viljan hinnat nousussa

metsäveli

Viljan hinnat ovat edelleen nousussa ja vehnän osalta tämän kauden hintahuippu on vielä edessäpäin.
Tähän olisi riittänyt jo toteutuneet satojen menetykset ja tiedossa oleva kysyntä, mutta nyt on
toteutumassa pelätty painajainen eli seuraavankin kauden satotoiveet ovat rapautumassa Kiinassa ja
Usassa.
Kun verrataan USDAn tietojen pohjalta nyt kuluvaa satokautta ja aiempaa kriisikautta 2007/08 ,
niin havaitaan että nyt ollaan vähintään yhtä tiukassa tilanteessa.
Vaikka tilanteen kireyttä kuvaavan vehnän loppuvaraston määrä onkin aiempaa ranttalikautta suurempi,
niin on myöskin vehnän kulutus kasvanut vastaavasti.
Tilanne on käytännössä kireämpi koska vehnän vientiin kykenevien maiden varastot ovat vähissä.
Tämän hetken tilanne on että Venäjä, Kazakhstan ja Ukraina ovat poissa viejien joukosta, ja EU on
ajautumassa myllyvehnän loppumiseen ennen uutta satoa.
Kun myös Australian myllylaatu alkaa olla jo myyty vientiin, on kauppa auki enää Usassa, Argentiinassa
ja myllyvehnän osalta rajoitetusti Kanadassa.

Kriisikauden 2007/08 hintahuippu osui vuoden 2007 syksyyn, laski vuodenvaihteessa ja alkoi nousta
uudelleen kevättä kohti kun nähtiin että Usan varastot myydään tyhjiksi.
Hintoja alkoi lopulta laskea näköpiirissä oleva hyvä Usan vehnäsato, sekä satotoiveet muuallakin.

Tällä kertaa Usan vehnävarastot ovat kohtuullisen kokoiset, mutta maissi loppuu ennen uutta satoa.
Niimpä vehnävarannosta kilpailee myös Usan rehunkäyttäjät jotka tyhjentävät varastoista ainakin
rehulaatuisen osuuden.
Tällä hetkellä maissin hinnat ovat nousseet Usassa lähelle vehnän hintoja, mikä automaattisesti lisää
vehnän rehukäyttöä.
Usan vehnään kohdistuu nyt siksi suuret ostopaineet että myllylaatuinen vehnä myydään myös sieltä
vähiin.

Kun kauden 2007/08 lopussa nähtiin on tulossa hyvä sato, niin jo nyt on selvää että Usan seuraava
vehnäsato jää heikoksi talvituhojen ja kuivuuden heikennettyä vehnän oraat ennätyksellisen huonoon
kuntoon keskeisillä tuotantoalueilla.
Venäjän tuleva vehnäsato jää todennäköisesti vain omaan käyttöön riittäväksi kuivuuden rajoitettua
syyskylvöjä.
Kiinan vehnäsato jää myös tavoitteesta, ja tämä on poikkeus aiempaan ranttalikauteen verrattuna.
Tällä hetkellä vehnän ja muiden viljojen tarjonta ja tiedossa oleva kysyntä eivät mene päikkäin,
ja seurauksena on edelleen hintojen nousu.
Tulevat säät ratkaisevat onko seuraava kausi ensimmäinen suuri apinansuvun vähentäjä.
Tässä linkki aiempiin katsauksiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9603845

Australiassa vehnän varastomäärä kasvoi vielä joulukuun lopun lukemista myöhästyneen sadonkorjuun
vuoksi, ja tästä syystä lisäys oli enimmäkseen reuvehnää.
Varastoraportin alussa esitetään epäilys tulvatilanteen vaikutus varastomääriin, eli jotain
muutoksia tilastoon jouduttaneen myöhenmmin tekemään.

Kaikkiaan viljakaupan hallussa oli tammikuun lopussa 22,1 milj. t. vehnää, vastaan 17 milj. tonnia
vuosi sitten.
Myllyvehnää oli 12,4 milj. tonnia, vastaan 14,6 milj. tonnia vuotta aiemmin.
Kun otetaan huomioon edelliseltä kaudelta peritty 4,5 milj. tonnin erä, sekä huomioidaan lokakuun
alusta alkaneella kaudella laivattu ja Australiassa käytetty myllyvehnän määrä, päädytään noin 15 milj.
tonnin myllyvehnän satoon, - mikä vastaa katovuoden saantoa.
Luvuista puuttuu tuottajien ja käyttäjien varastot, sekä tärkeimpänä vientikauppojen täyttämiseen
tehdyt varaukset, - nämä tiedot julkaistaan myöhemmin.
http://www.abs.gov.au/AUSSTATS/[email protected]/ProductsbyReleaseDate/B64DD6241BB027ADCA2577E50010EC69?OpenDocument

Saudi-Arabia osti 275 000 tonnia vehnää josta pääosa Usasta, - Brasilia myi laivalastin omien myllyjen
hyljeksimää vehnää.
Usassa maissi ja vehnä nousivat, aamupäivällä laskussa olleet Usan vehnäfutuurit vetivät nyt Pariisin
luvut lievästi miinukselle.

kaura maaliskuu 3,71 toukokuu 3,81 heinäkuu 3,88 syyskuu 3,86
soija ------------13,57----------13,64
maissi------------7,22-------------7,31
vehnäfutuurit:
maaliskuu Chicago 7,82 Kansas 9,02 Minneapolis 9,30
toukokuu--------------8,17--------9,12-------------9,41
heinäkuu--------------8,48--------9,22-------------9,49
syyskuu---------------8,79--------9,35-------------9,50
Pariisi vehnä:
maaliskuu 257,50 toukokuu 249 elokuu 218,25 marraskuu 219,25 tammikuu 219,25
rapsi:
toukokuu 456,25 elokuu 432,26 marraskuu 436,25 helmikuu 439,75 toukokuu 441
mallasohra:
maaliskuu 222 toukokuu 234 elokuu 232,75 marraskuu 244 tammikuu 246

35

1802

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • metsäveli

      Usan vehnää on USDAn toimesta syynätty ja on julkaistu uudet arviot.
      Kansasissa kahteen parhaimpaan luokkaan kuuluu 25 % , kun taas viime kaudella
      vastaavan ajan lukemat olivat 53 %.
      Kahteen huonoimpaan kuului Kansasin vehnästä 40 %.
      Oklahoma 19 %, vastaan 60 % , ja huono, erittäin huono luokkassa oli 42 % vehnää.
      Teksas 18 % vastaan 46% ja huonoimmat luokat 56 %
      Merkittäviä sateita ei ole luvassa 10 päivän ennusteessa.
      Linkin markkinakatsauksesta löytyy taulukko kuntoluokista.
      Katsauksesta löytyy myös taulukko kevätvehnän "basis" lukemista, eli esimerkiksi
      paras 15 % valkuaisen kevätvehnä ylittää pörssin futuurihinnat 3,5-4,3 doll.
      bushelilta.
      13 % vehnälläkin ylitys on 65-85 centt. bushelilta.
      http://www.mgex.com/documents/030111_000.pdf

      Allendale pulju kertoo että maissin hintataso on vieläkin kyllin alhainen että
      etanolin tuotanto on kannattavaa, jos öjy nousee, nousee myös maissi.
      http://www.mgex.com/documents/022811.pdf

      Kiinan vehnä sai viikonvaihteen aikana sadetta määrältään 5-30 milliä, ensiavuksi
      riittää mutta lisää kaivataan parin viikon kuluessa.

      Japani on ostamassa Usasta 129 000 tonnia vehnää.

      Usassa pellekoulut väheksyuvät vehnän huonoja kuntoluokkia ja saivat aikaan
      pienen laskun, mikä sai Pariisin plussalla olleet hinnat pieneen laskuun.
      Rypsin ja rapsin hinnat vahvistuivat Usassa ja Euroopassa-

      kaura maaliskuu 3,80 toukokuu 3,89 heinäkuu 3,97 syyskuu 3,91
      soija---------------13,67----------13,75
      maissi----------------7,27-----------7,35
      vehnäfutuurit;

      maaliskuu Chicago 7,75 Kansas 9,02 Minneapolis 9,31
      toukokuu-------------8,10---------9,12------------9,36
      heinäkuu-------------8,40---------9,20------------9,46
      syyskuu--------------8,70---------9,32------------9,46
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 257,25 toukokuu 247 elokuu 216,25 marraskuu 218,50 tammikuu 218,50
      rapsi:
      toukokuu 460 elokuu 433,75 marraskuu 437,75 helmikuu 441 toukokuu 443,75
      mallasohra:
      maaliskuu 220 toukokuu 232 elokuu 230,75 marraskuu 240,50 tammikuu 242,50

    • metsäveli

      Planeetan vehnäntuotantoa uhkaavien säätekijöiden ohella on hintoja nostamassa
      Usan maissin "loppuminen" ennen uuden sadon saamista.
      USDAn antamien lukujen perusteella käy näin:

      255 - Tämä määrä maissia oli varastoissa joulukuun 1 päivä.
      38,3 - Tässä vähennetään vientiarvion täyttymiseen tarvittava maissimäärä.
      218 - Tässä vähennetään Usan omaan kulutukseen vielä tarvittava määrä.
      -1,3 - Maissin loppuvarasto menee miinuksen puolelle.

      Tietenkään maissia ei saada käytännössä loppumaan, - ei kirveellä eikä sahalla.
      Miten asiat etenevät jatkossa on epäselvää, mutta kun vaihtoehtoisia ratkaisuja
      on vain muutama, niin jotain voi jo nyt ennustaa.

      Maissin laivauksia voidaan siirtää seuraavan kauden puolelle:
      Tätä keinoa tullaan epäilemättä käyttämään, mutta maissin tarvitsijat joutuvat
      silloin etsimään muita rehuviljoja vientimarkkinoilta.
      Rehuviljojen varastot eivät tätä salli ja vehnän rehukäyttö tulee kasvamaan
      merkittävästi.
      Rehuvehnää taas on rajoitetusti saatavilla, eli Australia, Usa ja Kanada pystyvät
      vastaamaan kysyntään.
      Australian kyky laivata kysyntää vastaavasti on heikkoa samoin kuin myös Usan
      kohdalla on laita.
      Jos Usa aikoisi laivata edes arvioidun myyntimäärän maissia, tulisi maissin
      laivausten olla noin 1,5 milj. tonnia viikossa.
      Vehnään kohdistuva lisäkysyntä tulee nostamaan hintoja, ja lisäksi planeetan
      vehnätase heikkenee edelleen.

      Voidaanko Usan omaa kulutusta vähentää?
      Maissin rehukäyttöä voidaan vähentää käytännössä vain vehnän käyttöä lisäämällä,
      mikä kysyntä riitelee vehnän vientilaivausten kanssa ja hintoja nostavasti.
      Etanolin tuotannon joustovara on teoriassa olemassa mutta käytännössä ei.
      Etanolin tuottajien hallussa on suuri osa Usan maissivarastoista, ja että
      niistä olisi muille jakoa, tulisi myyntihinnan kattaa etanolin ja valkuaisrehun
      myyntihinta.
      Eipä riitä taala tai kaksi lisää bushelihintaan, varsinkaan kun maissi on
      varastoitu pohjoisen tuotantolaitosten tuntumaan, mutta se pitäisi rahdata
      Meksikonlahdelle laivattavaksi.
      Lisäksi tuotannon pysäyttäminen nostaa polttonesteiden hintoja ja laskee Usan
      työllisyyttä.

      Tilanne näyttää jo selvinneen osalle maissin ostajista mutta pellekoulut ovat
      vielä enimmäkseen pihalla asiasta.
      Arvelen että tarvitaan vielä huhtikuun alussa julkaistava USDAn varastoraportti
      joka kertoo Usan lukemat helmikuun lopun tasolta.

      Usasta myytiin teille tietymättömille 220 000 tonnia vehnää.
      Pellekoulut odottivat taivaalta merkkiä ja hinnat sahailivat edestakaisin.
      kaura maaliskuu 3,80 toukokuu 3,90 heinäkuu 3,97 syyskuu 3,92
      soija --------------13,87---------13,94
      maissi---------------7,14----------7,21
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,76 Kansas 9,00 Minneapolis 9,31
      toukokuu--------------8,11--------9,10-------------9,40
      heinäkuu--------------8,39--------9,18-------------9,46
      syyskuu---------------8,66--------9,27-------------9,47
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 257 toukokuu 246,25 elokuu 215,50 marraskuu 218,25 tammikuu 218,50
      rapsi:
      toukokuu 467 elokuu 437 marraskuu 440,25 helmikuu 443,25 toukokuu 445,25
      mallasohra:
      maaliskuu 218 toukokuu 230 elokuu 228,75 marraskuu 242,25 tammikuu 243

    • metsäveli

      Viikolla 18-24. 2. myytiin Usasta vehnää 650 900 t., josta 90 300 t. kesäkuun
      alusta alkavan kauden laivauksiin,- viikolla laivattiin 541 400 tonnia.
      Toukokuun loppuun ulottuvan kauden myyntimäärä kasvoi 31,2 milj. tonniin, mikä
      on 88,2 % myyntiarviosta, - arvio täyttyy 4,1 milj. tonnin myynnillä.
      Ajankohdan myynti ylittää 11,6 milj. tonnilla viime kauden vastaavan tason.
      Myydystä vehnästä oli laivattu 22,6 milj. t. ja 8,5 milj. t. oli laivaamatta.

      Maissia myytiin 1,08 milj.t. kuluvan kauden laivauksiin ja 121 700 t. seuraavan.
      Viikon laivaukset olivat 800 200 tonnia.
      Maissin myyntimäärä kasvoi 33,9 milj. tonniin, mikä on 68,5 % myyntiarviosta.
      Ajankohdan myynti ylittää 1,9 milj. tonnilla viime kauden tason.
      Myydystä maissista oli laivattu 20,4 milj. t. ja 13,5 milj. t. oli laivaamatta.

      Soijaa myytiin 361 700 t. kuluvan, ja 283 600 tonnia syyskuun alusta alkavan
      kauden laivauksiin, - viikon laivaukset olivat 1,693 milj. tonnia.
      Soijan myynti kasvoi 39,3 milj. tonniin, mikä on 91 % myyntiarviosta.
      Ajankohdan myynti ylittää 3,5 milj. tonnilla viime kauden vastaavan tason.
      Myydystä soijasta oli laivattu 31 milj. t. ja 8,3 milj. t. oli laivaamatta.
      ------
      Japani puuttui tällä kertaa vehnän ostajien joukosta joista Egypti osti 175 900 t.
      Maissia osti Japani eniten eli 486 100 t. , seuraavana oli Meksiko 353 300 t.
      Kiina osti soijaa vanhaa sekä uutta satoa ja sinne laivattiin 1,299 milj. t.
      -----
      EU myönsi vientilisenssit 244 000 tonnin vehnämäärälle mikä nostaa kauden
      laivausmäärän 13,8 milj. tonniin.

      Intian vehnän kimppuun on iskemässä ilmeisesti sama "stripe rust" tauti joka
      teki viime kaudella pahaa jälkeä Turkissa ja Syyriassa.
      Tauti on alkanut levitä viileähkön sääjakson aikana jolloin on saatu myös
      sateita.
      Hallinto on aloittanut torjuntakampanjan ja farmareille jaetaan torjuntaan
      tarvittavia aineita.
      Torjunnassa ei nyt ole varaa epäonnistua.
      http://news.in.msn.com/business/article.aspx?cp-documentid=4989692
      Tässä viime viikon sateet:
      http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp6.gif

      Usan futuurihinnat nousivat, Euroopassa joltain osin.
      kaura maaliskuu 3,84 toukokuu 3,94 heinäkuu 4,00 syyskuu 3,95
      soija-------------14,05---------14,12
      maissi-------------7,29----------7,36
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,90 Kansas 9,08 Minneapolis 9,46
      toukokuu--------------8,23--------9,18-------------9,51
      heinäkuu--------------8,53--------9,27-------------9,57
      syyskuu---------------8,79--------9,37-------------9,56
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 254,50 toukokuu 245,25 elokuu 214,50 marraskuu 219 tammikuu 219,25
      rapsi:
      toukokuu 474,75 elokuu 440 marraskuu 443 helmikuu 446 toukokuu 448
      mallasohra:
      maaliskuu 215,75 toukokuu 225 elokuu 223,75 marraskuu 243 tammikuu 232

    • metsäveli

      Intian vehnän vaivaksi asettautunut sienitauti on ollut nähtävissä jo monta
      viikkoa maan pohkoisosassa Pakistanin rajalla olevassa Jammun osavaltiossa.
      Ruoste pääsi jo niin pahaksi että puhutaan 40- 60 % tuhoista.
      Oletettavasti tautia löytyy Pakistaninkin puolelta.

