Valikko
Etsi

Profetiat

Keskustele profetioista, näyistä ja tulevaisuuden ennustuksista.

ALOITA UUSI KESKUSTELU

Keskustelut

Tänään 00.56
Kun totuus painaa
Tahdon puhua miehestä, joka ei ollut ihmisten eikä heidän mielipiteidensä vanki. Hän oli apostoli Paavali. Hän ei ollut kuin heinä, joka heiluu tuulen mukaan. Hän oli kuin juureva puu, joka seisoo suorana myrskyn sitä repiessä. Ja häntä kyllä revittiin. Hänen elämänsä olisi tullut paljon helpommaksi, jos hän olisi tinkinyt teologiastaan ja sanomastaan edes vähän. Mutta hän ei tinkinyt. Paavali uskoi, että Nasaretin Jeesus oli luvattu Messias. Hän kirjoitti korinttilaisille: "3. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: - Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, 4. hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu." (1. Kor. 15) Evankeliumi Jeesuksesta oli Paavalille niin kallis, että hän oli valmis kärsimään sen tähden. Hän oli vuosikaudet vankilassa, häntä ruoskittiin monta kertaa, häntä vastaan tehtiin salaliittoja, häntä kivitettiin, niin että luultiin hänen jo kuolleen. Lopulta hänen oli Jeesuksen tähden laskettava päänsä mestauspölkylle. Paavalin ja evankeliumin vaikeimpia vihollisia olivat monet juutalaiset, jotka olivat kääntyneet kristinuskoon. He tahtoivat edelleen pitää kiinni monista Mooseksen säädöksistä. Niinpä he vaativat kristityiltä jopa ympärileikkausta. He uskoivat Jeesukseen, mutta eivät hyväksyneet sitä, että ihminen pelastuu yksin ja ainoastaan armosta, Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Paavali ei myöntynyt heidän painostukseensa. Hän oli luopunut kaikesta omatekoisesta hurskaudesta, jota hänellä oli runsaasti juutalaisena fariseuksena. Siitä hän kirjoittaa filippiläisille: "8. Minä pidän sitä kaikkea todella tappiona tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, Herrani, tuntemisen rinnalla. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken ja pidän sitä roskana, että voittaisin omakseni Kristuksen. 9. Syvin haluni on, että minun havaittaisiin olevan Hänessä ja omistavan, ei omaa laista tulevaa vanhurskautta, vaan sen, joka tulee uskon kautta Kristukseen, vanhurskauden, joka tulee Jumalalta uskolle." (Fil.3, JKR) Paavalin julistama evankeliumi ei ollut silloin eikä koskaan sen jälkeenkään ihmisten mielen mukaista. Hän kirjoitti galatalaisille, jotka olivat luopumassa puhtaasta evankeliumista: "7. Toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. On vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristää Kristuksen evankeliumin. 8. Mutta vaikka me tai enkeli taivaasta saarnaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, mitä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. 9. Toistan edellä sanomani: Jos joku julistaa teille evankeliumia, joka poikkeaa siitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu. 10. Etsinkö nyt ihmisten hyväksymistä vai Jumalan? Tai pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija." (Gal. 1, JKR) Samaan taisteluun joutuu jokainen, joka on uskonut henkilökohtaisesti sen evankeliumin, joka on kirjoitettuna Raamatussa. Se on evankeliumi Jeesuksesta, joka on Golgatalla kärsinyt syntiemme rangaistuksen meidän sijastamme ja hankkinut meille elämällään ja kuolemallaan vanhurskauden, joka riittää Jumalan edessä. Evankeliumi ristiinnaulitusta