50 päivän aikana on jälleen maksettu 100 000 € taajuuden ylläpidosta (taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi).
Taajuusohjattu käyttöreservi on ollut suurimmillaan lähes 15 MW (06.01.2011 01:00-06:00), josta on maksettu 20 EUR/MW. Kalleimmillaan tämä on maksanut 70 EUR/MW (09.01.2011 06:00).
Taajuusohjattu häiriöreservi on ollut suurimmillaan lähes 40 MW (01.01.2011 00:00), josta on maksettu 5 EUR/MW. Kalleimmillaan tämä on maksanut 170,19 EUR/MW (22.01.2011 05:00-06:00).
Ottaen huomioon sähköajoneuvojen massiivisen kapasiteetin, voikin niistä tulla pian varteenotettava vaihtoehto muulle säätö-, huippu- ja varavoimalle. Pois lukien tehoreservit (raskaat öljykattilat, nykyään myös maakaasuliitäntä ja tulevaisuudessa ehkä monipolttoaineena myös energiapuu).
Kuitenkin kaikki kineettiset voimalaitokset ja lämpövoimalaitokset kaipaavat "pientä säätöä" johtuen niiden heikosta säädettävyydestä.
Sähköautoista tulolähde verkonhaltijoille?
10
128
Vastaukset
"Ottaen huomioon sähköajoneuvojen massiivisen kapasiteetin
Muistanko väärin, että Pekkarinen puhui jotain 2TWh vuosikulutuksesta joskus tulevaisuudessa?
Sähkön tuottajat rikastuu sähkön tuotannolla ja verkon omistajat sen siirrolla. Ne yksityiset ihmiset, joilla on mahdollisuus tuottaa itse sähköautoonsa polttoainetta, eivät5 ehkä rikastu, mutta sähkön hinta ei muodostu esteeksi vaikka pikku hurvittelullekaan. Tuuli- ja aurinkovoima ovatkin mainioita sähköauton akkulatureita.
Fingrid taisi ottaa käyttöön tai hyväksyä suunnitelman 300MW:n varavoimalan, tyhjänpanttina seisomaan ja odottamassa että jokin ydinvoimala räjähtää tai tapahtuu muuta häiriötä sähkönhankinnassa. Maksajat sille varavoimalalle on tiedossa.
Mitkä voimalat ovat mukana taajuusohjatuissa reserveissä?- tuntikaupat
On olemassa myös jänniteohjattu häiriöreservi: siihen osallistuvat kondensaattorit ja reaktorit säätämällä loistehoa. Myös käämikytkentöjä käytetään muuntamoissa, säätämässä jännitteiden välistä jännitettä.
tuntikaupat kirjoitti:
On olemassa myös jänniteohjattu häiriöreservi: siihen osallistuvat kondensaattorit ja reaktorit säätämällä loistehoa. Myös käämikytkentöjä käytetään muuntamoissa, säätämässä jännitteiden välistä jännitettä.
"On olemassa myös jänniteohjattu häiriöreservi: siihen osallistuvat kondensaattorit ja reaktorit säätämällä loistehoa. Myös käämikytkentöjä käytetään muuntamoissa, säätämässä jännitteiden välistä jännitettä.
Liittyykö tämä jollain tavoin uusimpien tuulivoiman mahdollisuuteen osallistua verkon säätöön? VTT siitä mahdollisuudesta on kertonut. Euroopan laajuisesta sähkökatkoksesta muutama vuosi sitten olen nähnyt juttuja, että jos Espanja olisi kytkenyt silloin myllyt verkkoon sen sijaan, että ne irroitettiin verkosta, verkon häiriö olisi jäänyt pienemmäksi.
Aiemminkin olen nähnyt täällä juttuja Suomen varavoimalaitoksista. Jos oikein muistan, niitä oli useita kymmeniä. Jonkin verran pitää varavoimaa olla enemmän kuin suurimman tuotantoyksikön kapasiteetti, koska tuskin kaikki varavoimalat käynnistyvät niinkuin pitäisi. Teollisuudesta osa avittaa sopimuksen mukaisella kulutuksen vähentämisellä sinä kriittisenä hetkenä.- tuntikaupat
skyshine kirjoitti:
"On olemassa myös jänniteohjattu häiriöreservi: siihen osallistuvat kondensaattorit ja reaktorit säätämällä loistehoa. Myös käämikytkentöjä käytetään muuntamoissa, säätämässä jännitteiden välistä jännitettä.
