ovat tämän vuosituhannen lasten osa! He eivät elä rakkaudessa, vaan irrallaan perheestä ja läheisistä. Mikään ei korvaa lapsuutta, perhettä isää eikä äitiä.
Rakakudettomat lapset eivät osaa itsekkään rakastaa, kun heitä ei ole rakastettu. Olemme taantuneet kivikaudelle, sinne kauas.. kauas...
Perheitä ei ole enää olemassa, on vain kuin mehiläiskennoja, tullaan ja mennään...Tähänkö on tultu, että kukaan ei ole enää mitään, eikä mikään ole enää kukaan..
Rakkaudettomat lapset
Mummo miettii ja mie
41
309
Vastaukset
- lissu on ääliö
Vedä lissu lääkkees....onko kovaa elää "Rakakudetonta" elämää HAH
- Tue lastasi älä viha
Nyt ei taida olla oikein "lissuttelun aika ketjussa". Ap puhuu täyttä totuutta avioeroperheen lapsista, sillä usein he kohtaavat juuri tämän rakkudettomuuden elämässään. Teidän eronneiden on sitä hyvin vaikea myöntää itsellenne, että suhde lapsiinne eron mytä muuttuu ja monesti ikäväksi velvollisuudeksi.
Siitä puuttuu välittäminen ja rakkaus, rajat lapselle saattavat olla liiankin kovat, kun ytritätte kaikin tavoin järjestää aikaa itsellenne, mutta se tapahtuu vain lapsien välinpitämättömyyden kautta.
Mahdollinen uusi suhteenne saa kaiken huomionne, jos lapset suljetaan jo iltaiisn klo 7,00 omiin huoneisiinsa, he tuskin ehtivät monta tuntia olla kanssasi päivittäin. Menevät yksin moneen paikaan, lapsi kertoo, että äiti ei halunnut tulla tai jaksanut tulla. Niin miksi????
On tietenkin olemassa eroperheitä, joissa lapset huomioidaan ja jaksetaan olla heidän kanssaan, mutta liian paljon on näitä välinpitämättömiä perheita, joissa aikusiten leikki on tärkeämpää ja lapset jää kokonaan varjoon.
Lapsihan reagoi tähän olemalla tuhma, jotta saisi huomiota, tästä häntä rankaistaan kohtuuttomasti, kun pitäisi keskustella asiasta.
Niin mitä tällaisen lapsen aikuisuus tulee olemaan, sinä eronnut äiti ja isä, jospa nyt ajattelisit muitakin kuin itseäsi. Saat varmasti paljon enemmän itsellesikin, kun olet lastesi tukena raskaassa prosessissa.- huhhuhhuh
"Teidän eronneiden on sitä hyvin vaikea myöntää itsellenne, että suhde lapsiinne eron mytä muuttuu ja monesti ikäväksi velvollisuudeksi."
Entä jos yleistettäisiin pikkuisen vähemmän?
Onko tullut mieleen, että joku voi erota sen vuoksi, että takaisi lapsille tasapainoisemman elämän?
- näistä ei saa puhua
Onkohan joku joskus vaivautunut ajattelemaan mitä näistä heittopussi-lapsista todella tulee ? Mitä he elämästä oppivat ? Että kun ei miellytä, niin lähtee ja hakee uutta ?
Sosiaaliviranomaiset ovat jo kauan puhuneet miten uusio-perheissä ihan vapaaehtoisesti annetaan teini-ikäsiä huostaan koska ei jakseta, ei viitsitä ja kun uuden pikkuvauvan kanssa taas on vähän aikaaan niin ihanaa?
Moni ihmistaimi vaurioituu pahasti, aikuisten itsekkyyden takia.
Jos yksi-kaksi-kolme-neljä perhekuvioita ei ole onnistunut, miten voisi seuraava toimia ?
Nuoret, lapset ovat kalleinta mitä meillä on.
Ihan turha lätistä miten se " rikastuttaa elämää " kun sivulta tulee liuta uusia aikuisia lapsen elämään.
Monta mummoa, vaaria, sisar-velipuolia, sen uuden tuttavuuden monet sukulaiset jne jne.
Lapsi tarvitsee jatkuvuutta, turvallisuutta, sitä ei taatusti saa vaihtuvissa suhdekuvioissa. Miten lapsi ikinä oppii luottamaan mihinkään kun perusturvallisuutta ei ole ?
Kuinka moni aikuinen suostuisi asumaan ´vuoroviikoin siellä ja täällä ` ? Tavarat, vaatteet levällään ympäri maailmaa ?- pöytäliina bluus
Ei yksikään aikuinen!! Siksi he laittavatkin lapset siihen, korjamaan omat vierheensä, kun lapsi suostuu, ei uskalla vastustaa, koska se olisi hänen vika.
Aikuinen kertoo miten lapset sopeutuu, mutta kuka on kysynyt lapselta itseltään???
Lapsi on nykyisin vaihtoväline, joka vaihdetaan tai lainataan toiselle aikuiselle, ja kun kyllästyy, palutetaan.
Aikuisten omat ongelmat nidotaan lapseen, kun on paha päivä, lapselle voi kiukutella ja syyttää häntä, lapsi on kuin roskakori.
- Lopeta nyt jo
Otsikko väärin, pitäisi olla "Lissu miettii ja miettii"
- Idiootti!!!
Tuholainen! Sinä!
Palstan tuholainen!!!
