Metsäveli kokeilee Antero Rantasen ideaa

Eli tuo mittaustulos todistaneen että sähköä tulee myös yöllä ja varsinkin talvisin kun paneelit toimii paremmalla hyötysuhteella :-D

Oikea havainto.
Eli akkuahan tuossa pilataan ylilatauksella, jolloin sähköt kuluu veden hajottamiseen.
En vaan viitsinyt purkaa akkua tyhjemmäksi lyhyttä kokeilua varten.
Toisaalta noin kokeiltaessa ollaan lähempänä paneelin maksimituoton jännitettä joka on 17 voltin hujakalla.
Puolityhjän akun latausjännite jää alemmaksi, mutta ampeerit vastaavasti hieman suuremmiksi.
Itse kokeilun johtopäätöksiin ei siis tule merkittävää muutosta.
Mukavaa huomata että palstalta löytyy muitakin kuin tyhjänpuhujia.

metsä-veli kirjoitti:

Oikea havainto.
Eli akkuahan tuossa pilataan ylilatauksella, jolloin sähköt kuluu veden hajottamiseen.
En vaan viitsinyt purkaa akkua tyhjemmäksi lyhyttä kokeilua varten.
Toisaalta noin kokeiltaessa ollaan lähempänä paneelin maksimituoton jännitettä joka on 17 voltin hujakalla.
Puolityhjän akun latausjännite jää alemmaksi, mutta ampeerit vastaavasti hieman suuremmiksi.
Itse kokeilun johtopäätöksiin ei siis tule merkittävää muutosta.
Mukavaa huomata että palstalta löytyy muitakin kuin tyhjänpuhujia.

Lue lisää

Ja vaikka päivällä olis akut täynnä jolloin virta saadaan ilman akku häviöitä käyttöön on häviö invertterin tähden noin 10% paraskin mppt säädin hukkaa vähän,niin vastuskytkennällä voidaan näin saada välillä jopa parempi tuotto kuin millään lisähärpäkkeillä,mutta vain optimi tilanteissa.Itse olen tyytyväinen kun kirkkaalla ilmalla saa 600w paneeleista noin 400-550wh 6 tunnin ajan ja muutama tunti lisäksi vähän vähemmän ilman mitään säätäjiä.vastus on mitoitettu noin 75% imp pisteestä ja kohtisuoraan paistaessa nousee jännite noin 10% yli vmp pisteen ainakin jos on viileämpi ilma.

Mittailin tänään lisää ja huomasin saman, eli että vastuksella on mahdollista saada enemmän tehoa talteen myös varjostettuna, kun verrataan akun lataukseen.
Syykin on sama eli vastuksen mitoitus tulee olla sellainen että jännitteen vmp piste ylitetään kirkkaassa valossa, eli tällöin tulee pieni miinus hyötysuhteeseen.
Valaistuksen vähetessä systeemin toiminta kulkee ensin optimipisteen kautta, ja alkaa vasta sitten vähentyä.
Kun enimmät ajat paneeli toimii alle ihanteellisissa oloissa niin tällainen vastuksen optimointi tuottaa parhaan tuloksen.
Näyttäisi että järjestelmäsi on ainakin lähellä optimimitoitusta.
Hieno homma.

metsä-veli kirjoitti:

Mittailin tänään lisää ja huomasin saman, eli että vastuksella on mahdollista saada enemmän tehoa talteen myös varjostettuna, kun verrataan akun lataukseen.
Syykin on sama eli vastuksen mitoitus tulee olla sellainen että jännitteen vmp piste ylitetään kirkkaassa valossa, eli tällöin tulee pieni miinus hyötysuhteeseen.
Valaistuksen vähetessä systeemin toiminta kulkee ensin optimipisteen kautta, ja alkaa vasta sitten vähentyä.
Kun enimmät ajat paneeli toimii alle ihanteellisissa oloissa niin tällainen vastuksen optimointi tuottaa parhaan tuloksen.
Näyttäisi että järjestelmäsi on ainakin lähellä optimimitoitusta.
Hieno homma.