Liittyykö tämä jollain tavoin uusimpien tuulivoiman mahdollisuuteen osallistua verkon säätöön? VTT siitä mahdollisuudesta on kertonut. Euroopan laajuisesta sähkökatkoksesta muutama vuosi sitten olen nähnyt juttuja, että jos Espanja olisi kytkenyt silloin myllyt verkkoon sen sijaan, että ne irroitettiin verkosta, verkon häiriö olisi jäänyt pienemmäksi.
Aiemminkin olen nähnyt täällä juttuja Suomen varavoimalaitoksista. Jos oikein muistan, niitä oli useita kymmeniä. Jonkin verran pitää varavoimaa olla enemmän kuin suurimman tuotantoyksikön kapasiteetti, koska tuskin kaikki varavoimalat käynnistyvät niinkuin pitäisi. Teollisuudesta osa avittaa sopimuksen mukaisella kulutuksen vähentämisellä sinä kriittisenä hetkenä.Teoriassa on kompensoitu taajuusohjauksella loistehoa, mutta käytännössä tätä tekniikkaa ei sovelleta. Lisäksi se saattaa jäädä tarpeettomaksi verkon kuormitusta tehostamalla, mikä vaikuttaa olevan luonnollisempi vaihtoehto kuin tuotannon lisäys.
- tuntikaupat
Tuo 15-40 MW toteutuu helposti kun otetaan huomioon, että sähköautot ovat varustettu yleensä 15 - 215 kW ja 20 - 100 kWh. Tällöin riittää, että 100 000 sähköautoa antaa kukin 100 Wattia 5 sekunnista aina 3 tuntiin asti.
Taajuusohjattu käyttöreservi (50,1 - 49,9 Hz) (136 MW velvoite)
- Voimalaitokset 71 MW vuosisopimus 50 MW tuntimarkkinat
- Viipurin DC-linkki maksimissaan 100 MW
- Viron DC-linkki maksimissaan 50 MW
Taajuusohjattu häiriöreservi (49,9 - 49,5 Hz) (220 - 240 MW)
- Voimalaitokset 244 MW vuosisopimus 298 MW tuntimarkkinat
- Irtikytkettävät kuormat 40 MW
Nopea häiriöreservi (manuaalisesti aktivoitava 15 minuutissa) (880 MW)
- Fingridin omat varavoimalaitokset 615 MW
- Käyttöoikeussopimuslaitokset 203 MW
- Irtikytkettävät kuormat 395 MW
2011 eteenpäin osa tuotetaan kiinteillä sopimuksilla (kuten yllä), osa hankitaan Viipurin DC-linkistä ja loput tuntimarkkinoilta. Toisena vaihtoehtona on ollut tuntimarkkinoiden sijaan tilapäishankinta spotin jälkeen, mutta ilmeisesti tuntimarkkinat voittivat.
Voimalaitoksista mukana ovat todennäköisimmin enimmäkseen vesiturbiinit (2011 vapautuneita tuntimarkkinoita mainostettu epäsuoraan runsailla vesivoimamainoksilla), sekä mahdollisesti polttoturbiineita (turbiinisäätäjillä varustettuja helposti säädettäviä).
Tuntimarkkinoille voi osallistua mikä tahansa soveltuva voimalaitos erillisellä sopimuksella ilman vuosisopimusta.
Taajuusohjattu käyttöreservi tulee olla 100 kW - 5 MW suuruusluokkaa tarjousta kohden.
Taajuusohjattu häiriöreservi tulee olla 1 - 10 MW suuruusluokkaa tarjousta kohden.
Nopea häiriöreservi tulee olla 10 MW tai enemmän.
Ik-kuormat tulevat puunjalostus-, kemian- ja metalliteollisuusyrityksiltä (10-vuotissopimukset). - tuntikaupat
Lisäyksenä vielä, että vesiturbiineista saadaan muhkeat (lisä)tulot käyttämällä niitä reservinä.
Taajuusohjattu häiriöreservi
- 4000 EUR/MW kiinteä vuosikorvaus
- 0,80 EUR/MW tuntikorvaus jokaiselta tunnilta
- 1500 EUR/MW kiinteä vuosikorvaus (ik-kuormat)
- 0,30 EUR/MW tuntikorvaus jokaiselta tunnilta (ik-kuormat)
- 500 EUR/MWh energiakorvaus (ik-kuormat)
P.S. Tällä hetkellä sähköenergia pohjoismaissa on 64,69 EUR/MWh eli energiakorvaus pitäisi riittää rohkaisemaan tarjouksiin niillä joilla mahdollisuudet siihen löytyvät.
