Mitä pitäisi ajatella miehestä, jolla ei ole ollut koskaan seurustelusuhdetta? Miehet voi pohtia samaa asiaa naisesta mut tämä on minun näkökulma. Teininä ja nuorena veri tai oik. hormonit vetää hakeutumaan toisen seuraan. Tulee suhteita ja liittoja, perhettä ja eroja. Mutta jos ei ole mitään kokemusta pitkästä suhteesta vielä viisikymppisenä niin miten sellanen ihminen sietää toisen tapoja ja erilaisuutta? Myös lapset on hyvä kasvattaja. Jos ei ole kasvattanut lapsia ei ihminen osaa laittaa koskaan toista etusijalle. Minusta ei voi kyetä parisuhteeseen enää keski-ikäisenä jos ei ole nuorena siihen sopeutunut. Olen sen sellasista miehistä huomannut että he luulevat parisuhteen olevan sitä että heidän tarpeensa pitää tyydyttää mutta he eivät osaa itse antaa mitään. Rakkautta seksiä huomiota yleensä. Ei olla kehitytty vaan ollaan se sama tarvitseva kuin pikkulapsi isossa kehossa. Oletteko toista mieltä?
Ei suhdetta KOSKAAN?
92
626
Vastaukset
- erilaisiiollaan
Ihmiset ovat yksilöitä. Ei sitä voi tietää etukäteen. Turhaa yleistämistä. Tiedän yhden suhteen jossa mies naista kymmenen vuotta nuorempi eikä ollut seurustellut koskaan. Hyvin on mennyt ja pitkään olleet yhdessä.
- Itsesääli_ei_vetoa
Mikä sun mielestä voi olla syynä siihen ettei ole ollut pitkää suhdetta? Mulla tulee aina mieleen kaikkea negatiivista koska aina joku tällanen syy on mun kokemuksen mukaan löytynyt. Eli mielensairaus, alkoholismi, vaikea luonne ja hittymätön tunne-elämä eli se peräkammarisyndrooma. Suhde naiseen ei käsitä muuta kuin naisen äitinä ja sellaseksi hän kaikki suhteet mieltää Eli nainen tyydyttää tarpeet vaatimatta mitään itse. Ei siis kumppanuutta tai rakkautta
Nainen ei ole persoona vaan
tarpeidentyydytysautomaatti. Siksihän jotkut ostaa naisen thaikuista tänne kun ei toinen ole muuta. Tai sit kukaan vaan ei jaksa ruikutusta kuunnella? Syitähän voi olla monia. Kun yhdistetään vaikkapa ulkonäkö, asuinpaikka, koulutus ja lapsuuden vaikutus esim. itsetunnon kehitykseen, niin siinä on jo yhdistelmä, joka johtaa mahdollisesti joko lukuisiin naissuhteisiin tai naissuhteiden vähäisyyteen. Jos asut Sodankylässä, olet lihava, huonosti koulutettu (työtön) ja lapsena sinua lähinnä hakattiin kotona, niin ei sellainen mies todennäköisesti saa naisia, koska a) Sodankylässä on heikot mahikset, b) ulkonäkö ei vetoa naisiin c) ei ole työelämässä ja tapaa ihmisiä sitä kautta d) ei uskalla lähestyä naisia koska on hyvin epävarma itsestään. Tuollaisia miehiä voi tietysti inhota ja syyllistää, jos haluaa. Ja voi myös olla, että mies on kaikesta huolimatta supliikkimies ja saa naisia, eihän sitä tiedä. Mutta yleensä se, että mies ei saa naista, johtuu lähtökohdista, joista mies yrittää ponnistaa. Se, että ei saa esim. sanaa suustaan sosiaalisissa tilanteissa, johtuu jostain mikä on perua nuoruudesta tai lapsuudesta. Kaikkiin piirteisiin ja ominaisuuksiin voi vaikuttaa mutta moni ei jaksa. Jos lähtökohdat on kehnot, niin se, että kehität itsestäsi naisiin vetoavan miehen vaatii paljon työtä ja itseensä uskomista. Sitten kun lopulta olet saavuttanut kaiken sen mitä naiset mieheltä toivoo, ei se välttämättä johda mihinkään, koska naiset ei kuitenkaan ole mitään palkintoja, joita jaetaan miehille. Eli lopulta se on sattumastakin kiinni, että kuka jää yksin ja kenellä riittää ihmissuhteita ja seuraa.
- 8plus10
tth75 kirjoitti:
Syitähän voi olla monia. Kun yhdistetään vaikkapa ulkonäkö, asuinpaikka, koulutus ja lapsuuden vaikutus esim. itsetunnon kehitykseen, niin siinä on jo yhdistelmä, joka johtaa mahdollisesti joko lukuisiin naissuhteisiin tai naissuhteiden vähäisyyteen. Jos asut Sodankylässä, olet lihava, huonosti koulutettu (työtön) ja lapsena sinua lähinnä hakattiin kotona, niin ei sellainen mies todennäköisesti saa naisia, koska a) Sodankylässä on heikot mahikset, b) ulkonäkö ei vetoa naisiin c) ei ole työelämässä ja tapaa ihmisiä sitä kautta d) ei uskalla lähestyä naisia koska on hyvin epävarma itsestään. Tuollaisia miehiä voi tietysti inhota ja syyllistää, jos haluaa. Ja voi myös olla, että mies on kaikesta huolimatta supliikkimies ja saa naisia, eihän sitä tiedä. Mutta yleensä se, että mies ei saa naista, johtuu lähtökohdista, joista mies yrittää ponnistaa. Se, että ei saa esim. sanaa suustaan sosiaalisissa tilanteissa, johtuu jostain mikä on perua nuoruudesta tai lapsuudesta. Kaikkiin piirteisiin ja ominaisuuksiin voi vaikuttaa mutta moni ei jaksa. Jos lähtökohdat on kehnot, niin se, että kehität itsestäsi naisiin vetoavan miehen vaatii paljon työtä ja itseensä uskomista. Sitten kun lopulta olet saavuttanut kaiken sen mitä naiset mieheltä toivoo, ei se välttämättä johda mihinkään, koska naiset ei kuitenkaan ole mitään palkintoja, joita jaetaan miehille. Eli lopulta se on sattumastakin kiinni, että kuka jää yksin ja kenellä riittää ihmissuhteita ja seuraa.
Itse sä teet noilla listoillasi naisesta palkinnon. "Miehen pitää olla tällainen, tehdä sitä, osata tätä" jne jne että voi ansaita naisen. Sinä itse teet miehestä esineen jonka näet palkintona naiselle. Jos mies on varakas, hyvässä työssä, supliikki eikä välilöissä vanhempiinsa on se silloin sopiva mies naiselle. Näet miehen samanlaisena kuin hallitus näkee duunarit. Jos suostut alempaan kohteluun saat olla mutta jos et suostu isketään sinuun lisää piikkiä. Eli edes vaihtoehtoa ei anneta. Työttömyys ei tarkoita koko ikäistä työttömyyttä. Toisekseen tunnen sodankylästä useampiakin ihmisia ja voin sanoa että suurimmalla osalla työttömistä miehistä on siellä nainen kuin on niilläkin jotka käyvät töissä. Että aikamoiseksi yleistykseksi ja paikkakunta pilkaksi menee vuodatuksesi.
Jos verrataan tätä palkinto teemaa itseeni. Asun Tampereella, olen tehnyt koko ikäni töitä olematta kertaakaan työttömänä, on laaja kaveripiiri, asun omistusasunnossa, kokkaan aina kotiruokaa, harrastan liikunnallisia harrastuksia, olen terve kaikin puolin, pidän hygienian kunnossa, ikää 35, painoa 83 ja pituutta 180. Sillä erotuksella näihin pariutuneisiin sodankylän tuttaviini minusta ei naiset kiinnostu tekemälläkään. Mikään yritys ei toimi. Joskus luulin että mies joka haluaa myös lapsia ja jolla on elämä hallinnassa kelpaisi naisille mutta ei. Jos syntyy kasvoiltaan rumaksi on peli näköjään loppuelämäksi menetetty joten siinä sinulle tätä karua faktaa todellisuudesta noiden mutu tietojes pohjalle. Sä luet näköjään mun tekstiä kuin piru raamattua. Mistä "vuodatuksesta" sä puhut? Mähän vain vastasin edeltävän kirjoittajan epäilyyn, että kyse olisi mielenvikaisuudesta ym, jos miehellä ei ole koskaan ollut pitkää parisuhdetta. Mä en puhu myöskään mistään naisen "ansaitsemisesta". Mähän sanoin, että nainen ei ole mikään palkinto. Toisekseen sanoin myös että jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään. Eli vaihtoehtoja on toisin kuin itse näytät ajattelevan.
Silti, vaikka olin ilmeisesti mielestäsi väärässä, niin vahvistit että esim. ulkonäkö vaikuttaa. Mä nyt vain tein tollasen combon täysin esimerkinomaisesti, että mitkä asiat mahdollisesti vaikuttaa siihen, että jääkö ilman ihmissuhdetta vai ei. Ulkonäkö on yksi mahdollinen vaikutin.
Mä en pilkkaa Sodankylää. Se vain on ihan tilastollinen fakta, että syrjäseuduilla miehiä on enemmän kuin naisia. Lisäksi siellä on heikommat mahdollisuudet löytää naista jo ihan siitä syystä että porukkaa on niin vähän.
- EriMieltäOlen
Sinulla tuntuu olevan kauheasti ennakkoluuloja. Usko tai älä, mutta moni ihan hyvä mies jää ilman puolisoa.
"Jos ei ole kasvattanut lapsia ei ihminen osaa laittaa koskaan toista etusijalle."
Täysin puppua. Lapsettomissakin ihmisissä on ihan yhtä hyviä ja muut huomioivia ihmisiä. Jos sinä et kyennyt pistämään toista etusijalle ilman lapsia, ei tarkoita ettei kukaan muukaan siihen pystyisi.Eikä ne lapsia aikaansaaneet ihmiset ole välttämättä yhtään sen kehittyneempiä henkisesti kuin lapsettomatkaan. Päinvastoinkin voi olla.
Jotkut tekevät lapsia vain koska välttämättä haluavat niitä, muttei se välttämättä "kasvata" vanhempaa ihmisenä.- lapsetonmies
Näinpä, mikä se oli tämäkin 8v lapsensa murjaaja sen uuden naisystävänsä kanssa, on siinäkin oikein henkisesti hyvin kasvanut ihminen vaikka sillä olikin lapsi, uusi nainen ja ex-vaimo.
- ikisinkku42
En ole koskaan seurustellut. Seksiä olen harrastanut 20 naisen kanssa.
- Pistäkääparemmaksi
Koskaan en ole seurustellut ja koskaan en ole seksiä harrastanut. Olen kohta 40 vuotias.
- kokematon.erilainen.mies
Ihan yhtä lailla toisten ihmisten kunnioittamista, huomioon ottamista, yhteistyökykyä ym. voi oppia töissä (työkaverit, asiakkaat, esimiehet) ja sisarusten, vanhempien, naapurien, harrastuskaverien jne. kanssa. Ja ihan silläkin, että on fiksu ja osaa miettiä asioita laajemmin kuin mitä-minä-haluan-nyt. Ja käänteisesti: parisuhteita kokeneet ja lapsia kasvattaneet voivat olla hyvin epämukavaa seuraa, itsekkäitä, väkivaltaisia jne. Pitää myös muistaa, että jokainen mennyt suhde on epäonnistuminen - missä oli vika, eikö osattu harkita parin valinnassa, kumpi jätti kumman ja miksi? Osaako ja haluaako sellainen sitoutua, jolla on suhteita tullut ja mennyt? Osaako enää arvostaa kumppanin saamista, jos on sen ihmeen jo kokenut?