- :D
Huvittavaa lukea taas kun Lissu keskustelee itsensä kanssa ja kommentoi omia tekstejään "aivan, olen samaa mieltä kanssasi" :D
- UUSIO ISÄ
Ei välttämättä ole huvittavaa lukemista tämän Lissun suunsoitto ja älytön kommentointi koska itsekin pistin tänne koskettavan kysymyksen johon toivoin asiallisia vastauksia niin tämä häirikkö tekee pelkkää pilaa ! Koittakaa palstan toimesta hiljentää tämä viisastelija!
- kaiki ollan lissuja
UUSIO ISÄ kirjoitti:
Ei välttämättä ole huvittavaa lukemista tämän Lissun suunsoitto ja älytön kommentointi koska itsekin pistin tänne koskettavan kysymyksen johon toivoin asiallisia vastauksia niin tämä häirikkö tekee pelkkää pilaa ! Koittakaa palstan toimesta hiljentää tämä viisastelija!
Tämä Lissuttelija on henkisesti varmaan sairas, tai sitten teini. Kaikki ollaan lissuja, jopa sinäkin Uusio isä olet lissu!! Lissuttelija on juuri palstan tuholainen.
- Yäk!
kaiki ollan lissuja kirjoitti:
Tämä Lissuttelija on henkisesti varmaan sairas, tai sitten teini. Kaikki ollaan lissuja, jopa sinäkin Uusio isä olet lissu!! Lissuttelija on juuri palstan tuholainen.
Lissu, mites jätit kommentoimatta kohtaa "Lissun suunsoitto", mutta takerruit kohtaan "älytön kommenotinti"?
- kyllä rakkautta on
Katsos Lissu, kun normaalisti kun äiti ja isä eroavat, lapsi saa eron jälkeen elää edelleen molempien vanhempiensa kanssa. Ei tietty yhtä aikaa, mutta erillään. Jos äiti ja isä eivät enää rakasta toisiaan ja riitelevät, on ilmapiiri lapsellekin raskas, ja lapsi aistii kyllä kulissit ympärillään. Tällöin ero kaikkien kannalta parempi ratkaisu, jos liitto ei yksinkertaisesti toimi. Tietty työtä sen pelastamisen eteen kannattaa tehdä, mutta jos mikään ei yksinkertaisesti auta ja rakkaus puolisoon kuollut, on usein ero parempi ratkaisu.
Ns. normaaleissa eroperheissä lapset tapaavat molempia vanhempiaan eron jälkeen. Eri asia tietenkin jos toinen vanhempi häipyy kuvioista totaalisesti, tai jos kyseessä alkoholismia, väkivaltaa jne. Mutta jos kyseessä sinun kaltaisesi tapaus, Lissu, jossa äiti tieten tahtoen vieroittaa lapset isästään, koska ei kestä sitä että isällä on uusi puoliso, on ihan turha itkeä "rakkaudettomista" lapsista. Sen, että lapselta puuttuu toinen rakastava vanhempi elämästään, johtuu ihan täysin itsekkäästä toisesta vanhemmasta tässä tapauksessa.
"He eivät elä rakkaudessa, vaan irrallaan perheestä ja läheisistä. Mikään ei korvaa lapsuutta, perhettä isää eikä äitiä."
Eläähän lapsi irrallaan omasta perheenjäsenestään ja läheisestään, jos vieroittaja-vanhempi pitää siitä huolen. Kuten aiemmin mainitsin, ns. tavallisessa erotilanteessa lapsi saa elää molempien vanhempiensa kanssa eron jälkeenkin ja saa rakkautta osakseen. Rakkautta voi saada muutenkin kuin ydinperheessä. Tämähän on ihan hullu ajatus, että vanhempien eron jälkeen lasta ei enää rakasteta!
Ja totta, mikään ei korvaa lapsuutta, perhettä, isää eikä äitiä. Siksipä lapsen pitää antaa elää lapsuuttaan ilman vanhempien eroriitoja. Vähintä mitä eroavat vanhemmat voivat tehdä, on antaa lapsen pysyä lapsena, ja jättää hänet pois katkerista erosotkuista. Juuri nämä Lissun kaltaiset vieroittajavanhemmat käyttävät lapsiaan pelinappuloina kostaakseen eron aiheuttaman katkeruuden julmalla ja raa'alla tavalla. Ja totta, mikään ei korvaa äitiä ja isää. Eroavien vanhempien pitäisi antaa toisen toteuttaa omaa vanhemmuuttaan omalla tavallaan, puuttumatta liikaa asioihin. Jos toinen löytää uuden onnen, ei siitä saa katkeroitua. Tai saa tietty, mutta millainen vanhempi purkaa sen katkeruutensa sillä tavoin, ettei anna lapsen enää tavata isäänsä??? - katsokaa peiliin
Ongelman juuri ja ydin on harkitsemattomat raskaudet. Siitä lähtien, kun yhteiskunta on hyväksynyt äpärät ja susiparit "normaaliksi" olotilaksi ja johonkin mihin pitää pyrkiä ja avioliitto ja sitoutuminen on naurettu alimpaan kastiin, on homma karannut käsistä.
Maksajina eivät tietenkään ole asianosaiset "aikuiset", vaan viattomat lapset. Mutta niinhän se raamatussakin sanotaan että seitsemänteen polveen jne...
Ja sitten kiljutaan yhteiskuntaa apuun, mutta sen se yhteiskunta ansaitseekin. Peli olisi pitänyt viheltää poikki jo aikaa sitten.- kyllästynyttttt
Ilmoitin asiattoman viestin.
