Empiiristä kolikonheittoa

kvasi2

Heitin ajankuluksi kolikkoa.

Merkitsin joka heiton jälkeen ylös kun sain klaavan n("sain klaavan").
Merkitsin joka heiton jälkeen ylös kun sain juuri heittämäni tuloksen n("sain juuri heittämäni tuloksen".
Merkitsin ylös kokonaislukumäärän n.

Halusin tutkia empiirisesti seuraavia todennäköisyyksiä:

1) A = "saan klaavan"
2) A = "saan juuri heittämäni tuloksen"

Käytin kaavaa P(A) = n(A)/n.

Sadan kolikonheiton jälkeen tulos oli:

n=100
n("sain klaavan") = 52
n("sain juuri heittämäni tuloksen") = 100 (sain siis joka kerta juuri tuon heittämäni tuloksen)

Siten

P("saan klaavan") = 52/100
P("saan juuri heittämäni tuloksen") = 100/100=1

Tämän empiirinen tutkimus viittaa siihen suuntaan, että todennäköisyys saada klaava on noin puoli ja todennäköisyys saada juuri heittämäni tulos on 1.

123

337

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sait siis aikaan empiirisen todisteen ymmärtämättömyydestäsi. Et voi nimittäin määritellä kahta eri tapahtumaa yhdessä arvontatapahtumassa samaksi A.:ksi Kiitos tästäkin todistuksesta.

      • *JC

        Muodollista saivartelua. Lopussahan eri tapahtumat on esitetty aivan selvästi ja oikein.

        Olet itse esittänyt hirvittäviä ristiriitoja sisältäviä lauseita kerta toisensa jälkeen. Olet kieroillut, vääristelyt, "unohdellut" ja yrittänyt viedä keskustelua sivuraiteille monin avauksin. Epäilemättä denialismisi pakottamana, mutta kuitenkin.

        Ainoa asia, jonka olet onnistunut vedenpitävästi todistamaan on se, että valheesta sikiää aina lisää valhetta.


      • *JC kirjoitti:

        Muodollista saivartelua. Lopussahan eri tapahtumat on esitetty aivan selvästi ja oikein.

        Olet itse esittänyt hirvittäviä ristiriitoja sisältäviä lauseita kerta toisensa jälkeen. Olet kieroillut, vääristelyt, "unohdellut" ja yrittänyt viedä keskustelua sivuraiteille monin avauksin. Epäilemättä denialismisi pakottamana, mutta kuitenkin.

        Ainoa asia, jonka olet onnistunut vedenpitävästi todistamaan on se, että valheesta sikiää aina lisää valhetta.

        "Muodollista saivartelua."

        LOL. Matematiikka on formaali tiede, joten toki siinä pitää käyttää muodollisesti määriteltyjä käsitteitä.

        "Lopussahan eri tapahtumat on esitetty aivan selvästi ja oikein."

        Minun lukion pitkän matematiikan kirjassani tilastollisen todennäköisyyden kaava on P(A) = fA / n, jossa fA on tapahtuman A frekvenssi ja n havaintojen lukumäärä eikä klassisen todennäköisyyden kaava P(A) = n(A)/n, jossa n(A) on suotuisten tapahtumien määrä (tässä tapauksessa siis 1, koska ainoastaan klaava kelpaa) ja n mahdollisten alkeistapahtumien määrä (tässä tapauksessa siis 2, koska ,mahdollisia alkeistapauksia on kaksi, kruuna ja klaava).

        "Olet itse esittänyt hirvittäviä ristiriitoja sisältäviä lauseita kerta toisensa jälkeen. Olet kieroillut, vääristelyt, "unohdellut" ja yrittänyt viedä keskustelua sivuraiteille monin avauksin. Epäilemättä denialismisi pakottamana, mutta kuitenkin."

        Projisoit. Vääristelyä ja virheitä on ollut vain sinulla ja ihailijoillasi. Esimerkkini ovat myös olleet oleellisia Enqvistin esimerkin ymmärtämiseksi.

        "Ainoa asia, jonka olet onnistunut vedenpitävästi todistamaan on se, että valheesta sikiää aina lisää valhetta."

        Aivan ja siinä olen käyttänyt hyväksi sinua, kun olen osoittanut millaisiin mielettömyyksiin virheesi ja valheesi johtavat.


      • moloch_horridus kirjoitti:

        "Muodollista saivartelua."

        LOL. Matematiikka on formaali tiede, joten toki siinä pitää käyttää muodollisesti määriteltyjä käsitteitä.

        "Lopussahan eri tapahtumat on esitetty aivan selvästi ja oikein."

        Minun lukion pitkän matematiikan kirjassani tilastollisen todennäköisyyden kaava on P(A) = fA / n, jossa fA on tapahtuman A frekvenssi ja n havaintojen lukumäärä eikä klassisen todennäköisyyden kaava P(A) = n(A)/n, jossa n(A) on suotuisten tapahtumien määrä (tässä tapauksessa siis 1, koska ainoastaan klaava kelpaa) ja n mahdollisten alkeistapahtumien määrä (tässä tapauksessa siis 2, koska ,mahdollisia alkeistapauksia on kaksi, kruuna ja klaava).

        "Olet itse esittänyt hirvittäviä ristiriitoja sisältäviä lauseita kerta toisensa jälkeen. Olet kieroillut, vääristelyt, "unohdellut" ja yrittänyt viedä keskustelua sivuraiteille monin avauksin. Epäilemättä denialismisi pakottamana, mutta kuitenkin."

        Projisoit. Vääristelyä ja virheitä on ollut vain sinulla ja ihailijoillasi. Esimerkkini ovat myös olleet oleellisia Enqvistin esimerkin ymmärtämiseksi.

        "Ainoa asia, jonka olet onnistunut vedenpitävästi todistamaan on se, että valheesta sikiää aina lisää valhetta."

        Aivan ja siinä olen käyttänyt hyväksi sinua, kun olen osoittanut millaisiin mielettömyyksiin virheesi ja valheesi johtavat.

        "Minun lukion pitkän matematiikan kirjassani tilastollisen todennäköisyyden kaava on P(A) = fA / n, jossa fA on tapahtuman A frekvenssi ja n havaintojen lukumäärä"

        Kyseessä on kirja Pyramidi 6, painos 2006, sivu 80:

        "Tilastollinen todennäköisyys

        Tapahtuman A tilastollinen todennäköisyys on

        P(A) = fA/n

        jossa fA on tapahtuman A frekvenssi ja n havaintojen lukumäärä."


    • tieteenharrastaja

      Laskit havaintojen vähyyden takia virheellisen todennäköisyyden saada juuri tuo heittämäsi tulos (kruuna tai klaava). Olisit vain jatkanut, niin joskus lantti olisi jäänyt kantilleen.

      • *JC

        Järjetön väite. Emme voi tietää, mitkä ovat todelliset esiintymistodennäköisyydet kolikon eri puolille. On täysin mahdollista, että ko. kolikon klaavan todennäköisyys on 0,52 ja kruunan 0,48.

        Lantin kantilleen jääminen on toki kolmas mahdollisuus.

        Kaikki esittämäsi on varsin tyhjänpäiväistä, eikä vie yhtään lähemmäs ymmärrystä E:n esimerkin luonteesta.

        Joudunkin tulkitsemaan, että olet reaalisesti luovuttanut keskustelun. Et jaksa enää muuta kuin höperehtiä epäolennaisuuksia.


    • *JC

      Hyvää työtä. Kaavasi "P(A) = n(A)/n", on tietysti samaa muotoa kuin klassisen todennäköisyyden kaava.

      Itse kerroin aiemmin vastaavalla tavalla bwm:lle kuinka määritetään reaalisen nopan eri silmälukujen todennäköisyyksien likiarvot.

      Koska nimitin n(A):ta (kullekin silmäluvulle) suotuisiksi tapauksiksi ja n:ää (heittokertoja) alkeistapauksiksi, bwm tietysti heti putosi kärryiltä ja alkoi syyttämään laskelmaani vääräksi.

      Yhteenvedossasi kerrot, että tietty tulos (klaava) saadaan tietyn tuloksen todennäköisyydellä n. 1/2. Tällaista tulosta ei E:n esimerkissä ollut - koska se ei ollut rehti arvonta, vaan kiero jälkikäteinen arvonnan irvikuva.

      Ja juuri heittämäsi tulos saatiin todennäköisyydelä 1. Sitä tulosta edustaa E:n esimerkissä "juuri tuo jono", ylöskirjattu jono. Ylöskirjatun jonon eli jonkin jonon todennäköisyys syntyä on 1.

      Ja nyt evoilla on taas oiva tilaisuus esitellä denialismiaan ja totuuden halveksumistaan. Saamme kai jälleen kuulla tutut asiaankuulumattomat jankutukset alkeistapauksista ja ehkäpä "unohtuneista" tuloksista tai ties mistä kummallisuuksista.

      • kvasi2

        Taitavat sekä moloch, että tieteenharrastaja olla huppelissa. Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani.


      • *JC
        kvasi2 kirjoitti:

        Taitavat sekä moloch, että tieteenharrastaja olla huppelissa. Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani.

        Saatat olla oikeassa. Vai liekö evodenialisteilla sitten selväjärkisiä hetkiä lainkaan...


      • blindwatchmaker

        "Hyvää työtä. Kaavasi "P(A) = n(A)/n", on tietysti samaa muotoa kuin klassisen todennäköisyyden kaava."

        Niin. Sen klassisen todennäköisyyden kaava, jota ei sovelleta empiirisessä todennäköisyydessä, jossa lasketaan empiirisiä todennäköisyyksiä kaavalla f/n -> p, missä f on tapauksen esiintymisen frekvenssi ja n koetoistojen määrä. Klassisen todennäköisyyden kaavassa n on alkeistapahtumien määrä. Ja klassisen todennäköisyyden kaavassa n(A) on tapahtumalle A suotuisien tapausten määrä - ei esiintymisfrekvenssi.

        Siinä teitä on kaksi todennäköisyyslaskennan perusteista pihalla olevaa tolloa.

        "Itse kerroin aiemmin vastaavalla tavalla bwm:lle kuinka määritetään reaalisen nopan eri silmälukujen todennäköisyyksien likiarvot.

        Muistan oikein hyvin tuon typerän menetelmäsi :)

        "Koska nimitin n(A):ta (kullekin silmäluvulle) suotuisiksi tapauksiksi ja n:ää (heittokertoja) alkeistapauksiksi, bwm tietysti heti putosi kärryiltä ja alkoi syyttämään laskelmaani vääräksi."

        Käytät väärää kaava ja vääriä termejä kun hallitse edes perusteita.

        "Ja juuri heittämäsi tulos saatiin todennäköisyydelä 1. Sitä tulosta edustaa E:n esimerkissä "juuri tuo jono", ylöskirjattu jono. Ylöskirjatun jonon eli jonkin jonon todennäköisyys syntyä on 1."

        Vaan kuin ei edusta. Se on sattunut alkeistapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100.

        "Ja nyt evoilla on taas oiva tilaisuus esitellä denialismiaan ja totuuden halveksumistaan. Saamme kai jälleen kuulla tutut asiaankuulumattomat jankutukset alkeistapauksista ja ehkäpä "unohtuneista" tuloksista tai ties mistä kummallisuuksista."

        Väärin taas. Miksi kreationistit eivät osaa tehdä yhtään kommenttia, joka ei olisi väärin?

        Alkeistapahtumat eivät ole mikään kummallinen asia, ne kuuluvat perusteisiin.

        Kummallisuuksista puhumisen suhteen näytin miten pihalla te *JC ja kvasi2 molemmat olette.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Hyvää työtä. Kaavasi "P(A) = n(A)/n", on tietysti samaa muotoa kuin klassisen todennäköisyyden kaava."

        Niin. Sen klassisen todennäköisyyden kaava, jota ei sovelleta empiirisessä todennäköisyydessä, jossa lasketaan empiirisiä todennäköisyyksiä kaavalla f/n -> p, missä f on tapauksen esiintymisen frekvenssi ja n koetoistojen määrä. Klassisen todennäköisyyden kaavassa n on alkeistapahtumien määrä. Ja klassisen todennäköisyyden kaavassa n(A) on tapahtumalle A suotuisien tapausten määrä - ei esiintymisfrekvenssi.

        Siinä teitä on kaksi todennäköisyyslaskennan perusteista pihalla olevaa tolloa.

        "Itse kerroin aiemmin vastaavalla tavalla bwm:lle kuinka määritetään reaalisen nopan eri silmälukujen todennäköisyyksien likiarvot.

        Muistan oikein hyvin tuon typerän menetelmäsi :)

        "Koska nimitin n(A):ta (kullekin silmäluvulle) suotuisiksi tapauksiksi ja n:ää (heittokertoja) alkeistapauksiksi, bwm tietysti heti putosi kärryiltä ja alkoi syyttämään laskelmaani vääräksi."

        Käytät väärää kaava ja vääriä termejä kun hallitse edes perusteita.

        "Ja juuri heittämäsi tulos saatiin todennäköisyydelä 1. Sitä tulosta edustaa E:n esimerkissä "juuri tuo jono", ylöskirjattu jono. Ylöskirjatun jonon eli jonkin jonon todennäköisyys syntyä on 1."

        Vaan kuin ei edusta. Se on sattunut alkeistapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100.

        "Ja nyt evoilla on taas oiva tilaisuus esitellä denialismiaan ja totuuden halveksumistaan. Saamme kai jälleen kuulla tutut asiaankuulumattomat jankutukset alkeistapauksista ja ehkäpä "unohtuneista" tuloksista tai ties mistä kummallisuuksista."

        Väärin taas. Miksi kreationistit eivät osaa tehdä yhtään kommenttia, joka ei olisi väärin?

        Alkeistapahtumat eivät ole mikään kummallinen asia, ne kuuluvat perusteisiin.

        Kummallisuuksista puhumisen suhteen näytin miten pihalla te *JC ja kvasi2 molemmat olette.

        "Vaan kuin ei edusta. Se on sattunut alkeistapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100."

        Mikä tapahtuma muka ns. alkeistapahtuma on? Se on tapahtuma vain silloin, jos sille on nimetty yksi alkeistapaus suotuisaksi tapaukseksi.

        Ja ylöskirjatulle jonolle suotuisaa tapausta ei ollut nimetty ennen kolikonheittoa.

        Siispä jälleen valehtelet denialismisi pakottamana, valheellista ideologiaasi puolustaaksesi.

        Ilman suotuisaa tapaustaan "alkeistapahtuma" on vain kömpelö ja aivan tarpeeton synonyymi sanalle alkeistapaus. Tällöin se ei tietenkään ole tapahtuma lainkaan.

        Kannattaa huomata, että Wikipedian asiantunteva artikkeli todennäköisyysteoriasta ei tunne ns. alkeistapahtumaa.

        Saivartelusi on suorastaan säälittävää. Et vielä edes ymmärrä, mitä tapahtuma todennäköisyyslaskennossa tarkoittaa. Siksi et kykene erottamaan mikä on tapahtuma ja mikä sitä ei ole. Niinpä yrityksesi määrittää ja ottaa selvää todennäköisyyksistä eivät ole mitään muuta kuin tragikoomista ja tyhjää jankkaavaa höpötystä.


      • kvasi2
        *JC kirjoitti:

        "Vaan kuin ei edusta. Se on sattunut alkeistapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100."

        Mikä tapahtuma muka ns. alkeistapahtuma on? Se on tapahtuma vain silloin, jos sille on nimetty yksi alkeistapaus suotuisaksi tapaukseksi.

        Ja ylöskirjatulle jonolle suotuisaa tapausta ei ollut nimetty ennen kolikonheittoa.

        Siispä jälleen valehtelet denialismisi pakottamana, valheellista ideologiaasi puolustaaksesi.

        Ilman suotuisaa tapaustaan "alkeistapahtuma" on vain kömpelö ja aivan tarpeeton synonyymi sanalle alkeistapaus. Tällöin se ei tietenkään ole tapahtuma lainkaan.

        Kannattaa huomata, että Wikipedian asiantunteva artikkeli todennäköisyysteoriasta ei tunne ns. alkeistapahtumaa.

        Saivartelusi on suorastaan säälittävää. Et vielä edes ymmärrä, mitä tapahtuma todennäköisyyslaskennossa tarkoittaa. Siksi et kykene erottamaan mikä on tapahtuma ja mikä sitä ei ole. Niinpä yrityksesi määrittää ja ottaa selvää todennäköisyyksistä eivät ole mitään muuta kuin tragikoomista ja tyhjää jankkaavaa höpötystä.

        Bwm haluaisi varmaankin laittaa koulumatematiikankin uusiksi:

        http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Bwm haluaisi varmaankin laittaa koulumatematiikankin uusiksi:

        http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/maa6_teoria3.html

        "Bwm haluaisi varmaankin laittaa koulumatematiikankin uusiksi:"

        En halua enkä ole. Tuo kaava, kuten se sinun käyttämäsi, on yksinkertaistus empiirisen todennäköisyyden formaalista määrittelystä ja kaavasta.

        Aivan samalla tavalla kuten on tässäkin lukion kurssimateriaalissa:

        http://www.juvanlukio.fi/media/matematiikka/MAB5/MAB5-luennot.pdf

        "Tilastollinen eli empiirinen todennäköisyys
        
        Tapahtuman A tilastollinen todennäköisyys on

        P(A) = f/n

        ; missä

        – f on frekvenssi (tapahtuman esiintymiskertojen lukumäärä)
        – n on aineiston koko"


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        "Vaan kuin ei edusta. Se on sattunut alkeistapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1/2^100."

        Mikä tapahtuma muka ns. alkeistapahtuma on? Se on tapahtuma vain silloin, jos sille on nimetty yksi alkeistapaus suotuisaksi tapaukseksi.

        Ja ylöskirjatulle jonolle suotuisaa tapausta ei ollut nimetty ennen kolikonheittoa.

        Siispä jälleen valehtelet denialismisi pakottamana, valheellista ideologiaasi puolustaaksesi.

        Ilman suotuisaa tapaustaan "alkeistapahtuma" on vain kömpelö ja aivan tarpeeton synonyymi sanalle alkeistapaus. Tällöin se ei tietenkään ole tapahtuma lainkaan.

        Kannattaa huomata, että Wikipedian asiantunteva artikkeli todennäköisyysteoriasta ei tunne ns. alkeistapahtumaa.

        Saivartelusi on suorastaan säälittävää. Et vielä edes ymmärrä, mitä tapahtuma todennäköisyyslaskennossa tarkoittaa. Siksi et kykene erottamaan mikä on tapahtuma ja mikä sitä ei ole. Niinpä yrityksesi määrittää ja ottaa selvää todennäköisyyksistä eivät ole mitään muuta kuin tragikoomista ja tyhjää jankkaavaa höpötystä.

        *JC jatkaa tolloiluaan ja valehteluan. Kuinkas muuten.

        "Mikä tapahtuma muka ns. alkeistapahtuma on? Se on tapahtuma vain silloin, jos sille on nimetty yksi alkeistapaus suotuisaksi tapaukseksi. "

        Esitä tälle hölmölle määritelmällesi vastaava määritelmä mateemaattisesta kirjallisuudesta. Et ole toistaiseksi sitä kyennyt esittämään.

        "Ja ylöskirjatulle jonolle suotuisaa tapausta ei ollut nimetty ennen kolikonheittoa."

        Ei olekaan. Hyvä kun toteat tämän itsekin nyt.

        "Ilman suotuisaa tapaustaan "alkeistapahtuma" on vain kömpelö ja aivan tarpeeton synonyymi sanalle alkeistapaus."

        Hyvä tunnustat siis viimeinkin, että alkeistapahtuma ja alkeostapaus ovat synonyymeja. Kauan se kestikin :)

        "Tällöin se ei tietenkään ole tapahtuma lainkaan."

        Miksi jatkat tätä valehteluasi ja/tai typeryytesi esittely? Tässä muutama alkeistapahtuman määritelmä matemaattisesta kirjallisuudesta:

        Oulun yliopiston kurssimateriaalista

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&ved=0CGYQFjAI&url=http://cc.oulu.fi/~jpelt/OSA2.DOC&ei=dZkHUomvNMyQ4gSk_4G4BQ&usg=AFQjCNFHHi6dFyPulDQynYlwiCGIkXSvtQ&bvm=bv.50500085,d.bGE

        "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan yksityisten alkeistapausten todennäköisyyksien lisäksi myös alkeistapauksista koostuvia tapahtumia tai tapauksia. Mielivaltainen E:n osajoukko A on kokeen  ta­pahtuma. Joskus osajoukkoon A kuuluu vain yksi alkeistapahtuma ek, mutta usein satunnaiskokeen yhtey­dessä tarkastellaan sellaisia tapahtumia, joihin useampikin realisaatio voi johtaa. Yksityinen tulos e on siis myös tapahtuma {e}, alkeistapahtuma. Samoin E itse on myös tapahtuma, varma tapahtuma"

        Helsingin yliopiston kurssimateriaalista:

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCkQFjAA&url=http://wiki.helsinki.fi/download/attachments/31437919/Teema6.pdf&ei=dZkHUomvNMyQ4gSk_4G4BQ&usg=AFQjCNGgogR_o3RyL5sy9k4eUEPP7777vA&bvm=bv.50500085,d.bGE

        "alkeistapahtuma: tapahtuma, jota ei voida jakaa osiin"

        TKK:n kurssimateriaalista:

        http://users.tkk.fi/~jpeltol2/online/Tna/TODTP110.pdf

        "Satunnaisilmiön kaikkien mahdollisten tulosvaihtoehtojen
        joukkoa kutsutaan otosavaruudeksi.

        Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi.

        Otosavaruuden alkiot ovat tarkasteltavan satunnaisilmiön
        alkeistapahtumia siinä mielessä, että satunnaisilmiötä ei
        voida ”purkaa” alkeistapahtumia alkeellisempiin
        tulosvaihtoehtoihin."


        http://salserver.org.aalto.fi/vanhat_sivut/Opinnot/Mat-2.090/pdf_varasto/TODTP100-6p.pdf

        "- Satunnaisilmiön kaikkien mahdollisten tulosvaihtoehtojen
        joukkoa kutsutaan otosavaruudeksi.
        - Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."


        http://people.uta.fi/~al18853/todenn.pdf

        "Todennäköisyysilmiötä voidaan kuvata joukko-opillisin käsittein. Lähtökohtana on perusjoukko E (jota myös kutsutaan otosavaruudeksi). Tämän joukon alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."

        http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s383143/kalvot/tnlask.pdf

        "Otosavaruus S on satunnaiskokeen E kaikkien mahdollisten alkeistapahtumien e joukko."