Jeesuksesta ei ole koskaan ajanmukaista. Toiset pitävät sitä loppuun kuluneena ja vanhentuneena. Toisista puhe veren evankeliumista on vastenmielistä. Ihmiset tahtovat pääsääntöisesti kuulla vain myönteistä sanomaa Jumalan armosta ja rakkaudesta tai hänen voimastaan. Tänä aamuna meiltä kysytään: Etsimmekö ihmisten hyväksymistä vai Jumalan? Pyrimmekö olemaan mieliksi ihmisille vai Jumalalle? Jos pyrimme miellyttämään ihmisiä, emme ole Kristuksen palvelijoita. http://www.liisijokiranta.fi/avaimiaosio/ohjradiossa_15.htm
1
 
Tänään 00.54
YAHUSHUA palaa sapattina Rosh Ha Shanah juhlan aik
http://www.amightywind.com/prophecyfinnish/proph76finnish.htm JAHSHUA (=Jeesus Kristus) käski minun sanoa koko Morsiamelle “Onnellista Rosh Ha Shanahia!” lahjana Häneltä Morsiamelleen! 12. syyskuuta, 2004 (3 päivää ennen Rosh Ha Shanahia) Annettu Lapselle, soturille, JAHSHUA MESSIAAN Morsiamelle, Apostle Elisabeth Elijah Nikomialle Ole hyvä ja jaa heidän kanssaan, joiden tiedät rakastavan JAHVEA ja JAHSHUAa. Ole hyvä ja lähetä tämä juuri sellaisena kuin se annettiin minulle. Käsitän, että se on pitkä Sana, mutta se on aikasi arvoinen. Melkein joka kappaleessa on Vahvaa Henkistä lihaa, jota ei ole tarkoitettu henkisesti Heikoille. Olen oppinut yhdessä kanssanne kun JAHSHUA puhui nämä sanat minulle ********** Profetia 76 Annettu Apostle Elisabeth Elijah Nikomialle 12.9.2004 aamulla klo 10.30-12.00. RAKASTETTU JAHSHUAN MORSIAN, NOUSE JA VALMISTAUDU, SILLÄ SULHASESI SAAPUU! Voi, rakastettu Sormusneitoni, itket MINULLE ja sanot, “Kuka minä olen julkaisemaan tällaista viestiä, sillä en tunne itseäni tämän kunnian arvoiseksi. Kuka uskoo että tämä viesti on Taivaan lähettämä?” Mutta sanon sinulle MINUN rakkaani, kyse ei ole siitä, tunnetko itsesi tämän viestin koko MORSIAMELLE kertomisen arvoiseksi. Ainut asia, jolla on väliä, on, että Minä olen katsonut sinut sen arvoiseksi ja sillä, mikä on mielipiteesi itsestäsi tai mitä muut sanovat ei ole merkitystä, vain sillä, että tottelet ja kirjoitat ja puhut mitä käsken sinun puhua. Älä editoi minua millään muotoa. Niinä monina vuosina joina olet palvellut MINUA, olet tuntenut uskonnollisuuden demonien panettelun pistävän sanoin ja teoin. Mutta tämä uusi sana paljastaa Isebelin pahan hengen heissä, jotka pitävät itseään Pyhinä ja kuitenkaan heissä ei ole pyhyyttä. He hyökkäävät teitä vastaan ja kuitenkin minä, JAHSHUA, suojelen teitä, sillä olette MINUN. Juuri niin kuin vanhanajan Eliaa suojeltiin Isebeliltä ja Ahabilta, niin myös teitä suojellaan, niin suojellaan KOKO JAHSHUAN MESSIAAN MORSIANTA. Nyt on aika Suojaneitojen astua esiin ja peittää teidät rukouksin, rakkaudella ja tuella, sillä myös heitä vastaan hyökätään samanaikaisesti kun he astuvat uskossa ja ottavat teihin yhteyttä. Annan heille nyt käskyn: He jotka tunnistavat olevansa JAHSHUAN MESSIAAN MORSIAN. TULKAA ESIIN ja kokoontukaa yhteen tämän Sormusneidon kanssa jonka välityksellä julkaisen tämän sanan. Peittäkää hänet rukouksin, kannustavin sanoin, tuin, ja liittykää yhteen jotta hän voi kannustaa, kasvattaa, tukea teitä myös mielenne, ruumiinne, henkenne ja sielunne vihollista vastaan. Tässä on salaisuus: juuri kuten minulla on MORSIAN, niin myös on saatanalla. Ja kun Pyhät Kultaiset Kotkat kokoontuvat, niin myös korppikotkat kokoontuvat. JAHSHUAN