisiä ja nopeita liikkeitä).

      Kokeilen katsoa, josko noita kuvailemiasi swegmarkeja löytyisi myös täältä Kouvolan Lindexistä :)

      Itse sain melko huonot ohjeet, mitään ei mainittu, että nuo ruskeat pitäisi ottaa itse pois jos repsottaa, vaan antaa lähteä itsekseen. Perjaatteessa tossa paperissa lähinnä lukee, että teippien vaihto 3-4vrk välein (mutta sanottiin ettei niitä ruskeita), mutta ei mulla edes ollut muunlaisia teippejä. Laastarit vaan tissien alla missä dreeniputket oli.

      Mä en tiedä, miten paljon voin vielä tästä muodosta sanoa. Nää on lähinnä kovat pyramidit vielä, ja laskevat ja pehmenevät vähitellen. Lääkäri tosin sanoi, että nätit terhakat tissit tulee. Mitä voin sanoa on että koko on kiva, eivätkä näytä liian isolta :)

      Kerro muuten miten hemppa oli noussut jos oli, kiva tietää, kun tosiaan itsellä sama rumba meneillään. Yllättävää kyllä, toi yrttinen mehuliemi ei edes maistunut pahalta :D

    • 70hoo

      Kyllä mäkin liikuin kuin hidastetussa elokuvassa, mut välillä sitä liikettä tuli muualta (ratikka, bussi, autokyyti).

      Mä ostin ne omani Anttilasta, maksoivat 29,90. Lindexistä en löytänyt sellaisia mitä halusin -> kaikki oli liian isolla ympärysmitalla. Niissä liiveissä on melko korkealle nouseva (verkkoa) tuo topin yläosa, joten niitä ei voi avonaisten paitojen kanssa pitää, eikä mulla siis nyt ole ollut siihen tarvettakaan niin sopii hyvin tän hetkiseen käyttöön. Nyt vain huomaan et pienempi koko (ne on 75/D) olisi parempi sen tähden et voisin kiristää olakaimia lisää. Mun rinnat sen malliset et aina olen joutunut pitämään olkaimia iha tapissa et näyttäisi ja tuntuisi hyvältä. Useimmista olen ihan leikannutkin ylimääräiset pois...

      Mun ohjeissa siis niin et 4 viikkoa haavateipit, saa suihkutella mutta hyvin pitää kuivata, aina viikon välein vaihdetaan uusiin teippiin tai jos joku kohta repsottaa niin ne usemamin. Kun kävin kontrollissa 3,5 viikon kohdalla niin leikannut lääkäri sanoi et pidä vaan vielä 2 viikkoa. Ja viikko sitten otin teipit pois, ainaostaan siellä alhaalla se pystysyora arpi on vielä teipillä suojattu koska rintsikat juurikin sitä kohtaa ärsyttää. Kokeilen tänään josko alan olemaan ilman niitäkin.

      Näiden muoto muuttuu koko ajan... 2 vk leikkauksesta olin tosi tyytyväinen eivät olleet enää sellaiset kolmio-töröt mutta aivan kuin silikonit olisi laitettu! Mutta ne on nyt siitä jo kovasti laskeutuneet, silloin ei olisi mikään kynä pysynyt rinnan alla, nyt jos kokeilisin niin varsin pysyy. Mutta kauniit ja ihanat edelleen, vaikka eivät enää olekaan sellaiset "luonnonoikut" kuin kolmisen viikkoa leikkauksesta...

      Hemppa oli 127 :) ja kaikki muutkin arvot hyvin. Eli en enää uutta rautakuuria ota.

    • Miss M

      En tiennytkään, että Anttilastakin saa :) Suuntaan sitten tänään sinne samalla, kun käyn apteekissa ja kaveri auttaa ruokaostosten kantamisessa.

      Mulla on myös aina ollut sama ongelma olkainten kanssa, mutta ainakin tässä mallissa kiristysvaraakin vielä jäi :) Sairaalan liivit olivatkin sitten hartioista liian löysiä vaikka kireimmällä olkaimet olivat. Ympärysmitta 80.

      Tuntuu hassulta tämä rintojen kutina. Jotenkin olin varautunut kipuihin, mutta ne hävisivät istuvien liivien myötä ihan kokonaan. Arin kohta mussa taitaa olla vatsa, kun vatsalihakset olivat ihan rapakunnossa ennen leikkausta :D
      Nyt on on vatsan turvotuskin (ruoansulatus oli jumissa, varmaan johtui nukutuksesta?) hävinnyt. Ihanan kevyt olo nyt.

      Mulle ei annettu tuollaisia ohjeita ollenkaan, eikä ohjeistettu senkään suhteen mitä kotiin piti apteekista ostaa. Apteekissa kyllä kysyin senkin edestä :)

      Ja hieno homma, että hemppa noussut! Toivottavasti mulla myös, ja jos tuo litku ei auta, niin haen sitten apteekista noita rautakapseleita :)

      • Miss M

        Niin, eikä toki noiden hymiöiden määrästä huomaa, että olen onneni kukkuloilla :D


    • 70hoo

      Toi toipumisenalkaminen on sellaista ylös alas -aikaa, ja mullakin siis enmmän liihottelin siellä ylhäällä (ja edelleen). Ensin oli iso maha ja pienet ryppyset mustat tisut. Ja kamala tiedon tarve, tuhat kysymystä ja epävarmuus kuinka toipuminen edistyy? Sitten hävisi vatsa ja tilalle tuli silikonipallot olo oli ihan mieletön (kerrankin tällaiset mun varatlossa!), hetken päästä niihin uskalsi jo koskea ja ihastella. Nyt toivoo jospa ne pikkuisen vielä pienenesivät... ja eivät enää laskeutuisi ;)

      Anttilassa oli usemapikin malli tuolla merkillä :)

      Ja ohjeena oli se et nelisen kuukautta pitää rintsikoita käyttää yötä päivää (saa lepuutella kyllä), ja muutenkin tukevat rinstikat oltava käytössä vuoden päivät (toki en usko et jos välillä on hepposissa et siitä ois haittaa, kunhan ei sit juurikinole ilman treenailemassa, tms. Vuoden päivät ne rinnat hakee sitä uutta muotoaan ja kokoaan..

      • urheilurintsikat

        Minulle sanottiin, että rintsikoita pitää pitää yötä päivää kuukausi leikkauksen jälkeen. Sitten aina tukevia rintsikoita kun esimerkiksi urheilee. Nyt leikkauksestani on kulunut 3 kk ja käytän päivisin urheilirintsikoita mutta kotona riisun ne ja olen ilman. Ihanan kevyt olo kun mikään ei kiristä ja paina.Ei kai tässä mitään voi tapahtua kun en kotona hyppele jne


    • Miss M

      Anttilassa nyt käyty. Oli yhtä tuskaa.. -40% oli toki kiva ylläri, mutta ei se, että kauppa oli ihan tupaten täynnä ja kokoajan pelkäsin, että nyt joku vahingossa tönäsee. Tytär kyllä sitten yllätti mut positiivesti, oli tosi rauhallinen ja kädestäkin pitäen osasi olla varovainen eikä riuhtonut yhtään :)

      Triumphin Tri-actionit, Swegmarkit (ei kyllä ollut montaa mallia) ja Vianiat (halvemmat.) Kokoja oli aika huonosti, joten näissä on kaikissa ympärys 75, kahdessa kuppikoko C, yksissä D. Tuskin näistä kaikki juuri nyt sopii, mutta kun halvalla sain, ja mulla on hakasiin tuollainen lisäpala, niin 75 ei haittaa, vaikka oliskin tiukka. Tarjous voimassa vielä huomisen, jos kiinnostaa.

    • 70hoo

      Mä ostin silloin Anttilasta myös triumphin urjeiluliivit (mallia en muista, olivat tarjouksessa), mutta painava rinnat jotenkin hassuiksi ja pikkuiseksi... täytyy varmaan joku päivä kokeilla miltä ne nyt myöhemmin tuntuu.

      Mä kävin kiireessä kokeilemassa Sokoksella töiden jälkeen rintsikoita, haluaisin kaarettomat, valkoiset, ilman pitsiä ja halvat. Kun ei tiedä mikä se koko tulee olemaan... Yhdet liivit oli jopa koossa 75/E liian pienet! Toisessa 75/C oli sopivat mut niissä oli liian pitkät olkaimet ja en ala nyt mihinkään ompeluhommiin. Sellaiset mitkä olisin halunnut (Triumphin muotoon prässätyt, kolmiomalliset, kaarettomat), niin koko loppui 75/ceehen... ne ois ollu kivat :(

      Käyn huomenna henkkamaukassa ja lindexissä... mä haluan sellaiset sirot, kaaritiettomat hieman muotoon prässätyt ja tosi, tosi yksinkertaiset. Lindexistä ostinjo yhdet tuon tyyppiset, mut ne on niin hentoset ettei niitä ehkä ihan vielä uskalla laittaa. saas nähdä, huomenna olisi meno ulos, riippuu fiiliksistä ;)

    • Miss M

      Ostin tälläiset Triumphilta http://sportbras.timarco.fi/productd55fd727-5b8d-4356-8e19-7329474979ba.aspx nyt on päällä, ja voin LÄMPIMÄSTI suositella! Oikeassa olit, tän mallisissa on parempi tuki :) Nämä myöskin korostaa rinnan muotoa, vaikka ovatkin tosi tukevat. Olkaimet ovat tarrakiinnityksellä. Olin ensin tosi skeptinen, että ei ne pidä, mutta hyvin ovat nämä pari tuntia pitäneet. Ainoa miinus, että heti piti kireimmälle säätää. Ne eilen ostamani swegmarkin toppimallit varmaan pysyvät yökäytössä mukavuuden puolesta, tosin.

