Jeesuksestako rasite kirkolle?

Salamoinninkin takana oli aikoinaan ukkosen jumala. Sittemmin salamoinnin syyksi paljastui pilvipeitteen potentiaaliero ja salamoita viskelevä jumala muuttui typeräksi, kävi turhaksi ja unohtui pois. Saman unohduksen kohtalon kokevat nämä ihmisen keksimät jahvet,jeesukset,allahit ja brahmanit :)

"Koko kansan sivistystason vähitellen noustessa ihmiset alkavat kysellä: KENELLE Jumala uhrasi,"

Jos sivistystaso nousisi, ihmiset lukisivat Raamatun ja erottaisivat valheelliset väitteet kristinuskosta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että sivistystaso vaan laskee ja tulee entistä enemmän väitteitä kristinuskosta, joilla ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, mitä Raamattu kertoo.

Jeesuksen isä on usean senaikaisen lähteen mukaan roomalainen sotilas Panthera. Samoin kuolleista nousemisesta alettiin puhua noin 20 vuotta kuoleman jälkeen ja taivaaseen menemisestä vasta hyviv paljon myöhemmin.

Vielä pari vuosisataa sitten ukkonen oli taivaan jumalan rautapyöräiset rattaan, jotka kiitivät taivaan poikki kipinäin singahdellessa.
Yhä pienemmiksi näiden salaperäisten voimien valta käy, kun tiede selittää jo suurimman osan esivanhempiemme pelkojen aiheista. Eikä meillä enää ole metsän henkiä, kotitontut ovat muuttuneet joulutontuiksi, yön pimeydessä hiipivät kummitukset osoittautunet lepakoiksi savupiipuissa.
Missä raja kulkee? Emme usko kansanuskon ja pakanuuden aikaisiin hahmoihin, mutta kirkon iloitukseen kyllä. Voiko ihminen ihan vakaasti ajatella jotain ikuista elämää kuoleman jälkeen? Miksi ihmisen henki eläisi ikuisesti? Mitä tarkoitusta ikuisella elämällä on? Mitä vanhemmaksi tulee, sitä oudommalta alkaa tuntua ikuisen elämän ajatus.
Aikaisempina vuosisatoina ikuisella elämällä lohdutettiin raatajia ja kärsiviä kirkkaalla kruunulla taivaissa. Riittääkö se tämän päivän ihmiselle?