Lähestyn tätä vilkasta palstaa yleisemmällä kysymyksellä teismistä.
Ateismi-palstalla on käynnissä keskustelu ateismin filosofiasta. Siihen voi tutustua tässä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13534721
Aiheesta ei tietenkään synny mitään yksimielisyyttä teistien ja ateistien kesken, mutta mulla heräsi halu verrata ajatusta ateismin filosofiasta ajatukseen teismin filosofiasta. Joten esitän kysymyksen kommentoitravaksi:
Mikä on teismin filosofia? Onko sellaista olemassas? Voiko kysymykseen vastata mielekkäästi? Aukeaako asia vasta, jos aletaan puhua teistisistä filosofioista teismin filosofian sijaan?
Aika teoreettinen aihe kaikenlaisen päivänpolttavan konkreettisemman puheen väliin, mutta toivottavasti saan vastauksia verailuaineistoksi.
Teismin filosofia, onko sellaista?
kaarne
14
66
Vastaukset
- UskovaNoora
Todella mielenkiintoinen kysymys. En ole käynyt tutustumassa ateismi-palstan vastaavaan keskusteluun, joten en ole ihan varma, lähestynkö kysymystä samasta tulokulmasta kuin muut keskustelijat, mutta minusta näin äkkiseltään ajateltuna on aivan mielekästä puhua teistisistä (monikossa) filosofioista.
Teisti vastaa moniin filosofisiin kysymyksiin eri tavoin kuin ateisti. Ontologisesti teisti, ainakin kristitty sellainen, olettaa ihmisyyteen ja todellisuuteen hengellisen ulottuvuuden, jota ateisti ei oleta. Teistin mielestä olevainen on siis kokonaisuudessaan jotain muuta kuin ateistin mielestä.
Erityisen mielenkiintoinen on (kristillisen) teismin ja ateismin välinen ero moraalifilosofiassa. Ateismi ei voi olettaa mitään absoluuttista perustaa hyvän ja pahan / oikean ja väärän väliselle erolle, eikä siten objektiivisille moraaliväitteille; (kristillinen) teisti taas ei voi paeta Jumalaa moraalisen totuuden perustana (silloinkaan, kun esim. demokraattinen mielipide on päinvastainen Jumalan tahdolle; kristinuskossa tämän ristiriidan käytännöllinen ratkaisu löytyy ns. regimenttiopista)!
Ateisti, jos hän on loppuun asti looginen, kuten filosofian oma eetos edellyttää, päätyy subjektiiviseen moraalikäsitykseen ja arvorelativismiin: kaikki on suhteellista. (Kristillisen) teistin moraali ja arvot ovat objektiiviset, ja niiden perusta on absoluuttisessa, muuttumattomassa, ristiriidattomassa Jumalassa, joka on persoona, ja joka on ilmaissut muuttumattoman olemuksensa mukaisen tahtonsa ihmisille (Raamatussa).
Korostin tässä erilaisten teististen filosofioiden olemassaoloa, siis monikkoa, koska ontologisesti ja moraalifilosofisesti esim. buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa päädytään erilaisiin premisseihin kuin kristillisen teismin pohjalta. Moni tosin ajattelee, että buddhalaisuus ei edes ole teistinen uskonto, mutta tästä ei ole yksimielisyyttä. Hindulaisuuden jumalakäsitys on radikaalisti erilainen, ei pelkästään polyteismin osalta, vaan ennen kaikkea siksi, että hindulaisuudessa ei oleteta dualismia esim. luojan ja luodun välille.
Kristillinen teismi eroaa moraalifilosofiassa taas islamilaisesta teismistä ainakin siinä, että ymmärtääkseni islamissa ei ole samanlaista ilmoitukseen (eli Koraaniin) sisältyvää perustaa hengellisen ja maallisen regimentin erottamiselle, mikä käytännössä näkyy islamilaisten yhteiskuntien jatkuvana sisäpoliittisena epävakautena maallistuvassa maailmassa. Selvää on myös, että islamissa Allahin "armollisuus" tarkoittaa eri asiaa kuin armo Raamatun semantiikassa jne.