Lue lisää

Lisää tehoa kyllä saisin jos yhdellä paneelilla lisäisin systeemiä.Tällöin jännite nousisi n.115v sijasta noin 135v hyvällä kelillä ja tuotto olisi ehkä 4tunnin ajan enempi mutta tällaisen jokajätkän joka ei ole pätevä sähkäri niin ei saa tehdä yli 120v tasajännite systeemejä joten saa toistaiseksi olla.paneelit ovat näin kesäajalla klo 14,30 kohti aurinkoa. Illalla pudotan vähän ennen 18.00 sulakkeella toisen vastuksen pois jolloin tuotto jatkuu n 250w ja 120voltilla ja putoaa siitä hiljalleen ollen parin tunnin kulutta enään 30v ja teho 17w. Aamupäivällä puoli 11 jälkeen voi laittaa taas toisen vastuksen päälle. Eipä näillä rikastuta mutta ihan mielekästä kun nyt kotosalla olen.

Eli systeemissä on päivisin kaksi vastusta rinnan, ja valon vähetessä kytket toisen pois ja saat vastuksen kasvamaan valon määrään sopivaksi.
Kiinnostaisi tietää että säädätkö näin päivinä jolloin valon määrä on normaalia vähäisempi.
Parhaillaan huvittelen idealla että systeemissä on erillinen pikkupaneeli jonka tuotto menee magneettikäämin läpi, ja aiheuttaa valon mukaan vaihtuvan magneettikentän kentän voimakkuuden.
Kenttä siirtää jousikuormitteista kärkeä taikka harjallisen sähkömoottorin
kommutaattorista sovellettua kytkintä, joka sitten kytkee vastuksia päälle taikka pois.
Tarkoitus on aikaansaada automaattinen valon mukaan säätyvä vastuskuorma ja ilman mitään elektroniikkahässäkkää.
Saattaisi jopa toimia.

metsä-veli kirjoitti:

Eli systeemissä on päivisin kaksi vastusta rinnan, ja valon vähetessä kytket toisen pois ja saat vastuksen kasvamaan valon määrään sopivaksi.
Kiinnostaisi tietää että säädätkö näin päivinä jolloin valon määrä on normaalia vähäisempi.
Parhaillaan huvittelen idealla että systeemissä on erillinen pikkupaneeli jonka tuotto menee magneettikäämin läpi, ja aiheuttaa valon mukaan vaihtuvan magneettikentän kentän voimakkuuden.
Kenttä siirtää jousikuormitteista kärkeä taikka harjallisen sähkömoottorin
kommutaattorista sovellettua kytkintä, joka sitten kytkee vastuksia päälle taikka pois.
Tarkoitus on aikaansaada automaattinen valon mukaan säätyvä vastuskuorma ja ilman mitään elektroniikkahässäkkää.
Saattaisi jopa toimia.

Lue lisää

Jos olen kotona niin säätelen,mutta ei siinä ehdi muuta sitten tekemään jos tarkaksi alkaisi jos on vaihtelevaa pilvisyyttä eli joku automaatti vois olla mutta sekin olisi aika rele paukkunaa. Joskus on ollut päiviä että on tasaisen utuista että juuri auringon eroittaa,silloin jätän yhdelle vastukselle jos näyttää niin olevan parempi ja joskus oli niin että koko päivän oli ja jännitteet oli reilu 100v jolloin tuotto n200w.jos olisi ollut kahdella vastuksella niin 50v jännitteellä olisi ollut 100w. Marraskuusta helmikuuhun toimii yhdellä parhaiten.jos lisäisin paneelin niin yhden vastuksen käyttö lisääntyisi melko paljon.jänniteohjattu rele voisi olla mutta kahdella vastuksella ei ookein hyvin toimi koska jännitteen noustessa esim 120volttiin ei välttämättä aina tarkoita että olisi paras kutkeä toinen vastus ja taas välillä varsinkin kuumalla ilmalla ei jännite edes nouse niin ylös.Jatkan näin käsi säädöllä koska en oikein hallitse tuota elektroniikka puolta.

metsä-veli kirjoitti:

Oikea havainto.
Eli akkuahan tuossa pilataan ylilatauksella, jolloin sähköt kuluu veden hajottamiseen.
En vaan viitsinyt purkaa akkua tyhjemmäksi lyhyttä kokeilua varten.
Toisaalta noin kokeiltaessa ollaan lähempänä paneelin maksimituoton jännitettä joka on 17 voltin hujakalla.
Puolityhjän akun latausjännite jää alemmaksi, mutta ampeerit vastaavasti hieman suuremmiksi.
Itse kokeilun johtopäätöksiin ei siis tule merkittävää muutosta.
Mukavaa huomata että palstalta löytyy muitakin kuin tyhjänpuhujia.