        Alkeistapahtuma on käännetty englanninkielisestä termista elementary event. Näin toteaa Encyclopedia of Mathematics määritelmässään todennäköisyysavaruudelle (probability space):

        http://www.encyclopediaofmath.org/index.php/Probability_space

        "A probability space (or also probability field) is a triple (Ω,,P) consisting of a non-empty set Ω, a class  of subsets of Ω which is a σ-algebra (i.e. is closed with respect to the set-theoretic operations executed a countable number of times) and a probability measure P on . The concept of a probability space is due to A.N. Kolmogorov [Ko]. The points of Ω are said to be elementary events, while the set Ω itself is referred to as the space of elementary events or the sample space. "

        Tuossahan esimerkiksi todetaan, että otosavaruuden alkiot ovat alkeistapahtumia.

        "In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space. ... Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

        https://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_event


        "Et vielä edes ymmärrä, mitä tapahtuma todennäköisyyslaskennossa tarkoittaa."

        Aina paremmin kuin sinä, joka deniaslistina ja kieroilijana kiellät alkeistapahtuman olevan tapahtuma ja esität oman hölmön määritelmäsi alkeistapahtumalle, jossa pitää määritellä suotuisa tapaus. Kuitenkaan et tuolle omalle kieroilullesi löydä vastaavaa määritelmää matemaattisesti kirjallisuudesta.

        "Niinpä yrityksesi määrittää ja ottaa selvää todennäköisyyksistä eivät ole mitään muuta kuin tragikoomista ja tyhjää jankkaavaa höpötystä."

        Puhut tässä oikein osuvasti itsestäsi ja tämä on kaikille palstaa lukeville täysin selvää.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Bwm haluaisi varmaankin laittaa koulumatematiikankin uusiksi:"

        En halua enkä ole. Tuo kaava, kuten se sinun käyttämäsi, on yksinkertaistus empiirisen todennäköisyyden formaalista määrittelystä ja kaavasta.

        Aivan samalla tavalla kuten on tässäkin lukion kurssimateriaalissa:

        http://www.juvanlukio.fi/media/matematiikka/MAB5/MAB5-luennot.pdf

        "Tilastollinen eli empiirinen todennäköisyys
        
        Tapahtuman A tilastollinen todennäköisyys on

        P(A) = f/n

        ; missä

        – f on frekvenssi (tapahtuman esiintymiskertojen lukumäärä)
        – n on aineiston koko"

        Jos kerran käyttämäni kaava oli mielestäsi ok, niin miksi ihmeessä kopioit jatkuvasti toisia kaavoja tänne?


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        *JC jatkaa tolloiluaan ja valehteluan. Kuinkas muuten.

        "Mikä tapahtuma muka ns. alkeistapahtuma on? Se on tapahtuma vain silloin, jos sille on nimetty yksi alkeistapaus suotuisaksi tapaukseksi. "

        Esitä tälle hölmölle määritelmällesi vastaava määritelmä mateemaattisesta kirjallisuudesta. Et ole toistaiseksi sitä kyennyt esittämään.

        "Ja ylöskirjatulle jonolle suotuisaa tapausta ei ollut nimetty ennen kolikonheittoa."

        Ei olekaan. Hyvä kun toteat tämän itsekin nyt.

        "Ilman suotuisaa tapaustaan "alkeistapahtuma" on vain kömpelö ja aivan tarpeeton synonyymi sanalle alkeistapaus."

        Hyvä tunnustat siis viimeinkin, että alkeistapahtuma ja alkeostapaus ovat synonyymeja. Kauan se kestikin :)

        "Tällöin se ei tietenkään ole tapahtuma lainkaan."

        Miksi jatkat tätä valehteluasi ja/tai typeryytesi esittely? Tässä muutama alkeistapahtuman määritelmä matemaattisesta kirjallisuudesta:

        Oulun yliopiston kurssimateriaalista

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=9&ved=0CGYQFjAI&url=http://cc.oulu.fi/~jpelt/OSA2.DOC&ei=dZkHUomvNMyQ4gSk_4G4BQ&usg=AFQjCNFHHi6dFyPulDQynYlwiCGIkXSvtQ&bvm=bv.50500085,d.bGE

        "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan yksityisten alkeistapausten todennäköisyyksien lisäksi myös alkeistapauksista koostuvia tapahtumia tai tapauksia. Mielivaltainen E:n osajoukko A on kokeen  ta­pahtuma. Joskus osajoukkoon A kuuluu vain yksi alkeistapahtuma ek, mutta usein satunnaiskokeen yhtey­dessä tarkastellaan sellaisia tapahtumia, joihin useampikin realisaatio voi johtaa. Yksityinen tulos e on siis myös tapahtuma {e}, alkeistapahtuma. Samoin E itse on myös tapahtuma, varma tapahtuma"

        Helsingin yliopiston kurssimateriaalista:

        https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCkQFjAA&url=http://wiki.helsinki.fi/download/attachments/31437919/Teema6.pdf&ei=dZkHUomvNMyQ4gSk_4G4BQ&usg=AFQjCNGgogR_o3RyL5sy9k4eUEPP7777vA&bvm=bv.50500085,d.bGE

        "alkeistapahtuma: tapahtuma, jota ei voida jakaa osiin"

        TKK:n kurssimateriaalista:

        http://users.tkk.fi/~jpeltol2/online/Tna/TODTP110.pdf

        "Satunnaisilmiön kaikkien mahdollisten tulosvaihtoehtojen
        joukkoa kutsutaan otosavaruudeksi.

        Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi.

        Otosavaruuden alkiot ovat tarkasteltavan satunnaisilmiön
        alkeistapahtumia siinä mielessä, että satunnaisilmiötä ei
        voida ”purkaa” alkeistapahtumia alkeellisempiin
        tulosvaihtoehtoihin."


        http://salserver.org.aalto.fi/vanhat_sivut/Opinnot/Mat-2.090/pdf_varasto/TODTP100-6p.pdf

        "- Satunnaisilmiön kaikkien mahdollisten tulosvaihtoehtojen
        joukkoa kutsutaan otosavaruudeksi.
        - Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."


        http://people.uta.fi/~al18853/todenn.pdf

        "Todennäköisyysilmiötä voidaan kuvata joukko-opillisin käsittein. Lähtökohtana on perusjoukko E (jota myös kutsutaan otosavaruudeksi). Tämän joukon alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."

        http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s383143/kalvot/tnlask.pdf

        "Otosavaruus S on satunnaiskokeen E kaikkien mahdollisten alkeistapahtumien e joukko."

        Alkeistapahtuma on käännetty englanninkielisestä termista elementary event. Näin toteaa Encyclopedia of Mathematics määritelmässään todennäköisyysavaruudelle (probability space):

        http://www.encyclopediaofmath.org/index.php/Probability_space

        "A probability space (or also probability field) is a triple (Ω,,P) consisting of a non-empty set Ω, a class  of subsets of Ω which is a σ-algebra (i.e. is closed with respect to the set-theoretic operations executed a countable number of times) and a probability measure P on . The concept of a probability space is due to A.N. Kolmogorov [Ko]. The points of Ω are said to be elementary events, while the set Ω itself is referred to as the space of elementary events or the sample space. "

        Tuossahan esimerkiksi todetaan, että otosavaruuden alkiot ovat alkeistapahtumia.

        "In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space. ... Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

        https://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_event


        "Et vielä edes ymmärrä, mitä tapahtuma todennäköisyyslaskennossa tarkoittaa."

        Aina paremmin kuin sinä, joka deniaslistina ja kieroilijana kiellät alkeistapahtuman olevan tapahtuma ja esität oman hölmön määritelmäsi alkeistapahtumalle, jossa pitää määritellä suotuisa tapaus. Kuitenkaan et tuolle omalle kieroilullesi löydä vastaavaa määritelmää matemaattisesti kirjallisuudesta.

        "Niinpä yrityksesi määrittää ja ottaa selvää todennäköisyyksistä eivät ole mitään muuta kuin tragikoomista ja tyhjää jankkaavaa höpötystä."

        Puhut tässä oikein osuvasti itsestäsi ja tämä on kaikille palstaa lukeville täysin selvää.

        " "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan yksityisten alkeistapausten todennäköisyyksien lisäksi myös alkeistapauksista koostuvia tapahtumia tai tapauksia. Mielivaltainen E:n osajoukko A on kokeen  ta­pahtuma. Joskus osajoukkoon A kuuluu vain yksi alkeistapahtuma ek, mutta usein satunnaiskokeen yhtey­dessä tarkastellaan sellaisia tapahtumia, joihin useampikin realisaatio voi johtaa. Yksityinen tulos e on siis myös tapahtuma {e}, alkeistapahtuma. Samoin E itse on myös tapahtuma, varma tapahtuma" "

        Varsin sekavasti kirjoitettua tekstiä. Ei ansaitse enempää kommentointia.

        " "alkeistapahtuma: tapahtuma, jota ei voida jakaa osiin" "

        Oikein, Ei minulla ole tähän mitään huomautettavaa.

        "Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."

        "Otosavaruuden alkiot ovat tarkasteltavan satunnaisilmiön
        alkeistapahtumia siinä mielessä, että satunnaisilmiötä ei
        voida ”purkaa” alkeistapahtumia alkeellisempiin
        tulosvaihtoehtoihin."

        Tässä alkeistapahtuma on käsitetty alkeistapauksena, kuten muutamassa muussakin lainaamassasi tekstissä. Itse en voisi niin epätäsmällisesti koskaan kirjoittaa.

        "...an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space. "

        Ja tämä on yksi yhteen kirjoittamani kanssa. Alkeistapahtuma on tapahtuma, jolle on määritetty vain yksi suotuisa tapaus. Sitä vastaa yksi alkeistapaus.

        "...Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

        Ja tässä, kuten olen sinulle bwm suomentanut, alkeistapahtuman kerrotaan olevan yksinkertaistus, jossa tuota tapahtumaa vastaa yksi alkeistapaus. Yksinkertaistus seuraa siitä, että jokaisessa järkevässä satunnaiskokeessa on määritetty vähintään yksi suotuisa tapaus, joka edustaa ko. tapahtumaa.

        Nyt sinun on aika luovuttaa ja lopettaa kiemurtelusi. Tunnusta totuus niin pääset viimein eroon tuskallisesta tilanteestasi. Muuta järkevää mahdollisuutta sinulla ei ole.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Jos kerran käyttämäni kaava oli mielestäsi ok, niin miksi ihmeessä kopioit jatkuvasti toisia kaavoja tänne?

        Siksi, että teille ketkuilijoille täytyy näyttää, millaisia määritelmiä ja kaavoja matematiikan kirjallisuudessa määritellään. Varsinkin *JC on kova poika keksimään omia tolloja määritelmiään ja menetelmiään.

        Voit ajatella sitä myös tukiopetuksena teille tolloille. Ei kestä kiittää.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        " "Todennäköisyyslaskennassa tarkastellaan yksityisten alkeistapausten todennäköisyyksien lisäksi myös alkeistapauksista koostuvia tapahtumia tai tapauksia. Mielivaltainen E:n osajoukko A on kokeen  ta­pahtuma. Joskus osajoukkoon A kuuluu vain yksi alkeistapahtuma ek, mutta usein satunnaiskokeen yhtey­dessä tarkastellaan sellaisia tapahtumia, joihin useampikin realisaatio voi johtaa. Yksityinen tulos e on siis myös tapahtuma {e}, alkeistapahtuma. Samoin E itse on myös tapahtuma, varma tapahtuma" "

        Varsin sekavasti kirjoitettua tekstiä. Ei ansaitse enempää kommentointia.

        " "alkeistapahtuma: tapahtuma, jota ei voida jakaa osiin" "

        Oikein, Ei minulla ole tähän mitään huomautettavaa.

        "Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."

        "Otosavaruuden alkiot ovat tarkasteltavan satunnaisilmiön
        alkeistapahtumia siinä mielessä, että satunnaisilmiötä ei
        voida ”purkaa” alkeistapahtumia alkeellisempiin
        tulosvaihtoehtoihin."

        Tässä alkeistapahtuma on käsitetty alkeistapauksena, kuten muutamassa muussakin lainaamassasi tekstissä. Itse en voisi niin epätäsmällisesti koskaan kirjoittaa.

        "...an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space. "

        Ja tämä on yksi yhteen kirjoittamani kanssa. Alkeistapahtuma on tapahtuma, jolle on määritetty vain yksi suotuisa tapaus. Sitä vastaa yksi alkeistapaus.

        "...Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

        Ja tässä, kuten olen sinulle bwm suomentanut, alkeistapahtuman kerrotaan olevan yksinkertaistus, jossa tuota tapahtumaa vastaa yksi alkeistapaus. Yksinkertaistus seuraa siitä, että jokaisessa järkevässä satunnaiskokeessa on määritetty vähintään yksi suotuisa tapaus, joka edustaa ko. tapahtumaa.

        Nyt sinun on aika luovuttaa ja lopettaa kiemurtelusi. Tunnusta totuus niin pääset viimein eroon tuskallisesta tilanteestasi. Muuta järkevää mahdollisuutta sinulla ei ole.

        "Varsin sekavasti kirjoitettua tekstiä. Ei ansaitse enempää kommentointia."

        Sinulla ei nyt ole kaikkien esittämiesi tollouksiesi jälkeen mitään substanssiakaan kommentoida mitään matematiikan määritelmiä.

        "" "alkeistapahtuma: tapahtuma, jota ei voida jakaa osiin" "

        Oikein, Ei minulla ole tähän mitään huomautettavaa. "

        Eli myönsit viimeinkin, että alkeistapahtuma on tapahtuma.

        ""Otosavaruuden alkioita kutsutaan alkeistapahtumiksi."

        "Otosavaruuden alkiot ovat tarkasteltavan satunnaisilmiön
        alkeistapahtumia siinä mielessä, että satunnaisilmiötä ei
        voida ”purkaa” alkeistapahtumia alkeellisempiin
        tulosvaihtoehtoihin.""

        Niinpä. Ja kunkin tulosvaihtoehdon sattuminen tulokseksi on alkeistapahtuma.

        "Tässä alkeistapahtuma on käsitetty alkeistapauksena, kuten muutamassa muussakin lainaamassasi tekstissä. Itse en voisi niin epätäsmällisesti koskaan kirjoittaa."

        Alkeistapahtuma ja alkeistapaus ovat synonyymeja.

        "Ja tämä on yksi yhteen kirjoittamani kanssa. Alkeistapahtuma on tapahtuma, jolle on määritetty vain yksi suotuisa tapaus. Sitä vastaa yksi alkeistapaus.

        "...Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome.""

        Ja höpö höpö *JC. Tekstissä ei mainita missään suotuista tapahtumaan (eng. favorable outcome ).

        "Alkeistapahtuma on tapahtuma, jolle on määritetty vain yksi suotuisa tapaus."

        Niin olen sinulta lukuisat kerrat pyytänyt sinua esittämään matemaattisesta kirjallisuudesta määritelmän, jossa alkeistapahtuma määritellään yhden suotuisan tapauksen tapahtumana. Syy ettet ole sitä kyennyt esittämään on tietenkin se, että ei sellaista määritelmää olekaan, koska valehtelet ja vääristelet kieroillaksesi. Säälittävää.

        "Ja tässä, kuten olen sinulle bwm suomentanut, alkeistapahtuman kerrotaan olevan yksinkertaistus, jossa tuota tapahtumaa vastaa yksi alkeistapaus."

        Sinähän et osaa näköjään englantiakaan kunnolla, koska suomennos kuulu kylläkin seuraavasti:

        Alkeistapahtumia ja niitä vastaavia tulosvaihtoehtoja voidaan yksinkertaisuuden vuoksi käyttää vaihdannaisesti samaa tarkoittavina, koska kutakin alkeistapahtuma vastaa nimenomaan yksi tulosvaihtoehto.


        "Yksinkertaistus seuraa siitä, että jokaisessa järkevässä satunnaiskokeessa on määritetty vähintään yksi suotuisa tapaus, joka edustaa ko. tapahtumaa."

        Höp höpö. Pelkkää typerää ketkuiluasi.

        "Nyt sinun on aika luovuttaa ja lopettaa kiemurtelusi. Tunnusta totuus niin pääset viimein eroon tuskallisesta tilanteestasi. Muuta järkevää mahdollisuutta sinulla ei ole."

        Olet naurettava ketku pelle. Kommentissa esitit taas monta kieroilua ja vääristelyjä määritelmiäsi. Mitä kuvittelet näillä kiemurteluissasi saavuttamaan.?Sivulliset osaavat kyllä lukea miten ketkuilet.

        Noin avoimesti ja näkyvästi epärehellisiä ketkuja kykenevät näköjään vain kreationistit olemaan.


      • *Puolimutkvasi
        kvasi2 kirjoitti:

        Taitavat sekä moloch, että tieteenharrastaja olla huppelissa. Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani.

        Vieläkö nää kaks tolloo täällä jurpoilee? Voi kiesus.

        "Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani."

        Vaude. Nerokas huomio kvasi. Etpäs tosiaan maininnukaan. Ja ... ?

        Eheyttäkääpä poitsut toisianne ja vaalikaa valheellisten sielujenne sympatiaa. Jaxuhaleja teille musertavan tappionne alla. Bwuhahahahhaa.


    • P - P = 0

      kreamatikkaa:

      n = 100
      n = 52

      ja

      P = 52/100 = 0,52
      P = 100/100 = 1,00

      jossa n saa kaksi arvoa ja yllättäen P saa myös kaksi arvoa

      Jos n - n = 0 niin multinikin matikalla;

      n - n = 48 tai n - n = - 48

      Ei ole ihme ettei evoluution todisteet oikein valkene ko herralle

      • kvasi2

        Lisää humalaisia palstalla.


      • ???????++??
        kvasi2 kirjoitti:

        Lisää humalaisia palstalla.

        Kerro lisää itsestäs :)


      • ???????++??
        kvasi2 kirjoitti:

        Lisää humalaisia palstalla.

        Siis voisitko kertoa nimimerkkisi ja antaa tuloksen?

        ODOTAN


    • blindwatchmaker

      "Heitin ajankuluksi kolikkoa."

      No mikäs siinä.

      "Merkitsin joka heiton jälkeen ylös kun sain klaavan n("sain klaavan")."

      Tämä vastaa siis tapahtumaa, jossa tulokseksi sattuu klaava eli A={klaava}

      "Merkitsin joka heiton jälkeen ylös kun sain juuri heittämäni tuloksen n("sain juuri heittämäni tuloksen".

      Eli merkitsit siis ylös "sain juuri heittämäni tuloksen" jos tuli klaava. Ja jos tuli kruunu niin merkitsit ylös "sain juuri heittämäni tuloksen".

      Tässä tulee pointti: Merkitsit ylös "sain juuri heittämäni tuloksen" kun sait joko kruunan tai klaavan. Tuolle ylös merkitsemiselle ovat siis suotuisia tapauksia sekä kruuna että klaava. Formaalimmin kysymyksessä on siis tapahtuma B={kruuna, klaava}.

      Tässä vaiheessahan on jo selvä mitä sanallista ketkuilua kvasi2 typeryyksissään yrittää.

      "Merkitsin ylös kokonaislukumäärän n."
      Halusin tutkia empiirisesti seuraavia todennäköisyyksiä:"

      "1) A = "saan klaavan"
      2) A = "saan juuri heittämäni tuloksen"

      Et voi merkitä samalla symbolilla kahta eri tapahtumaa, mutta mitäs me pienistä :)

      Tapahtuma "saan klaavan" on formaalimmin A={klaava}

      Tapahtuma "saan juuri heittämäni tuloksen" on siis B={klaava, kruuna}, koska hyväksyt tämän tapahtuman sattuneeksi tuli sitten kruuna tai klaava.

      "Käytin kaavaa P(A) = n(A)/n."

      Ja kvasi2:n tolloilu jatkuu: Tuota kaavaa kun ei sovelleta empiirisessä todennäköisyydessä vaan klassisessa todennäköisyydessä. Empiirisessä todennäköisyydessä tutkitaan jonkin tapahtuman X todennäköisyyttä laskemalla suhteellinen frekvenssi f/n, missä f on tapahtuman frekvenssi eli lukumäärä koetoistojen joukossa ja n on koetoistojen määrä. Suhteellinen frekvenssi on silloin tapahtuman X empiirinen todennäköisyys. Ja mitä suurempi on toistojen määrä n, sitä luotettavammin f/n kuvaa tapahtuman x todennäköisyyttä.

      "Sadan kolikonheiton jälkeen tulos oli:

      n=100
      n("sain klaavan") = 52
      n("sain juuri heittämäni tuloksen") = 100 (sain siis joka kerta juuri tuon heittämäni tuloksen)"

      Siten

      P("saan klaavan") = 52/100
      P("saan juuri heittämäni tuloksen") = 100/100=1"

      "Tämän empiirinen tutkimus viittaa siihen suuntaan, että todennäköisyys saada klaava on noin puoli"

      Huomatkos kvasi2 yhden tolloilusi lisää. Ilmoitit käyttäväsi kaavaa P(A) = n(A)/n empiirisessä kokeessasi. Tuo on klassisen todennäköisyyden kaava, missä n on alkeistapahtumien määrä - ei toistokertojen määrä. Sovelsit sitä kuitenkin suhteellisen frekvenssin laskemiseen. Mikä on väärin.

      Saamasi empiirinen todennäköisyys 0,52 tapahtumalle A vastaa hyvin klassista todennäköisyyttä P(A) = 1/2

      "ja todennäköisyys saada juuri heittämäni tulos on 1."

      Myös empiirinen todennäköisyys 1,00 on odotettu, koska tapahtuman B klassinen todennäköisyys on P(B) = 2/2 = 1

      Kyllähän me kvasi2 tiesimme jo entuudestaan, että todennäköislaskennan perusteet eivät ole sinullakaan hallussa. Halusit sen meille vielä varmuuden vuoksi osoittaa.

      Se mitä kvasi2 parka yritti tässä typerästi itsensä nolaten osoittaa on tietenkin se, Enqvistin esimerkki olisi väärä.

      Kvasi2:n "saan juuri heittämäni tuloksen" tapahtuma tarkoittaa selkokielellä sitä, että "tulen saamaan juuri sen tuloksen mikä sattuu". No tottakai tuo tapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1.

      Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkissään vaan siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1. Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100.

      • kvasi2

        Ja vielä lisää humalaisia palstalla.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Ja vielä lisää humalaisia palstalla.