Myös filosofinen kysymys valinnanvapaudesta, "vapaasta tahdosta", saa erilaisen vastauksen (kristityltä) teistiltä ja ateistilta: teistin mukaan ihminen on aidosti vapaa valitsemaan erilaisista vaihtoehdoista elämänsä muuttuvissa olosuhteissa, kun taas perinteinen naturalistinen ateisti ei löydä sijaa ihmistoiminnan vapaudelle, vaan materialismin peruspremissien mukaisesti etsii ihmisen toiminnalle syytä kehon sähkökemiallisista reaktioista. Naturalistisen ja materialistisen, eli "puhtaan ateismin", mukaan ihmisen kokema valinnanvapaus on pelkkä illuusio. Tällä on tietenkin seurauksensa moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan.Kiitos vastauksesta UskovaNoora.
Mua kiinnostaa juuri tämä asia, minkä otit esiin: "näin äkkiseltään ajateltuna on aivan mielekästä puhua teistisistä (monikossa) filosofioista."
Juuri noin asiaa voi mielestäni ateisminkin osalta lähestyä: on olemassa ateistisia filosofioita, samoin kuin teistisiä filosofioita.
Ongelma on se, että Ateismi-palstalla kirjoittavat teistit pyrkivät väkisin ja vastaväitteistä huolimatta puhumaan yksinomaan ateismin filosofiasta - heille ei kelpaa ajatus ateistisista filosofioista, vaan puhe junnaa ateismin filosofiassa.
Tästä ristiriidasta sai alkunsa kysymykseni ja vastasit siihen olemalla ilmeisesti kanssani samalla kannalla, että myöskään teismin filosofia ei sellaisenaan ole mielekäs käsite.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Kiitos vastauksesta UskovaNoora.
Mua kiinnostaa juuri tämä asia, minkä otit esiin: "näin äkkiseltään ajateltuna on aivan mielekästä puhua teistisistä (monikossa) filosofioista."
Juuri noin asiaa voi mielestäni ateisminkin osalta lähestyä: on olemassa ateistisia filosofioita, samoin kuin teistisiä filosofioita.
Ongelma on se, että Ateismi-palstalla kirjoittavat teistit pyrkivät väkisin ja vastaväitteistä huolimatta puhumaan yksinomaan ateismin filosofiasta - heille ei kelpaa ajatus ateistisista filosofioista, vaan puhe junnaa ateismin filosofiassa.
Tästä ristiriidasta sai alkunsa kysymykseni ja vastasit siihen olemalla ilmeisesti kanssani samalla kannalla, että myöskään teismin filosofia ei sellaisenaan ole mielekäs käsite.Heh, näin tämän avauksesi, ja koska olen linkittämässäsi ketjussa niitä (vai onko meitä vain kaksi), joiden mielestä ateismin filosofia on mahdollinen (miksi maailmassa ei olisi; tuota et ole muistaakseni perustellut), niin tuon tähän vertailun vuoksi linkin teismin filosofiaan eli uskonnonfilosofiaan, jotta voitte vähän tutustua siihen Wikin välityksellä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonnonfilosofia kris-tit-ty kirjoitti:
Heh, näin tämän avauksesi, ja koska olen linkittämässäsi ketjussa niitä (vai onko meitä vain kaksi), joiden mielestä ateismin filosofia on mahdollinen (miksi maailmassa ei olisi; tuota et ole muistaakseni perustellut), niin tuon tähän vertailun vuoksi linkin teismin filosofiaan eli uskonnonfilosofiaan, jotta voitte vähän tutustua siihen Wikin välityksellä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/UskonnonfilosofiaAjattelin tätä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että uskonnonfilosofia on olemassa siksi että on olemassa uskonnollisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat sitä.