      Mulla on näissä Triumpheissa 75D ja on passeli koko, en edes tarvitse tota lisäpalaa. Hinnaksi näille jäi 20e, ovh 34,90. Ei todellakaan paha! :) Ja näissä kokoja oli isompiakin, mutta en löytänyt 80cm ää, se oli loppu.

      Myös ne halvimmat tuntuivat ihan hyviltä ja materiaali oli pehmeää, mutta ehkä sentin verran liian pieni kuppi dreeniturvotuksen takia, eli käyttöön vasta kun nuo toiset tissit häviää :D

      Hennesissä oli huononlaisesti ainakin täällä Kouvolassa. Oli tasan yhdet, ja materiaali tuntui epämukavalta.

      • Miss M

        Valopäänä unohdin sen oleellisimman asiani.. Ota jotkut vanhat sopivat mukaan laukussa, ja käy sovituskopissa vertaamassa. Antaa hyvän lähtökohdan sopivien löytämiseen. Eihän tuokaan ole vesipitävä, kuten jo totesin noissa halvimissa (vaikka sentistä onkin vaan kiinni), mutta vertailemalla Triumpin ja Swegmarkin liivit olivat juuri sopivat :)


    • 70hoo

      Mulla on just noi samat! Mutta ne ei tosiaan tuo mun rintoja edullisesti esille... ;) Mut silloin kun viimeksi kokeilin niin mulla oli rinnat vielä turvoksissa, kokeilen huomenna uudelleen.

      Uskon henkkamaukan laadun olevan huono, mut nyt mä tartteen sellaisia "väliaika"-liivejä kun lopullinen koko on hakusessa. Jos saisin edes yhdet kivat jotka antaisi rinnoille oikean muodon. Ja jotka voisin laittaa huomenna päälle kun menen baareilemaan...

      Mulla on se ongelma et mun rintsikoista (ne joissa koko on nyt ok) suurin osa on sellaista mallia mikä korostaa rinnan kokoa, mä haluaisin sellaisen pikkuisen litistävän mallin... mutta huomenna koeilen koko arsenaalin läpi ja katson sellaisia käyttöön jotka ei tee rinnoista valtavia, joissa ei ole yhtään ylimääräistä tilaa ja kaarituki on tarpeeksi selän puolella eikä paina tuohon rinnan syrjään.

    • Miss M

      Hassua, kun mulla ne nimenomaan tuo tän nykyisen kolmiopyramidi muodonkin esille :D Tissit ei ole tosin turvoksissa.

      Hmm. Jos haluat hieman litistävää, niin kokeile sitä Swegmarkin toppimallia. Se tukee, mutta ei kyllä korosta kokoa mun mielestä. Ja ne on mukavammat kun nämä Triumphit. Anttilassa oli myös Swegmarkilla kaarituellisia malleja. Itse en tosin vielä voi sellaisia käyttää, vielä ehdoton tukiliivivaihe päällä :)

    • 70hoo

      Joo toki toi hyvin kyllä esille sen kolmiomallin (mitä enää mulla ei ole vajaan 7 viikon jälkeen), mutta se yläreuna kupista jotenkin litisti liikaa kun itse rinnoille taas oli tilaa... mä haluaisin et mun rinnat näyttää siltä kuin ei olisi rintsikoita ollenkaan, ei siis heiluvat ja pomppivat pystyt kiusaamassa miehiä, vaan et ne näyttäisi suurin piirtein tältä: http://nelly.com/fi/vaatteita-naisille/alusvaatteet/rintaliivit-topit/james-rocco-717/monroe-w-soft-bra-717015-1/ netistä en uskalla tilata kun on pakko sovittaa, joten jos jostain tuollaiset löydän niin onnellinen olen!

      Nyt joko rintsikat (puolikupilliset) näyttää kuin olisi pushupit, tai sitten ne on sellaiset eteenpäin hyökkäävät isot. Mä kun toivon maltillisuutta tuohon etumukseen, ja nyt siis täytyykin löytää sellainen malli jolla se onnistuu.

      Ja kun tartteis nimenomaan sellaisia joiden kanssa voi pitää avarampaa kaula-aukkoa (kun se nyt tuntuu jo ajatuksena kivalta, ennen ei) mun tuo toppityylinen on muuten oikein hyvä. Mut kohta lähen tutustumaan valikoimaan...

    • Miss M

      Hmm. Käsittääkseni sinä jo pystyt kaupassa jo sovittamaan? Jos et, niin noissa Lindexin Swegmarkeissa (se toppimalli) oli kyllä käsittääkseni vaihto/palautus oikeus kunhan laput ovat kiinni, vaikka Anttilassa ei. Kait se riippuu mikä kauppa luokittelee ne urheiluvaatteeksi ja mikä alusvaatteeksi? Ei mitään hajua.

      Itse pyysin Amerikkalaista isoisääni ostamaan mulle jenkeistä vetoketjullisia liivejä muutamat eri koossa ja lähettämään. Noita myös suositteli eräs puolituttu rintojen pienennyksen läpikäynyt. Varmasti kyllä helpottaa hirmuisesti liivien vaihtoa :)

    • Miss M

      Piti muuten sanoa, että kun ruumiinlämpö normisti suusta mitattuna 35,4, niin nyt se on 37. En tiedä, pitäisikö huolestua? :S

    • 70hoo

      Joo, pystyn sovittelemaan ihan missä tahansa :) Mukaan matkalta tarttui kahdet; henkkamaukasta puuvillaiset kolmio-lappurintsikat, ja Stockalta iiiiiihanat Calvin Kleinin kolmiolaput... noista jälkimmäisistä olenkin unelmoinut aina. Pikkasen pienet, mutta rinnat pysyy hyvin paikallaan eikä pursuile ulos, koko on L. Melkein ostin Armanin liivit, mutta en raaskinut kun ei olleet niin hyvät kuin nuo toiset. Tänään sai Stockalta liiveistä -20%, ja niin ois saanut Lindexistäkin mutta siellä ei ollut muuta kivat kuin ne mitkä olin jo aiemmin ostanut.

      Mä korostan vielä etten ala noita lappurinstikoita pitämään kuin specialtapauksessa, muuten kuljen näissä urheilurintsikoissa. Lindexissä kokeilin toista Swegmarkin mallia (kun tartteis pienemmällä ympäryksellä kuin nää nykyiset), mut liivi -osuus oli liian pieni.

      Mulla ei siis näytä olevan enää mitään vaikeuksia näiden rintojen kanssa, teipitkin irroitin eilen tuolta alapuolelta. Ne ihan alimmat haavat/tulevat arvet on ihan tunnittomat ja ympäristö myös. Hyvä, sillä se varmasti helpottaa kun ei tunne kuinka liivit siihen painaa.

      Onko sulla muuten kipeä olo? Kuumottaako haavojen ympäriltä mistään? Sulla on vasta vähän aikaa leikkauksesta, ja jollen ihan väärässä ole niin nukutuksen jälkeen on usein lämpöilyä useamman päivän. Mun hoito-ohjeissa kylläkin sanottiin et osastolle pitää olla yhteyksissä mm. silloin kun on lämpöä/kuumetta.

    • Miss M

      Siis tuon lämmön lisäksi mulla ei oikeastaan ole muita "oireita". Aamulla oli sellasia omituisia kylmiä aaltoja, ja rinnat kyllä tuntuivat lämpimiltä, mutta ei minkäänmoista jomotusta. Toisaalta vatsakin tuntui lämpimältä, niin en viitsi vielä panikoida, varsinkin, kun totesin, että kämmeneni ovat normaalia vartaloa viileämmät. Haavat eivät myöskään aamuputsauksen aikana punottaneet. Kokeilin varovaisesti myös desiin dipatulla apteekin vanulapulla stimuloivaa "hierontaa" rintoihin, en toki haavakohtiin. En tiedä onko tosta oikeasti mitään hyötyä, mutta mun omituisella logiikalla.. Heh.

      Mulla alkoi kutina jo sairaalassa ja kutisee nytkin, eli nopeasti näyttäisivät ja vaikuttaisivat paranevan. Turvotus on yhä aika olematonta, varmasti johtuu tuosta ananasmehusta :)

      Totesin myös, että oikean rinnan nänni on aavistuksen ylempänä, ja vasempi sojottaa vähän alaspäin. Toisaalta, vasemmassa on teipitkin erilailla. Nänneissä ei ole tuntoa, mutta eipä niissä ennenkään ilman nipistämistä ollut.

      Vasemman rinnan kurttupussi (se toinen rinta) on laskenut jo aika hyvin, oikea ei vielä. Jotenkin kauhistuttaa, että mulle jäisi kaksoisrinnat.. Hassua.

      Kävelin juuri ensimmäistä kertaa lähikauppaan yksin, ostamaan Ainoa. Hyvin meni, ja voi että miten ihana ilma!

      Jos tuo rintojen lämpimyys voimistuu, jomotusta tulee tai lämpö kipuaa ylemmäs, soitan osastolle.

    • Miss M

      Juttelin lääkäriystäväni kanssa ja näytin kuvia. Mulle mitä todennäköisemmin tulee jäämään helvetinmoinen kaksoistissi oikean rinnan alle, eli koiran korva.
      Ajatus korjausleikkauksesta ahdistaa.. Ja ajatus siitä, että sitäkin pitäisi vähintään odottaa vuosi ahdistaa yhtä lailla.
      Meni tästä toipumisprosessista kaikki into nyt..

      • urheilurintsikat

        Mistä tuollainen koiran korva tulee? Mikäs se sis on? Voi kauhistus sentään. Jos joudut uusintaleikkaukseen, miksi pitää odottaa vuosi?
        Oletko varma ettei se koiran korva häviä ajan myötä...


      • Miss M
        urheilurintsikat kirjoitti:

        Mistä tuollainen koiran korva tulee? Mikäs se sis on? Voi kauhistus sentään. Jos joudut uusintaleikkaukseen, miksi pitää odottaa vuosi?
        Oletko varma ettei se koiran korva häviä ajan myötä...

