Vakuutus Pantaenius

Jäi tuosta vielä pois tuosta se katsastuspykälä, sitä kun ei ole.
Kelvollinen vaihtoehto siinäkin mielessä seurattomille veneille.
Kannattaa kuitenkin tämäkin tieto tarkastaa, etten nyt muistaisi väärin.
Jotain laivuritutkintoa ja kokemusvuosia taisivat kysellä.

Pari vuotta oli vakutukseni Pantaeniuksella veneen ollessa Välimerellä. Ei kyselty mitään ehtoja, ei ollut ongelmia muttei korvattavia tapauksiakaan. Aluksi kommunikointia tanskaksi, sitten saksaksi ja eglanniksi. Kolmas kotimainen ilm paras.

Itse otin vakuutuksen Yacht Poolista, samanlaiset ehdot kuin Pantaeniuksellakin, mutta yhteyshenkilö Suomessa, joten katsoin sen plussaksi.

Ei myöskään ikävähennyksiä edes maston osalta. Osittain kai nämä erot esim. Pohjolaan selittyvät sillä, että nämä ovat vain veneiden vakuutuksiin erikoistuneita yrityksiä ja volyymi on iso, verrattuna taas esim. Pohjolaan.

Ei ole ollut vielä vahinkoja, joten korvauksista ei voi sanoa mitään. Palvelu on kuitenkin ollut erittäin hyvää ja ystävällistä.

ÄÄni Yacht Poolille myös. EI ikinä enää näitä:

" 20000€ mastosta saat 4000 euroa kun on jo 10 vuotta vanha"

"ai niin, lähimmällä maa-asemalla oli keskituuli 14.7m/s, joten me ei nyt voidakkaan korvata mitään kun raja on 15m/s"

Ai että minun pitäisi kustantaa vakuutusyhtiön lasipalatsit? Miksi?

Pohdiskelin tätä että ”vanha korvataan aina uudella” ja koskee myös elektroniikkaa ja muita härpäkkeitä. Kuulostaa äkkiseltään hyvin houkuttelevalta.
Menettely ei lopulta ole kovin kallis ratkaisu vakuutusyhtiölle.
Juju piilee siinä, että jos pienempi haveri käy, plotteri pimenee tai joku muu hela hajoaa, niin vahinko jää useimmissa tapauksissa omavastuun ja vakuutusmaksukorotusta pienemmiksi, eikä sitä kannata suorittaa vakuutuksesta. Tai vakkapa purjeen repeytyminenkin, onko lopulta parempi korjailla itse vai hakea vakuutuksesta uusi?

Mutta jos sitten sattuu isompi haveri, jossa masto tulee alas tms. niin silloin nämä vakuutukset ilman ikävähennyksiä käyvät suureksi hyödyksi. Ja jos samassa rysähdyksessä menee purje tai muuta sälää, niin silloin tietenkin samaan pakettiin mukaan.

Hyvä juttu on myös tuo laituriin uppoaminen.
Riskinä se on hyvin epätodennäköinen, mutta mahdollista. Vahinkona se on erittäin merkittävä.
Jostain syystä suomalaiset vakuutukset ovat rajanneet sen ulkopuolelle.

Itse otin vakuutuksen Panteniuksesta syksyllä. Asiointikielenä englanti toimii hyvin. Varmistin vielä erikseen läpiviennin pettämisen laiturissa ja tämä todellakin korvataan. Mitään katsastuksia tai laivurijuttuja ei kyselty.

Jotkut väittävät että he eivät suostu kaikkia veneitä vakuuttamaan. Oman katiska kyllä kelpasi.

Karua kerrottavaa P:sta. Haveritapauksessa veneenomistaja maksaa omasta kukkarostaan korjauskustannukset haverikorjaamolle.
Tämän jälkeen alkaa korvaushakemusrumba P:lle.
Kunnon tällissä haet ensin pikavipin, että saat veneen ulos korjaamolta.
Tämä on fakta.

Vakuuti oman Azimut 42:sen Pantaeniuksella koska paljon paremmat ehdot ilman rajoituksia ja halvemmat hinnat. Tutun vakuutusalan ihmisen/asiantúntijan kanssa keskusteleessa tuli esille, että suomalaiset pienet vakuutusyhtiön ei ikinä voi kilpailla tällaisten kansainvälisten, isojen ja venevakuuttamiseen erikoistuneiden yhtiöiden kanssamillään sektorilla. Esimerkiksi oman veneen kohdalla ei mitään vähennyksiä vahinkotapauksessa, vaan korjaukset maksetaan aina toteutuneiden kulujen perusteella. Totaalisessa tuhossa, kuten tulipalossa maksetaan se summa, mikä on vakuutusta tehtäessä sovittu. Ei siis mitään päivän arvoa.
Aivan ylivoimainen suomalaisiin yhtiöihin verrattuna.
Aiemmmpi oma vene paloi lunastuskuntoon ja kauhea vääntö päivän arvosta.
30000 euroa hävisin, kun päivän arvosta väännettiin.
Eipä enää tule toistumaan.