Usko ei tarvitse filosofisia aparaatteja, mutta uskonto luultavasti tarvitsee. Siksi en edes samaistaisi uskonnonfilosofiaa teismin filosofiaan.
Jos meillä on ei-uskonnollisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat oman filosofiansa, niin semmoinen varmaan kirjoitetaan. Voihan olla että ateistit kehittävät juuri ateismin sisäisiä järjestelmiä, jota vaativat omaa filosofiaansa. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että ateismin tarvitsema filosofia löytyy tällä hetkellä muiden filosofisten järjestelmien alta.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Ajattelin tätä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että uskonnonfilosofia on olemassa siksi että on olemassa uskonnollisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat sitä.
Usko ei tarvitse filosofisia aparaatteja, mutta uskonto luultavasti tarvitsee. Siksi en edes samaistaisi uskonnonfilosofiaa teismin filosofiaan.
Jos meillä on ei-uskonnollisia järjestelmiä, jotka tarvitsevat oman filosofiansa, niin semmoinen varmaan kirjoitetaan. Voihan olla että ateistit kehittävät juuri ateismin sisäisiä järjestelmiä, jota vaativat omaa filosofiaansa. Minusta näyttää kuitenkin siltä, että ateismin tarvitsema filosofia löytyy tällä hetkellä muiden filosofisten järjestelmien alta.Eihän jonkin ilmiön filosofian kehittämisen tarvitse lähteä suinkaan sen "ilmiön" omista tarpeista käsin, vaan yhtä lailla se voi lähteä ulkopuolisten kiinnostuksesta käsin. Julkiset ilmiöt ovat "vapaata riistaa", yleistä kulttuuria, ja niitä saa tutkia kuka vain ja vaikka rakentaa niistä filosofioita. Jos nuo filosofiat ovat vakavasti otettavia ja tieteen piirissä tehtyjä, tiedemaailma arvioi niitä kriteereillään ja hyväksyy tai hylkää. Sellaiset filosofiat eivät voi olla minkään porukan omiin tarpeisiinsa väsäämiä, koska nämä eivät ole objektiivisia. Minä tarkoitin tieteellistä filosofiaa, joka pyrkii mahdollisimman suureen objektiivisuuteen.
Totta ihmeessä voi olla myös avoimen katsomuksellista filosofiaa, kuten usein on, mutta senkin tulee täyttää tieteen kriteerit, tai muuten se jää pelkäksi mielipiteen ilmaukseksi.
Pelkkä teistinen usko ilman uskontoa ei ole muuta kuin määrittelemättömän teistisen jumaluuden totena pitämistä. Heti kun tuo jumaluus saa "nimen" ja usko siihen edes vähäistä sisältöä, kyse ei ole enää puhtaasta teismistä, vaan on jo siirrytty uskonnon alueelle. Samalla tavalla ateismissa. Puhdasta ateismia ei ole kuin niillä, jotka eivät usko jumaliin, mutta eivät ajattele asiaa enempää. Heti kun he alkavat perustella itselleen miksi eivät usko tms., he ovat jo tietoisen katsomuksellisella alueella, jota filosofia voi tutkia. kris-tit-ty kirjoitti:
Eihän jonkin ilmiön filosofian kehittämisen tarvitse lähteä suinkaan sen "ilmiön" omista tarpeista käsin, vaan yhtä lailla se voi lähteä ulkopuolisten kiinnostuksesta käsin. Julkiset ilmiöt ovat "vapaata riistaa", yleistä kulttuuria, ja niitä saa tutkia kuka vain ja vaikka rakentaa niistä filosofioita. Jos nuo filosofiat ovat vakavasti otettavia ja tieteen piirissä tehtyjä, tiedemaailma arvioi niitä kriteereillään ja hyväksyy tai hylkää. Sellaiset filosofiat eivät voi olla minkään porukan omiin tarpeisiinsa väsäämiä, koska nämä eivät ole objektiivisia. Minä tarkoitin tieteellistä filosofiaa, joka pyrkii mahdollisimman suureen objektiivisuuteen.
