Köyhää minä katson, köyhää..

Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa.
Jes. 66:2

Jaksaisitko kuulla tämän Jumalan lempeän kuiskauksen kaiken uskonnollisen melun keskellä? Hengeltään särkynyttä, sanan alla arkaa – maan hiljaista – Herra katsoo. Sitä, jolle sana on kipeästi paljastanut synnin ja puutteen. Sitä, jota ahdistaa oma epäusko ja kelvottomuus. Sellaista Herra katsoo armollisin silmin ja sanoo: sinä olet minun, eikä kukaan ryöstä sinua minun kädestäni. Armo riittää vielä sellaisellekin, jonka suru on siinä, että ei osaa syntejään surra. Synnintunto tai heikkoudentuntokaan ei pelasta, vaan Kristus. Kallis Hunajanpisara -kirjanen opettaa: ”Älä tee evankeliumista lakia, siten että sinun olisi itse vielä tehtävä ja kärsittävä jokin osa siitä, ja Kristus olisi vain puolinainen välimies tai niin, että sinun pitäisi kantaa osa synneistäsi ja toimittaa niistä sovitus. Anna synnin särkeä sydämesi, muttei toivoasi evankeliumiin.” Ja viisas opastaja jatkaa hauskasti: ”Ellet syntejäsi murehtiessasi näe Kristusta, lopeta murehtiminen.” Oleellista on nähdä Kristus sellaisena kuin hän on.
Juha Vähäsarja.