- kauheaa tekstiä
kyllästynyttttt kirjoitti:
Ilmoitin asiattoman viestin.
Kuin myös. Äpärät ja susiparit.....kauheaa tekstiä.
- votjakki
kauheaa tekstiä kirjoitti:
Kuin myös. Äpärät ja susiparit.....kauheaa tekstiä.
Näin on, tosi rumaa ja brutaalia. Sananvalinnta joillakin ihmisillä on aivan noloja.Mutta siitä sen ihmisen yleisen tason sitten näkeekin...mm. siitä. Täällä on niin paljon välillä sellaista typerää juttua, että ylläpito saisi siihen välillä puuttua. Monella pitäisi suu pestä saippualla. Antaa hyvin juntin kuvan ihmisestä, joka kirjoittelee törkeyksiä. Kukaan ei ota sellaisen kirjoituksia mitenkään huomioon. Eli hukkaan heitettyä aikaa tältä turhien kirjoittajaltakin sitten.
- näin sen näen
votjakki kirjoitti:
Näin on, tosi rumaa ja brutaalia. Sananvalinnta joillakin ihmisillä on aivan noloja.Mutta siitä sen ihmisen yleisen tason sitten näkeekin...mm. siitä. Täällä on niin paljon välillä sellaista typerää juttua, että ylläpito saisi siihen välillä puuttua. Monella pitäisi suu pestä saippualla. Antaa hyvin juntin kuvan ihmisestä, joka kirjoittelee törkeyksiä. Kukaan ei ota sellaisen kirjoituksia mitenkään huomioon. Eli hukkaan heitettyä aikaa tältä turhien kirjoittajaltakin sitten.
Yleensä kun joku noin rumasti sanoo, on hänkatkera ja epäkypsä ihminen käsittelemään toisten aiita. Itse asiassa hänellä ei ole kokemusta perheestä, parisuhteesta ja lapsista, joten helppo se on arvostella. Kunhan huutelee lämpimikseen ja katsoo minkälaista palautettaa saa asiattomilla jutuillaan.
Ei kukaan pysty puuttumaan toisten mielipiteisiin muutenkuin ohittamalla ja ei vastaamalla niihin ei ne kauaa jaksa yksin huudella kun ei saa ketään hermostumaan. Mutta sehän on selvää, että kun vastaa se vaan lisää vettä myllyyn.
- kalahtiko?
Höpö höpö, asiaa vain ei saisi sanoa niinkuin se on. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa...
- ei kateellinen perhe
Naiset on niin kateellisia toisilleen, et jos jollain on asiat hyvin eikä itsellä ole, niin pakko se on rikkoa! Semmoisia ovat nämä eronneenmiehen uudet suhteet, joille asia ei kuulu pätkääkään. mUtta se katkeruus teettää kaikkea. Siitä olemme kaikki samaa mieltä, eikö niin?
- *mie*
No mutta mutta, mistä tälle eronneelle pariskunnalle pitäisi olla kateellinen? Heidän liittonsahan on epäonnistunut. Onko heillä tosiaan asiat hyvin? Miksi ovat sitten eronneet?
Minä olen avioliitossa miehen kanssa, joka on ennenkin ollut avioliitossa. On siis "eronnut mies". Hänen entinen avioliittonsa oli jo kuollut ja kuopattu kun me tapasimme. Olenko minä sinun mielestäsi siis kateellinen, kun miehelläni oli kaikki hyvin eikä minulla itselläni ollut? Millä tavoin hänellä oli kaikki hyvin ja minulla ei ollut? Ihan tavallista elämää elimme tahoillamme, sinkkuelämän iloineen ja murheineen, tapasimme ja rakastuimme. Ja mistä minä mielestäsi olen katkera?
Satuimme vain mieheni kanssa rakastumaan toisiimme, ja hän nyt sattui olemaan eronnut mies. Vai tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että kun kerran on eronnut, niin uudelleen ei saa enää aloittaa suhdetta, vaan pitää olla loppuelämänsä yksin? - lissu on ääliö
*mie* kirjoitti:
No mutta mutta, mistä tälle eronneelle pariskunnalle pitäisi olla kateellinen? Heidän liittonsahan on epäonnistunut. Onko heillä tosiaan asiat hyvin? Miksi ovat sitten eronneet?
Minä olen avioliitossa miehen kanssa, joka on ennenkin ollut avioliitossa. On siis "eronnut mies". Hänen entinen avioliittonsa oli jo kuollut ja kuopattu kun me tapasimme. Olenko minä sinun mielestäsi siis kateellinen, kun miehelläni oli kaikki hyvin eikä minulla itselläni ollut? Millä tavoin hänellä oli kaikki hyvin ja minulla ei ollut? Ihan tavallista elämää elimme tahoillamme, sinkkuelämän iloineen ja murheineen, tapasimme ja rakastuimme. Ja mistä minä mielestäsi olen katkera?
Satuimme vain mieheni kanssa rakastumaan toisiimme, ja hän nyt sattui olemaan eronnut mies. Vai tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että kun kerran on eronnut, niin uudelleen ei saa enää aloittaa suhdetta, vaan pitää olla loppuelämänsä yksin?Katsos, kun lissu ei tiedä mitä sana kade tai katkera tarkoittaa....
- jee jeeeeeeeeeeeee
Ei se ero aina ole yhteinen, joskus toinen vaan kyllästyy perheeseen ja lähtee, joskus tulee kolmas väliin...ei se silloin ole epäonnistumista, vaan rikottu liitto.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Vaikea sitä on yksin jatkaa liittoa, jos toinen ei halua.