        Vuosi, koska leikkaava lääkäri sanoi, että jos tarve korjaukseen tulee, sitä katsotaan vuoden kuluttua jälkitarkastuksessa. Mulla on tosin toinen tarkastus reilun kolmen viikon päästä, ja varmasti nostan haloon. Maanantaina alkaa soittelurumba. Plääh.

        http://i51.tinypic.com/2rojbqs.jpg (katso omalla vastuulla)

        Eli tuo pussi oli jo heti leikkauksen jälkeen. Nyt mietinkin/uskon, että tuon olisi voinut ehkäistä, jopa korjata leikkauksen aikana. Joku viisaampii saa toki valistaa, jos sellaisia täältä löytyy, eikä tuo olekaan leikkaavan lääkärin kämmi.

        Maanantaina alkaa tosiaan soittelurumba siltä osin, etten kyllä varmasti halua jättää rintaa tuon näköiseksi :/ Saa nähdä, mitä selviää/saa aikaiseksi..


    • 70hoo

      Ei tuo ole paha ollenkaan! Mulla oli molemmat ihan samanlaiset ja tuo häviää kun turvotus häviää, siis valtaosalla ihan itsestään, ajan kanssa. Mulla on enää sormin tunnustelemalla nuo olemassa, ei näy kuitenkaan :) Joten älä huoli, sen tähden se lopullinen tarkastus on vasta vuoden päästä kun tää toipuminen kestää niin kauan ;) Eli vuodessa kaiken pitäisi asettua, ja jos ei asetu niin tuo vaan punkteerataan tyhjäksi, ei leikata sen kummemmin. Eli ei ole lekurin kämmi, aivan varmasti kaikilla leikatuilla se on alussa isompi tai pienempi. Mulla johonkin neljään viikkoon saakka rasitus sai tuon vain "kasvamaan", eli heti turposivat isommiksi kun olin liikkunut esim. shoppailemassa useamman tunnin, se on vain kohta joka kerää sitä turvotusta, ja häviää sitten pikkuhiljaa.

      Ystävän äidille tehtiin pienennys joitain vuosia sitten ja jäi kunnon pussit rintoje alle, mun mielestä ne tyhjennettiin hyvin nopeeta vuositarkastuksen jälkeen, eli ei ole kummoinen toimenpide.

      Mulla alkaa nyt vasta olla nännit samalla tasolla ja alkavat katsoakin samaan suuntaan, eli se rintojen turvotus saa ne sojottamaan vähän sinne sun tänne, siitäkään ei kannata huolestua.

      Joten keskity rauhalliseen toipumiseen äläkä tuollasia pikkujuttuja murehdi :)

      Eilen olin sitten baareilemassa... pikkiriikkiset rintsikat päällä, ja ne tuki loistavasti! Olipa ihana olo kun itse tiesi et oli kauniit rinnat kauniissa pakkauksessa, tosi siellä paidan alla visusti, mun on ilmeisesti hankalaa olla vieläkin peittelemättä niitä... no mut sitä mukaan kun kesä etenee ja ilma lämpenee, on pakko alkaa käyttämään kevyempiä vaatteita.

    • Myös KOKS:n alueelta

      Miss M tuosta saamastasi kohtelusta ja hoidon laadusta kannattaa antaa palautetta Carean sivujen kautta. Palautteen voi antaa myös nimettömänä. Olen kuullut muiltakin samanlaisia kokemuksia. Kaikki palautteet käsitellään johtoryhmässä. Älä siis päästä sinua huonosti kohdelleita noin vähällä.

      • Miss M

        Kiitos vinkistä, en tiennytkään, että netin kautta voi jättää palautetta. Ikävää, että tämä tuntuu olevan yleisempää. En kyllä itse ollut ainoa, joka huonoa kohtelua siellä ollessani sai.


    • 70hoo

      Kuinka hurisee Miss M? Onko lämpöily mennyt jo ohi?

    • Miss M

      Hyvin sujuilee elo uusien rintojen kanssa :) Lämpöily meni ohi omineen.

      Keskiviikkona minä hölmö kannoin pari painavampaa kassia kaupasta kotiin. Hartiat valittaa vieläkin, ja selässä on kipeitä "kyhmy" kohtia. On se vaan niin harhaanjohtavaa miten hyvä on olo, ja sitten tekee tuollaisia normi arkijuttuja ja voi kanttuvei : D
      Sama imuroimisen kanssa. Torstaina oikein innostuin. Noh, tunti meni sängyn pohjalla oksennusta välttäen.

      Tänään olen nyt sitten kunnolla siivoillut, ja ihan ok on olo.

      Liiveissä kaikki olkaimet liian löysiä, ei auta kun kaivaa sakset ja neula esiin.

      Eilen ostin elämäni ensimmäisen halter mekon (ainakin muistaakseni) ja voiiiiii miten ihanalta se näytti päällä! En toki sitä vielä voi käyttää, kun tämä sporttiliivivaihe vielä päällä.. Mutta pian..

      Mitäs sinne kuuluu 70hoo? :)

    • 70hoo

      Tuo onkin taiteilua alussa ,kun tuntuu ihan hyvältä ja sitten ei tarttee ees kovin kovaa riuhtoa kun se kyllä kostautuu... muistan kyllä kun esim. lakanoiden nostaminen kuivaamaan onnistui ihan hienosti, mutta tulipa sitten jälkikäteen kivut. Ajattelen niin et kaikki liikkeet jotka kohdistuvat rintalihaksiin tuossa vaiheessa kostautuvat kyllä.

      Mulla sama juttu rintsikoiden kanssa, nyt täytyy itse lyhentää noiden sporttiliivien olkaimia, ei auta muu.

      Mä tuolla toisessa ketjussa kerroinkin et mulla nyt kova suru, mun rakas koira lähtee huomenna ikiuneen ja olen ollut viikon jo saikulla kun tämä meinaa murtaa mut totaalisesti... ihan kauheaa, mutta eiköhän tästä selvitä.

      Mulla on julinut tosi paljon vasempaan rintaan (kiinnikkeitä?), mutta nyt kun tiistai-illasta olen ollut kotona rauhassa ja on ollut mieli mustana niin eipä ole juilinut. Mieluummin valitsisin sen juilimisen... Eli ei kovin hyvin mene muuten, mutta rinnoilla ihan kivasti :)

    • Miss M

      No, onneksi tää mun toipuminen on jo sillä tolalla, että jotain edes pystyn tekemään :) Ei mulla oikeastaan ole ollut takapakkeja, paitsi nuo itseaiheutetut siivoamisesta johtuvat.

      Tiistaina olis ollut nuo haavateipit 2vkoa ja leikkauksesta samanmoinen. Mihin tää aika oikein menee? :D Käyn varmaan huomenna poistattamassa nuo haavateipit jo. Toivotaan, että jälki teippien alla on siistihköä :)

      Ja voi kurjuus.. Kyllähän tuollainen pistää mielen maihin. Nyt vaan mietit sitä ihanaa aikaa, kun sait pitää elänystävän luonasi.. Ne kauniit muistot, niitä on varmasti paljon!

      Ja kiinnikkeistä en vielä välttämättä olisi huolissaan. Käsittääkseni ne voi operoida (laser?) pois jos ovat isoja?

      Itselle rupeaa muuten tunto palautumaan nännien ympärille. Voi kiesus kun ne on kosketusarat. Ihananhassua silti, kun ennen pienennystä rinnoissa ei ollut tuntoa nimeksikään.

    • 70hoo

      Kauniita muistoja ei vielä voi ajatella, kun yrittää vain selvitä tästä suuresta teeskentelystä; kun pitää näyttää toiselle ettei mitään hätää ole, ja oikeasti tekisi mieli vain kirkua kurkku suorana...

      Noista haavateipeistä... käsittääkseni niitä kannattaa pitää mahsollisimman pitkään (mulla 5 vk) sillä niiden tarkoitus on estää sen arven muosotusmista. Mullahan laitettiin teipit sairaalassa kun lähdin kotiin, siitä 10 päivän päästä oli aika haavahoitajalle ja hän vaihtoi ne napsi esille tulleet tikit.

      Sen jälkeen teipit piti vaihtaa kerran viikossa,käytännössä se menis itten niin et kerran vaihdoin viikon päästä ja sitten uudet teipit oli muutaman päivän kun taas 3 vk kontrollissa vaihdettiin, aj silloin sain ohjeen pitää vielä 2 vk, vaikka haavat oli siistit ja näi ettei mulle tule rumaa arpea.

      En mäkään ole huolissani noista kiinnikkeistä, kaiki tuollainenhan sitten käydään läpi vuositarkastuksessa. Ja nyt ei tosiaan ole ollu mitään tuntoa, olisikohan apu näsutä rauhottavista siihenkin? :D Mut hyvä näin.

      Ethän säkään ole enää huolissasi niistä "pusseista" rintojen alla?

    • Miss M

      Jaksamisia ja voimia sulle!

      Mulla on siis vieläkin samat haavateipit, kun sairaalasta lähtiessä. Käskettiin pitämään niin kauan, kun pysyy. Nyt ne repsottaa, mutta kun toisista kohdin on niin tiukassa kiinni, että pelkään repiväni ihon hajalle. Papereissa lukee, että haavahoitajan luona noiden poisto, eli huomenna sitten. Mulla on tota valkoista haavateippiä kotivaihtoja varten kyllä :) Itsellä myös taipumusta rumiin arpiin, joten varmasti pidän niin kauan, kun suositellaan.

      Hyvä, ettei ainakaan ole mitään kipuiluja, ja oikeassa olet, siinä vuositarkastuksessa kaikki sitten käydään läpi.