MORSIAN, tarvitsette toisianne, sillä vihollisenne ovat suurilukuiset. Monta vuotta sitten annoin tälle Neidolle viestin kahdessa unessa päällekkäin. “Kerätkää joukot seinälle.” Nyt on tuo määrätty aika, älkää luistako päivästä vierailla toistenne luona. Nyt Elisabeth, ole rohkea kuten Vanhanajan Elia ja puhu sanat, jotka olen komentanut sinun kirjoittaa ja puhua, ja älä harmittele heitä, joilla on Isebelin ja Ahabin henki. Vaan tiedä, että he jotka hyökkäävät sinua vastaan minun tottelemisestani johtuen, kärsivät saman kohtalon kuin Isebel ja Ahab ja baalin profeetat, sillä he jotka hyökkäävät sinua vastaan, hyökkäävät sinun voitelijaasi vastaan. Varokaa te, joilla on fariseusten henki ennen kuin hyökkäätte MINUN rakastani vastaan! Teidän olisi parasta tutkia omaa sydäntänne. Se, joka ei ole yhtä mieltä tämän Profeetallisen Sanan kanssa, tuokoon sen Luomisen Tuomarin eteen, sillä MINUN rakastettuni on vain totellut. Nämä eivät ole hänen sanojaan vaan MINUN ja he, joilla on henkiset korvat kuulla ja kuunnella, pyydän teitä rohkaisemaan häntä ja kertomaan hänelle. Nouse JAHSHUAN MORSIAN, kuten 5 viisasta Neitsyttä Vertauskuvassa, jonka annoin Matteukselle 25:1-13 ja valmistautudu, sillä pian saapuva SULHASESI ja MESSIAASI tulee voi, niin pian! Rukoilkaa, että teidät laskettaisiin tulla kutsutuiksi JAHSHUAN MESSIAAN MORSIAMEKSI. Älkää pitäkö tätä itsestään selvyytenä. Älkää täyttykö ylpeydestä, sillä jotkut huomaavat, olevansa Vieraita eivätkä Morsiamia tästä syystä. Kun paljon on annettu, paljon vaaditaan. Minä, JAHSHUA, olen HYVÄ PAIMEN ja MORSIAMENI ei mene kenellekään toiselle Mestarille. Kuten on kirjoitettu, kerron salaisuuteni profeetoille ja niin jaan salaisuuteni nyt Rakastetun MORSIAMENI kanssa ja Kunnioitettujen Vieraiden kanssa jotka kutsutaan Lampaan Hääillallisille. Ja vain he osallistuvat, heidän nimensä löytyvät Lampaan Elämän kirjasta, määrättynä ennen tämän Maailman luomista. Opiskelkaa ja osoittakaa itsenne hyväksytyiksi kun meditoitte miksi Henok, Elia ja Elisa ovat suurimerkityksisiä. Minä, JAHSHUA OPETAN NYT, tämä on asiaankuuluvaa JAHSHUAN MORSIAMELLE. Puhun tämän ilmestyksen. Tässä, se on uusi asia. Henokin kirjaa ei sisällytetty kirjoihin, jotka ovat Raamatussa ja kuitenkin annan tämän toimeksiannon etsiä tämä kirja ja op
11
 
Eilen 23.53
Juudas meni pois
Juudas tunnetaan Raamatusta miehenä, joka muutamaa hopea- rahaa tavoitellakseen kavalsi ystä- vänsä. Hän on esikuva täydellisestä lurjuksesta, joka ei muuta ajattele kuin omaa hyötyään. Mutta mikä oli hänen suurin virheensä? Moni saattaa kuvitella, että Juudaksen lankeemus oli vain hetkellisen mielijohteen seuraus. Sen juuret olivat kuitenkin paljon syvemmällä. Juudas Iskariot tarkoittaa vapaasti käännettynä ”Juudas Kariotin kaupungista”. Kerrotaan, että siihen aikaan oli vallalla uskomus, että kun Raamatun ennustama Messias aikanaan saapuu, Hän ryhtyy hallitsemaan yhdessä Kariotin miesten kanssa. Ilmeisesti Juudas eli tuossa uskossa odottaen hyötyvänsä Jeesuksen ystävyydestä. Hän ei koskaan ottanut Jeesuksen opetuksia vakavasti, vaan eli kaksoiselämää varastaen mm. heidän kukkarostaan varoja omaan käyttöönsä. Hän oli opetuslasten rahastonhoitaja ja siksi varojen väärinkäyttö oli helppo tehdä kenenkään tietämättä, näin hän varmasti kuvitteli. Kun sitten