Jotkut miehet vaan on niin vietävissä,. että saattaa myös repshataa.. eikä se ole vaimon vika, vaan ihmisen joka on katkera ja rikkoo toisten liiton.
Meillä oli hyvä mies ja hyvä isä, mutta niin vaan kolmas tuli ja hajitti kaiken. Se tässä kipeetä onkin ollut, että hepposin perustein mies hylkäsi lapset ja koko perheen. Eniten siinä mies itse kärsi, kun kukaan ei enää hänestä välitä, lapset ovat hylänneet isän, minä olen hylännyt, ja lähes koko suku ja tuttavat ja kaverit.
Tuli miehelle kalliiksi. Turha enää itkeä takasin.
Sitä mies ei varmaan odottanut, että kaikki hylkää hänet, luuli että takasin otetaan kun vähän vihjaa. Niin ei käynyt eikä tule käymään
Tottakai saa mies ottaa uusia niinpaljon kun haluaa, kunhan ei tule meille niitä näyttelemään ja pitää ne kaukana meistä... on kyllä pitänytkin yhtään emme ole nähneet ja lapset ovat onnellisia kun ei ole joutuneet pelinappuloiksi isän pelille. Mutta onneksi mies kärsii nyt kun lapset ei halua olla missään tekemisissä.- ***
No eiköhän semmonen mies ole täys ****** joka omat lapsensa hylkää ja häipyy.
Eikä se ole vaimon vika. Eikä kenenkään kolmannen vika, vaan itsekkään ja ****** miehen oma tahto. Niinhän itse kirjoitit: "Vaikea sitä on yksin jatkaa liittoa, jos toinen ei halua." Näin on, mutta lapsistaan ei voi erota. Puolisosta voi, mutta lapsista ei kukaan tervejärkinen vanhempi eroa. - kolmas syyllinen
*** kirjoitti:
No eiköhän semmonen mies ole täys ****** joka omat lapsensa hylkää ja häipyy.
Eikä se ole vaimon vika. Eikä kenenkään kolmannen vika, vaan itsekkään ja ****** miehen oma tahto. Niinhän itse kirjoitit: "Vaikea sitä on yksin jatkaa liittoa, jos toinen ei halua." Näin on, mutta lapsistaan ei voi erota. Puolisosta voi, mutta lapsista ei kukaan tervejärkinen vanhempi eroa.Näköjään lapsista voi erota, se on sama kun hylkääminen.
Jos kolmas tulee väliin, niin ei lapset sille mitään voi, eivät he lapsetonta naista voita, kyllä se isä ennemmin lapsettoman naisen ottaa kun hoitaa omia lapsiaan ja viettää aikaa heidän kanssaan.
Mutta totta se on että täysin p.. on mies joka lapsensa hylkää, ja luulen, ettei se ole miehen ajatus, vaan sen kolmannen osapuolen,j oka estää miestä tapaamasta lapsiaan ja vieraannuttaa. ja käskee miestä jättämään.
- Hupsista vaa
Sama on jos aviovaimo lähtee, toisen perään. Odottaako hän kaikkien hyväksyvän tekonsa. Niin ei todellakaan käy, vaan kaikki hylkäävät hänet, hän on sitten vain entistä enemmän yksin. Totuus esiin, ei kannata valehdella kenellekään aina jossain vaiheessa paljastuu.
- Lapset heitteillä
Tämän vuosituhannen lasten osa on todella säälittävä. Vaikka se ei sillä parane, vaikka kuin säälii, mutta rakkauden puutteelle ei voi mitään.
Nykyliitot on tehty hataralle pohjalle, ja eroaminen liian helpoksi. Ja jokainen ero on kalllis, ja sen hinnan maksaa vain lapset. - meille vai teille
Kuka aikuinen suostuisi asumaan kahdessa paikassa ?
Nyytit,kassit kainaloon ja eikun toiseen´kotiin´ja juur´kun on jotenkin kotiutunut - onkin perjantai ja taas toiseen kotiin -
miettikää ajatuksella, kuka suostuisi elämään sellaista elämää?
Erolapset joutuvat - lasku tulee myöhemmin maksettavaksi - ihan varmasti.- törkeää sanon minä
Ei kukaan aikuinen suostuisi, siksi he laittavatkin lapsensa asialle. Puhuvat ja vastaavat lapsen suulla, että "ei meillä mitäänongelmaa"!! Eihän lapsi uskalla vastustaa, sillä silloin hän olisi huono ja häirikkö ym...
Aikuisten onni on tärkein, lapset kun saa pois joka toinen viikko, niin kaikki on hvyin. Lapsiha sopeutuu, sanoo aikuinen. - lapseni on tärkein
törkeää sanon minä kirjoitti:
Ei kukaan aikuinen suostuisi, siksi he laittavatkin lapsensa asialle. Puhuvat ja vastaavat lapsen suulla, että "ei meillä mitäänongelmaa"!! Eihän lapsi uskalla vastustaa, sillä silloin hän olisi huono ja häirikkö ym...
Aikuisten onni on tärkein, lapset kun saa pois joka toinen viikko, niin kaikki on hvyin. Lapsiha sopeutuu, sanoo aikuinen.Mikä **** sinua vaivaa? Miksi paasaat tätä samaa asiaa täällä vuodesta toiseen, ja vielä uusperhepalstalla, vaikkei sinulla ole minkäänlaista kokemusta uusperhe-elämästä eikä varsinkaan lasten vuoroviikkoasumisesta?