        Tuo oli siis vastakommenttisi siihen kun osoitin kokeesi nolot virheet ja sen että ei sinullakaan ole edes todennäköisyyden perusteet hallussa.

        Mahtaa sinua potuttaa, kun tuollaisia valheita esität :)

        Sinänsä tuo kommenttisi oli täysin linjassa entisten kommenttiesi ja avauksesi nolon esimerkin kanssa - palstalla esittämiesi kommenttien perusteella et todellakaan vaikuta kovin älykkäältä.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Tuo oli siis vastakommenttisi siihen kun osoitin kokeesi nolot virheet ja sen että ei sinullakaan ole edes todennäköisyyden perusteet hallussa.

        Mahtaa sinua potuttaa, kun tuollaisia valheita esität :)

        Sinänsä tuo kommenttisi oli täysin linjassa entisten kommenttiesi ja avauksesi nolon esimerkin kanssa - palstalla esittämiesi kommenttien perusteella et todellakaan vaikuta kovin älykkäältä.

        Kirjoituksessasi ei ollut mitään tolkkua. Luepa se itse läpi kun olet selvinpäin.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Kirjoituksessasi ei ollut mitään tolkkua. Luepa se itse läpi kun olet selvinpäin.

        Miksi valehtelet (kreationistille tyypilliseen tapaan), että en ollut selvinpäin kun ko. kommenttini kirjoitin?

        Kerropas mitä tolkkua ei muka ollut seuraavassa kommentissani:

        Sinä kirjoitit:

        "Merkitsin joka heiton jälkeen ylös kun sain juuri heittämäni tuloksen n("sain juuri heittämäni tuloksen".

        Minun kommenttini:

        "Eli merkitsit siis ylös "sain juuri heittämäni tuloksen" jos tuli klaava. Ja jos tuli kruunu niin merkitsit ylös "sain juuri heittämäni tuloksen".

        Tässä tulee pointti: Merkitsit ylös "sain juuri heittämäni tuloksen" kun sait joko kruunan tai klaavan. Tuolle ylös merkitsemiselle ovat siis suotuisia tapauksia sekä kruuna että klaava. Formaalimmin kysymyksessä on siis tapahtuma B={kruuna, klaava}."


      • *JC

        "Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkissään vaan siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1."

        Aivan oikein. Ja ylöskirjattu jono oli tuo jokin jono. Sillä mitään muuta jonoa E:n esimerkissä ei ollut.

        "Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100."

        Ei missään tapauksessa. Juurihan tunnustit, että tuo jokin jono, juuri se jono, ylöskirjattu jono, saatiin todennäköisyydellä 1.

        Olet taas hyvin lähellä totuuden tunnustamista - oikeastaan sen jo tunnustit. Enää vain denialismisi pakottaa sinut kiemurtelemaan "sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys..." tapaisten mielettömyyksien kanssa.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        "Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkissään vaan siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1."

        Aivan oikein. Ja ylöskirjattu jono oli tuo jokin jono. Sillä mitään muuta jonoa E:n esimerkissä ei ollut.

        "Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100."

        Ei missään tapauksessa. Juurihan tunnustit, että tuo jokin jono, juuri se jono, ylöskirjattu jono, saatiin todennäköisyydellä 1.

        Olet taas hyvin lähellä totuuden tunnustamista - oikeastaan sen jo tunnustit. Enää vain denialismisi pakottaa sinut kiemurtelemaan "sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys..." tapaisten mielettömyyksien kanssa.

        ""Ei missään tapauksessa. Juurihan tunnustit, että tuo jokin jono, juuri se jono, ylöskirjattu jono, saatiin todennäköisyydellä 1.

        Olet taas hyvin lähellä totuuden tunnustamista - oikeastaan sen jo tunnustit. Enää vain denialismisi pakottaa sinut kiemurtelemaan "sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys..." tapaisten mielettömyyksien kanssa.""

        Turha lässyttää *JC.

        *Jonkin* jonon siis ylipäätään tuloksen saamisen todennäköisyys on 1, mutta juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        ""Ei missään tapauksessa. Juurihan tunnustit, että tuo jokin jono, juuri se jono, ylöskirjattu jono, saatiin todennäköisyydellä 1.

        Olet taas hyvin lähellä totuuden tunnustamista - oikeastaan sen jo tunnustit. Enää vain denialismisi pakottaa sinut kiemurtelemaan "sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys..." tapaisten mielettömyyksien kanssa.""

        Turha lässyttää *JC.

        *Jonkin* jonon siis ylipäätään tuloksen saamisen todennäköisyys on 1, mutta juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100.

        Voivoi, sinua bwm. Vastaapa nyt vain mikä oli se "jokin jono" E:n esimerkissä, jonka todennäköisyyden jo myönsit olevan 1.

        Sitten voit lopettaa viimein kiemurtelusi. Mutta onhan se jo aikakin, korkea aika.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Voivoi, sinua bwm. Vastaapa nyt vain mikä oli se "jokin jono" E:n esimerkissä, jonka todennäköisyyden jo myönsit olevan 1.

        Sitten voit lopettaa viimein kiemurtelusi. Mutta onhan se jo aikakin, korkea aika.

        "Voivoi, sinua bwm. Vastaapa nyt vain mikä oli se "jokin jono" E:n esimerkissä, jonka todennäköisyyden jo myönsit olevan 1."

        Kuinkahan montaa kertaa sinulle tollolle pitää tämä faktaa toistaa. Sinulla on selkeästi huono ja ennenkaikkea selektiivisesti vääristelevä muisti.

        Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkissään vaan siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1. Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Voivoi, sinua bwm. Vastaapa nyt vain mikä oli se "jokin jono" E:n esimerkissä, jonka todennäköisyyden jo myönsit olevan 1."

        Kuinkahan montaa kertaa sinulle tollolle pitää tämä faktaa toistaa. Sinulla on selkeästi huono ja ennenkaikkea selektiivisesti vääristelevä muisti.

        Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkissään vaan siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1. Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi, on kaikkien mahdollisten jonojen joukosta 1/2^100.

        Mikä oli "jokin jono" E:n esimerkissä? Ja nyt tarkoitan sitä jonoa, jonka todenäköisyyden tunnustit olevan 1.

        "...siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1."

        Eli tarkoitat ylöskirjattua jonoa. Kyllä vai ei?


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Mikä oli "jokin jono" E:n esimerkissä? Ja nyt tarkoitan sitä jonoa, jonka todenäköisyyden tunnustit olevan 1.

        "...siinä yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1."

        Eli tarkoitat ylöskirjattua jonoa. Kyllä vai ei?

        Olen vastannut tuohon kysymykseesi jo monet kerrat ja useissa keskusteluissa. En voi mitään että sinulla on huono muisti. Sinun kaikkiin kysymyksiisi olen tähän asti vastannut, joten jospa sinä reiluuden vuoksi vastaisit vaihteeksi minun kysymyksiini:

        1. Oliko Dembski väärässä omassa kolikkoesimerkissään?

        2. Voidaanko alkeistapahtuman todennäköisyys tietää tai laskea ilman suotuisan tapauksen nimeämistäkin?

        Sen jälkeen voit vastata tähän esittämääni haasteeseen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108-view


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Olen vastannut tuohon kysymykseesi jo monet kerrat ja useissa keskusteluissa. En voi mitään että sinulla on huono muisti. Sinun kaikkiin kysymyksiisi olen tähän asti vastannut, joten jospa sinä reiluuden vuoksi vastaisit vaihteeksi minun kysymyksiini:

        1. Oliko Dembski väärässä omassa kolikkoesimerkissään?

        2. Voidaanko alkeistapahtuman todennäköisyys tietää tai laskea ilman suotuisan tapauksen nimeämistäkin?

        Sen jälkeen voit vastata tähän esittämääni haasteeseen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108-view

        Niin, oikeastaan sinun ei edes tarvitse vastata. Sillä E:n esimerkissä ei ollut kuin yksi ainoa jono, ylöskirjattu jono. Se oli jokin jono, ja sen todennäköisyyden 1 olet jo tunnustanut.

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

        Olet samalla myöntänyt, että E:n ilmoittama todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle oli väärä ja valheellinen.

        Tiesi totuuteen oli pitkä ja epäilemättä raskas. Uskon, että muutkin totuudesta harhautuneet seuraavat nyt esimerkkiäsi ja tunnustavat totuuden.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Niin, oikeastaan sinun ei edes tarvitse vastata. Sillä E:n esimerkissä ei ollut kuin yksi ainoa jono, ylöskirjattu jono. Se oli jokin jono, ja sen todennäköisyyden 1 olet jo tunnustanut.

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

        Olet samalla myöntänyt, että E:n ilmoittama todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle oli väärä ja valheellinen.

        Tiesi totuuteen oli pitkä ja epäilemättä raskas. Uskon, että muutkin totuudesta harhautuneet seuraavat nyt esimerkkiäsi ja tunnustavat totuuden.

        "Olet samalla myöntänyt, että E:n ilmoittama todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle oli väärä ja valheellinen."

        Näin *JC ketkuilee. Jättää vastaamatta kysymyksiini ja vääristelee täysin vastaukseni. Kreationisti tyypillistä toimintaa :)

        Ei onnistu *JC. Vastahaan kysymyksiini ja esittämääni haasteeseen. Tuolla ketkuillasi et todista Enqvistin esimerkkiä vääräksi. Säälittävää *JC.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Olet samalla myöntänyt, että E:n ilmoittama todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle oli väärä ja valheellinen."

        Näin *JC ketkuilee. Jättää vastaamatta kysymyksiini ja vääristelee täysin vastaukseni. Kreationisti tyypillistä toimintaa :)

        Ei onnistu *JC. Vastahaan kysymyksiini ja esittämääni haasteeseen. Tuolla ketkuillasi et todista Enqvistin esimerkkiä vääräksi. Säälittävää *JC.

        Mutta juurihan tunnustit totuuden. Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1. Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet. Nyt olen tukenasi, että myös pysyisit totuudessa ja auttaisit esimerkilläsi muita tässä kysymyksessä harhautuneita evoja totuuteen.

        Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet, koska tiedän niiden johtavan enimmäkseen valheellisen esimerkin puolustuksesta. Sillä valhetta ei voi puolustaa totuudella.

        Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja. En ole halunnut loukata tai vahingoittaa sanoillani yhtäkään evoa, vaan ainoastaan herätellä denialismin sumusta totuuteen. Ja käyttihän Lutherkin kovia sanoja tarpeen tullen.

        En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen.

        Mitään voitonriemua en tällä hetkellä tunne. Toivon sinulle ja muille vastapuolellani kirjoittaneille kaikkea hyvää. Totuus on varmasti parhaaksi jokaiselle, olipa sitten kreationisti tai evo.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Mutta juurihan tunnustit totuuden. Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1. Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet. Nyt olen tukenasi, että myös pysyisit totuudessa ja auttaisit esimerkilläsi muita tässä kysymyksessä harhautuneita evoja totuuteen.

        Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet, koska tiedän niiden johtavan enimmäkseen valheellisen esimerkin puolustuksesta. Sillä valhetta ei voi puolustaa totuudella.

        Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja. En ole halunnut loukata tai vahingoittaa sanoillani yhtäkään evoa, vaan ainoastaan herätellä denialismin sumusta totuuteen. Ja käyttihän Lutherkin kovia sanoja tarpeen tullen.

        En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen.

        Mitään voitonriemua en tällä hetkellä tunne. Toivon sinulle ja muille vastapuolellani kirjoittaneille kaikkea hyvää. Totuus on varmasti parhaaksi jokaiselle, olipa sitten kreationisti tai evo.

        Turhaan jatkat tuota läpinäkyvää ketkuiluasi *JC. Se on nimittäin todella noloa ja lapsellista.

        Olet ollut väärässä alusta asti ja se on myös näytetty palstalaisille useampaan kertaa ihan vain siksi, että sivulliset näkevät mitä kreationismi pohjimmiltaan on: valehtelua ja muuta epärehellisyyttä. Kaikki on mennyt niinkuin Moloch ennusti omassa avauksessaan :)

        Enqvistin esimerkki on oikein, koska se on matemaattinen fakta. Et ole sitä pystynyt millään tavalla osoittamaan vääräksi, yksinkertaisesti juuri siksi, että se on matemaattinen fakta.

        "Mutta juurihan tunnustit totuuden."

        Olen totuuden tuonut ilmi alusta lähtien, kuten muutkin evot. Sinä vain kieroilet väittäessäsi, että minä muka olen tunnustanut sinun "totuutesi". Samaa temppua olet vääristellen yrittänyt jo useaan kertaan. Säälittävää.

        "Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1."

        Kieroilua ja vääristelyä - mitäpä muutakaan. Kertauksen vuoksi totuus:

        1. Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkinsä satunnaiskokeessa, jossa yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1 (Tottakai, koska jonkin alkeistapahtumista on satuttava).

        2. Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi kaikkien mahdollisten jonojen joukosta on ennen heittoja 1/2^100.

        Tarkemmin ja perusteellisemmin Enqvistin esimerkin oikeellisuus on osoitettu, lähinnä sivullisia ajatellen, tässä avauksessani, jota *JC ei ole kyennyt kumoamaan - ja miten kykenisikään:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11634466

        "Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole."

        Enqvistin kuvaaman satunnaiskokeen jokaisella suorituskerralla toteutuu ainoastaan yksi alkeistapahtuma ja sitä vastaava jono sattuu tulokseksi todennäköisyydellä 1/2^100.

        "Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet."

        No, en tietenkään voi olla koskaan kanssasi samaa mieltä, koska sinä tollo olet ollut väärässä alusta lähtien. :)

        "Nyt olen tukenasi, että myös pysyisit totuudessa ja auttaisit esimerkilläsi muita tässä kysymyksessä harhautuneita evoja totuuteen."

        LOL. Koomikko. Lapsellista teatteria ja läpinäkyvää tekopyhyyttä. Eikö sinua hävetä?

        "Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet,"

        Ne ovat kuule täysiä faktoja. Olet epärehellinen, vääristelijä ja kieroilija. Sen olet tässäkin keskustelussa jo useaan kertaan osoittanut. Heh !:in vilpitöntä mielipidettä lainatakseni: Olet kusipäinen kieroilija.

        "Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja."

        Niin sinun sietääkin. Pyydä samalla anteeksi kaikkia vääristelyjäsi ja valheitasi.

        "En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen."

        Sen ollut tosiaan selvästi havaittavissa, että kärvistelet ahdingossasi, josta mielelläsi haluat kiemurrella pakoon. Ja sitä tässäkin säälittävästi yrität.

        "Mitään voitonriemua en tällä hetkellä tunne."

        Ei sinulla ole syytäkään. Ainoa mitä sinun tulisi tämän keskustelun yhteydessä tuntea on häpeä kaikesta kieroilustasi ja epärehellisyydestäsi.

        Jospa tämän nolon keskustelusta eroon kiemurtelu yrityksesi jälkeen olisit *ensimmäisen* kerran rehti sekä rehellinen ja vastaisit esittämiini kysymyksiin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961600-view

        sekä tähän yksinkertaiseen haasteeseeni:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108

        Ja kuten tullaan näkemään *JC ei vastaa kysymyksiini eikä haasteeseeni.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Mutta juurihan tunnustit totuuden. Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1. Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet. Nyt olen tukenasi, että myös pysyisit totuudessa ja auttaisit esimerkilläsi muita tässä kysymyksessä harhautuneita evoja totuuteen.

        Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet, koska tiedän niiden johtavan enimmäkseen valheellisen esimerkin puolustuksesta. Sillä valhetta ei voi puolustaa totuudella.

        Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja. En ole halunnut loukata tai vahingoittaa sanoillani yhtäkään evoa, vaan ainoastaan herätellä denialismin sumusta totuuteen. Ja käyttihän Lutherkin kovia sanoja tarpeen tullen.

        En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen.

        Mitään voitonriemua en tällä hetkellä tunne. Toivon sinulle ja muille vastapuolellani kirjoittaneille kaikkea hyvää. Totuus on varmasti parhaaksi jokaiselle, olipa sitten kreationisti tai evo.

        "Totuus on varmasti parhaaksi jokaiselle, olipa sitten kreationisti tai evo"

        Tässä olet oikeassa. Onneksi palstalla on myös rehellisiä kreationisteja, kuten txt, jotka arvostavat totuutta ja rehellisyyttä. Txt vastasi esittämääni kysymykseen rehdisti ja epäröimättä koskien Enqvistin kolikonheitto-esimerkkiä seuraavasti:

        "Pidän totena sitä, että jos heitän kolikkoa sata kertaa, saan kruunu/klaava jonon, jonka syntymisen todennäköisyys on jotakin luokkaa 10^-30. Tässä lienen samaa mieltä Enqvistin kanssa."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11650311#comment-62969929-view

        Sinä olet yrittänyt esittää, että Enqvistin esimerkkiä pitävät totena ainoastaan evot ja ideologiansa - ja pahimmillaan ateistisen ideologiansa - vuoksi.

        Muistuttaisin myös esittämäni ID-sivustolta poimimani esimerkit, jotka ovat yhteneviä Enqvistin esimerkin todennäköisyyttä koskevien väitteiden kanssa.

        On täysin eri asia *JC olla todenpuhuja kuin mainostaa olevansa todenpuhuja.

        En ole monestakaan asiasta txt:n kanssa samaa mieltä, mutta arvostukseni häntä kohtaa nousi edelleen hänen rehellisyytensä takia :)


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Turhaan jatkat tuota läpinäkyvää ketkuiluasi *JC. Se on nimittäin todella noloa ja lapsellista.

        Olet ollut väärässä alusta asti ja se on myös näytetty palstalaisille useampaan kertaa ihan vain siksi, että sivulliset näkevät mitä kreationismi pohjimmiltaan on: valehtelua ja muuta epärehellisyyttä. Kaikki on mennyt niinkuin Moloch ennusti omassa avauksessaan :)

        Enqvistin esimerkki on oikein, koska se on matemaattinen fakta. Et ole sitä pystynyt millään tavalla osoittamaan vääräksi, yksinkertaisesti juuri siksi, että se on matemaattinen fakta.

        "Mutta juurihan tunnustit totuuden."

        Olen totuuden tuonut ilmi alusta lähtien, kuten muutkin evot. Sinä vain kieroilet väittäessäsi, että minä muka olen tunnustanut sinun "totuutesi". Samaa temppua olet vääristellen yrittänyt jo useaan kertaan. Säälittävää.

        "Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1."

        Kieroilua ja vääristelyä - mitäpä muutakaan. Kertauksen vuoksi totuus:

        1. Enqvist ei määritellyt mitään tapahtumaa esimerkinsä satunnaiskokeessa, jossa yksinkertaisesti heitetään 100 kolikkoa ja saadaan *jokin* jono todennäköisyydellä 1 (Tottakai, koska jonkin alkeistapahtumista on satuttava).

        2. Mutta sen juuri sen jonon saamisen todennäköisyys, joka sattuu tulokseksi kaikkien mahdollisten jonojen joukosta on ennen heittoja 1/2^100.

        Tarkemmin ja perusteellisemmin Enqvistin esimerkin oikeellisuus on osoitettu, lähinnä sivullisia ajatellen, tässä avauksessani, jota *JC ei ole kyennyt kumoamaan - ja miten kykenisikään:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11634466

        "Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole."

        Enqvistin kuvaaman satunnaiskokeen jokaisella suorituskerralla toteutuu ainoastaan yksi alkeistapahtuma ja sitä vastaava jono sattuu tulokseksi todennäköisyydellä 1/2^100.

        "Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet."

        No, en tietenkään voi olla koskaan kanssasi samaa mieltä, koska sinä tollo olet ollut väärässä alusta lähtien. :)

        "Nyt olen tukenasi, että myös pysyisit totuudessa ja auttaisit esimerkilläsi muita tässä kysymyksessä harhautuneita evoja totuuteen."

        LOL. Koomikko. Lapsellista teatteria ja läpinäkyvää tekopyhyyttä. Eikö sinua hävetä?

        "Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet,"

        Ne ovat kuule täysiä faktoja. Olet epärehellinen, vääristelijä ja kieroilija. Sen olet tässäkin keskustelussa jo useaan kertaan osoittanut. Heh !:in vilpitöntä mielipidettä lainatakseni: Olet kusipäinen kieroilija.

        "Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja."

        Niin sinun sietääkin. Pyydä samalla anteeksi kaikkia vääristelyjäsi ja valheitasi.

        "En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen."

        Sen ollut tosiaan selvästi havaittavissa, että kärvistelet ahdingossasi, josta mielelläsi haluat kiemurrella pakoon. Ja sitä tässäkin säälittävästi yrität.

        "Mitään voitonriemua en tällä hetkellä tunne."

        Ei sinulla ole syytäkään. Ainoa mitä sinun tulisi tämän keskustelun yhteydessä tuntea on häpeä kaikesta kieroilustasi ja epärehellisyydestäsi.

        Jospa tämän nolon keskustelusta eroon kiemurtelu yrityksesi jälkeen olisit *ensimmäisen* kerran rehti sekä rehellinen ja vastaisit esittämiini kysymyksiin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961600-view

        sekä tähän yksinkertaiseen haasteeseeni:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108

        Ja kuten tullaan näkemään *JC ei vastaa kysymyksiini eikä haasteeseeni.

        Miksi vielä jatkat kiemurteluasi?

        Myönsit, että jokin jono saatiin tulokseksi todennäköisyydellä 1.

        Et kieltänyt, etteikö tuo jokin jono ole juuri ylöskirjattu jono.

        Et kieltänyt, etteikö E:n esimerkissä ole vain yksi jono.

        Olet siis tunnustanut totuuden:

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1

        ja samalla myöntänyt E:n esimerkin vääräksi.

        Olet nyt esimerkkinä muille harhautuneille evoille. Lupaan olla tukenasi taistelussasi valhetta ja denialismia vastaan.

        Alempanahan harrastelija jo tuomitsi E:n kielellisen kieroilun syytöksellään.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Miksi vielä jatkat kiemurteluasi?

        Myönsit, että jokin jono saatiin tulokseksi todennäköisyydellä 1.

        Et kieltänyt, etteikö tuo jokin jono ole juuri ylöskirjattu jono.

        Et kieltänyt, etteikö E:n esimerkissä ole vain yksi jono.

        Olet siis tunnustanut totuuden:

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1

        ja samalla myöntänyt E:n esimerkin vääräksi.

        Olet nyt esimerkkinä muille harhautuneille evoille. Lupaan olla tukenasi taistelussasi valhetta ja denialismia vastaan.

