Kuoleman TIETEELLINEN määritelmä

Tieteen piirissä

Kuoleman (tieteellinen) määritelmä

Tällä palstalla tulee aina esiin eräs teema: Materialistit debunkkaavat kuolemassa käyneiden kertomukset tietoisuuden jatkumisesta kuoleman jälkeen sanoen, että he eivät olleet oikeasti kuolleita, koska ovat nyt elossa.

Mutta mikäs itsestäänselvyys se on, että ruumis voi kuolla vain yhden kerran? Miksei se voi kuolla monta kertaa, ja palata eloon? Monet ovat käyneet Styx-virran tuolla puolen monta kertaa, jopa 4-5.

Tuo debunkkauskeino on vain retorinen ja liian helppo. Nimittäin jos jo valmiiksi oletetaan, että ruumis voi kuolla vain yhden ainoan kerran, ja määritellään kuolema lopullisena tilana, niin sillä määritelmällä tehdään samalla mahdottomaksi se, että kukaan voi ikinä koskaan palata takaisin kuolemasta. Se puolestaan tekee mahdottomaksi saada ensimmäisen käden tietoa siitä, jatkuuko tietoisuus kuoleman jälkeen. Ja se taas puolestaan sulkee koko kysymyksen tieteen ulkopuolelle.

Joten arvon materialistit, oi debunkkaajat, tätähän te ette halua, vai mitä? Koska ainakin näennäisesti vetoatte aina tieteeseen, niin älkää nyt hyvät ihmiset viekö koko kysymystä apriorisesti tieteen ulottumattomiin. Sillä jos niin teette, olette tässä kysymyksessä epätieteellisiä, ja selvästikin haluatte vain turvata oman materialismiuskontonne. Siitä taas saa sellaisen kuvan, että olette tieteellisiä vain silloin kun se palvelee tarkoitustanne, ja muulloin suljette kysymyksiä tieteen tavoittamattomiin, ollen siten uskonnollisia ja dogmaattisia.

Joten mennäänpä nyt kuoleman tieteelliseen määritelmään. Tällä hetkellä lääketieteessä kuolleeksi määritellään ihminen, jolla seuraavat kolme ehtoa ovat voimassa:
- sydän ei lyö
- hengitys on lakannut
- aivot eivät toimi.

Sydämen lyömättömyys voidaan heti tutkia tarkastamalla pulssi, ja hengityksen lakkaaminenkin voidaan helposti todeta. Aivojen toimimattomuus, tai aivokuolema, sekin voidaan tutkia paikan päällä seuraavilla kriteereillä: http://science.howstuffworks.com/life/inside-the-mind/human-brain/brain-death4.htm . Nopea tapa tutkia asia on valaista pupilleja kirkkaalla valolla: jos aivoissa ei ole enää ketään, silmät seisovat päässä, ja toinen nopea tapa on tutkia yökkäysrefleksi tunkemalla putki kurkusta alas. Yökkäysrefleksi on itse asiassa selkäydinrefleksi, ja selkäydinrefleksit säilyvät sitkeämmin toiminnassa kuin aivotoiminta. Selkäydinrefleksien lakkaaminen on selvä indikaatio aivotoiminnan lakkaamisesta.

Näiden TIETEELLISESTI määriteltyjen ehtojen mukaan on lukuisa joukko ihmisiä, jotka ovat olleet kuolleita, ja joiden tietoisuus on kuolemasta huolimatta jatkunut, ja jotka ovat palanneet takaisin kertomaan siitä. Mikä olennaista, niin näiden ehtojen voimassaolo voidaan PAIKAN PÄÄLLÄ tutkia; ei tarvitse antaa ruumiin maata haudassa ensin vuotta sen varmistamiseksi, että henkilö on (melko) varmasti lopullisesti kuollut. Näillä TIETEELLISILLÄ määritelmillä voidaan periaatteessa henkilöstä ottaa ajantasaiset ”näytteet” eli tehdä tarvittavat kokeet kuoleman toteamiseksi, ja siten määritellä kuolinajankohta. Sen sijaan materialistien vaatimus kuoleman peruuttamattomuudesta vie kuolinajankohdan määrittämisen tieteen ulkopuolelle, koska kuolema voidaan vasta pitkän ajan kuluttua (ja kuinka pitkän? ja millä perustein juuri niin pitkän?) todeta tapahtuneeksi. Silloin kuolinajankohdasta tulee epätieteellinen konsepti: ei ole mitään mittaria tai kriteeriä, millä sen määrittäisi.