Jeesus alkoi puhua poismenostaan ja valmistella opetuslapsiaan kuolemaansa, Juudas totesi erehtyneensä Jeesuksen suhteen ja päätti ottaa vielä viimeisen hyödyn Hänestä kavaltamalla Jeesuksen muutamasta hopearahasta. Juudas oli kiero mies ja teki monta vakavaa virhettä elämässään, mutta kaikkein pahin oli se viimeinen. Raamattu sanoo: ”Juudas meni pois.” (Matt.27:5) Näin tekemällä hän sinetöi kohtalonsa. Mitä tahansa elämässäsi tapahtuukaan, älä seuraa Juudaksen esimerkkiä vaan pysy lähellä Jeesusta. Kunhan vain et mene pois, Jeesus voi ratkaista pulmasi, epäonnistumisesi, lankeemuksesi, epätoivosi – aivan kaiken. Juudaksen virhe toistuu jatkuvasti Jumalan seurakunnan keskellä. Ihminen pettyy itseensä, uskovaisiin, seurakuntaan, pastoriin ja jopa vahtimestariin kirkon ovella ja kääntyy pois. Eräs innokas uskovainen mies oli työssämme tärkeässä vastuussa. Sitten hän katosi toiminnastamme, sillä maailma oli alkanut vetää puoleensa. Hänen elämänsä meni päivä päivältä yhä sekavammaksi. Eräänä sunnuntaina luin Helsingin Sanomista hänen kuolinilmoituksensa. Hän oli kuollut huumausaineiden yliannostukseen. Sielunvihollinen kuiskaa monen uskovan sydämeen: Lähde pois ja elämä on silloin paljon helpompaa. Niin kävi Juudaksellekin: ”Juudas meni pois ja hirttäytyi.” (Matt. 27:5) Hän luuli valinneensa oivallisen tien, mutta se veikin hänet täydelliseen tuhoon. Minulla on kirjahyllyssäni erään pastorin kirjoittama kirja. Hän oli joskus ystäväni ja työtoverinikin. Sitten hän vetäytyi syrjään enkä tavannut häntä moneen vuoteen. Hän oli edelleen hengellisessä työssä, mutta henkisesti poissa. Hän valitsi toisen tien ja lähti pois Jeesuksen luota. Lopulta hänen työnsä hengellisenä johtajana päättyi katastrofiin ja samalla koko hänen elämänsä luhistui. Lue lisää.. http://www.onewaymission.fi/images/pdf/Raportti_2-2015.pdf
6
 
Eilen 23.45
Lapsenuskon tuhoojalle!
Eräs julistaja totesi kerran puheessaan, että vasta koeteltu usko on uskoa. Siinä hän varmasti oli oikeassa. Tuntuu kuitenkin pahalta, jos jo pienten lasten täytyy joutua uskossaan koetteelle ennen muuta aikuisten taholta. Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumin luvussa 18: "Joka taas viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!" Jeesus tietää, mihin hänen omansa, erityisesti pienimmät ja heikoimmat joutuvat maailmassa. He tulevat kohtaamaan ihmisiä, jotka viettelevät heitä hylkäämään uskonsa. Jeesus käyttää viettelemisestä sanaa, joka tarkoittaa ansan asettamista. Ymmärrämme hänen tarkoituksensa, kun ajattelemme rautoja, joilla elämiä on aikanaan pyydystetty. Kun uhri astuu ansaan, se laukeaa. Raudat kiristyvät jalan ympärille, eikä onneton uhri pääse ansasta millään pois. Mitään pahempaa ihminen ei voi Jumalan näkökulmasta lapselle tehdä, kuin vietellä hänet uskomasta Jeesukseen. Viettelijät voivat olla hänen kaikkein lähimpiä ja rakkaimpia ihmisiään. He voivat viedä lapsilta, eivät vain uskoa Jeesukseen, vaan jo mahdollisuuden uskomiseen vaikenemalla hengellisistä asioista. Jeesusta kohtaan voidaan jo kotona osoittaa välinpitämättömyyttä ja halveksuntaa. Häntä ja Raamatun sanaa saatetaan pilkata ja ihannoida kaikkea muuta. Lapset voidaan opettaa suhtautumaan Jumalaan ja Jeesukseen piittaamattomasti ja elämään Jumalan sanan vastaisesti. Lapset voivat saada jo