        Alempanahan harrastelija jo tuomitsi E:n kielellisen kieroilun syytöksellään.

        "Myönsit, että jokin jono saatiin tulokseksi todennäköisyydellä 1."

        Kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan, niin *jokin* alkeistapahtumista sattuu väistämättä tulokseksi todennäköisyydellä 1. Tämän minäkin olen todennut monituiset kerrat, esimerkiksi tässä:

        "Enqvistin esimerkissä *jonkin* jonon saamisen todennäköisyys on tottakai 1, mutta *juuri* sen jonon joka ylöskirjataan triljoonasosan triljoonasosa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11590924

        Triviaali fakta.

        "Et kieltänyt, etteikö tuo jokin jono ole juuri ylöskirjattu jono."

        Ylöskirjattu jono on tietenkin se jono, joka tulee tulokseksi sattumaan kun koe suoritetaan. Sellaisethan ohjeet Enqvist antoi vai mitä? Kolikonheitto kerrallaan tulos kirjataan ylös. Miksi minä kieltäisin Enqvistin antamia ohjeita? :)

        "Et kieltänyt, etteikö E:n esimerkissä ole vain yksi jono."

        Jokaisella kokeen suorituskerralla sattuu ainoastaan yksi jono tulokseksi. Triviaali fakta.

        "Olet siis tunnustanut totuuden: "

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1"

        Tuossahan tuo sinun ketkuilusi tiivistyy tuohon kömpelöön "matemaattisen" lausekkeeseen. LOL :)

        Tuo sinun aivopierusi *JC ei tietenkään pidä paikkaanssa, koske todellisuudessa:

        "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin yksi, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua. Johan sen Kolmogorovin aksioomatkin kertovat.

        " P(ylöskirjattu jono)" tarkoittaa juuri sen rivin saamisen todennäköisyyttä, joka Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa tulee sattumaan ja muistiin merkitään. Tämän jonon sattuminen on *alkeistapahtuma*, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Se on yksi 2^100 mahdollisesta jonosta. Ja juuri tulokseksi sattuvan rivin saamisen todennäköisyys ennen kolikon heittoja on siis 1/2^100.

        "ja samalla myöntänyt E:n esimerkin vääräksi."

        No voi voi *JC kun en ole. Miksi minä väittäisin Enqvistin esimerkkiä vääräksi kun se on yksinkertainen matemaattinen fakta, jonka palstan mahdollisesti ainoa rehellinen kreationisti txt tunnustaa oleva tosi.

        Et siis *vieläkään* vastannut kysymyksiini ja haasteeni. Tämän voi tulkita ainoastaan siten, että tunnustat väärässä olosi omalla tavallasi, koska Mortonin demoni ja deniaslismisi sinua estävät sitä kommentin muodossa estämään.

        Hienoa *JC. Nyt voit lopettaa valheidesi levittämisen, kun olet omalla, joskin raukkamaisella tavallasi tunnustanut Enqvistin esimerkin todeksi :)


      • *PM
        *JC kirjoitti:

        Niin, oikeastaan sinun ei edes tarvitse vastata. Sillä E:n esimerkissä ei ollut kuin yksi ainoa jono, ylöskirjattu jono. Se oli jokin jono, ja sen todennäköisyyden 1 olet jo tunnustanut.

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

        Olet samalla myöntänyt, että E:n ilmoittama todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle oli väärä ja valheellinen.

        Tiesi totuuteen oli pitkä ja epäilemättä raskas. Uskon, että muutkin totuudesta harhautuneet seuraavat nyt esimerkkiäsi ja tunnustavat totuuden.

        "P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1."

        Onks tää nyt sitä JC:n korkeempaa matikkaa? :D Tohon tiivistyy JC:n tollous vähän samaan tyyliin ku Einsteinilla vastaavasti hänen neroutensa kaavaan e=mc2.

        Perustollo JC väittää että todennäkösyys P(otosavaruus) olis sama kuin todennäkösyys P(alkeistapahtuma). Tuo pitää paikkansa ainoostaan kreationistisessa todennäkösyysteoriassa ja sielläkin vaan niin kutsutussa luihu-lassin todennäkösyystulkinnassa :D

        "Tiesi totuuteen oli pitkä ja epäilemättä raskas. Uskon, että muutkin totuudesta harhautuneet seuraavat nyt esimerkkiäsi ja tunnustavat totuuden."

        Bwuahahahhaha. Levikset repee ... Tällaisen läpän heitti totuutta viimeiseen saakka vieroksuva JC. Et oo raukka sitte pahemmin ollu totuuden kanssa tekemissä viimeaikona kun et totuutta tunnista vaikka se sulle on rautalangasta väännetty turhanki monta kertaa.


      • 8 + 14 = 22
        *JC kirjoitti:

        Mutta juurihan tunnustit totuuden. Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1. Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet. Nyt olen tukenasi, että myös pysyisit totuudessa ja auttaisit esimerkilläsi muita tässä kysymyksessä harhautuneita evoja totuuteen.

        Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet, koska tiedän niiden johtavan enimmäkseen valheellisen esimerkin puolustuksesta. Sillä valhetta ei voi puolustaa totuudella.

        Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja. En ole halunnut loukata tai vahingoittaa sanoillani yhtäkään evoa, vaan ainoastaan herätellä denialismin sumusta totuuteen. Ja käyttihän Lutherkin kovia sanoja tarpeen tullen.

        En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen.

        Mitään voitonriemua en tällä hetkellä tunne. Toivon sinulle ja muille vastapuolellani kirjoittaneille kaikkea hyvää. Totuus on varmasti parhaaksi jokaiselle, olipa sitten kreationisti tai evo.

        >> Mutta juurihan tunnustit totuuden. Et ole kieltänyt, etteikö ylöskirjattu jono ollut juuri tuo jokin jono, jonka todennäköisyyden syntyä kerroit olevan 1. Etkä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        Kuinka voit kuvitellakaan *JC, että kukaan uskoo tuota sinun täysin selvää vedätystäsi? Kyllähän me kaikki osaamme lukea, että Blindwatchmaker ei ole missään kohtaa sinun virheellisiä käsityksiäsi tunnustanut, vaan päinvastoin kumonnut niistä aivan jokaisen.

        >> Olemme siis viimein samaa mieltä tästä asiasta, josta olemme pitkään väitelleet. Nyt olen tukenasi ...

        Naurettava yritys. Eihän sinun kanssasi ole samaa mieltä eli ts. ole väärässä, kuin tämä kvasi2.

        >> Annan toki anteeksi kaikki itseäni kohtaan esitetyt vääryydet ja epäasiallisuudet ...

        >>Pyydän itse anteeksi esittämiäni varsin koviakin sanoja ...
        En ole erityisemmin nauttinut enää pitkiin aikoihin tästä keskustelusta, vaan toivonut sen saamista päätökseen.

        Enpä kyllä ole aiemmin yhtä tekopyhään hurskastelijaan törmännyt kuin sinä olet. Hyi hitto soikoon!

        Lopuksi, selvästikin sinulla on kiire livohkaan ymmärrettävistä syistä.


    • "Halusin tutkia empiirisesti seuraavia todennäköisyyksiä:

      1) A = "saan klaavan"
      2) A = "saan juuri heittämäni tuloksen"

      Tämä tehtävänanto on nyt väärin. Tai lähinnä kohta 2). Se voi nimittäin tarkoittaa kolmea eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se että teet kuten selityksessäsi: heität kolikkoa, katsot tuloksen, vertaat sitä mahdollisten tulosten joukkoon ja jos se on siinä katsot tapahtuman tapahtuneeksi. Tämä on vain valopäistä koska tietenkin tulos on mahdollisten tulosten joukossa, jos ei, niin uusitaan.

      Toinen vaihtoehto on se että teet heiton neljännen ulottuvuuden kautta ja se siirtyy jotenkin menneisyyteen jolloin voit ennustaa juuri heittämääsi tulosta.

      Kolmas vaihtoehto on se että vertaat heittosi tulosta sarjan edelliseen heittoon ja jos ne ovat samat lasketaan tapahtuma tapahtuneeksi. Tämä on itseasiassa erittäin mielenkiintoinen koe. Kokonaisuutena todennäköisyys jollekkin heitolle olla kruuna/klaava on 50/50 mutta tässä katsottaisiin peräkkäisten tulosten suhdetta toisiinsa. Itse veikkaan että tässä olisi kyseessä eräänlainen "power law distribution" tilanne, ei aavistustakaan mitä on suomeksi tuo, ja matematiikka menee multa yli mutta jos siellä on joku innokas niin mielellään kyllä näkisin jotain hahmotelmia :)

      • tieteenharrastaja

        Tuossa autan mielelläni:

        "eräänlainen "power law distribution" tilanne, ei aavistustakaan mitä on suomeksi.."

        Jos saman satunnaistapahtuman toistokerrat voi olettaa toisistaan riippumattomiksi, saman tuloksen saanti n kertaa peräkkäin tapahtuu todennäköisyydellä, joka on yksittäisen tapahtuman todennäköisyys korotettuna potenssiin n. Voisi suomentaa vaikkapa todennäköisyyden potenssilaiksi.

        Siis kymmenen klaavaa peräkkän; todenäköisyys 0,5 pot 10 eli 1/1024 eli noin 0,001.


    • kvasi2

      Merkitsin paperille eri sarakkeeseen ruksin aina kuin sain klaavan ja toiseen sarakkeeseen ruksin aina kun sain sain juuri heittämäni tuloksen.

      Sovelsin molemmille tilastollisen todennäköisyyden kaavaa P(A) = n(A)/n.

      Kun merkitsee ylös niiden tapahtumien määrän, jotka täyttävät ehdon ja kokonaislukumäärän, voidaan todennäköisyys laskea näiden lukumäärien osamääränä.

      En olettanut mitään klaavojen todennäköisyydestä etukäteen.
      Koettani ei olisi haitannut mitenkään se, että jokin kolikko olisi jäänyt kantilleen.
      En siis olettanut, että toinen vaihtoehto klaavalle olisi ollut vain kruuna.
      Vihjasin tästä yllä JC:lle "Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani."

      Hyvin tuo koe toimi.

      • blindwatchmaker

        "Merkitsin paperille eri sarakkeeseen ruksin aina kuin sain klaavan ja toiseen sarakkeeseen ruksin aina kun sain sain juuri heittämäni tuloksen."

        Tuo toisen sarakkeen ruksi tuli merkityksi aina kun suoritit kolikonheiton ja sait tuloksen - kruunan tai klaavan. Eli toinen sarakkeesi vastasi täysin loogisesti tapahtumaa B = "tulos on kruuna tai klaava" eli B={kruuna, klaava}

        Hyväksyit ja laskit siis tuolle tapahtumalle suotuisiksi tapahtumiksi sekä kruunan saamisen että klaavan saamisen.

        "Sovelsin molemmille tilastollisen todennäköisyyden kaavaa P(A) = n(A)/n."

        Tuo kaava on toki samaa muotoa kuin empiirisen todennäköisyyden kaava kun sovitaan, että merkintä n(A) tarkoittaa tapahtuman A toteutumisien lukumäärää ja n on kaikkien suorituskertojen lukumäärä. Eli laskutapasi on periaatteessa aivan oikein, sen myönnän.

        Empiirisen todennäköisyyden kaava määritellään matemaattisessa kirjallisuudessa kuitenkin seuraavasti:

        http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

        "Oletetaan siis, että satunnaiskoetta toistetaan n kertaa. Olkoon f ko. tapahtuman frekvenssi eli lukumäärä koetoistojen joukossa. Tällöin

        f/n

        on ko. tapahtuman suhteellinen frekvenssi eli suhteellinen osuus koetoistoista. Annetaan nyt koetoistojen lukumäärän n kasvaa rajatta. Jos suhteellinen frekvenssi f/n lähestyy tällöin (jossakin mielessä) lukua p eli

        f/n -> p

        niin sanomme, että luku p on ko. tapahtuman empiirinen todennäköisyys."

        Eli

        P(A) = lim[n->ääretön](fA/n)

        (Harmi ettei kommenteissa voi esittää matemaattisia kaavoja oikein muotoilusti)

        Todennäköisyysteoria pohjautuu joukko-oppiin. Tapahtumia käsitellään matemaattisesti joukkoina. Lukumääräfunktiota n(.) sovelletaan joukkoihin, esim. n(A) on joukon A alkioiden lukumäärä. Tässä mielessä kritisoin tuon kaavasi P(A) = n(A)/n käyttöä. Mutta laskennallisesti se on oikein.

        "Kun merkitsee ylös niiden tapahtumien määrän, jotka täyttävät ehdon ja kokonaislukumäärän, voidaan todennäköisyys laskea näiden lukumäärien osamääränä."

        Niin. Näin lasketaan siis tapahtuman empiirinen todennäköisyys eli tapahtuman tilastollisesti stabiili suhteellinen osuus satunnaisilmiön esiintymiskertojen joukossa. Empiiristä todennäköisyyttä kutsutaan myös tilastolliseksi todennäköisyydeksi.

        "En olettanut mitään klaavojen todennäköisyydestä etukäteen."

        Ei se ole tarpeenkaan silloin kuin tutkitaan empiiristä todennäköisyyttä selvittämällä suhteelliset esiintymisfrekvenssit.

        "Koettani ei olisi haitannut mitenkään se, että jokin kolikko olisi jäänyt kantilleen."

        Ei toki. Luulen että tieteenharjoittajan kommentti oli sarkasmia.

        "En siis olettanut, että toinen vaihtoehto klaavalle olisi ollut vain kruuna.
        Vihjasin tästä yllä JC:lle "Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani.""

        Kolikonheiton kyseessä olleessa ei ole mitään syytä olettakaan, että tuloksia olisi muitakin kuin klaava tai kruuna.

        "Hyvin tuo koe toimi."

        Paitsi, että et osoittanut sillä Enqvistin esimerkkiä vääräksi, mikä oli varmaankin tarkoituksesi.

        Kokeesi ontuu myös siinä, että mitä järkeä on tutkia varman tapahtuman (B={kruuna, klaava}) empiiristä todennäköisyyttä?


      • tieteenharrastaja

        Hyvinhän siinä mittailit minkätahansa tuloksen saamisen jälkitodenäköisyyttä. Tieteellinen anti jäi laihaksi, kun tuo muuttuja ei juurikaan vaihtele. Selvää kvasitiedettä.

        Sisällöltään "juuri tuon" tuloksen ennakkotodennäköisyys onkin kiinnostavampi juttu.


      • kvasi2
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Hyvinhän siinä mittailit minkätahansa tuloksen saamisen jälkitodenäköisyyttä. Tieteellinen anti jäi laihaksi, kun tuo muuttuja ei juurikaan vaihtele. Selvää kvasitiedettä.

        Sisällöltään "juuri tuon" tuloksen ennakkotodennäköisyys onkin kiinnostavampi juttu.

        "Sisällöltään "juuri tuon" tuloksen ennakkotodennäköisyys onkin kiinnostavampi juttu."

        Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Merkitsin paperille eri sarakkeeseen ruksin aina kuin sain klaavan ja toiseen sarakkeeseen ruksin aina kun sain sain juuri heittämäni tuloksen."

        Tuo toisen sarakkeen ruksi tuli merkityksi aina kun suoritit kolikonheiton ja sait tuloksen - kruunan tai klaavan. Eli toinen sarakkeesi vastasi täysin loogisesti tapahtumaa B = "tulos on kruuna tai klaava" eli B={kruuna, klaava}

        Hyväksyit ja laskit siis tuolle tapahtumalle suotuisiksi tapahtumiksi sekä kruunan saamisen että klaavan saamisen.

        "Sovelsin molemmille tilastollisen todennäköisyyden kaavaa P(A) = n(A)/n."

        Tuo kaava on toki samaa muotoa kuin empiirisen todennäköisyyden kaava kun sovitaan, että merkintä n(A) tarkoittaa tapahtuman A toteutumisien lukumäärää ja n on kaikkien suorituskertojen lukumäärä. Eli laskutapasi on periaatteessa aivan oikein, sen myönnän.

        Empiirisen todennäköisyyden kaava määritellään matemaattisessa kirjallisuudessa kuitenkin seuraavasti:

        http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/TodLaskLaskusaannot.pdf

        "Oletetaan siis, että satunnaiskoetta toistetaan n kertaa. Olkoon f ko. tapahtuman frekvenssi eli lukumäärä koetoistojen joukossa. Tällöin

        f/n

        on ko. tapahtuman suhteellinen frekvenssi eli suhteellinen osuus koetoistoista. Annetaan nyt koetoistojen lukumäärän n kasvaa rajatta. Jos suhteellinen frekvenssi f/n lähestyy tällöin (jossakin mielessä) lukua p eli

        f/n -> p

        niin sanomme, että luku p on ko. tapahtuman empiirinen todennäköisyys."

        Eli

        P(A) = lim[n->ääretön](fA/n)

        (Harmi ettei kommenteissa voi esittää matemaattisia kaavoja oikein muotoilusti)

        Todennäköisyysteoria pohjautuu joukko-oppiin. Tapahtumia käsitellään matemaattisesti joukkoina. Lukumääräfunktiota n(.) sovelletaan joukkoihin, esim. n(A) on joukon A alkioiden lukumäärä. Tässä mielessä kritisoin tuon kaavasi P(A) = n(A)/n käyttöä. Mutta laskennallisesti se on oikein.

        "Kun merkitsee ylös niiden tapahtumien määrän, jotka täyttävät ehdon ja kokonaislukumäärän, voidaan todennäköisyys laskea näiden lukumäärien osamääränä."

        Niin. Näin lasketaan siis tapahtuman empiirinen todennäköisyys eli tapahtuman tilastollisesti stabiili suhteellinen osuus satunnaisilmiön esiintymiskertojen joukossa. Empiiristä todennäköisyyttä kutsutaan myös tilastolliseksi todennäköisyydeksi.

        "En olettanut mitään klaavojen todennäköisyydestä etukäteen."

        Ei se ole tarpeenkaan silloin kuin tutkitaan empiiristä todennäköisyyttä selvittämällä suhteelliset esiintymisfrekvenssit.

        "Koettani ei olisi haitannut mitenkään se, että jokin kolikko olisi jäänyt kantilleen."

        Ei toki. Luulen että tieteenharjoittajan kommentti oli sarkasmia.

        "En siis olettanut, että toinen vaihtoehto klaavalle olisi ollut vain kruuna.
        Vihjasin tästä yllä JC:lle "Huomaa, että en maininnut kruunaa ollenkaan kirjoituksessani.""

        Kolikonheiton kyseessä olleessa ei ole mitään syytä olettakaan, että tuloksia olisi muitakin kuin klaava tai kruuna.

        "Hyvin tuo koe toimi."

        Paitsi, että et osoittanut sillä Enqvistin esimerkkiä vääräksi, mikä oli varmaankin tarkoituksesi.

        Kokeesi ontuu myös siinä, että mitä järkeä on tutkia varman tapahtuman (B={kruuna, klaava}) empiiristä todennäköisyyttä?

        Unohda jo ne kruunat.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Unohda jo ne kruunat.

        Kerrotko perustelun sille, että miksi ihmeessä ne pitäisi unohtaa? Kruuna on kolikonheitossa toinen tulosmahdollisuuksista.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        "Sisällöltään "juuri tuon" tuloksen ennakkotodennäköisyys onkin kiinnostavampi juttu."

        Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla.

        "Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla."

        Sinulla oli tapahtuma "saan juuri heittämäni tuloksen", jolle empiirisessä kokeessasi hyväksyit suotuisiksi tapahtumiksi sekä kruunan että klaavan saamisen, koska merkitsit sekä kruunan ja klaavan kohdalla rastin toiseen sarakkeeseesi merkitsemään sitä, että ko. tapahtuma toteutui.

        Sait 52 klaavaa ja 48 kruunaa.

        Tutkit siis tapahtuman B={kruuna, klaava} empiiristä todennäköisyyttä. Ja tuo tapahtuma toteutuu joka suorituskerta varmasti, koska se tapahtumana sisältää kaikki mahdolliset tulosvaihtoehdot suotuisina alkeistapahtumina.

        Tästä et pääse kiemurtelemaan yhtään mihinkään.

        Onhan se tietenkin ajanvietettä tutkia varman tapahtuman empiiristä todennäköisyyttä, mutta varsin turhaa. Erityisesti siinä tapauksessa, että sillä tavoin kuvittelee tyhmyyttään osoittamaan Enqvistin esimerkin vääräksi.

        Täältä voit perehtyä omaan empiiriseen kokeeseeni, joka osoittaa Enqvistin esimerkin olevan tosi. Se on niin yksinkertainen, että ehkä jopa sinä ymmärrät sen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11647803


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla."

        Sinulla oli tapahtuma "saan juuri heittämäni tuloksen", jolle empiirisessä kokeessasi hyväksyit suotuisiksi tapahtumiksi sekä kruunan että klaavan saamisen, koska merkitsit sekä kruunan ja klaavan kohdalla rastin toiseen sarakkeeseesi merkitsemään sitä, että ko. tapahtuma toteutui.

        Sait 52 klaavaa ja 48 kruunaa.

        Tutkit siis tapahtuman B={kruuna, klaava} empiiristä todennäköisyyttä. Ja tuo tapahtuma toteutuu joka suorituskerta varmasti, koska se tapahtumana sisältää kaikki mahdolliset tulosvaihtoehdot suotuisina alkeistapahtumina.

        Tästä et pääse kiemurtelemaan yhtään mihinkään.

        Onhan se tietenkin ajanvietettä tutkia varman tapahtuman empiiristä todennäköisyyttä, mutta varsin turhaa. Erityisesti siinä tapauksessa, että sillä tavoin kuvittelee tyhmyyttään osoittamaan Enqvistin esimerkin vääräksi.

        Täältä voit perehtyä omaan empiiriseen kokeeseeni, joka osoittaa Enqvistin esimerkin olevan tosi. Se on niin yksinkertainen, että ehkä jopa sinä ymmärrät sen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11647803

        Kokeesi on huono. "juuri tuon jonon" on jonon spesifikaatio ja se viittaa jo saatuun jonoon. Spesifikaation voi tehdä ennen koetta tai kokeen jälkeen, mutta spesifikaatio ei saa viitata jo saatuun jonoon. Jo saadun juuri tuon jonon todennäköisyys on luonnollisesti 1.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Kokeesi on huono. "juuri tuon jonon" on jonon spesifikaatio ja se viittaa jo saatuun jonoon. Spesifikaation voi tehdä ennen koetta tai kokeen jälkeen, mutta spesifikaatio ei saa viitata jo saatuun jonoon. Jo saadun juuri tuon jonon todennäköisyys on luonnollisesti 1.

