E. Järvenpää kirjoittaa palturia

Väite 1. Järvenpää väittää, että indeksit perustuisivat johonkin sopimukseen tms. Ei perustu vaan lakeihin ja asetuksiin, jotka muuttuvat koko ajan. Ei siis ole olemassa mitään oikeutta tai velvoitetta nostaa indeksiä Järvenpään vaatimalla tavalla.

Väite 2. Taitetun indeksin kustannusvaikutus on mitätön. Ei ole. Kustannusvaikutus nousisi koko ajan ollen jo yli 2 miljardia euroa vuodessa v. 2035. Siitäkin se kasvaisi edelleen.

Väite 3. Järvenpää antaa ymmärtää, että tuottoja on 6 miljardia ja tuotoilla voidaan maksaa indeksit. Järvenpää ei tiedä tai sulkee korvansa totuudelta että eläkkeitä maksetaan vuosittain 22,5 miljardia euroa. Eläkkeitä ei siis makseta tuotoilla. Kovasti menee persnetolle. Jos työssäkäyviltä ei kupattaisi koko ajan suurempia ja suurempia maksuja, eläkerahastot katoaisi kokonaan.

Väite 4. Eläkerahastolehmää voi lypsää ja korottaa etuuksia, eikä mitään häviä minnekään. Hah. Juuri tullaan vaiheeseen, jossa eläkkeitä maksetaan enemmän kuin työeläkemaksuja maksetaan sisään ja sijoitustuotot tuottaa. Eläkerahastot siis alkaa mennä alaspäin. Jos alaspäin menoa vauhditetaan antamalla yhdelle enemmän, se on pois tulevaisuuden eläkkeensaajilta, joilla heilläkin on oikeus saada edes kohtuulliset eläkkeet.

Verratkaapa. 70-luvulla palkasta maksettiin 5 % eläkemaksuja, 80-luvulla palkasta maksettiin 10-15 % eläkemaksuja ja nykyään jo paljon yli 20 % eläkemaksuja. 2000-luvulla eläkkeelle jäänyt saa noin 50 % palkastaan eläkkeenä, myöhempänä 2020 ja sitä edespäin lähestytään 40 %:n eläkkeitä. Vahvemman oikeudellako tuolle 5-10 %:n eläkemaksuja ja kuitenkin 50 %:n eläkkeitä saaville pitäisi antaa enemmän ja kutistaa entisestään yli 20 %:n eläkemaksuja maksaville, joille ei muutenkaa ole luvassa kuin 40 %:n eläkkeet.

Oma suu on aina lähinnä vois sanoa tästä Järvenpäästä.