      Brasiliassa on soijasadon korjuun loppuvaiheessa kärsitty vaihteeksi jatkuvista
      sateista, ja takkuileva eteneminen on nyt viemässä satotoiveita maissisadon
      osalta.
      Tämä johtuu tavasta kylvää maissi heti soijan jälkeen, mutta nyt on maissin
      kylvöikkuna ohitettu, eli jos kylvetään, niin sato tuhoutuu tappohelteissä.
      Nyt kylvövuorossa ollut "safrinha" maissi edustaa normaalisti 40 % Brasilian
      kokonaissadosta.
      Tilanne on kesken ja arviot hataralla pohjalla, mutta noin 20-30 % vähennys
      safrinha satoon näyttäisi tulevan.
      Pääosa vähennyksestä tulee suoraan pinta-alojen kautta ja loput kylvöjen
      myöhästymisen vuoksi.
      http://www.agrimoney.com/news/brazil-rains-risk-to-both-corn-sowing-and-soybeans--2893.html

      Kory Melbyn sivulta löytyy tuoreita kuvia:
      http://www.brazilintl.com/states/matogrosso/korymelby/blog_korymelby/korymelby.htm

      USDA nosti arviotaan Brasiliasta vientiin liikenevän maissin määrästä 1 milj. t.
      ja näkee sen 9 milj. tonniksi.
      Nytpä planeetta jyrää arvion matalaksi ja rehuviljojen puute pahenee.

      Usan vehnäfutuurit nousivat edelleen, Euroopassa hinnat jumittavat ja selitystä
      etsitään euron vahvistumisesta, mikä veisi vehnän kilpailukykyä viennissä.
      Kyllä nyt euroopan pellekoulut sekoavat virren värssyissä, koska vientiä ei
      ole syytä enää kannustaa lainkaan, eikä halventunut tuonti vielä uhkaa euroopan
      hintatasoa.
      Tässä malliksi väärä selitys mikä ei ota huomioon Usan vehnäsadon vaikeuksia,
      - eli "futuureja" ei nähdä.
      http://www.hgca.com/content.output/4965/4965/Markets/Market%20News/Euro%20Strength%20Weighs%20on%20Grains.mspx
      Pariisin vehnäfutuurin perjantainen pieni lasku johtui nyt kuitenkin tartunnasta
      Usan sekoilusta, eli plussalla ollut vehnä sai pörssiajan lopulla perättömäksi
      osoittautuneen signaalin Usasta.

      kaura maaliskuu 3,81 toukokuu 3,90 heinäkuu 3,97 syyskuu 3,93
      soija--------------14,07---------14,14
      maissi-------------7,21-----------7,28
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 8,00 Kansas 9,18 Minneapolis 9,53
      toukokuu--------------8,32--------9,28-------------9,65
      heinäkuu--------------8,60--------9,36-------------9,69
      syyskuu---------------8,86--------9,42-------------9,65
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 253 toukokuu 244 elokuu 213,25 marraskuu 217 tammikuu 217,25
      rapsi:
      toukokuu 474,50 elokuu 435,75 marraskuu 438,25 helmikuu 441,25 toukokuu 442,75
      mallasohra:
      maaliskuu 224 toukokuu 226 elokuu 224,75 marraskuu 241,25 tammikuu 233

    • metsäveli

      Australiassa vehnän viennistä hoidetaan melkoinen osa konttikuljetuksena, mikä
      on jo kolmen viime vuoden aikana ylittänyt 2 milj. tonnin rajan.
      Pienin konttikoko vetää noin 20 tonnia vehnää, suurempiin mahtuisi enemmän mutta
      kontin maksimipaino ylittyisi tällöin.
      Ausseissa kontin täyttö tapahtuu esimerkiksi kippilaitteella jolla kontti
      nostetaan pystyyn ja vehnä peräovista sisään.
      Kontin sisälle on kehitelty muovivuorauksia joilla estetään maalinsirujen ym.
      joutuminen vehnän joukkoon.
      Konttikuljetusten laivauskulut ovat olleet irtotavaraa pienemmät.
      http://www.weeklytimesnow.com.au/article/2011/03/04/302131_grain-and-hay.html

      Usassa talvimyrsky toi lunta osaan Kansasia ja jotain voi vielä sataa keskiviikkoon
      mennessä.
      Kuivuustilanne jatkuu edelleen muutamaa pienehköä aluetta lujuunottamatta joissa
      sademäärä nousi noin 30 milliin.
      Oklahomassa ja Teksasissa sateet jäivät vähäisiksi.

      Öljyn hinnan nousu nostaa nyt rypsin ja rapsin sekä myös maissin hintoja, mutta
      saman asiavyyhden epäillään olevan vehnäfutuurien levottoman vatkauksen takana.
      Futuureilla pelamiseen osallistuu irtorahaa myös lähi-idän suunnalta, ja kun
      epävarmassa tilanteessa pankeista nostetaan käteistä ulos ja varmistellaan
      muutenkin varallisuutta, niin futuureissa kiinni oleva raha vapautetaan muuhun
      käyttöön.
      Niimpä vehnätilanteen kireydestä huolimatta voi odottaa hintojen sahausliikkeen
      jatkuvan, kunnes pelokkaan rahan myyntimääräysten suma on häipynyt pörssistä.

      Viljojen vienti ja käteishinnat eivät nyt suostu pörssin heilutettaviksi.
      Tässä maanantaiset käteihinnat Kansasin HRW vehnästä, eli valkuaisesta riippuen
      hinnat ovat välillä 8,50 - 10,07 doll. bushelilta:
      http://www.ams.usda.gov/mnreports/sj_gr110.txt
      Usan käteishintoja on kätevintä seurata täältä:
      http://www.mgex.com/cash_markets.html

      Irak osti 400 000 tonnia vehnää josta 300 000 t. Usasta ja loput ausseista.

      Usan futuurihinnat olivat taas välillä laskussa, ja Pariisin hinnat seurasivat
      kun eivät muuta ymmärtäneet.

      kaura maaliskuu 3,78 toukokuu 3,86 heinäkuu 3,94 syyskuu 3,91
      soija--------------13,87----------13,95
      maissi--------------7,10------------7,17
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,59 Kansas 8,88 Minneapolis 9,40
      toukokuu--------------8,00--------8,98-------------9,43
      heinäkuu--------------8,30--------9,08-------------9,49
      syyskuu---------------8,61--------9,17-------------9,44
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 248,50 toukokuu 239,75 elokuu 208,75 marraskuu 212 tammikuu 212
      rapsi:
      toukokuu 477,75 elokuu 437,25 marraskuu 440 helmikuu 442,25 toukokuu 443,75
      mallasohra:
      toukokuu 232,50 elokuu 231,25 marraskuu 240,50 tammikuu 242,50 maaliskuu 244

    • metsäveli

      Kiinassa Zang Ping niminen hemmo kehui että vehnävarastot ovat suuret ja ainakin 100 miljoonaa tonnia on varastoissa.
      Hemmo on valtiolla töissä ja puheet ovat juuri niikuin pitääkin.
      Mielikuvitus löi nyt maolaisessa hengessä tuotantonormit kun USDA:kin uskoo vain 60 milj. tonnin varastomääriin.
      Kiinassa on mielikuvituksesta huolimatta viljojen hinnat nousseet, ja lausunto on asetettava tätä taustaa vasten.
      "Varastot ovat runsaat, mikä luo perustan hintojen pitämiseksi vakaina",
      sanelee Zang Ping.
      Vaikka kyseessä ei ollut "virallinen" arvio niin asiaa on pidetty esillä
      markkinapuheissa.
      Maissin varastomäärät taas tunnustetaan niukoiksi.
      http://www.agrimoney.com/news/china-admits-outstanding-problems-in-corn-stocks--2899.html

      Euroopan tulevasta vehnäsadosta on vielä liian aikaista sanoa mitään, mutta
      kevätkuivuus on jo tuloillaan, - tässä helmikuun sademäärät prosentteina normaalista:
      http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/1cpnp1.gif
      Tässä helmikuun sademäärät:
      http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/1cpcp1.gif

      Sudan asetti ostotarjouksen 300 000 tonnista vehnää, saa olla mistä löytyy.
      Japani on ostamassa 135 823 tonnin vehnäerää.

      Usassa otettiin maksimit irti Kansasin hujakoilla sataneesta lumesta ja hinnat saatiin alaspäin.
      Todellisuus kuitenkin oli että sademäärät olivat varsinaisella vehnäalueella
      pettymys, eli 5-10 milliä, ja lisäksi pakkasen puolella olevan peltomaan päälle
      satanut lumi ei paljon kastele.
      Teksas ja Oklahoma jäivät myös vähäsateisiksi.
      Pariisi seurailee Usaa vaikka tilanne on rapakon tällä puolella Usaa kireämpi.
      Markkinoiden horjuntaa lisää odottelu USDAn uusimmista, mitkä julkaistaan
      torstaina.
      kaura maaliskuu 3,68 toukokuu 3,75 heinäkuu 3,82 syyskuu 3,82
      soija--------------13,75---------13,82
      maissi---------------6,98----------7,05
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,51 Kansas 8,64 Minneapolis 9,12
      toukokuu--------------7,79--------8,74-------------9,22
      heinäkuu--------------8,11--------8,84-------------9,28
      syyskuu---------------8,45--------8,97-------------9,25
      pariisi vehnä:
      maaliskuu 243,25 toukokuu 234,75 elokuu 203,75 marraskuu 211,75 tammikuu 210,75
      rapsi:
      toukokuu 474,75 elokuu 433,25 marraskuu 436 helmikuu 438,50 toukokuu 440
      mallasohra:
      toukokuu 224 elokuu 222,75 marraskuu 236,50 tammikuu 238,50 maaliskuu 240

    • metsäveli

      USDA ennusti helmikuun alun raportissaan Usan maissin loppuvaraston vain 15-18 vuorokauden käyttöön riittäväksi, mikä vastaa 17,1 milj. tonnin loppuvarastoa.
      Saattaapahan ennuste toteutuakin koska nollille varastoja ei saada edes
      dynamiitillä.
      Kun tarve kuitenkin on riittävä viemään varastot miinukselle, niin onkohan
      viime päivien vehnän hintojen junttaus takapirujen operaatio maissin hintojen
      hillitsemiseksi?
      Nythän myllyvehnän futuurihinnat ovat Usassa noin 15 taalaa tonnilta päälle
      maissin hintojen, joten myllyvehnää kannattaa jo nyt käyttää ainakin
      paikallisesti lihantuotannossa, - rehulaadusta puhumattakaan.
      Mikäpä on pakottamassa maissin hintojen säätelyyn?
      Usassa on farmareilla tapana kiinnittää maissin tekemällä
      "elevaattoreiden" kanssa toimitussopimus.
      Nytpä on turhaa yrittää tarjota farmareille ostosopimusta aiempien vuosien
      pilkkahinnoilla, eli osta halvalla, myy kalliilla ei nyt onnistu.
      Jos taas mitään ei tehdä, niin maissin hinnat menevät ennen uutta satoa päälle 10 taalan bushelihintoihin, ja halvalla ostaminen käy yhä
      vaikeammaksi.

      HGCAn sivulta löytyy käppyrä joka kuvaa maissin ja vehnän hintaeron kehitystä
      vuosien mittaan, ja käyrästä löytyy pitkän ajan aleneva trendi.
      Tämä tilanne onkin johtanut Usassa vehnän viljelyn vähenemiseen, koska maissin kannattavuus on parempi.
      http://www.hgca.com/content.output/4970/4970/Markets/Market News/US Wheat-Maize Price Spread.mspx

      Onkopa sitten Usan vehnävarastoista helpotusta tilanteeseen?
      Tässä USDA:n tietoihin perustuva laskelma siitä kuinka käy:
      52,4 - Usan vehnän varastomäärä joulukuun alussa
      15,9 - tässä vähennetään Usan vehnän kulutus seuraavien kuuden kuukauden ajalla.
      22,2 - tässä vähennetään vientiarvion täyttymiseen vielä tarvittava laivausmäärä.
      14,3 milj. tonnia jää loppuvarastoon.

      USDA kylläkin kertoo että loppuvarastoon jäisi peräti 22,3 milj. tonnia vehnää,
      mutta millään opilla ei USDAkaan saa omia lukujaan päikkäin.
      Eipä mene päikkäin USDAn ennuste maissinkaan loppuvarastoksi, eli 17,1 milj. tonnia ennustetaan, mutta vientilaivaukset ja oma kulutus riittää
      viemään varastot pakkasen puolelle.
      Kun lukuja vertailee, niin vaikka Usasta syötäisiin vehnän loppuvarasto
      viimeiseen jyvään, niin siltikään ei synny maissipuolelle sellaista väljyyttä
      että selvittäisiin ilman viennin jarruttamista, etanolin tuotannon
      rajoittamista, taikka peräti maissin ostoa takaisin Usaan.

      USDA julkaisee huomenna uuden näkemyksen tilanteesta ja luultavasti ainakin
      vehnän loppuvaraston määrää pienennetään.
      Eipä sen kyllä tarvitsisi vaivautua, - kaikki menee kuitenkin täydestä.

      Pellekoulut saivat takapiruilta signaalin että syöminen on menossa pois
      muodista, ja hinnat laskivat reilusti.
      Pitäähän tilaa olla nousulle.
      Pariisin tolvanat seurailevat Usan ääliöitä.
      kaura maaliskuu 3,62 toukokuu 3,67 heinäkuu 3,75 syyskuu 3,78
      soija--------------13,44---------13,48
      maissi-------------6,95-----------7,01
      Vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,32 Kansas 8,53 Minneapolis 8,92
      toukokuu--------------7,58--------8,53-------------8,92
      heinäkuu--------------7,91--------8,64-------------9,10
      syyskuu---------------8,26--------8,77-------------9,09
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 238,25 toukokuu 232 elokuu 201 marraskuu 208,50 tammikuu 208,25
      rapsi:
      toukokuu 462,25 elokuu 422 marraskuu 425,50 helmikuu 428 toukokuu 429,50
      mallasohra:
      toukokuu 223 elokuu 221,75 marraskuu 235,50 tammikuu 237,50 maaliskuu 238,50

    • metsäveli

      Tässäpä USDAn uusimmat:
      http://www.fas.usda.gov/grain/circular/2011/03-11/grainfull03-11.pdf
      http://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/latest.pdf
      http://www.fas.usda.gov/wap/circular/2011/11-03/productionfull03-11.pdf

      Raportti jätti Usan luvut lähes ennalleen ja muutosta tuli vain vehnän
      vientiarvioon jota laskettiin noin 1 milj. t.
      USDA perustelee tätä huonosti edenneillä laivauksilla.
      Muutoinkin muutokset olivat lähinnä kosmeettisia, ja todellinen tilanne
      on edelleen leikitön ja lisäksi pahempaan päin menossa.
      Kommentoin jatkossa lisää.

      Viikolla 25.2- 3.3 myytiin Usasta vehnää 675 200 t, josta 81 500 t. kesäkuun
      alusta alkavan kauden laivauksiin, - viikolla laivattiin 589 000 tonnia.
      Kauden myynti kasvoi 31,7 milj. tonniin, mikä on 89.8 % myyntiarviosta.
      Myyntiarvio täyttyy 3,5 milj. tonnin myynnillä.
      Ajankohdan myynti ylittää 11,8 milj. tonnilla viime kauden tason.
      Myydystä vehnästä oli laivattu 23,2 milj. t. ja 8,5 milj. t. oli laivaamatta.
      Seuraavan kauden laivauksiin myyty vehnämäärä kasvoi 1,2 milj. tonniin.

      Maissia myytiin 477 200 tonnia kuluvan kauden laivauksiin ja 298 800 tonnia
      syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin, -viikon laivaukset 1,2 milj. t.
      Kauden myynti kasvoi 34,4 milj. tonniin, mikä on 69,5 % myyntiarviosta.
      Ajankohdan myynti ylittää 2,1 milj. tonnilla viime kauden vastaavan tason.
      Myydystä maissista oli laivattu 31,6 milj. t. ja 12,7 milj. t. oli laivaamatta.
      Seuraavan kauden laivauksiin myyty maissimäärä kasvoi 1,8 milj. tonniin.