kodistaan tai lähiympäristöstään kielteisen asenteen Jeesusta kohtaan. He katsovat vanhempiaan, heidän uskoaan, elämäntapaansa ja ratkaisujaan ja seuraavat heitä. Esimerkin, ja erityisesti isän esimerkin voima on suuri. Entä mitä tapahtuu kotona, kun lapsi ilmoittaa uskovansa Jeesukseen tai peräti tulleensa uskoon. Olen kuullut lapsista ja nuorista, puolisoista ja jopa vanhuksista, joita on kohdeltu kaltoin heidän uskoontulonsa tähden ja yritetty taivuttaa heitä luopumaan uskostaan. Heitä ja heidän uskoaan on hävetty. Heitä on pidetty ymmärtämättöminä tai sanottu seonneiksi tai seniileiksi, mutta Jumalan silmissä he ovat arvokkaita. He ovat hänen omiaan, hänen rakkaitaan. Vastuullisia Jumalan edessä eivät ole vain vanhemmat, vaan myös opettajat, seurakuntien työntekijät ja kaikki muut, joilla on asema ja vaikutusvaltaa. Joku Jeesukseen uskovista voi tulla kadotetuksi auktoriteettina pidetyn henkilön harhaan johtavan opetuksen tai Jumalan sanan vastaisen elämäntavan tähden. Viettelijöitä on myös kaveripiireissä ja luokkatovereissa. Lapset ovat riippuvaisia toisistaan. On vaikea olla millään tavalla erilainen kuin muut, ja usko Jeesukseen tekee erilaiseksi. Moni tahtoo kaveripiirin paineiden alla luopua uskosta, jonka on ehkä saanut uskovassa kodissa, tai ainakin peittää uskonsa. Kukaan ei halua tulla erilaisuutensa tähden muiden kiusaamaksi. Olen usein miettinyt, kuka kantaa vastuun näiden kiusaajien sanoista ja teoista. Eivätkö ne, jotka ovat heihin kylväneet epäuskon tai Jeesusta vastustavan siemenen. Kuka tahansa viettelijä on, hän saa osakseen Jumalan pyhän ja ankaran vihan eli tekonsa mukaisen tuomion. Lankeemukseen houkutteleminen on Jeesuksen silmissä niin vakava asia, että viettelijälle olisi parempi tulla heitetyksi mereen myllynkivi kaulassaan. Ilmaisu on äärimmäinen. Ajatus on, että viettelijän olisi parempi kuolla, ennen kuin hän on ehtinyt tehdä hallaa jonkun uskolle. Silloin hänen ei tarvitsisi kohdata Jumalan ankaruutta, joka kohdistuu viettelijään. Sitten Jeesus katselee maailmaa ja opetuslastensa tulevaisuutta ja hän huudahtaa: "7. Voi maailmaa viettelysten tähden!" Jeesuksen voi-huudot sisältävät tuomion. Tähän voi-huutoon sisältyy koko Jumalan valtakunnan ulkopuolelle jäävä maailma. Jeesus on kuollut jokaisen ihmisen puolesta. Jumala on niin paljon rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoa Poikansa, mutta maailma kääntää hänelle selkänsä. Maailma asettaa ansansa uskoville ja saa joitakin loukkuun. Vielä Jeesus sisällyttää voi-huutoonsa häntä ja hänen omiaan vastustavat yksilöt, ei vain maailmaa kokonaisuutena. Jokainen saa oman voi-huutonsa sen hengellisen tuhon mukaan, jota hän tekee tai yrittää tehdä. Tähän joukkoon kuuluu myös monia sellaisia, jotka tekevät tuhoa kristillisyyden ja hengellisyyden nimissä, ne, joita Jeesus toisessa yhteydessä sanoo susiksi lammasten vaatteissa. Voisitko sinä tänä aamuna miettiä, mihin joukkoon itse mahdollisesti kuulut? Onko sinulla paikka niiden vähäisten joukossa, jotka uskovat Jeesukseen vai kuulutko kenties viettelijöihin? Vaikka kokisit olevasi kuinka vähäinen opetuslapsi tahansa, Jeesus on sinun kanssasi. Olet hänen silmissään kallis ja suuriarvoinen. http://www.liisijokiranta.fi/avaimiaosio/ohjradiossa_30.htm#Torstaina
3
 
Eilen 23.32
Miten Raamattua luetaan?