Nopea häiriöreservi
- EUR/MWh säätötarjousten mukaan
- Kaasuturbiinit sopimusten mukaan
- 0,30 EUR/MW tunti- ja 1500 EUR/MW vuosikorvaukset (ik-kuormat)
Hidas häiriöreservi (vapauttaa reservit 3 tunnin sisällä)
- EUR/MWh säätötarjousten mukaan
- Lauhdevoimalaitokset sopimusten mukaan
Tehoreservi (vapauttaa edelliset reservit 12 tunnin - 1 kuukauden sisällä)
- poikkeustapaukset Yritän tarkentaa teminologiaa itselleni. Mihin reserviluokkaan sijoitat peruskansalaisen ehkä tunteman "nopean säätövoiman"? Käsittääkseni sitä on parhaimmillaan vesivoima, ja eikö vesivoima juuri siksi olekin tuottoisaa ja sähköyhtiöille heluttua? Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on paljon vesivoimaa, ja Tanska käyttää sitä tuulivoimaloidensa säätövoimana. Mihin myydään Suomen vesivoimaa?
- tuntikaupat
Suomessa energiatuotannon reservikokonaisuus tunnetaan nimellä "käyttöreservi". Tämä jaetaan lisäksi kahteen osaan: "normaali käyttöreservi" ja "häiriöreservi".
Normaali käyttöreservi:
- Taajuudensäätö (50 % 5 sekunnissa, 100 % 30 sekunnissa)
- Nopea ennuste (manuaalisesti aktivoitavissa 15 min aikana)
- Hidas ennuste (manuaalisesti aktivoitavissa 15 min jälkeen)
Häiriöreservi
- Hetkellinen häiriö (tunnetaan myös taajuusohjattuna häiriöreservinä)
- Nopea häiriö
- Hidas häiriö
Häiriöreservi käynnistetään kun verkossa menee jotain pieleen, käyttöreservillä taas korjataan ennusteita (sää, kulutus, tulovirtaama jne.). Vesivoimalla on sama ongelma kuin tuulivoimalla sen suhteen, että ennusteet eivät ole reaaliaikaisia jolloin tuotannosta menetetään noin 50-150 GWh tulvien ja kuivien kausien aiheuttamat ongelmat.
"Nopea säätövoima" on paremmin taajuusohjattua reserviä mikä tapahtuu sekuntti- ja minuuttitasolla, ja millä korjataan normaalista käytöstä aiheutuvia ennustevirheitä.
Sama voimalaitos voi käytännössä toimia kaikkina reservin muotoina, mutta kerrallaan sitä voidaan vain käyttää yhteen tarkoitukseen (taajudensäätö tai hetkelliset häiriöt tai ...).
Tarkemmin sanottuna, tuosta 109 000 € / 52 päivää summasta on mennyt noin 24 000 € taajuusohjattuun käyttöreserviin (normaalista käytöstä aiheutuviin ja noin 85 000 € taajuusohjattuun häiriöreserviin, eli "perinteisen säätövoiman" osuus on pienempi kuin tuotannon tai verkon häiriöstä, tehonjaon muutosten, verkon stabiilisuuden jne. aiheutuva osuus.
Vesivoima tilanteesta riippuen voidaan hyödyntää perusvoimana, vuosimarkkinoilla tai tuntimarkkinoilla jotka ovat pohjoismaissa (Norja, Tanska, Ruotsi ja Viro) yhtenäiset luoden maailman suurimman sähköenergian hyödykemarkkinat. Näin ollen pohjoismaissa tuotetaan yhdessä tarvittavat reservit, josta kukin maa hoitaa osuutensa. Vuosi- ja tuntimarkkinoilla olevia osuuksia voidaan käyttää sitten omiin tarpeisiin tai myydä eteenpäin toisille markkinoille (Norja-Alankomaat / Ruotsi-Saksa).
Markkinoilla tilanteet tehdään pitkälti tarjousten perusteella ja niihin voidaan osallistua johdannaisilla, jotka ovat eräänlaisia rahoitusvälineitä.