Minun lapseni viettää joka toisen viikon minun luonani ja joka toisen isänsä luona - omasta tahdostaan! Heti eron jälkeen hän oli isänsä luona joka toisen viikonlopun, ja nyt kun hänestä on tullut koululainen, päätimme kokeilla viikko-viikko-systeemiä. Ja poika on mielissään! Noin parin kuukauden vuoroviikkoasumisen jälkeen istahdimme kolmisin pöydän ääreen, ja kysyimme ex-mieheni kanssa pojalta, haluaisiko hän palata entiseen systeemiin, ja kerroimme, että hänellä on siihen mahdollisuus jos niin haluaa.
Poika halusi pysyä vuoroviikkosysteemissä. Hän tykkää että saa olla yhtä paljon isän kuin äidin kanssa, eikä viikossa ehdi kuulemma tulla kovin ikäväkään (näin poika itse sanoi). Entisellä systeemillä iskää tuli kuulemma kova ikävä. Pitää kumpaakin kotia omana rakkaana kotinaan, ja tykkää siitä että hänellä on 2 omaa huonetta! Tätä huoneasiaa hän varsinkin mainosti ylpeänä.
Eikä poika kasseja ja nyyttejä roudaa kotien välillä. Hänellä on oma huone omine tavaroineen, peleineen, leluileen ja omat vaatteet molemmissa kodeissa. Ainoa mitä hän roudaa on koulureppu, mutta sitähän kantavat päivittäin mukanaan kaikki koululaiset!
Ei meidän aikuisten onni ainakaan meidän eroperheessä ole tärkeintä. Pojan vuoksi yritimme jopa jatkaa liittoamme, joka oli kuihtunut jo aikaa sitten, mutta totesimme, että pojallekin on parempi että eroamme, koska ilmapiiri alkoi kotona olla jo kireä, ja poikakin aisti sen ja voi huonosti. Olen niin onnellinen siitä, että poika vaikuttaa nyt vilpittömästi onnelliselta, on reipas pieni koululainen ja olen hänestä niin kovin ylpeä. Harmi ja surku että ex-mieheni ja minun liitto ei toiminut. Kaikkemme yritimme, terapiaa myöten, mutta en aio enää soimata itseäni mistään.
Sinä herjaat, yleistät, syyllistät täällä palstalla, vaikka et ole koskaan elänyt tällaisissa tilanteissa, joista tällä palstalla keskustellaan. Et ole elänyt uusperhe-elämää, ollut äitipuolen asemassa eivätkä lapsesi ole tavanneet isäänsä eronne jälkeen. Sinäkö olet pyhimys, jolla on varaa syyllistää muita eronneita? Herjaat täällä eronneita, vaikka olet itsekin eronnut! - meille vai .
lapseni on tärkein kirjoitti:
Mikä **** sinua vaivaa? Miksi paasaat tätä samaa asiaa täällä vuodesta toiseen, ja vielä uusperhepalstalla, vaikkei sinulla ole minkäänlaista kokemusta uusperhe-elämästä eikä varsinkaan lasten vuoroviikkoasumisesta?
Minun lapseni viettää joka toisen viikon minun luonani ja joka toisen isänsä luona - omasta tahdostaan! Heti eron jälkeen hän oli isänsä luona joka toisen viikonlopun, ja nyt kun hänestä on tullut koululainen, päätimme kokeilla viikko-viikko-systeemiä. Ja poika on mielissään! Noin parin kuukauden vuoroviikkoasumisen jälkeen istahdimme kolmisin pöydän ääreen, ja kysyimme ex-mieheni kanssa pojalta, haluaisiko hän palata entiseen systeemiin, ja kerroimme, että hänellä on siihen mahdollisuus jos niin haluaa.
Poika halusi pysyä vuoroviikkosysteemissä. Hän tykkää että saa olla yhtä paljon isän kuin äidin kanssa, eikä viikossa ehdi kuulemma tulla kovin ikäväkään (näin poika itse sanoi). Entisellä systeemillä iskää tuli kuulemma kova ikävä. Pitää kumpaakin kotia omana rakkaana kotinaan, ja tykkää siitä että hänellä on 2 omaa huonetta! Tätä huoneasiaa hän varsinkin mainosti ylpeänä.
Eikä poika kasseja ja nyyttejä roudaa kotien välillä. Hänellä on oma huone omine tavaroineen, peleineen, leluileen ja omat vaatteet molemmissa kodeissa. Ainoa mitä hän roudaa on koulureppu, mutta sitähän kantavat päivittäin mukanaan kaikki koululaiset!
Ei meidän aikuisten onni ainakaan meidän eroperheessä ole tärkeintä. Pojan vuoksi yritimme jopa jatkaa liittoamme, joka oli kuihtunut jo aikaa sitten, mutta totesimme, että pojallekin on parempi että eroamme, koska ilmapiiri alkoi kotona olla jo kireä, ja poikakin aisti sen ja voi huonosti. Olen niin onnellinen siitä, että poika vaikuttaa nyt vilpittömästi onnelliselta, on reipas pieni koululainen ja olen hänestä niin kovin ylpeä. Harmi ja surku että ex-mieheni ja minun liitto ei toiminut. Kaikkemme yritimme, terapiaa myöten, mutta en aio enää soimata itseäni mistään.