Raamatun läpi lukemiseen ääneen menee ainakin 80-90 tuntia, kymmenen kahdeksantuntista työpäivää. Harvoin meillä käytännössä on kuitenkaan aikaa lukea Raamattua edes seitsemää tuntia viikossa, joten Raamatun järjestelmälliseen läpi lukemiseen menee aikaa useita kuukausia. Raamattu on varsin laaja teos. Raamattukäännöskomitean ehdotus oli kolme paksua kirjaa ja sivuja oli 2043, josta Uutta testamenttia lähes 500 sivua. Raamattua lukiessa tulisi eläytyä sen sanomaan ja ymmärtää sen opetusta, mikä vaatii keskittymistä. Siksi jo parinkin tunnin yhtäjaksoinen lukeminen on työlästä. Harva siihen pystyy. Kuitenkin Raamatun kanssa voi ystävystyä vain viettämällä paljon aikaa sen äärellä. Raamatun järjestelmällinen läpilukeminen lienee mielekästä vain muutaman kerran elämän aikana, sillä Raamatun kaikki osat eivät ole sisällöltään meille yhtä tärkeitä. Erityisesti tulee viettää aikaansa Uuden testamentin äärellä. Vasta kun Uusi testamentti on tullut tutuksi, on syytä lähteä perusteellisesti lukemaan Vanhaa testamenttia. Tärkeintä on kuitenkin, ettemme halua elää päivääkään ilman Jumalan sanaa. Kiireiselle nykyihmiselle saattaa olla avuksi Päivän Tunnussana, jossa on kaksi raamatunlausetta joka päivälle, yksi Vanhasta testamentista ja yksi Uudesta testamentista. Raamatun lukemisemme ei saa kuitenkaan jäädä yksinomaan näiden kahden lauseen varaan. Ote:http://rovasti.fi/node/7
0
 
Eilen 23.20
Tuomion evankeliumi
Kaikki eivät tahdo taivaaseen, eikä kaikkien ole pakko sinne tulla. Jos taivaaseen tulisi ihmisiä synneissään, taivas ei olisi enää taivas. Tuomion todellisuus antaa mielekkyyden elämälle. Jokaisella hetkellä on arvo ja merkitys, sillä kaikki tulee arvioitavaksi kerran. Kukin saa tuomion oikeuden mukaan; maan päällä saadut väärät tuomiot oikaistaan. Kadotus Iankaikkinen ero Jumalasta, rakkaudesta. Jeesus puhuu pimeydestä ja paikasta, jossa itketään ja kiristellään hampaita (Mt. 22:12-14). Jeesus puhuu myös tulesta (Mt. 13:41-42; Lk. 16:24). Taivaallinen aine on kuitenkin ilmeisesti toisenlaista kuin aine tässä maailmassa. Uusi testamentti puhuu kadotuksesta noin 80 kertaa. Helvetti mainitaan vain neljästi. Jeesus rakastaa, siksi hän varoittaa. Taivas Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, jossa vanhurskaus asuu (Jes. 65:17; 66:22; Ilm. 21:1, 5; 2. Pt. 3:13). Uusi Jerusalem laskeutuu alas taivaasta (Ilm. 21:2, 9-27). Jerusalem mainitaan vielä siinä uudessa maassa, sillä se on kaupunki, jossa Jeesus on kuollut ja ylösnoussut. Raamattu puhuu myös suurenmoisesta luonnosta (Ilm. 22:1-2). Jumala itse on siellä ihmisten keskellä (Ilm. 22:3-5). Hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet omiensa silmistä (Ilm. 21:4). Hän valaisee taivaan (Ilm. 21:23; 22:5). Saamme nähdä Kristuksen kasvoista kasvoihin (1. Kr. 13:12; Ilm. 22:3). Siellä ei ole mitään syntiä, ei kärsimystä eikä kuolemaa. Taivaassa vallitsee rakkaus, koska siellä hallitsee Kolmiyhteinen Jumala. Kaikki palvelevat Jumalaa (Ilm. 22:3) ja ylistävät " Karitsaa" eli Jeesusta Kristusta, joka on kuollut puolestamme (Ilm. 22:1, 3). http://www.liisijokiranta.fi/uskonABC/kuolemanjalkeen.htm
5
 
Eilen 21.28
Ilman Jumalaa ei ole mitään!