Entä mistä se kertoo, jos olisi parisuhteen halunnut muttei ole vielä onnistunut? Tietenkin sen, ettei ole kelvannut, mutta siitä ei voi vetää kerrassaan mitään johtopäätöksiä, koska syitä voi olla niin monia. Voi olla ruma, juoppo, väkivaltainen, epäsosiaalinen, ärsyttävä, sitoutumishaluton, ujo, osaamaton tekemään aloitteita, sairas, köyhä, työtön, erakko... osa syistä voi näkyä päälle hyvin pienelläkin tutustumisella, osa ehkä ei. Osa syistä voi olla absoluuttisia vikoja, osa vain makuasioita.
Yksi syy ikisinkkuudelle voi olla se, että on vain liian erilainen kuin muut ihmiset. Tämä ei tarkoita, että ihmisessä olisi joku vika - päin vastoin, hän saattaa olla esim. poikkeuksellinen nero - vaan sitä ettei löydy yhteisiä ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita. Tiesin ottaa tämän asian esiin, koska olen kokenut sen omalla kohdallani: olen kiinnostunut esim. sellaisista tietellisistä ja taiteellisista jutuista, joista naiset eivät, eivätkä he usein ymmärrä edes yksinkertaisia ajatuksiani, koska ne ovat heille liian vaikeita. Vähän sama kuin 1-vuotias ja 7-vuotias yrittäisivät rakentaa samaa legotaloa. Pointtina tässä ei sitten ole, että olisin mielestäni jotenkin ylivertainen muihin nähden, vaan että olen erilainen. Mielenkiinnon kohteita on erilaisia. Uskoisin, että 95% miehistä tietää esim. autoista, urheilusta ja alkoholijuomista enemmän kuin minä.- Savonmuan_Hilima
Kommenttina epäonnistuneen parisuhteen jälkeiseen tilanteeseen: ajattelen, että epäonnistumisen jälkeen osaa jopa enemmän vaalia uutta parisuhdetta, mikäli sellaisen saa solmittua. Kokemusta on entisestä suhteesta, ja näkemystä siitä, mitä itse haluaa ja toivoo, sekä on oppinut arvostamaan löytämäänsä uutta kumppania. Ehkä on oppinut analysoimaan vaaranpaikkoja parisuhteessa, ja osaa nyt vältää niitä. Ehkä on myös oppinut näkemään, miten kannattaa elää ja kumppaniaan kohdella, että ei enää epäonnistuisi.
Epäonnistuminen parisuhteen luomisessa voi johtua tietysti tuosta - siitä ettet itse kelpaa - mutta se voi johtua myös vastapuolesta. Kun tutustuminen on edennyt vähän pidemmälle, voidaan kenties huomata että toinen ei olekaan sopiva, eli se kliseinen kemioitten kohtaamattomuus, mitä siihen sitten liittyykään.
Varmaan erilainen ihminen joutuu tekemään enemmän kuin ihan tavallinen kaduntallaaja parisuhteen löytymisen eteen. Ja miettimään, mistä voisi oman puoliskonsa löytää, koska hän ei varmaan ihan tavanomaisista paikoista löydy. Toiveena olisi kuitenkin, että myös erilaiset ihmiset kohtaisivat :) "Pitää myös muistaa, että jokainen mennyt suhde on epäonnistuminen - missä oli vika, eikö osattu harkita parin valinnassa, kumpi jätti kumman ja miksi?"
Olen eri mieltä. Seurustelun eli parisuhteessa olemisen tarkoitus on tutustua toiseen nähdäkseen, voisiko hän olla se ihminen jonka kanssa suhde virallistetaan ja/tai jonka kanssa voi elää vaikka loppuelämänsä. Joskus selviää hyvin nopeasti, muutaman viikon tapailun aikana, että yhteen ei sovita, joskus tuntuu että Se Oikea on löytynyt kunnes vuoden, parin, muutaman jälkeen huomataan että eväät eivät riittäneetkään sen pitemmälle.
Minun epäluuloni herättäisi se, jos ihminen olisi ollut monta kertaa naimisissa tai edes avoliitossa, saati jos olisi lapsia useiden eri kumppanien kanssa. Mutta että on seurustellut ja eronnut ei minulle tarkoita epäonnistumista.- sumuiset_vuoret
helka kirjoitti:
"Pitää myös muistaa, että jokainen mennyt suhde on epäonnistuminen - missä oli vika, eikö osattu harkita parin valinnassa, kumpi jätti kumman ja miksi?"
Olen eri mieltä. Seurustelun eli parisuhteessa olemisen tarkoitus on tutustua toiseen nähdäkseen, voisiko hän olla se ihminen jonka kanssa suhde virallistetaan ja/tai jonka kanssa voi elää vaikka loppuelämänsä. Joskus selviää hyvin nopeasti, muutaman viikon tapailun aikana, että yhteen ei sovita, joskus tuntuu että Se Oikea on löytynyt kunnes vuoden, parin, muutaman jälkeen huomataan että eväät eivät riittäneetkään sen pitemmälle.
Minun epäluuloni herättäisi se, jos ihminen olisi ollut monta kertaa naimisissa tai edes avoliitossa, saati jos olisi lapsia useiden eri kumppanien kanssa. Mutta että on seurustellut ja eronnut ei minulle tarkoita epäonnistumista.>>Minun epäluuloni herättäisi se, jos ihminen olisi ollut monta kertaa naimisissa tai edes avoliitossa, saati jos olisi lapsia useiden eri kumppanien kanssa.>>
Jaaha. No minä olen sitten todella epäilyttävä, kun olen ollut aviossa 3 kertaa ja kolme lastakin kolmen eri miehen kanssa. Mutta mutta... jos en olisi halunnut sitoutua, vaan arponut ja arponut koko nuoruuteni, eipä olisi näitä lapsiakaan. Tod näk olisin nyt katkera keskiäkäinen vanhapiika. Sen sijaan olen Elänyt ja ottanut tilaisuudesta vaarin, hypännyt uskon-toivon-ja-rakkauden hypyn tuntemattomaan. Olen ikuinen seikkailija, vaan en suhdeseikkailija. Avioliittoni ovat päättyneet puolison kuolemaan ja avioeroon puolison hakemuksesta.
Nämä menneet parisuhteet ovat kasvattaneet ja muokanneet minua ihmisenä niin, että voin olla niistäkin kiitollinen. Parisuhteen loppu ei ole epäonnistuminen. Matka jatkuu...
- Mies_33v
Ei todellakaan kannata yleistää.
Omalla kohdallani ensimmäinen parisuhde löytyi 29-vuotiaana. Se ei lopulta kestänyt, mutta uskoakseni ongelmana ei ollut niinkään aiempien parisuhteiden puute kuin se, että halusimme liian erilaisia asioita. Sellainen ei ole kummankaan vika, vaan asia, jolle ei joskus vaan voi mitään.
Parisuhdekokemuksen puute tai vähyys ei välttämättä tarkoita sellaista kypsyyden puutetta, jota vaikutat pitävän ongelmana. Siihen, että oppii ottamaan toisen huomioon tai laittamaan toisen itsensä edelle, ei välttämättä tarvita parisuhdetta. Jotkut eivät ehkä opi sellaista ennen kuin pakon edessä, ja parisuhde voi olla se pakko, mutta kaikki eivät ole sellaisia.
Veri voi vetää hakeutumaan toisen seuraan, mutta ihmisiä on erilaisia, ja joidenkin on vaikea löytää sellaista ihmistä, joka tuntuu oikealla tavalla sopivalta. Omalla kohdallani oli juuri noin, ja piti odottaa melkein 30-vuotiaaksi, ennen kuin kohtasin naisen, joka todella kolahti kunnolla ihmisenä. On vaikea hankkia kokemusta, jos sopivia tilaisuuksia ei tule. Omalla kohdallani kyse ei ollut edes siitä, ettenkö olisi liikkunut kodin ulkopuolella ja tavannut uusia ihmisiä. Minulla on paljon sellaisia kavereita, sekä miehiä että naisia, joiden kanssa en ole kovin läheinen, mutta joiden keskuudessa minut kuitenkin tunnetaan hyvänä ja luotettavana tyyppinä.
Olen edelleen sinkku, ja tuo ensimmäinen parisuhteeni on edelleen ainoani. Luulen, että suurin yksittäinen haasteeni parisuhteeseen pääsemisessä kiinnostavien naisten löytämisen jälkeen on itsestäni kertominen ja menneisyyteni pukeminen sanoiksi siten, että en herätä liikaa mielestäni aiheettomia ennakkoluuloja. - Itsesääli_ei_vetoa
Tosi hyviä vastauksia. Tuntuu vaan itestä että jos on terve psyykkisesti eikä ole viettäny elämäänsä vankilassa niin semmoset tavalliset miehet saa just sen parisuhteen jos vain haluaa.
- liian-tietäväinen-mies
Tavalliset ehkä, joo. Minä törmään yleensä siihen, että kun yritän aloittaa jollain itseäni kiinnostavalla helppotajuisella yleissivistykseen kuuluvalla aiheella niin nainen putoaa jo kärryiltä. Jos taas yritän väkisin keksiä jonkun varmasti sopivan aiheen, en keksi siitä mitään niin kiinnostavaa, että se olisi sanomisen arvoista.
Jos vaikka sanon, että hyvä biisi, niin nainen voi vastata mmm, ja keskustelu loppuu, koska kaikki aiheesta on sanottu. Jos taas alan hiukan analysoimaan jotain melodian tai rytmikuvion hienoutta, nainen toteaa, ettei kiinnitä sellaisiin huomiota eikä ymmärrä musiikkia sillä tavalla, ja keskustelu loppuu, koska ei ole yhteistä puhuttavaa. - eielvistellä
liian-tietäväinen-mies kirjoitti:
Tavalliset ehkä, joo. Minä törmään yleensä siihen, että kun yritän aloittaa jollain itseäni kiinnostavalla helppotajuisella yleissivistykseen kuuluvalla aiheella niin nainen putoaa jo kärryiltä. Jos taas yritän väkisin keksiä jonkun varmasti sopivan aiheen, en keksi siitä mitään niin kiinnostavaa, että se olisi sanomisen arvoista.