      Tuo oikean rinnan pussi ei ole juurikaan pienentynyt, eli kyllä vähän huolettaa.

    • 70hoo

      Se pussi on kahden viikon päästä jo varamasti pienempi! ja jos ei ole niin tosiaan on pieni toimenpide jolla sen tyhjentää.

      Jännitin itse kovin sitä teippien poistoa haavahoitajalla (olin pitkällään varmuuden vuoksi), mutta ei se tuntunut miltään! Muutamat rupi lähti mukana, siinä kaikki! sain peilin jolla sain itse katsella miltä näyttää ja sitten laitetiin uudet teipit. Juurikin haavahoitaja muakin rauhoitteli "pusseista"; häviävät normaalisti ajan ja turvotuksen mukana (tuossa vaiheessa rinnoissa oli enää vähän turvotusta), ja jos ei niin sitten vuoden päästä tilanne arvioidaan uudelleen :)

      Leikannut kirurgi sitten omassa tarkastuksessaan sanoi et ne pussit on se "hinta" mikä täytyy maksaa kun tehdään leikkaus tikkarimallilla, ja ei kannata edelleenkään huolestua.

    • Miss M

      Pussi pieneni teippien vaihdossa.. Tai ainakin luulen niin? Nyt teipit erilailla.. Suoraan pussin päällä. Hämmentävää :D

      Ei se teippienvaihto kyllä paha ollut :) Pelkäsin suotta!

    • eeseitkytviis

      Mä selveilen tääl yksinäni toista viikkoo, ku mulla jälkitarkastus vasta 3kk päästä, eli ennen sitä, jos ei mitään satu, nii en edes tiiä onko kaikki hyvin vai ei... Molemmissa rinnoissa alla kovettumia, pelkään niin että joku tulehdus jyllää, mutku ei oo kummemmin kipuja.

      Teipit laitettiin leikkauksen jälkeen ja poistettiin tikkien kans, eikä enää uusia laiteta. Eli myös nuo teippien vaihdot jää multa "kokematta". Kovin erilaisia hoito-ohjeita tulee eri sairaaloilta näimmä.

      Odottelen nyt täs kaikes rauhas, josko nää joskus lähtis parantuun ja olo alkais muuttua kummallisesta normaaliksi. Piti ajaa autolla 20km tikkien poistoon ja kotiin tullessa sit vietin pari tuntia petin pohjalla ku oli käyny nii voimille toi ajelu... en olis menny autol, mutku ei ollu kuskia, eikä täällä ole minkäänlaisia julkisia vempeleitä :)

      Ei mulla sen kummempaa kommentoitavaa tässä ollu, halusin vaan kirjotella :)

      • 80H

        Kiva, kun kirjoittelit. Kudostahan poistetaan rintojen alta, että tuntuvat kovilta senkin vuoksi. Tulehdus voi nostaa lämpöä ja aiheuttaa punoitusta ja kipua. Mutta kannattaa käydä näyttämässä jollekin, jos asia vaivaa.
        Samaa mieltä olen siitä, että hoito-ohjeet vaihtelevat paljon. Mulla oli sulavat tikit ja itse sai poistaa teipit kahden viikon päästä leikkauksesta. Huomenna tulee kaksi kk leikkauksesta, haavat ovat kiinni, pintä kovaa kohtaa tuntuu vielä kummassakin rinnassa, mutta kipuja ei enää ole. Mitä nyt haavat jotenkin kinnaa välillä... Tosi tyytyväinen olen tulokseen.
        Muista levätä, kyllä se olo siitä normaaliksi muuttuu.


    • isoisän huopahattu

      Kiva, että ihmiset kirjoittavat tästä aiheesta! Olen saanut tietoa ja tukea, teidän avullanne.

      Olen menossa pienennysleikkaukseen julkiselle puolelle syksyllä 2011.

      Nyt mietityttää muutamat asiat. Kävin jo plastiikkakirurgilla arviossa ja leikkauspäätös tehty, mutta hän ei sitten muuta kertonutkaan.... :O

      Enkä minä kyllä osannut kysyäkään, vasta nyt tullut mieleen kysymyksien virta.

      Ensimäinen liittyy hampaisiin, ei meloneihin. Mulla on kesken hammashuolto, joten mietin, että täytyisikö kiirehtiä tuota hammaspuolen korjausta. Kaksi isoa operaatiota hammaspuolella edessä. Voiko huonoista hampaista olla haittaa tuon leikkauksen aikana?

      Pääseekö kaikki automaattiswesti haavanhoitajalle, vai vain jos tulee ongelmia paranemisessa?

      Voiko ja pitääkö tuota ylipainoa pudottaa, kun indeksi on alle 30, mutta kuitenkin ylipainon puolella?

      Saako sairaalasta aina ekat tukiliivit, vai ostanko niitä valmiiksi kotiin ennen leikkausta?

      tarvitseeko ottaa labroja ja ekg ennalta, täällä vaan sanottiin että on käytävä mammografiassa ennen leikkausta ja joko yksityisellä tai omassa tk:ssa?

      -voisiko joku vastata, kiitos jo ennakkoon-

      • 4 kk sit leikattu

        Hei vaan!
        Samoja asioita minäkin pohdin ennen pienennykseen menoa. Minut leikattiin neljä kuukautta sitten julkisella puolella. Yritän nyt vastata kysymyksiisi.

        Hampaat kannattaa hoitaa kuntoon ennen leikkausta. Varsinkin jos kyse on jostakin tulehduksesta.

        Haavahoitajalle pääsy riippuu siitä missä sinut leikataan. Minulle tuli leikkauksen jälkeen kysyttävää. Soitin kirurgian polille ja minut ohjattiin haavahoitajalle.

        Jos indeksisi on alle 30, ei pitäisi olla mitään hätää. Tottakai voit pudottaa painoasi mutta jos ei onnistu, ei haitanne.

        Minun piti hankkia itse tukevat urheiluliivit. Minut kutsuttiin sairaalaan noin viikko ennen leikkausta. Silloin otettiin ekg, verikokeita ja kerrottiin kaikesta mitä tulee tapahtumaan. Mammografiassa olin ollut noin 6 kuukautta sitten, tilasivat kuvat sairaalaan.

        Minkä ikäinen olet? Tiedätkö yhtään paljonko sinulta on tarkoitus ottaa pois?


      • Miss M

        Suosittelisin kyllä pudottamaan painon ENNEN leikkausta, jos sellainen on edessä tai tarkoitus. Leikkauksessa saat kuitenkin samalla kohotuksen, ja iso painonpudotus tod.näk vaikuttaa rintoihin. Iho ei välttämättä pysy perässä.

        Itse sain sairaalasta liivit, mutta eivät olleet sopivat, sairaalassa ei ollut omaa kokoa lainkaan tuolloin. Suosittelisin ostamaan etukäteen omalla ympärysmitalla muutamat liivit, ja hakasiin jatkopaloja.

        Itsellä oli rintojen ultra, ei mammoa, koska nuori olen. Sydänkäyrä otettiin, ja labrat luonnollisesti.


      • 4 kk sit leikattu
        Miss M kirjoitti:

        Suosittelisin kyllä pudottamaan painon ENNEN leikkausta, jos sellainen on edessä tai tarkoitus. Leikkauksessa saat kuitenkin samalla kohotuksen, ja iso painonpudotus tod.näk vaikuttaa rintoihin. Iho ei välttämättä pysy perässä.

        Itse sain sairaalasta liivit, mutta eivät olleet sopivat, sairaalassa ei ollut omaa kokoa lainkaan tuolloin. Suosittelisin ostamaan etukäteen omalla ympärysmitalla muutamat liivit, ja hakasiin jatkopaloja.

        Itsellä oli rintojen ultra, ei mammoa, koska nuori olen. Sydänkäyrä otettiin, ja labrat luonnollisesti.

        Jännä juttu, että sulla ei otettu mammografiaa...ei iän pitäisi siihen vaikuttaa. Ekg eli sydänkäyrä otetaan taas yleensä vain jos on yli 50v.
        Mulle plastiikkakirurgi sanoi, että jos nyt pudotan painoani, eivät rinnat mihinkään muutu. Ne olivat tiiviit ennen leikkausta ja pysyvät sellaisina. Kyllä "iho pysyy perässä".


      • Miss M
        4 kk sit leikattu kirjoitti:

        Jännä juttu, että sulla ei otettu mammografiaa...ei iän pitäisi siihen vaikuttaa. Ekg eli sydänkäyrä otetaan taas yleensä vain jos on yli 50v.
        Mulle plastiikkakirurgi sanoi, että jos nyt pudotan painoani, eivät rinnat mihinkään muutu. Ne olivat tiiviit ennen leikkausta ja pysyvät sellaisina. Kyllä "iho pysyy perässä".

        Multa on otettu mammografia vuosi sitten, ei leikkaukseen liittyen, joten ehkä tuo myös vaikutti siihen, että nyt vain ultrattiin ? En tiedä.

        Eihän tuossa ollut mainintaa, minkätyyppiset rinnat hänellä on. Väkisinkin iho kärsii isosta painonpudotuksesta, samoin kun noususta ja rinnan tyypistä riippuen vaikuttaa kyllä. Vähän sama homma kun raskaus, toisille tulee rasvauksesta huolimatta raskausarpia, vaikka paino ei ole edes paljoa noussut. Mulle taasen tuli noita vasta, kun vauva oli jo ponnistettu ulos.


    • 70hoo

      Husilla (Töölön sairaalassa) ainakin on tapana et mammografia täytyy olla 6 kk nuorempi ja yksityisesti täytyy käydä, terveyskeskuksissa ei mammoja tehdä. Mä sain kuitenkin ystävällisen arvioijan lähetteellä käydä naistenklinikalla mamamografiassa muutamaa päivää ennen leikkausta.