        "Kokeesi on huono."

        Siinä ei ole mitään huonoa tai virheellistä. Kykysi ymmärtää on huono.

        "juuri tuon jonon" on jonon spesifikaatio ja se viittaa jo saatuun jonoon.

        Höpö höpö. Älä yritä käyttää termejä, joita et edes ymmärrä.

        Tuo ilmaisu "juuri tuo jono" ei ole jonon spesifikaatio millään tavalla. Se ei määrittele jonon sisältöä, järjestystä, pituutta eikä mitään muutakaan jonoon liittyvää mahdollista piirrettä.

        Tuo ilmaisu vain ja ainoastaan viittaa kuvattu satunnaiskoe suoritettaessa tulokseksi sattuvaan jonoon.

        "Spesifikaation voi tehdä ennen koetta tai kokeen jälkeen, mutta spesifikaatio ei saa viitata jo saatuun jonoon."

        Tuo on hörhöilyä termin kanssa, jonka merkitystä et näköjään edes ymmärrä.

        "Juuri tuo jono" viittaa satunnaiskokeen kuvauksessa siihen jonoon, joka kullakin suorituskerrallan tulee sattumaan.

        "Jo saadun juuri tuon jonon todennäköisyys on luonnollisesti 1."

        Vaikka jonkin satunnaiskokeen E suorituksessa E1 saadaankin tulokseksi tulosvaihtoehto X niin tulosvaihtoehdon X saamisen todennäköisyys on edelleen 1/n, missä n alkeistapahtumien lukumäärä. Saamisen todennäköisyys ei muutu.

        Laskennallisesti tulkitaan toki siten, että satunnaiskokeen E suorituksen E1 jälkeen todennäköisyys sille että E1:n tulos on X on 1. Tästä huolimatta suorituksen E1 jälkeen on täysi oikein todeta, että tulosvaihtoehdon X saamisen todennäköisyys on 1/n.

        Jos vaikka heitän kolikolla tulokseksi kruunan, niin on täysin oikein todeta heiton jälkeen, että sain juuri tulokseksi kruunan, jonka saamisen todennäköisyys on 1/2.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Kokeesi on huono."

        Siinä ei ole mitään huonoa tai virheellistä. Kykysi ymmärtää on huono.

        "juuri tuon jonon" on jonon spesifikaatio ja se viittaa jo saatuun jonoon.

        Höpö höpö. Älä yritä käyttää termejä, joita et edes ymmärrä.

        Tuo ilmaisu "juuri tuo jono" ei ole jonon spesifikaatio millään tavalla. Se ei määrittele jonon sisältöä, järjestystä, pituutta eikä mitään muutakaan jonoon liittyvää mahdollista piirrettä.

        Tuo ilmaisu vain ja ainoastaan viittaa kuvattu satunnaiskoe suoritettaessa tulokseksi sattuvaan jonoon.

        "Spesifikaation voi tehdä ennen koetta tai kokeen jälkeen, mutta spesifikaatio ei saa viitata jo saatuun jonoon."

        Tuo on hörhöilyä termin kanssa, jonka merkitystä et näköjään edes ymmärrä.

        "Juuri tuo jono" viittaa satunnaiskokeen kuvauksessa siihen jonoon, joka kullakin suorituskerrallan tulee sattumaan.

        "Jo saadun juuri tuon jonon todennäköisyys on luonnollisesti 1."

        Vaikka jonkin satunnaiskokeen E suorituksessa E1 saadaankin tulokseksi tulosvaihtoehto X niin tulosvaihtoehdon X saamisen todennäköisyys on edelleen 1/n, missä n alkeistapahtumien lukumäärä. Saamisen todennäköisyys ei muutu.

        Laskennallisesti tulkitaan toki siten, että satunnaiskokeen E suorituksen E1 jälkeen todennäköisyys sille että E1:n tulos on X on 1. Tästä huolimatta suorituksen E1 jälkeen on täysi oikein todeta, että tulosvaihtoehdon X saamisen todennäköisyys on 1/n.

        Jos vaikka heitän kolikolla tulokseksi kruunan, niin on täysin oikein todeta heiton jälkeen, että sain juuri tulokseksi kruunan, jonka saamisen todennäköisyys on 1/2.

        Viittaaminen jo saatuun jonoon on alkeellinen moka.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Viittaaminen jo saatuun jonoon on alkeellinen moka.

        "Viittaaminen jo saatuun jonoon on alkeellinen moka"

        Sinun oma ymmärryksesi sortuu näköjään hyvin usein alkeellisiin mokiin.

        Kyseinen viittaus "juuri tuo jono" annetaan satunnaiskokeen kuvauksessa. Miten ihmeessä sillä voidaan silloin viitata johonkin jo saatuun jonoon koska sillä viitataan siihen jonoon, joka tullaan saamaan vasta kun kuvattu satunnaiskoe suoritetaan.

        Toiseksi, vaikka satunnaiskoe suoritetaan ja on saatu tulos, niin on aivan oikein viitata tuohon saatuun tulokseen ja todeta sen saamisen todennäköisyyden olevan 1/n.

        Jos heittäisin kolikolla klaavan ja toteaisin heiton ja klaavan saamisen jälkeen, että klaavan saamisen todennäköisyys on 1, olisin kaltaisesi tollo.


      • tieteenharrastaja
        kvasi2 kirjoitti:

        Kokeesi on huono. "juuri tuon jonon" on jonon spesifikaatio ja se viittaa jo saatuun jonoon. Spesifikaation voi tehdä ennen koetta tai kokeen jälkeen, mutta spesifikaatio ei saa viitata jo saatuun jonoon. Jo saadun juuri tuon jonon todennäköisyys on luonnollisesti 1.

        Mutta miksi sen saman jonon heti uudestaan saamisen todennäköisyys on ykköstä pienempi, vaikka ensi kerralla saadessa ei mielestäsi ollut?

        Äläkä selltä, että jälkimmäisessä tapauksessa kokeentekijä tietää sen, koska voidaan helposti järjestää, ettei tiedä.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Viittaaminen jo saatuun jonoon on alkeellinen moka"

        Sinun oma ymmärryksesi sortuu näköjään hyvin usein alkeellisiin mokiin.

        Kyseinen viittaus "juuri tuo jono" annetaan satunnaiskokeen kuvauksessa. Miten ihmeessä sillä voidaan silloin viitata johonkin jo saatuun jonoon koska sillä viitataan siihen jonoon, joka tullaan saamaan vasta kun kuvattu satunnaiskoe suoritetaan.

        Toiseksi, vaikka satunnaiskoe suoritetaan ja on saatu tulos, niin on aivan oikein viitata tuohon saatuun tulokseen ja todeta sen saamisen todennäköisyyden olevan 1/n.

        Jos heittäisin kolikolla klaavan ja toteaisin heiton ja klaavan saamisen jälkeen, että klaavan saamisen todennäköisyys on 1, olisin kaltaisesi tollo.

        "Jos heittäisin kolikolla klaavan ja toteaisin heiton ja klaavan saamisen jälkeen, että klaavan saamisen todennäköisyys on 1..."

        Jälleen julkeaa kieroilua täysin moraalittomalta bwm:lta. Yrität laittaa vastapuolesi väittämäksi aikamuotoa "...todennäköisyys on 1", vaikka koko ajan on puhuttu jo suoritetusta arvonnasta, siis po. "...todennäköisyys oli 1".

        "Kyseinen viittaus "juuri tuo jono" annetaan satunnaiskokeen kuvauksessa. Miten ihmeessä sillä voidaan silloin viitata johonkin jo saatuun jonoon koska sillä viitataan siihen jonoon, joka tullaan saamaan vasta kun kuvattu satunnaiskoe suoritetaan."

        E:n esimerkin kuvauksesta tulee aivan selvästi ilmi tapahtumien järjestys. "Juuri tuo jono" viittaa kolikonheiton jälkeen ylöskirjattuun jonoon. Ei missään tapauksessa jonoon joka tullaan saamaan, kuten röyhkeästi väität. Tuleva jonohan on tuntematon, satunnainen ja merkityksetön. Ei siinä ole mitään "juuri tuota" - jos sitä ei ole yhdeksi suotuisaksi tapaukseksi nimetty - ja juuri niin oli asianlaita.

        Todistit jälleen luonteesi. Olet totuudesta piittaamaton, häikäilemätön ja moraaliton vääristelijä ja valehtelija. Olet palstan evoista totuudelle kaikkein vahingollisin. Tulen tekemään kaikkeni, että et pysty enää johtamaan harhaan yhtäkään palstaa lukevista - olivatpa he sitten evoja tai kreationisteja.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        "Jos heittäisin kolikolla klaavan ja toteaisin heiton ja klaavan saamisen jälkeen, että klaavan saamisen todennäköisyys on 1..."

        Jälleen julkeaa kieroilua täysin moraalittomalta bwm:lta. Yrität laittaa vastapuolesi väittämäksi aikamuotoa "...todennäköisyys on 1", vaikka koko ajan on puhuttu jo suoritetusta arvonnasta, siis po. "...todennäköisyys oli 1".

        "Kyseinen viittaus "juuri tuo jono" annetaan satunnaiskokeen kuvauksessa. Miten ihmeessä sillä voidaan silloin viitata johonkin jo saatuun jonoon koska sillä viitataan siihen jonoon, joka tullaan saamaan vasta kun kuvattu satunnaiskoe suoritetaan."

        E:n esimerkin kuvauksesta tulee aivan selvästi ilmi tapahtumien järjestys. "Juuri tuo jono" viittaa kolikonheiton jälkeen ylöskirjattuun jonoon. Ei missään tapauksessa jonoon joka tullaan saamaan, kuten röyhkeästi väität. Tuleva jonohan on tuntematon, satunnainen ja merkityksetön. Ei siinä ole mitään "juuri tuota" - jos sitä ei ole yhdeksi suotuisaksi tapaukseksi nimetty - ja juuri niin oli asianlaita.

        Todistit jälleen luonteesi. Olet totuudesta piittaamaton, häikäilemätön ja moraaliton vääristelijä ja valehtelija. Olet palstan evoista totuudelle kaikkein vahingollisin. Tulen tekemään kaikkeni, että et pysty enää johtamaan harhaan yhtäkään palstaa lukevista - olivatpa he sitten evoja tai kreationisteja.

        " "Juuri tuo jono" viittaa kolikonheiton jälkeen ylöskirjattuun jonoon."

        Niin se on jono, joka tulee sattumaan ja muistiin merkityksi. Juuri sen jonon saamisen todennäköisyys on 1/2^100.

        "Tulen tekemään kaikkeni, että et pysty enää johtamaan harhaan yhtäkään palstaa lukevista - olivatpa he sitten evoja tai kreationisteja."

        Tuossa asiassa mahdollisuutesi ovatkin täysi nolla.

        Olet palstan epärehellisin ketku. Esitän pelkästään matemaattisia totuuksia ja sinä kieroilet, valehtelet ja vääristelet. Jaarittelet epäolennaisuuksia. Et vastaa kysymyksiin, silloin kun ne ovat sinulle kiusallisia ja paljastavat väärässä olesi. Kaikella epärehellisyydelläsi haaskaat kaikkien palstaalaisten aikaa.

        Itsesi kutsuminen "totuudenpuhujaksi" on totuuden pilkkaa ja todellisuudessa sinä olet irvikuva todellisesta totuudenpuhujasta.

        Olet lapsellinen ja säälittävä raukka.



        Kun kerran lupauduit tekemään kaikkesi, niin tässä sinulle haaste *JC. Osoita seuraavat satunnaiskoetta X koskevat väitteeni vääriksi. Esitettyihin väitteisiin pelkistyy Enqvistin esimerkki. Jos kykenet osoittamaan ko. väitteet vääriksi niin silloin kykenet osoittamaan Enqvistin väitteen vääräksi.

        Muutoin sinun kanssasi on Enqvistin esimerkistä enää tarpeeton puhua. Olet ollut kaiken aikaa täysin väärässä, koska Enqvistin esimerkkin on yksinkertainen matemaattinen klassisen todennäköisyyden fakta. Jota sinun denialismisi ei kaikella kieroudellasikaan kykene kumoamaan.

        === Symmetrinen satunnaiskoe X ===

        Äärellinen otosavaruus S = {s1, s2, ... , sn}, missä n on alkeistapahtumien äärellinen määrä. Alkeistapahtumista voi korkeintaan yksi sattua kerrallaan.

        Kolmogorovin 2. aksiooman mukaan: P(S) = 1

        (Kolmogorovin 3. aksiooman mukaan:

        P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(s1) P(s2) ... P(sn)

        Koska S = {s1 U s2 U ... U sn} (joukot ovat samat, http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuus) , niin

        P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(S) = 1

        ja koska symmetrinen satunnaiskoe, jossa alkeistapahtumien todennäköisyydet ovat yhtäsuuret, niin

        SUM[i=1 to n](P(si)) = n * P(si) = 1,

        mistä seuraa, että

        P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n

        Eli kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä.

        Kun satunnaiskoe X suoritetaan niin *jokin* otosavaruuden alkeistapahtumista tapahtuu todennäköisyydellä 1, koska P(S) = 1. Ja tulokseksi sattuvan alkeistapahtuman si sattumisen todennäköisyys on 1/n, koska P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n.


      • *JC
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Mutta miksi sen saman jonon heti uudestaan saamisen todennäköisyys on ykköstä pienempi, vaikka ensi kerralla saadessa ei mielestäsi ollut?

        Äläkä selltä, että jälkimmäisessä tapauksessa kokeentekijä tietää sen, koska voidaan helposti järjestää, ettei tiedä.

        "Mutta miksi sen saman jonon heti uudestaan saamisen todennäköisyys on ykköstä pienempi, vaikka ensi kerralla saadessa ei mielestäsi ollut?"

        Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta.

        "Äläkä selltä, että jälkimmäisessä tapauksessa kokeentekijä tietää sen, koska voidaan helposti järjestää, ettei tiedä."

        Miksi jatkat tällaista ilveilyä ja itsesi nolaamista? En viitsi enää "unohduksiin", tietämättömyyteen ja uskottuihin miehiisi perustuvia aivan järjettömiä esimerkkejäsi selvitellä ja korjailla.

        Olet todellakin pelkkä harrastelija todennäköisyyslaskennossa, jatkuvaa ohjausta ja opastusta vaativa oppilas.


      • tieteenharrastaja
        *JC kirjoitti:

        "Mutta miksi sen saman jonon heti uudestaan saamisen todennäköisyys on ykköstä pienempi, vaikka ensi kerralla saadessa ei mielestäsi ollut?"

        Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta.

        "Äläkä selltä, että jälkimmäisessä tapauksessa kokeentekijä tietää sen, koska voidaan helposti järjestää, ettei tiedä."

        Miksi jatkat tällaista ilveilyä ja itsesi nolaamista? En viitsi enää "unohduksiin", tietämättömyyteen ja uskottuihin miehiisi perustuvia aivan järjettömiä esimerkkejäsi selvitellä ja korjailla.

        Olet todellakin pelkkä harrastelija todennäköisyyslaskennossa, jatkuvaa ohjausta ja opastusta vaativa oppilas.

        Ihan niinkuin lotossakin:

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono)."

        Viikon lottoarvonnassa oikeaksi riviksi kelpaa mikä tahansa (jokin) jono, joten arvontatuloksen saamisen todennäköisyys on tosiaan ykkönen. Silti "juuri tuon (arvonnassa saadun) jonon" oikein arvaamisen todennäköisyys ennen arvontaa on hyvin pieni.

        Jos Enqvistillä esimerkissään olisi ollut mielessä "jokin jono", hän tietenkin olisi kirjoittanut niin.

        Tämä siis taas sivullisille selvennykseksi, kun *JC on ihan pimeänä.


      • *JC kirjoitti:

        "Mutta miksi sen saman jonon heti uudestaan saamisen todennäköisyys on ykköstä pienempi, vaikka ensi kerralla saadessa ei mielestäsi ollut?"

        Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta.

        "Äläkä selltä, että jälkimmäisessä tapauksessa kokeentekijä tietää sen, koska voidaan helposti järjestää, ettei tiedä."

        Miksi jatkat tällaista ilveilyä ja itsesi nolaamista? En viitsi enää "unohduksiin", tietämättömyyteen ja uskottuihin miehiisi perustuvia aivan järjettömiä esimerkkejäsi selvitellä ja korjailla.

        Olet todellakin pelkkä harrastelija todennäköisyyslaskennossa, jatkuvaa ohjausta ja opastusta vaativa oppilas.

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta."

        Tässä JC:llä on sama virhe kuin siinä, kun hän luuli, että saman rivin todennäköisyys uudestaan heitettynä on yksi silloin kun ensin heitetty rivi unohdetaan, koska silloin muka kaikki rivit kelpaavat. Kummassakin tapauksessa vain yksi alkeistapauksista kelpaa.


      • tieteenharrastaja
        kvasi2 kirjoitti:

        "Sisällöltään "juuri tuon" tuloksen ennakkotodennäköisyys onkin kiinnostavampi juttu."

        Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla.

        Miksikähän ihmiset voivat olla kiinnostuneita lottoarvonnasta:

        "Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla."

        Viikon oikeaksi riviksihän kelpaa arvonnassa jokainen lukujono ja kaikki tietävät siis sen ennakolta.


      • moloch_horridus kirjoitti:

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta."

        Tässä JC:llä on sama virhe kuin siinä, kun hän luuli, että saman rivin todennäköisyys uudestaan heitettynä on yksi silloin kun ensin heitetty rivi unohdetaan, koska silloin muka kaikki rivit kelpaavat. Kummassakin tapauksessa vain yksi alkeistapauksista kelpaa.

        Vielä selvennys: JC:n mukaan P(rivi) = P(mikä tahansa rivi) = P(kaikki rivit).


      • tieteenharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta."

        Tässä JC:llä on sama virhe kuin siinä, kun hän luuli, että saman rivin todennäköisyys uudestaan heitettynä on yksi silloin kun ensin heitetty rivi unohdetaan, koska silloin muka kaikki rivit kelpaavat. Kummassakin tapauksessa vain yksi alkeistapauksista kelpaa.

        Ei hänellä tuossa ole virhe, vaan tahallinen sumutusyritys. Hän koettaa hiissata Enqvistin ilmauksen "juuri tuo jono" tarkoittamaan samaa kuin "jokin jono".


      • blindwatchmaker
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ei hänellä tuossa ole virhe, vaan tahallinen sumutusyritys. Hän koettaa hiissata Enqvistin ilmauksen "juuri tuo jono" tarkoittamaan samaa kuin "jokin jono".

        "Ei hänellä tuossa ole virhe, vaan tahallinen sumutusyritys. Hän koettaa hiissata Enqvistin ilmauksen "juuri tuo jono" tarkoittamaan samaa kuin "jokin jono"."

        Juuri näin. Yrittänyt samaa temppua jo monesti. Ketku mikä ketku.


      • kvasi2
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Miksikähän ihmiset voivat olla kiinnostuneita lottoarvonnasta:

        "Ei siinä ole mitään kiinnostavaa, koska ehto "juuri tuon" täyttyi joka kerralla."

        Viikon oikeaksi riviksihän kelpaa arvonnassa jokainen lukujono ja kaikki tietävät siis sen ennakolta.

        Eikös lotossa heitetä "samaa riviä", eikä "juuri tuota riviä"? Lotossa siis eri tilanne.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Eikös lotossa heitetä "samaa riviä", eikä "juuri tuota riviä"? Lotossa siis eri tilanne.

        Millä perusteella eri tilanne?

        Joku "juuri tuo rivi" arvotaan per pelikierros ja se jolla on "sama rivi" kuin "juuri tuo rivi" saa sitten pääpalkinnon.

        Mutta aina arvonnan tuloksena on "juuri tuo rivi", ei mikään "sama rivi":

        Voi hyvää päivää näitä lahopäitä ...


      • kvasi2
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        Millä perusteella eri tilanne?

        Joku "juuri tuo rivi" arvotaan per pelikierros ja se jolla on "sama rivi" kuin "juuri tuo rivi" saa sitten pääpalkinnon.

        Mutta aina arvonnan tuloksena on "juuri tuo rivi", ei mikään "sama rivi":

        Voi hyvää päivää näitä lahopäitä ...

        Lottokone suorittaa itsenäisen spesifioinnin, eikä spesifikaatiossa viitata jo tapahtuneeseen lottoriviin. Voittaja selvitetään vertaamalla lottoriviä ja spesifikaatiota toisiinsa. Päävoittajilla on sama rivi kuin spesifikaatiossa.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Lottokone suorittaa itsenäisen spesifioinnin, eikä spesifikaatiossa viitata jo tapahtuneeseen lottoriviin. Voittaja selvitetään vertaamalla lottoriviä ja spesifikaatiota toisiinsa. Päävoittajilla on sama rivi kuin spesifikaatiossa.

        "Lottokone suorittaa itsenäisen spesifioinnin, eikä spesifikaatiossa viitata jo tapahtuneeseen lottoriviin. Voittaja selvitetään vertaamalla lottoriviä ja spesifikaatiota toisiinsa. Päävoittajilla on sama rivi kuin spesifikaatiossa."

        Älä jaksa kvasi2 höpöttää spesifioinnista ja spesifikaatiosta, ne ovat täysin vääriä termejä kuvaamaan sitä että lottokone *arpoo* 7 voittonumeroa ja 2 lisänumeroa.

        Mikä ihmeen hinku *JC:llä ja kvasi2:lla on hölmöillä termien kanssa. Luuletko kvasi2 vaikuttavasi älykkäämmältä kun käytät hienolta kuulostava termejä? Kun käytät niitä väärässä merkityksessä niin osoitatkin päinvastaista :)


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Lottokone suorittaa itsenäisen spesifioinnin, eikä spesifikaatiossa viitata jo tapahtuneeseen lottoriviin. Voittaja selvitetään vertaamalla lottoriviä ja spesifikaatiota toisiinsa. Päävoittajilla on sama rivi kuin spesifikaatiossa."

        Älä jaksa kvasi2 höpöttää spesifioinnista ja spesifikaatiosta, ne ovat täysin vääriä termejä kuvaamaan sitä että lottokone *arpoo* 7 voittonumeroa ja 2 lisänumeroa.

        Mikä ihmeen hinku *JC:llä ja kvasi2:lla on hölmöillä termien kanssa. Luuletko kvasi2 vaikuttavasi älykkäämmältä kun käytät hienolta kuulostava termejä? Kun käytät niitä väärässä merkityksessä niin osoitatkin päinvastaista :)

        Lottokone spesifioi voittorin halusitpa tai et.