Jos vaikka sanon, että hyvä biisi, niin nainen voi vastata mmm, ja keskustelu loppuu, koska kaikki aiheesta on sanottu. Jos taas alan hiukan analysoimaan jotain melodian tai rytmikuvion hienoutta, nainen toteaa, ettei kiinnitä sellaisiin huomiota eikä ymmärrä musiikkia sillä tavalla, ja keskustelu loppuu, koska ei ole yhteistä puhuttavaa.Onko susta siis ongelman ydin se että olet liian fiksu? Jos vaikka lähestyisit jotakuta musiikin ammattilaista niin hän ymmärtäisi sinua mut hän ehkä taas pitäis SUA liian tietämättömänä musiikin nyansseista. Minusta sun ongelma tän kommentin perusteella on se keskustelutaidon puute. Kun et osaa valita aiheita jotka kiinnostaisi toistakin. Elvisteleminen omalla "tiedolla" ei ole sekään mitään vetoavaa. Päinvastoin. Joten syy treffittömyyteesi taisi löytyä. :-)
- Mies_33v
Ei tuollaisessa välttämättä ole kyse siitä, että joku olisi liian fiksu tai edes pitäisi itseään sellaisena. Myöskään keskustelutaidon puutteesta ei välttämättä ole kyse. Joskus on vaan niin, että ihmisiä kiinnostaa erilaiset asiat ja näkökulmat, ja että jutut eivät vaan kertakaikkiaan kohtaa. Yksi jaksaa analysoida mitä vaan, toinen taas ei oikein mitään, ja joillekin voi olla tärkeää, että parisuhteessa myös kumppani on kiinnostunut analyyttisemmästä otteesta.
- liian-tietäväinen-mies
eielvistellä kirjoitti:
Onko susta siis ongelman ydin se että olet liian fiksu? Jos vaikka lähestyisit jotakuta musiikin ammattilaista niin hän ymmärtäisi sinua mut hän ehkä taas pitäis SUA liian tietämättömänä musiikin nyansseista. Minusta sun ongelma tän kommentin perusteella on se keskustelutaidon puute. Kun et osaa valita aiheita jotka kiinnostaisi toistakin. Elvisteleminen omalla "tiedolla" ei ole sekään mitään vetoavaa. Päinvastoin. Joten syy treffittömyyteesi taisi löytyä. :-)
En ole musiikin ammattilainen, joten voisin hyvinkin olla liian tietämätön musiikista jonkun ammattimuusikon silmissä. Musiikki nyt oli kuitenkin vain yksi esimerkki, enkä etsi nimenomaisesti musiikkispesialistia, vaan toivoisin naisen ymmärtävän paljon muutakin mm. fysiikasta elokuviin ja historiasta kielitieteeseen.
En elvistele tiedoillani, ellei sitten esim. se ole mielestäsi elvistelyä, että (jos nyt jatketaan tuota aiempaa esimerkkiäni) osaa sanoa, miksi tykkää jostain kappaleesta tai mikä siinä on hienoa/kiinnostavaa.
Myönnän, että on osittain keskustelutaidon puutetta, etten keksi puheenaiheita, jotka sopisivat molemmille osapuolille. Enemmän koen kuitenkin ongelman olevan siinä, että yhteisiä puheenaiheita ei oikein ole. En pidä erityisen hyödyllisenä, että viihdyttäisin toista tylsillä puheenaiheilla, jotka eivät kiinnosta itseäni. - liian-tietäväinen-mies
Mies_33v kirjoitti:
Ei tuollaisessa välttämättä ole kyse siitä, että joku olisi liian fiksu tai edes pitäisi itseään sellaisena. Myöskään keskustelutaidon puutteesta ei välttämättä ole kyse. Joskus on vaan niin, että ihmisiä kiinnostaa erilaiset asiat ja näkökulmat, ja että jutut eivät vaan kertakaikkiaan kohtaa. Yksi jaksaa analysoida mitä vaan, toinen taas ei oikein mitään, ja joillekin voi olla tärkeää, että parisuhteessa myös kumppani on kiinnostunut analyyttisemmästä otteesta.
Analysointi on kyllä ehdottomasti sellainen asia, josta pidän. En ala esittämään naisille muuta, koska vaikka huijaisin itseni parisuhteeseen niin ei se voisi toimia, jos toinen haluaisi suhteessa yhteisiä analysoivia pohdiskeluita ja toinen ei.
- niinaivan
Mies_33v kirjoitti:
Ei tuollaisessa välttämättä ole kyse siitä, että joku olisi liian fiksu tai edes pitäisi itseään sellaisena. Myöskään keskustelutaidon puutteesta ei välttämättä ole kyse. Joskus on vaan niin, että ihmisiä kiinnostaa erilaiset asiat ja näkökulmat, ja että jutut eivät vaan kertakaikkiaan kohtaa. Yksi jaksaa analysoida mitä vaan, toinen taas ei oikein mitään, ja joillekin voi olla tärkeää, että parisuhteessa myös kumppani on kiinnostunut analyyttisemmästä otteesta.
Mutta tolla musiikkitietäjällä on vakaumus että jos toinen ei ole kiinnostunut hänen kiinnostuksen kohteistaan, on vika naisten? Munkin mielestä asia on niin että ihmiset on erilaisia. Jos ei löydy sellasta ihmistä joka jakaa samat jutut niin ei vika voi olla koko toisen sukupuolen! Ja vika ei oo välttämättä missään muussa kuin että itse on vastenmielinen toisen silmissä vaikkei sitä itse näe eikö suostu uskomaan.
- Mies_33v
niinaivan kirjoitti:
Mutta tolla musiikkitietäjällä on vakaumus että jos toinen ei ole kiinnostunut hänen kiinnostuksen kohteistaan, on vika naisten? Munkin mielestä asia on niin että ihmiset on erilaisia. Jos ei löydy sellasta ihmistä joka jakaa samat jutut niin ei vika voi olla koko toisen sukupuolen! Ja vika ei oo välttämättä missään muussa kuin että itse on vastenmielinen toisen silmissä vaikkei sitä itse näe eikö suostu uskomaan.
Minä luin tuon alkuperäisen musiikki-kommentin niin, että musiikki oli vain esimerkki keskustelun aihepiiristä. Analysoinnin aihe olisi voinut olla mikä vaan sellainen, mistä naisella ei ollut erityistä asiantuntemusta.
- xasxvxcxacvs
niinaivan kirjoitti:
Mutta tolla musiikkitietäjällä on vakaumus että jos toinen ei ole kiinnostunut hänen kiinnostuksen kohteistaan, on vika naisten? Munkin mielestä asia on niin että ihmiset on erilaisia. Jos ei löydy sellasta ihmistä joka jakaa samat jutut niin ei vika voi olla koko toisen sukupuolen! Ja vika ei oo välttämättä missään muussa kuin että itse on vastenmielinen toisen silmissä vaikkei sitä itse näe eikö suostu uskomaan.
Eihän tässä ole naisia sukupuolena syyllistetty, vaan homma menee niin että jos joku tietää enemmän ja tykkää analysoida niin ei vain sovi yhteen tavisten kanssa, joita ei kiinnosta jutella tai pohtia sen tarkemmin. Ei se ole kummankaan vika silloin, vaan ei vain sovita yhteen. Turha repiä tähän yhtäkkiä jotain spekulointia vastenmielisyydestä. Ei liity aiheeseen mielestäni.
- konnari2
xasxvxcxacvs kirjoitti:
Eihän tässä ole naisia sukupuolena syyllistetty, vaan homma menee niin että jos joku tietää enemmän ja tykkää analysoida niin ei vain sovi yhteen tavisten kanssa, joita ei kiinnosta jutella tai pohtia sen tarkemmin. Ei se ole kummankaan vika silloin, vaan ei vain sovita yhteen. Turha repiä tähän yhtäkkiä jotain spekulointia vastenmielisyydestä. Ei liity aiheeseen mielestäni.
Joskus voinolla pajon parempi, ettei kiinnostuksen aihe ole sama. Rakkaus ja ihastuminen on jotain kemiaa tai outoa yhteenkuuluvuudentunnetta toisen ihmisen kanssa. Aitoa rakkautta ei tule joka oksalla vastaan. Ja joskus käy niinkuin monille että elämä vie paikasta toiseen ja onkin 30-v. Ja ei silloin enää kannata edes ketään tosissaan katsomaan. Viimeinen Juna meni jo, ja jäit laiturille.
- eiviallinen
Ei tavalliset miehet aina parisuhdetta saa jos vain Haluavat. Kuten eivät naisetkaan. Siihen kun tarvitaan aina kaksi. Eli nykyisin sinkkuus on yleistynyt (esim. yksilöllisyyden korostamisen, pitkään opiskelemisen yms asioiden vuoksi) Samalla ihmisiä myös suorastaan pelotellaan hakeutumasta "ihan ok" suhteisiin. Moni etsii sitä oikeaa, ilman että haluasi juurikaan joustaa siitä mitä itse haluaa / on ympärilleen jo rakentanut. Esim. naisten lisääntynyt korkeakoulutus on varmasti osaltaan lisännyt tätä. Elämästä halutaan "valmista" eikä tyydytä kompromisseihin. Samalla kuitenkin unohdetaan, että se omakin mieli voi joskus muuttua, eikä kaikki ole aina itsestä kiinni.
Tähän kun vielä lyödään sellainen todellinen rakenteellinen ongelma, että naiset keskittyvät asutuskeskuksiin, siinä missä miehet jäävät myös maaseudulle, niin ei se mikään ihme ole, ettei 30v ihminen ole nykyisin koskaan elänyt esim. avoliitossa
Tässä juttuja sinkkujen lapsettomuusongelmasta jossa useimmiten ihan suoraan syyllistetään ongelmasta kärsiviä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1394783439793
http://www.hs.fi/elama/a1432698148043 - rantapolku
Ikää 37, en ole koskaan seurustellut, enkä harrastanut seksiä. Tuskin olen pitänyt naista edes kädestä kiinni...
Ihan terve ja normaali, suomalainen, töissä käyvä mies oon. Syyt moiseen kokemattomuuteen? Ei kiinnosta kapakat eikä tanssit. Jonkinverran epäsosiaalinen luonne, kaverittomuus, maaseudulla asuminen...riittääkö?
Sitä, pystyisinkö parisuhteeseen, en epäile ollenkaan. Kun vain joku kertoisi minulle, MITEN naista lähestytään ja MISTÄ voi löytää vapaan noin 25-40v naisen?
No, tämähän on nettideittailu-palsta. Toki olen yrittänyt kyseistä lajia joskus, mutta hullukin tietää, että ne on ihan eri miehet, keiden viesteihin naiset vastailee. Mitä kauemmin harrastaa nettideittailua, eli minun tapauksessani lähettelee viestejä naisille saamatta edes vastausta, sitä enemmän alkaa vihaamaan naisia ja katkeroituu...poistin profiilin.
Totta helvetissä minä haluaisin parisuhteeseen. Haluaisin rakastaa, tulla rakastetuksi, haluisin hankkia lapsia. Ongelman ydin on vain siinä, että en osaa iskeä naista ja suomalaisnaiset eivät tee aloitteita.- keskuskatu
Muuten samaistun tekstiisi mutta omalta kohdalta voin sanoa pientä vinkkiä koska en itsekään mitenkään suosittu ole. Olen 34 ja nettideiteillä ei onnistu ollenkaan. Ei naiset vastaa vaikka kuinka yrittäisit olla asiallinen. Joten omalta osaltani nettideitit on olleet ja menneet mutta yöelämässä on maailma täysin toinen. Itselläni on helppo tutustua baareissa naisiin ja kun on huomannut saavansa vastakaikua on itseluottamuskin kohonnut. Siinä missä menetin netissä luottamuksen itseeni täysin on se live elämässä palannut monin kerroin. Suhteitakin olen saanut ja yllätyksekseni moni nainen tulee ihan pyytämättäkin juttelemaan. Enkä ole edes kummoisen näköinen. Unohda netti ja lähde ulkomaailmaan vaikka yksin. Yksin itsekin olen aina liikenteessä koska niin tutustuu paremmin naisiin kuin jos olisi kaveri porukalla liikenteessä.