Pohjoismaiden sähkömarkkinat kuuluvat laajempaan NASDAQ OMX -pörssikokonaisuuteen, sillä poikkeuksella että spot-markkinat ovat eriytetty omaksi järjestelmäkseen.
P.S. Tuo paremmuus on kiinni sovelluksesta mihin se on tarpeen, maailmalla on positiivisia kokonaisuuksia vesivoiman ohella myös akuista, kondensaattoreista ja muista komponenteista joilla kaikilla on nykyään oma roolinsa sähköverkossa. Vesivoiman etuus on sen massiivisuus, esimerkiksi pohjoisamerikoissa löytyy GW-luokan ja vuorokauden mittaisia energiavarastoja, mitä voidaan käyttää edellä mainittuihin tarkoituksiin. Samaan massiivisuuteen päästään sähköajoneuvoilla (100 000 x 15 ... 215 kW = 1500 ... 21500 MW ja muutaman tunnin mittainen kokonaiskapasiteetti). tuntikaupat kirjoitti:
Suomessa energiatuotannon reservikokonaisuus tunnetaan nimellä "käyttöreservi". Tämä jaetaan lisäksi kahteen osaan: "normaali käyttöreservi" ja "häiriöreservi".
Normaali käyttöreservi:
- Taajuudensäätö (50 % 5 sekunnissa, 100 % 30 sekunnissa)
- Nopea ennuste (manuaalisesti aktivoitavissa 15 min aikana)
- Hidas ennuste (manuaalisesti aktivoitavissa 15 min jälkeen)
Häiriöreservi
- Hetkellinen häiriö (tunnetaan myös taajuusohjattuna häiriöreservinä)
- Nopea häiriö
- Hidas häiriö
Häiriöreservi käynnistetään kun verkossa menee jotain pieleen, käyttöreservillä taas korjataan ennusteita (sää, kulutus, tulovirtaama jne.). Vesivoimalla on sama ongelma kuin tuulivoimalla sen suhteen, että ennusteet eivät ole reaaliaikaisia jolloin tuotannosta menetetään noin 50-150 GWh tulvien ja kuivien kausien aiheuttamat ongelmat.
"Nopea säätövoima" on paremmin taajuusohjattua reserviä mikä tapahtuu sekuntti- ja minuuttitasolla, ja millä korjataan normaalista käytöstä aiheutuvia ennustevirheitä.
Sama voimalaitos voi käytännössä toimia kaikkina reservin muotoina, mutta kerrallaan sitä voidaan vain käyttää yhteen tarkoitukseen (taajudensäätö tai hetkelliset häiriöt tai ...).
Tarkemmin sanottuna, tuosta 109 000 € / 52 päivää summasta on mennyt noin 24 000 € taajuusohjattuun käyttöreserviin (normaalista käytöstä aiheutuviin ja noin 85 000 € taajuusohjattuun häiriöreserviin, eli "perinteisen säätövoiman" osuus on pienempi kuin tuotannon tai verkon häiriöstä, tehonjaon muutosten, verkon stabiilisuuden jne. aiheutuva osuus.
Vesivoima tilanteesta riippuen voidaan hyödyntää perusvoimana, vuosimarkkinoilla tai tuntimarkkinoilla jotka ovat pohjoismaissa (Norja, Tanska, Ruotsi ja Viro) yhtenäiset luoden maailman suurimman sähköenergian hyödykemarkkinat. Näin ollen pohjoismaissa tuotetaan yhdessä tarvittavat reservit, josta kukin maa hoitaa osuutensa. Vuosi- ja tuntimarkkinoilla olevia osuuksia voidaan käyttää sitten omiin tarpeisiin tai myydä eteenpäin toisille markkinoille (Norja-Alankomaat / Ruotsi-Saksa).
Markkinoilla tilanteet tehdään pitkälti tarjousten perusteella ja niihin voidaan osallistua johdannaisilla, jotka ovat eräänlaisia rahoitusvälineitä.
Pohjoismaiden sähkömarkkinat kuuluvat laajempaan NASDAQ OMX -pörssikokonaisuuteen, sillä poikkeuksella että spot-markkinat ovat eriytetty omaksi järjestelmäkseen.