Kun alamme puhua Jumalasta, alamme aina silloin puhua myös siitä, mistä olemme tulleet, mihin olemme matkalla ja mikä on elämämme tarkoitus. Silloin puhumme tämän todellisuuden alkusyystä, puhumme kaitselmuksesta. Kaikkien näiden aiheitten keskellä ainakin itselleni nousee kuitenkin kaikkein perustavimmaksi ja tärkeimmäksi ongelmaksi yksi ainoa asia. Ongelmien ongelma on juuri siinä, että olemme olemassa. Paljon tieteellisempää, johdonmukaisempaa ja järkevämpää olisi se, ettei mitään olisi olemassa, ei ihmistä, ei maailmaa, ei maailmankaikkeutta eikä Jumalaakaan. Olisi vain tyhjyys. Vain olemattomuus on ainoa johdonmukainen. Silloin ei olisi ristiriitoja, kaikki olisivat yksimielisiä. Silloin ei tarvitsisi tehdä noita tuskaisia kysymystä: MISTÄ, MIHIN ja MIKSI, joihin kuitenkin kukaan ei ole osannut antaa kaikkia tyydyttäviä vastauksia. Ainoa ja varmasti oikea vastaus on: EI OLE MITÄÄN. Juuri tämän vastauksen olemassaoloon antaa jokainen anarkiaan ja itsemurhaan heittäytyvä! Nyt tiedemiesparkojen on pitänyt keksiä 16 miljardin vuoden takainen suuri pamaus ja sillä yrittää sillä selittää kaiken tämän näkyvän. Tietenkään ei saa tehdä sitä röyhkeää kysymystä, mitä sitten oli ennen tuota pamausta. Kuuleman mukaan jotain ainetta oli niin vähän, että se olisi mahtunut neulan läpi. Englannissa vaikean sairauden runtelema nero, fyysikko Stephen Hawking on yrittänyt vuosia ponnistella luodakseen suuren yhtenäisteorian (yhdistää kvantti- ja suhteellisuusteorian), jolla voitaisiin selittää kaikki atomeista alkuräjähdykseen. Tosin hän itse sanoo, ettei sekään ehkä vastaa kaikkiin kysymyksiin: ”Yritän edelleenkin saada selville, miten maailmankaikkeus toimii, miksi se on sellainen kuin on ja miksi sen ylipäätään on olemassa. On perusteltua olettaa, että kahteen ensimmäiseen kysymykseen saadaan vastaus, mutta en enää ole varma, saammeko koskaan tietää, miksi maailmankaikkeus on olemassa.” Hän haluaa kehittää sellaista mallia (ns. reunattomuusmalli), jossa mukaan maailmankaikkeus itsessään sisältää kaiken. Ja silloin Jumala tulee tarpeettomaksi maailmankaikkeuden alkua koskevissa pohdinnoissa. Mutta sitten hän lisää mielestäni aika kaksiselitteisesti: ”Mahdollisesti Jumala toimii tavalla, jota ei voi kuvata luonnonlakien avulla” Mutta ennen hänen lopullista selitystään kaikelle meidän on pakko olla olemassa ja kysellä miksi tämä kaikki, mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa, kuka ja missä on Jumala? Juuri itse olemassaolo synnyttää suunnattoman määrän ongelmia ja kärsimystä. Emme ihmettele, että ateistisen buddhalaisuuden tavoite on kaiken tyhjiin raukeaminen - nirvana. Voi mikä helpotus se olisikaan - ei olisi enää mitään. Mutta nirvanankin saavuttaminen on suunnattoman vaikeaa ja se on ollut mahdollista vain muutamalle. Meidän tavallisten kohdalla kiertokulku vain jatkuu ja jatkuu ja on jo jatkunut 16 miljardia vuotta. Emme pääse pakoon sitä, on jotakin, itsekin olemme tässä ja nyt. Ongelmien ongelma on siis siinä, että yleensä olemme olemassa! Jos haluan lakaista Jumalan pois taivaalta, samalla minun pitäisi lakaista koko havaittavissa oleva todellisuus - kaikki linnunradat. Ihmisenä ehkä jo nyt pystyn tuhomaan tämän Tellus-tähden pinnan ja räjäyttämään kappaleiksi lähestyvän asteroidin. Mutta kaikki se on avaruuden suunnattomuuden keskellä yhtä tyhjän kanssa. Siellä räjähtelevät paljon suuremmat panokset ja kokonaiset aurinkokunnat katoavat mustiin aukkoihin. Mutta tässä nyt olemme? Kuinka hyvin tätä ihmisyyteen kuuluvaa kyselyä ja sen tuomaa eräänlaista kosmista kylmyyttä kuvakaan kertomus Englantiin 500-luvulla tulleesta Paulinus-nimisestä lähetyssaarnaajasta. Hän pääsi kunningas Edwinin hoviin. Kuningas kutsui koolle viisaiden neuvoston. Eräs heistä sanoi: "Kuningas sinä istut aterialla päällikköjesi ja miestesi kanssa. Tuli palaa takassa ja huone on lämmin, vaikka on talvi. Mutta ulkona joka puolella raivoaa myrsky. Siellä on kylmä. Siellä sataa ja tuiskuaa. Äkkiä varpunen lentää sisälle saliin. Se tulee ovesta ja lentää pois toisesta. Pari hetkeä se on suojassa rajuilmalta, mutta niin pian kuin se häviää näkyvistä, se on palannut talven pimeyteen. Minusta tuntuu, että ihmiselämän laita on samoin. Emme tiedä mistä tulemme tai mihin menemme. Jos tämä uusi oppi antaa meille siitä jonkinlaista varmuutta, meidän kannattaa seurata sitä". Juuri tämän saman ajatuksen löydämme Efesolaiskirjeestä: ”Te siihen aikaan olitte … vieraat… ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä (Ef 2:11-13). Jumala ja lopulta vain Jumala antaa minulle tähän kylmään avaruuteen mielekkyyden ja kodin. Lue lisää.. http://rovasti.fi/node/258
7
 
Eilen 21.27
Ilman Jumalaa"En tiedä, kuka on heittänyt minut..