- maaseudullaa
Maaseudulla asuvana on hankala käydä baarissa kun kauounkiin on matkaa 50km, taksi tulee kalliiksi ja yhden oluen otto ei vielä poista ujoutta. Itse onnistun luomaan kintaktin nettideiteissä hyvin ja rohkeimmat olen tavannut treffeilläkin. Hyvinkoulutetut naiset eivät vaan halua muuttaa maalle, siksi treffailu ei jatku. Käytännössähän vain opettajat, lääkärit ja eläinlääkärit löytävät helposti töitä maaseudulta ja toisaalta täällä ei ole kaupungin huvituksia.
"Sitä, pystyisinkö parisuhteeseen, en epäile ollenkaan."
Kova on usko siihen, että parisuhde hoituu kuin itsestään, kun vaan sopivan naisen löytää. Aika moni kokematon mies tuntuu kuvittelevan, että suhde alkaa niin että tavataan sopivan oloinen nainen muutaman kerran ja sitten päätetään alkaa seurustella ja that's it. No, ehkä joskus saat kokea miten se todellisuudessa menee.
"Kun vain joku kertoisi minulle, MITEN naista lähestytään ja MISTÄ voi löytää vapaan noin 25-40v naisen?"
Jos profiilissasi on nuo ikäkriteerit niin voi tehdä tiukkaa. Nuoret naiset eivät ole kiinnostuneita ikäisestäsi maalaismiehestä ja ikäisesi naiset eivät kiinnostu miehestä joka hakee yli 10 vuotta nuorempaa.- ei-turhaa-kikkailua
helka kirjoitti:
"Sitä, pystyisinkö parisuhteeseen, en epäile ollenkaan."
Kova on usko siihen, että parisuhde hoituu kuin itsestään, kun vaan sopivan naisen löytää. Aika moni kokematon mies tuntuu kuvittelevan, että suhde alkaa niin että tavataan sopivan oloinen nainen muutaman kerran ja sitten päätetään alkaa seurustella ja that's it. No, ehkä joskus saat kokea miten se todellisuudessa menee.
"Kun vain joku kertoisi minulle, MITEN naista lähestytään ja MISTÄ voi löytää vapaan noin 25-40v naisen?"
Jos profiilissasi on nuo ikäkriteerit niin voi tehdä tiukkaa. Nuoret naiset eivät ole kiinnostuneita ikäisestäsi maalaismiehestä ja ikäisesi naiset eivät kiinnostu miehestä joka hakee yli 10 vuotta nuorempaa.Ei kannata ottaa sellaista kumppania, joka on joku ongelma tai vihollinen, josta pitää selvitä ja joka aiheuttaa hankaluuksia. Ilmeisesti naisilla on paljon kokemusta jännämiehistä, kun parisuhdetta pidetään vaikeana asiana, joka vaatii työtä ja ylläpitoa. Ottakaa kunnon kiltti mies, niin eipähän ole vaikeuksia! Itse voisin todellakin tavata pari kertaa, käydä tärkeät asiat kunnolla läpi, päättää olla yhdessä ja that's it!
Jos väität vastaan, kerro konkreettisia esimerkkejä, miksi ja mitä työtä parisuhde vaatii hoituakseen. Eikä sitten mitään siivousta, kaupassa käyntiä tms. juttuja jotka pitäisi sinkkunakin tehdä. Eikä yhteistä ajanviettoa, keskustelua tms. juttuja jotka eivät ole pakollista työtä vaan sellaista mitä vapaaehtoisesti ja luonnollisesti halutaan. ei-turhaa-kikkailua kirjoitti:
Ei kannata ottaa sellaista kumppania, joka on joku ongelma tai vihollinen, josta pitää selvitä ja joka aiheuttaa hankaluuksia. Ilmeisesti naisilla on paljon kokemusta jännämiehistä, kun parisuhdetta pidetään vaikeana asiana, joka vaatii työtä ja ylläpitoa. Ottakaa kunnon kiltti mies, niin eipähän ole vaikeuksia! Itse voisin todellakin tavata pari kertaa, käydä tärkeät asiat kunnolla läpi, päättää olla yhdessä ja that's it!
Jos väität vastaan, kerro konkreettisia esimerkkejä, miksi ja mitä työtä parisuhde vaatii hoituakseen. Eikä sitten mitään siivousta, kaupassa käyntiä tms. juttuja jotka pitäisi sinkkunakin tehdä. Eikä yhteistä ajanviettoa, keskustelua tms. juttuja jotka eivät ole pakollista työtä vaan sellaista mitä vapaaehtoisesti ja luonnollisesti halutaan.Puhun "tunnetyöstä", luottamuksen luomisesta, ajatusmaailmojen kohtaamisesta jne Pelkästään keskinäisen luottamuksen syntyminen vie viikkoja, kuukausia, ehkä vuosia; rakastaako tuo toinen minua myös sairaana, työttömänä, epäonnistuneena, vihaisena.. Voihan sitä sopia, että nyt rakastetaan toisiamme tästä tapaamisesta eteenpäin, mutta ei se niin mene. Rakastuminen tuo mukanaan huumaavan onnellisuuden lisäksi menettämisen pelkoa, mustasukkaisuutta ja monia, monia muita tunteita.
- edetään.rauhassa
ei-turhaa-kikkailua kirjoitti:
Ei kannata ottaa sellaista kumppania, joka on joku ongelma tai vihollinen, josta pitää selvitä ja joka aiheuttaa hankaluuksia. Ilmeisesti naisilla on paljon kokemusta jännämiehistä, kun parisuhdetta pidetään vaikeana asiana, joka vaatii työtä ja ylläpitoa. Ottakaa kunnon kiltti mies, niin eipähän ole vaikeuksia! Itse voisin todellakin tavata pari kertaa, käydä tärkeät asiat kunnolla läpi, päättää olla yhdessä ja that's it!
Jos väität vastaan, kerro konkreettisia esimerkkejä, miksi ja mitä työtä parisuhde vaatii hoituakseen. Eikä sitten mitään siivousta, kaupassa käyntiä tms. juttuja jotka pitäisi sinkkunakin tehdä. Eikä yhteistä ajanviettoa, keskustelua tms. juttuja jotka eivät ole pakollista työtä vaan sellaista mitä vapaaehtoisesti ja luonnollisesti halutaan.Itse en koskaan voisi parin tapaamisen perusteella alkaa seurustelemaan kenenkään kanssa, eihän siinä ajassa toista vielä tarpeeksi tunne. Karttaisin myös miestä joka noin haluaisi tehdä.
Olen sen verran hidas näissä suhdeasioissa että vaadin aikaa tutustua toiseen kaikessa rauhassa. - äljkhgggfdfsa
helka kirjoitti:
Puhun "tunnetyöstä", luottamuksen luomisesta, ajatusmaailmojen kohtaamisesta jne Pelkästään keskinäisen luottamuksen syntyminen vie viikkoja, kuukausia, ehkä vuosia; rakastaako tuo toinen minua myös sairaana, työttömänä, epäonnistuneena, vihaisena.. Voihan sitä sopia, että nyt rakastetaan toisiamme tästä tapaamisesta eteenpäin, mutta ei se niin mene. Rakastuminen tuo mukanaan huumaavan onnellisuuden lisäksi menettämisen pelkoa, mustasukkaisuutta ja monia, monia muita tunteita.
Olet ilmeisesti oikutteleva ja skeptinen. Omapa on valintasi.
äljkhgggfdfsa kirjoitti:
Olet ilmeisesti oikutteleva ja skeptinen. Omapa on valintasi.
Kuinka laajalla parisuhdekokemuksella teit tuon arvion?
Olisihan se pelimiehille riemuvoitto, jos naiset olisivat valmiita suhteeseen parin lirkutteluhetken perusteella; sen kun lupaisi, että rakastaa ja on uskollinen ja että vaikeudet on tehty voitettaviksi, ja sen jälkeen voisi elää kuin pellossa. Sitäkö haluaisit?- lkkkhjjhhggff
helka kirjoitti:
Kuinka laajalla parisuhdekokemuksella teit tuon arvion?
Olisihan se pelimiehille riemuvoitto, jos naiset olisivat valmiita suhteeseen parin lirkutteluhetken perusteella; sen kun lupaisi, että rakastaa ja on uskollinen ja että vaikeudet on tehty voitettaviksi, ja sen jälkeen voisi elää kuin pellossa. Sitäkö haluaisit?Ei tuohon tarvita parisuhdekokemusta vaan kommenttisi analysointia.
Pelimiehet lirkuttelevat; fiksu mies osaa puhua asioita, joita keskivertoälyinen pelimies ei pystyisi edes feikkaamaan, koska ei ymmärtäisi eikä keksisi niitä. Ongelma tutustumisessa on osaltaan siinä, että naiset haluavat lirkutella niitä näitä eivätkä puhua asiaa (eli käydä läpi kummankin ominaisuuksia, historiaa, päämääriä jne.). - SuhteellinenMiesHki
lkkkhjjhhggff kirjoitti:
Ei tuohon tarvita parisuhdekokemusta vaan kommenttisi analysointia.
Pelimiehet lirkuttelevat; fiksu mies osaa puhua asioita, joita keskivertoälyinen pelimies ei pystyisi edes feikkaamaan, koska ei ymmärtäisi eikä keksisi niitä. Ongelma tutustumisessa on osaltaan siinä, että naiset haluavat lirkutella niitä näitä eivätkä puhua asiaa (eli käydä läpi kummankin ominaisuuksia, historiaa, päämääriä jne.).Mitähän naisia sä oot deittaillut? Jotain vitun tyhjäpäitä?
Lyön satasen vetoa, jos nainen on kiinnostunut miehestä parisuhde mielessä niin se haluaisi että se mies kertoisi itsestään ja elämästään, että nainen näkisi mikä mies on miehiään...tutustuu syvällisemmin. Kun nainen tuntee että mies on sanojensa mittainen ja luotettava(ja tietysti ihana) niin kyllä sieltä vastakaikuja alkaa tulla.
Mutta tässä kohtaa mennäänkin perse edellä puuhun. Suomalainen perus Mikko ei puhu. Korkeintaan arkiset asiat. Toisaalta Perus Mikko saattaa osoittaa rakkauttaan käytännön asioillla, mutta pidenmän päälle nainen on tyytymätön suhteessa, koska sen "henkinen" puoli jää tyydyttämättä.
- dsvsdab
Jännää logiikkaa, sellanen muka parempi jolla esim. 20 suhdetta takana kuin sellainen jolla ei yhtään? Eikö tuo nyt kerro ennemmin tuon suhteissa epäonnistujan parisuhdekelvottomuudesta?
- hmmmmh
Ei tietenkään. Pointti tossa on että miks ne suhteet ei kestä.
- sinkkuviisikympNainen
on paljon lapsettomia perheitä,
- oispamullakinpillu
Useimmat naiset eivät edes ymmärrä, miten vaikeaa tavalliselle miehelle on päästä edes treffeille.
Jos nainen ei lihota itseään pilalle eikä synnytä isätöntä lasta, naiselle on vain taivas rajana, mitä hän voi saada pillunsa avulla.- atännä
"Jos nainen ei lihota itseään pilalle eikä synnytä isätöntä lasta, naiselle on vain taivas rajana, mitä hän voi saada pillunsa avulla."
Oikeesti, luuletko että tuo on tavallisen ihmisen kommentti? - trolololloo
atännä kirjoitti:
"Jos nainen ei lihota itseään pilalle eikä synnytä isätöntä lasta, naiselle on vain taivas rajana, mitä hän voi saada pillunsa avulla."
Oikeesti, luuletko että tuo on tavallisen ihmisen kommentti?Ei se ole kuin trollin kommentti. Mutta siinä se on kyllä oikeassa, että varsinkin nettideiteillä naisia on todella vaikea saada vastaamaan mitään. Ihan yksilöidyt ja profiliin hakukriteereihin sopivat avaukset jäävät pääosin vastaamatta. Joten kyllähän se miehiä harmittaa. Tekisitte likat jotain asialle... :)
- deittinainen
trolololloo kirjoitti:
Ei se ole kuin trollin kommentti. Mutta siinä se on kyllä oikeassa, että varsinkin nettideiteillä naisia on todella vaikea saada vastaamaan mitään. Ihan yksilöidyt ja profiliin hakukriteereihin sopivat avaukset jäävät pääosin vastaamatta. Joten kyllähän se miehiä harmittaa. Tekisitte likat jotain asialle... :)
Suurin syy miksi en vastaa kun ei voi vastata kuin muutamalle. Paljon menee ohi varmasti sopiviakin ehdokkaita.
- järkeä-käyttöön
deittinainen kirjoitti:
Suurin syy miksi en vastaa kun ei voi vastata kuin muutamalle. Paljon menee ohi varmasti sopiviakin ehdokkaita.
Mitä jos:
1) miettisit tarkemmin millaista miestä etsit
2) kertoisit sen profiilissasi
3) keskittyisit miehiin, joilla on riittävän kattava profiili, jotta voi paremmin tulkita sopiiko kriteereihisi
Kohdan 2 sivuvaikutuksena saisit vähemmän turhia yhteydenottoja miehiltä, jotka eivät sinulle sovi, ja jos joku sopimaton kuitenkin sinulle kirjoittaisi niin tietäisi itsekin ettei vastausta tule kuitenkaan. Kohdan 3 myötä ei tarvitsisi miettiä, menikö jotain ohi. - deittinainen
järkeä-käyttöön kirjoitti:
Mitä jos:
1) miettisit tarkemmin millaista miestä etsit
2) kertoisit sen profiilissasi
3) keskittyisit miehiin, joilla on riittävän kattava profiili, jotta voi paremmin tulkita sopiiko kriteereihisi
Kohdan 2 sivuvaikutuksena saisit vähemmän turhia yhteydenottoja miehiltä, jotka eivät sinulle sovi, ja jos joku sopimaton kuitenkin sinulle kirjoittaisi niin tietäisi itsekin ettei vastausta tule kuitenkaan. Kohdan 3 myötä ei tarvitsisi miettiä, menikö jotain ohi.Kaikki hakukriteerini kerron profiilissani ja tottakai luen miehen profiilin.
Yhteydenottoja tulee paljon miehiltä jotka eivät edes ole lukeneet profiiliani tai eivät sovi siihen, ne voi tietysti kaikki ohittaa.
Mutta silti jää liikaa ehdokkaita että kaikille voisi kirjoitella. - en.oikein.usko.nyt
deittinainen kirjoitti:
Kaikki hakukriteerini kerron profiilissani ja tottakai luen miehen profiilin.
Yhteydenottoja tulee paljon miehiltä jotka eivät edes ole lukeneet profiiliani tai eivät sovi siihen, ne voi tietysti kaikki ohittaa.
Mutta silti jää liikaa ehdokkaita että kaikille voisi kirjoitella.Jos jää liikaa ehdokkaita, on varaa kiristää kriteereitä. Kuinka tyhmä pitää olla, ettei näin yksinkertaista asiaa ymmärrä? Ei millään pahalla. Vai löytyykö jostain muka oikeasti niin paljon sinulle täydellisiä unelmakumppaniehdokkaita, ettet pysty kirjoittelemaan kaikille?
- deittinainen
en.oikein.usko.nyt kirjoitti:
Jos jää liikaa ehdokkaita, on varaa kiristää kriteereitä. Kuinka tyhmä pitää olla, ettei näin yksinkertaista asiaa ymmärrä? Ei millään pahalla. Vai löytyykö jostain muka oikeasti niin paljon sinulle täydellisiä unelmakumppaniehdokkaita, ettet pysty kirjoittelemaan kaikille?
En minä halua kiristää kriteereitäni jos niitä ei ole enempää. Ne mitkä ovat olemassa kerron profiilissani. Ja kyllä, saan niin paljon viestejä etten kerkiä kaikkien kanssa kirjoittelemaan vaikka sopivilta vaikuttavatkin.
- trololloo
deittinainen kirjoitti:
En minä halua kiristää kriteereitäni jos niitä ei ole enempää. Ne mitkä ovat olemassa kerron profiilissani. Ja kyllä, saan niin paljon viestejä etten kerkiä kaikkien kanssa kirjoittelemaan vaikka sopivilta vaikuttavatkin.
Tuosta vaan tulee fiksuja viestejä lähetteleville tavallisille ukoille fiilis, että "kiva... En mahdu edes viiden kiinnostavimman joukkoon, vaikka laskettaisiin kaikki kikkelikuvien ja "moi miten menee?" viestien lähettelijät pois. " Motivoivaa...? No ei se ole. :D Väärä kohderyhmä? No en tiedä. Ihan tavallisille mimmeille kirjoittelin. Sellaisille jotka itseä kiinnosti. Ja voin kertoa, että siihen ei vaadittu missin ulkonäköä, eikä maisterin papereita. Vaikka ei niistäkään haittaa ollut, jos kohde muuten vaikutti sopivalta.
Vertauksen vuoksi tsekkaa huviksesi kuinka moni mies vastaa sinun omiin avauksiisi? Veikkaisin, että suurin osa. Aina ei mene nallekarkit tasan, mutta kovalla vaivalla sitä onnistui, ehkä kerran pari vuoteen saamaan jonkun mimmin langan päähän ja treffeillekkin. Sen jälkeen pallo yleensä siirtyi minulle, olinko kiinnostunut vai en. Mimmit yleensä olivat. Mutta nettideiteillä on täysin naisten markkinat. Eihän se toki teidän vikanne ole, mutta monesti tuntui, että mimmeille iskee tuossa nettideittihommassa vauhtisokeus. Kun etsitään aina sitä seuraavaa profiilia, josta voisi löytyä vielä jotain hieman mielenkiintoisempaa. Loppujen lopuksi ei huolita ketään, tai kiinnostutaan turvallisesti vain sellaisista henkilöistä jotka eivät ole kiinnostuneet mimmistä. - deittinainen
trololloo kirjoitti:
Tuosta vaan tulee fiksuja viestejä lähetteleville tavallisille ukoille fiilis, että "kiva... En mahdu edes viiden kiinnostavimman joukkoon, vaikka laskettaisiin kaikki kikkelikuvien ja "moi miten menee?" viestien lähettelijät pois. " Motivoivaa...? No ei se ole. :D Väärä kohderyhmä? No en tiedä. Ihan tavallisille mimmeille kirjoittelin. Sellaisille jotka itseä kiinnosti. Ja voin kertoa, että siihen ei vaadittu missin ulkonäköä, eikä maisterin papereita. Vaikka ei niistäkään haittaa ollut, jos kohde muuten vaikutti sopivalta.
Vertauksen vuoksi tsekkaa huviksesi kuinka moni mies vastaa sinun omiin avauksiisi? Veikkaisin, että suurin osa. Aina ei mene nallekarkit tasan, mutta kovalla vaivalla sitä onnistui, ehkä kerran pari vuoteen saamaan jonkun mimmin langan päähän ja treffeillekkin. Sen jälkeen pallo yleensä siirtyi minulle, olinko kiinnostunut vai en. Mimmit yleensä olivat. Mutta nettideiteillä on täysin naisten markkinat. Eihän se toki teidän vikanne ole, mutta monesti tuntui, että mimmeille iskee tuossa nettideittihommassa vauhtisokeus. Kun etsitään aina sitä seuraavaa profiilia, josta voisi löytyä vielä jotain hieman mielenkiintoisempaa. Loppujen lopuksi ei huolita ketään, tai kiinnostutaan turvallisesti vain sellaisista henkilöistä jotka eivät ole kiinnostuneet mimmistä.Itse en etsi sitä mielenkiintoisempaa kylläkin sopivampaa itselleni. En jää turhia kirjoittelemaan ihmisen kanssa jos tuntuu ettei se kirjoittelu ala sujumaan. Sopivia ehdokkaita on paljon, kyllä, mutta kuka oikeasti nappaa se voi olla kovan työn takana löytää se ihminen sieltä ehdokkaitten joukosta. Ja myös aikaa vievää.
Suurin osa toki vastaa omiini aloituksiini eikä aina asiallisesti, valitettavasti. Vaatii aina uutta ja uutta yritystä, rutkasti sitkeyttä ja uskoa. Huoli en ihmistä jos en koe häntä sopivaksi ja kyllä olen ollut kiinnostunut myös henkilöstä joka ei ollut minusta. Mutta etsintä jatkuu... - sdfghjklhgsd
deittinainen kirjoitti:
En minä halua kiristää kriteereitäni jos niitä ei ole enempää. Ne mitkä ovat olemassa kerron profiilissani. Ja kyllä, saan niin paljon viestejä etten kerkiä kaikkien kanssa kirjoittelemaan vaikka sopivilta vaikuttavatkin.
Nyt kyllä kiinnostaisi tietää, mitä ne kriteerisi ovat ja paljonko niitä on. Itselläni ongelma on nimittäin niin päin, ettei mistään tunnu löytyvän naista, joka täyttäisi edes kymmenesosaa tärkeistä realistisista (ts. toteutan itse vastaavat ominaisuudet) kriteereistäni; puhumattakaan niistä, joista voisin haaveilla jos olisi valinnanvaraa.
- deittinainen
sdfghjklhgsd kirjoitti:
Nyt kyllä kiinnostaisi tietää, mitä ne kriteerisi ovat ja paljonko niitä on. Itselläni ongelma on nimittäin niin päin, ettei mistään tunnu löytyvän naista, joka täyttäisi edes kymmenesosaa tärkeistä realistisista (ts. toteutan itse vastaavat ominaisuudet) kriteereistäni; puhumattakaan niistä, joista voisin haaveilla jos olisi valinnanvaraa.
Minulla on ikähaarukka - 5 oma ikä, suomalainen, tupakoimaton, alko-ongelmaton, ei eläimiä, "reviiri" noin 200 km, ei pieniä lapsia, mielellään edes jotakin liikuntaa harrastava, itsestään ja terveydestään huoltapitävä, pituus saisi jäädä alle 180 cm, eräretkeily ja pyöräily plussaa, tuntee sanonnan "miehen kunnia" koskevan omia arvojaan, ei tykkää jatkuvasti kapakoida, pitää keskusteluista ja ajatustenvaihdosta, omia mielipiteitä asioista ja sietää myös muiden eriävät mielipiteet. Osaa arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä yksilöinä. Aikaansaava.
Tässä nyt ensimmäiseksi mieleen tulevat mitä sieltä löytyy. Lisäksi tietysti kerron itsestäni asioita. Monasti saatan mieheltä kysyä miksi mielestämme sopisimme yhteen jos miehen profiilissa ei paljon asioita ole kerrottuna tai sitten täysin eri asioita kuin itselläni. - deittinainen
deittinainen kirjoitti:
Minulla on ikähaarukka - 5 oma ikä, suomalainen, tupakoimaton, alko-ongelmaton, ei eläimiä, "reviiri" noin 200 km, ei pieniä lapsia, mielellään edes jotakin liikuntaa harrastava, itsestään ja terveydestään huoltapitävä, pituus saisi jäädä alle 180 cm, eräretkeily ja pyöräily plussaa, tuntee sanonnan "miehen kunnia" koskevan omia arvojaan, ei tykkää jatkuvasti kapakoida, pitää keskusteluista ja ajatustenvaihdosta, omia mielipiteitä asioista ja sietää myös muiden eriävät mielipiteet. Osaa arvostaa ja kunnioittaa muita ihmisiä yksilöinä. Aikaansaava.
Tässä nyt ensimmäiseksi mieleen tulevat mitä sieltä löytyy. Lisäksi tietysti kerron itsestäni asioita. Monasti saatan mieheltä kysyä miksi mielestämme sopisimme yhteen jos miehen profiilissa ei paljon asioita ole kerrottuna tai sitten täysin eri asioita kuin itselläni.Taisi jäädä yksi tärkeimmistä pois : positiivinen elämänasenne !!!! Joku sanoi joskus minulle : jos haluat tulevaisuuteni, unohda menneisyyteni. Eli ei pidä liiaksi tuijottaa historiaa, kaikilla se on, karikot saa olla kohdattuina. Siinäkin pätee kohtuus, kolme kertaa naimisissa ollut saa minut kyllä mietteliääksi...
- Mika39
Kun en ole saanut komeaa ulkonäköä niin ei ole mahdollisuutta päästä seurustelemaan. Ja Se ulkonäkö on kuitenkin naisille aika tärkeä asia miehessä kuten semmoinen jännämäisyys ja renttumaisuus. En olisi nuorena uskonut että olen koko ikäni yksin. Aika on mennyt nopeesti, nuorena haaveilin perheestä mutta sain paljon pakkeja. Nyt on ihan sama, ei kannata yrittää, olen ruma ja naiset ei halua tutustua.
- mitäsittenn
Mutta miksi siitä pitäisi etukäteen jotain ajatella? Menet ja tutustut ihan ite. Ei yksinäisyys kenestäkään automaattisesti huonoa ihmistä tee.
Tää on vähän sama kuin mies kysyisi mitä pitäs ajatella eronneesta naisesta. Tosin silloin tulisi kasa kakkaa niskaan Olen 24 vuotias mies. En ole seurustellut koskaan, en edes ollut treffeillä. Yhden yön juttujakaan en ole harrastellut. En ole oikeastaan yhtään mitään tehnyt parisuhteen löytämisen eteen.
2012 marraskuussa aloitin kuntouttavaan työtoimintan työttömien työpajalla, kun olen pitkäaikaistyötön. Ja siellä samassa paikassa olen vieläkin kuntouttavassa työtoiminnassa. Viimeksi olen ollut palkallisessa työssä keväällä 2011.
Asun vielä vanhempieni luona. Avasin huhtikuussa 2012 pankkiin säästötilin, jonne säästän rahaa joka tilistä. Niillä säästöillä sitten jonain päivänä maksan takuuvuokran yms, kun muutan omilleni. Viime vuonna myin jotain tavaroitani Huuto.netissä, ja olen saanutkin jotain myydyksi. Säästöjä on laskelmieni mukaan tarpeeksi, jotta saisin muutetuksi omilleni. Olen katsellut netistä sopivia yksiöitä.
Olin vuonna 2009 työharjoittelussa kiinteistöhuoltajana ammattiopistossa 3 kuukauden verran. Opiskelin sähköalaa, ja sain tehdä joitan sähköhommia ammattiopistolla, sekä jonkin verran muillakin kouluilla. Sain käydä kahvitauolla koulun siivoojien taukotiloissa. Puhuivat että kyllä tuolle Samille pitäis joku nainen saada. Oltiin kerran isän entisen työkaverin luona grillaamassa. No hänen vaimonsa sitten kysyi, että onkos tyttöystävää. Vastasin, ettei ole. Ihmetteli, että eikö tosiaan ole, niin fiksun olonen poika olet. Viimeksi viime viikolla sain kuulla, että on ihme kun mulla ei ole ketään, kun olen kuulemma niin fiksun oloinen.
En polta tupakkaa. Kokeilin armeijassa, mutta lopetin sen. Alkoholia juon tosi vähän. En ole koskaan humalassa ollut. Ensimmäisen kerran maistoin alkoholia 17 vuotiaana. Taisi olla jotain mansikan makuista viiniä.Seksiä mietin paljon. Joskus vähäsen häiritsee, kun mietin niin paljon seksiä. Nykyään, kun kuljen jossain tuolla kadulla, niin mietin usein, että miltähän seksi tuntuisi tuonkin vastaan tulevan naisen kanssa. Sitten mietin, että jos tuo tietäisi, mitä ajattelen, niin varmaan pitäis mua pervona tai jotain. Välillä tulee morkkis omien ajatusten takia.
Viime vuonna talvella aloin miettimään, että onko internetissä seksiseuran hakuun erikoistuneita sivustoja. No löysin sellaisia, osa on maksullisia, ja osa maksuttomia. No kokeilin seksiseuran löytämistä tällaisten sivustojen kautta. Alastonsuomeenkin tein tunnuksen. Täällä suomi24:ssä on paikkakunnille omia palstoja. Laitoin oman paikkakuntani palstalle kirjoituksen, jossa ilmoitin etsiväni seksiseuraa naisesta.
En löytänyt netistä naista seksiseuraksi. Miehiä käy silloin tällöin laittamassa alastonsuomen profiiliin yksityisviestiä, jossa kyselevät seksiseuraa. Poikuus on edelleen tallessa, eli seksistä ei ole lainkaan kokemusta.
Mietin viime vuonna myös maksullista naista vaihtoehtona. Sitten kuitenkin päätin, etten tahdo sekaantua maksullisiin. Naisen pitää oikeasti haluta mua, eikä vaan esittää haluavansa. Käytän vähät rahani mielummin johonkin muuhun, kuin maksulliseen seksiin.
- realitynetti
En jaksanut lukea koko kirjoitusta mutta kommentoisin tuohon aloitukseen.
Olkoon sukupuoliroolit kumminpäin tahansa kun aina kirjoitetaan näistä "peräkammarin pojista" joilla ei ole ollut parisuhdetta niin samaa voi kysyä näistä "yksinhuoltaja-äipistä" jotka on eläneet vain lastenkautta ja ollut näitä satunnaisia seksisuhteita koska nainenhan saa niitä tunnetusti.
Kumpainenkaan tyyli ja asenne ei luo hyvää pohjaa todelliselle parisuhteelle kun siinä pitää ottaa toinenkin huomioon ja tehdä niitä kompromissejäkin.
Itse karsastan miehenä näitä vuosia eläneitä yksinhuoltajanaisia jotka vuosia ovat eläneet lastenkautta ja osittain itsekkäästikkin ja nyt ovat muka valmiita luopumaan siitä....näitä kuulkaa riittää pilvinpimein nettisaiteilla kun lapset on sen verran isoja mutta nyt todellisuudessa haluttaan täyttää tämä tyhjiö ja seksimarkkinatkin alkaa olla vain muistoja....että luoppa nyt tälläisen kanssa se todellinen parisuhde mutta seksimarkkinathan tämä nettideittailu todellisuudessa onkin naiset luo senkin omalla toiminnallaan kun ollaan vuosia aktiivisina profiileineen ja aina haetaan vain parempaa ja komeampaa prinssiä prinsessalle.- maisterisimmeinen
Jännä juttu miten nainen yksinhuoltajana on niin halveksittava mutta mies yksinhuoltajana on sankari. Ihminen voi olla yksinhuoltaja senkin vuoksi että puoliso on kuollut tai että lähti lätkimään kun ei ollut enää kivaa olla vanhemman roolissa. Se joka kantaa kasvatusvastuun ja huolehtii lapsista onkin itsekäs ja halveksittava? Aika karua kuultavaa näin entisenä yksinhuoltajana. Olenkin arvoton kun olen huolehtinut ja rakastanut lastani?
- turhaa.yleistystä
Siihenkin voi olla monta syytä miksi nainen elänyt vuosikaudet yh:na ja lasten tullessa isoiksi alkaa etsimään parisuhdetta. Minä kuulun näihin, syy on että nuorimmaiseni oli sairas lapsi. Oli tosi rankkaa enkä olisi kuvitellutkaan että joku mies olisi siihen halunnut mukaan tulla, oma aika ja energiani ei olisi riittänyt suhteelle. Olisi mielestäni ollut väärin miestä kohtaan alkaa hänen kanssaan seurustelemaan.
Satunnaisia seksikumppaneita ei minulla ole ollut koskaan. - sopiva.olla.pitää
Ei vuosien deitissä olo tarkoita että hakee koko ajan parempaa. Itse olen nyt kaksi vuotta ollut sinkkuna, en koko aikaa deitissä mutta aina silloin tällöin aktivoin profiilini. Monien kanssa olen kirjoitellut, muutaman tavannut, mutta kukaan ei ole ollut sopiva itselleni, parempaa en ole etsinyt kuin siinä mielessä. Tottakai on täysin selvää itselleni etten muunlaiseen suhteeseen edes lähde.
- hyvin-menee40
En ole koskaan seurustellut. Sain myös potkut töistä 20 vuoden jälkeen
- Höppänöitäkös
SYYYYY ? Miten oletus on että parisuhde olisi jokin perustarve , ja sen puuttumiseen etsitään syytä . Eihän elämää voi noin lokeroida jokaiselle muotoutuu oikea ja hänelle normaali elämä , muistaen että muutokset ja muuttumattomuus ovat normi juttuja .
- vittutaas
Oot impotentti homo
- M_50
Olen 50v mies, joka ei ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Lukemattomilla treffeillä olen käynyt mutta kukaan nainen ei ole ollut kiinnostunut ensi tapaamisen jälkeen. Olen varakas mutta en sytytä, ei sitä muuta syytä tarvitaan.
- yksinäinen-mies
Naiset ajattelee pelkkää huonoa jos saavat tietää että mies on kokematon seurustelussa. Siihen loppuu tutustuminen. Toisaalta taas jos mies on rikollinen niin naiset on heti valmiita antamaan mahdollisuuden
- Savonmuan_Hilima
Itselleni tulisi mieleen lähinnä kuinka herkästi lähestyä miestä, joka ei ole koskaan seurustellut. Tuollainen mies voi olla helposti haavoittuva ja epävarma itsestään - lähestyminen pitäisi tapahtua varovasti. Missään tapauksessa en ajattelisi mitään huonoa ja rikolliset kyllä saavat olla omissa oloissaan!
- ihminenminäkin
Savonmuan_Hilima kirjoitti:
Itselleni tulisi mieleen lähinnä kuinka herkästi lähestyä miestä, joka ei ole koskaan seurustellut. Tuollainen mies voi olla helposti haavoittuva ja epävarma itsestään - lähestyminen pitäisi tapahtua varovasti. Missään tapauksessa en ajattelisi mitään huonoa ja rikolliset kyllä saavat olla omissa oloissaan!
ehkä olet niin fiksu että et halua rikollista mutta moni muu nainen ei ole fiksu.
- blindalley
Savonmuan_Hilima kirjoitti:
Itselleni tulisi mieleen lähinnä kuinka herkästi lähestyä miestä, joka ei ole koskaan seurustellut. Tuollainen mies voi olla helposti haavoittuva ja epävarma itsestään - lähestyminen pitäisi tapahtua varovasti. Missään tapauksessa en ajattelisi mitään huonoa ja rikolliset kyllä saavat olla omissa oloissaan!
Näinpä juuri. Olen useita kuukausia yrittänyt lähestyä ja lähentyä yhtä mielenkiintoista mutta kokematonta keski-ikäistä miestä. Olen kutsunut kotiini ja hakeutunut porukassa seuraansa, olematta tunkeileva tai päällekäypä. Olemme nyt jonkinlaisia kavereita. Mutta en ota miehestä edelleenkään selvää, voisiko hänellä olla kiinnostusta minun suhteeni. Ainakin mies on hyvin estynyt, kyvytön ilmaisemaan (mitään?) tunteita ja lisäksi kosketuskammoinen. Ehkä hänestä vaan ei ole parisuhteeseen. Olen epäillyt lievää autismiakin.
- Savonmuan_Hilima
blindalley kirjoitti:
Näinpä juuri. Olen useita kuukausia yrittänyt lähestyä ja lähentyä yhtä mielenkiintoista mutta kokematonta keski-ikäistä miestä. Olen kutsunut kotiini ja hakeutunut porukassa seuraansa, olematta tunkeileva tai päällekäypä. Olemme nyt jonkinlaisia kavereita. Mutta en ota miehestä edelleenkään selvää, voisiko hänellä olla kiinnostusta minun suhteeni. Ainakin mies on hyvin estynyt, kyvytön ilmaisemaan (mitään?) tunteita ja lisäksi kosketuskammoinen. Ehkä hänestä vaan ei ole parisuhteeseen. Olen epäillyt lievää autismiakin.
Voisitko ajatella toisenlaista kommunikointia hänen kanssaan? Tulisko esim. viestien vaihtaminen jossain muodossa kysymykseen? Jos mies on ujo ehkä hänen olisi helpompi ilmaista itseään näin? Viesteihin voisi lisätä vaikka linkkejä musiikkiin - kappalevalinnalla voisi kertoa paljonkin. Jos kiinnostusta on, kanssakäymistäkin esim. näin luulisi olevan.
- kjhhll
Entäs sitten mitä ajattelette miehestä joka vielä nelikymppisenäkin asuu vanhempiensa kanssa? Jolla on ollut yksi vähän pidempi suhde ja joitain säätöjä muuten. Eli voiko tällaisesta miehestä saada kelpo puolison?
Miksi nelikymppinen asuu vanhempiensa kanssa? Onko hänellä oma talous samassa rakennuksessa (oma keittiö, laittaa omat ruokansa, hoitaa omat kotityönsä, maksaa osan kiinteistöveroista ja sähköistä ym.) vai asuuko hän kirjaimellisesti samassa taloudessa vanhempiensa kanssa? Onko hän asunut koko ajan vai onko tämä tilapäinen, esimerkiksi omaishoidon takia järjestetty tilanne joka kestää maksimissaan vuoden-pari?
Jos nelikymppinen mies muuttaa omaishoitajaksi siksi aikaa, kun se on välttämätöntä, niin se ei tee häntä epäkelvoksi, ja jos nelikymppinen mies asuu omassa taloudessa vanhempien pihapiirissä niin silloinkin voi vielä löytyä nainen, jota anopin läheisyys ei ahdista, mutta jos nelikymppinen mies on ikänsä asunut vanhempiensa kanssa samassa taloudessa niin huhhuh :o
- Dexamus
Olen itse myöhään ensiseurustellut ja avioitunut mies. Sille voi olla monenlaisia syitä. Itse sain nuorena miehenä pari kertaa henkisesti kunnolla turpiini, kun erehdyin rakastumaan naiseen, joka valitsi nenäni edestä toisen miehen. Sen seurauksena menin pariksi vuosikymmeneksi takalukkoon näissä tunneasioissa. Vasti yli nelikymppisenä takalukon sai avattua eräs aivan upea nainen. Emme päätyneet naimisiin, koska meillä oli lopulta varsin erilaiset tarpeet sekä kiinnostukset. Muistan kuitenkin tätä suhdetta suurella lämmöllä.
Melkein viisikymppisenä löysin naisen, jonka kanssa minulla on paljon yhteistä. Menimme naimisiin. Liitto ei ole ollut ongelmaton, mutta on kestänyt yli kymmnenen vuotta. Voisin kertoa sinulle miehen näkökulmasta, minkälaisia ongelmia voi tulla vastaan.
Vaimollani oli edellisestä suhteesta lapsi jolla oli päällä todella vaikea murkkuikä. Olin tiedostanut tämän ennen liittoamme ja olin henkisesti siihen valmistautunut. Rankempaa oli se, että kasvatusta koskevien erillaisten näkemysten ilmetessä vaimoni varsinkin alkuvuosina tapasi hyvin herkästi epäillä motiivejani. Mielestäni parisuhteessa täytyy lähtökohtaisesti luottaa toisen vilpittömyyteen ja motiiveihin. Nyt tämä sillonen ongelmapakkaus on todella hieno nuori aikuinen, mutta suhteemme perustuksissa on säröjä.
Elin noin neljännesvuosisadan sinkkuna. Pidin huolta kodistani ja taloudestani, ja sain jopa useilta naisilta kehuja, että pidän kotini siistinä. Uskon oikeasti tasa-arvoon, ja pidin selväni, että hoidan osani kodin töistä. Jaoimme aluksi vastuualueet, mikä on hyvä tapa toimia. Mutta sitten aloin huomata, että en osaakaan tehdä mitään oikein. Siivoamisistani ym. taloustöistä löytyi aina puutteita, enkä osannut edes esim. laittaa leivänpaahdinta oikein päälle. Miten ihmeessä olinkaan pärjännyt neljännesvuosisadan ilman, että kukaan oli vahtimassa ja tarkastamassa tekemisiäni?
Yleistäminen ja stereotyypit ovat aina vaarallisia. Väitän kuitenkin että on naisille tyypillistä nähdä koti naisen valtakuntana. Tasa-arvoa tuntuu olevan se, että mies kiltisti hoitaa naisen päättämät työt naisen päättämien normien mukaisesti.
Olen yrittänyt puhua vaimoni kanssa siitä, miksi koen tällaisen käytöksen hyvin ikävänä. Hän on hillinnyt itseään, mutta jatkuvasti tulee kuitenkin esille, että hän pitää itsestään selvänä, että nainen viime kädessä päättää kotiin liittyvistä asioista.
Aloittaja! Ilmeisesti pohdit, miten suhtaudut keski-ikäiseen mieheen, jolla ei ole ollut parisuhteita. Ehdotan pohdittavaksesi kahta asiaa:
1. Uskallatko suhteessa lähtökohtaisesti luottaa miehen motiiveihin esim. lastesi suhteen? Luottamuksen voi tietenkin menettää, mutta jos et halua antaa luottamukselle tilaisuutta, anna koko jutun olla.
2. Voisiko tällä itsenäisesti eläneellä miehellä olla omalta taustaltaan jotain annettavaa sinulle? Esim. miten suhtaudutaan elämään ja ihmisiin vähän rennommin? Tai miten viihdytään (myös) omassa seurassaan? Jos on yli viisikymppiseksi elänyt sinkkuna, on joko oppinut pitämään omasta(kin) seurasta, tai sitten tullut hulluksi. Tällainen ihminen tarvitsee tilaa omille harrrastuksilleen ja sisäiselle elämälleen, mutta hän on aivan varmasti valmis suomaan sitä tilaa myös sinulle!- aikuinen.nainen.olen
Aivan ihana asiallinen aikuisen miehen kirjoitus. Itsekin monia vuosia sinkkuna viihtynyt olen. Ymmärrän täysin mitä tarkoitat viihtymisellä omassa seurassaan. Myös minä tarvitsen tilaa omille harrastuksilleni ja sisäiselle elämälleni. Vaikeaa on löytää vastaava mies. Vastaan tulee mustasukkaisuutta ja epäilyä omasta rakkaudestani kun viihdyn yksiksenikin enkä koko ajan tarvitse/halua toisen seurassa olla.
Avainsana on toisen hyväksymisessä sellaisenaan kuin toinen on, antaa toisen harrastaa mitä haluaa eikä yritä muuttaa toista kaltaisekseen. Ei elä ns. toisen elämää, parisuhteessakin on kaksi yksilöä, molemmilla omat mielenkiintonsa eri asioihin. - Deximus
aikuinen.nainen.olen kirjoitti:
Aivan ihana asiallinen aikuisen miehen kirjoitus. Itsekin monia vuosia sinkkuna viihtynyt olen. Ymmärrän täysin mitä tarkoitat viihtymisellä omassa seurassaan. Myös minä tarvitsen tilaa omille harrastuksilleni ja sisäiselle elämälleni. Vaikeaa on löytää vastaava mies. Vastaan tulee mustasukkaisuutta ja epäilyä omasta rakkaudestani kun viihdyn yksiksenikin enkä koko ajan tarvitse/halua toisen seurassa olla.
Avainsana on toisen hyväksymisessä sellaisenaan kuin toinen on, antaa toisen harrastaa mitä haluaa eikä yritä muuttaa toista kaltaisekseen. Ei elä ns. toisen elämää, parisuhteessakin on kaksi yksilöä, molemmilla omat mielenkiintonsa eri asioihin.Yhteiset harrastukset ja kiinnostukset tuntuvat olevan hyvin kaksiteräinen juttu. Jos niitä on paljon, toiselle voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi toinen kuitenkin tarvitsee omaa aikaa ja omaa tilaa. Minulla on läheinen ystäväpariskunta, jotka ovat olleet naimisissa kohta neljäkymmentä vuotta. Luulen, että liiton kestämisen yksi salaisuus on siinä, että he ovat jo vuosikymmeniä sitten joutuneet toteamaan, että heillä on varsin vähän yhteisiä kiinostuksia. Kumpikin viihtyy kesämökillä, jossa he viettävät osan lomistaan. Ison osan lomistaan he ovat jo pitkään kulkeneet eri teitä omien harrstustensa parissa. Itse haluan lomamatkustaa joskus yksin, vaikka vaimon kanssa löytäisimme kaupunkilomakohteistani paljon yhteistä kiinnostavaa. Olen havainnut, että suurkaupungin anonyymi vilinä on loistava paikka panna omassa päässä elämän asioita järjestykseen -- varsinkin silloin kun ei tarvitse koko ajan miettiä myös sitä, että mitä toinen haluaisi seuraavaksi tehdä.
Deximus kirjoitti:
Yhteiset harrastukset ja kiinnostukset tuntuvat olevan hyvin kaksiteräinen juttu. Jos niitä on paljon, toiselle voi olla vaikeaa ymmärtää, miksi toinen kuitenkin tarvitsee omaa aikaa ja omaa tilaa. Minulla on läheinen ystäväpariskunta, jotka ovat olleet naimisissa kohta neljäkymmentä vuotta. Luulen, että liiton kestämisen yksi salaisuus on siinä, että he ovat jo vuosikymmeniä sitten joutuneet toteamaan, että heillä on varsin vähän yhteisiä kiinostuksia. Kumpikin viihtyy kesämökillä, jossa he viettävät osan lomistaan. Ison osan lomistaan he ovat jo pitkään kulkeneet eri teitä omien harrstustensa parissa. Itse haluan lomamatkustaa joskus yksin, vaikka vaimon kanssa löytäisimme kaupunkilomakohteistani paljon yhteistä kiinnostavaa. Olen havainnut, että suurkaupungin anonyymi vilinä on loistava paikka panna omassa päässä elämän asioita järjestykseen -- varsinkin silloin kun ei tarvitse koko ajan miettiä myös sitä, että mitä toinen haluaisi seuraavaksi tehdä.
"Itse haluan lomamatkustaa joskus yksin, vaikka vaimon kanssa löytäisimme kaupunkilomakohteistani paljon yhteistä kiinnostavaa."
Sama juttu. Tässä vastarakastuneisuuden vaiheessa on ihanaa matkustaa yhdessä, mutta varmasti tulee myös kohteita ja ajankohtia, jolloin matkustan mieluummin yksin. Tästä on jo puhuttu, ja miesystäväni on matkustanut (työnkin puolesta) niin paljon, että hän on myöntänyt itsekin ettei enää jaksa innostua uusista kohteista samalla tavalla kuin ennen, ja hän ymmärtää hyvin sen, että minulla on maailmassa vielä paljon enemmän nähtävää.- konnari2
aikuinen.nainen.olen kirjoitti:
Aivan ihana asiallinen aikuisen miehen kirjoitus. Itsekin monia vuosia sinkkuna viihtynyt olen. Ymmärrän täysin mitä tarkoitat viihtymisellä omassa seurassaan. Myös minä tarvitsen tilaa omille harrastuksilleni ja sisäiselle elämälleni. Vaikeaa on löytää vastaava mies. Vastaan tulee mustasukkaisuutta ja epäilyä omasta rakkaudestani kun viihdyn yksiksenikin enkä koko ajan tarvitse/halua toisen seurassa olla.
Avainsana on toisen hyväksymisessä sellaisenaan kuin toinen on, antaa toisen harrastaa mitä haluaa eikä yritä muuttaa toista kaltaisekseen. Ei elä ns. toisen elämää, parisuhteessakin on kaksi yksilöä, molemmilla omat mielenkiintonsa eri asioihin.Alkaa ranne väsyä. Näin miehenä joka ei jaksa baareissa notkua.
- mies36
Muutin kotoa pois 29 vuotiaana. Olin työ joten säästin rahaa ja tein töitä. Ei ollut kiire muuttaa. En maksanut vuokraa vanhemmilleni.
- Kommentoija69
On vaikeaa sanoa mitään yleispätevää paitsi, että sellaisella miehellä on luultavasti enemmän rahaa kuin jos tämä sama mies olisi asunut yhdessä naisen kanssa aikaisemmin pitkiä aikoja. Tällä miehellä on ollut luultavasti myös enemmän aikaa tehdä mitä hän itse haluaa. Naiset ovat uskomattomia raha- ja aikasyöppöjä. Pitäisikin joskus määritellä tuntihinta sisustustarvike- tai vaatekaupassa maleksimiselle käsilaukkua pidellen tai kaikelle muulle vastenmieliselle ja ikävystyttävälle ajankululle, jolle parisuhde on miehen altistaa, ja laskeskella paljonko itseä kohti on tullut ylimääräistä maksettavaa emännän tarpeettomiksi osoittautuneista vaate- ja kenkäshoppailusta ynnä muusta sellaisesta taloutemme rahojen käytöstä, jollainen ei olisi itselle tullut ikinä mieleenkään. (Itse käytän omiin juttuihini monta kertaa vähemmän rahaa eikä minulla ole mitään haluakaan, ellei sitten asuntolainan nopeutettua takaisinmaksua pidetä omana juttuna.) Sitten, kun kustannukset ovat selvillä, voi arvioida onko se mitä on vastineeksi saanut, ollut maksetun hinnan väärtiä. Voi kyllä olla verenpainetta ajatellen viisainta olla laskematta.
Keski-iän koittaminen on kyllä hieno asia, koska kun testosteronitasot laskevat, niin alkaa nähdä asioita paljon kirkkaammin. Jos leskeydyn tai menee emännän kanssa sukset ristiin, niin varmaa on, että palloa jalkaan en enää ota. Parisuhteet ja seksi ovat aivan räikeästi ylimainostettu juttu.- miksi.noin.hankalaa
Anteeksi mutta miksi ihmeessä maleksit vastentahtoasi niissä sisustus- ja vaateliikeissä? Etkö saa sanottua ettei ole sinun juttusi ja vaimo voi niihin mennä yksin tai ystäviensä kanssa? Minulle ei olisi tullut mieleenikään esim. ex-miehen autonvaraosareissuille lähteä, kyllä hän pääsi niihin ilman minuakin. Voihan parisuhteessakin molemmat tehdä omia juttuja mitkä kiinnostavat. Aikanaan saatettiin vaikka lähteä toiseen kaupungiin ostoksille. Sovittiin näkevämme taas parin tunnin päästä, sain rauhassa mennä käsityöihmisenä nappikauppoihin ja mies omiin kauppoihinsa. Välillä käytiin kahvilla tai syömässä yhdessä ja jatkettiin taas, jos samoja paikkoja missä haluttiin käydä niin niissä käytiin. Ei meillä koskaan ongelmia tuollaisista asioista tullut.
Tai rahankäytöstäkään. Molemmilla oli tietty oma raha minkä käytti ihan mihin halusi. Yhteiset menoerät jaettiin. - 1920
Oletko tossun vai tussun alla?
- Good-Man
Yksin on oltava koska naisille ei kelpaa hyvä mies.
- taskuvenusnainen
Et osaa "kaupitella" itseäsi, hyvä mies kelpss aina naisille mutta mistä ne tietää sun olevan sellainen?
- another-good-man
taskuvenusnainen kirjoitti:
Et osaa "kaupitella" itseäsi, hyvä mies kelpss aina naisille mutta mistä ne tietää sun olevan sellainen?
Eivät tiedä, kun eivät halua tutustua, kun en ole komea ja ei ole jännämieskemiaa.
- minun-kesäni
Ei ole minullakaan juuri ollut seurustelusuhteita.Nuorena en ollut kypsä muuta kuin treffeillä käymään ja nyt,kun ikää on tullut,niin sitä viihtyy ittensä kanssa varmaan vähän liiankin hyvin, omat tavat etc. Kaipausta on ,mutta kynnys lähteä ketään treffaileen on korkea,kun ei pitkään aikaan ole mitään treffejä ollut.
- hilaiji
juuri tämän elämänalueen ulkopuolelle jääneenä. Jään siihen elämään jossa olen aina elänyt. Näin on varmasti hyvä.
- naiset-nirsoja
Kyllä sellainen on aika säälittävä tapaus jos ei ole mitään suhdetta ollut ikinä eikä naiset ole kovin suvaitsevaisia täällä suomessa joten mies saa kyllä pakit ja naiset vielä juoruu tietoa eteenpäin että se mies on kokematon. Jos nainen on joku sairaan ruma jolla ei ole kokemusta miehistä niin ehkä sellaiselle kelpaa kokematon mies, muuten kyllä ei muille kelpaa.
- vai_niin
Nytkö niitä sairaan rumia naisia sitten onkin olemassa jolle voisit kelvatakin?
Jos olet kokematon, niin miksei sulle kelpaa vastaavasti kokematon nainen? Ainiin, ne on sairaan rumia ja sinä olet sairaan nirso... - naiset-nirsoja
vai_niin kirjoitti:
Nytkö niitä sairaan rumia naisia sitten onkin olemassa jolle voisit kelvatakin?
Jos olet kokematon, niin miksei sulle kelpaa vastaavasti kokematon nainen? Ainiin, ne on sairaan rumia ja sinä olet sairaan nirso...Siksi kun kokemattomalle naiselle ei kelpaa kokematon mies. Vai tiedätko kokemattoman naisen jolle kelpaa kokematon mies. On harvinaista että joku tunnustaa olevansa kokematon ja sille naurettaisin jos tunnustaisi.
- niinmutta
naiset-nirsoja kirjoitti:
Siksi kun kokemattomalle naiselle ei kelpaa kokematon mies. Vai tiedätko kokemattoman naisen jolle kelpaa kokematon mies. On harvinaista että joku tunnustaa olevansa kokematon ja sille naurettaisin jos tunnustaisi.
juurihan ihan itse totesit että kokemattomalle naiselle kyllä kelpais mutta ovat liian rumia että kelpais sulle.
- Jukpela
Kysymyksesi on minulle ajankohtainen. Olen tapaillut puolisen vuotta miestä yli viisikymppistä miestä, joka on kertonut, että naisystäviä hänellä on ollut mutta ei ole seurustellut koskaan eikä mielestäni mekään seurustella. Tapailemme silloin, kun satutaan olemaan samalla paikkakunnalla, joskus montakin kertaa viikossa. Emme tee juuri mitään, ollaan vaan jossain parkkipaikalla tai autossa ja jutellaan ja silloin tällöin seksikin on kuvassa mukana, vaikka yhdyntään asti emme ole edenneet. Hän on sosiaalisesti notkea, arvostetussa ammatissa eikä yhtään pahannäköinenkään. Ihmettelen todella paljon, miksi hän ei ole koskaan seurustellut. Aluksi luulin, että hän saattaa olla homo, mutta hänen täytyy olla vähintään bi tai jopa hetero, koska kiihottuu seksuaalisesti niin helposti. Kun kerron ajattelevani häntä tms. ilmaisen kiintymykseni, hän vetäytyy. Viikonloput hän puuhaa omiaan, koskaan meillä ei ole oikeita, kunnolla ennalta sovittuja treffejä ja niin, että tekisimme yhdessä jotakin. Olen rauhassa odottanut suhteen kehittymistä ja luen välillä hänen käytöksestään kiintymistä, mutta sitten huomaan taas jotain päinvastaista kuten sen, että silloin kun hän puuhaa jotain mielenkiintoista viikonloppuna sisarustensa, vanhempiensa ym. kanssa, ei minulle liikene edes tekstaria. Olen jonkinlainen työviikon viihdyke, en muuta. Annan hänen olla, en tunge, annan hänelle tilaa. Varmaankin seitsemän kertaa kymmenestä hän tekee yhteydenpitoaloitteen.Ymmärrän, että on iso asia päästää toinen elämäänsä, mutta kyllä tässä ajassa olisi pitänyt jo jotain tapahtua. Hän asuu vanhempiensa kanssa edelleen. Ehkä se on järkevää kustannussyistä puolin ja toisin, mutta toisaalta osoittaa, että hän ei kaipaa sellaista yksityisyyttä, että voisi seurustella jonkun kanssa. Nyt mielenkiintoni alkaa hiipua, ehkä olen hänelle vain ajankulu ja hupi, kuuntelija ja hellijä.
- rumamies-
Olen niin ruma että en koskaan seurustele. Naiset ei vaan ota rumaa miestä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 962655
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012243- 881991
- 131709
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441681- 781646
- 361636
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?911573Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1281437Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411274