      Sairaalaan tulopäivänä kävin valokuvissa, labrassa. Sydänkäyriä ei oteta ellei ole syytä jotain tarkastaa (multa ei ole koskaan otettu ennen leikkaustakaan).

      Töölöstä sai rintsikat, tosin jos mulle ei ois ollut noi S-kokoiset passelit, niin seuraava tarjolla ollut koko olisi ollut L, joten ei siitä ainakaan haittaa ole jos itse ostaa jotkut tarpeeksi suuret, pehmeät ja tukevat urheilurinstikat valmiiksi.

      Toiset sairaalat varaavat haavahoitajalle ajan parin viikon päähän, toiset ei. Toisilla on kontrolli 3 vk kohdalla, toisilla 3 kk kohdalla jne. Eli kaikki riippuu missä sairaalassa/sairaanhoidon piirissä leikataan ja kuka leikkaa, miten leikkaus on mennyt, jne.

      Ja toki kannattaa laihduttaa normaalipainoon, monestakin syystä!

      • 4 kk sit leikattu

        Ainahan normaalipaino on parempi kuin ylipaino. Mutta jos painoindeksi on alle 30, se on ihan ok. Kysyjä ei tosiaankaan maininnut minkätyyppiset rinat hänellä on. Rintojen pienennyksen jälkeen niistä tehdään ensin tarkoituksella "pystyt ja kiinteät". Laihduttaminen ei niitä paljoakaan leikkauksen jälkeen muuta jos ei laihduta todella paljoa.


    • 70hoo

      ^ paitsi että mulle sanoi se kirurgi joka jonoon laittoi, sekä se kirurgi joka leikkasi minut että -2 kg jo vaikuuttaa rintoihin, saatikka suurempi määrä. Vaikka mulla siis tiiviit mastopaattiset rinnat. Mutta vaikuttaako "liikaa", onkin sitten jo toinen juttu... ja mielipide siihen on jokaisella oma ;)

      • 4 kk sit leikattu

        Ok. En väitä vastaan. Kerroin vaan mitä minut kaksi leikannutta plastiikkakirurgia sanoi. Ehkäpä ikäkin sitten merkitsee tuossa jotakin, en tiedä. Minä nyt kuitenkin aion tässä kesällä tiputtaa maltillisesti painoani 6 kg. Painoindeksini on nyt 27.
        Kerron sitten miten kävi.


      • Miss M
        4 kk sit leikattu kirjoitti:

        Ok. En väitä vastaan. Kerroin vaan mitä minut kaksi leikannutta plastiikkakirurgia sanoi. Ehkäpä ikäkin sitten merkitsee tuossa jotakin, en tiedä. Minä nyt kuitenkin aion tässä kesällä tiputtaa maltillisesti painoani 6 kg. Painoindeksini on nyt 27.
        Kerron sitten miten kävi.

        Muista treenata rintalihaksia! :)

        Itsellä ei ole tarvetta laihtua, mutta haluan kiinteytyä, ja ehkä vähän habaa saada. En mitään supermuskeleita, mutta eipä sellasia naiset perustreeneillä edes saa.

        Viikko sitten tein ekat rintalihastreenit, ja voi vitsuit oli kyllä seuraavana päivänä kiva olo.. not. Heh. Sitä ennen siis työstin lähinnä vatsalihaksia ja jalkoja. Nyt menee punttiksella tunti jo suht hyvin :)


      • 4 kk sit leikattu
        Miss M kirjoitti:

        Muista treenata rintalihaksia! :)

        Itsellä ei ole tarvetta laihtua, mutta haluan kiinteytyä, ja ehkä vähän habaa saada. En mitään supermuskeleita, mutta eipä sellasia naiset perustreeneillä edes saa.

        Viikko sitten tein ekat rintalihastreenit, ja voi vitsuit oli kyllä seuraavana päivänä kiva olo.. not. Heh. Sitä ennen siis työstin lähinnä vatsalihaksia ja jalkoja. Nyt menee punttiksella tunti jo suht hyvin :)

        Miss M ja 70hoo:

        Olen aina harrastanut erilaista liikuntaa, tennistä, sulkapalloa, uintia, pyöräilyä, hiihtoa.... Erinäisistä syistä en ole voinut liikkua kunnolla pariin vuoteen. Nyt aloittelen taas ja siksi oletan painonikin asettuvan omilleen eli pois noin 6 kg.

        Onko ohjeita miten kannattaa treenata rintalihaksia? Otan mielelläni vastaan vinkkejä: Ja, olen minäkin sitä mieltä, että ihan tyytyväinen olen jos rintani vielä tästä pienenisivät :)


    • 70hoo

      Kyllä mäkin aion laihduttaa enemmän kuin sen 2 kg, ja toivon ettei mitään oleellista muutosta rintoihin tule, pienemmäksi saavat kyllä tulla... :)

      Miss M, sulla on leikkauksesta sen verran vähän aikaa et sinuna ottaisin kyllä rauhallisesti noi rintalihasliikkeet salilla, mulla oli ainakin 3 kk kielto tuollaisiin treeneihin, jaloilla sai treenata, mutta en tekisi vieläkään rankkaa ylävartalotreeniä (vaikka leikkauksesta ihan kohta 3kk) koska siellä rinnan sisällä sitä haavaa ja arpea on enemmän kuin näkyvillä, mullakin esim. lihaksiin saakka leikkauksessa kajottu.

      • Miss M

        Meen oman voinnin mukaan, ja sinällään varovasti, että äkkinäisiä liikkeitä vältän täysin ja rintojen pomppimista.

        Mulle taas sanottiin, että punttiksen voi alottaa voinnin mukaan varovaisesti sairasloman päätyttyä, eli taas on ohjeistuksen erilaiset.

        Kysyn nyt tosta vielä torstaina, kun on KOKSiin se aika. Vähän tuntuis kurjalta lopettaa full body training, kun sen jo on ehtinyt alottaa ja hyvin sujuu. Plääh :) No, torstaina olen sitten monenkin asian suhteen viisaampi.


    • 4 kk sit leikattu

      Kumma kun mun viestini ei tule tänne, jossain vika. Koitetaan uudestaan.
      Eli Miss M ja 70hoo:
      Olen harrastanut aina liikuntaa hiihtoa, sulkapalloa, uintia....Muutamaan vuoteen en ole voinut kunnolla liikkua...erinäisistä syistä. Nyt aloitan taas ja siksi oletan painoni putovan sen kuutisen kiloa. Silloin olisin taas omillani.
      Mutta kaipaan ohjeita rintalihasten treenaamiseen. Eli, neuvoja ja ohjeita kiitos.
      Ja, rintani saavat mielestäni kyllä vielä pienentyä, en pistä vastaan.

      • Miss M

        http://www.fit.fi/c/7994/28_4_punnerrus_330.jpg punnerrus jumppapallon kanssa. Suosittelen kuitenkin aloittamaan perus punnerruksista, koska jumppapallon kanssa saa jo melkoisen treenin rintalihaksille. Itse tein viikon joka päivä peruspunnerruksia, ja nyt tänään siirryin tuohon palloon :) Pallo on kyllä kätsy ja edullinen, sillä olen myös työstänyt vatsalihaksia.
        Punttiksella menee sitten laitteiden mukaan.
        Itse käyn ulkoilmapunttiksella, kun kävelen siihen 3min, ja 10m etäisyydellä puisto tytärtäni ajatellen. Ilmaista, ja tylsien seinien sijaan saan tuijotella kukkia ja temmeltävää tytärtä :)


      • 4 kk sit leikattu
        Miss M kirjoitti:

        http://www.fit.fi/c/7994/28_4_punnerrus_330.jpg punnerrus jumppapallon kanssa. Suosittelen kuitenkin aloittamaan perus punnerruksista, koska jumppapallon kanssa saa jo melkoisen treenin rintalihaksille. Itse tein viikon joka päivä peruspunnerruksia, ja nyt tänään siirryin tuohon palloon :) Pallo on kyllä kätsy ja edullinen, sillä olen myös työstänyt vatsalihaksia.
        Punttiksella menee sitten laitteiden mukaan.
        Itse käyn ulkoilmapunttiksella, kun kävelen siihen 3min, ja 10m etäisyydellä puisto tytärtäni ajatellen. Ilmaista, ja tylsien seinien sijaan saan tuijotella kukkia ja temmeltävää tytärtä :)

        Punttiksella kävin kolmisen vuotta sitten ahkeraan. Sitten vaan kyllästyin siihen. Rintalihaksia voi kai treenata venytellenkin, oletan niin. En nyt noista punnerruksista niin välitä.
        Menen huomenna fysioterapeutille lymfahierontaan. Plastiikkakirurgi suositteli ottamaan 3-5 kertaa lymfaa. Auttaa kuulemma turvotukseen ja laittaa nesteet liikkeelle. En ole aikaisemmin käynyt. Oletteko te? Täytyy kysellä sieltäkin neuvoja.


      • Miss M
        4 kk sit leikattu kirjoitti:

        Punttiksella kävin kolmisen vuotta sitten ahkeraan. Sitten vaan kyllästyin siihen. Rintalihaksia voi kai treenata venytellenkin, oletan niin. En nyt noista punnerruksista niin välitä.
        Menen huomenna fysioterapeutille lymfahierontaan. Plastiikkakirurgi suositteli ottamaan 3-5 kertaa lymfaa. Auttaa kuulemma turvotukseen ja laittaa nesteet liikkeelle. En ole aikaisemmin käynyt. Oletteko te? Täytyy kysellä sieltäkin neuvoja.

        Punnerrukset kuitenkin on se tehokkain, ainakin mun kokemuksen mukaan. No, tekee kukin mitä itselleen parhaiten sopii :)

        Lymfassa en ole ikinä ollut, mutta mulla ei ole enää laisinkaan turvotusta, ja alun alkaenkin se oli todella minimaalista.