Sinä herjaat, yleistät, syyllistät täällä palstalla, vaikka et ole koskaan elänyt tällaisissa tilanteissa, joista tällä palstalla keskustellaan. Et ole elänyt uusperhe-elämää, ollut äitipuolen asemassa eivätkä lapsesi ole tavanneet isäänsä eronne jälkeen. Sinäkö olet pyhimys, jolla on varaa syyllistää muita eronneita? Herjaat täällä eronneita, vaikka olet itsekin eronnut!Kovin on auvoista lapsesi elämä, ajatella ihan oma huone kummassakin paikassa ! No ei mene huonosti - sinun mukaasi sillä lapsesi mielipidettähän täällä ei näy.
En ole eläissäni eronnut.
Tarinasi on kuin vuotava seula. kaikki on niin hyvin, niin hyvin että ei ole tottakaan - eikä ole.
Kun lapsesi tuosta kasvaa - kahden huoneen helvetissä - hän kyllä kertoo sinulle, mitä ajatteli lapsuudestaan.
Miksi erosit ? - lapseni on tärkein
meille vai . kirjoitti:
Kovin on auvoista lapsesi elämä, ajatella ihan oma huone kummassakin paikassa ! No ei mene huonosti - sinun mukaasi sillä lapsesi mielipidettähän täällä ei näy.
En ole eläissäni eronnut.
Tarinasi on kuin vuotava seula. kaikki on niin hyvin, niin hyvin että ei ole tottakaan - eikä ole.
Kun lapsesi tuosta kasvaa - kahden huoneen helvetissä - hän kyllä kertoo sinulle, mitä ajatteli lapsuudestaan.
Miksi erosit ?No mitä ihmettä minun pitäisi sitten mielestäsi tehdä? Palata yhteen entisen mieheni kanssa, vaikka liittomme ei toiminut ja olimme liitossamme onnettomia??
Vähintä mitä voin tehdä, on antaa lapselleni mahdollisuus valita ja kertoa mielipiteensä asioista, esim. tästä asumisjärjestelystä. Mitä minä herran tähden voin muuta tehdä?? Entinen mieheni ja minä käänsimme jokaisen kiven säilyttääksemme ja tarjotaksemme lapsellemme ehjän perheen, vuosien ajan, ja kun muutimme erillemme, molemmista tuntui kuin olisimme saaneet raskaan taakan pois harteiltamme ja pystyimme taas hengittämään vuosien jälkeen. Se ei liity mitenkään arkeen eikä poikaamme, vaan meidän keskinäiseen suhteeseemme, siihen, että rakkaus valitettavasti kuoli, vaikka yritimme sitä epätoivoisessti elvyttää kauan aikaa.
Ikävä kyllä jotkut liitot päättyvät eroon. Joskus liian heppoisin perustein, joskus vuosien yrityksen jälkeen. Suren sitä että poikani perhe ei ole enää ehjä, ja sitä suuremmalla syyllä aion tehdä kaikkeni, jotta poika saisi hyvän elämän erosta huolimatta. Mitä muutta voisin tehdä? Oletko todella sitä mieltä, että minun pitäisi taas muuttaa saman katon alle ex-mieheni kanssa lapsemme vuoksi, vaikka en häntä enää rakasta enkä haluaisi enää jakaa kumppanuutta hänen kanssaan??? - kolme murkkua.
lapseni on tärkein kirjoitti:
Mikä **** sinua vaivaa? Miksi paasaat tätä samaa asiaa täällä vuodesta toiseen, ja vielä uusperhepalstalla, vaikkei sinulla ole minkäänlaista kokemusta uusperhe-elämästä eikä varsinkaan lasten vuoroviikkoasumisesta?
Minun lapseni viettää joka toisen viikon minun luonani ja joka toisen isänsä luona - omasta tahdostaan! Heti eron jälkeen hän oli isänsä luona joka toisen viikonlopun, ja nyt kun hänestä on tullut koululainen, päätimme kokeilla viikko-viikko-systeemiä. Ja poika on mielissään! Noin parin kuukauden vuoroviikkoasumisen jälkeen istahdimme kolmisin pöydän ääreen, ja kysyimme ex-mieheni kanssa pojalta, haluaisiko hän palata entiseen systeemiin, ja kerroimme, että hänellä on siihen mahdollisuus jos niin haluaa.
Poika halusi pysyä vuoroviikkosysteemissä. Hän tykkää että saa olla yhtä paljon isän kuin äidin kanssa, eikä viikossa ehdi kuulemma tulla kovin ikäväkään (näin poika itse sanoi). Entisellä systeemillä iskää tuli kuulemma kova ikävä. Pitää kumpaakin kotia omana rakkaana kotinaan, ja tykkää siitä että hänellä on 2 omaa huonetta! Tätä huoneasiaa hän varsinkin mainosti ylpeänä.
Eikä poika kasseja ja nyyttejä roudaa kotien välillä. Hänellä on oma huone omine tavaroineen, peleineen, leluileen ja omat vaatteet molemmissa kodeissa. Ainoa mitä hän roudaa on koulureppu, mutta sitähän kantavat päivittäin mukanaan kaikki koululaiset!
Ei meidän aikuisten onni ainakaan meidän eroperheessä ole tärkeintä. Pojan vuoksi yritimme jopa jatkaa liittoamme, joka oli kuihtunut jo aikaa sitten, mutta totesimme, että pojallekin on parempi että eroamme, koska ilmapiiri alkoi kotona olla jo kireä, ja poikakin aisti sen ja voi huonosti. Olen niin onnellinen siitä, että poika vaikuttaa nyt vilpittömästi onnelliselta, on reipas pieni koululainen ja olen hänestä niin kovin ylpeä. Harmi ja surku että ex-mieheni ja minun liitto ei toiminut. Kaikkemme yritimme, terapiaa myöten, mutta en aio enää soimata itseäni mistään.