      Soijaa myytiin 412 100 t. kuluvan kauden laivauksiin , ja 57 900 t. suraavan.
      Viikon laivaukset olivat 732 700 tonnia.
      Kauden myynti kasvoi 39,8 milj. tonniin, mikä on 92 % myyntiarviosta.
      Ajankohdan myynti ylittää 4,1 milj. tonnilla viime kauden tason.
      Myydysta soijasta oli laivattu 31,7 milj. t. ja 8 milj. t. oli laivaamatta.
      Syyskuun alusta alkavan kauden laivauksiin myyty määrä kasvoi 6,2 milj. tonniin.
      ------
      Vientikaupat sujuivat entisiä latuja ja mitään erikoista piirrettä aiempaan
      menoon verrattuna ei ollut.
      Vehnäkaupat ovat sujuneet siinä määrin vauhdikkaasti että Usdan myyntiarvio
      täyttyy vain 226 000 tonnin viikkomyynnillä, - nythän kaupat olivat yli
      kaksinkertaiset.
      -----
      Usan vehnäsato jatkaa edelleen katovuoden raiteilla,
      Äskeinen talvimyrsky oli sademäärien suhteen pettymys, ja niinkuin linkin
      kartasta näkyy niin suuret alat jäivät lähes ilman.
      Kansasissa maan lämpötila oli vielä runsaasti pakkasen puolella, ja sulava
      lumi jäätyy kuoreksi eikä kastele.
      Tänään alkoi lämmin jakso ja päälle 20 asteen lämmöt saavutettiin iltapäivällä.
      Kun samaa on luvassa 10 vuorokauden ennusteessa, niin päädytään entistä
      huonompaan asiantilaan.
      Kartan alareunasta löytyy klikkauskohta josta saa sateet viikon ajalta näkyviin.
      http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/realtime/GIS/USMEX/USMEX-precip.shtml

      Usassa jatkui edelleen tolkuton meno ja hintoja laskettiin.
      Euroopan pörssit kylläkin ovat tällä erää johtopaikalla vähäjärkisyydessä.
      Nyt menee vielä kotvanen ennenkuin todellisuuden diktatuuri jyrää junttaroikan.

      kaura maaliskuu 3,51 toukokuu 3,56 heinäkuu 3,63 syyskuu 3,67
      soija--------------13,48----------13,53
      maissi--------------6,76-----------6,82
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,14 Kansas 8,39 Minneapolis 8,76
      toukokuu--------------7,40--------8,37-------------8,77
      heinäkuu--------------7,72--------8,47-------------8,85
      syyskuu---------------8,08--------8,62-------------8,86
      Pariisi vehnä:
      maaliskuu 234 toukokuu 226,25 elokuu 195 marraskuu 206 tammikuu 206,75
      rapsi:
      toukokuu 455 elokuu 421,25 marraskuu 423,50 helmikuu 426,25 toukokuu 427,75
      mallasohra:
      toukokuu 216 elokuu 214,75 marraskuu 228,50 tammikuu 230,50 maaliskuu 228

    • metsäveli

      Australian vehnävarastojen kokonaismäärä oli tammikuun lopussa 24,7 milj. t.
      josta käyttäjien ja tuottajien osuus oli 2,5 milj. t.
      Viljakaupalla oli 22,2 milj. t. josta 12,5 oli myllyvehnää.
      Tammikuun aikana poistui näyttämöltä 2,2 milj. t., josta 1,8 laivattiin ulos
      ja 0,471 milj. t. käytettiin Australiassa.
      Viljakaupan varastomäärästä oli tehty 7,1 milj tonnin varaukset, joista
      tehtyjen vientikauppojen kattamiseen 5,5 milj.t. ja Australian käyttöön
      1,6 milj.t
      Jos tehdyt varaukset kohdistuisivat pelkästään myllyvehnään, niin Australiassa
      olisi ollut tammikuun lopussa myymätöntä myllyvehnää vain 5,4 milj. tonnia.
      Kun kauppaa on tehty lisäksi koko helmikuu, niin jäljellä on enää Australian
      omaa tarvetta vastaava määrä myllyvehnää, jos sitäkään.

      USDA lisäsi hieman planeetan vehnäsatojen määriä ja lisäykset tulivat odotetusti
      Argentiinaan ja Australiaan, ja lisäykset olivat 1 milj. t. kumpaankin, ja nämä
      lisäykset ovat perusteltavissa.
      Usdan pukinsorkka löytyykin sitten vehnän kysyntäpuolelta jossa on tehty
      huonosti perusteltavia vähennyksiä.
      Esimerkiksi Egyptin viljanostoja on pudotettu tasolle jossa ne olivat kolme
      vuotta sitten, eli 0.5 milj. t. on määrää vähennetty viime kaudesta.
      Egyptin ostoista löytyy kuitenkin pitkän ajan trendi jossa vuosittain ostetaan
      300 000- 400 000 tonnia aiempaa enemmän, eikä muutoin voi ollakaan ottaen
      huomioon väestönkasvu, - itse asiassa kulutus on kasvanut noin 0,5 milj. t.
      vuosittan.
      Venäjän vehnänostoja on vähennetty peräti 1,5 milj. t. ja perustelu on
      puuta-heinää, eli että kun tähän mennessä ei ole paljoakaan ostettu, niin eipä
      ne venäläiset osta vastakaan.
      USDA-riepu ei vaan ymmärrä talousmaantiedettä, eli että vilja tulee laivata
      pääasiassa suomenlahden kautta, koska venäjän jokireitit etelästä ovat jäässä
      ja infra muutenkin viritetty vientiä suosimaan.
      Luuleekohan USDA että Venäjän päätös poistaa maaliskuun alusta alkaen Viljojen
      tuontitulli tehtiin muuten vain huvikseen?
      Venäjän omat viljat loppuvat ennen uutta satoa mikä on vielä neljän kuukauden
      päässä, ja jäätilanteen selviämisen jälkeen tuonti tulee olemaan "massiivista".
      Sama on selitys Saudi-Arabian kohdalla eli hidas tuontivauhti, mutta on jäänyt
      ymmärtämättä että mikä takistaa, eli Australian myllyvehnän katolukemat ovat
      panneet ostosuunnitelman sekaisin.
      Saudeille näytetään 0.5 milj. tonnin vähennystä, mikä on lisäksi ristiriidassa
      maan hallinnon ilmoittaman ostomäärän suhteen, ja lisäksi saudit ovat
      ilmoittaneet lisäävänsä varastomääriä ruokahuollon varmistamiseksi.

      USDA on pudottanut viljan ostomääriä reippaasti mutta vastaavasti kitsastelee
      niissä tapauksissa joissa lisätuonti on väistämätöntä.
      "Normaaliin" menoon verrattuna USDA on mulkannut lukujaan niin että kysyntä
      saadaan näyttämään 3-6 milj. t. pienemmältä, ja sai näin aikaan takapirujen
      tarvitseman verukkeen hintojen junttaukseen.
      Lisäksi USDA ei tietenkään näe että Kiina lisää vehnän tuontia maissin huonon
      saatavuuden vuoksi, sekä kuivuuden tuottaman vehnävajauksen vuoksi.
      Lisäksi Intialla on vakava tautiongelma pohjoisen vehnäalueilla, mitkä
      tuottavat vehnää yli paikallisen tarpeen ja ovat välttämätön osa Intian
      hallinnon ruokaohjelmassa.
      Jos käy niinkuin Intiassa pelätään eli että Punjabin ja Haryanan sato jää
      tavoitteesta, niin Intian hallinnon on pakkotilassa turvauduttava vehnän
      tuontiin, mikä alkaisi viimeistään ennen vuodenvaihdetta.
      Jatkuu:

    • metsäveli

      Raportin "Grain: World markets and trade" alussa USDA tuo julki että
      perinteisten vehnän vientiin kykenevien maiden loppuvarastot ovat itse asiassa
      runsaat ja peräti 55 % suuremmat kuin olivat ranttalikaudella 2007/08.
      Esipuheessa olisi tullut olla myös huomautus että kaudesta 2007 /08 on myös
      planeetan vehnän kulutus kasvanut USDA:n omien lukujen mukaan peräti 47 milj. t.
      USDA nosti raportissaan vilunkipelillä planeetan loppuvarastoksi 181 milj.
      tonnia, kun se oli ranttalikaudella 07-08 124,7 milj. tonnia.
      Niimpä USDAn lukujen perusteella väljyyttä edelliseen ranttaliin verrattuna on
      vain vaivaiset 10 milj. t.
      No miksipä USDA jättää oleellisen asian mainitsematta? - vastaus voisi olla
      vaikka että "siksi"...

      Kauteen 2007/08 verrattuna Australian loppuvarasto on peräti yli 200 %, eli
      4 milj. tonnia suurempi, mutta käytännössä koko tämä 7,7 milj. tonnin
      loppuvarasto tulee olemaan rehuvehnää, eikä myllylaatua jota haluttaisiin.
      Lisäksi Australian kauppa on myllyvehnän suhteen jo käytännössä kiinni, mikä
      on erittäin poikkeuksellista.
      Kanadan 5,6 milj. tonnin loppuvarasto tulee myös koostumaan enimmiltään
      rehuvehnästä.
      EU:n 13 milj. tonnin loppuvarasto on myllylaadun loppuessa rehuvehnää ja
      lisäksi nuppia kohti siitä riittää noin 20 kiloa, eli se mitä USDA uskoo
      runsaudeksi, onkin sinisen köyhää.
      Venäjän loppuvarastoksi USDA uskoo 3,8 milj. tonnia, mikä toteutuu jos Venäjä
      onnistuu tuomaan mahtikokoisenvehnämäärän.
      Viljanviejistä Kazakhstanin loppuvarasto on käytännössä pyöreä nolla, ja
      Ukrainankaan 3,7 milj. tonnin loppuvarastosta ei ole muille jakoa.
      Argentiinan loppuvarastoksi veikataan 2 milj. tonnia, mikä lienee liian suuri
      koska maan arvioitu 8,5 milj tonnin vientimäärä alkaa jo olla myyty.
      Perinteisistä vientimaista on enää käsittelemättä Usa jonka loppuvarastoksi
      USDA kertoo 22,9 milj. tonnia, ja kuten aiemmissa katsauksissa on tätä
      analysoitu, niin kyse on pelkästä"paperiritiikeristä" niinkuin Mao Tse Tung
      vainaa jo tiesi kertoa.

      Edellinen ranttalikausi päättyi kohtuullisen hyviin satoihin Usassa ja muualla.
      Nyt ei ole näköpiirissä parempaa, vaan katovuosi Usaan ja Kiinaan, - lisäksi
      Intia ja Pakistan on jo vaaran vyöhykkeellä.

      Usan hervoton meininki ajautuu vapaan pudotuksen tapaan kohti "mielenkiintoista"
      tilannetta, eipä Pariisinkaan pellet olleet yhtään viisaampia.

      Kaura maaliskuu 3,45 toukokuu 3,50 heinäkuu 3,58 syyskuu 3,59
      soija---------------13,26---------13,34
      maissi---------------6,59----------6,64
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 6,95 Kansas 8,20 Minneapolis 8,53
      toukokuu--------------7,18--------8,23-------------8,58
      heinäkuu--------------7,50--------8,33-------------8,66
      syyskuu---------------7,87--------8,48-------------8,72
      Pariisi vehnä:
      toukokuu 223 elokuu 191,75 marraskuu 203,75 tammikuu 205 maaliskuu 205,25
      rapsi:
      toukokuu 446,25 elokuu 416,75 marraskuu 418,50 helmikuu 420,75 toukokuu 422,75
      mallasohra:
      toukokuu 214,25 elokuu 213 marraskuu 226,75 tammikuu 231 maaliskuu 228,50

    • metsäveli

      Edellisessä katsauksessa kritisoin USDAa siitä että se jättää huomioimatta planeetan vehnänkulutuksen kasvun verratessaan tilanteen kireyttä loppuvarastojen määrien perusteella, ja väitin että tilanne on vain noin 10 milj. tonnin määrällä keventynyt aiemman ranttalikauden lukemista.

      Eihän sitä noin lasketa voisi sanoa ja noin niinkuin teoriassa olisi tässä oikeassa.
      "Virallinen" laskutapa kun on katsoa kuinka moneksi päiväksi loppuvaraston määrä riittäisi keskimääräisen kulutuksen mukaan.
      Tässä laskutavassa on kuitenkin sisäänrakennettu suuria ongelmia koska vaikkapa Australian loppuvaraston määrä lasketaan syyskuun lopun tasolta, Usan toukokuun lopun ja muiden sitten vähän sinne ja tänne sijoittuen.
      Eli ei ole tapaa selvittää milloin todellisuudessa vehnävarastot ovat pienimmillään.

      Suurin virhetekijä tulee kuitenkin siitä että vehnän kulutuksen rakenne on muuttunut merkittävästi, eli vehnän rehukäytön osuus on vähentynyt samalla kun myllyvehnän kysyntä on suuresti noussut.
      Vielä kymmenen vuotta sitten ei ollut suurtakaan väliä siitä saatiinko planeetan vehnäsato rehu tai myllylaatuisena, koska myllyvehnän pienikin osuus kokonaissadosta riitti hyvin planeetan vientikaupan tarpeisiin.
      Loppuvarastojen määrätkin olivat yleensä nykyisiin määriin verrattuna mahtikokoisia.
      Nyt tilanne on tältä osin kireämpi, ja jos ei tilannetta arvioitaessa oteta huomioon loppuvarastojen laatutekijöitä, niin mennään pahasti harhaan.

      Seuraavassa kuitenkin laskelma vakiintuneen tavan mukaan:
      USDA arvioi planeetan vehnän kulutukseksi 663 milj. tonnia mikä tekee päivää kohti 1.816 milj. tonnia.
      Niimpä USDAn ilmoittama 181,9 milj. tonnin loppuvaraston määrä riittäisi peräti 100 päivän tarpeisiin.
      Vertailuna ranttalikaudella 2007/08 vehnä riitti silloisen 1,689 milj. tonnin päivittäisen kulutusvauhdin mukaan 74 päivän kulutukseen.
      Eli väljyyttä löytyisi nälän alkamiseen nyt peräti 26 vuorokautta enemmän.

      Vaan kun tasan ei käy onnen lahjat eli esimerkiksi Kiinassa ollaan Usdan mukaan onnen kukkuloilla koskapa sen 60 milj tonnin loppuvarasto riittää 206 päivän kulutukseen,
      Ranttalikaudella Kiinan 38,9 milj. tonnin loppuvarasto riitti 134 päivän kulutukseen.
      Kun Kiinassa riittää vehnää 106 päivää kauemmin, niin sehän on muilta vastaavasti pois, ja tonneissa mitaten 20 milj. tonnia.

      Intiassa taas 14,6 milj. tonnin loppuvarasto riittää 65 vuorakauden tarpeisiin, kunriittävyys oli ranttalikaudella 28 vuorokautta.

      EUn vehnän 13,4 milj. tonnin loppuvarasto riittää 38,9 vuorokauden käyttöön, kun riittävyys ranttalin aikaan oli 39 vuorokautta.

      Tehdäämpä lopuksi "Kiina korjaus" USDA:n lukuihin, eli vähennetään Kiinan 60 milj. tonnin loppuvarasto planeetan loppuvaraston määrästä ja saadaan 121,8 milj. t.
      Sitten vähennetään Kiinan kulutusmäärät ja saadaan lopulle planeettaa päiväkulutus 1,518 milj. tonnia.
      Jakolaskun jälkeen saadaan tulokseksi että "keskuksen valtakunnan" ulkopuolen barbaareille riittää vehnää vain 80,2 vuorokauden käyttöön.
      Eli väljyyttä onkin ranttalikauteen verrattuna enää vain 6 vuorokautta.

      Onkopa edes tämä lisä mitään todellista?
      Tuolla aiemmassa katsauksessa kerroin että loppuvarastotvarastot ovat enimmiltään rehuvehnää, ja tämä on poikkeus aiempaan ranttalikauteen verrattuna.
      Kuitenkin on niin että "myllyvehnää, huutaa maailman lapset".
      Kun tähän yhteyteen lisää Usassa mitä ilmeisimmin tapahtuvaan vehnän katoamistempun, eli vehnällä korvataan maissipulaa, niin USDA:n puheet loppuvaraston keveydestä ovat viheliäistä suhmurointia.
      Todellisuudessa ollaan huomattavasti kireämmässä tilanteessa, ja lisäksi poikkeuksena tulevankaan sadon näkymät eivät lupaa hyvää.

    • hi-lo

      sanokaas viisaamat onko tuo hampurin hinta siis euroo tonni?siellä lukee nimittäin näin,hafer=kaura (hl 58 kg) skand. 265,00 ja täällä suomessa ostajat lupaa vain 170e tonni eli jo on helvetinmoista kusetusta vai onko tuo itämeri todella jäätynyt pohjiaan myöden.

    • metsäveli

      Linkin videossa näytetään kuinka pahaksi Intian pohjoisosassa Jammun ja
      Kashmirin alueella on vehnän "stripe rust" tai "yellow rust" edennyt.
      Tämä ruostetauti tuhoaa vehnän lehdet ja jyvät jäävät valmistumatta.
      Intian vehnä kylvettiin myöhään ja pohjoisen sadonkorjuun odotetaan viivästyvän
      toukokuun puolelle.
      Videossa näkyvä vehnä on käytännössä mennyttä, eli torjunta on liian myöhäistä.
      Intian vehnäpellot ovat pieninä tilkkuina, joten torjuntaruiskutus pitää
      koitaa reppuruiskulla.
      Videossa selostetaan hallinnon toimia taudin torjunnan suorittamiseen, ja
      eipä näytä että torjunnassa tultaisiin onnistumaan.
      Intian vehnäsadoksi ennustettiin päälle 80 milj. tonnia, ja tämä määrä
      Intiassa myös kulutetaan vuosittain.
      Niimpä vaikkapapa vain 10 % tuho tietää massiivista vehnän tuontia.
      http://www.youtube.com/watch?v=fncM4Ui5CFM

      Japanin viljantuonnin arvioidaan hieman nousevan koska sähkökatkokset ja
      muu sekasorto pilasi osan ruuasta.
      Satamatkin jäivät pääosin kuntoon kun vain 2 viljan tuontisatamaa on
      väliaikaisesti poissa käytöstä.

      Pörssin säntäilystä on tähän mennessä ollut vaatimatonta vaikitusta Usan käteis
      tai spot markkinoilla joissa hinnat ovat päälle futuurihintojen.
      Minneapoliksen kevätvehnän spot hinnat olivat maanantaina laadusta riippuen
      10.34 - 13,34 doll. bushelilta.

      Jordania asetti ostotarjouksen 100 000 tonnin vehnäerästä, sekä samankokoisesta
      rehuohran määrästä.