Totta ihmeessä voi olla myös avoimen katsomuksellista filosofiaa, kuten usein on, mutta senkin tulee täyttää tieteen kriteerit, tai muuten se jää pelkäksi mielipiteen ilmaukseksi.
Pelkkä teistinen usko ilman uskontoa ei ole muuta kuin määrittelemättömän teistisen jumaluuden totena pitämistä. Heti kun tuo jumaluus saa "nimen" ja usko siihen edes vähäistä sisältöä, kyse ei ole enää puhtaasta teismistä, vaan on jo siirrytty uskonnon alueelle. Samalla tavalla ateismissa. Puhdasta ateismia ei ole kuin niillä, jotka eivät usko jumaliin, mutta eivät ajattele asiaa enempää. Heti kun he alkavat perustella itselleen miksi eivät usko tms., he ovat jo tietoisen katsomuksellisella alueella, jota filosofia voi tutkia.Joo. Muutin käsitystäni ja hyväksyn ateismin filosofian olemassaolon. Palstakirjoittelun yleinen luonne johti minua harhaan ja ajattelin koko asiaa väärin alunpitäen. Kun itse vapauduin oletuksesta, että halutaan rakentaa jokin monoliittinen ateistinen oppi, osasin katsoa asiaa laajemmin ja ymmärtää sen minkä jo tiesin: maailmassa on vaikka kuinka paljon filosofista kirjallisuutta, joka on osa ateismin filosofiaa.
Ateistisen filosofian suhde yksittäisen ateistin elämänfilosofiaan lienee yhtä kiinteö kuin uskonnonfilosofian suhde yksittäisen teistin elämänfilosofiaan.- kris-tit-ty
kaarne kirjoitti:
Joo. Muutin käsitystäni ja hyväksyn ateismin filosofian olemassaolon. Palstakirjoittelun yleinen luonne johti minua harhaan ja ajattelin koko asiaa väärin alunpitäen. Kun itse vapauduin oletuksesta, että halutaan rakentaa jokin monoliittinen ateistinen oppi, osasin katsoa asiaa laajemmin ja ymmärtää sen minkä jo tiesin: maailmassa on vaikka kuinka paljon filosofista kirjallisuutta, joka on osa ateismin filosofiaa.
Ateistisen filosofian suhde yksittäisen ateistin elämänfilosofiaan lienee yhtä kiinteö kuin uskonnonfilosofian suhde yksittäisen teistin elämänfilosofiaan.Juu. Siellä Ateismi-palstalla puhuimmekin jo vähän tuosta "monoliittisen ateistisen opin" rakentamispyrkimyksestä.
"maailmassa on vaikka kuinka paljon filosofista kirjallisuutta, joka on osa ateismin filosofiaa."
Tuota vähän ihmettelen. Tarkoitatko, että luet ateistiseen filosofiaan kuuluvaksi kaiken sen filosofian, joka ei oleta teismiä?
"Ateistisen filosofian suhde yksittäisen ateistin elämänfilosofiaan lienee yhtä kiinteö kuin uskonnonfilosofian suhde yksittäisen teistin elämänfilosofiaan." Noin varmastikin. - kris-tit-ty
kris-tit-ty kirjoitti:
Juu. Siellä Ateismi-palstalla puhuimmekin jo vähän tuosta "monoliittisen ateistisen opin" rakentamispyrkimyksestä.
"maailmassa on vaikka kuinka paljon filosofista kirjallisuutta, joka on osa ateismin filosofiaa."
Tuota vähän ihmettelen. Tarkoitatko, että luet ateistiseen filosofiaan kuuluvaksi kaiken sen filosofian, joka ei oleta teismiä?