Lue lisää

Tuossa mittauksessa ihmettelen vielä sitä,miksi hyvällä paisteella akkuihin menee enemmän 15,8voltilla,kuin mitä vastukseen 16,87v jännitteellä vaikka tämä jännite on lähempänä vmp pistettä.Mittasitko varmasti aivan skun läheltä,muuten tulos on merkittävästi virheellinen.Itse kun olen mitannut mppt säätimestä niin jännite on yleensä noin vmp pisteen lähellä. Kaksi paneelia sarjaan kytketyssä noin 35v

Tässä on nyt tuo MPPT säädin sekautumassa mittauksiin, - sehän tekee itse
latausjännitteen paljonkin korkeammasta paneelijännitteestä lähtien.
Eli se tekee ylimääräisestä jännitteestä lisää ampeereja.
Eräs tuollainen 300 euron hintainen MPPT säädin lupaa tehdä 115 voltin paneelijännitteestä sopivaa latausvirtaa vaikkapa 12 voltin akkuun.
Ilman säätäjiä ladatessa täynnä olevan akun jännite nousee kyllä helposti noihin lukemiin joita mittasin.
Kun huomautit väärällä jännitteellä lataamisesta, niin asian vaikutus kiinnosti senverran että mittasin eilen uudelleen, ja nyt vajaassa lataustilassa olevan akun kanssa.
Paneeli oli tässä mittauksessa toinen, eli 85 wattia ja jonka vmp on 17 volttia, sekä imp 5 ampeeria, ja näinpä kävi:
Mittaukset täysvalossa ja samoin varjostaen kuin aiemminkin.
jännite-----ampeerit-----watit
12,78 ------5,64-------- 72
12,48 ----- 3,41 ------- 42,5
Sitten samoin mitaten vastuksen yli:
17,58 ------3,81 -------66,9
14,64------3,21 -------46,9
Kun nyt oli 85 watin paneeli, niin vastus oli suuremmalle ampeerimäärälle siksi ahdas että jännite nousi täysvalossa yli vmp jännitteen.
Saman olisi saanut aikaan 75 watin paneelin kanssa kun olisi pätkäissyt vastuskaapelin lyhyemmäksi.
Näin optimoiden vastuksen lämmitysteho nousikin varjostetun paneelin kanssa suuremmaksi kuin vastaava latausteho akun kanssa oli.
Nyt olen siinä uskossa että jos haluaa parhaan tuloksen suoraan vastukseen kytketyillä paneeleilla, niin vastus kannattaa mitoittaa hiukkasen liian tiukaksi täysvalon tuottamaan jännitteeseen nähden.
Eli yksinkertaisimmillaan mitoitus hoituu kun pätkäisee lattialämmityskaapelista jotain 4 metriä pitkän pätkän ja kokeilee sitä paneeliin.
Sitten vaan joko lisää pituutta taikka vähemmän, ja tavoitteena voisi olla vaikkapa voltti tai puolitoista yli paneelin vmp jännitteen.
--
MPPT säädin on kyllä kelpo peli säätämään ja jos sellainen on niin sehän
toimii myös vastusten kanssa.
Pitää olla kuitenkin akkukin mukana koska epäilen että mppt säätäjä
sammuttaa itsensä koska epäilee oikosulkua silloin kun sen liittää suoraan vastuskaapeliin, - empä suosittele edes kokeilemaan moista.
Vastus pitää kuitenkin mitoittaa sopivaksi MPPT säätäjän tuottaman virran jännitteelle.

No virhe tuli tehtyä, - eli 75 watin paneelin kanssa mitattuun vastuskaapeliin olisi pitänyt kasvattaa lisää pituutta että sen vastusta olisi saatu suuremmaksi.

metsä-veli kirjoitti:

Tässä on nyt tuo MPPT säädin sekautumassa mittauksiin, - sehän tekee itse
latausjännitteen paljonkin korkeammasta paneelijännitteestä lähtien.
Eli se tekee ylimääräisestä jännitteestä lisää ampeereja.
Eräs tuollainen 300 euron hintainen MPPT säädin lupaa tehdä 115 voltin paneelijännitteestä sopivaa latausvirtaa vaikkapa 12 voltin akkuun.
Ilman säätäjiä ladatessa täynnä olevan akun jännite nousee kyllä helposti noihin lukemiin joita mittasin.
Kun huomautit väärällä jännitteellä lataamisesta, niin asian vaikutus kiinnosti senverran että mittasin eilen uudelleen, ja nyt vajaassa lataustilassa olevan akun kanssa.
Paneeli oli tässä mittauksessa toinen, eli 85 wattia ja jonka vmp on 17 volttia, sekä imp 5 ampeeria, ja näinpä kävi:
Mittaukset täysvalossa ja samoin varjostaen kuin aiemminkin.
jännite-----ampeerit-----watit
12,78 ------5,64-------- 72
12,48 ----- 3,41 ------- 42,5
Sitten samoin mitaten vastuksen yli:
17,58 ------3,81 -------66,9
14,64------3,21 -------46,9
Kun nyt oli 85 watin paneeli, niin vastus oli suuremmalle ampeerimäärälle siksi ahdas että jännite nousi täysvalossa yli vmp jännitteen.
Saman olisi saanut aikaan 75 watin paneelin kanssa kun olisi pätkäissyt vastuskaapelin lyhyemmäksi.
Näin optimoiden vastuksen lämmitysteho nousikin varjostetun paneelin kanssa suuremmaksi kuin vastaava latausteho akun kanssa oli.
Nyt olen siinä uskossa että jos haluaa parhaan tuloksen suoraan vastukseen kytketyillä paneeleilla, niin vastus kannattaa mitoittaa hiukkasen liian tiukaksi täysvalon tuottamaan jännitteeseen nähden.
Eli yksinkertaisimmillaan mitoitus hoituu kun pätkäisee lattialämmityskaapelista jotain 4 metriä pitkän pätkän ja kokeilee sitä paneeliin.
Sitten vaan joko lisää pituutta taikka vähemmän, ja tavoitteena voisi olla vaikkapa voltti tai puolitoista yli paneelin vmp jännitteen.
--
MPPT säädin on kyllä kelpo peli säätämään ja jos sellainen on niin sehän
toimii myös vastusten kanssa.
Pitää olla kuitenkin akkukin mukana koska epäilen että mppt säätäjä
sammuttaa itsensä koska epäilee oikosulkua silloin kun sen liittää suoraan vastuskaapeliin, - empä suosittele edes kokeilemaan moista.
Vastus pitää kuitenkin mitoittaa sopivaksi MPPT säätäjän tuottaman virran jännitteelle.

Lue lisää

Tuosta mittauksestasi akkuun 12,78voltilla vois päätellä kun amp nousee 5,64 ja teho 72w ettei mppt säädin kirkkaalla paisteella suuria hyötyjä tuo.ainakin luvatut 30% on huuhaata.koska vastukseen 17,58 voltilla jäi alle 70w. Näitten jännitteitten välistä muka löytyy joku 20-30% lisä teho. Pilvisemmillä ilmoilla voi olla vähän enempi hyötyä.kävin mittaamassa mppt säätimeen tulevan jännitteen ja oli 33v nyt.eli yhdellä paneelilla se olisi 16,5v Kun ne mainostavat tätä hyötyä jos akussa on vaikka 12,5v ja ero 16,5v on noin 30% ja se muutetaan amppeereiksi mutta näin se ei mittaustesi perusteella ihan mene koska näyttää paneeleilta tulevat amp lisääntyvän kun jännite laskee eli eroitus mppt hyödyksi jää pienemmäksi. Ps mittaahan pihtimittarisi varmasti dc amp tarkasti.