Sinä herjaat, yleistät, syyllistät täällä palstalla, vaikka et ole koskaan elänyt tällaisissa tilanteissa, joista tällä palstalla keskustellaan. Et ole elänyt uusperhe-elämää, ollut äitipuolen asemassa eivätkä lapsesi ole tavanneet isäänsä eronne jälkeen. Sinäkö olet pyhimys, jolla on varaa syyllistää muita eronneita? Herjaat täällä eronneita, vaikka olet itsekin eronnut!Kyllä tuo systeemi toimii, kun on vain yksi lapsi ja sekin vielä noinkin nuori, niin ja molemmilla vanhemmilla työtä, komiat asunnot ja rahaa.
Sitte, kun on kolmekin lasta ja jo murrosiässä niin mikään ei tahdo toimia, heillä on vaatimukset jo eri luokkaa ja omia mielipiteitä joista ei tingitä.
Ja, jos toinen vanhemmista on köyhä työtön, niin ei ole varaa tarjota samanlaisia puitteita, kun toinen , niin murkut valitsee sen missä pelittää, ja missä on tilaa tuoda myös kavereita, yksiö ei riitä. - yksiö täälläkin
kolme murkkua. kirjoitti:
Kyllä tuo systeemi toimii, kun on vain yksi lapsi ja sekin vielä noinkin nuori, niin ja molemmilla vanhemmilla työtä, komiat asunnot ja rahaa.
Sitte, kun on kolmekin lasta ja jo murrosiässä niin mikään ei tahdo toimia, heillä on vaatimukset jo eri luokkaa ja omia mielipiteitä joista ei tingitä.
Ja, jos toinen vanhemmista on köyhä työtön, niin ei ole varaa tarjota samanlaisia puitteita, kun toinen , niin murkut valitsee sen missä pelittää, ja missä on tilaa tuoda myös kavereita, yksiö ei riitä.Näin on, teinit eivät aina ole lojaaleja, toinen vanhempi on kaikkensa tehnyt ( usein se pienipalkkaisempi äiti) - kun lapsi/lapset kasvavat vaatimukset sen mukaisesti.
Kovin materialistista elämä vaan tuppaa olemaan.
Ajattelisin kuitenkin, että jos lapsille on onnistunut opettamaan oikeita elämänarvoja, he ehkä voisivat tinkiä jostakin, mutta toisaalta; kavereiden mielipiteet merkitsevät teinille paljon - siinä eivät äidin yrittämiset paljon paina.
Vuosikausia äiti on raatanut, rakkaudesta lapseen/lapsiin ja sitten tulee se rikkaampi ja ikäänkuin ´ostaa´suosiota.
Täytyy toivoa, että jälkikasvu viisastuu jossain vaiheessa ja tajuaa, etteivät hienot ja kalliit tavarat, merkkivaatteet korvaa turvaa ja pysyvyyttä, aitoa välittämistä ja rakkautta.
Voimia kaikille vanhemmille jotka rakastavat lapsiaan ja joista tuntuu pahalta kun jälkikasvua vikitellään ray-baneilla.. - ei toimi EI TOIMI!!
kolme murkkua. kirjoitti:
Kyllä tuo systeemi toimii, kun on vain yksi lapsi ja sekin vielä noinkin nuori, niin ja molemmilla vanhemmilla työtä, komiat asunnot ja rahaa.
Sitte, kun on kolmekin lasta ja jo murrosiässä niin mikään ei tahdo toimia, heillä on vaatimukset jo eri luokkaa ja omia mielipiteitä joista ei tingitä.
Ja, jos toinen vanhemmista on köyhä työtön, niin ei ole varaa tarjota samanlaisia puitteita, kun toinen , niin murkut valitsee sen missä pelittää, ja missä on tilaa tuoda myös kavereita, yksiö ei riitä.Toimiihna se kun ei lapsilta kysytä! Aikuinen vaan heittää lapset toiseen talouteen ja sillä selvä, "olkaa siellä tai minä suutun" systeemillä, pakkohan se on. Pitää aikuisten päästä vapaasti kaljalle ja vietää LAATUAIKAA!! Prkl sanon minä.
- koulukoti.
ei toimi EI TOIMI!! kirjoitti:
Toimiihna se kun ei lapsilta kysytä! Aikuinen vaan heittää lapset toiseen talouteen ja sillä selvä, "olkaa siellä tai minä suutun" systeemillä, pakkohan se on. Pitää aikuisten päästä vapaasti kaljalle ja vietää LAATUAIKAA!! Prkl sanon minä.
Tuolla sun tyylilläsi ei tuu kun kusipäitä lapsia .. ..
- kusipää äiti
koulukoti. kirjoitti:
Tuolla sun tyylilläsi ei tuu kun kusipäitä lapsia .. ..
Äitkö ne kusipää lapset aina tekee??? Eikö isällä ole minkäänlaista vaikutusta siihen että lapista tulee kusipäitä, kun mies itse lapsensa hylkää??
Totta, mies on aina sankari ja upea isä, vaikkei lapsia näkis vuosiin.