"En tiedä, kuka on heittänyt minut maailmaan, enkä mitä maailma on, enkä kuka minä itse olen. Olen kauhistuttavan tietämätön kaikista asioista, en tiedä, mitä on ruumiini, mitä mieleni ja sieluni, en myöskään, mitä on tämä osa itsestäni, joka ajattelee, mitä sanon, joka pohtii kaikkea ja itseään ja tuntee yhtä vähän itseään kuin muita. Näen kaikkeuden pelottavan avaruuden, joka minua ympäröi, ja olen kahlehdittu tämän laajan maailmankaikkeuden yhteen nurkkaan tietämättä, miksi minut on pantu tähän paikkaan eikä muualle, miksi elämää varten annettu lyhyt aika on juuri nyt eikä jossain toisessa kohdin ikuisuutta, joka on ollut ennen minua tai seuraa jälkeeni" (Pascal). Jotain tästä ihmisenä olemisen tuskasta koki myös tunnettu suomalainen runoilijapappi Lauri Pohjanpää: En tiedä, mistä se tulee joskus illoin: - olen yksin ja taistelun haavoittama silloin - Hätä, sieluntuska tuimana, raatelevana, kuin uhkais luisin hymyin kuolema, mana, kuin hengitys salpautuisi, en ilmaa saisi, kuin väkevä käsi kurkkua kuristaisi, kuin murtuis sielunpohjaa peittävä kuori, ja syvältä hohkais tietymätön tulivuori, kuin uppoais jalka ja vetäisi lietteen nielu, ja vesillä pohjattomilla ois hukkuva sielu. En ole kuin muut, en ole kuin tulis mun olla. Olen horjuva ruoko, en talo kalliolla. Olen eksynyt lapsi, muut ovat vahvoja, suuria. Olen lentävä lehti ilman elämän juuria. Kun muille tie ja määrä selvänä puuntaa, joka hetki mä kompastellen saan etsiä suuntaa. (Lauri Pohjanpää, HV 2/93, 58) Ilman Jumalaa on elämä vain sokeaa sattumaa, mekaanista syyn ja seurauksen lain orjuutta, kehitysoppia ja pelkkää tätä aineellista maailmaa niinä muutamana vuosikymmenenä, joina ihmisenä tässä elän. Ja lopulta mihin puu kaatuu siihen se maatuu. Nobel palkinnolla palkittu elämän synnyn tutkija Harold Urey toteaakin: ”Uskomme, että elämä kehittyi kuolleesta aineesta tällä planeetalla. Elämän monimutkaisuus on kuitenkin niin suuri, että on vaikea kuvitella näin tapahtuneen” Ilman Jumalaa ihmisen elämä on sokeaa kohtalon leikkiä. Hän on vain osa luontoa, joka hetken on olemassa ja muuttuu maaksi. Ihminen on kuin ohjelmoitu aivoeläin, joka toimii ohjelmansa mukaisesti itselleen sokeasti. Hän on luonnonlakien hallitsema vailla päämäärää ja tarkoitusta. Ihminen on kuin kone, hän on vain sitä mitä hän syö (Der Mensch ist, was er isst). Eräs suomalainen filosofi kirjoitti: Ihminen on kurja lyhytaikainen laitos, jonka toisessa päässä on ahnas kita ja toisessa ulostuslaite. Teurastamo ja WC. Voiko todellisuus ihmisestä olla näin typerän mieletön. Ote: http://rovasti.fi/node/258
1
 

Sivu /1031