Meillä oli Pantaenius, kunnes syntyi kummallinen tilanne. Tanskalaine yhteyshenkilö vahvisti alemman vakuutusmaksun vuodeksi, jolloin vene oli maissa Alaskassa. Lasku tuli täymääräisenä, josta maksoin sovitun summan. Tanskan toimiston taloudenhoitaja vaati maksua täymmääräisenä. Lähetin asiamiehen vahvistuksen liitteenö ja ehdotin, että kysisi häneltä viereisestä huoneesta. Ei kysynyt, vaan irtisanoi vakuutuksen ja palautti maksamani.
Kysyimme Lontoon venenäyttelyssä kaikilta vakuutusyhtiöiltä, myös Pantaeniukselta, vakuutusta Luoteisväylälle. Kaikki pahoittelivat, että ei ole mahdollista, riskit ovat liian suuret. Mitä varten vakuutuksia sitten on, jos ei riskejä varten? Tapasimme ruotsalaisveneen Gjoa Havenissa, 25 vuotias teräsvene ja heillä oli vakuutus Luoteisväylälle Pantaeniukselta, mutta Ruotsin konttorista. Johdonmukaista, eikö totta?
Yleisesti Pantaeniuksella on kalliin, mutta hyvän maksajan maine. Uusi Maramu ajoi korallimerellä muutama vuosi sitten riutalle, jota ei ollut c-mapissa. Pantaenius ei korvannut koska omistaja oli allekirjoittanut ehdot, jotka edllyttivät 3 hengen miehistöä ja veneessä oli vain 2. Omistaja kysyi, olisko kolmas jäsen tiennyt karttaan merkitsemättömän riutan? Lopputulosta ein tiedä.
Ulkomaisissa marinoissa edellytetään usein vakuutusta, mutta se yavallisesti tarkoittaa "third party liabiliy" , ei "hull" vakuutusta. Vanha säätö on Itämeren maksu x 2 Atlantille ja x 3 Pacificille.
www.sarema.fi

Tämmöinen kertomus Pantaeniusesta. Ruotsalaisen yksinpurjehtijan Pellen vene upposi vuodon seurauksena Grenadan vesillä muutama vuosi sitten. Pantaenius ei halunnut korvata, koska sanoi, että Pellen olisi pitänyt pystyä purjehtimaan vene rantaan. Pelle kertoi, että oli tyyni ja moottori ei toiminut. Asia meni kaikkien oikeusasteiden läpi ja Pelle hävisi. Pantaeniusen todista pystyi osoittamaan, että alueella oli tuullut ja Pelle ei pystynyt osoittamaan, että oli ollut tyyni. www.snoopy.fi

Meillä on vain yksi läpivienti vesilinjan alapuolella=meriveden sisäänotto, oikeammin pohjakaivo, josta kone, generaattori, wc ym ottavat veden. Toki kaksi kaikuluotaimen anturia ovat myös vesilinjan alapuolella. Septitankin voi hyvin tyhjentää vesilinjan yläpuolelta.
Onko mastoja tullut alas, ja jos niin miksi ja missä oloissa?

Tulee heti mieleen kolme mastonkaatumistapausta, kaikki Karibialta. Kahdesta veneestä olivat laitaan kiinnitetyt rst-rustinraudat syöpyneet lujitemuovin sisällä heikoiksi ja katkenneet. Toisen veneen niistä näin omin silmin ja syöpyneet olivat. Yksi yksinpurjehtija oli törmännyt yöllä laivan kanssa. Ei uponnut, mutta masto meni. Kaitsu Bremer, mastonrakentaja evp Sarvastosta, kertoi hänelle tulevan katkenneita tai banaaniksi menneitä mastoja "silloin tällöin". Sitten tulee mieleen niitä vuotoon uponneita. Pellen vanha puupurkkari upposi Grenadan vesillä kun kölipultit alkoivat lopulta vuotaa hillittömästi remppaavassa mainingissa. (Niin hän kertoi.) Timon vene upposi (katosi) Fijin eteläpuolella myrskyssä. Se oli kai vaan alkanut täyttyä vedellä (oli kyllä mennyt ympärikin) ja timon ja gastin oli pelastauduttava apuun tulleeseen laivaan. Puotilan rannassa upposi laituriin yöllä Sepon entinen teräspurkkari kun vesi oli kai alkanut virrata toiletin kautta veneeseen. Minun vene olisi kai uponnut, jos olisi jäänyt pariksi vuorokaudeksi yksin Bornholmilla. Mulla pakoputken jäähdytysvesipumppu voidaan muuttaa vivusta kolmitieventtiilin kautta pilssipumpuksi ja vipu oli jäänyt puoliasentoon, jolloin merivesi alkaa virrata pilssiin, mutta huomasin asian kun palasin kaupunkiretkeltä. Mailman venelehdissä on ollut juttuja pohjavuodoista, joita ei olla edes pystytty paikantamaan ennen kuin vene on täytynyt jättää. Margaritan lähistöllä suuren moottoriveneen pohjaan puhkesi reikä paperinohueksi ruostuneeseen kohtaan. Vene pelastautui ajamalla pohjaan kiinni uimarantaan. www.snoopy.fi