    • 70hoo

      Lymfassa en ole käynyt, mutta mulla ons ellaista pöhötystä edelleen rintojen alla, eli ennen näkyi kylkiluut, nyt ei näy. Mutta kontrollissa kirurgini selitti että koska poistettiin niin paljon tavaraa (ei grammallisesti mutta muuten), että esim. mun rinnan aluskohta on noussut useita senttejä, rinnan paikka on siis muutettu, ja sen voi tehdä vain sillä tavalla että leikkaa myös sitä lihasta, nostaa sitä ja kursii kokoon. Joten turvotus on lähinnä siksi et kudoksia on rassattu niin kovin... sama kuin jos tekee kasvojen kohotuksen; pelkän ihon ylimääräisen osan poistaminen ja kiristäminen ei auta, vaan lihakset täytyy irroittaa ja ommella oikeille uusille paikoille, siitä toipuminen vie aikaa...

      Mä toivon et nyt alkava pitkä ja aktiivinen mökkiloma poistaisi viimeisetkin pöhötykset tuolta. Vasemmassa rinnassa on ollut paljon hermokipuja taas, nännissä ei vieläkään ole tuntoa.

      Ohjeissa mulla et mm. tennis, sulaapallo, tms on kielletty sen 6 kk, eli täytyy varoa rasittamastta niitä leikeltyjä lihaksia. leikkaustapoja on niin monta kuin leikkaavia kirurgejakin ;) Ja toisia kiinnostaa se tulos enemmän kuin toisia (kun joillakin ei ole edes kontrollia leikkaustuloksesta!).

      • Miss M

        Mulla myös leikattiin lähes kilo pois, eli sisällä myös tikkejä. Sain tuollaisen nivaskan noita papereita. Yhdessä venytys/kuntoutus liikkeitä, ja ohjeistus "Vältä kuukauden ajan liikuntaa, jossa joudut pomppimaan tai hyppimään, kuten pallopelit, aerobic ym." Ja noita tosiaan vältänkin, vaikka kuukaus on jo mennyt. Punnertaessa lihakseen ei kohdistu äkkinäinen liike, ei varsinkaan jos tekee liikkeet hitaasti. Kroppaa kuunnellen :) Kukin meistä kuitenkin tuntee sen oman vartalomme parhaiten, ja menee sen mukaisesti.

        Ja juu, toki lopetan noi rintalihakset jos torstaina KOKSissa tulee noottia, ei siinä.

        Mulla myös näkyi kylkiluut ennen leikkauksista, ja näkyi jälkeenkin. En vaan kerää turvotusta yleisestiottaenkaan kovin paljoa. Haluaisin myös uskoa, että se litkimäni ananas toimi diureettina ja ennalta ehkäisi. No, varmaks en voi sanoa. Eipähän enää tee ananasta mieli, missään muodossa :D


      • 4 kk sit leikattu
        Miss M kirjoitti:

        Mulla myös leikattiin lähes kilo pois, eli sisällä myös tikkejä. Sain tuollaisen nivaskan noita papereita. Yhdessä venytys/kuntoutus liikkeitä, ja ohjeistus "Vältä kuukauden ajan liikuntaa, jossa joudut pomppimaan tai hyppimään, kuten pallopelit, aerobic ym." Ja noita tosiaan vältänkin, vaikka kuukaus on jo mennyt. Punnertaessa lihakseen ei kohdistu äkkinäinen liike, ei varsinkaan jos tekee liikkeet hitaasti. Kroppaa kuunnellen :) Kukin meistä kuitenkin tuntee sen oman vartalomme parhaiten, ja menee sen mukaisesti.

        Ja juu, toki lopetan noi rintalihakset jos torstaina KOKSissa tulee noottia, ei siinä.

        Mulla myös näkyi kylkiluut ennen leikkauksista, ja näkyi jälkeenkin. En vaan kerää turvotusta yleisestiottaenkaan kovin paljoa. Haluaisin myös uskoa, että se litkimäni ananas toimi diureettina ja ennalta ehkäisi. No, varmaks en voi sanoa. Eipähän enää tee ananasta mieli, missään muodossa :D

        Multa poistettiin kummastakin rinnasta noin 300 grammaa. Isot ja pitkät ovat arvet mutta ovat vaaleentuneet jo aika tavalla. Tunto mulla on ollut koko ajan, välillä liikaakin. Nännin ympärykset varsinkin ovat välillä vielä arat.
        Mulla oli kontrolli kun leikkauksesta oli kulunut 4 viikkoa. Toivotettiin hyvää tulevaa kesää jne. Muuta kontrollia ei tule.
        En tiedä onko turvotusta nyt niin paljoakaan mutta lymfa kuulemma auttaa haavojen parantumiseenkin. Arvet nimenomaa pienenevät nopeammin, kokeillaan.
        Miss M ja 70hoo minkäs ikäisiä olette?


      • Miss M
        4 kk sit leikattu kirjoitti:

        Multa poistettiin kummastakin rinnasta noin 300 grammaa. Isot ja pitkät ovat arvet mutta ovat vaaleentuneet jo aika tavalla. Tunto mulla on ollut koko ajan, välillä liikaakin. Nännin ympärykset varsinkin ovat välillä vielä arat.
        Mulla oli kontrolli kun leikkauksesta oli kulunut 4 viikkoa. Toivotettiin hyvää tulevaa kesää jne. Muuta kontrollia ei tule.
        En tiedä onko turvotusta nyt niin paljoakaan mutta lymfa kuulemma auttaa haavojen parantumiseenkin. Arvet nimenomaa pienenevät nopeammin, kokeillaan.
        Miss M ja 70hoo minkäs ikäisiä olette?

        Olen 21, heinäkuussa 22. Eli lähes teini vielä :D


      • 4 kk sit leikattu
        Miss M kirjoitti:

        Olen 21, heinäkuussa 22. Eli lähes teini vielä :D

        Ikäsi selittääkin sitten aika paljon. En tällä nyt vähättele mitään vaan tarkoitan sitä, että tietyt asiat menevät eri tavalla iästä riippuen.Itse olen 50v. Mitä siis tarkoitan:

        1. Sydänfilmi otetaan aina ennen leikkausta jos ikää on 50. Mammografiassa ei tarvitse käydä jos on vuosi ennen leikausta tehty.

        2. Rintojen pienentäminen on "hyvä tehdä" tässä iässä jos mahdollista. Muoto ja koko pysyvät paremmin kuin nuoremmalla iällä. Enää ei tarvitse miettiä lasten imettämisiä jne.

        3. Mitä myöhemmässä iässä rinnat pienennetään sen pidempään pysyvät hyvinä.

        Tottakai rinnat mennään pienentämään juuri siinä iässä kuin on tarvetta. Minulla kaikki oli ok vielä kun olin vähän yli nelikymppinen. Sitten vaan pikkuhiljaa rinnat kasvoivat ja alkoivat painaa. Onnekseni mulla oli raskaat ja tiiviit rinnat, ei löysää ja läskiä.
        Sinulla Miss M poistettiin aika paljon ja jos ymmärsin niin sulla ei ole haavoja rintojen alla vaan vain nännistä alas. Olenko oikeassa? Miten niin paljon voi ottaa pois tuolla leikkaustavalla? Minulle sanottiin, että leikataan ankkurimallilla jotta saadaan hyvä lopputuos.
        Mutta olkaame kaikki tyytyväisiä. Ollaan onnekkaita kun meidät on leikattu ja saatu "kuntoon".


      • Miss M
        4 kk sit leikattu kirjoitti:

        Ikäsi selittääkin sitten aika paljon. En tällä nyt vähättele mitään vaan tarkoitan sitä, että tietyt asiat menevät eri tavalla iästä riippuen.Itse olen 50v. Mitä siis tarkoitan:

        1. Sydänfilmi otetaan aina ennen leikkausta jos ikää on 50. Mammografiassa ei tarvitse käydä jos on vuosi ennen leikausta tehty.

        2. Rintojen pienentäminen on "hyvä tehdä" tässä iässä jos mahdollista. Muoto ja koko pysyvät paremmin kuin nuoremmalla iällä. Enää ei tarvitse miettiä lasten imettämisiä jne.

        3. Mitä myöhemmässä iässä rinnat pienennetään sen pidempään pysyvät hyvinä.

        Tottakai rinnat mennään pienentämään juuri siinä iässä kuin on tarvetta. Minulla kaikki oli ok vielä kun olin vähän yli nelikymppinen. Sitten vaan pikkuhiljaa rinnat kasvoivat ja alkoivat painaa. Onnekseni mulla oli raskaat ja tiiviit rinnat, ei löysää ja läskiä.
        Sinulla Miss M poistettiin aika paljon ja jos ymmärsin niin sulla ei ole haavoja rintojen alla vaan vain nännistä alas. Olenko oikeassa? Miten niin paljon voi ottaa pois tuolla leikkaustavalla? Minulle sanottiin, että leikataan ankkurimallilla jotta saadaan hyvä lopputuos.
        Mutta olkaame kaikki tyytyväisiä. Ollaan onnekkaita kun meidät on leikattu ja saatu "kuntoon".

        Fakta on, että mikään ei ole ikuista. Ei edes nämä nyt kauniit rinnat. Ikä tulee näitä varmasti muuttamaan, eikä se minua haittaa. Imettämään tuskin enää tulen, sillä lapsilukuni on mitä tod.näk täynnä. Toki voi olla, että mieli aikanaan muuttuu, mutta nyt näin.

        Mulle Patrik Lassus (Klinikka 22:sta) selitti, että tikkarilla tulos on minun tapauksessa pysyvämpi, kuin ankkurilla. Mulle siis kävi niin, että olin vuoden jonossa, ja jonoja tuli lyhentämään yks.puolelta kirurgi. Ja tikkari siis tehtiin, ja ihoja rintojen alaosassa ns. "vekitettiin" paljon.