      Usassa futuurit jäivät enimmäkseen plussalle, Euroopassa odoteltiin vielä.
      Raliteeteille vieras hintojen junnttaus panee ihmettelemään että kuka myy?
      Ei kai vaan veli venäläinen?
      Kiinalaiset osaavat myös tällaisen pelin josta on näyttöäkin Usan puolelta.

      kaura maaliskuu 3,46 toukokuu 3,44 heinäkuu 3,51 syyskuu 3,53
      soija--------------13,29---------13,40
      maissi---------------6,64----------6,55
      vehnäfutuurit:
      maaliskuu Chicago 7,00 Kansas 8,15 Minneapolis 8,53
      toukokuu--------------7,20--------8,25-----------8,59
      heinäkuu--------------7,53--------8,36-----------8,66
      syyskuu---------------7,89--------8,51-----------8,70
      Pariisi vehnä:
      toukokuu 216,75 elokuu 185,25 marraskuu 199,75 tammikuu 200,75 maaliskuu 200,75
      rapsi:
      toukokuu 434,75 elokuu 407,25 marraskuu 409,25 helmikuu 410,75 toukokuu 413
      mallasohra:
      toukokuu 207 elokuu 205,75 marraskuu 219,50 tammikuu 223,75 maaliskuu 221,25

      • metsäveli

        Viljamarkkinoilta puuttuvan järjellisen menon vastapainoksi kannattaa pitää
        kirkkaana mielessä planeetan viljatilanteen kovat tosiasiat.
        Eräs niistä on viljapula myös EU:n sisällä.
        Aiemmin on ollut puhetta Romanian ja Bulgarian ajautumisesta vehnäpulaan
        kun omat viljat on myyty halvalla vientiin.
        Nytpä näkyy samaan nuorisoseuraan liittyneen myös UK eli englanninmaa.

        Nogger vinoili joulukuussa että huolimatta hätäjarrussa roikkumisesta UK:n
        vehnänvienti oli tasolla 1,2 milj. t. mikä oli lähes koko vuodeksi ennustettu
        vientimäärä.
        Tuolloin huimimmat epäilivät että jospa vientimäärä kasvaa vielä päälle 2 milj.
        tonnin.
        Epäilys oli että vehnähän loppuu englanninmaalta, ja mitäs sitten?
        http://nogger-noggersblog.blogspot.com/2010/12/uk-wheat-exports-full-steam-ahead.html

        HGCA kertoi lokakuun satoraportissaan UK:n vehnäsadoksi 14,8 milj. t.
        Kun edelliseltä kaudelta perittiin 1,859 ja tuonniksi arvioidaan 1,087 milj. t.,
        niin kaikkiaan lasketaan kaudella olevan käytettävissä 17,777 milj. tonnia
        vehnää.
        Kun kotimaisen käytön kerrotaan olevan 14,464 milj.tonnia, niin joko vietäväksi
        tai loppuvarastoon jäisi 3,313 kilj. tonnia.
        Vienniksi arvioitiin joulukuussa 1,313 milj. tonnia, ja loppuvarastoon nähtiin
        näin jäävän 2 milj. tonnia.
        Nytpä sitten HGCA kertoo että tammikuun loppuun mennessä oli laivattu ulos
        peräti 2,1 milj. tonnia vehnää josta enimmät EU:n rehupulaa lievittämään.
        http://www.hgca.com/content.output/5021/5021/Markets/Market News/January Export Data.mspx

        Niimpä loppuvarastoon jäisi nyt vain 1,213 milj. tonnia, ja tämä siinä
        tapauksessa että vienti loppuisi kokonaan.
        Kautta oli kuitenkin tammikuun loppuessa jäljellä vielä 6 kuukautta, ja
        vientikauppoja lienee edelleen odottamassa laivauksia.
        Loppuvaraston määrä on niin pieni että sitä ei saada jaetuksi tarvitsijoille,
        ja UK ajautuu mahtikokoiseen viljan tuontiin.
        Mistäpä tuo kun samoille markkinoille on tulossa muitakin joista suurimpana
        Venäjä?.
        Viljojen loppumisesta on kyllä UK:ssa pidetty ääntä ja Lontoon rehuvehnän
        futuurihinnatkin puolustivat jonkin verran viljaresursseja, mutta näkyypä
        nyttemmin linjat pettäneen pahasti.
        Rattaliksi menee englanninmaalla.

        Futuureja muutettiin edelleen käteiseksi paniikkitunnelmissa ja realiteetit
        paiskattiin pajukkoon.
        Rahastot myivät peräti 40 000 maissifutuuria ja ostajat varmaan kiittivät.
        Vehnäfutuureja laskettiin muiden mukana.
        Jonkinlaista realismia löytyi Pariisin pörssin open interest luvuista, eli
        vehnäfutuureja ostettiin ulos pörssistä ja eniten marras ja tammikuulta.
        Vapautuvalla vehnällä tehdään myöhemmin mahtivoitot.
        Aivan yleisesti markkinoilla ymmärretään että järjetöntä on meno, mutta
        niin kauan kuin myyjiä riittää hinnat laskevat.

        kaura toukokuu 3,24 heinäkuu 3,31 syyskuu 3,36 joulukuu 3,46
        soija-------------12,74---------12,78
        maissi-------------6,36----------6,42
        vehnäfutuurit:
        toukokuu Chicago 6,67 Kansas 7,77 Minneapolis 8,07
        heinäkuu-------------7,00--------7,87-------------8,16
        syyskuu--------------7,37--------8,03-------------8,20
        joulukuu-------------7,64--------8,25-------------8,31
        Pariisi vehnä:
        toukokuu 203 elokuu 171,50 marraskuu 187,75 tammikuu 187,75 maaliskuu 188
        rapsi:
        toukokuu 412,50 elokuu 387 marraskuu 389 helmikuu 391,25 toukokuu 393,25
        mallasohra:
        toukokuu 202,50 elokuu 291,25 marraskuu 215 tammikuu 219,25 maaliskuu 216,75

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Viljamarkkinoilta puuttuvan järjellisen menon vastapainoksi kannattaa pitää
        kirkkaana mielessä planeetan viljatilanteen kovat tosiasiat.
        Eräs niistä on viljapula myös EU:n sisällä.
        Aiemmin on ollut puhetta Romanian ja Bulgarian ajautumisesta vehnäpulaan
        kun omat viljat on myyty halvalla vientiin.
        Nytpä näkyy samaan nuorisoseuraan liittyneen myös UK eli englanninmaa.

        Nogger vinoili joulukuussa että huolimatta hätäjarrussa roikkumisesta UK:n
        vehnänvienti oli tasolla 1,2 milj. t. mikä oli lähes koko vuodeksi ennustettu
        vientimäärä.
        Tuolloin huimimmat epäilivät että jospa vientimäärä kasvaa vielä päälle 2 milj.
        tonnin.
        Epäilys oli että vehnähän loppuu englanninmaalta, ja mitäs sitten?
        http://nogger-noggersblog.blogspot.com/2010/12/uk-wheat-exports-full-steam-ahead.html

        HGCA kertoi lokakuun satoraportissaan UK:n vehnäsadoksi 14,8 milj. t.
        Kun edelliseltä kaudelta perittiin 1,859 ja tuonniksi arvioidaan 1,087 milj. t.,
        niin kaikkiaan lasketaan kaudella olevan käytettävissä 17,777 milj. tonnia
        vehnää.
        Kun kotimaisen käytön kerrotaan olevan 14,464 milj.tonnia, niin joko vietäväksi
        tai loppuvarastoon jäisi 3,313 kilj. tonnia.
        Vienniksi arvioitiin joulukuussa 1,313 milj. tonnia, ja loppuvarastoon nähtiin
        näin jäävän 2 milj. tonnia.
        Nytpä sitten HGCA kertoo että tammikuun loppuun mennessä oli laivattu ulos
        peräti 2,1 milj. tonnia vehnää josta enimmät EU:n rehupulaa lievittämään.
        http://www.hgca.com/content.output/5021/5021/Markets/Market News/January Export Data.mspx

        Niimpä loppuvarastoon jäisi nyt vain 1,213 milj. tonnia, ja tämä siinä
        tapauksessa että vienti loppuisi kokonaan.
        Kautta oli kuitenkin tammikuun loppuessa jäljellä vielä 6 kuukautta, ja
        vientikauppoja lienee edelleen odottamassa laivauksia.
        Loppuvaraston määrä on niin pieni että sitä ei saada jaetuksi tarvitsijoille,
        ja UK ajautuu mahtikokoiseen viljan tuontiin.
        Mistäpä tuo kun samoille markkinoille on tulossa muitakin joista suurimpana
        Venäjä?.
        Viljojen loppumisesta on kyllä UK:ssa pidetty ääntä ja Lontoon rehuvehnän
        futuurihinnatkin puolustivat jonkin verran viljaresursseja, mutta näkyypä
        nyttemmin linjat pettäneen pahasti.
        Rattaliksi menee englanninmaalla.

        Futuureja muutettiin edelleen käteiseksi paniikkitunnelmissa ja realiteetit
        paiskattiin pajukkoon.
        Rahastot myivät peräti 40 000 maissifutuuria ja ostajat varmaan kiittivät.
        Vehnäfutuureja laskettiin muiden mukana.
        Jonkinlaista realismia löytyi Pariisin pörssin open interest luvuista, eli
        vehnäfutuureja ostettiin ulos pörssistä ja eniten marras ja tammikuulta.
        Vapautuvalla vehnällä tehdään myöhemmin mahtivoitot.
        Aivan yleisesti markkinoilla ymmärretään että järjetöntä on meno, mutta
        niin kauan kuin myyjiä riittää hinnat laskevat.

        kaura toukokuu 3,24 heinäkuu 3,31 syyskuu 3,36 joulukuu 3,46
        soija-------------12,74---------12,78
        maissi-------------6,36----------6,42
        vehnäfutuurit:
        toukokuu Chicago 6,67 Kansas 7,77 Minneapolis 8,07
        heinäkuu-------------7,00--------7,87-------------8,16
        syyskuu--------------7,37--------8,03-------------8,20
        joulukuu-------------7,64--------8,25-------------8,31
        Pariisi vehnä:
        toukokuu 203 elokuu 171,50 marraskuu 187,75 tammikuu 187,75 maaliskuu 188
        rapsi:
        toukokuu 412,50 elokuu 387 marraskuu 389 helmikuu 391,25 toukokuu 393,25
        mallasohra:
        toukokuu 202,50 elokuu 291,25 marraskuu 215 tammikuu 219,25 maaliskuu 216,75

        Vehnän hintapelleily suomessa on saanut viljelijät harkitsemaan
        rypsialan lisäämistä.
        Rypsin kylvömäärät lisääntyivät hieman UK:ssa mutta laskivat Saksassa,
        Nyt sitten Agrimoney tietää kertoa merkittävistä talvituhoista Puolassa
        ja Saksassa.
        Syysrypsin oraat eivät olleet hyväkuntoisia syksylläkään ja 15-20 asteen
        pakkaset lumettoman tilanteen vallitessa olivat rapsille liikaa.
        EU:n rapsitase huononee merkittävästi koska Puola ja Saksa edustavat 40 %
        EU:n rapsialasta.
        Kuluvan kauden loppuvarastoksi arvioidaan noin 15 vuorokauden käyttöön
        riittävää, eli joku jää ilman koska tasajako ei onnistu.
        http://www.agrimoney.com/news/rapeseed-to-stay-tight-in-eu-in-2011-12---toepfer--2937.html

        Kanadan ennustettiin lisäävän rypsialaa, mutta nyt on tämä käynyt
        mahdottomaksi koska mahtikokoiset kevättulvat ovat varma asia.
        Kanadassa ollaan asiasta jo niin varmoja että arviota vehnäsadosta
        pudotettiin koska kylvöalat laskevat väistämättä.
        Tulviminen keskittyy pahimmin Saskatchevanin alueelle jonne laskee
        Usan puolelta alkava Red River joki.
        Saman joen laaksossa viljellään myös merkittävä osa Usan kevätvehnästä,
        ja tulvat koskevat myös sitä.
        Tilannetta pahentaa aiemmasta tulvavuodesta suuremmat lumimäärät ja
        myöhässä oleva sulaminen.
        Agrimoney selvittää Kanadalaisia arvioita.
        http://www.agrimoney.com/news/flood-fears-prompt-canada-to-cut-wheat-crop-hopes--2935.html

        Brasiliassa Mato Grosson alueella on satanut noin 10 päivää putkeen ja
        Pahimmilla alueilla soijasato menetetty kokonaan itämisen vuoksi.

        Usassa viljafutuurit olivat aluksi kovassa nousussa mutta lopussa tuli
        vielä enimmäkseen miinusta.
        Pariisin ja Lontoon hinnat nousivat.

        kaura toukokuu 3,15 heinäkuu 3,23 syyskuu 3,32 joulukuu 3,43
        soija-------------12,80---------12,97
        maissi-------------6,16-----------6,23
        vehnäfutuurit:
        toukokuu Chicago 6,62 Kansas 7,78 Minneapolis 8,06
        heinäkuu------------6,96---------7,88-------------8,15
        syyskuu-------------7,34---------8,04-------------8,19
        joulukuu------------7,63---------8,24-------------8,29
        Pariisi vehnä:
        toukokuu 206,25 elo 174,25 marras 190 tammi 190 maalis 191
        rapsi:
        touko 421,50 elo 395 marras 296,75 helmi 399 touko 400
        mallasohra:
        touko 203,50 elo 202,25 marras 216 tammi 220,25 maalis 217,75

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Vehnän hintapelleily suomessa on saanut viljelijät harkitsemaan
        rypsialan lisäämistä.
        Rypsin kylvömäärät lisääntyivät hieman UK:ssa mutta laskivat Saksassa,
        Nyt sitten Agrimoney tietää kertoa merkittävistä talvituhoista Puolassa
        ja Saksassa.
        Syysrypsin oraat eivät olleet hyväkuntoisia syksylläkään ja 15-20 asteen
        pakkaset lumettoman tilanteen vallitessa olivat rapsille liikaa.
        EU:n rapsitase huononee merkittävästi koska Puola ja Saksa edustavat 40 %
        EU:n rapsialasta.
        Kuluvan kauden loppuvarastoksi arvioidaan noin 15 vuorokauden käyttöön
        riittävää, eli joku jää ilman koska tasajako ei onnistu.
        http://www.agrimoney.com/news/rapeseed-to-stay-tight-in-eu-in-2011-12---toepfer--2937.html

        Kanadan ennustettiin lisäävän rypsialaa, mutta nyt on tämä käynyt
        mahdottomaksi koska mahtikokoiset kevättulvat ovat varma asia.
        Kanadassa ollaan asiasta jo niin varmoja että arviota vehnäsadosta
        pudotettiin koska kylvöalat laskevat väistämättä.
        Tulviminen keskittyy pahimmin Saskatchevanin alueelle jonne laskee
        Usan puolelta alkava Red River joki.
        Saman joen laaksossa viljellään myös merkittävä osa Usan kevätvehnästä,
        ja tulvat koskevat myös sitä.
        Tilannetta pahentaa aiemmasta tulvavuodesta suuremmat lumimäärät ja
        myöhässä oleva sulaminen.
        Agrimoney selvittää Kanadalaisia arvioita.
        http://www.agrimoney.com/news/flood-fears-prompt-canada-to-cut-wheat-crop-hopes--2935.html

        Brasiliassa Mato Grosson alueella on satanut noin 10 päivää putkeen ja
        Pahimmilla alueilla soijasato menetetty kokonaan itämisen vuoksi.

        Usassa viljafutuurit olivat aluksi kovassa nousussa mutta lopussa tuli
        vielä enimmäkseen miinusta.
        Pariisin ja Lontoon hinnat nousivat.

        kaura toukokuu 3,15 heinäkuu 3,23 syyskuu 3,32 joulukuu 3,43
        soija-------------12,80---------12,97
        maissi-------------6,16-----------6,23
        vehnäfutuurit:
        toukokuu Chicago 6,62 Kansas 7,78 Minneapolis 8,06
        heinäkuu------------6,96---------7,88-------------8,15
        syyskuu-------------7,34---------8,04-------------8,19
        joulukuu------------7,63---------8,24-------------8,29
        Pariisi vehnä:
        toukokuu 206,25 elo 174,25 marras 190 tammi 190 maalis 191
        rapsi:
        touko 421,50 elo 395 marras 296,75 helmi 399 touko 400
        mallasohra:
        touko 203,50 elo 202,25 marras 216 tammi 220,25 maalis 217,75

        Viikolla 4.3.-10.3 myytiin Usasta vehnää 860 800 t. josta 195 100 t.
        seuraavan kauden laivauksiin, - viikolla laivattiin 690 700 tonnia.
        Toukokuun loppuun ulottuvan kauden myynti kasvoi 32,4 milj. tonniin,
        mikä on 93,5 % USDAn uusimmasta 34,7 milj. tonnin myyntiarviosta.
        Myyntiarvio täyttyy 2,2 milj. tonnin myynnillä.
        Ajankohdan myyntimäärä ylittää 12,1 milj. tonnilla viime kauden
        vastaavan tason.
        Myydystä vehnästä oli laivattu 23,9 milj.t. ja 8,4 milj.t. oli laivaamatta.

        Maissia myytiin 1,337 milj. t. josta 300 800 t. syyskuun alusta alkavan
        kauden laivauksiin, - viikon laivaukset 880 600 tonnia.
        Maissin myynti kasvoi 35,4 milj. tonniin, mikä on 71,6 % myyntiarviosta.
        Myyntiarvio täyttyy 14 milj. tonnin myynnillä.
        Ajankohdan myynti ylittää 2,3 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä maissista oli laivattu 22,3 ja laivaamatta oli 12,9 milj. tonnia.