Joten arvon materialistit: keksikää jotakin parempaa. Aloittakaa vaikka kertomalla, miksei nykyinen kuoleman määritelmä käy, vaikka se sisältää myös aivokuoleman – ja huom! toimimattomissa aivoissa ei pitäisi aivotietoisuusteoriassa voida mitenkään esiintyä tietoisuutta, koska aivotietoisuusteorian mukaan tietoisuus on aivotoimintaa tai aivotoiminnan aikaansaamaa.

14

182

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oikku00

      Vahvaa perustelua, hyväksyn. Voidaankin sitten seuraavaksi siirtyä yksityiskohtiin, kun tunnustamme, että tietoisuus irtoaa ruumiista näissä kokemuksissa?

      Millä tavoin tietoisuus on kiinni ruumiissa? Miksi tietoisuus kiinnittyy juuri tuohon tiettyyn ruumiiseen? Kun tietoisuus on irti ruumiista, niin millä tavoin se "aistii" valoa, ääntä jne.? Millä tavoin tietoisuus tallentaa tietoa? Millä tavoin "muistetut" asiat siirtyvät takaisin aivoihin? Miten tietoisuus liikkuu ruumiin ulkopuolella? Miten tietoisuus päättää, miten se liikkuu ruumiin ulkopuolella? Mikä ohjaa tietoisuutta johonkin suuntaan? Onko tietoisuudella jokin sisäinen keskus, joka analysoi informaatiota ja tekee päätöksiä?

      Miten näitä kaikkia kannattaisi tutkia, että emme lähtisi ihan hakoteille alusta asti?

    • Tieteen piirissä

      Hyviä kysymyksiä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pysyttäisiin tässä ketjussa ketjun aiheessa. Noille muille hyville tietoisuuteen liittyville kysymyksille voidaan perustaa oma ketjunsa, jos Oikku00 vain niin viitsii tehdä.

    • Ihanko totta?

      "Näiden TIETEELLISESTI määriteltyjen ehtojen mukaan on lukuisa joukko ihmisiä, jotka ovat olleet kuolleita, ja joiden tietoisuus on kuolemasta huolimatta jatkunut, ja jotka ovat palanneet takaisin kertomaan siitä."

      Ovatko oikeasti olleet kuolleita pitempään, kuin leikkaussalissa hoidettavina pari tuntia? Esim. kuukauden?

    • kksta en tiedä mutta

      useita päiviä kyllä.

      • Anna tulla

        No, pane lähdeviitteet esiin.


      • Joitakin
        Anna tulla kirjoitti:

        No, pane lähdeviitteet esiin.

        Tässä on muutama:

        - George Rodonaia 3 vuorokautta kuolleena:
        http://www.oddee.com/item_98610.aspx

        - pastori Daniel Ekechukwu 42 tuntia kuolleena:
        http://www.bibleprobe.com/ekechukwu.htm

        - Rick H. aivokuolleena 6 vuorokautta:
        http://www.nderf.org/NDERF/NDE_Experiences/rick_h_nde.htm

        - japanilainen nainen kuolleena vähintään 5 tuntia, ehkä jopa 10.
        http://www.huffingtonpost.com/sam-parnia-md-phd/resuscitation-science_b_2767935.html

        Tuo viimeinen on mukana lähinnä sen takia, että alan lääketieteellinen auktoriteetti Sam Parnia mainitsee tapauksen. Parnian mukaan ei pitäisikään puhua "near death experiencestä", vaan "after death experiencestä", koska nuo kokijat ovat kuolleita:

        "This is what is commonly known as a Near Death Experience, though I now propose that such experiences be termed After Death Experiences because the woman had, in fact, died."


    • Heräämme kylmiössä

      Meitä herää kylmiössä ja arkuissamme. Ei kiva!
      Kylmiössä sisälmykset elpyy ja tapahtui herääminen ja patologi oli jo mennyt kotiin. Sielä jääkaapissa nainen raapi naamansa ja mursi nenänsá ja sormensa ja lopulta kuitenkin kuoli. EI KIVA

      Teini jossain maassa kiipesi arkun kuopasta kotiinsa ja oli nälkä. Äiti sielä kauhuissaan kun justiin tulivat teinin hautajaisista.