      • *JC
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ihan niinkuin lotossakin:

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono)."

        Viikon lottoarvonnassa oikeaksi riviksi kelpaa mikä tahansa (jokin) jono, joten arvontatuloksen saamisen todennäköisyys on tosiaan ykkönen. Silti "juuri tuon (arvonnassa saadun) jonon" oikein arvaamisen todennäköisyys ennen arvontaa on hyvin pieni.

        Jos Enqvistillä esimerkissään olisi ollut mielessä "jokin jono", hän tietenkin olisi kirjoittanut niin.

        Tämä siis taas sivullisille selvennykseksi, kun *JC on ihan pimeänä.

        "Viikon lottoarvonnassa oikeaksi riviksi kelpaa mikä tahansa (jokin) jono,..."

        MItä ihmettä sinä harrastelija taas kirjoittelet? Eihän lottokoneen arpoma rivi ole tietenkään "oikea" rivi. Se on vain jokin rivi, jonka satunnaisuus valitsee.

        "Oikea rivi" on se, jonka onnekas lottoaja arvaa ja jolla hän päävoiton lunastaa. Täksi riviksi kelpaa vain yksi rivi.

        Sekoitat huvittavalla tavalla lottokoneen tuottaman satunnaisen rivin ja lottovoittajan esittämän todellakin suotuisan tapauksen, "oikean" rivin keskenään. Vain jälkimmäinen edustaa tapahtumaa, jonka todennäköisyys on n. 1/15000000.

        "Silti "juuri tuon (arvonnassa saadun) jonon" oikein arvaamisen todennäköisyys ennen arvontaa on hyvin pieni."

        Vai "silti"! Tolloilet väärinkäsityksesi takia.

        "Jos Enqvistillä esimerkissään olisi ollut mielessä "jokin jono", hän tietenkin olisi kirjoittanut niin."

        Ylöskirjattu jono oli "jokin jono" olipa E siitä mitä mieltä hyvänsä tai nimitti sitä kuinka valheellisesti hyvänsä.

        Huomasitko, että bwm vasta tunnusti, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1? Eikä hän kieltänyt sitä, etteikö juuri ylöskirjattu jono olisi tuo jokin jono. Eikä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        bwm on siis tunnustanut:

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.
        E väitti P(ylöskirjattu jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

        Tämä tarkoittaa sitä, että bwm myöntää E:n esimerkin vääräksi.

        Miksi harrastelija vielä kuljet pimeydessä ja jatkat järjettömyyksiäsi? Miksi?


      • *JC
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ei hänellä tuossa ole virhe, vaan tahallinen sumutusyritys. Hän koettaa hiissata Enqvistin ilmauksen "juuri tuo jono" tarkoittamaan samaa kuin "jokin jono".

        E:n esimerkissä "juuri tuo jono" ja jokin jono ovat yksi ja sama asia. Eihän E:n esimerkissä ole kuin yksi jono. Se on:

        1. Jokin jono.
        2. Ylöskirjattu jono.
        3. Jono, jota E kierosti nimitti "juuri tuoksi", vaikka siinä ei ollut mitään erityistä.
        4. Jonon vilpitön nimitys olisi ollut vaikkapa "satunnainen jono".

        Normaalissa ja rehdissä kielenkäytössä "juuri tuo jono" ja "jokin jono" tarkoittavat kahta eri asiaa.

        "Hän koettaa hiissata Enqvistin ilmauksen "juuri tuo jono" tarkoittamaan samaa kuin "jokin jono". "

        Uskomattoman röyhkeä väite. Enhän minä noin väitä, vaan E väittää. E nimittää jonoa "jokin jono" sanoilla "juuri tuo jono":

        Toisaalta syyttävä väitteesi kertoo, että et hyväksy E:n kieroilua sanoilla. Se on oikein.

        Tunnustatko nyt sinäkin harrastelija E:n esimerkin huijaukseksi bwm:n tapaan?


      • *JC
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono). Seuraavalla kerralla vain yksi alkeistapaus vastaa ensimmäisen arvonnan tulosta."

        Tässä JC:llä on sama virhe kuin siinä, kun hän luuli, että saman rivin todennäköisyys uudestaan heitettynä on yksi silloin kun ensin heitetty rivi unohdetaan, koska silloin muka kaikki rivit kelpaavat. Kummassakin tapauksessa vain yksi alkeistapauksista kelpaa.

        "Tässä JC:llä on sama virhe kuin siinä, kun hän luuli, että saman rivin todennäköisyys uudestaan heitettynä on yksi silloin kun ensin heitetty rivi unohdetaan, koska silloin muka kaikki rivit kelpaavat."

        Vahingoitat vain moloch itseäsi tällaisella vääristelyllä.

        Ensimmäisen rivin unohtamisen jälkeen ei ole enää kyse siitä rivistä, joka unohdettiin. Koska se unohdettiin.

        Koko kysymys "unohdetun rivin" todennäköisyydestä on hyvin typerä. Se on pelkkää harrastelijan hourailua, johon vastaamisella oikeastaan alentaa itsensä.

        Unohdettu rivi on käytännössä sama kuin tuntematon rivi. Tuntemattomaksi riviksi käy toisessa arvonnassa mikä tahansa rivi. Mikä tahansa rivi saadaan toisessa arvonnassa todennäköisyydellä 1.

        ----

        Tunnustatko sinä moloch, että E:n esimerkin ylöskirjattu jono oli jokin jono?

        Tätä tosiasiaa bwm ei kieltänyt, vaan myönsi jonkin jonon todennäköisyydeksi E:n esimerkissä 1.

        Muistahan, että jokin jono on ainoa jono E:n esimerkissä - mitään muuta jonoa siinä ei ole.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        "Viikon lottoarvonnassa oikeaksi riviksi kelpaa mikä tahansa (jokin) jono,..."

        MItä ihmettä sinä harrastelija taas kirjoittelet? Eihän lottokoneen arpoma rivi ole tietenkään "oikea" rivi. Se on vain jokin rivi, jonka satunnaisuus valitsee.

        "Oikea rivi" on se, jonka onnekas lottoaja arvaa ja jolla hän päävoiton lunastaa. Täksi riviksi kelpaa vain yksi rivi.

        Sekoitat huvittavalla tavalla lottokoneen tuottaman satunnaisen rivin ja lottovoittajan esittämän todellakin suotuisan tapauksen, "oikean" rivin keskenään. Vain jälkimmäinen edustaa tapahtumaa, jonka todennäköisyys on n. 1/15000000.

        "Silti "juuri tuon (arvonnassa saadun) jonon" oikein arvaamisen todennäköisyys ennen arvontaa on hyvin pieni."

        Vai "silti"! Tolloilet väärinkäsityksesi takia.

        "Jos Enqvistillä esimerkissään olisi ollut mielessä "jokin jono", hän tietenkin olisi kirjoittanut niin."

        Ylöskirjattu jono oli "jokin jono" olipa E siitä mitä mieltä hyvänsä tai nimitti sitä kuinka valheellisesti hyvänsä.

        Huomasitko, että bwm vasta tunnusti, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1? Eikä hän kieltänyt sitä, etteikö juuri ylöskirjattu jono olisi tuo jokin jono. Eikä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole.

        bwm on siis tunnustanut:

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.
        E väitti P(ylöskirjattu jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

        Tämä tarkoittaa sitä, että bwm myöntää E:n esimerkin vääräksi.

        Miksi harrastelija vielä kuljet pimeydessä ja jatkat järjettömyyksiäsi? Miksi?

        No kas kas. *JC se on täällä taasen harrastamassa mielipuuhaansa eli valehtelua ja vääristelyä. Ne oivatkin ainoat asiaat missä *JC:lla on edes jotain lahjoja :)

        Katsotaanpa mitä ketkuilua tällä kertaa - luultavasti ne vanhat väsyneet.

        "Huomasitko, että bwm vasta tunnusti, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1?"

        *JC:n ketkuilut tuntien, toistetaan jälleen kerran miten asia on täsmällisesti ja oikein ilmaistuna. Kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan, niin *jokin* alkeistapahtumista sattuu väistämättä tulokseksi todennäköisyydellä 1. Tämän minäkin olen todennut monituiset kerrat, esimerkiksi tässä:

        "Enqvistin esimerkissä *jonkin* jonon saamisen todennäköisyys on tottakai 1, mutta *juuri* sen jonon joka ylöskirjataan triljoonasosan triljoonasosa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11590924

        Se siitä *JC:n ns. tunnustamisestä. :)

        "Eikä hän kieltänyt sitä, etteikö juuri ylöskirjattu jono olisi tuo jokin jono. Eikä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole."

        Ylöskirjattu jono on tietenkin se jono, joka tulee tulokseksi sattumaan kun koe suoritetaan. Sellaisethan ohjeet Enqvist antoi vai mitä? Kolikonheitto kerrallaan tulos kirjataan ylös. Miksi minä kieltäisin Enqvistin antamia ohjeita? :)

        "bwm on siis tunnustanut:

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.
        E väitti P(ylöskirjattu jono) = triljoonasosan triljoonasosa."

        Tämä onkin sitten se *JC:n varsinainen valhe. Mitään tuollaista *JC keksimää tolloutta minä en ole missään vaiheessa tunnustanut. Tämä taitaa olla nyt se viimeisin ketkuilu, mitä *JC yrittää. Tuo *JC ketkuilu ei tietenkään pidä paikkaanssa, koske todellisuudessa:

        "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin yksi, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua. Johan sen Kolmogorovin aksioomatkin kertovat.

        " P(ylöskirjattu jono)" tarkoittaa juuri sen rivin saamisen todennäköisyyttä, joka Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa tulee sattumaan ja muistiin merkitään. Tämän jonon sattuminen on *alkeistapahtuma*, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Se on yksi 2^100 mahdollisesta jonosta. Ja juuri tulokseksi sattuvan rivin saamisen todennäköisyys ennen kolikon heittoja on siis 1/2^100.

        "Tämä tarkoittaa sitä, että bwm myöntää E:n esimerkin vääräksi."

        Mahdat oikein nauttia valehtelemisesta, vai kuinka? Heh !: liian hienotunteistakin ilmaisua lainatakseni. Olet valehteleva ja kieroilevat kusipää.

        En missään kohtaan enkä millään tavalla myöntänyt Enqvistin esimerkkiä vääräksi. Miksi väittäisin sitä vääräksi, koska se on yksinkertainen matemaattinen totuus. En ole kaltaisesi idiootti :)

        Huomastit varmaan, että palstan mahdollisesti ainoa rehellinen ja rehti kreationisti, txt, myönsi minulle, että Enqvistin esimerkki on tosi:

        "Pidän totena sitä, että jos heitän kolikkoa sata kertaa, saan kruunu/klaava jonon, jonka syntymisen todennäköisyys on jotakin luokkaa 10^-30. Tässä lienen samaa mieltä Enqvistin kanssa."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11650311#comment-62969929-view

        Aiotko jäädä *JC sinne pimeyden aikaan, valheen suolle uppoamaan kvasi2:n kanssa? Vai palaatko totuuten tielle tänne meidän muiden seuraamme? Valinta on sinun. Totuus on armoton - varsinkin matemaattinen totuus.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Lottokone spesifioi voittorin halusitpa tai et.

        "Lottokone spesifioi voittorin halusitpa tai et."

        Esitätkö meille jostain sanakirjasta määritelmän, joka määrittelee sanan "spesifioida" tarkoittamaan voittorivin arvontaa?

        Jos lottokone määrittelisi meille, että "Lotossa voittorivi koostuu 7 numerosta, jotka arvotaan numeroiden 1-39 joukosta yksi kerrallaan", niin silloin lottokone spesifioisi meille voittorivin. Tuollainen voittorivin määrittely on esimerkki spesifikaatiosta.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        No kas kas. *JC se on täällä taasen harrastamassa mielipuuhaansa eli valehtelua ja vääristelyä. Ne oivatkin ainoat asiaat missä *JC:lla on edes jotain lahjoja :)

        Katsotaanpa mitä ketkuilua tällä kertaa - luultavasti ne vanhat väsyneet.

        "Huomasitko, että bwm vasta tunnusti, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1?"

        *JC:n ketkuilut tuntien, toistetaan jälleen kerran miten asia on täsmällisesti ja oikein ilmaistuna. Kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan, niin *jokin* alkeistapahtumista sattuu väistämättä tulokseksi todennäköisyydellä 1. Tämän minäkin olen todennut monituiset kerrat, esimerkiksi tässä:

        "Enqvistin esimerkissä *jonkin* jonon saamisen todennäköisyys on tottakai 1, mutta *juuri* sen jonon joka ylöskirjataan triljoonasosan triljoonasosa.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11590924

        Se siitä *JC:n ns. tunnustamisestä. :)

        "Eikä hän kieltänyt sitä, etteikö juuri ylöskirjattu jono olisi tuo jokin jono. Eikä sitä voikaan kieltää, sillä mitään muuta jonoa ei E:n esimerkissä ole."

        Ylöskirjattu jono on tietenkin se jono, joka tulee tulokseksi sattumaan kun koe suoritetaan. Sellaisethan ohjeet Enqvist antoi vai mitä? Kolikonheitto kerrallaan tulos kirjataan ylös. Miksi minä kieltäisin Enqvistin antamia ohjeita? :)

        "bwm on siis tunnustanut:

        P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.
        E väitti P(ylöskirjattu jono) = triljoonasosan triljoonasosa."

        Tämä onkin sitten se *JC:n varsinainen valhe. Mitään tuollaista *JC keksimää tolloutta minä en ole missään vaiheessa tunnustanut. Tämä taitaa olla nyt se viimeisin ketkuilu, mitä *JC yrittää. Tuo *JC ketkuilu ei tietenkään pidä paikkaanssa, koske todellisuudessa:

        "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin yksi, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua. Johan sen Kolmogorovin aksioomatkin kertovat.

        " P(ylöskirjattu jono)" tarkoittaa juuri sen rivin saamisen todennäköisyyttä, joka Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa tulee sattumaan ja muistiin merkitään. Tämän jonon sattuminen on *alkeistapahtuma*, jonka todennäköisyys on 1/2^100. Se on yksi 2^100 mahdollisesta jonosta. Ja juuri tulokseksi sattuvan rivin saamisen todennäköisyys ennen kolikon heittoja on siis 1/2^100.

        "Tämä tarkoittaa sitä, että bwm myöntää E:n esimerkin vääräksi."

        Mahdat oikein nauttia valehtelemisesta, vai kuinka? Heh !: liian hienotunteistakin ilmaisua lainatakseni. Olet valehteleva ja kieroilevat kusipää.

        En missään kohtaan enkä millään tavalla myöntänyt Enqvistin esimerkkiä vääräksi. Miksi väittäisin sitä vääräksi, koska se on yksinkertainen matemaattinen totuus. En ole kaltaisesi idiootti :)

        Huomastit varmaan, että palstan mahdollisesti ainoa rehellinen ja rehti kreationisti, txt, myönsi minulle, että Enqvistin esimerkki on tosi:

        "Pidän totena sitä, että jos heitän kolikkoa sata kertaa, saan kruunu/klaava jonon, jonka syntymisen todennäköisyys on jotakin luokkaa 10^-30. Tässä lienen samaa mieltä Enqvistin kanssa."

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11650311#comment-62969929-view

        Aiotko jäädä *JC sinne pimeyden aikaan, valheen suolle uppoamaan kvasi2:n kanssa? Vai palaatko totuuten tielle tänne meidän muiden seuraamme? Valinta on sinun. Totuus on armoton - varsinkin matemaattinen totuus.

        " "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin yksi, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua."

        Kerropa, mikä oli tuo ns. alkeistapahtuma tai paremminkin sattuman valitsema alkeistapaus E:n esimerkissä? Mikä jono se oli?

        Olen jo luottavainen siitä, että yhdessä kykenemme voittamaan denialismisi pedon. Olethan jo tunnustanut totuuden, vaikka et halua sitä vielä itsellesi myöntää.

        En tuomitse sinua tästä, sillä voin vain kuvitella kuinka raskas taipaleesi on ollut. Olet pitkään kulkenut valheen tietä ja tehnyt paljon työtä valheen hyväksi, valhetta puolustaen.

        Niin tuskallista kuin totuuden tunnustaminen sinulle nyt on ollut, se oli kuitenkin ainoa mahdollisuutesi. Denialismisi vielä estää sinua myöntämästä tunnustustasi todeksi, mutta se ei ole enää oleellista.

        Olen tukenasi.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        " "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin yksi, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua."

        Kerropa, mikä oli tuo ns. alkeistapahtuma tai paremminkin sattuman valitsema alkeistapaus E:n esimerkissä? Mikä jono se oli?

        Olen jo luottavainen siitä, että yhdessä kykenemme voittamaan denialismisi pedon. Olethan jo tunnustanut totuuden, vaikka et halua sitä vielä itsellesi myöntää.

        En tuomitse sinua tästä, sillä voin vain kuvitella kuinka raskas taipaleesi on ollut. Olet pitkään kulkenut valheen tietä ja tehnyt paljon työtä valheen hyväksi, valhetta puolustaen.

        Niin tuskallista kuin totuuden tunnustaminen sinulle nyt on ollut, se oli kuitenkin ainoa mahdollisuutesi. Denialismisi vielä estää sinua myöntämästä tunnustustasi todeksi, mutta se ei ole enää oleellista.

        Olen tukenasi.

        Miksi ihmeessä sinä *JC vielä jatkat valehtelua vaikka olet jo tunnustanut olevasi väärässä, jättämällä vastaamatta näihin yksinkertaisiin kysymyksiin:

        1. Oliko Dembski väärässä omassa kolikkoesimerkissään?

        2. Voidaanko alkeistapahtuman todennäköisyys tietää tai laskea ilman suotuisan tapauksen nimeämistäkin?

        Ja jättämällä vastaamatta tähän haasteeseen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108-view

        Voit nyt myöntää myös avoimesti olleesi väärässä. Se että olet kreationisti ja tunnustat Enqvistin esimerkin oikeaksi on vain matemaattisen totuuden tunnustamista - ei mitään muuta. Olet tunnestusti kreationismi puolustaja, mutta et vaaranna kreationismiasi matemaattisia totuuksia tunnustamalla.

        Esimerkiksi txt vastasi suoraan, että Enqvistin esimerkki on oikein. Ei txt tunnetusti rehellisenä ja palstan fiksuimpanaja arvostetuimpana kreationistina lähtisikään sitä turhaan vääräksi väittämään.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        " "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin yksi, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua."

        Kerropa, mikä oli tuo ns. alkeistapahtuma tai paremminkin sattuman valitsema alkeistapaus E:n esimerkissä? Mikä jono se oli?

        Olen jo luottavainen siitä, että yhdessä kykenemme voittamaan denialismisi pedon. Olethan jo tunnustanut totuuden, vaikka et halua sitä vielä itsellesi myöntää.

        En tuomitse sinua tästä, sillä voin vain kuvitella kuinka raskas taipaleesi on ollut. Olet pitkään kulkenut valheen tietä ja tehnyt paljon työtä valheen hyväksi, valhetta puolustaen.

        Niin tuskallista kuin totuuden tunnustaminen sinulle nyt on ollut, se oli kuitenkin ainoa mahdollisuutesi. Denialismisi vielä estää sinua myöntämästä tunnustustasi todeksi, mutta se ei ole enää oleellista.

        Olen tukenasi.

        Pahoittelen. Unohdin vastata tähän kysymykseesi:

        "Kerropa, mikä oli tuo ns. alkeistapahtuma tai paremminkin sattuman valitsema alkeistapaus E:n esimerkissä? Mikä jono se oli?"

        Siihen onkin helppo vastata, koska varsin yksinkohtainen vastaus perusteluineen löytyy tästä avauksestani:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11634466

        Sieltä löytyy myös linkit lisäinformaation hakemiseksi, lähinnä Yliopistojen kurssimateriaaleista.

        Nyt kun olet omalla tavallasi tunnustanut Enqvistin esimerkin oikeellisuuden, voit avoimin mielin perehtyä esimerkin taustalla olevaan yksinkertaiseen klassisen todennäköisyyden matematiikkaan.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Lottokone spesifioi voittorin halusitpa tai et."

        Esitätkö meille jostain sanakirjasta määritelmän, joka määrittelee sanan "spesifioida" tarkoittamaan voittorivin arvontaa?

        Jos lottokone määrittelisi meille, että "Lotossa voittorivi koostuu 7 numerosta, jotka arvotaan numeroiden 1-39 joukosta yksi kerrallaan", niin silloin lottokone spesifioisi meille voittorivin. Tuollainen voittorivin määrittely on esimerkki spesifikaatiosta.

        Nimenomaan lottokone spesifioi kulloisellakin kierroksella voittorivin. Siitä et pääse yli etkä ympäri. Yritä vain elää sen kanssa.


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Miksi ihmeessä sinä *JC vielä jatkat valehtelua vaikka olet jo tunnustanut olevasi väärässä, jättämällä vastaamatta näihin yksinkertaisiin kysymyksiin:

        1. Oliko Dembski väärässä omassa kolikkoesimerkissään?

        2. Voidaanko alkeistapahtuman todennäköisyys tietää tai laskea ilman suotuisan tapauksen nimeämistäkin?

        Ja jättämällä vastaamatta tähän haasteeseen:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108-view

        Voit nyt myöntää myös avoimesti olleesi väärässä. Se että olet kreationisti ja tunnustat Enqvistin esimerkin oikeaksi on vain matemaattisen totuuden tunnustamista - ei mitään muuta. Olet tunnestusti kreationismi puolustaja, mutta et vaaranna kreationismiasi matemaattisia totuuksia tunnustamalla.

        Esimerkiksi txt vastasi suoraan, että Enqvistin esimerkki on oikein. Ei txt tunnetusti rehellisenä ja palstan fiksuimpanaja arvostetuimpana kreationistina lähtisikään sitä turhaan vääräksi väittämään.

        Jokainen huomaa, että et suostu vastaamaan kuinka tuo "jokin jono" ilmeni E:n esimerkissä.

        Koska vastaus:

        Se oli "ylöskirjattu jono".

        Paljastaa välittömästi, että jo tunnustit totuuden ja samalla myönsit E:n esimerkin vääräksi.

        Sillä se, että et kiellä sitä, että E:n esimerkissä "ylöskirjattu jono" on "jokin jono", kertoo saman asian.