        Soijaa myytiin 214 500 t. josta 67 100 t. seuraavan kauden laivauksiin,
        - viikolla laivattiin 838 700 tonnia.
        Soijan myynti kasvoi 39,9 milj. tonniin mikä on 92,3 % myyntiarviosta.
        Ajankohdan myynti ylittää 4 milj. tonnilla viime kauden vastaavan tason.
        Myydystä soijasta oli 32,5 milj.t. laivattu ja 7,3 milj.t. oli laivaamatta.

        Vehnän viikkomyynnistä suurin 350 700 t. erä meni Irakiin, Indonesiaan
        ostettiin 125 100 t. , mikä siirtyi "unknown" luokasta. Unknown tavaraa
        siirtyi myös menemään Saudi-Arabiaan 52 300 tonnin edestä.
        USDAn myyntiarvio täyttyisi nyt vain 190 000 tonnin viikkomyynnillä ja
        tämä määrä ylitettiin noin kolminkertaisesti.

        Japaniin ostettiin 455 700 tonnia maissia ja Meksikoon 178 000 t. kuluvalla,
        ja 169 000 t. seuraavalla kaudella laivattavaa maissia.
        Maissin reippaat myyntimäärät eivät olleet alennushintojen ansiota vaan
        myyntiviikon futuurihinnat olivat tasolla 7,42- 6,81 doll. bushelilta.
        Maissin osalta USDAn myyntiarvio täyttyisi 562 000 tonnin viikkomyynnillä.

        EU myönsi vientilisenssit 540 000 tonnin vehnämäärän laivauksiin, mikä
        nostaa heinäkuun alusta alkaneen kauden laivaukset 14,6 milj. tonniin.
        Viime kauden vastaavan ajankohdan taso oli 12,7 milj. tonnia.

        Strategie Grain nosti arviotaan EUn vehnänviennistä 600 000 tonnia ja
        näkee sen nyt 19 milj. tonniksi.
        Kun vehnän tuontia ei arvioitu suuremmaksi, niin piti laskea loppuvaraston
        määrää 8,7 milj. tonniin.
        Nytpä sitten EU:n loppuvarastosta löytyy asukasta kohti vain 17 kiloa
        rehuvehnää.
        Strategie Grain huomioi kevätkuivuuden, ja laski tässä vaiheessa arviotaan
        tulevasta vehnäsadosta 0,3 milj. t. ja näkee määräksi 132,2 milj. t.
        http://www.agrimoney.com/news/bargain-hunting-buyers-tighten-eu-wheat-supplies--2940.html

        Serbia joka ehti viedä 650 000 t. vehnää hätääntyi vientikiellon säätämiseen.
        Kiellon taustalta löytyy myös huonot näkymät seuraavan vehnäsadon osalta,
        eli Eurooppaa kiusaava kevätkuivuus ulottuu myös sinne.

        Tuskimpa pellekoulut oppivat vieläkään että planeetan viljatilanteen kovat
        tosiasiat on parasta pitää kirkkaana mielessä, taikka rahojen lisäksi
        palaa palttoosta hihatkin.
        Amerikoissa nimimerkillä "palouser" vaikuttava järkimies vinoili
        suurinpiirtein että ensin tämä mullikkalauma lietsoo itsensä paniikkiin
        ja sotkee huonoimmat sorkkiinsa.
        Sitten huomataan että ihan turha paniikki, mulkoillaan synkkinä nurkista
        ja mölistään kun raatoja hinataan ulos karsinasta.

        Maissin futuurihintoja nostettiin limit up rajoissa ja melkein muitakin.

        Kaura toukokuu 3,35 heinäkuu 3,43 syyskuu 3,51 joulukuu 3,61
        soija ------------13,31----------13,43
        maissi------------6,46-----------6,53
        vehnäfutuurit:
        toukokuu Chicago 7,10 Kansas 8,31 Minneapolis 8,54
        heinäkuu-------------5,45--------8,41------------8,65
        syyskuu--------------7,84--------8,56------------8,69
        joulukuu-------------8,12--------8,75------------8,78
        Pariisi vehnä:
        toukokuu 223,75 elokuu 192 marraskuu 202,75 tammikuu 202,50 maaliskuu 203,50
        rapsi:
        toukokuu 439,75 elokuu 412 marraskuu 414,25 helmikuu 416 toukokuu 416
        mallasohra:
        toukokuu 217,50 elokuu 216,25 marraskuu 230 tammikuu 230 maaliskuu 231,75

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Viikolla 4.3.-10.3 myytiin Usasta vehnää 860 800 t. josta 195 100 t.
        seuraavan kauden laivauksiin, - viikolla laivattiin 690 700 tonnia.
        Toukokuun loppuun ulottuvan kauden myynti kasvoi 32,4 milj. tonniin,
        mikä on 93,5 % USDAn uusimmasta 34,7 milj. tonnin myyntiarviosta.
        Myyntiarvio täyttyy 2,2 milj. tonnin myynnillä.
        Ajankohdan myyntimäärä ylittää 12,1 milj. tonnilla viime kauden
        vastaavan tason.
        Myydystä vehnästä oli laivattu 23,9 milj.t. ja 8,4 milj.t. oli laivaamatta.

        Maissia myytiin 1,337 milj. t. josta 300 800 t. syyskuun alusta alkavan
        kauden laivauksiin, - viikon laivaukset 880 600 tonnia.
        Maissin myynti kasvoi 35,4 milj. tonniin, mikä on 71,6 % myyntiarviosta.
        Myyntiarvio täyttyy 14 milj. tonnin myynnillä.
        Ajankohdan myynti ylittää 2,3 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä maissista oli laivattu 22,3 ja laivaamatta oli 12,9 milj. tonnia.

        Soijaa myytiin 214 500 t. josta 67 100 t. seuraavan kauden laivauksiin,
        - viikolla laivattiin 838 700 tonnia.
        Soijan myynti kasvoi 39,9 milj. tonniin mikä on 92,3 % myyntiarviosta.
        Ajankohdan myynti ylittää 4 milj. tonnilla viime kauden vastaavan tason.
        Myydystä soijasta oli 32,5 milj.t. laivattu ja 7,3 milj.t. oli laivaamatta.

        Vehnän viikkomyynnistä suurin 350 700 t. erä meni Irakiin, Indonesiaan
        ostettiin 125 100 t. , mikä siirtyi "unknown" luokasta. Unknown tavaraa
        siirtyi myös menemään Saudi-Arabiaan 52 300 tonnin edestä.
        USDAn myyntiarvio täyttyisi nyt vain 190 000 tonnin viikkomyynnillä ja
        tämä määrä ylitettiin noin kolminkertaisesti.

        Japaniin ostettiin 455 700 tonnia maissia ja Meksikoon 178 000 t. kuluvalla,
        ja 169 000 t. seuraavalla kaudella laivattavaa maissia.
        Maissin reippaat myyntimäärät eivät olleet alennushintojen ansiota vaan
        myyntiviikon futuurihinnat olivat tasolla 7,42- 6,81 doll. bushelilta.
        Maissin osalta USDAn myyntiarvio täyttyisi 562 000 tonnin viikkomyynnillä.

        EU myönsi vientilisenssit 540 000 tonnin vehnämäärän laivauksiin, mikä
        nostaa heinäkuun alusta alkaneen kauden laivaukset 14,6 milj. tonniin.
        Viime kauden vastaavan ajankohdan taso oli 12,7 milj. tonnia.

        Strategie Grain nosti arviotaan EUn vehnänviennistä 600 000 tonnia ja
        näkee sen nyt 19 milj. tonniksi.
        Kun vehnän tuontia ei arvioitu suuremmaksi, niin piti laskea loppuvaraston
        määrää 8,7 milj. tonniin.
        Nytpä sitten EU:n loppuvarastosta löytyy asukasta kohti vain 17 kiloa
        rehuvehnää.
        Strategie Grain huomioi kevätkuivuuden, ja laski tässä vaiheessa arviotaan
        tulevasta vehnäsadosta 0,3 milj. t. ja näkee määräksi 132,2 milj. t.
        http://www.agrimoney.com/news/bargain-hunting-buyers-tighten-eu-wheat-supplies--2940.html

        Serbia joka ehti viedä 650 000 t. vehnää hätääntyi vientikiellon säätämiseen.
        Kiellon taustalta löytyy myös huonot näkymät seuraavan vehnäsadon osalta,
        eli Eurooppaa kiusaava kevätkuivuus ulottuu myös sinne.

        Tuskimpa pellekoulut oppivat vieläkään että planeetan viljatilanteen kovat
        tosiasiat on parasta pitää kirkkaana mielessä, taikka rahojen lisäksi
        palaa palttoosta hihatkin.
        Amerikoissa nimimerkillä "palouser" vaikuttava järkimies vinoili
        suurinpiirtein että ensin tämä mullikkalauma lietsoo itsensä paniikkiin
        ja sotkee huonoimmat sorkkiinsa.
        Sitten huomataan että ihan turha paniikki, mulkoillaan synkkinä nurkista
        ja mölistään kun raatoja hinataan ulos karsinasta.

        Maissin futuurihintoja nostettiin limit up rajoissa ja melkein muitakin.

        Kaura toukokuu 3,35 heinäkuu 3,43 syyskuu 3,51 joulukuu 3,61
        soija ------------13,31----------13,43
        maissi------------6,46-----------6,53
        vehnäfutuurit:
        toukokuu Chicago 7,10 Kansas 8,31 Minneapolis 8,54
        heinäkuu-------------5,45--------8,41------------8,65
        syyskuu--------------7,84--------8,56------------8,69
        joulukuu-------------8,12--------8,75------------8,78
        Pariisi vehnä:
        toukokuu 223,75 elokuu 192 marraskuu 202,75 tammikuu 202,50 maaliskuu 203,50
        rapsi:
        toukokuu 439,75 elokuu 412 marraskuu 414,25 helmikuu 416 toukokuu 416
        mallasohra:
        toukokuu 217,50 elokuu 216,25 marraskuu 230 tammikuu 230 maaliskuu 231,75

        Venäjän maatalousministeri arvioi tulevaksi viljasadoksi 84-85 milj. tonnia.
        Tässä vaiheessa ennustelu on arvauspeliä, mutta merkittävää on että nyt
        satoennustetta laskettiin 1.2 milj. t.
        Viime kaudella ennusteissaan onnistunut SovEcon arvioi viljasadoksi
        75-85 milj. tonnia.
        Eräänä syynä vähennykseen katsotaan tuottajien mikä on katovuoden jälkeen akuutti.
        Lisäksi kevätvehnän siementä on niukalti ja sen laatu vajavaista.
        http://www.agrimoney.com/news/russia-follows-canada-and-cuts-grain-harvest-hopes--2947.html

        Usassa kuivuus jatkuu Kansasin hujakoilla ainakin 10 seuraavaa vuorokautta.
        Pitemmän ajanjakson ilmastomallit lupaavat normaalia kuivempaa ja lämpimämpää säätä koko kevääksi, mikä toteutuessaan merkitsee erittäin pahaa katovuotta.
        Oraitten kuntohan on jo valmiiksi huono.
        Teksasin tilanne on jo siinä määrin huono että vehnää annetaan karjalle
        laidunnettavaksi.
        Synkimmät arviot ovat että Teksasin vehnäsato on käytännössä menetetty.
        Teksas edustaa Usan syysvehnän alasta 6 % , Oklahoma 10 % Kansas 24 %
        Colorado 4 % ja Nebraska 4 %.

        Pellekoulut peruivat edelleen myyntipanikkia, ja hinnat nousivat kauttaaltaan.
        Nousu ei pääty tähän, ja hintahuippu on vielä edessäpäin.
        Markkinapuheiden perusteella pellepoloisilla ei ole hajuakaan mikä on edessä.

        kaura touko 3,52 heinä 3,60 syys 3,67 joulu 3,78
        soija ---------13,62-------13,71
        maissi---------6,84----------6,89
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,23 Kansas 8,45 Minneapolis 8,67
        heinä------------7,58---------8,55-------------8,76
        syys--------------7,97---------8,70-------------8,82
        joulu------------8,26---------8,89--------------8,93
        Pariisi vehnä:
        touko 231,75 elo 200 marras 207,50 tammi 207,50 maalis 208,75
        rapsi:
        touko 452 elo 219,50 marras 422,25 helmi 423,75 touko 424,25
        mallasohra:
        touko 217,50 elo 216,25 marras 232,50 tammi 232 maalis 237

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Venäjän maatalousministeri arvioi tulevaksi viljasadoksi 84-85 milj. tonnia.
        Tässä vaiheessa ennustelu on arvauspeliä, mutta merkittävää on että nyt
        satoennustetta laskettiin 1.2 milj. t.
        Viime kaudella ennusteissaan onnistunut SovEcon arvioi viljasadoksi
        75-85 milj. tonnia.
        Eräänä syynä vähennykseen katsotaan tuottajien mikä on katovuoden jälkeen akuutti.
        Lisäksi kevätvehnän siementä on niukalti ja sen laatu vajavaista.
        http://www.agrimoney.com/news/russia-follows-canada-and-cuts-grain-harvest-hopes--2947.html

        Usassa kuivuus jatkuu Kansasin hujakoilla ainakin 10 seuraavaa vuorokautta.
        Pitemmän ajanjakson ilmastomallit lupaavat normaalia kuivempaa ja lämpimämpää säätä koko kevääksi, mikä toteutuessaan merkitsee erittäin pahaa katovuotta.
        Oraitten kuntohan on jo valmiiksi huono.
        Teksasin tilanne on jo siinä määrin huono että vehnää annetaan karjalle
        laidunnettavaksi.
        Synkimmät arviot ovat että Teksasin vehnäsato on käytännössä menetetty.
        Teksas edustaa Usan syysvehnän alasta 6 % , Oklahoma 10 % Kansas 24 %
        Colorado 4 % ja Nebraska 4 %.

        Pellekoulut peruivat edelleen myyntipanikkia, ja hinnat nousivat kauttaaltaan.
        Nousu ei pääty tähän, ja hintahuippu on vielä edessäpäin.
        Markkinapuheiden perusteella pellepoloisilla ei ole hajuakaan mikä on edessä.

        kaura touko 3,52 heinä 3,60 syys 3,67 joulu 3,78
        soija ---------13,62-------13,71
        maissi---------6,84----------6,89
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,23 Kansas 8,45 Minneapolis 8,67
        heinä------------7,58---------8,55-------------8,76
        syys--------------7,97---------8,70-------------8,82
        joulu------------8,26---------8,89--------------8,93
        Pariisi vehnä:
        touko 231,75 elo 200 marras 207,50 tammi 207,50 maalis 208,75
        rapsi:
        touko 452 elo 219,50 marras 422,25 helmi 423,75 touko 424,25
        mallasohra:
        touko 217,50 elo 216,25 marras 232,50 tammi 232 maalis 237

        Kansasin, Oklahoman ja Teksasin kuivuudelle luvataan jatkoaikaa lähiajan
        ennusteissa.
        Oklahoman vehnästä 40 % on liittymässä, eli kasvupiste on maanpinnan
        yläpuolella ja korren muodostumisen pitäisi alkaa.
        Kuivuuden piirissä on kuitenkin 80 % osavaltion pinta-alasta, ja luvassa on
        lämmin ja kuiva jakso.
        Tämän hetken tietojen valossa puolikaskin sadosta olisi jo ihme.
        Myös Oklahomassa vehnää syötetään karjalle kun muuta syömistä ei löydy.
        Pensaspalot ovat riesana ja viikonlopun aikana yksi niistä yritti polttaa
        Oklahoma-Cityn.
        Tässä viimeisimpiä tietoja:
        http://agblog.ok.gov/2011/03/21/drought-conditions-intensify/

        Mikäpä tulee olemaan alueen vehnäsato?
        Linkin pitkä artikkeli pyörittelee asiaa monipuolisesti ja arvionsa esittää
        myös Kansasin "vehnäguru" eli Kansasin yliopiston Jim Shroyer.
        Shroyer arvioi vehnän kuntotilanteen vastaavan vuoden 1989 tilannetta,
        jolloin satotaso putosi 25 busheliin acrelta, eli noin 2,2 tonniin
        hehtaarilta.
        Viime kauden sadoksi kerrotaan 45 bushelia acre, eli 4,1 tonnia ha.
        Artikkelissa huomautetaan että satomäärät ovat alalta jolta sato on
        korjattu, ja hylätyt alat eivät näy keskisadoissa lainkaan.
        http://www.dtnprogressivefarmer.com/dtnag/view/blog/getBlog.do;jsessionid=338E8A0AF72E44D0DF40E255FFDCC585.agfreejvm1?blogHandle=weather&blogEntryId=8a82c0bc2eaec4d4012ec954748c0134

        Kun pitkän ajan sääennusteet eivät lupaa kunnon sateita, voi jo odottaa
        että paha katovuosi on tulossa.
        Noin 50-60 % satovähennys näyttäisi olevan tulossa alueelle jolta saatiin
        viime kaudella noin 41 % Usan vehnäsadosta, eli tilanne menee leikittömäksi
        myös Usassa.
        Tämä on iso asia hintojen kehityksen kannalta, ja sen vaikutus alkaa näkyä
        jo nyt, mutta enimmin huhtikuun puolivälin jälkeen kun on saatu ensin
        Usan viljojen varastoraportti ihmeteltäväksi.
        Planeetan ruokahuolto ei tällaista vähennystä kestä, ja lisää vähennyksiä
        on tulossa.