      Patologien keskuudessa náitä sattuipas hankala- tapauksia on kuulemma oikein KÄYTÄNTÖ.
      Mutta ei siitä kehdata puhua, kauheaa se on ja seuraisi vain oikeudenkäyntejä.
      Ja jokainen haluaa mennä rauhassa kahvitauolle työpaikallaan.

      Jokatapauksessa ei kuoleman toteaminen ole niin selvää ja nopeaa kuin lekurit tekevät ja äkkii pussiin ja KELLARIIN.

      Vaatisin lakimuutosta että pää irti jos kuoloo
      En halua herätä jääkaapissa tukehtumiseen.

      TÄmä ongelma koskee meitä kaikkia

      • sdffsfsdfsdffd

        Nuo tapaukset eivät ole harvinaisiakaan, valitettavasti.


    • d6fk

      "pää irti jos kuoloo"

      Hyvä idea!

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Näistä jutuista kiinnostuneen kannattaa lukea vuonna 2018 julkaistu Jukka Häkkisen kirja Outojen kokemusten psykologia. Häkkinen on havaintopsykologian tutkija, joka työskentelee Helsingin yliopistossa. Koulutukseltaan hän on psykologian tohtori.

        Tässä kirjan esittely:

        Ihmiset kokevat usein kummallisia asioita. Joku irtautuu kehostaan ja katselee itseään katonrajasta, toisen makuuhuoneessa vierailevat öisin omituiset, pelottavat olennot. Moni on nähnyt enneunen ja yllättävän monella leskellä on kokemuksia kuolleen puolisonsa läsnäolosta.

        Muita outoja tapauksia ovat esimerkiksi monelle tuttu déjà vu -tuntemus tai harvempien kokema kuolemanrajatapaus tai arkipäivän hallusinaatiot.

        Monet vaikenevat näistä erikoisista kokemuksistaan, koska pelkäävät että heidät leimataan poikkeaviksi, jopa hulluiksi. Arkailuun ei kuitenkaan ole mitään syytä, koska psykologian ja neurotieteen uudet tulokset selittävät nämä kaikki ilmiöt. Niissä ei ole mitään outoa.

        Esimerkiksi kehostapoistuminen, jota aikaisemmin luultiin irralleen karanneeksi sieluksi, onkin aivoalueiden yhteistoiminnan häiriö. Ilmiö voidaan jopa tuottaa tutkimuslaboratoriossa. Toinen esimerkki on unihalvaus, jonka aikana makuuhuoneeseen tungeksii mitä pelottavimpia olioita. Nämä tunkeilijat ovat aivojen tuottamaa lisättyä todellisuutta, joka syntyy, kun uni- ja valvetilaa säätelevien järjestelmien toiminnat menevät hiukan väärin.

        Outojen kokemusten psykologia hälventää epätavallisiin kokemuksiin liittyviä pelkoja ja samalla kertoo psykologian ja neurotieteen uusimmista tutkimustuloksista. Vaikka oudot kokemukset saattavat olla pelottavia, ne kertovat myös mielenkiintoisia asioita tavasta, jolla aivot rakentavat meille minuuden ja maailman kokemuksen. Opimme lisää itsestämme ja aivojemme ainutlaatuisista kyvyistä.


      • Anonyymi

        Rankan vakuuttava lahde jossa mm. ROSWELLIN AVARUUSOLENNON HAASTATTELU....

        Hei haloo, siis ihan oikeasti! Tuollaisiin lähteisiinkö te todella uskotte?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rankan vakuuttava lahde jossa mm. ROSWELLIN AVARUUSOLENNON HAASTATTELU....

        Hei haloo, siis ihan oikeasti! Tuollaisiin lähteisiinkö te todella uskotte?

        Eiköhän tuossa ole yksi omaa blogiaan värkkäilevä hihu asialla. Hihuille kelpaa yleensä mikä tahansa hihulismin kriteerit täyttävä materiaali.

        Jos vaikka haluaisi julkaista kirjan niin kustantajalla on aina jonkinlaiset laatukriteerit. Omaa blogiinsa voi sen sijaan oksentaa ihan mitä lystää.


    • Anonyymi

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      95
      6806
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      29
      2686
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      33
      2263
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      83
      1952
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1681
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      6
      1487
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1377
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1351
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      8
      1294
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1243
    Aihe