Toisaalta hyvä ettei näekkään,ei lapset voi ottaa mallia kusipää isästä. Sitten ne on tulleet kusipää äitiin. - siittäjä.
kusipää äiti kirjoitti:
Äitkö ne kusipää lapset aina tekee??? Eikö isällä ole minkäänlaista vaikutusta siihen että lapista tulee kusipäitä, kun mies itse lapsensa hylkää??
Totta, mies on aina sankari ja upea isä, vaikkei lapsia näkis vuosiin.
Toisaalta hyvä ettei näekkään,ei lapset voi ottaa mallia kusipää isästä. Sitten ne on tulleet kusipää äitiin.No, uros ei synnytä, ja äitihän ne lapset kasvattaa, jos uros ei ole muutakun siittäjä ja sitte ajettu meneen, kun on työnsä tehnyt....
- kolahtiko noin
Usein lapset ei kerro, vaikka heitä potuttaisi aikuisten pakottama systeemi.
Mistä tiedät, ettei lapsesi kärsi?
Tuommonen systeemi vaan ei ole lapsen elämää, vaikka keksisit mitä syitä tahansa, niin se ei ole tervettä.
Muuttaisitko itse joka viikko asunnosta toiseen vuosi tolkulla??? Helppo sanoo, kun ei sun tarvi...- etääiskä.
Me koitimme myös tuota systeemiä, ei toiminut, teinit alko heti proteistoimaan, kun meistä toisella ei ollut varaa tarjota omaa huonetta molemmille, vaan yhteinen ja omaa tietokonetta ei myöskään ollu.
Samoin toisen luota koulumatka oli teinien mielestä liian pitkä.
No nyt ne on jokatoinen vl etävanhemmalla, se nyt joteski toimii ei kuiteskaan joka kerta, koska teinit on niin itsenäisiä ja omapäisiä. - katuva puoliso
etääiskä. kirjoitti:
Me koitimme myös tuota systeemiä, ei toiminut, teinit alko heti proteistoimaan, kun meistä toisella ei ollut varaa tarjota omaa huonetta molemmille, vaan yhteinen ja omaa tietokonetta ei myöskään ollu.
Samoin toisen luota koulumatka oli teinien mielestä liian pitkä.
No nyt ne on jokatoinen vl etävanhemmalla, se nyt joteski toimii ei kuiteskaan joka kerta, koska teinit on niin itsenäisiä ja omapäisiä.Oletpa virkistävä poikkeus täällä, yleensä jos joku kertoo jotain - valtavirtaa vastaan - täällä kaikenmaailman itsekkäät munahaukat huutavat naama vääränä että taas se lissu kirjoittaa, kas se on käypäistä tavaraa, kun ei totuutta halua kuulla.
Sinä isä, tiedät taatusti mistä kirjoiktat - kunhan nämä liian monet pienet lapset kasvavat niin munahaukat kyllä huomaavat, ettei aina mene kuin Strömsössä;
munahaukat, jotka tavalla tai toisella ovat saaneet rikottua perhettä eivät tajua että jossain vaiheessa lasku tod.lankeaa maksuun.
Munahaukat vinkuvat suu vaahdossa, ettei kukaan voi rikkoa perhettä - jos kaikki on hyvin - mutta kyllä tarpeeksi viekas, juonitteleva, häijy miehenkipä siihen pystyy. Perhe-elämään kun liittyy muutakin kuin kynttiläillallisia ka romantiikkaa, on töitä, huushollissa ja vieraalla, lapset sairastavat, on niin monta täytyy-asiaa; iäkkäät vanhemmat, monet velvollisuudet jonka takia ei aina jaksa elää kuten elokuvissa - ja SE todellisuus kyllä tulee vastaan myös hatarassa uusioliitossa, kun sukset menevät ristiin - syytetään x:ää vaikka hän ehkä juuri on saanut kuulla, että mies katuu päätöstään jättää perheensä, katuu sitä että oli löyhä myös kortsun käytön kanssa ja niin mies on kovemmin kiinni munahaukassa kuin olisi pikaliimalla liimattu. . . . .
- mummo neuvoo
Nyt olisi aika muutokselle! Muuttakaa onnennne suuntaa ja ajatelkaa enisn lapsianne. Lapset ensin, ja näyttäkää että se on totta. Siitä puhutaan mitta oikeesti se ei mene niin.
Lapset jäävät aikuisten jalkoihin ja luulevat että kaikki on heidän syytään. Se on totta, lastahan siinä aina syytetään kun aikuisella menee huonosti.
Jättäkää ne uudet suhteet tulevaisuuteen, silloin teillä on jotainmitä odottaa kun lapset ovat aikuisia.
Ei kukaan halua ulkopuolisia ihmisiä elämäänsä väkisin, haluatko sinä, aikuinen ulkkopuolisen ihmisen kotiisi, jota et itse ole kotiisi halunnut? Ei lapsikaan halua.
Kun lapset muuttavat pois kotoonta, niin täyttäkää kotinne sitten vaikka sadalla ihmisellä, mutta kun lapsi on kotona, se on hänen valtakunta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama907512Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1216247Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1604377Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2333014Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta902608Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut
Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh221838Yhteydenotto
Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?1681362- 1111358
Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontohommista?
Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille? Tätä ei tv:ssä: Susanna Laine paljastaa, mikä yksi asia hermostuttaa Farmi-kuvauk21741"Suomen Gossip Girl" Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen
Onnea, Jannica! Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen ja 30 000 euroa. Nordberg kutsuu itseään Suomen Gossip Girliksi19676