        Pietä nousua ja laskua futuureissa.
        kaura toukokuu 3,50 heinäkuu 3,58 syyskuu 3,64 joulukuu 3,75
        soija--------------13,64---------13,74
        maissi---------------6,86---------6,93
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,21 Kansas 8,42 Minneapolis 8,69
        heinä-------------7,57--------8,52------------8,79
        syys--------------7,97--------8,67------------8,85
        joulu-------------8,26--------8,85------------8,95
        Pariisi vehnä:
        touko 226 elo 194,25 marras 203,50 tammi 204,25 maalis 205,50
        rapsi:
        touko 454,75 elo 421,50 marras 424 helmi 426 touko 424,75
        mallasohra:
        touko 215 elo 213,75 marras 231,75 tammi 231,25 maalis 240

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Kansasin, Oklahoman ja Teksasin kuivuudelle luvataan jatkoaikaa lähiajan
        ennusteissa.
        Oklahoman vehnästä 40 % on liittymässä, eli kasvupiste on maanpinnan
        yläpuolella ja korren muodostumisen pitäisi alkaa.
        Kuivuuden piirissä on kuitenkin 80 % osavaltion pinta-alasta, ja luvassa on
        lämmin ja kuiva jakso.
        Tämän hetken tietojen valossa puolikaskin sadosta olisi jo ihme.
        Myös Oklahomassa vehnää syötetään karjalle kun muuta syömistä ei löydy.
        Pensaspalot ovat riesana ja viikonlopun aikana yksi niistä yritti polttaa
        Oklahoma-Cityn.
        Tässä viimeisimpiä tietoja:
        http://agblog.ok.gov/2011/03/21/drought-conditions-intensify/

        Mikäpä tulee olemaan alueen vehnäsato?
        Linkin pitkä artikkeli pyörittelee asiaa monipuolisesti ja arvionsa esittää
        myös Kansasin "vehnäguru" eli Kansasin yliopiston Jim Shroyer.
        Shroyer arvioi vehnän kuntotilanteen vastaavan vuoden 1989 tilannetta,
        jolloin satotaso putosi 25 busheliin acrelta, eli noin 2,2 tonniin
        hehtaarilta.
        Viime kauden sadoksi kerrotaan 45 bushelia acre, eli 4,1 tonnia ha.
        Artikkelissa huomautetaan että satomäärät ovat alalta jolta sato on
        korjattu, ja hylätyt alat eivät näy keskisadoissa lainkaan.
        http://www.dtnprogressivefarmer.com/dtnag/view/blog/getBlog.do;jsessionid=338E8A0AF72E44D0DF40E255FFDCC585.agfreejvm1?blogHandle=weather&blogEntryId=8a82c0bc2eaec4d4012ec954748c0134

        Kun pitkän ajan sääennusteet eivät lupaa kunnon sateita, voi jo odottaa
        että paha katovuosi on tulossa.
        Noin 50-60 % satovähennys näyttäisi olevan tulossa alueelle jolta saatiin
        viime kaudella noin 41 % Usan vehnäsadosta, eli tilanne menee leikittömäksi
        myös Usassa.
        Tämä on iso asia hintojen kehityksen kannalta, ja sen vaikutus alkaa näkyä
        jo nyt, mutta enimmin huhtikuun puolivälin jälkeen kun on saatu ensin
        Usan viljojen varastoraportti ihmeteltäväksi.
        Planeetan ruokahuolto ei tällaista vähennystä kestä, ja lisää vähennyksiä
        on tulossa.

        Pietä nousua ja laskua futuureissa.
        kaura toukokuu 3,50 heinäkuu 3,58 syyskuu 3,64 joulukuu 3,75
        soija--------------13,64---------13,74
        maissi---------------6,86---------6,93
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,21 Kansas 8,42 Minneapolis 8,69
        heinä-------------7,57--------8,52------------8,79
        syys--------------7,97--------8,67------------8,85
        joulu-------------8,26--------8,85------------8,95
        Pariisi vehnä:
        touko 226 elo 194,25 marras 203,50 tammi 204,25 maalis 205,50
        rapsi:
        touko 454,75 elo 421,50 marras 424 helmi 426 touko 424,75
        mallasohra:
        touko 215 elo 213,75 marras 231,75 tammi 231,25 maalis 240

        Vielä vähän selvitystä Usan vehnän tilanteesta.
        Kun eilen arvelin että noin 50-60 % pudotus olisi tulossa Usan HRW vehnälle, niin arviossa otetaan lukuun syysvehnän tapa tehdä
        useampia tähkiä itänyttä jyvää kohti laskettuna.
        Kun nyt on vallinnut epätavallisen pitkä kuiva kausi, niin vehnä
        on jättänyt tämän pois, ja tekee vain yhden tähkän siementä kohti.
        Niimpä jo tämän perusteella tulee noin 50-60 % satotappiot, ja
        merkittävää on että myöhemmin saadut runsaatkaan sateet eivät tätä
        asiantilaa voi mitenkään muuttaa.
        Eilen linkitetyssä artikkelissa kerrotaan että Teksasissa vehnä
        lopettaa yleensä haaroittumisen maaliskuun puolivälissä, joten kato
        on tältä osin jo lukittu, ja näin on myös laita Oklahomassa.
        Kansasin vehnä on myös alkanut liittyä, ja tämän rajan on ylittänyt
        5 % vehnästä.

        Teksasin vehnän kahden parhaimman kuntoluokan osuus putosi viikossa
        4 %, ja on tasolla 14 % .
        Oklahomassa pudotusta tuli 3 % ja hyvä sekä erinomainen luokissa on 24 %
        vehnästä, - näissä luokissa olevaa vehnä on voitu kastella.
        Kansasissa tuli 1 % lisäystä koska kaakkoisosa sai aiemmin lumen muodossa 10-30 milliä sadetta.
        Niimpä Kansasista löytyy vielä 27 % kahteen parhainpaan luokkaan kelpaavaa vehnää.
        Kansasista otetut satelliittikuvat näyttävät erittäin huonokuntoista
        vehnää, ja sadetta saanut alue erottuu selvärajaisena.
        Kansasin vehnästä luokkiin huono sekä erittäin huono kuuluu 37 %, ja
        tämä osuus jäänee kokonaan korjaamatta, taikka jos korjataankin, niin
        satoa saadaan puoli tonnia hehtaarilta tai vähemmän.

        Sateet ohittivat viime viikolla Kiinan vehnäalueen ja samoin kävi
        kuluvan viikon alussa.
        http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp2.gif

        Nogger kertoo UK:ssa valitettavan että käteismarkkinoilla vehnäkauppa
        on hyytynyt ja tuottajat eivät keskustele kaupoista jos hinta ei ala
        kakkosella.
        http://nogger-noggersblog.blogspot.com/2011/03/more-gossip.html
        Vehnää kyllä vielä on, mutta vehnän loppuminenkin on edessä, eli joskus
        toukokuun jälkeen.
        Suomalainen vehnä käy vielä kaupaksi kovaan hintaan, ja jos junttaroikka
        ei järjestä vientiä, niin viljaa kyllä tullaan vaikka hakemaan.

        Jordanian kerrotaan ostaneen EU:sata 50 000 t. vehnää ja myyjäksi
        väitetään Romaniaa.
        Irak on ostamassa 100 000 tonnia vehnää.
        Japani on ostamassa 100 000 tonnia vehnää, jonka laivaukset toukokuussa.
        Nigeria osti Usasta 160 000 tonnia vehnää, mikä myös laivataan kuluvan
        kauden aikana, -no ainakin luvataan laivata.

        Osittaista nousua Usan futuureissa alun kovan junttaamisen jälkeen.
        Usan vehnän huono kunto ei ole vielä hinnoissa.

        Kaura touko 3,42 heinä 3,50 syys 3,57 joulu 3,68
        soija----------13,65-------13,75
        maissi-----------6,86-------6,94
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,22 Kansas 8,45 Minneapolis 8,66
        heinä-------------7,57--------8,55------------8,66
        syys--------------7,96--------8,70------------8,83
        joulu-------------8,25--------8,89------------8,92
        Pariisi vehnä:
        touko 225 elo 193,25 marras 201,50 tammi 202,50 maalis 203,25
        rapsi:
        touko 450,25 elo 414,25 marras 417,75 helmi 419,75 touko 418,75
        mallasohra:
        touko 218 elo 216,75 marras 230,25 tammi 229,75 maalis 240

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Vielä vähän selvitystä Usan vehnän tilanteesta.
        Kun eilen arvelin että noin 50-60 % pudotus olisi tulossa Usan HRW vehnälle, niin arviossa otetaan lukuun syysvehnän tapa tehdä
        useampia tähkiä itänyttä jyvää kohti laskettuna.
        Kun nyt on vallinnut epätavallisen pitkä kuiva kausi, niin vehnä
        on jättänyt tämän pois, ja tekee vain yhden tähkän siementä kohti.
        Niimpä jo tämän perusteella tulee noin 50-60 % satotappiot, ja
        merkittävää on että myöhemmin saadut runsaatkaan sateet eivät tätä
        asiantilaa voi mitenkään muuttaa.
        Eilen linkitetyssä artikkelissa kerrotaan että Teksasissa vehnä
        lopettaa yleensä haaroittumisen maaliskuun puolivälissä, joten kato
        on tältä osin jo lukittu, ja näin on myös laita Oklahomassa.
        Kansasin vehnä on myös alkanut liittyä, ja tämän rajan on ylittänyt
        5 % vehnästä.

        Teksasin vehnän kahden parhaimman kuntoluokan osuus putosi viikossa
        4 %, ja on tasolla 14 % .
        Oklahomassa pudotusta tuli 3 % ja hyvä sekä erinomainen luokissa on 24 %
        vehnästä, - näissä luokissa olevaa vehnä on voitu kastella.
        Kansasissa tuli 1 % lisäystä koska kaakkoisosa sai aiemmin lumen muodossa 10-30 milliä sadetta.
        Niimpä Kansasista löytyy vielä 27 % kahteen parhainpaan luokkaan kelpaavaa vehnää.
        Kansasista otetut satelliittikuvat näyttävät erittäin huonokuntoista
        vehnää, ja sadetta saanut alue erottuu selvärajaisena.
        Kansasin vehnästä luokkiin huono sekä erittäin huono kuuluu 37 %, ja
        tämä osuus jäänee kokonaan korjaamatta, taikka jos korjataankin, niin
        satoa saadaan puoli tonnia hehtaarilta tai vähemmän.

        Sateet ohittivat viime viikolla Kiinan vehnäalueen ja samoin kävi
        kuluvan viikon alussa.
        http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp2.gif

        Nogger kertoo UK:ssa valitettavan että käteismarkkinoilla vehnäkauppa
        on hyytynyt ja tuottajat eivät keskustele kaupoista jos hinta ei ala
        kakkosella.
        http://nogger-noggersblog.blogspot.com/2011/03/more-gossip.html
        Vehnää kyllä vielä on, mutta vehnän loppuminenkin on edessä, eli joskus
        toukokuun jälkeen.
        Suomalainen vehnä käy vielä kaupaksi kovaan hintaan, ja jos junttaroikka
        ei järjestä vientiä, niin viljaa kyllä tullaan vaikka hakemaan.

        Jordanian kerrotaan ostaneen EU:sata 50 000 t. vehnää ja myyjäksi
        väitetään Romaniaa.
        Irak on ostamassa 100 000 tonnia vehnää.
        Japani on ostamassa 100 000 tonnia vehnää, jonka laivaukset toukokuussa.
        Nigeria osti Usasta 160 000 tonnia vehnää, mikä myös laivataan kuluvan
        kauden aikana, -no ainakin luvataan laivata.

        Osittaista nousua Usan futuureissa alun kovan junttaamisen jälkeen.
        Usan vehnän huono kunto ei ole vielä hinnoissa.

        Kaura touko 3,42 heinä 3,50 syys 3,57 joulu 3,68
        soija----------13,65-------13,75
        maissi-----------6,86-------6,94
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,22 Kansas 8,45 Minneapolis 8,66
        heinä-------------7,57--------8,55------------8,66
        syys--------------7,96--------8,70------------8,83
        joulu-------------8,25--------8,89------------8,92
        Pariisi vehnä:
        touko 225 elo 193,25 marras 201,50 tammi 202,50 maalis 203,25
        rapsi:
        touko 450,25 elo 414,25 marras 417,75 helmi 419,75 touko 418,75
        mallasohra:
        touko 218 elo 216,75 marras 230,25 tammi 229,75 maalis 240

        Usan säätila on kehittymässä siihen suuntaan että on mahdollista että
        yöpakkaset saadaan Oklahomankin vehnän kiusaksi.
        Linkin kartoista toiseksi viimeinen näyttää suihkuvirtauksen sijainnin,
        ja tällä hetkellä Kalifornian rannikon kohdalla olevan virtaus-mutkan
        siirtyminen mantereen päälle tietää pakkasia.
        http://www.wxmaps.org/pix/hemi.00hr.html

        Country Hedging puljun hemmo huomauttaa kuivasti että Minneapoliksen
        toukokuun futuuri on 5 taalaa alle sen mitä 15 valkuaisprosentin
        kevätvehnästä maksetaan spot markkinoilla.
        Tällä erää pörssin kyky hoitaa "price discovery" tehtävää alittaa
        pahasti riman.
        Kuvaavaa takapirujen operaatiossa on että sen vehnälajin joka ensin
        loppuu Usasta hinnat laskivat eniten.
        Juuri näin on toimittava jos halutaan nylkeä Usan farmarit, mutta
        tällä kertaa tuuma ei tule onnistumaan.

        kaura touko 3,39 heinä 3,48 syys 3,56 joulu 3,67
        soija ----------13,51-------13,61
        maissi-----------6,81---------6,88
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,14 Kansas 8,30 Minneapolis 8,59
        heinä------------7,50---------8,40-------------8,68
        syys-------------7,89---------8,56-------------8,73
        joulu------------8,26---------8,75-------------8,84
        Pariisi vehnä:
        touko 224,50 elo 192,75 marras 201,25 tammi 201,50
        rapsi:
        touko 453,75 elo 415 marras 418,25 helmi 420,50 touko 419
        mallasohra:
        touko 219 elo 217,75 marras 233,50 tammi 240 maalis 250

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Usan säätila on kehittymässä siihen suuntaan että on mahdollista että
        yöpakkaset saadaan Oklahomankin vehnän kiusaksi.
        Linkin kartoista toiseksi viimeinen näyttää suihkuvirtauksen sijainnin,
        ja tällä hetkellä Kalifornian rannikon kohdalla olevan virtaus-mutkan
        siirtyminen mantereen päälle tietää pakkasia.
        http://www.wxmaps.org/pix/hemi.00hr.html

        Country Hedging puljun hemmo huomauttaa kuivasti että Minneapoliksen
        toukokuun futuuri on 5 taalaa alle sen mitä 15 valkuaisprosentin
        kevätvehnästä maksetaan spot markkinoilla.
        Tällä erää pörssin kyky hoitaa "price discovery" tehtävää alittaa
        pahasti riman.
        Kuvaavaa takapirujen operaatiossa on että sen vehnälajin joka ensin
        loppuu Usasta hinnat laskivat eniten.
        Juuri näin on toimittava jos halutaan nylkeä Usan farmarit, mutta
        tällä kertaa tuuma ei tule onnistumaan.

        kaura touko 3,39 heinä 3,48 syys 3,56 joulu 3,67
        soija ----------13,51-------13,61
        maissi-----------6,81---------6,88
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,14 Kansas 8,30 Minneapolis 8,59
        heinä------------7,50---------8,40-------------8,68
        syys-------------7,89---------8,56-------------8,73
        joulu------------8,26---------8,75-------------8,84
        Pariisi vehnä:
        touko 224,50 elo 192,75 marras 201,25 tammi 201,50
        rapsi:
        touko 453,75 elo 415 marras 418,25 helmi 420,50 touko 419
        mallasohra:
        touko 219 elo 217,75 marras 233,50 tammi 240 maalis 250

        Viikolla 11-17.3 myytiin usasta vehnää 745 700 t. josta 86 000 t.
        kesäkuun alusta alkavan kauden laivauksiin, viikon laivaukset 621 000 t.
        Toukokuun loppuun ulottuvan kauden myynti kasvoi 33,1 milj. tonniin,
        mikä on 95,4 % myyntiarviosta, - arvio täyttyy 1,5 milj. tonnin myynnillä.
        Ajankohdan myynti ylittää 12,4 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä vehnästä oli laivattu 23,5 ja laivaamatta oli 8,5 milj. t.

        Maissia myytiin 895 000 t. ja laivattiin 879 800 tonnia.
        Kauden myynti kasvoi 36,3 milj. tonniin, mikä on 73,4 % myyntiarviosta.
        Ajankohdan myynti ylittää 2,6 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä maissista oli laivattu 23,5 ja laivaamatta oli 12,9 milj. t.

        Soijaa myytiin 264 500 t. ja laivattiin 815 800 tonnia.
        Kauden myynti kasvoi 40,2 milj. tonniin, mikä on 92,5 % myyntiarviosta.
        Ajankohdan myynti ylittää 4 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä soijasta oli laivattu 33,3 ja 6,8 milj. t. oli kaivaamatta.