      • 70hoo
        4 kk sit leikattu kirjoitti:

        Multa poistettiin kummastakin rinnasta noin 300 grammaa. Isot ja pitkät ovat arvet mutta ovat vaaleentuneet jo aika tavalla. Tunto mulla on ollut koko ajan, välillä liikaakin. Nännin ympärykset varsinkin ovat välillä vielä arat.
        Mulla oli kontrolli kun leikkauksesta oli kulunut 4 viikkoa. Toivotettiin hyvää tulevaa kesää jne. Muuta kontrollia ei tule.
        En tiedä onko turvotusta nyt niin paljoakaan mutta lymfa kuulemma auttaa haavojen parantumiseenkin. Arvet nimenomaa pienenevät nopeammin, kokeillaan.
        Miss M ja 70hoo minkäs ikäisiä olette?

        Mä olen jo 42 ja 35 veenä tiesin etten halua lapsia, mutta haluan pienemmät rinnat ;) Mutta oli niin paljon muuta leikeltävää että siirtyi aina vaan eteenpäin...

        Mulla ei arvet eikä edes nänninympärykset ole kipeät/arat, vain toisen puolen rinnassa alue, ja luulen et siinä on kiinnike. Mulla myös tikkarimallilla tehtiin jotta ei tulisi arpia niin paljon, ja koska paljon nahkaa kursittiin suuri määrä (varmaan yli puolet lähti pinta-alasta pois). Ja koska rinnan kohtaa nostettiin niin paljon ja nahkaa sivuilta vedettiin keskemmälle, niin mullakin oli tosi ryppyiset nuo rinnan alushaavat, mutta ne on oikein hienosti oiennut! Ryppyä näkyy tosiaan vain hukan silloin kun olen tosi rasittunut ja se pikku pussukka turpoaa. Mutta se oli tämän leikkauksen hinta kuten kirurgi sen sanoi...

        Arvet näkyy, mutta ei tunnu, eli on ihan tasaiset, ja jos paranevat niin kuin normaalisti, niin vuoden päästä niitätuskin sitten enää näkee.


    • not so nice

      Olen myös enemmän kuin kiinnostunut rintojen pienennyksestä. Oma kokoni on 85G ja mitta solisluusta nänninpäähän 35cm, kääk!! Mitä sanon terveyskeskuslääkärille syyksi pienennykseen, muuta kun, että rintaliivejä en löydä, vaatteet ei sovi, niska on kova kun kivi ja rinnoissa on alla ihottumaa hikoilusta johtuen sekä finnejä.. ei siis todellakaan kovin mukavaa. Miettinyt olen tätä jo ainakin 10 vuotta, mutta kun rahaa ei ole mennä yksityiselle...

      • 80H

        Hei!
        Luettelemasi syyt luultavasti riittävät pienennysleikkaukseen pääsyyn. Minut leikattiin vajaa 4kk sitten, lähtökoko oli 80H ja nännit lähes yhtä alhaalla. Nyt tyytyväisenä ostan liivejä 85C, vielä ei vanha 80 tunnu arpien takia niin hyvältä, mutta ismpi ympärys riittää kyllä pitämään pienemmät rinnat paikallaan.
        Rohkeasti vain esim. terveyskeskuslääkärin luokse hakemaan lähetettä!


      • 80G

        En tiedä oletko jo ollut leikkauksessa, mutta suosittelen lämpimästi. Minut leikattiin 7.9, ja toipuminen on ollut tosi nopeaa. Saikkua olis 7.10 asti, mutta ajattelin palata työhön jo 26.9.

        Omat rintani olivat pituudeltaan oikea 34 cm ja vasen 36 cm. Jatkuvat niskahartia vaivat ja suuret rinnat olivat terveydelliset syyt joilla pääsin leikattavaksi TAYS:siin.

        Oikeasta poistettiin 600 g, ja vasemmasta 750g, ryhti parani heti, niskahartiavaivat hävisivät jne.

        On tosi kevyt olo, kun rinnuksista on poistettu 1350g.


    • Baiana

      Eilettäin kävin terveyskeskuslääkärin juttusilla niska-hartia-selkäsärkyjen vuoksi ja heitin "tiskiin" miettineeni rintojen pienennystä. Sen kummemmin mittomatta totesi, että täytyy ottaa järeämmät keinot käyttöön. Vuosikausia lihasrelaksantteja ja särkylääkkeitä syöneenä, hierojalla käynti auttaa kaks päivää ja vaikuttaa jo ryhtiinkin. Kuppikoko 85H ja 5kk:n ikäinen lapsi. Rinnat eivät kuitenkaan kasvaneet juurikaan maidon noususta ja lapsukainen ei ole rintamaidolla ollut enää reiluun kuukauteen. Lähetteen siis sain ja nyt OYS:n vastaanottoaikaa oottelemaan

    • Iso kuppi

      Hei! On kyllä mukava, että täältä saa paljon tietoa pienennysleikkauksesta ja siitä toipumisesta. Itse olen keikkausjonossa ja maaliskuussa viimeistään pitäisi päästä jos hoitotakuu toteutuu. Mulla oli mitat molemmissa reippaasti yli 30 cm ja pääsen siis julkiselle puolelle. Olen miettinyt tätä tarkkaan melkein 20 vuotta. Onkohan keski-ikäisillä kokemuksia siitä, miten toipuu leikkauksesta?
      Kirurgi sanoi mulle, että leikataan rinnat niin, että tuo cm-mitta olisi n. 23. Eli jonkun verran ylemmäksi tulisi. Osaako kukaan sanoa, että minkähän kokoiset rinnat on kun tuo kaulakuppa - rinta mitta on 23? Olisin kiitollinen jos saiin vastauksia.

    • IsoKuppi

      Hei! Mielenkiinnolla olen lukenut täällä oleviea kertomuksia. Olen itse leikkausjonossa. Olen harkinnut tätä asiaa jo reilut 20 vuotta ja odotan innolla elämää pienirintaisena. Olisin halunnut kysyä etenkin teiltä keski-ikäisiltä miten olette toipunut leikkauksista? Itselleni tulee nukutuksen jälkeen yleensä aivan hirveä olo ja oksennnan sekä sydän hakkaa.. Onko kenelläkään samoja kokemuksia? Siksi pelkään tuota heti leikkauksen jälkeistä aikaa. Kysyisin vielä, että osaako joku vastata minkä kokoiset kupit tulee kun kaulakuoppa - rinta välinen mitta on n. 23 cm. Kirurgi sanoi minulle, että niistä tulisi tuon kokoiset? Vielä nyt valitettavasti mulla on noi mitat molemmissa reilusti yli 30 cm.

      • 35 v.

        Hei! Omasta leikkauksestani on nyt 3 viikkoa. Rintojesi tulevasta koosta ei antamillasi tiedoilla pysty oikein arviota antamaan. Itseltäni poistettiin toisesta rinnasta kilo, toisesta 1,2 kg. Nyt kuppikoko on C, aikaisemmin E-F, riippuen mallista. Myös minä voin anestesian jälkeen aina pahoin. Tämä on toisille luontaista. Elimistö poistaa sillä tavoin kehosta myrkyt". Pahoinvointi johtuu yleensä käytetyistä anestesiakaasuista. Olen myös kokenut anestesian ilman kaasuja, jolloin pahoinvointia ei esiintynyt. Kaikissa sairaaloissa / toimipaikoissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Itse jälleen oksensin leikkauksen jälkeen, koska anestesia tehtiin valitettavasti kaasuilla. Pahoinvoinnin estolääkkeet eivät jostain syystä minuun oikein tehoa. Minäkin pelkäsin kovasti oksentamista, mutta se meni yllättävän kivuttomasti (tarkoitan, että haavakipua se ei aiheuttanut).
        Panemista on huomattavasti tapahtunut, joskin minun kohdallani melko hitaasti. Kipuja vielä välillä on ja liikuntarajoitteita. Kuntoutuminen leikkauksesta on varmasti melko yksilöllistä ja riippuu varmaankin myös leikkauksen "suuruudesta", käytetyistä menetelmistä yms.
        Toivotan kovasti onnea tulevaan leikkaukseesi. Hyvin se menee :)


    • 21.10.11

      Mainitse anestesialääkärille ennen leikkausta, että voit yleensä pahoin nukutuksen jälkeen. He antavat sinulle estolääkettä. Minulla se auttoi täydellisesti. Mitä tulee muihin kysymyksiisi, löydät kyllä vastauksen lukemalla tämän ja muut aihetta koskevat ketjut. Sinun rintojesi tulevasta koosta ei voi sanoa mitään, koska et kerro pituuttasi, painoasi ja nykyistä rintojen kokoa. Hirveän pieniä ei leikata. Neli-viisikymppinen toipuu aivan yhtä hyvin kuin nuorempikin.

    • Nuori tyttö

      Kiitos kaikille jotka on kertonut omia kokemuksiaan rintojen pienennys leikkauksesta! Itse olen 16vuotias nuori nainen, ja olen menossa joulukuussa leikattavaksi. Jännitys on suuri ja oli helpottavaa lukea, että kaikki on mennyt melkeimpä aina okei jo leikkauksen kokeneilla! :)

    • Lollotilollotius

      https://www.facebook.com/#!/groups/223424691070447/

      Tervetuloa mukaan kaikki jotka olette jo käyneet, olette menossa tai harkitsette joskus menevänne rintojenpienennysleikkaukseen. Ryhmä on suljettu joten voit keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa täysin luottamuksellesti ja vaihtaa ajatuksiasi.

      Mukaan ryhmään pääset kutsua pyytämällä jonka jälkeen sinut voidaan hyväksyä ryhmään jäseneksi ;)

      • MissLollo

        Hei. Olen menossa ens kuussa leikkaukseen ja haluaisin liittyä tuohon fb-ryhmään. Yritin etsiä sitä, mutten löytänyt...