        Omat kysymyksesi ovat varsin yhdentekeviä. En ole viitsinyt niihin vastata siksi, että ne eivät liity E:n esimerkkiin. Aivan hyvin voin niihin vastata. Mutta ehkäpä sinun tulisi vastata suorasanaisesti ensin ylläolevaan kysymykseeni?


      • *JC
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Pahoittelen. Unohdin vastata tähän kysymykseesi:

        "Kerropa, mikä oli tuo ns. alkeistapahtuma tai paremminkin sattuman valitsema alkeistapaus E:n esimerkissä? Mikä jono se oli?"

        Siihen onkin helppo vastata, koska varsin yksinkohtainen vastaus perusteluineen löytyy tästä avauksestani:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/11634466

        Sieltä löytyy myös linkit lisäinformaation hakemiseksi, lähinnä Yliopistojen kurssimateriaaleista.

        Nyt kun olet omalla tavallasi tunnustanut Enqvistin esimerkin oikeellisuuden, voit avoimin mielin perehtyä esimerkin taustalla olevaan yksinkertaiseen klassisen todennäköisyyden matematiikkaan.

        Miksi kiemurtelet? Voit aivan hyvin vastata suorasanaisesti, olethan jo tunnustanut totuuden.

        Mikä alkeistapaus edustaa E:n esimerkissä jonoa (jokin jono)?

        Ei kukaan jaksa alkaa toivottoman jaarittelevia ja epäolennaisuuksissa rypeviä avauksiasi enää lukemaan. Ne ovat pelkkiä denialismisi muistomerkkejä, jotka yhdessä tulemme repimään alas.

        Olen tukenasi taistelussasi valhetta ja denialismiasi vastaan. Olet jo puolellani, totuuden puolella.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Jokainen huomaa, että et suostu vastaamaan kuinka tuo "jokin jono" ilmeni E:n esimerkissä.

        Koska vastaus:

        Se oli "ylöskirjattu jono".

        Paljastaa välittömästi, että jo tunnustit totuuden ja samalla myönsit E:n esimerkin vääräksi.

        Sillä se, että et kiellä sitä, että E:n esimerkissä "ylöskirjattu jono" on "jokin jono", kertoo saman asian.

        Omat kysymyksesi ovat varsin yhdentekeviä. En ole viitsinyt niihin vastata siksi, että ne eivät liity E:n esimerkkiin. Aivan hyvin voin niihin vastata. Mutta ehkäpä sinun tulisi vastata suorasanaisesti ensin ylläolevaan kysymykseeni?

        "Omat kysymyksesi ovat varsin yhdentekeviä. En ole viitsinyt niihin vastata siksi, että ne eivät liity E:n esimerkkiin."

        Ne liittyvät täysin Enqvistin esimerkkiin. Ja kaikki, mukaan lukien sinä itsekin tiedeät sen. Ja tiedät myös, että todellinen syy siihen, miksi et ole tähän asti niihin vastannut on, se että sillä tavalla joutuisit eksplisiittisesti myöntämään väärässä olosi.

        Nythän sinä olet jo myöntänyt väärässä olosi omalla tavallasi jättämällä vastaamatta noihin kysymyksiini ja esittämääni haasteeseen.

        "Aivan hyvin voin niihin vastata."

        No vastaahan sitten. Ahdistunut olosi, jota jatkuvasti tunnet väärässä olosi vuoksi tulee varmaan helpottamaan. Näin uskon. En voi edes kuvitella millaista sen on ollut kun olet denialismisi ja ideologisten harhakuvitelmiesi vuoksi kieltämään matemaattisia totuuksia. Ei sinulla ole helppoa ollut, mutta siitä voit syyttää vain itseäsi.

        "Mutta ehkäpä sinun tulisi vastata suorasanaisesti ensin ylläolevaan kysymykseeni?"

        Olen kysymykseesi jo vastanut useat kerrat, myös tässä keskustelussa. Tämän voivat kaikki sivulliset todeta. Myös sinä tiedät että olen vastannut :)

        Tämän kerran suostun sinulle vielä jälleen kerran vastamaan, jos se vain mataloittaa siten sinun omaa kynnystäsi vastata minun kysymyksiini.

        Kysymykseesi "kuinka tuo "jokin jono" ilmeni E:n esimerkissä" minun vastaukseni on, että "jokin jono" ilmenee hyvin tarkalleen ottaen näin:

        "P(jokin jono)" tarkoittaa *jonkin* jonon sattumisen todennäköisyyttä. Tämä todennäköisyys on tietenkin 1, koska *jonkin* alkeistapahtuman on pakko sattua. Johan sen Kolmogorovin aksioomatkin kertovat.

        Enqvistin satunnaiskokeessa *jokin* jono 2^100 mahdollisen jonon joukosta tulee sattumaan tulokseksi eli tulosta vastaava alkeistapahtuma toteutuu. Tuon alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on ennen heittoja 1/2^100.

        " P(ylöskirjattu jono)" tarkoittaa juuri sen rivin saamisen todennäköisyyttä, joka Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa tulee sattumaan ja tulee myös muistiin merkityksi. Tämän jonon sattuminen, niinkuin tuossa edellä jo totesin, on siis *alkeistapahtuma*, jonka todennäköisyys on 1/2^100.

        Siinäpä erittäin perusteellinen ja tarkka vastaus kysymykseeni. Uskon, että sinäkin nyt ymmärrät tuon "jokin jono" todellisen merkityksen Enqvistin esimerkissä, kun ole sitä niin moneen kertaan joutunut kysymään muilta. Jos et vieläkään ymmärrä niin sitten olet avun ulottumattomissa. Joudut itse opiskelemaan todennäköisyyden perusteet.

        No niin, nyt on viimein sinun vuorosi rehdisti vastata minun kysymyksiini ja esittämääni haasteeseen.

        Luulisin, että sinua helpottaa se, että esimerkiksi txt on kertonut Enqvistin esimerkin olevan oikein. Tällöin sinun ei tarvitse pelätä sitä, että vain evot hyväksyvät esimerkin oikeaksi. Myös matemaatiikka ymmärtävät kreationistit tunnustavat esimerkin oikeaksi.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Nimenomaan lottokone spesifioi kulloisellakin kierroksella voittorivin. Siitä et pääse yli etkä ympäri. Yritä vain elää sen kanssa.

        LOL. Elä sinä kvasi2 vain oman tolloutesi ja kvasiälykkyytesi kanssa :) Et tietenkään voi itse mitään synnäiselle tyhmyydellesi, mutta valitettavasti joudut sen kanssa elämään :)


      • tieteenharrastaja
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Ihan niinkuin lotossakin:

        "Koska ensimmäisellä kerralla jokainen alkeistapaus edustaa tulosta (jokin jono)."

        Viikon lottoarvonnassa oikeaksi riviksi kelpaa mikä tahansa (jokin) jono, joten arvontatuloksen saamisen todennäköisyys on tosiaan ykkönen. Silti "juuri tuon (arvonnassa saadun) jonon" oikein arvaamisen todennäköisyys ennen arvontaa on hyvin pieni.

        Jos Enqvistillä esimerkissään olisi ollut mielessä "jokin jono", hän tietenkin olisi kirjoittanut niin.

        Tämä siis taas sivullisille selvennykseksi, kun *JC on ihan pimeänä.

        Sivullisten huomioon; tuossa *JC esittelee taas kerran, miten pimeänä hän on.Kerjää ressukka huomiota jankuttamalla aina uudelleen samaa hölmöilyä.

        Alempana myös kvasi tekee parastaan samassa asiassa.


      • blindwatchmaker
        *JC kirjoitti:

        Miksi kiemurtelet? Voit aivan hyvin vastata suorasanaisesti, olethan jo tunnustanut totuuden.

        Mikä alkeistapaus edustaa E:n esimerkissä jonoa (jokin jono)?

        Ei kukaan jaksa alkaa toivottoman jaarittelevia ja epäolennaisuuksissa rypeviä avauksiasi enää lukemaan. Ne ovat pelkkiä denialismisi muistomerkkejä, jotka yhdessä tulemme repimään alas.

        Olen tukenasi taistelussasi valhetta ja denialismiasi vastaan. Olet jo puolellani, totuuden puolella.

        "Miksi kiemurtelet? Voit aivan hyvin vastata suorasanaisesti, olethan jo tunnustanut totuuden."

        Niin olenkin tunnustanut totuuden, että Enqvistin esimerkki on oikein. Tällä palstalla ainoastaan sinä *JC ja kvasi2 olette ne idioottikaksoset, jotka eivät suoraan tunnusta Enqvistin esimerkin olevan oikein. Mutta se ettette vastaa kysymyksiin osoittaa, että tiedätte ja tunnustatte olevanne väärässä. Loppu onkin vain teidäkk kreationistista kiemurtelua valheiden ja tyhjänpäiväisyyksien avulla.

        "Mikä alkeistapaus edustaa E:n esimerkissä jonoa (jokin jono)?"

        Kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan niin *jokin jono* eli jokin mahdollisista 2^100 jonosta tulee sattumaan tulokseksi ja tulee muistiin merkityksi. Tuon jonon sattuminen on alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys ennen heittoja on 1/2^100. Tämä yksinkertaisen matemaattisen totuuden Enqvist esimerkissään aivan oikein esittää.

        Ainoa asia mihin sinä *JC säälittävästi enää kykenet denialiasmissasi ja Mortonin demonisi riivaamana on jankata tuota "jokin jono" kysymystäsi, johon sinulle on vastattu lukemattomat kerrat ja johon jokainen joka ymmärtää todennäköisyyttä tietää kertoa oikean vastauksen (sen jonka tuossa yllä annoin jälleen kerran).

        "Ei kukaan jaksa alkaa toivottoman jaarittelevia ja epäolennaisuuksissa rypeviä avauksiasi enää lukemaan. Ne ovat pelkkiä denialismisi muistomerkkejä, jotka yhdessä tulemme repimään alas."

        Eli siis ko. avauksenikin suhteen tunnustat tappiosi. Et pysty siinä esitettyjä väitteitä kumoamaan. Peli selvä *JC. Kysymys on enää siitä pelastatko rehellisyytesi tunnustamalla myös julkisesti olleesi väärässä sekä pyydeät anteeksi kaikki valehtelusi ja syytöksisesi.

        "Olet jo puolellani, totuuden puolella."

        Jos tarkoitat, että tunnustat Enqvistin esimerkin oikeaksi niin silloin sinä olet totuuden puolella, muuten et.

        No niin *JC näitä oletko se epärehellinen "totuudenpuhuja", joka tähän saakka olet ollut vaiko todellinen totuudenpuhuja, joka myöntää avoimesti Enqvisti esimerkin oikeaksi. Valinta on sinun.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        LOL. Elä sinä kvasi2 vain oman tolloutesi ja kvasiälykkyytesi kanssa :) Et tietenkään voi itse mitään synnäiselle tyhmyydellesi, mutta valitettavasti joudut sen kanssa elämään :)

        Jokainen vähänkin lotonnut tietää, että asia on juuri niin kuin kirjoitin.


      • Matikkaa vain
        kvasi2 kirjoitti:

        Jokainen vähänkin lotonnut tietää, että asia on juuri niin kuin kirjoitin.

        Heh heh.

        Kuuleppas "kvasi2", en ole koskaan Lotto-arvontaa seuratessani kuulut virallisen valvojan toteavan, että "Spesifioidaan Loton voittinumerot ..."

        Luvalla sanoen "kvasi2" kuulostat tosi hölmöltä kun et osaa käyttää sivistyssanoja niiden oikeassa merkityksessä.


      • *JC kirjoitti:

        "Tässä JC:llä on sama virhe kuin siinä, kun hän luuli, että saman rivin todennäköisyys uudestaan heitettynä on yksi silloin kun ensin heitetty rivi unohdetaan, koska silloin muka kaikki rivit kelpaavat."

        Vahingoitat vain moloch itseäsi tällaisella vääristelyllä.

        Ensimmäisen rivin unohtamisen jälkeen ei ole enää kyse siitä rivistä, joka unohdettiin. Koska se unohdettiin.

        Koko kysymys "unohdetun rivin" todennäköisyydestä on hyvin typerä. Se on pelkkää harrastelijan hourailua, johon vastaamisella oikeastaan alentaa itsensä.

        Unohdettu rivi on käytännössä sama kuin tuntematon rivi. Tuntemattomaksi riviksi käy toisessa arvonnassa mikä tahansa rivi. Mikä tahansa rivi saadaan toisessa arvonnassa todennäköisyydellä 1.

        ----

        Tunnustatko sinä moloch, että E:n esimerkin ylöskirjattu jono oli jokin jono?

        Tätä tosiasiaa bwm ei kieltänyt, vaan myönsi jonkin jonon todennäköisyydeksi E:n esimerkissä 1.

        Muistahan, että jokin jono on ainoa jono E:n esimerkissä - mitään muuta jonoa siinä ei ole.

        "Vahingoitat vain moloch itseäsi tällaisella vääristelyllä."

        En vääristele, kertomani oli tosiasia, taaskin virheesi tunnustat tajuamatta itse sitä virheeksi.

        "Ensimmäisen rivin unohtamisen jälkeen ei ole enää kyse siitä rivistä, joka unohdettiin. Koska se unohdettiin."

        Haha. Tietenkin on. Kysyttiin todennäköisyyttä, millä saadaan sama rivi.

        "Koko kysymys "unohdetun rivin" todennäköisyydestä on hyvin typerä. Se on pelkkää harrastelijan hourailua, johon vastaamisella oikeastaan alentaa itsensä."

        Tieteenharrastajan kysymys potkaisi sinua munille ja sai sinut paljastamaan alkeellisen virheesi todennäköisyysmatemattikasta ja Enqvistin esimerkistä jopa ihailijoillesi.

        "Unohdettu rivi on käytännössä sama kuin tuntematon rivi. Tuntemattomaksi riviksi käy toisessa arvonnassa mikä tahansa rivi. Mikä tahansa rivi saadaan toisessa arvonnassa todennäköisyydellä 1."

        Tarkoitat siis, että sinun mukaasi P(rivi) = P(kaikki rivit). Juuri tuollehan me nauramme ja olemme koko ajan nauraneet. Tuntemattoman rivin todennäköisyys kun ei ole sama kuin kaikkien rivien todennäköisyys. Katsos kun tuntemattomia rivejä on vain yksi, siis yksi alkeistapaus sen sijaan, että tuntemattomalla rivillä olisi kaikkien rivien eli kaikkien alkeistapausten yhteenlaskettu todennäköisyys. Väitteesi on helposti ymmärrettävissä vääräksi, koska sen mukaan esim. jos sinä heität lanttia 1000 kertaa kuten Dembskin esimerkissä ja unohdat saamasi rivin, niin minun tulisi sinun mukaasi heittää toisessa heitossa täsmälleen sama rivi kuin sinä täydellä varmuudella. Se ei ole mahdollista.

        "Tunnustatko sinä moloch, että E:n esimerkin ylöskirjattu jono oli jokin jono?"

        Toki. Se oli jokin jono triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta. Erityisesti vielä tiedämme, että tuon jonon todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska se oli yksi triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta.

        "Tätä tosiasiaa bwm ei kieltänyt, vaan myönsi jonkin jonon todennäköisyydeksi E:n esimerkissä 1."

        En tiedä miksi jankkaat tuota itsestäänselvyyttä, koska missään vaiheessa kukaan ei ole kertaakaan ollut erimielisiä siitä, että jokin jono saadaan todennäköisyydellä 1 ohjeita noudattamalla.

        "Muistahan, että jokin jono on ainoa jono E:n esimerkissä - mitään muuta jonoa siinä ei ole."

        Tietenkin juuri tuokin arvottu jono on jokin arvonnassa mahdollisista jonoista. Siinä ei ole mitään epäselvää. Sen sijaan se ei ole enää kaikki mahdolliset jonot.


      • Matikkaa vain
        *JC kirjoitti:

        Jokainen huomaa, että et suostu vastaamaan kuinka tuo "jokin jono" ilmeni E:n esimerkissä.

        Koska vastaus:

        Se oli "ylöskirjattu jono".

        Paljastaa välittömästi, että jo tunnustit totuuden ja samalla myönsit E:n esimerkin vääräksi.

        Sillä se, että et kiellä sitä, että E:n esimerkissä "ylöskirjattu jono" on "jokin jono", kertoo saman asian.

        Omat kysymyksesi ovat varsin yhdentekeviä. En ole viitsinyt niihin vastata siksi, että ne eivät liity E:n esimerkkiin. Aivan hyvin voin niihin vastata. Mutta ehkäpä sinun tulisi vastata suorasanaisesti ensin ylläolevaan kysymykseeni?

        Olet aika ikävä ihminen "*JC" ja pahoin väärässä.

        Jokainen meistä kyllä oikeasti huomaa, että sinun kysymyksiisi on vastattu ihan oikein ja kärsivällisesti, mutta sinä et halua vastata vastapuolen kysymyksiin. Ja kuten muut ovat todenneet niin syy tietenkin siihen on se, että et halua tunnustaa väärässä oloasi.

        Pyörittelet jatkuvasti joitain lainaismerkkien sisällä olevia sanoja ja tinkaat niiden merkityksiä niinkuin sillä jotain pystyisit todistamaan. Vastapuolen edustajat ovat puolestaan argumenttinsa esittäneet matemaatiikalla.

        Ilmeisesti et ole suorittanut edes lukion lyhyttä matematiikka kun et ymmärrä tätä Enqvistin esimerkkiä?

        Esimerkissä heitetään vain lanteilla satunnainen jono ja minäkin osaan laskea, että sen saatavan jonon todennäköisyys on 1 suhde 2^100. Ihan samalla tavalla kun jos heitän noppaa niin saan jonkin silmäluvun tulokseksi, jonka todennäköisyys on 1 suhde 6.

        Kirjoitustesi perusteella olet joko ilkeämielinen trolli tai sitten jos olet oikeasti uskovainen, niin sinulla taitaa olla jonkinasteinen mielenterveysongelma. Tietenkin voit olla myös uskovainen jonka trollaus ja ilkeämielisyys johtuvat mielenterveysongelmista.

        Minusta sinun käyttäytymisesi on luvalla sanoen kaukana henkisesti tasapainoisen ja rehellisen kristityn käyttäytymisestä. En minäkään toki moitteeton kristitty ole, mutta en minä tuolla tavalla kehtaisi keskusteluissa esiintyä.


      • tieteenharrastaja
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Vahingoitat vain moloch itseäsi tällaisella vääristelyllä."

        En vääristele, kertomani oli tosiasia, taaskin virheesi tunnustat tajuamatta itse sitä virheeksi.

        "Ensimmäisen rivin unohtamisen jälkeen ei ole enää kyse siitä rivistä, joka unohdettiin. Koska se unohdettiin."

        Haha. Tietenkin on. Kysyttiin todennäköisyyttä, millä saadaan sama rivi.

        "Koko kysymys "unohdetun rivin" todennäköisyydestä on hyvin typerä. Se on pelkkää harrastelijan hourailua, johon vastaamisella oikeastaan alentaa itsensä."

        Tieteenharrastajan kysymys potkaisi sinua munille ja sai sinut paljastamaan alkeellisen virheesi todennäköisyysmatemattikasta ja Enqvistin esimerkistä jopa ihailijoillesi.

        "Unohdettu rivi on käytännössä sama kuin tuntematon rivi. Tuntemattomaksi riviksi käy toisessa arvonnassa mikä tahansa rivi. Mikä tahansa rivi saadaan toisessa arvonnassa todennäköisyydellä 1."

        Tarkoitat siis, että sinun mukaasi P(rivi) = P(kaikki rivit). Juuri tuollehan me nauramme ja olemme koko ajan nauraneet. Tuntemattoman rivin todennäköisyys kun ei ole sama kuin kaikkien rivien todennäköisyys. Katsos kun tuntemattomia rivejä on vain yksi, siis yksi alkeistapaus sen sijaan, että tuntemattomalla rivillä olisi kaikkien rivien eli kaikkien alkeistapausten yhteenlaskettu todennäköisyys. Väitteesi on helposti ymmärrettävissä vääräksi, koska sen mukaan esim. jos sinä heität lanttia 1000 kertaa kuten Dembskin esimerkissä ja unohdat saamasi rivin, niin minun tulisi sinun mukaasi heittää toisessa heitossa täsmälleen sama rivi kuin sinä täydellä varmuudella. Se ei ole mahdollista.

        "Tunnustatko sinä moloch, että E:n esimerkin ylöskirjattu jono oli jokin jono?"

        Toki. Se oli jokin jono triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta. Erityisesti vielä tiedämme, että tuon jonon todennäköisyys oli yhden suhde triljoonaan triljoonaan, koska se oli yksi triljoonasta triljoonasta eri vaihtoehdosta.

        "Tätä tosiasiaa bwm ei kieltänyt, vaan myönsi jonkin jonon todennäköisyydeksi E:n esimerkissä 1."

        En tiedä miksi jankkaat tuota itsestäänselvyyttä, koska missään vaiheessa kukaan ei ole kertaakaan ollut erimielisiä siitä, että jokin jono saadaan todennäköisyydellä 1 ohjeita noudattamalla.

        "Muistahan, että jokin jono on ainoa jono E:n esimerkissä - mitään muuta jonoa siinä ei ole."

        Tietenkin juuri tuokin arvottu jono on jokin arvonnassa mahdollisista jonoista. Siinä ei ole mitään epäselvää. Sen sijaan se ei ole enää kaikki mahdolliset jonot.

        Tämähän multinilkki kieltää monomaanin sitkeydellä:

        "Tietenkin juuri tuokin arvottu jono on jokin arvonnassa mahdollisista jonoista. Siinä ei ole mitään epäselvää. Sen sijaan se ei ole enää kaikki mahdolliset jonot."

        Jotakin hänessä kai taas kuolisi, jos hän myöntyisi siihen, että satunnaistuloksen todennäköisyys voi olla erilainen ennen tapahtumaa ja sen jälkeen.


    • kvasi2

      Mutta, eihän spesifikaatio "juuri tuo jono" viittaa enää samaan jonoon toisella kerralla!
      "juuri tuo jono" on eri asia kuin "sama jono". Aivan eri tilanne.

      • "Mutta, eihän spesifikaatio "juuri tuo jono" viittaa enää samaan jonoon toisella kerralla!
        "juuri tuo jono" on eri asia kuin "sama jono". Aivan eri tilanne."

        Millä todennäköisyydellä saat juuri tuon jonon, jonka heitit ensimmäisellä kerralla heittämällä lanttia uudestaan?