        Vehnän osalta totutusta menosta poikkesi Kiinan ostama 116 000 tonnin
        sekä Turkin ostama 50 000 tonnin erä.
        Kiinan ostos oli enimmiltään parasta mitä löytyy eli kevätvehnää.
        Japani osti 221 700 t maissia ja sinne laivattiin 291 600 tonnia.

        EU myönsi vientilisenssit 364 000 tonnin vehnälaivauksiin, mikä
        nostaa kauden laivausmäärän 14,9 milj. tonniin.
        Tässä ihmettelen että joko nyt jo alkaa näkyä EU:n kaupanteossa Usan
        kyvyttömyys laivata myymäänsä vehnää kuluvan kauden aikana.
        Tämähän on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa, eli kun loppukauden
        ajaksi tulisi viikkolaivausten olla miljoonan tonnin luokkaa, millä
        saataisiin vasta jo myyty suma selvitettyä, niin viimeisimmän
        viikon laivaukset olivat vain 0,6 milj. t.
        Kauppatilastosta näkyy että ostajien painopiste on vielä kuluvan
        kauden puolella, eli Japaninkin viimeisin ostos tulisi laivata
        toukokuun aikana.
        EU:sta on kahden viimeisen viikon aikana myönnetty vientilisenssit
        lähes miljoonan tonnin viennille, mikä vauhti on kestämättömällä
        tasolla.

        Tässä kartta Usan kuivuustilanteesta:
        http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

        Vaihteeksi nousua Usassa ja Euroopassa
        kaura touko 3,48 heinä 3,57 syys 3,65 joulu 3,75
        soija-----------13,54-----13,64
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,39 Kansas 8,53 Minneapolis 8,83
        heinä------------7,74--------8,63--------------8,91
        syys-------------8,12--------8,79--------------8,97
        joulu------------8,40--------8,98--------------9,09
        Pariisi vehnä:
        touko 229,75 elo 198 marras 203,25 tammi 204,25 maalis 205,25
        rapsi:
        touko 462,25 elo 417,25 marras 420 helmi 422,25 touko 421
        mallasohra:
        touko 220,25 elo 219,25 marras 233 tammi 238 maalis 248

      • metsäveli
        metsäveli kirjoitti:

        Viikolla 11-17.3 myytiin usasta vehnää 745 700 t. josta 86 000 t.
        kesäkuun alusta alkavan kauden laivauksiin, viikon laivaukset 621 000 t.
        Toukokuun loppuun ulottuvan kauden myynti kasvoi 33,1 milj. tonniin,
        mikä on 95,4 % myyntiarviosta, - arvio täyttyy 1,5 milj. tonnin myynnillä.
        Ajankohdan myynti ylittää 12,4 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä vehnästä oli laivattu 23,5 ja laivaamatta oli 8,5 milj. t.

        Maissia myytiin 895 000 t. ja laivattiin 879 800 tonnia.
        Kauden myynti kasvoi 36,3 milj. tonniin, mikä on 73,4 % myyntiarviosta.
        Ajankohdan myynti ylittää 2,6 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä maissista oli laivattu 23,5 ja laivaamatta oli 12,9 milj. t.

        Soijaa myytiin 264 500 t. ja laivattiin 815 800 tonnia.
        Kauden myynti kasvoi 40,2 milj. tonniin, mikä on 92,5 % myyntiarviosta.
        Ajankohdan myynti ylittää 4 milj. tonnilla viime kauden tason.
        Myydystä soijasta oli laivattu 33,3 ja 6,8 milj. t. oli kaivaamatta.

        Vehnän osalta totutusta menosta poikkesi Kiinan ostama 116 000 tonnin
        sekä Turkin ostama 50 000 tonnin erä.
        Kiinan ostos oli enimmiltään parasta mitä löytyy eli kevätvehnää.
        Japani osti 221 700 t maissia ja sinne laivattiin 291 600 tonnia.

        EU myönsi vientilisenssit 364 000 tonnin vehnälaivauksiin, mikä
        nostaa kauden laivausmäärän 14,9 milj. tonniin.
        Tässä ihmettelen että joko nyt jo alkaa näkyä EU:n kaupanteossa Usan
        kyvyttömyys laivata myymäänsä vehnää kuluvan kauden aikana.
        Tämähän on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa, eli kun loppukauden
        ajaksi tulisi viikkolaivausten olla miljoonan tonnin luokkaa, millä
        saataisiin vasta jo myyty suma selvitettyä, niin viimeisimmän
        viikon laivaukset olivat vain 0,6 milj. t.
        Kauppatilastosta näkyy että ostajien painopiste on vielä kuluvan
        kauden puolella, eli Japaninkin viimeisin ostos tulisi laivata
        toukokuun aikana.
        EU:sta on kahden viimeisen viikon aikana myönnetty vientilisenssit
        lähes miljoonan tonnin viennille, mikä vauhti on kestämättömällä
        tasolla.

        Tässä kartta Usan kuivuustilanteesta:
        http://www.drought.unl.edu/dm/monitor.html

        Vaihteeksi nousua Usassa ja Euroopassa
        kaura touko 3,48 heinä 3,57 syys 3,65 joulu 3,75
        soija-----------13,54-----13,64
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,39 Kansas 8,53 Minneapolis 8,83
        heinä------------7,74--------8,63--------------8,91
        syys-------------8,12--------8,79--------------8,97
        joulu------------8,40--------8,98--------------9,09
        Pariisi vehnä:
        touko 229,75 elo 198 marras 203,25 tammi 204,25 maalis 205,25
        rapsi:
        touko 462,25 elo 417,25 marras 420 helmi 422,25 touko 421
        mallasohra:
        touko 220,25 elo 219,25 marras 233 tammi 238 maalis 248

        Usan HRW vehnäalueen kuivuus jatkuu edelleen ja 6-10 päivän ennuste
        ei lupaa parannusta.
        EUn kevätkuivuus jatkuu myöskin ja vain vähäisiä sateita saatetaan
        saada 6-10 päivän ennusteen mukaan.

        Tuntematon maissinostaja osti Usasta 1,25 milj. tonnia maissia, josta
        1 milj.t. toimitetaan kuluvan kauden puolella.
        Kiinaa epäillään ostajaksi, mutta saattaahan kyseessä olla myös pulju
        Aisapov & Rekinov.

        Euroopassa nousua, - Usassakin aluksi mutta lopussa tuli miinustakin.

        kaura touko 3,49 heinä 3,57 syys 3,65 joulu 3,76
        soija----------13,60------13,68
        maissi---------6,89--------6,95
        vehnäfutuurit:
        touko Chicago 7,33 Kansas 8,55 Minneapolis 8,81
        heinä-----------7,68----------8,65-------------8,81
        syys------------8,06----------8,80-------------8,96
        joulu-----------8,33----------8,99-------------9,06
        Pariisi vehnä:
        touko 236,75 elo 205 marras 207 tammi 208,25 maalis 209,50
        rapsi:
        touko 472,50 elo 424,25 marras 426,75 helmi 428,50 touko 426
        mallasohra:
        touko 222,75 elo 221,50 marras 235,25 tammi 245 maalis 250

    • Kuutamoviljelijä

      Kyllä nyt pörssit sukeltaa ja kovaa. Suomessa hintoja näköjään päivitellään päivittäin. Vehnä on jo tippunut 25€/t Avenalla viime torstaista!

      Ihan mielenkiinnosta, mikäs tausta Metsäveljellä on, kun on noin asiosta perilla?
      Itse toimin ns. kuutamoviljelijänä, jolla peltoa niin vähän, että täytyy töissäkin käydä.

      • aquq

        Jep...onneksi tuli myytyä viljat jo kuukausi sitten, paikallinen k-kauppias veikkas et kylvöjen aikaa rehuohra 140 e/tn leipävehnä 160 rehuvehnä 140-150...siin meni taas se nousukausi, taitaa olla noi pelurit mitkä viljan hintaan vaikuttaa...ei sadot

      • brazilian
        aquq kirjoitti:

        Jep...onneksi tuli myytyä viljat jo kuukausi sitten, paikallinen k-kauppias veikkas et kylvöjen aikaa rehuohra 140 e/tn leipävehnä 160 rehuvehnä 140-150...siin meni taas se nousukausi, taitaa olla noi pelurit mitkä viljan hintaan vaikuttaa...ei sadot

        Agrimarket vastaa käsittääkseni n kolmasosasta koko Suomen viljakaupasta.

        Heillä on oma rehutehdas joka tarvitsee raaka-ainetta.

        Kumman puolella arvelet ko. kaupan olevan kun kaupan ovella on viljelijä myymässä satoa?

      • metsäveli

        Maanviljelytaustaa löytyy ajalta ennen EU:ta, jonka tulo vei kannattavuuden siltä
        "erikoisviljelyn" sektorilta jolla toimin.
        Jättäydyin pois koko ruljanssista lähinnä metsäpuolen töihin ja "romunomiaan".

        Miksipä olen päätynyt paasailemaan "asiasta joka ei tietenkään minulle kuulu"?
        Syy löytyy kaukaa ja hieman mutkan kautta.
        Joskus 70 luvulla oli Hesarissa Hilkka Pietilän artikkeli nimeltä "Jokapäiväinen
        leipämme on öljyn varassa".
        Asia jäi kaivelemaan ja kun mehukkaat ongelmat ovat jostain syystä aina
        kiinnostaneet valmiita ratkaisuja enemmän, niin tuli sitten käytyä asian kimppuun
        enempi harrastus pohjalla.
        Hyvin nopeasti selvisi että kusessa ollaan, ja sitten taisi olla vuonna 1998 kun
        Scientific American julkaisi artikkelin "End of Cheap Oil", eli "halvan öljyn loppu".
        Artikkelin ennustama tilanne onkin edennyt aivan kuin raiteilla, ja "öljyhuippu"
        on ohitettu.
        Tämä veti jo vakavaksi ja kun hieman myöhemmin pääsin modeemipelillä internettiin, niin jo opetellessa tuli googlailtua erilaisilla loitsuilla että "missä kaikki ovat", - vai ollaanko tässä huolta kantamassa ihan yksin.
        No eipä oltu ja löytyi Usasta "dieoff org" sivusto jolta löytyi Pimentelin ym.
        artikkeleita, linkisstä löytyy eräs suomennetuista:
        http://takku.net/article.php/20051118210545442

        Suomella on itse asiassa periaatteessa "elämän valttikortit" kourassa, eli vähäinen
        väestömäärä ja oleelliseen riittävät resurssit, sekä vielä ainakin vähäiset jämät
        yhteiskunnallista loiskiehuntaa vähentävästä ja tietoon ja totuudellisuuteen
        pohjaavasta yhtenäiskultturista.
        Eli "peak oil" on romunomian kannalta ratkaistavissa.
        Huomautan tässä vielä painottaen ja alleviivaten, että mihinkään globaaliin
        yhteistyöhön ja "kansainväliseen" ratkaisuun pohjaavasta ratkaisusta tulee
        pysyä erossa.
        Globaalin ratkaisun juna meni jo" Rooman klubin" raportille naureskellessa,
        ja yhteisen ratkaisun yrittäminen on kuin samaan myllynkiveen köyttäytyminen
        vettä ryyppäävässä veneessä.

        EUn tulon jälkeen maatilojen määrä on laskenut siinä mitassa, että trendiä jatkamalla lukumäärä tökkää turpeeseen suurinpirtein siinä vaiheessa kun
        nyt vielä lastenvaunuissa matkaava "väinölän lapsi" yrittelee perheen perustamista.
        Kun tuohon aikaan tulee planeetan ongelmat olemaan sitä luokkaa että etelätuulella
        raadonhaju pyrkii tarttumaan vaatteisiin, niin onko nyt annettava yhtään perään
        kotimaisen maatalouden suhteen?

        Maatalousvastaista henkeä löytyy aivan liikaa yhteiskunnan niinsanotun älymystön,
        päättäjien ja muiden pönäköiden täinpesien joukosta.
        Lisäksi jostain syystä maatalouskaunan esilletuomista pidetään jopa älyllisyyden
        merkkinä.
        Niimpä sitten ihan pelkkää ilkeyttäni aloin suoltaa näitä katsauksia kun asiaan olin
        seurannut monia vuosia ja tapana oli muutenkin panna asioita muistiin.
        Tässä kävi vielä niin että huomasin asioita muille selvittäesäni asioiden selviävän
        itsellenikin paremmin, joten jotain lisähyötyä tässä pukkaa itsellekin.
        Lisäksi tässä on koko ajan oppinut asioita joten voisin vaikka rehvastella että
        "kokemusta löytyy".

        Eipä tästä mitään hyötyä ole eikä tule, mutta voihan sitä lopulta ilkeillä jos
        vielä uskaltaa, että "minähän sanoin".
        Voisihan tietenkin vetää pitkät rahat pörssistä, mutta kun tuo menestyksellisen
        romunomian vaatima mielenrauha saattaisi häiriytyä ja ideasuoni tukkeutua,
        niin olkoon.

      • Kiitollinen lukija
        metsäveli kirjoitti:

        Maanviljelytaustaa löytyy ajalta ennen EU:ta, jonka tulo vei kannattavuuden siltä
        "erikoisviljelyn" sektorilta jolla toimin.
        Jättäydyin pois koko ruljanssista lähinnä metsäpuolen töihin ja "romunomiaan".

        Miksipä olen päätynyt paasailemaan "asiasta joka ei tietenkään minulle kuulu"?
        Syy löytyy kaukaa ja hieman mutkan kautta.
        Joskus 70 luvulla oli Hesarissa Hilkka Pietilän artikkeli nimeltä "Jokapäiväinen
        leipämme on öljyn varassa".
        Asia jäi kaivelemaan ja kun mehukkaat ongelmat ovat jostain syystä aina
        kiinnostaneet valmiita ratkaisuja enemmän, niin tuli sitten käytyä asian kimppuun
        enempi harrastus pohjalla.
        Hyvin nopeasti selvisi että kusessa ollaan, ja sitten taisi olla vuonna 1998 kun
        Scientific American julkaisi artikkelin "End of Cheap Oil", eli "halvan öljyn loppu".
        Artikkelin ennustama tilanne onkin edennyt aivan kuin raiteilla, ja "öljyhuippu"
        on ohitettu.
        Tämä veti jo vakavaksi ja kun hieman myöhemmin pääsin modeemipelillä internettiin, niin jo opetellessa tuli googlailtua erilaisilla loitsuilla että "missä kaikki ovat", - vai ollaanko tässä huolta kantamassa ihan yksin.
        No eipä oltu ja löytyi Usasta "dieoff org" sivusto jolta löytyi Pimentelin ym.
        artikkeleita, linkisstä löytyy eräs suomennetuista:
        http://takku.net/article.php/20051118210545442

        Suomella on itse asiassa periaatteessa "elämän valttikortit" kourassa, eli vähäinen
        väestömäärä ja oleelliseen riittävät resurssit, sekä vielä ainakin vähäiset jämät
        yhteiskunnallista loiskiehuntaa vähentävästä ja tietoon ja totuudellisuuteen
        pohjaavasta yhtenäiskultturista.
        Eli "peak oil" on romunomian kannalta ratkaistavissa.
        Huomautan tässä vielä painottaen ja alleviivaten, että mihinkään globaaliin
        yhteistyöhön ja "kansainväliseen" ratkaisuun pohjaavasta ratkaisusta tulee
        pysyä erossa.
        Globaalin ratkaisun juna meni jo" Rooman klubin" raportille naureskellessa,
        ja yhteisen ratkaisun yrittäminen on kuin samaan myllynkiveen köyttäytyminen
        vettä ryyppäävässä veneessä.

        EUn tulon jälkeen maatilojen määrä on laskenut siinä mitassa, että trendiä jatkamalla lukumäärä tökkää turpeeseen suurinpirtein siinä vaiheessa kun
        nyt vielä lastenvaunuissa matkaava "väinölän lapsi" yrittelee perheen perustamista.
        Kun tuohon aikaan tulee planeetan ongelmat olemaan sitä luokkaa että etelätuulella
        raadonhaju pyrkii tarttumaan vaatteisiin, niin onko nyt annettava yhtään perään
        kotimaisen maatalouden suhteen?

        Maatalousvastaista henkeä löytyy aivan liikaa yhteiskunnan niinsanotun älymystön,
        päättäjien ja muiden pönäköiden täinpesien joukosta.
        Lisäksi jostain syystä maatalouskaunan esilletuomista pidetään jopa älyllisyyden
        merkkinä.
        Niimpä sitten ihan pelkkää ilkeyttäni aloin suoltaa näitä katsauksia kun asiaan olin
        seurannut monia vuosia ja tapana oli muutenkin panna asioita muistiin.
        Tässä kävi vielä niin että huomasin asioita muille selvittäesäni asioiden selviävän
        itsellenikin paremmin, joten jotain lisähyötyä tässä pukkaa itsellekin.
        Lisäksi tässä on koko ajan oppinut asioita joten voisin vaikka rehvastella että
        "kokemusta löytyy".

        Eipä tästä mitään hyötyä ole eikä tule, mutta voihan sitä lopulta ilkeillä jos
        vielä uskaltaa, että "minähän sanoin".
        Voisihan tietenkin vetää pitkät rahat pörssistä, mutta kun tuo menestyksellisen
        romunomian vaatima mielenrauha saattaisi häiriytyä ja ideasuoni tukkeutua,
        niin olkoon.

        Palstalaiset kiittävät.