"Ateistisen filosofian suhde yksittäisen ateistin elämänfilosofiaan lienee yhtä kiinteö kuin uskonnonfilosofian suhde yksittäisen teistin elämänfilosofiaan." Noin varmastikin.vähän korjaan
"Tarkoitatko, että luet ateistiseen filosofiaan kuuluvaksi..." piti olla "...ateismin filosofiaan kuuluvaksi...", koska kyse on eri asioista. kris-tit-ty kirjoitti:
Juu. Siellä Ateismi-palstalla puhuimmekin jo vähän tuosta "monoliittisen ateistisen opin" rakentamispyrkimyksestä.
"maailmassa on vaikka kuinka paljon filosofista kirjallisuutta, joka on osa ateismin filosofiaa."
Tuota vähän ihmettelen. Tarkoitatko, että luet ateistiseen filosofiaan kuuluvaksi kaiken sen filosofian, joka ei oleta teismiä?
"Ateistisen filosofian suhde yksittäisen ateistin elämänfilosofiaan lienee yhtä kiinteö kuin uskonnonfilosofian suhde yksittäisen teistin elämänfilosofiaan." Noin varmastikin."Tarkoitatko, että luet ateistiseen filosofiaan kuuluvaksi kaiken sen filosofian, joka ei oleta teismiä?"
No tämä on se ongelma juuri: mikä on ateismin filosofiaa ja mikä ateistista filosofiaa. Minusta kaikki se filosofia joka ei oleta teismiä, on ateistista, mutta tuskinpa se kaikki kuitenkaan on ateismin filosofiaa.
Sanojen pyörittelyä. Ei siitä pääse. :-)kris-tit-ty kirjoitti:
vähän korjaan
"Tarkoitatko, että luet ateistiseen filosofiaan kuuluvaksi..." piti olla "...ateismin filosofiaan kuuluvaksi...", koska kyse on eri asioista.Ehdin vastata ennen korjaustasi: taidettaan olla suht samaa mieltä kuitenkin.
- hilpertti
Seurava sivukin liittyy asiaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Philosophical_theism
Tunnettuja nimiä löytyy listalta.Sivu liittyy asiaan kyllä. Tärkeä huomio on se, että filosofinen teismi ei ole sama asia kuin teismin filosofia:
"Not to be confused with Classical theism, sometimes also called "philosophical theism".
Philosophical theism is the belief that deities exist (or must exist) independent of the teaching or revelation of any particular religion.[1] It represents belief in a personal God entirely without doctrine. Some philosophical theists are persuaded of a god's existence by philosophical arguments, while others consider themselves to have a religious faith that need not be, or could not be, supported by rational argument.
Philosophical theism has parallels with the 18th century philosophical view called Deism."
Mutta varmaan tuokin on osa tuskonnonfilosofiaa? Vai onko tuo nyt juuri teismin filosofiaa? :-)
- 180
Kun filosofia tieteenalana tutkii todellisuudessa olevia kaikenlaisia ilmiöitä ja asioita, niin kait sen tutkimusalaan kuulunee niin teismin kuin ateismin flilosofiakin, ja jos kuuluu, niin tutkimustuloksiakin filosofeilta löytynee.
Lähinnä näin veronmaksajien kannalta on kysymys siitä onko järkeä rahoittaa verovaroin sellaisia tieteen nimikkeen alla olevia tutkimusaloja, joiden väittämiä ja tuloksia tieteen mittatikuilla ei voi todistaa.sen paremmin oikeden kuin väärienkään hedelmien tuottajiksi.
Faktaa on vain se, että niin ateisteja kuten teistejäkin on olemassa, ja suhteessa teistejä enemmän kuin ateisteja.Olisi se minusta tappio yhteiskunnalle, jos vain empiirisiä tieteitä rahoitettaisiin. Jos sitä tarkoitit. Tieteen mittatikkuja toki on muitakin, kuin luonnontieteiden empiristiset tikut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 59798
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111773- 46650
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla213588- 42543
- 52526
- 76523
- 22506
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k82483Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37480