      • IidaA
        MissLollo kirjoitti:

        Hei. Olen menossa ens kuussa leikkaukseen ja haluaisin liittyä tuohon fb-ryhmään. Yritin etsiä sitä, mutten löytänyt...

        Fb-ryhmän nimi on

        Rintojen pienennys/kohotusleikkaus

        terv Iida


    • Mahtava fiilis !

      Minä olin kk sitten pienennysleikkauksessa ja olen tosi tyytyväinen, yhtensä lähti n. 1400 g.
      Olisi pitänyt mennä jo 20 v sitten. Haavat parantuneet hyvin, vihlaisuja silloin tällöin jossain tuntuu, mutta olen menossa töihin.
      Ihanaa, kun olen voinut ostaa normaaleja vaatteita, yleensä aina olleet liian isoja jos rinnan kohdalta menneet kiinni. Mutta kummallista, että jotkut liivit käyvät vieläkin eli olen pitänyt aivan liian pieniä liivejä....Nyt on koko 85 c tai 80d, riippuen liivistä. Rinnat ovat sievät, eivät liian pienet.
      Ennen leikkausta laihduin 13 kg.

      • liiveistä

        Muuten hyvät liivit ovat ne mitä ostos-tv:ssä on nyt 49 e kolmet, pehmeät ja joustavat. Otin m-kokoiset, paidan koko on nyt sitä luokkaa. suosittelen.


    • !60/60/70G

      Kiitos kaikille kokemustaan jakaneille !

      Täällä 54v ikänsä isoista lolloista kärsinyt leikkausjonoon menossa työterveyden lähetteellä. Oparaatio jännittää, mutta toivon voivani elää ilman jatkuvaa päänsärkyä ja niskakipuja loppuelämäni nauttien liikunnasta. Toivottavasti homma onnistuu hyvin.

      • IidaA

        Onnittelen hyvästä päätöksestä! Tsemppiä vaan matkaan!

        Itse ko leikkauksen läpikäyneenä sanon kokemuksesta: toipuminen vaatii aikaa, aikaa ja aikaa! Kannattaa tosiaan levätä ja noudattaa hoito-ohjeita, jos haluaa minimoida ongelmat: haavojen aukeilemiset ja tulehdukset. Vielä 6 viikonkin jälkeen voi olla pahoja (ja pahevia) kipuja, joten kipulääkkeitä saa ja pitääkin käyttää sen mukaan kuin lääkärisi määrää.

        Itse olen 59-vuotias ja olin leikkauksessa maaliskuun alussa. Olen TOSI tyytyväinen!

        terkuin Iida


    • Tiikunen88

      Mulle tehtiin ihan niinkin vähän aikaa sitten kuin tällä viikolla rintojen pienennysleikkaus ja ainakin tähän mennessä kaikki on mennyt todella hyvin. Leikkausjonoon laitettiin tammikuun alussa ja pari viikkoa takaperin tuli kutsu leikkaukseen. Julkisella siis kävin ja leikkaus suoritettiin Hatanpään sairaalassa. Kävin verikokeissa ja juttelemassa leikkauksesta sairaanhoitajan sekä anestesialääkärin kanssa viikkoa-paria ennen ja kaikki oli ok, joten leikkaus voitiin tehdä. Ikää minulla 23, lähes 24 ja se minkä takia leikkaukseen halusin oli järkyttävät selkä- ja niskakivut. Rinnat eivät olleet muutenkaan sopusuhtaiset muuhun vartaloon nähden, kuppikoko 85F-G.

      Itse leikkaus meni todella hyvin, aamulla ei kauaa tarvinnut sairaalassa odotella kun pääsin jo leikkaussaliin. Itse leikkaus kesti kaksi tuntia ja saman verran sen jälkeen olin vielä nukutettuna. Heräämisen jälkeen sairaanhoitaja totesi että ihan kun mua ei oltaisi edes nukutettu, olin todella hyvävointinen ja pirteä. Kipujakaan ei juuri ollut eikä puhettakaan pahoinvoinnista ja pystyin liikuttamaan käsiä lähes normaalisti jne. haavat tietysti vielä vähän vuosivat muttei nekään paljoa. Jouduin olemaan yön yli tarkkailussa ja seuraavana aamuna lääkärin käytyä katsomassa vointia sain vihdoin syödä. Mitään komplikaatioita ei onneksi ilmennyt, dreenien kauttakaan ei verta jälkeenpäin juuri valunut. Aamulla poistettiin katetri, dreenit sekä muut kiinni olevat piuhat, vaihdettiin teipit ja sain liikkua. Sen jälkeen pääsinkin pariksi tunniksi toiselle osastolle jolta sitten muutaman tunnin päästä pääsin kotiin.

      Nyt olen muutaman päivän ollut kotona ja tänään kävin ensimmäistä kertaa suihkussa. Hieman parista paikasta sen myötä tihkuttaa mutta muuten kyllä olo on sellanen ettei tunnu siltä että muutama päivä aikaisemmin edes olisin leikkauksessa ollut. Olen uusiin rintoihin älyttömän tyytyväinen.

    • leikkauksessa ollut

      hei leikkauksessa olleet,

      oletteko menneet korjausleikkaukseen? vuoden päästähän on se lopputarkastus. olisin halunnut korjauksen toiseen rintaan minne jäi alapuolella makkara/ vekki. eli siis sellainen toinen poimu kuin vatsamakkarassa. se ei sitten koskaan lähtenyt pois vaikka lääkäri näin olettikin.
      oletteko saaneet halutessanne korjauksen vain esteettisestä syystä? ja jos olette, oliko helppo leikkaus?

      • 70hoo

        Viikon päästä menen ne rutut poistattamaan. Aikaa pitäisi kulua 20 min ja paikallispuudutus.


    • Liian isot!

      Hei!

      Olen harkinnut leikkausta nyt jo jonkun aikaa ja puhunut siitä sellaiselle joka on itse meinannut jopa leikkaukseen mennä muta perui sen viime hetkellä. Olen jo 16-17 vuotiaasta asti saanut kuulla rinnoistani paljon ja nyt vieläkin enemmän kuulen niistä ja muutaman kk päästä täytän 20 v. ja olen yrittänyt kuntoilla paljon mutta kuntoilukaan ei aina tunnu kivalta kun kaverit hyppii silmille vaikka kuinka hyvät ja kalliit liivit on. Painoa on muutenkin vaikea pudottaa ja kovin näyttää siltä että tissit ei ainakaan pienene ja jos laihdun paljon ne rupevat roikkumaan vain entistä enemmän ovat nyt jo liian isot ja hiukan riippuvat. Työn takia joudun seisomaan yleensä sellaiset 8 tuntia putkeen ja yleensä työpäivän jälkeen sattuu hartiat ja niska paljon, en voi pitäää normi liivejä töissä ja siksi pidän urheilu liivejä usein ja ne helpottavat vähän oloa mutta ei silti auta kun joutuu näitä kavereita kantelemaan monta tuntia putkeen. Minulle neuvottiin että menen työterveyslääkärille ja pyydän sieltä apua ja ehkä pääsisin leikkaukseen sitä kautta.
      Olen vain hiukan huolissani mitä leikkaus tua tullessaan kovia kipuja? Pahat arvet? Totta kai arvet tulee mutta en haluaisi mitään hyvin näkyviä. Olen nuori ja tiedän kyllä että tulevaisuudessa haluan lapsia ja tiedän riskit mitä voi tulla ja olen valmis siihen, lapsi selviää kyllä ilman rintaruokintaa jos niin käy että ei enää onnistu. Haluan laihtua en ole nyt kun vain vähän pyöreä pituudeltaan 169 cm ja paino 75 kg ja tippuu koko ajan kun vaan jatkan kuntoilua ja dieettiä ja pysyn siinä, mutta pelkään pahoin että tissin eivät pienene tarpeeksi ja jos pienenee niin niistä tulee sellaiset kamalt roikkuvat löllöt. :/

      Onko kipu niin kova kun monet kertoo ja kuinka paljon saa liikkua leikkauksen jälkeen koska minulla on vielä koulu kesken ja töitä ja jos niin käy että leikkaus tulee niin ajoissa että on koulua jäljellä voinko käydä koulussa se ei ole kovinkaan raskasta, töistä joudun ottamaan vapaata mutta olenko niin työkykyinen että koulu ei rasittaisi? Kuullemma joutuu 3 kk ottamaan todella rennosti eikä saa tehdä mitään rasittavaa. Kertokaa että uskallan mnnä lääkärille ja pyytää apua koska kuppikoko on 85 dd vähän riippuu mistä ostaa liivit niin koko voi muuttua ostin biksut ja koko oli niissä F ja ne eivät imartele minua. Haluan kävellä rannalla niin että kaikki ei tuijota minun tissejäni koska se on todella häiritsevää. Haluan käyttää nättejä pitsiliivejä ja löytää vaatteita jotka näyttävät hyviltä minun päällä. En jaksa kuulla siskoiltani ja muilta kavereiltani koko ajan tisseistäni, en koskaan halunnut niistä näin isoja enkä ole niistä myöskään ylpeä! Auttakaa ja kertokaa vielä kerran että kannattaa ottaa leikkus koska epäröin vähän vaikka olen kärsinyt näistä jo kohta 5 vuotta!

      Anteeksi että kirjoitan tänne romania mutta auttakaa vähän :P

    • Liian isot!

      Hei

      Haluan tietää vielä että saahan töistä palkallista sairaslomaa? Jos joudun olemaan töistä pois esim n.2-3 kk. onko tästä kenties puhuttava työnantajalle?

    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 112
      2324
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      65
      2177
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      1981
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1707
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1628
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      13
      1432
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      12
      1364
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1363
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1347
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1282
    Aihe