Sunteknon asiantuntija on sitä mieltä että MPPT ei tuota juurikaan hyötyä silloin kun on kyse 12 voltin järjestelmän lataajaksi optimoidusta paneelista.
Suurin hyöty tulee kevättalven kylmissä oloissa ja se menetetään kesällä paneelien lämpenemisen vuoksi tapahtuvan paneelin jännitteen laskun myötä.
Sitten kun paneelin taikka sarjaan kytkettyje paneelien tuottaman jännitteen ja akun vaatiman latausjännitteen ero on päälle 10 volttia, niin asia on kokonaan toinen.
--
Empä mene vannomaan pihtimittarin tarkkuutta näin pienillä ampeerimäärillä.
Antaahan nämä mittaukset kuitenkin jonkunlaisen hujakan missä mennään.
Ainakin mittaustulos pysyy samana usean mittauksen sajassa, - eli jos on virhettä niin sekin pysyy samana.
--
Tässä kun on keskusteltu noista mittauksista jotka antavat vastuksen avulla tapahtuvan energian saannon , sekä akkujen lataustehon suuruusluokan lähes samaksi, niin pitää huomauttaa että eihän tässä vielä koko totuus ole.
Lyijyakusta kun ei lataukseen kulunutta energiamäärää saa ulos kuin
parhaimmillaan jotain 70 % verran.
Aurinkopaneeli ja vastus järjestelmän avulla lämmitetty käyttövesi taas on samassa haarukassa verkosta otetun sähkön kanssa.
Ellei nyt klapeilla sitä lämmitä kesälläkin.
-
Litiumakkujen käyttö parantaa huimasti akkukäytön hyötysuhdetta, ja kun eilen mittasin vertailun vuoksi sitäkin, niin tässä mittaustulos.
Paneeli oli sama 85 watin peli .
Jännite 13,53 ampeerit 5,37 ja latausteho 72,6 wattia.
Lyijyakun lataushan meni näin : jännite 12,78 ampeerit 5,64 ja teho 72
Kun tuosta aletaan akkuja purkaa, niin lyijypelin jännite lumpsahtaa alle 12 voltin ja purkaus tulee päättää 11 voltin hujakalla.
Esimerkin latausjännitteellä LiFePO4 tyyppinen litiumakku on noin 60 %
täynnä ja tuosta alkava purkaus lähtee tasolta 12,8 -13 volttia ja päättyy
jännitteeseen 12 volttia jolloin akku on noin 90 % tyhjä
lataus ja purkausjännitteen ero on litiumakussa niin pieni että lataus-purkaus hyötysuhde menee päälle 90 %
Tämä täyslatauksesta alkaen, mutta esimerkin luvuista voi päätellä että
hyötysuhde joltain pieneltä lataustason väliltä on paljon parempi.
Esimerkin mittauksen perusteella tällainen osapurkaus ja lataus on hyötysuhteeltaan noin 95 %

metsä-veli kirjoitti:

Sunteknon asiantuntija on sitä mieltä että MPPT ei tuota juurikaan hyötyä silloin kun on kyse 12 voltin järjestelmän lataajaksi optimoidusta paneelista.
Suurin hyöty tulee kevättalven kylmissä oloissa ja se menetetään kesällä paneelien lämpenemisen vuoksi tapahtuvan paneelin jännitteen laskun myötä.
Sitten kun paneelin taikka sarjaan kytkettyje paneelien tuottaman jännitteen ja akun vaatiman latausjännitteen ero on päälle 10 volttia, niin asia on kokonaan toinen.
--
Empä mene vannomaan pihtimittarin tarkkuutta näin pienillä ampeerimäärillä.
Antaahan nämä mittaukset kuitenkin jonkunlaisen hujakan missä mennään.
Ainakin mittaustulos pysyy samana usean mittauksen sajassa, - eli jos on virhettä niin sekin pysyy samana.
--
Tässä kun on keskusteltu noista mittauksista jotka antavat vastuksen avulla tapahtuvan energian saannon , sekä akkujen lataustehon suuruusluokan lähes samaksi, niin pitää huomauttaa että eihän tässä vielä koko totuus ole.
Lyijyakusta kun ei lataukseen kulunutta energiamäärää saa ulos kuin
parhaimmillaan jotain 70 % verran.
Aurinkopaneeli ja vastus järjestelmän avulla lämmitetty käyttövesi taas on samassa haarukassa verkosta otetun sähkön kanssa.
Ellei nyt klapeilla sitä lämmitä kesälläkin.
-
Litiumakkujen käyttö parantaa huimasti akkukäytön hyötysuhdetta, ja kun eilen mittasin vertailun vuoksi sitäkin, niin tässä mittaustulos.
Paneeli oli sama 85 watin peli .
Jännite 13,53 ampeerit 5,37 ja latausteho 72,6 wattia.
Lyijyakun lataushan meni näin : jännite 12,78 ampeerit 5,64 ja teho 72
Kun tuosta aletaan akkuja purkaa, niin lyijypelin jännite lumpsahtaa alle 12 voltin ja purkaus tulee päättää 11 voltin hujakalla.
Esimerkin latausjännitteellä LiFePO4 tyyppinen litiumakku on noin 60 %
täynnä ja tuosta alkava purkaus lähtee tasolta 12,8 -13 volttia ja päättyy
jännitteeseen 12 volttia jolloin akku on noin 90 % tyhjä
lataus ja purkausjännitteen ero on litiumakussa niin pieni että lataus-purkaus hyötysuhde menee päälle 90 %
Tämä täyslatauksesta alkaen, mutta esimerkin luvuista voi päätellä että
hyötysuhde joltain pieneltä lataustason väliltä on paljon parempi.
Esimerkin mittauksen perusteella tällainen osapurkaus ja lataus on hyötysuhteeltaan noin 95 %

Lue lisää

Jos omistat mppt säätimen olisi kiva tietää ero latauksessa akkuun mitä pihtimittarisi näyttää verrattuna esim suoraankytkentään vaikka noin 13v akkujännitteeseen.