      • moloch_horridus kirjoitti:

        "Mutta, eihän spesifikaatio "juuri tuo jono" viittaa enää samaan jonoon toisella kerralla!
        "juuri tuo jono" on eri asia kuin "sama jono". Aivan eri tilanne."

        Millä todennäköisyydellä saat juuri tuon jonon, jonka heitit ensimmäisellä kerralla heittämällä lanttia uudestaan?

        Kysymykseni oli näemmä liian vaikea.


    • Sepä Se

      Aloittajan monimutkaisen tyrmäävillä laskelmillaan onnistui taas tyrmäämään evoluutikkojen laskelmat täysin. Oletan, että evokit tulevat todellisuudenkielteisyydessään tämänkin tieteellisen havainnon tyrmäämään, vaikka matematiikka on ainoa tieteenala jonka tuloksia ei voida koskaan kyseenalaistaa.

      • kvasi2

        Huomenna voisin selvittää kokeellisesti mikä on todennäköisyys saada kruuna.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Huomenna voisin selvittää kokeellisesti mikä on todennäköisyys saada kruuna.

        Älä suotta vaivaudu. Kun heittojen määrä lähenee ääretöntä niin kruunan saamisen empiirinen todennäköisyyden pitäisi lähestyä arvoa 1/2 olettaen, että kolikkosi on symmetrinen.


      • Sepä Se
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Älä suotta vaivaudu. Kun heittojen määrä lähenee ääretöntä niin kruunan saamisen empiirinen todennäköisyyden pitäisi lähestyä arvoa 1/2 olettaen, että kolikkosi on symmetrinen.

        Niin, kun kolikkoa heittää niin vastauksena on aina kruuna tai klaava. Ei koskaan kruunuklaavaa taikka kruunukruunuklaavaklaavaa.


      • kvasi2
        Sepä Se kirjoitti:

        Niin, kun kolikkoa heittää niin vastauksena on aina kruuna tai klaava. Ei koskaan kruunuklaavaa taikka kruunukruunuklaavaklaavaa.

        E:n mielestä tuloksena voi kruunan tai klaavan lisäksi olla myös juuri tuo tulos. Siis ei mikään mahdollisen tulosavaruuden osajoukko. Lisäksi E olettaa, että kruunan ja klaavan todennäköisyyksien summa on yksi. Jos summa on yksi, niin silloinhan muita vaihtoehtoja ei ole. Ristiriita.


      • tieteenharrastaja
        Sepä Se kirjoitti:

        Niin, kun kolikkoa heittää niin vastauksena on aina kruuna tai klaava. Ei koskaan kruunuklaavaa taikka kruunukruunuklaavaklaavaa.

        Mahtaa olla vaikea elää niin ahtailla aivoilla, että kolikonkeittojakin mahtuu ajattelemaan vain yhtä kerrallaan.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        E:n mielestä tuloksena voi kruunan tai klaavan lisäksi olla myös juuri tuo tulos. Siis ei mikään mahdollisen tulosavaruuden osajoukko. Lisäksi E olettaa, että kruunan ja klaavan todennäköisyyksien summa on yksi. Jos summa on yksi, niin silloinhan muita vaihtoehtoja ei ole. Ristiriita.

        Sinulla on kvasi2 hirveä into esitellä pyhää yksinkertaisuuttasi ja henkistä hölmöyttäsi. Mutta siksihän sinä oletkin kreationisti :)

        "E:n mielestä tuloksena voi kruunan tai klaavan lisäksi olla myös juuri tuo tulos."

        Enqvistin mielestä tuloksena ei voi olla vain jokin tulosvaihtoehdoista. Eli kolikonheitossa joko kruuna tai klaava. Ja "juuri tuo tulos" on tietenkin jokin tulosvaihtoehdoista ja se mikä se on, ratkeaa kullakin satunnaiskokeen suorituskerralla.

        Täytyisi olla idiootti, jos kuvittelisi jotain tuollaista - niin mutta sinähän oletkin.

        "Siis ei mikään mahdollisen tulosavaruuden osajoukko."

        Otosavaruus. Todennäköisyysteoriassa tulosvaihtoehtoja vastaavat alkeistapahtumatkin ovat yksiöinä tulosavaruuden osajoukkoja. (Taisi mennä sinulle liian vaikeaksi)

        "Lisäksi E olettaa, että kruunan ja klaavan todennäköisyyksien summa on yksi.

        Ei Enqvistin tarvitse olettaa. Tuo on fakta Kolmogorovin toisen aksioomankin - koko perusjoukon todennäköisyys on yksi - mukaisesti:)

        "Jos summa on yksi, niin silloinhan muita vaihtoehtoja ei ole. Ristiriita."

        LOL. Sinun aivosi taisivat jo tiltata tuohon kuvittelemaasi ristiriitaan? :)

        Ei tarvitse todellakaan ihmetellä miksi nämä kaksi sankaria kvasi2 ja *JC inttävät matemaattisia totuuksia vastaan :)

        Ymmärrätkö kvasi2 miten hölmöjä taas kirjoittelit?


      • blindwatchmaker
        Sepä Se kirjoitti:

        Niin, kun kolikkoa heittää niin vastauksena on aina kruuna tai klaava. Ei koskaan kruunuklaavaa taikka kruunukruunuklaavaklaavaa.

        Sepä Se on kerrankin oikeassa. Yhtä kolikko heittämällä saadaan tosiaan vain joko kruuna tai klaava.


      • tieteenharrastaja
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Sepä Se on kerrankin oikeassa. Yhtä kolikko heittämällä saadaan tosiaan vain joko kruuna tai klaava.

        Paitsi erikoistapauksissa kuten heittämällä se Hämeen linnan toivomuskaivoon.


      • blindwatchmaker
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        Paitsi erikoistapauksissa kuten heittämällä se Hämeen linnan toivomuskaivoon.

        Tosiaan :)


      • blindwatchmaker kirjoitti:

        Älä suotta vaivaudu. Kun heittojen määrä lähenee ääretöntä niin kruunan saamisen empiirinen todennäköisyyden pitäisi lähestyä arvoa 1/2 olettaen, että kolikkosi on symmetrinen.

        "Älä suotta vaivaudu. Kun heittojen määrä lähenee ääretöntä niin kruunan saamisen empiirinen todennäköisyyden pitäisi lähestyä arvoa 1/2 olettaen, että kolikkosi on symmetrinen."

        Saattaisimme nähdä jotakin hauskaa, kun Kvasi heittäisi uuden sarjan ja saisi 52 kruunaa. Odotamme mielenkiinnolla kruunan ja klaavan todennäköisyyksiä.


      • kvasi2
        moloch_horridus kirjoitti:

        "Älä suotta vaivaudu. Kun heittojen määrä lähenee ääretöntä niin kruunan saamisen empiirinen todennäköisyyden pitäisi lähestyä arvoa 1/2 olettaen, että kolikkosi on symmetrinen."

        Saattaisimme nähdä jotakin hauskaa, kun Kvasi heittäisi uuden sarjan ja saisi 52 kruunaa. Odotamme mielenkiinnolla kruunan ja klaavan todennäköisyyksiä.

        52 kruunaa on aivan mahdollinen tulos.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        Sinulla on kvasi2 hirveä into esitellä pyhää yksinkertaisuuttasi ja henkistä hölmöyttäsi. Mutta siksihän sinä oletkin kreationisti :)

        "E:n mielestä tuloksena voi kruunan tai klaavan lisäksi olla myös juuri tuo tulos."

        Enqvistin mielestä tuloksena ei voi olla vain jokin tulosvaihtoehdoista. Eli kolikonheitossa joko kruuna tai klaava. Ja "juuri tuo tulos" on tietenkin jokin tulosvaihtoehdoista ja se mikä se on, ratkeaa kullakin satunnaiskokeen suorituskerralla.

        Täytyisi olla idiootti, jos kuvittelisi jotain tuollaista - niin mutta sinähän oletkin.

        "Siis ei mikään mahdollisen tulosavaruuden osajoukko."

        Otosavaruus. Todennäköisyysteoriassa tulosvaihtoehtoja vastaavat alkeistapahtumatkin ovat yksiöinä tulosavaruuden osajoukkoja. (Taisi mennä sinulle liian vaikeaksi)

        "Lisäksi E olettaa, että kruunan ja klaavan todennäköisyyksien summa on yksi.

        Ei Enqvistin tarvitse olettaa. Tuo on fakta Kolmogorovin toisen aksioomankin - koko perusjoukon todennäköisyys on yksi - mukaisesti:)

        "Jos summa on yksi, niin silloinhan muita vaihtoehtoja ei ole. Ristiriita."

        LOL. Sinun aivosi taisivat jo tiltata tuohon kuvittelemaasi ristiriitaan? :)

        Ei tarvitse todellakaan ihmetellä miksi nämä kaksi sankaria kvasi2 ja *JC inttävät matemaattisia totuuksia vastaan :)

        Ymmärrätkö kvasi2 miten hölmöjä taas kirjoittelit?

        Jos heittää kolikkoa ja olettaa, että mahdollisia tuloksia ovat vain kruuna tai klaava,
        niin silloin muita vaihtoehtoja ei ole. Tuolla oletuksella voi siis arvioida todennäköisyyttä sille, että saa joko kruunan tai klaavan mutta ei muille vaihtoehdoille. Ei myöskään sellaiselle vaihtoehdolle kuin "juuri tämä tulos".


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Jos heittää kolikkoa ja olettaa, että mahdollisia tuloksia ovat vain kruuna tai klaava,
        niin silloin muita vaihtoehtoja ei ole. Tuolla oletuksella voi siis arvioida todennäköisyyttä sille, että saa joko kruunan tai klaavan mutta ei muille vaihtoehdoille. Ei myöskään sellaiselle vaihtoehdolle kuin "juuri tämä tulos".

        Oletan, että puhut nyt empiirisestä todennäköisyydestä,, koska mainitsit kolikon heittämisen ja todennäköisyyksien arvioimisen.

        "Jos heittää kolikkoa ja olettaa, että mahdollisia tuloksia ovat vain kruuna tai klaava,
        niin silloin muita vaihtoehtoja ei ole."

        Kolikon kohdalla ei tarvitse olettaa - tiedetään, että tulosvaihtoehtoja ovat vain kruuna ja klaava.

        "Tuolla oletuksella voi siis arvioida todennäköisyyttä sille, että saa joko kruunan tai klaavan mutta ei muille vaihtoehdoille."

        No voithan sinä periaatteessa tutkia myös tapahtuman A={kruuna, klaava} esiintymisfrekvenssejä ja sitä kautta tapahtuman A empiiristä todennäköisyyttä, mutta siinähän ei ole mitään järkeä, koska tapahtuma A on varma.

        "Ei myöskään sellaiselle vaihtoehdolle kuin "juuri tämä tulos"."

        *Empiirisen todennäköisyyden* kyseessä ollessa, jossa koe toistetaan lukemattomia kertoja esiintymisfrekvenssien selvittämiseksi, myöskään sellaisen tapahtuman todennäköisyys selvittäminen jossa jokaisella suorituskerralla tulokseksi sattunut alkeistapahtuma hyväksytään tapahtumalle suotuisaksi ei ole mielekästä.

        Tuollainen tapahtuma on sama kuin S eli otosavaruus ja P(S) = 1


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Huomenna voisin selvittää kokeellisesti mikä on todennäköisyys saada kruuna.

        Ai niin unohdin lisätä toisenkin syyn, miksi sinun ei tarvitse vaivautua. Tulit jo kokeellasi määritelleeksi kruunan empiiriseksi todennäköisyydeksi 0,48.

        Tosin tuon on vain suuntaa antava, ei tilastollisesti vielä kovin stabiili, koska teit vain 100 heittoa. Ei kestä kiittää tästäkään avusta.


    • huutonaurua

      Ehkä sulla ei ole ihan riittäviä lahjoja matematiikkaan, tosin voi olla että olet liian älykäs kreationistiksi. Ehkä kannnattaisi harkita jotain muuta.

      • kvasi2

        Lähinnä Paul Davies on henkilö, jota arvostan. Tee siitä johtopäätökset.


      • blindwatchmaker
        kvasi2 kirjoitti:

        Lähinnä Paul Davies on henkilö, jota arvostan. Tee siitä johtopäätökset.

        "Lähinnä Paul Davies on henkilö, jota arvostan. Tee siitä johtopäätökset."

        Se, että yrität (olemattomia) matemaattisia lahjojasi todistella kertomalla arvostavasi Paul Daviesia, kertoo kyllä varsin selkeästi sen, että sinulla niitä lahjoja ei ole.

        En tarkoita, etteikö Paul Davies ole pätevä tutkija tai tieteen popularisoija. Viittan siihen, että sinulle on tyypillistä se, että haluat antaa vaikutelmaa siitä, että olisit jotenkin älykäs. Sinulta puuttuu sekä substanssi että kompetenssi älykkyytesi todelliseen osoittamiseen. Et kykyne esimerkiksi vastaamaan hankaliin kysymyksiin. Vastaamattomuus voi tietenkin voi johtua siitäkin, että olet lähtökohtaisesti epärehellinen kreationisti.

        Kyllä tämä keskustelukin on osoittanut, että sinun matemaattinen lahjakkuutesi on varsin heikkoa tasoa.


      • kvasi2
        blindwatchmaker kirjoitti:

        "Lähinnä Paul Davies on henkilö, jota arvostan. Tee siitä johtopäätökset."

        Se, että yrität (olemattomia) matemaattisia lahjojasi todistella kertomalla arvostavasi Paul Daviesia, kertoo kyllä varsin selkeästi sen, että sinulla niitä lahjoja ei ole.

        En tarkoita, etteikö Paul Davies ole pätevä tutkija tai tieteen popularisoija. Viittan siihen, että sinulle on tyypillistä se, että haluat antaa vaikutelmaa siitä, että olisit jotenkin älykäs. Sinulta puuttuu sekä substanssi että kompetenssi älykkyytesi todelliseen osoittamiseen. Et kykyne esimerkiksi vastaamaan hankaliin kysymyksiin. Vastaamattomuus voi tietenkin voi johtua siitäkin, että olet lähtökohtaisesti epärehellinen kreationisti.

        Kyllä tämä keskustelukin on osoittanut, että sinun matemaattinen lahjakkuutesi on varsin heikkoa tasoa.

        Kirjoittelusi ei oikein vakuuta, etkä selvästikään ole tässä asiassa varteenotettava henkilö. Erityisen heikkoa oli haparoimisesi kaavojen kanssa.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Kirjoittelusi ei oikein vakuuta, etkä selvästikään ole tässä asiassa varteenotettava henkilö. Erityisen heikkoa oli haparoimisesi kaavojen kanssa.

        Onko tämä hemmo ihan tosissaan vai heittää vain epäonnistunutta läppää?

        Ainoat kaavojen kanssa haparoijat ovat tähän asti ollut sinä (kvasi2) ja *JC. Sepäsellle mikä tahansa kaava on aivan liian vaikea juttu, joten en laske häntä enää näihin kaavojen kanssa haparoiviin.


      • kvasi2
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        Onko tämä hemmo ihan tosissaan vai heittää vain epäonnistunutta läppää?

        Ainoat kaavojen kanssa haparoijat ovat tähän asti ollut sinä (kvasi2) ja *JC. Sepäsellle mikä tahansa kaava on aivan liian vaikea juttu, joten en laske häntä enää näihin kaavojen kanssa haparoiviin.

        Voitko tarkentaa kohdaltani?


      • kvasi2 kirjoitti:

        Voitko tarkentaa kohdaltani?

        Helposti: lue tarkkaan, mitä bwm sinulle on kirjoittanut.

        Jos et ymmärrä lukemaasi, olet avun tavoittamattomissa - jos ymmärrät, niin ymmärrät myös haparointisi.


      • kvasi2
        antimytomaani_orig kirjoitti:

        Helposti: lue tarkkaan, mitä bwm sinulle on kirjoittanut.

        Jos et ymmärrä lukemaasi, olet avun tavoittamattomissa - jos ymmärrät, niin ymmärrät myös haparointisi.

        Olisit nyt vaan täsmentänyt väitettäsi. Tuollaisena se on täysin perusteeton letkautus.


      • kvasi2 kirjoitti:

        Olisit nyt vaan täsmentänyt väitettäsi. Tuollaisena se on täysin perusteeton letkautus.

        Voi pyhä yksinkertaisuus.

        Väität bmw:tä haparoivan kaavojen kanssa. Ohjaan sinua lukemaan bmw:n viestit sinulle, koska niissä sinua nimenomaan opetetaan kaavoihin perustuen. Bmw:n kaavat perustuvat kurssimateriaaleihin. Sinun kaavasi ei perustu mihinkään kurssimateriaaleihin tms. kuin näennäisesti ja niissäkin bmw on sinua kommentoinut.

        Riittääkö rautalanka?


    • kvasi2

      Merkitsin paperille eri sarakkeeseen ruksin aina kuin sain klaavan ja toiseen sarakkeeseen ruksin aina kun sain sain "juuri heittämäni tuloksen".
      Merkkasin jokaisen heiton jälkeen ruksin sarakkeeseen "sain juuri heittämäni tuloksen". Koska sarakkeessa oli rukseja yhtä paljon kuin heittoja, niin todennäköisyys "juuri tuolle tulokselle" oli 1. Jos joku on eri mieltä, niin ilmaiskoon ehdon milloin minun olisi pitänyt jättää ruksi merkkaamatta kyseiseen sarakkeeseen.

      • Matikkaa vain

        Täytyy kyllä sanoa että nämä nimimerkit "kvasi2" ja "*JC" ovat kyllä hämmästyttävän yksinkertaisia tapauksia. Minä ymmärrän lukion lyhyelläkin matikalla aivan helposti Enqvistin esimerkin oikeaksi.

        Saahan sitä erehtyä, mutta ainakin tämä "*JC" on säälittävä valehtelija, joka vääristelee toisten kirjoittamia asioita. Liekö hänellä jopa jonkintyyppinen mielenterveysongelma?

        Vastaanpa samalla tuohon nimimerkki "kvasi2" kommenttiin. Sehän on maalaisjärjelläkin aivan selvää, että oikeasti tuota sinun "juuri heittämäni tuloksen" tapausta vastaa yksinkertaisimmin tapaus "sain tuloksen". Ja eiköhän se ole kaikille selvääkin selvempää, että aina kun heittää kolikko niin saa tuloksen joko kruunan tai klaavan.

        Kyllähän sinä "kvasi2" luvalla sanoen itsesi nyt todella hölmöläiseksi osoitit :D


      • kvasi2
        Matikkaa vain kirjoitti:

        Täytyy kyllä sanoa että nämä nimimerkit "kvasi2" ja "*JC" ovat kyllä hämmästyttävän yksinkertaisia tapauksia. Minä ymmärrän lukion lyhyelläkin matikalla aivan helposti Enqvistin esimerkin oikeaksi.

        Saahan sitä erehtyä, mutta ainakin tämä "*JC" on säälittävä valehtelija, joka vääristelee toisten kirjoittamia asioita. Liekö hänellä jopa jonkintyyppinen mielenterveysongelma?

        Vastaanpa samalla tuohon nimimerkki "kvasi2" kommenttiin. Sehän on maalaisjärjelläkin aivan selvää, että oikeasti tuota sinun "juuri heittämäni tuloksen" tapausta vastaa yksinkertaisimmin tapaus "sain tuloksen". Ja eiköhän se ole kaikille selvääkin selvempää, että aina kun heittää kolikko niin saa tuloksen joko kruunan tai klaavan.

        Kyllähän sinä "kvasi2" luvalla sanoen itsesi nyt todella hölmöläiseksi osoitit :D

        Hyvä. Todennäköisyys on siis mielestäsi 1.


      • Matikkaa vain
        kvasi2 kirjoitti:

        Hyvä. Todennäköisyys on siis mielestäsi 1.

        No kerrohan "kvasi2" kaksi asiaa.

        Mitä muutakaan todennäköisyys, sille että saan jonkin tuloksen lanttia heittäessäni, voi olla kuin 1? Mitä sinä itse ajattelit todistaneesi sillä että kerrot tämänkaltaisen itsestään selvyyden?

        Otetaan vielä kolmas kysymys. Tuli mieleeni, että voitkin olla vielä kovin nuori, esim. ammattikoululainen? Tuo sinun kokeesi vaikuttaa aivan lapsen tekemältä kaikessa kömpelyydessään ja sanoisinko hölmöydessään. Oletko jo kuullut sanonnan tehdä nolla-tutkimus?

        Jos tosiaan olet nuori, niin ei se mitään. Virheet ovat oppimista varten ja oppia ikä kaikki.


      • "Merkitsin paperille eri sarakkeeseen ruksin aina kuin sain klaavan ja toiseen sarakkeeseen ruksin aina kun sain sain "juuri heittämäni tuloksen"."

        Jotta sinustakin olisi jotain hyötyä, niin voisit opettaa JC:tä tuloksillasi. Heitä kahta lanttia siten, että et näe ensimmäisen tulosta lainkaan ennen toista heittoa, jonka jälkeen tutkit ovatko ne samoja vai eri tuloksia, ts. kruuna-kruuna, kruuna-klaava, klaava-klaava vai klaava-kruuna. Muista merkitä tulokset ylös. JC:n mukaan toinen tulos on sama kuin ensimmäinen sadan prosentin varmuudella, todennäköisyydellä yksi, koska ensimmäistä tulosta ei tiedetty.

        "Tuntemattomaksi riviksi käy toisessa arvonnassa mikä tahansa rivi. Mikä tahansa rivi saadaan toisessa arvonnassa todennäköisyydellä 1."

        Kun heität sata kertaa, niin minun mukaani matematiikan opetukseeni pohjautuen mukaisesti noin puolet lantiheiton tuloksista on samoja ja puolet erilaisia ja näin voimme tarkistaa kuka on ymmärtänyt matematiikkaa hieman hiekommin kuin muut.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      273
      2710
    2. Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?

      Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!
      Ikävä
      208
      1738
    3. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      59
      1454
    4. Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!

      Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t
      Suomalaiset julkkikset
      1
      1211
    5. Kaipaaville

      Kerro sun tunteesi ja ajatukset tähän jos et uskalla irl!
      Ikävä
      79
      1166
    6. Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?

      8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni
      Maailman menoa
      236
      1081
    7. Miten haluaisit

      Että reagoisin jos näkisin sinut nyt?
      Ikävä
      80
      1012
    8. Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen

      mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.
      Ikävä
      49
      932
    9. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      72
      816
    10. Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?

      Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen
      Kärsämäki
      15
      730
    Aihe