P.S. Tuo paremmuus on kiinni sovelluksesta mihin se on tarpeen, maailmalla on positiivisia kokonaisuuksia vesivoiman ohella myös akuista, kondensaattoreista ja muista komponenteista joilla kaikilla on nykyään oma roolinsa sähköverkossa. Vesivoiman etuus on sen massiivisuus, esimerkiksi pohjoisamerikoissa löytyy GW-luokan ja vuorokauden mittaisia energiavarastoja, mitä voidaan käyttää edellä mainittuihin tarkoituksiin. Samaan massiivisuuteen päästään sähköajoneuvoilla (100 000 x 15 ... 215 kW = 1500 ... 21500 MW ja muutaman tunnin mittainen kokonaiskapasiteetti).* Tuulivoiman varavoima *
Miten määrittelet tuulivoiman varavoiman, josta niin paljon puhutaan? Minä näen varavoiman sähköjärjestelmän tarpeena, en minkään yksittäisen tuotantomuodon tarpeena. ja niin kummalliseslt kuin se kuulostaakin, tuulivoima tulee ymmärtää perusvoimana siinä mielessä, että sitä tuotetaan aina kun se on mahdollista. Peräänkuulutan tässä vain kaikille lukijoille pientä yritystä pyrkiä oikeiden termien käyttöön, joita sinultakin tässä kyselen, niin että keskustelu olisi helpompaa.
Tuulivoiman varavoima on ymmrrettävä termi kyllä silloin, kun järjestelmään kuuluu esimerkiksi vain tuulimylly ja varalta dieselgenis, sekä mahdollisesti akusto energiavarastona ja tasaajan, mutta silloinkin voidaan ajatella niin, että tuulimylly korvaa tuotannollaan dieselgeneraattorin tuotantoa.- tuntikaupat
skyshine kirjoitti:
* Tuulivoiman varavoima *
Miten määrittelet tuulivoiman varavoiman, josta niin paljon puhutaan? Minä näen varavoiman sähköjärjestelmän tarpeena, en minkään yksittäisen tuotantomuodon tarpeena. ja niin kummalliseslt kuin se kuulostaakin, tuulivoima tulee ymmärtää perusvoimana siinä mielessä, että sitä tuotetaan aina kun se on mahdollista. Peräänkuulutan tässä vain kaikille lukijoille pientä yritystä pyrkiä oikeiden termien käyttöön, joita sinultakin tässä kyselen, niin että keskustelu olisi helpompaa.
Tuulivoiman varavoima on ymmrrettävä termi kyllä silloin, kun järjestelmään kuuluu esimerkiksi vain tuulimylly ja varalta dieselgenis, sekä mahdollisesti akusto energiavarastona ja tasaajan, mutta silloinkin voidaan ajatella niin, että tuulimylly korvaa tuotannollaan dieselgeneraattorin tuotantoa.Kyse on enemmän kantaverkon ylläpidosta, kuin yksittäisen voimalaitoksen varasuunnitelmasta (ellei satu olemaan suurin voimalaitos ja tietyin poikkeuksin).
Ajoittain tuulivoimalaitokseen tai sen läheisyyteen asennetaan kondensaattoreita, joiden tehtävä on sama kuin vesivoiman patoamisella eli suunniteltu saarekoituminen jolloin ylituotannon ajaksi laitos ajetaan alas ja/tai ylijäämäenergia varastoidaan talteen myöhempää käyttöä varten.
Ydinvoimalaitoksissa on taas dieselvoimakoneita ja akkuvarmennuksia, jotka varmistavat molemmin puolin ettei vakavia vaurioita tapahdu. Tällöin on yleensä kyse vastaavista ongelmista kuin tuuliturbiineissa, eli tietyt generaattorit joiden magnetoituminen ei kestä sähkönjakelun katkeamista.
Laadukkaammat generaattorit ovat yleensä myös ne kalleimmat ja sen vuoksi niitä käyttävät lähinnä yliopistot ja tutkimuskeskukset (monilla näistä on myös omaa reserviä ja/tai tuotantoa, ajoittain korkeintaan oma muuntamo).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama917550Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1226285Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1604417Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2333034Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta902628Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut
Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh321898- 1291531
Yhteydenotto
Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?1971514Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontohommista?
Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille? Tätä ei tv:ssä: Susanna Laine paljastaa, mikä yksi asia hermostuttaa Farmi-kuvauk21762"Suomen Gossip Girl" Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen
Onnea, Jannica! Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen ja 30 000 euroa. Nordberg kutsuu itseään Suomen Gossip Girliksi19703