        Näitä on mielenkiintoista lukea ja olet kunnioitettavan ahkera kirjoittaja.

        Ehkä voisit ajatella kirjoittelua myös painettuihin medioihin, niin lukijakuntasi laajensi?

      • Jaksamista
        metsäveli kirjoitti:

        Maanviljelytaustaa löytyy ajalta ennen EU:ta, jonka tulo vei kannattavuuden siltä
        "erikoisviljelyn" sektorilta jolla toimin.
        Jättäydyin pois koko ruljanssista lähinnä metsäpuolen töihin ja "romunomiaan".

        Miksipä olen päätynyt paasailemaan "asiasta joka ei tietenkään minulle kuulu"?
        Syy löytyy kaukaa ja hieman mutkan kautta.
        Joskus 70 luvulla oli Hesarissa Hilkka Pietilän artikkeli nimeltä "Jokapäiväinen
        leipämme on öljyn varassa".
        Asia jäi kaivelemaan ja kun mehukkaat ongelmat ovat jostain syystä aina
        kiinnostaneet valmiita ratkaisuja enemmän, niin tuli sitten käytyä asian kimppuun
        enempi harrastus pohjalla.
        Hyvin nopeasti selvisi että kusessa ollaan, ja sitten taisi olla vuonna 1998 kun
        Scientific American julkaisi artikkelin "End of Cheap Oil", eli "halvan öljyn loppu".
        Artikkelin ennustama tilanne onkin edennyt aivan kuin raiteilla, ja "öljyhuippu"
        on ohitettu.
        Tämä veti jo vakavaksi ja kun hieman myöhemmin pääsin modeemipelillä internettiin, niin jo opetellessa tuli googlailtua erilaisilla loitsuilla että "missä kaikki ovat", - vai ollaanko tässä huolta kantamassa ihan yksin.
        No eipä oltu ja löytyi Usasta "dieoff org" sivusto jolta löytyi Pimentelin ym.
        artikkeleita, linkisstä löytyy eräs suomennetuista:
        http://takku.net/article.php/20051118210545442

        Suomella on itse asiassa periaatteessa "elämän valttikortit" kourassa, eli vähäinen
        väestömäärä ja oleelliseen riittävät resurssit, sekä vielä ainakin vähäiset jämät
        yhteiskunnallista loiskiehuntaa vähentävästä ja tietoon ja totuudellisuuteen
        pohjaavasta yhtenäiskultturista.
        Eli "peak oil" on romunomian kannalta ratkaistavissa.
        Huomautan tässä vielä painottaen ja alleviivaten, että mihinkään globaaliin
        yhteistyöhön ja "kansainväliseen" ratkaisuun pohjaavasta ratkaisusta tulee
        pysyä erossa.
        Globaalin ratkaisun juna meni jo" Rooman klubin" raportille naureskellessa,
        ja yhteisen ratkaisun yrittäminen on kuin samaan myllynkiveen köyttäytyminen
        vettä ryyppäävässä veneessä.

        EUn tulon jälkeen maatilojen määrä on laskenut siinä mitassa, että trendiä jatkamalla lukumäärä tökkää turpeeseen suurinpirtein siinä vaiheessa kun
        nyt vielä lastenvaunuissa matkaava "väinölän lapsi" yrittelee perheen perustamista.
        Kun tuohon aikaan tulee planeetan ongelmat olemaan sitä luokkaa että etelätuulella
        raadonhaju pyrkii tarttumaan vaatteisiin, niin onko nyt annettava yhtään perään
        kotimaisen maatalouden suhteen?

        Maatalousvastaista henkeä löytyy aivan liikaa yhteiskunnan niinsanotun älymystön,
        päättäjien ja muiden pönäköiden täinpesien joukosta.
        Lisäksi jostain syystä maatalouskaunan esilletuomista pidetään jopa älyllisyyden
        merkkinä.
        Niimpä sitten ihan pelkkää ilkeyttäni aloin suoltaa näitä katsauksia kun asiaan olin
        seurannut monia vuosia ja tapana oli muutenkin panna asioita muistiin.
        Tässä kävi vielä niin että huomasin asioita muille selvittäesäni asioiden selviävän
        itsellenikin paremmin, joten jotain lisähyötyä tässä pukkaa itsellekin.
        Lisäksi tässä on koko ajan oppinut asioita joten voisin vaikka rehvastella että
        "kokemusta löytyy".

        Eipä tästä mitään hyötyä ole eikä tule, mutta voihan sitä lopulta ilkeillä jos
        vielä uskaltaa, että "minähän sanoin".
        Voisihan tietenkin vetää pitkät rahat pörssistä, mutta kun tuo menestyksellisen
        romunomian vaatima mielenrauha saattaisi häiriytyä ja ideasuoni tukkeutua,
        niin olkoon.

        Tämä palstanpitosi perusteluineen on jo vaikuttanut ilmiselvästi muiden kirjoittelijoiden linjauksiin. Ja myös viljantarjonnan intensiteettiin.
        Netin kaikkivoipaisuudesta huolimatta seuraaminen vaatii aikaa ja sitä ei tahdo olla, ellei joku toinen huolehdi tutkailijan toimeentulosta. Tämä aiheuttaa niin voimakkaan riippuvuuden ettei julkaisuihin ole luottaminen.

        Anonyymiteetti on tärkeää säilyttää siksi, ettei leimakirveiden heiluttelijat pääse toteuttamaan viiteryhmänsä määräystä lokeroida ajatuksiasi. On ratkaisevan tärkeää, että asiantuntemuksellasi jatkat eri intressitahojen savuverhojen hälventämistä!

      • brazilian
        metsäveli kirjoitti:

        Maanviljelytaustaa löytyy ajalta ennen EU:ta, jonka tulo vei kannattavuuden siltä
        "erikoisviljelyn" sektorilta jolla toimin.
        Jättäydyin pois koko ruljanssista lähinnä metsäpuolen töihin ja "romunomiaan".

        Miksipä olen päätynyt paasailemaan "asiasta joka ei tietenkään minulle kuulu"?
        Syy löytyy kaukaa ja hieman mutkan kautta.
        Joskus 70 luvulla oli Hesarissa Hilkka Pietilän artikkeli nimeltä "Jokapäiväinen
        leipämme on öljyn varassa".
        Asia jäi kaivelemaan ja kun mehukkaat ongelmat ovat jostain syystä aina
        kiinnostaneet valmiita ratkaisuja enemmän, niin tuli sitten käytyä asian kimppuun
        enempi harrastus pohjalla.
        Hyvin nopeasti selvisi että kusessa ollaan, ja sitten taisi olla vuonna 1998 kun
        Scientific American julkaisi artikkelin "End of Cheap Oil", eli "halvan öljyn loppu".
        Artikkelin ennustama tilanne onkin edennyt aivan kuin raiteilla, ja "öljyhuippu"
        on ohitettu.
        Tämä veti jo vakavaksi ja kun hieman myöhemmin pääsin modeemipelillä internettiin, niin jo opetellessa tuli googlailtua erilaisilla loitsuilla että "missä kaikki ovat", - vai ollaanko tässä huolta kantamassa ihan yksin.
        No eipä oltu ja löytyi Usasta "dieoff org" sivusto jolta löytyi Pimentelin ym.
        artikkeleita, linkisstä löytyy eräs suomennetuista:
        http://takku.net/article.php/20051118210545442

        Suomella on itse asiassa periaatteessa "elämän valttikortit" kourassa, eli vähäinen
        väestömäärä ja oleelliseen riittävät resurssit, sekä vielä ainakin vähäiset jämät
        yhteiskunnallista loiskiehuntaa vähentävästä ja tietoon ja totuudellisuuteen
        pohjaavasta yhtenäiskultturista.
        Eli "peak oil" on romunomian kannalta ratkaistavissa.
        Huomautan tässä vielä painottaen ja alleviivaten, että mihinkään globaaliin
        yhteistyöhön ja "kansainväliseen" ratkaisuun pohjaavasta ratkaisusta tulee
        pysyä erossa.
        Globaalin ratkaisun juna meni jo" Rooman klubin" raportille naureskellessa,
        ja yhteisen ratkaisun yrittäminen on kuin samaan myllynkiveen köyttäytyminen
        vettä ryyppäävässä veneessä.

        EUn tulon jälkeen maatilojen määrä on laskenut siinä mitassa, että trendiä jatkamalla lukumäärä tökkää turpeeseen suurinpirtein siinä vaiheessa kun
        nyt vielä lastenvaunuissa matkaava "väinölän lapsi" yrittelee perheen perustamista.
        Kun tuohon aikaan tulee planeetan ongelmat olemaan sitä luokkaa että etelätuulella
        raadonhaju pyrkii tarttumaan vaatteisiin, niin onko nyt annettava yhtään perään
        kotimaisen maatalouden suhteen?

        Maatalousvastaista henkeä löytyy aivan liikaa yhteiskunnan niinsanotun älymystön,
        päättäjien ja muiden pönäköiden täinpesien joukosta.
        Lisäksi jostain syystä maatalouskaunan esilletuomista pidetään jopa älyllisyyden
        merkkinä.
        Niimpä sitten ihan pelkkää ilkeyttäni aloin suoltaa näitä katsauksia kun asiaan olin
        seurannut monia vuosia ja tapana oli muutenkin panna asioita muistiin.
        Tässä kävi vielä niin että huomasin asioita muille selvittäesäni asioiden selviävän
        itsellenikin paremmin, joten jotain lisähyötyä tässä pukkaa itsellekin.
        Lisäksi tässä on koko ajan oppinut asioita joten voisin vaikka rehvastella että
        "kokemusta löytyy".

        Eipä tästä mitään hyötyä ole eikä tule, mutta voihan sitä lopulta ilkeillä jos
        vielä uskaltaa, että "minähän sanoin".
        Voisihan tietenkin vetää pitkät rahat pörssistä, mutta kun tuo menestyksellisen
        romunomian vaatima mielenrauha saattaisi häiriytyä ja ideasuoni tukkeutua,
        niin olkoon.

        Kova nousupäivä maailmalla. Pelkään pahoin että Suomen junttahinnat jäävät taas alas...tai sitten ei. Epäilyksen siemen on heitetty.

        Oli hellyyttävää seurata kun kaikki viljaostajat vetivät maton alta, kaikki taas, yksissä tuumin. Hintoja juntattiin alas sellaista vauhtia, etten ole vähään aikaan nähnytkään. Jopa useamman kerran saman päivän aikana!

        Muka viljaa tulee myyntiin paljon, miksi ihmeessä hintoja muuten juntattaisiin... ja pah sanon minä.

        Kohta ostavat minulta myllyvehnää, hyvään hintaan, momentum ei suinkaan ole ohi!

        Eipä muuta, tällä kerralla.

      • metsäveli
        brazilian kirjoitti:

        Kova nousupäivä maailmalla. Pelkään pahoin että Suomen junttahinnat jäävät taas alas...tai sitten ei. Epäilyksen siemen on heitetty.

        Oli hellyyttävää seurata kun kaikki viljaostajat vetivät maton alta, kaikki taas, yksissä tuumin. Hintoja juntattiin alas sellaista vauhtia, etten ole vähään aikaan nähnytkään. Jopa useamman kerran saman päivän aikana!

        Muka viljaa tulee myyntiin paljon, miksi ihmeessä hintoja muuten juntattaisiin... ja pah sanon minä.

        Kohta ostavat minulta myllyvehnää, hyvään hintaan, momentum ei suinkaan ole ohi!

        Eipä muuta, tällä kerralla.

        Kerroppa sitten kun viljakaupan neropatit alkavat nostaa hintoja, ja millä
        innolla tämä tapahtuu.
        Tässä ihmettelin että uskaltaako tässä enää ostaa kahvin kanssa
        munkkirinkilääkään, - nimittäin saattaapi tulla syyte "varastettuun tavaraan
        ryhtymisestä"...

      • Tuleehan bonusta
        metsäveli kirjoitti:

        Kerroppa sitten kun viljakaupan neropatit alkavat nostaa hintoja, ja millä
        innolla tämä tapahtuu.
        Tässä ihmettelin että uskaltaako tässä enää ostaa kahvin kanssa
        munkkirinkilääkään, - nimittäin saattaapi tulla syyte "varastettuun tavaraan
        ryhtymisestä"...

        ABC-huoltsilla jos erehtyy kahville olo on kuin ryöstetyllä .Sama tunne kuin
        ïltasanomien oston jälkeen jota hyvin harvoin tulee eteen.

        On tuo näkökin vanhemmiten huonontunut aika pahasti,kun nuo kahviviineritkin näyttää puolet pienemmiltä kuin 80-luvulla.

      • brazilian
        metsäveli kirjoitti:

        Kerroppa sitten kun viljakaupan neropatit alkavat nostaa hintoja, ja millä
        innolla tämä tapahtuu.
        Tässä ihmettelin että uskaltaako tässä enää ostaa kahvin kanssa
        munkkirinkilääkään, - nimittäin saattaapi tulla syyte "varastettuun tavaraan
        ryhtymisestä"...

        Maanantai on jo pitkällä, ei ole nostettu viljan hintoja täällä Suomessa. Yleensä hintoja on päivitetty viikonlopun aikana, ainakin Arkimarketissa....

        Noh... maailmalla loppuviikon nousu olikin vain noin 9%.... eihän näin pienen nousun jälkeen vielä hintoja nosteta!

        Se hinta on nyt siinä!

        Täytyyhän Arkimarketin herrojen palkat saada maksettua....

        Itseasiassa itselläni on asiasta hyvä mieli, koska omasta osuudestani riittää niin monille jaettavaa, niin monelle!

    • AsfalttiJemmari

      Kenenkäs noista kolmesta ostajasta luulette ajavan viljelijän etua? Jokaisella oma kate tai omat sopimukset toimitusvelvoitteineen mielessä.

      • metsäveli

        Vahvistuvien viljan pörssihintojen takana ei nyt olekaan rahastojen
        spekulaatio, vaan nousu johtuu ihan oikean viljan kysynnästä ja
        kaupasta.
        Tämän huomaa kertoa Agrimoney joka on kirjannut viime viikon
        siirtymät Usan pörssierien omistuksissa.
        http://www.agrimoney.com/news/trade-buyers-not-speculators-drove-grain-revival--2976.html

        Usassa vehnän käteishinnat menivät jälleen eri teitä pörssihintojen
        kanssa, eli pörssi alas, käteishinnat ylös.
        Kevätvehnän käteishinnat päätyivät maanantaina 9,45 - 14,55
        bushelihintaan, ja tällöin oli kyseessä 13 - 15 % vehnä.
        Kevätvehnän "basis" on plus merkkinen eli käteishinnat ylittävät
        pörssin tason 0,60 - 0,65 doll. 13 % valkuaisen osalta, 1,80- 3,00 doll.
        13,5 % ja peräti 5,10 - 5,80 taalaa bushelilta 15 % valkuaisen vehnästä.

        Futuurihintoja säätelevät nyt muut kuin perusasiat, ja realimaailman
        puolella vilja ei liiku humpuukihinnoilla.

        Irak osti 300 000 tonnia vehnää josta 200 000 t. Usasta
        ja 100 000 t Australiasta, - ostotarjous oli 100 000 t.

        Pariisin open interest lukemat putosivat touko ja marraskuun
        vehnäfutuureissa , eli toukokuulta vietiin vehnää ulos pörssin
        kirjoista 2150 kappaletta touko, ja marraskuulta 4000 futuuria.
        Kokonaismäärät päätyivat vastaavasti toukokuu 65 067 ja marraskuu
        178 867kappaletta.

        Pariisin vehnä ja muut futuurit nousivat, Usassa pientä laskua.

        kaura touko 3,49 heinä 3,57 syys 3,65 joulu 3,76
        soija ---------13,48------13,59
        maissi----------6,71-------6,78
        vehnäfutuurit:
        touko chicago 7,25 Kansas 8,48 Minneapolis 6,75
        heinä-------------7,61--------8,59-------------8,83
        syys--------------7,98--------8,72-------------8,89
        joulu-------------8,25--------8,92-------------9,00
        Pariisi vehnä:
        touko 242,25 elo 210,50 marras 209,25 tammi 210,25 maalis 211,50
        rapsi:
        touko 477 elo 427,75 marras 429,50 helmi 432,25 touko 428,75
        mallasohra:
        touko 223,50 elo 222,25 marras 236,50 tammi 246,25 maalis 250

    • Rupinjo

      Suomessa myllyvehnä 177 e/tn !

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruumis ojassa

      Kukahan lie ollu, mistä lie löydetty. No ikävä tataus.
      Oulainen
      21
      3818

    2. Mitä piirteitä rakastat

      Eniten kaivatussasi?
      Ikävä
      89
      1890

    3. Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!

      Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa
      Puolanka
      88
      1296

    4. Miten suomalaiset miehet

      On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää
      Ikävä
      168
      1261

    5. Anna mulle vielä tilaisuus

      näyttää kuinka susta tykkään.
      Ikävä
      56
      1129

    6. Eräs läheinen sanoi

      Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.
      Ikävä
      52
      1007

    7. Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä

      – On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe
      Perussuomalaiset
      187
      976

    8. Mitkä asiat tekevät

      kaivatustasi vetovoimaisen?
      Ikävä
      61
      922

    9. Muistatko vielä

      Missä nähtiin ensimmäisen kerran? Miehelle.
      Ikävä
      42
      886

    10. Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)

      Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis
      Sinkut
      143
      849
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt