Kuinkakohan kauan suomella kestää tajuta, että globaalisaatio ja vapaakauppasopimukset tekevät mahdottomaksi valtiollisen kapitalismin kontrollin?
Suomessa keskustelua käydään vain siitä, mille väestöryhmälle annetaan ja kuinka paljon ja mikä on kenenkin vastuualue.
Miksei käydä keskustelua kapitalistisen perusongelman ratkaisemiseksi? Tämä perusongelma on siis Työnataja-työntekijä roolijako. Työnataja ottaa riskin, mutta kerää voiton. Työntekijällä ei ole riskiä, mutta ei koskaan saa täyttä hyötyä työstään.
Niin kauan kun systeemi on toiminut pääasiassa valtiollisella tasolla niin lainsäädännöllä ja valvonnalla on helposti pystynyt vaikuttamaan tähän roolijakoon. Ongelma on muodostunut kun globalisaatio on lisääntynyt ja mahdollistanut yritysten ja työvoiman liikkuvuuden yli valtioiden rajojen. Tällöin valtiollisella yritysten kontrollilla ei ole enää mitään merkitystä.
Tähän perusongelmaan on 4 pääasiallista ratkaisutapaa. Globaali yritystoiminnan säätely. Tämä tuskin toteutuu koskaan, koska se edellyttäisi että käytännössä kaikki maailman valtiot pääsisivät riittävissä määrin yhteisymmärrykseen siitä, miten yritykset saavat toimia.
Seuraavana paluu valtiolliseen säätelyyn. Jos kapitalismi ei pääse liikkumaan vapaasti rajojen yli niin on se jälleen valtiollisten intressien kontrolloitavissa. Tämä suomen kohdalla tarkoittaisi irtisanoutumista vapaakauppasopimuksista ja EU:sta. Hankalaa, mahdollisesti tuhoisaa, mutta mahdollista.
Edelliset 2 ovat: "Miten korjata/hallita kapitalismia?" -tyyppisiä ratkaisuja, seuraavat 2 taas miten siirtyä pois kapitalismista. Ratkaisevaa on, että työntekijän ja työnatajan välinen roolijako häviää ja nämä 2 sulautuvat yhdeksi.
Tapa 1. Tehdä lailla mahdottomaksi ansaita rahaa yrityksestä pelkällä omaisuudella. Tämä käytännössä tarkoittaisi ettei osinkoja voisi maksaa ulos yrityksestä, vaan ainoastaan maksaa palkkana tai boonuksena yrityksen työntekijöille. Tämä tietenkin johtaisi nopeasti osakeyhtiöiden häviämiseen ja pörssin häviämiseen.
Tämän uuden "kommunistisen" yritysmallin "perusmalli" olisi yritys, jossa jokainen työntekijä olisi yrityksen osaomistaja ja samalla omalta osaltaan päättämässä yrityksen toiminnasta ja voittojen käytöstä. Rahan lainaaminen korkoa vastaan pitäisi kuitenkin olla edelleen mahdollista, muuten ei pankkitoiminta mahdollistuisi.
Tapa 2. Siirtyä puhtaaseen yrittäjyyteen ja kieltää lailla työntekijöiden pito. Näin pääsisimme tilanteeseen, jossa jokainen joka työskentelisi yrityksessä olisi myöskin osaomistaja. Tämä käytännössä tarkoittaisi, että mikäli yritys haluaa jatkaa toimintaansa, on sen aloitettava neuvottelut työehdoista vanhojen työntekijöiden/nykyisten uusien osaomistajien kanssa.
Tämän uuden "puhtaan kapitalismin" "perusmalli" olisi yritys, jossa jokainen työntekijä on osaomistaja ja näin oikeutettu osuuteensa yrityksen tuottamista voitoista, vaikka yritys toimisi monessa maassa niin suomalaiset osaomistajat saisivat hyödyn näistä maista, joissa ei vastaavaa lainsäädäntöä ole.
Se mihin suuntaan loppujen lopuksi halutaan mennä on loppujen lopuksi kansasta kiini, mutta kysymykseni kuuluukin: MIKSEI TÄSTÄ EDES KESKUSTELLA?
Perusongelman ratkaisu
19
55
Vastaukset
- Kukaan_ei
ota tämän tason keskusteluun kantaa, koska valtaosa ihmisistä on niin tyhmiä/huonosti koulutettuja, etteivät he ole koskaan kysyneet itseltään tälläisiä asioita kuin: "miten muuten voisimme taloutemme järjestää?" Hyvin suuri osa ihmisistä menee vain virran mukana sen kummempia miettimättä.
- eivättajuu
Ainakin tolloässähallitus vaihdettava!
- perusta
Eli palattaisiin vanhaan säännöstelytalouteen joka Suomella oli ennen tuota vapaakauppaa. No olihan semmoinen supistettu malli 23 maan kesken ennen, mutta kun nekin liittyi siihen vapaakauppa järjestöön , joihin kuuluu jo lähes kaikki Maailman maat, joitain Kuubaa ja Pohjoiskoreeaa lukuunottamatta. Nyt tuotteet tehdään siellä missä ne on halvinta tehdä ja tuodaan Suomeen ostettavaksi. Voi olla Suomalainen tuote joka ennen tehtiinkin täällä , mutta ei enää, koska valmistaminen on niin kallista. Ainoastaan yrityksen omistajapiiri työllistää itsensä ja tuotekehitys.Tästä on seurauksena että Suomessa on puoli miljoonaa turhaa työikäistä henkilöä. On toki näitä eläkeläisiä jotka nauttivat 40- 50 vuoden työskentelyn eläkkeestä nyt. Entä tulevaisuudessa kun työeläke jää pieneksi. Kasvava ryhmä on myös verorahoilla työskennelleet ja elävät eläkeläiset. Julkista taloutta ei voi varmaan kovin pitkään pitää pystyssä vain velkaa ottamalla . Valtion velka on kansalaista kohti yli 18 000 € ja kuntien velka päälle. Voi olla että lähellä on aika joillon velan korot kasvaa merkittävästi. Nyt sitten pitää harkita tarjotaanko Suomeen sijoittavalle yritykselle Halpa työvoimaa ja verottomuutta , sillä ei näillä nykyisillä säännöillä Suomeen kannata perustaa yritystä. Valopilkkuna tietysti on nämä palvelualan yritykset, jotka ottavat niiltä rahaa , keille sitä on kertynyt.
- Kapitalismi_toimii
väestön eduksi niin kauan kuin väestön talous on nopeasti kasvava. Puhutaan luvuista 5 % vuodessa. Todella monessa maassa, jossa kyseistä kasvua ei olla saatu yritykset ovat siirtyneet maihin, joissa on joko nopea väestönkasvu, tai nopea teknologian kehitys, joka siellä luo talouskasvua.
Näissä vanhoissa länsimaissa ei ole enää "kapasiteettia" nopeaan väestönkasvuun (ainakaan ilman suurta maahanmuuttoa, joka taas luo muita ongelmia) tai nopeaan teknologian kehitykseen ainakaan systemaattisesti ja vakaasti.
Nämä faktat johtavat siihen että vanhat länsimaat muuttuvat epäedullisiksi kapitalistisessa taloudessa valtaosalle kansaa.
Näinollen valtiot ovat valinnan edessä. Jatkaa vanhalla systeemillä ja katsoa kun työttömyys vähitellen nousee ja eriarvoisuus lisääntyy. Samalla tietenkin valtio köyhtyy ja joutuu kansainvälisiin vaikeuksiin kreikan malliin.
Toinen vaihtoehto on siirtyä pois kapitalistisesta taloudesta, koska se tuottaa vanhoille länsimaille enemmän haittaa kuin hyötyä. Mikä tuo kapitalismin jatkokehitys talousmalli sitten on jää nähtäväksi, mutta sen tulo on väistämätön. - naapurinkössi
Kapitalismi_toimii kirjoitti:
väestön eduksi niin kauan kuin väestön talous on nopeasti kasvava. Puhutaan luvuista 5 % vuodessa. Todella monessa maassa, jossa kyseistä kasvua ei olla saatu yritykset ovat siirtyneet maihin, joissa on joko nopea väestönkasvu, tai nopea teknologian kehitys, joka siellä luo talouskasvua.
Näissä vanhoissa länsimaissa ei ole enää "kapasiteettia" nopeaan väestönkasvuun (ainakaan ilman suurta maahanmuuttoa, joka taas luo muita ongelmia) tai nopeaan teknologian kehitykseen ainakaan systemaattisesti ja vakaasti.
Nämä faktat johtavat siihen että vanhat länsimaat muuttuvat epäedullisiksi kapitalistisessa taloudessa valtaosalle kansaa.
Näinollen valtiot ovat valinnan edessä. Jatkaa vanhalla systeemillä ja katsoa kun työttömyys vähitellen nousee ja eriarvoisuus lisääntyy. Samalla tietenkin valtio köyhtyy ja joutuu kansainvälisiin vaikeuksiin kreikan malliin.
Toinen vaihtoehto on siirtyä pois kapitalistisesta taloudesta, koska se tuottaa vanhoille länsimaille enemmän haittaa kuin hyötyä. Mikä tuo kapitalismin jatkokehitys talousmalli sitten on jää nähtäväksi, mutta sen tulo on väistämätön.Ei Suomessa ole talous koskaan perustunut suureen väestökasvuun.
Teollistuminenhan perustui siihen että maaseutua kurjistettiin niinpaljon että väki siirtyi sieltä teollisuuustyöhön.
Toinen tilastollinen tekijä oli että maatalouskunnat kouluttivat nuorisonsa valmiiksi ja teollisuuspakkakunnat saivat valmiiksi koutetun väen tuottamaan itselleen verotuloja.
Eli maassamme harjoitettiin maataloudesvaltaisten alueiden kurjistamista narraamalla näitä kouluttamaan väestönsä verotuloillaan palvelemaan väkirikkaimpia seutuja.
Sama jatkuu toki yhä, mutta maaseudun voimavarat on jo nyhdetty liki olemattomiin. Nyt kun maaseudulta ei enää saada väkeä entiseen malliin, maaseutukuntia syyllistetään ja palvelut ajetaan alas.
Sitäkö se olikin se tulevaisuuteen satsaaminen? - Ai_ei_vai
naapurinkössi kirjoitti:
Ei Suomessa ole talous koskaan perustunut suureen väestökasvuun.
Teollistuminenhan perustui siihen että maaseutua kurjistettiin niinpaljon että väki siirtyi sieltä teollisuuustyöhön.
Toinen tilastollinen tekijä oli että maatalouskunnat kouluttivat nuorisonsa valmiiksi ja teollisuuspakkakunnat saivat valmiiksi koutetun väen tuottamaan itselleen verotuloja.
Eli maassamme harjoitettiin maataloudesvaltaisten alueiden kurjistamista narraamalla näitä kouluttamaan väestönsä verotuloillaan palvelemaan väkirikkaimpia seutuja.
Sama jatkuu toki yhä, mutta maaseudun voimavarat on jo nyhdetty liki olemattomiin. Nyt kun maaseudulta ei enää saada väkeä entiseen malliin, maaseutukuntia syyllistetään ja palvelut ajetaan alas.
Sitäkö se olikin se tulevaisuuteen satsaaminen?suomen 60-70 lukujen nopea talouskasvu perustui NIMENOMAAN nopeaan väestön kasvuun. Suuret ikäluokat tulivat aikuisiksi ja kulutus lisääntyi huomattavasti.
Globalisaatio ja vapaakauppasopimukset varmaan vähentävät valtioiden kontrollimahdollisuuksia. Toisaalta globalisaatio on kohdellut suhteellisen reilusti köyhiä ihmisiä esim. Kiinassa. Kiinalaisten elintaso on noussut hurjaa vauhtia. Se taas tekee vähitellen kiinalaisista tuontituotteidenkin kysyjiä, jotka siis sitä kautta lisäävät myös länsimaiden elintasoa. Investointituotteiden osalta tämä kehitys on ollut jo pitempikestoista.
Globalisaatio on aika kiistattomasti siis kasvattanut globaalia liikevaihtoa eli luonut talouskasvua, mistä yhä useampi maailman kansalainen on päässyt hyötymään. Eikö se ole hyvä asia, vaikka aina on olemassa epätasa-arvoa: toiset hyötyvät paljon enemmän kuin toiset.
Kapitalistisessa ja markkinaehtoisessa järjestelmässä pelisääntöihin kuuluu yrittäjien riski ja riskiä kompensoiva yritysvoitto, joka on teoriassa lähes ääretön. Valtiot pyrkivät puuttumaan peliin lähinnä verotuksellisin keinoin, mutta globalisaatiossa esiintyy myös paljon verokilpailua, joten keino helposti vesittyy.
Työntekijä saa sopimukseen perustuvan palkan työstään, mutta häneltä puuttuu yritysriski. Työntekijä voi siis enimmillään menettää tulevat palkkansa, mutta saa pitä jo ansaitut, kun yrittäjä voi menettää kaiken omaisuutensa ja vielä osan tai kaiken tulevasta omaisuudestaankin, jos on paljon henkilökohtaisia yritysvelkoja. Tämän yhtälön osalta on aika vaikea sanoa, mikä on aina oikeus ja kohtuus kenenkin osalta.
Työntekijä ei aina edes jää vähemmälle vaan voi saada jopa yrittäjää suuremman siivun potista. Tämä koskee esim. sellaisia yrityksiä, jotka toimivat tappiolla eivätkä pysty jakamaan osinkoja. Palkathan eivät oikein taas jousta alaspäin silloin, kun yrityksellä menee huonosti.
En ole sen paremmin työantaja- kuin työntekijämyönteinen. Vastausta ei siis pidä tarkastella siitä perspektiivistä. Tarkoitus oli tuoda vain esiin asian eri puolia ja yrittää nähdä asiaa eri näkövinkkeleistä.
Erilaisia vaihtoehtojasi pidän sen verran utopistisina, että niistä keskusteleminen taitaa olla kovin teoreettista. En sen vuoksi jaksa ottaa niihin kantaa.- Miksei_tästä
Se mitä sanoit siitä, että kapitalismi globalisaatio on tuonut ja tuo myös tulevaisuudessa maailmaan kollektiivisesti vaurautta on täysin totta.
Ongelma tässä on, että se luo yhteiskuntien voimakasta polarisoitumista, joka taas uhkaa yhteiskuntarauhaa monessa maassa. Tästä nyt viimeisenä esimerkkinä kreikka, jossa nähty mellakoita jo useamman vuoden ajan. Ja viimevaaleissa yhdeksi suurimmista puolueista nousi täysin äärioikeistolainen puolue.
Kapitalismia tuskin pystyy hävittämään, koska sillä menee niin hyvin maailman mittakaavassa, mutta niissä maissa joissa ei ole edellytyksiä kapitalismille suotuiseen talouskasvuun tulee globaalissa kapitalismissa väistämättä suuria ongelmia.
Juuri tämän vuoksi meidän pitäisi valtiona alkaa keskustella, ei siitä miten pärjätä kapitalismin kanssa, vaan siitä miten kehittää sitä edelleen.
Merkkejä tästä kehityksestä on nähtävissä mm. espanjassa ja italiassa, jossa kyseinen ongelma on ollut vallalla suomea pitempään.
Molemmissa maissa nähdään lisääntyvä työntekijöiden yhteisomistus yritysten nousu klassisten yritysten rinnalle. Italiassa on mm mahdollisuus työttömaksi jäädessä vaihtoehtona saada 2:n vuoden työttömyyskorvaus starttirahana mikäli perustaa yrityksen. Tämän ehtona on, että sen pitää olla työntekijöiden yhteisomistus yritys.
Muutokset eivät tietenkään tapahdu nopeasti, mutta ilman että suomeen saadaan uusi nokian kaltainen talouden suurveturi niin uudelle nopealle kasvulle ei ole suomessa perusteita. Tämä väistämättä johtaa siihen, että kansan ja politikkojen kannattaa siirtää huomionsa pois siitä miten yrittää elää kapitalismin kanssa, vaan miten pyrkiä kehittämään sitä edelleen.
Itse uskon, että kapitalistisen järjestelmän ongelman keskiössä on työnantaja-työntekijä roolijako, jonka johdosongelmia me nyt näemme yhteiskuntasopimusneuvottelujen yhteydessä. Mielestäni tuon roolijaon purkaminen pitäisi olla ensimmäinen lähtökohta järjestelmän muutokselle. - miten.on
Isokallio tästä.
" Kun tilastoja lukee oikein, niin lukutaitoiselle käy selväksi, että noiden investointipankkien suosittelema kontrolloimaton markkinavoimien vapauttaminen on ollut vahingollista maailmantaloudelle. Ainakin, jos sitä vertaa niihin aikoihin, jolloin valtiovallalle vielä suotiin mahdollisuus kontrolloida jossain määrin markkinoita.
Vuosina 1960-1978 (ennen Milton Friedmanin aikaansaamaa kontrolloimattoman markkinatalouden opin voittokulkua) maailman talouskasvu oli keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Kun markkinavoimat vapautettiin kontrollista kasvuvuosina 1979-2000, se laski puoleentoista prosenttiin. Samoin on käynyt maailmanlaajuiselle tulonjaolle, jossa erot ovat kasvaneet sen jälkeen kun markkinat niin sanotusti vapautettiin.
Joku voi kuitenkin väittää Maailmanpankin tilastojen perusteella, että tulonjako on maailmassa muka tasaantunut globalisaation ansioista. Mutta jos tilastoja osaa lukea, eihän siinä todellisuudessa niin ole käynyt. Kun niistä poistetaan Kiina, niin kaikkialla muualla tulonjako on kärjistynyt. Ja aika hulppea humoristi pitää olla, jos ryhtyy selittämään Kiinan huimaa talouskasvua kontrolloimattoman markkinatalouden ansioksi.
Käsitykseni mukaan Kiinassa valtio kontrolloi erittäin tarkasti talouselämää. Joka taitaa Miltonin teeseistä ja amerikkalaisista investointipankeista huolimatta olla kuitenkin se talousmalli, joka antaa parhaan kasvun.
Eivätkä vapaasti temmeltävät markkinat ole myöskään poistaneet köyhyyttä maailmasta. Kun nostetaan köyhyysraja kahteen dollariin per päivä ja poistetaan taas Kiina tilastoista, niin köyhyys on maailmassa ennallaan. Joten mitä ihmeen hyvää siitä markkinoiden vapauttamisesta on maapallolle koitunut?"
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200607094854254_ko.shtml - Vapaa_kapitalismi
miten.on kirjoitti:
Isokallio tästä.
" Kun tilastoja lukee oikein, niin lukutaitoiselle käy selväksi, että noiden investointipankkien suosittelema kontrolloimaton markkinavoimien vapauttaminen on ollut vahingollista maailmantaloudelle. Ainakin, jos sitä vertaa niihin aikoihin, jolloin valtiovallalle vielä suotiin mahdollisuus kontrolloida jossain määrin markkinoita.
Vuosina 1960-1978 (ennen Milton Friedmanin aikaansaamaa kontrolloimattoman markkinatalouden opin voittokulkua) maailman talouskasvu oli keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Kun markkinavoimat vapautettiin kontrollista kasvuvuosina 1979-2000, se laski puoleentoista prosenttiin. Samoin on käynyt maailmanlaajuiselle tulonjaolle, jossa erot ovat kasvaneet sen jälkeen kun markkinat niin sanotusti vapautettiin.
Joku voi kuitenkin väittää Maailmanpankin tilastojen perusteella, että tulonjako on maailmassa muka tasaantunut globalisaation ansioista. Mutta jos tilastoja osaa lukea, eihän siinä todellisuudessa niin ole käynyt. Kun niistä poistetaan Kiina, niin kaikkialla muualla tulonjako on kärjistynyt. Ja aika hulppea humoristi pitää olla, jos ryhtyy selittämään Kiinan huimaa talouskasvua kontrolloimattoman markkinatalouden ansioksi.
Käsitykseni mukaan Kiinassa valtio kontrolloi erittäin tarkasti talouselämää. Joka taitaa Miltonin teeseistä ja amerikkalaisista investointipankeista huolimatta olla kuitenkin se talousmalli, joka antaa parhaan kasvun.
Eivätkä vapaasti temmeltävät markkinat ole myöskään poistaneet köyhyyttä maailmasta. Kun nostetaan köyhyysraja kahteen dollariin per päivä ja poistetaan taas Kiina tilastoista, niin köyhyys on maailmassa ennallaan. Joten mitä ihmeen hyvää siitä markkinoiden vapauttamisesta on maapallolle koitunut?"
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200607094854254_ko.shtmlsopii oikein hyvin selittämään kiinan talouskasvun. Vaikka siellä valtio kontrolloikin taloutta merkittävästi.
Tarkasteltava aikaväli vain on liian pieni. Pidennetään tuota väliä 20-30 vuotta ja saamme huomata kiinan talouden tasaantuvan 3-4% tasoon ja uudet huippukasvasvun alueet nousevat intiassa, indonesiassa ja eteläamerikassa. Kehitys on jo alkanut ja saavuttaa huippunsa 20-30 vuoden päästä, juuri niin kuin kiinassa kävi. - voiaikoja
miten.on kirjoitti:
Isokallio tästä.
" Kun tilastoja lukee oikein, niin lukutaitoiselle käy selväksi, että noiden investointipankkien suosittelema kontrolloimaton markkinavoimien vapauttaminen on ollut vahingollista maailmantaloudelle. Ainakin, jos sitä vertaa niihin aikoihin, jolloin valtiovallalle vielä suotiin mahdollisuus kontrolloida jossain määrin markkinoita.
Vuosina 1960-1978 (ennen Milton Friedmanin aikaansaamaa kontrolloimattoman markkinatalouden opin voittokulkua) maailman talouskasvu oli keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Kun markkinavoimat vapautettiin kontrollista kasvuvuosina 1979-2000, se laski puoleentoista prosenttiin. Samoin on käynyt maailmanlaajuiselle tulonjaolle, jossa erot ovat kasvaneet sen jälkeen kun markkinat niin sanotusti vapautettiin.
Joku voi kuitenkin väittää Maailmanpankin tilastojen perusteella, että tulonjako on maailmassa muka tasaantunut globalisaation ansioista. Mutta jos tilastoja osaa lukea, eihän siinä todellisuudessa niin ole käynyt. Kun niistä poistetaan Kiina, niin kaikkialla muualla tulonjako on kärjistynyt. Ja aika hulppea humoristi pitää olla, jos ryhtyy selittämään Kiinan huimaa talouskasvua kontrolloimattoman markkinatalouden ansioksi.
Käsitykseni mukaan Kiinassa valtio kontrolloi erittäin tarkasti talouselämää. Joka taitaa Miltonin teeseistä ja amerikkalaisista investointipankeista huolimatta olla kuitenkin se talousmalli, joka antaa parhaan kasvun.
Eivätkä vapaasti temmeltävät markkinat ole myöskään poistaneet köyhyyttä maailmasta. Kun nostetaan köyhyysraja kahteen dollariin per päivä ja poistetaan taas Kiina tilastoista, niin köyhyys on maailmassa ennallaan. Joten mitä ihmeen hyvää siitä markkinoiden vapauttamisesta on maapallolle koitunut?"
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200607094854254_ko.shtmlKontrolloimaton maailmankauppa johtaa pääomien kasautumiseen yltiörikkaille ja muu osa ihmiskuntaa köyhtyy. Näin vaikka koko ihmisklunnan keskitulo kohoaisikin.
Ongelmana on että kontrolloimattomassa maailmankaupassa velat ovat eri suunnalla kuin omistukset.
Maailmassa on nyt velkaan perustuva rahajärjestelmä joka entisestään kurjistaa tilannetta. Maailmantalouden kasvu edellyttää AINA sitä että jotkut ottavat lisää velkaa jotta niillä jotka rikastuvat olisi millä rikastua.
Velka on aina tavalla tai toisella kiinnitettyä velkaa ja tämä taas johtaa siihen että velan panttina oleva om,aisuus siirtyy ulkomaiseen omistuksen tai vähintäänkin hallintaan.
Yksituyyispankijärjestelmää voidaan käyttää rikollisesti ulosmittaamaan omaisuutta kun johdatetaan järjestelmällisesti aina joku pakkiketju konkurssiin. Tä'llöinhän kyseisen pankin velkakirjaomaisuus (=lainojen vekuudet) päätyvät ulosmitattaviksi vaikka ne olisivat muuten kilpailukykyisten yritysten toiminnan rahoituksena. Konkurssiin menneen pankin lainathan myydään alennusmyynnillä jäljelläoleville pankeille jotka perivät maksamaansa hintaa suuremman summan määräämällä konkurssipankkien myöntämät pitkäaikaislainat heti maksuun.
Siinä sitä viedään rehellistäkin yrittäjää kuin pässiä saunaan.
Ja tietysti yritys kun myydään se tehdään alle sen hinnan mitä lainojen arvo oli koska yrittäjästä saadaan lopulle lainasummalle ikuinen maksumies korkoineen.
Näintehden näet saadaan suurin tuotto. !990-luvun lamassa Suomessa tehtiin juuri näin. Vapaa_kapitalismi kirjoitti:
sopii oikein hyvin selittämään kiinan talouskasvun. Vaikka siellä valtio kontrolloikin taloutta merkittävästi.
Tarkasteltava aikaväli vain on liian pieni. Pidennetään tuota väliä 20-30 vuotta ja saamme huomata kiinan talouden tasaantuvan 3-4% tasoon ja uudet huippukasvasvun alueet nousevat intiassa, indonesiassa ja eteläamerikassa. Kehitys on jo alkanut ja saavuttaa huippunsa 20-30 vuoden päästä, juuri niin kuin kiinassa kävi.Meillä on 15 vuotta aikaa rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöt sille tasolle, että ympäristö yhä mahdollistaa nykyisten sosiaalisten rakenteiden ylläpidon. Vapaakauppaa kokeiltiin 20 vuotta liian pitkään ja nyt se joudutaan ajamaan alas äkkirynnäköllä, koska se on vain pahentanut tilannetta.
- Suomen_merkitys
tuntemattomatsotilaat kirjoitti:
Meillä on 15 vuotta aikaa rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöt sille tasolle, että ympäristö yhä mahdollistaa nykyisten sosiaalisten rakenteiden ylläpidon. Vapaakauppaa kokeiltiin 20 vuotta liian pitkään ja nyt se joudutaan ajamaan alas äkkirynnäköllä, koska se on vain pahentanut tilannetta.
ilmastonmuutoksessa on täysin mitätön, eikä siitä kannata edes laajemmassa talouskeskustelussa edes mainita.
Suomen_merkitys kirjoitti:
ilmastonmuutoksessa on täysin mitätön, eikä siitä kannata edes laajemmassa talouskeskustelussa edes mainita.
Jos joku kuvittelee Suomen voivan USA:sta ja EU:sta poiketen irrota Pariisin ilmastospimuksen velvoitteista, ei tuollaista seinähullua kenenkään pidä uskoa muissakaan asioissa.
- Kun_suomen
tuntemattomatsotilaat kirjoitti:
Jos joku kuvittelee Suomen voivan USA:sta ja EU:sta poiketen irrota Pariisin ilmastospimuksen velvoitteista, ei tuollaista seinähullua kenenkään pidä uskoa muissakaan asioissa.
osuus on vain 0,2% niin kuten sanottu, siitä ei kannata edes keskustella.
Kun_suomen kirjoitti:
osuus on vain 0,2% niin kuten sanottu, siitä ei kannata edes keskustella.
Se on järkyttävän paljon ja juuri siksi valtiot, joiden päästöt ovat suhteellisesti yhtä suuret niiden väkilukuun nähden, joutuvat myös Kiinan, Intian, Brasilian jne. painostuksen kohteeksi kaikissa tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa.
- riskejä
" Työntekijällä ei ole riskiä"
On siellä työntekijöilläkin riskinsä, 90-luvun lamassa meni monelta asunnot alta ja jäi vain velkaa.- Nilsiännälviä
Yhteiskunta jossa kaikki eivät ole yrittäjiä on nimitetty virheellisesti kapitalistiseksi.
Nykyinen kapitalismi johtaa lopulta monopolisoitumiseen ja samalla vastaavaan tilanteeseen kuin kommunismissakin. Valta kulminoituu harvainvallaksi sen perusteella miten rikkaudet ovat jakaantuneet.
Kapitalistinen järjestelmä toimii siten että lihavimmat JATKAVAT LIHOMISTAAN NIINKAUAN KUIN "SYÖTÄVÄÄ" RIITTÄÄ.
KÖYHÄT OVAT SILLE VAIN KARJAA JOTA HYÖDYNNETÄÄN.
Kaikki on lähtenyt liikkeelle siitä että elettiin omavaraistaloudessa. Omavaraistalous ei ole hallitsijoille mieleen.
Hallitseminen edellyttää että heillä on jotain tarjottavaa
Tarjottavaa eli kysyntää voi saada aikaan vain muuttamalla yhteiskunnan käyttäytymistä niin, että jotkut voivat loisia vallan liepeillä .
Tietenkin näiden elanto pitää saada tavalla tai toisella niiltä jotka tekevät tuottavaa työtä. Nämä ihmiset pitää saada houkuteltua tavalla tai toisella luopumaan aiemmin omaan käyttöönsä tarkoitetusta tuottamisesta.
Nykyisin pienipalkkaisimmatkin saisivat elantonsa helpommin omavaraistalouden perusteilla kuin muita palvellen. Siksi tälle mahdollisuudelle on pitänyt lain keinoin tehdä esteitä joiden ylittäminen paskottaa jokaisen noudattamaan vähintäänkin omavaraistalouden ja kulloisenkin yhleistalouden ehtoja.Verotus on siihen yksi oiva keino. Samoin monet muut rakentamiseen liittyvät ehdot ja määräykset sekä omistuksen verotus. Näin jokainen joutuu pakostakin osallistumaan myös markkinataloudteen saadakseen velvvoitteensa hoidettua. Ja nämä kustannukset ovat niin suuret ettei lopputuloksena jäljellejäävään omavaraistalouteen olekaan enää perusteita.
Tämäkö on valinnan vapautta? Nilsiännälviä kirjoitti:
Yhteiskunta jossa kaikki eivät ole yrittäjiä on nimitetty virheellisesti kapitalistiseksi.
Nykyinen kapitalismi johtaa lopulta monopolisoitumiseen ja samalla vastaavaan tilanteeseen kuin kommunismissakin. Valta kulminoituu harvainvallaksi sen perusteella miten rikkaudet ovat jakaantuneet.
Kapitalistinen järjestelmä toimii siten että lihavimmat JATKAVAT LIHOMISTAAN NIINKAUAN KUIN "SYÖTÄVÄÄ" RIITTÄÄ.
KÖYHÄT OVAT SILLE VAIN KARJAA JOTA HYÖDYNNETÄÄN.
Kaikki on lähtenyt liikkeelle siitä että elettiin omavaraistaloudessa. Omavaraistalous ei ole hallitsijoille mieleen.
Hallitseminen edellyttää että heillä on jotain tarjottavaa
Tarjottavaa eli kysyntää voi saada aikaan vain muuttamalla yhteiskunnan käyttäytymistä niin, että jotkut voivat loisia vallan liepeillä .
Tietenkin näiden elanto pitää saada tavalla tai toisella niiltä jotka tekevät tuottavaa työtä. Nämä ihmiset pitää saada houkuteltua tavalla tai toisella luopumaan aiemmin omaan käyttöönsä tarkoitetusta tuottamisesta.
Nykyisin pienipalkkaisimmatkin saisivat elantonsa helpommin omavaraistalouden perusteilla kuin muita palvellen. Siksi tälle mahdollisuudelle on pitänyt lain keinoin tehdä esteitä joiden ylittäminen paskottaa jokaisen noudattamaan vähintäänkin omavaraistalouden ja kulloisenkin yhleistalouden ehtoja.Verotus on siihen yksi oiva keino. Samoin monet muut rakentamiseen liittyvät ehdot ja määräykset sekä omistuksen verotus. Näin jokainen joutuu pakostakin osallistumaan myös markkinataloudteen saadakseen velvvoitteensa hoidettua. Ja nämä kustannukset ovat niin suuret ettei lopputuloksena jäljellejäävään omavaraistalouteen olekaan enää perusteita.
Tämäkö on valinnan vapautta?Valtionjohto ja suuryhtiöt ovat suuressa osassa maailmaa WTO:n perustamisesta alkaen ajaneet Reaganin ja Thatcherin harhaiseen maailmankuvaan perustuvaa vapaakauppauskoa. Tarvittiin Ilmastonmuutos, että tämä tunnustettiin totaaliseksi virheeksi. Sama eliitti toki yrittää vielä muutaman vuoden viedä tuhkatkin pesästä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 773095
- 862989
- 681852
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä191792- 271691
- 241677
- 211661
- 481317
Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!
Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi321316Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91299