2000a kirjoitti:

Jos omistat mppt säätimen olisi kiva tietää ero latauksessa akkuun mitä pihtimittarisi näyttää verrattuna esim suoraankytkentään vaikka noin 13v akkujännitteeseen.

Nyt illalla kun yhteenkin vastukseen on jännite selvästi alle vmp eli 82v kun laittaa toisen vastuksen niin putoaa 42v. Tämä kertoo että näin rasitettaessa amppeerit pysyvät molemmissa tapauksissa lähes samana vain vähän lisääntyy kahdella vastuksella.jos ero olisi tasan puolet niin amp olisi sama

2000a kirjoitti:

Nyt illalla kun yhteenkin vastukseen on jännite selvästi alle vmp eli 82v kun laittaa toisen vastuksen niin putoaa 42v. Tämä kertoo että näin rasitettaessa amppeerit pysyvät molemmissa tapauksissa lähes samana vain vähän lisääntyy kahdella vastuksella.jos ero olisi tasan puolet niin amp olisi sama

Lue lisää

Eli kahdella vastuksella 1,58a ja yhdellä 1,54a

2000a kirjoitti:

Jos omistat mppt säätimen olisi kiva tietää ero latauksessa akkuun mitä pihtimittarisi näyttää verrattuna esim suoraankytkentään vaikka noin 13v akkujännitteeseen.

Eipä satu olemaan tuollaista. Säätimet joita on ovat aikoinaan lyijyakun suojaksi hankittuja PWM vehkeitä.
Nyt kun latailen litiumakkuja, niin paneelit joita on neljä sarjassa, sattuivat
osumaan niin hyvin järjestelmään että MPPT ei tuota tarpeeksi lisäarvoa
hintaansa nähden.
48 voltin systeemissä kun pitää lisäksi olla oma latausvahti joka katkaisee latauksen jos yhdenkin kennon jännite nousee yli sallitun.

Klo9,50 yksi vastus 109v 2,05a=225w
Kaksi vastus 60v 2,26a=136w
Kolme vastus 40v 2,26a=91w

Klo11,00 119v 2,24a=267w
95v 3,58a=342w
65v 3,68a=239w
Klo 12,40 120v 2,26a=271w
110v 4,15a=457w
88v 4,98a=440w

Klo 13,00 119,5v 2,25a=270w
110,5v 4,17a=460w
91v 5,15a=470w

Klo 16,00 120v 2,26a=271w
110v 4,15a=457w
85v 4,8a=410w

Klo.17.00 120v
101v 3,8a=380w
69v 3.9a=270
Tuo 13,00 jälkeen jäi mittaamatta kun tuli menoja,mutta kolmannella vastuksella se olisi varmaan noussut siinä klo 14-14,30 paikkeilla kun on kohtisuoraan,tosin säteilyteho jo vähenee. Nyt oli aika lämmin ja paneelin lämpö oli varmaan yli 40c. Minulla on pari paneelia joihin on ilmoitettu 800w säteilyteholla ja 49c lämmössä imp ja vmp ja vmp on noin 12%vähemmän ja imp 20% vähemmän verrattuna 25c ja 1000w säteilyyn. Keväällä kun oli tuulista ja viileää pääsi usein kahdella vastuksella 500-580wh. Taulokosta näkee hyvin että kolmas vastus on jo ylimitoitettu ja kaksi on vähän kun antaa pitkän aikaa aivan saman tehon. Pitäiskö sittenkin laittaa seitsemäs paneeli.

Tuo talvella saatu hyvä tulos kyllä puoltaa yhtä lisäpanelia.
Sillä rajoilla on että lisäpaneeli antaa oman maksimitehonsa verran lisää
watteja järjestelmään.
Näin kävi sähköauton latauksen kanssa kun yritin ensin ladata 3 sarjaan kytketyn paneelin avulla akkua.
Paneelit oli 80 wattisia joiden vmp oli 17,8 V ja imp 4,64 A
Kyllähän ne latasivat mutta ampeereja meni akustoon vain jotain 3,2 - 3,5 ja syynä oli se että jännite ei riittänyt enempään.
Yksi 85 watin lisäpaneeli pomsautti ampeerit 5,2 A ,eli jo vähän oikosulun puolelle imp arvosta.
Kun latausjännite oli 54 volttia, niin noin 80 wattia lisääntyi latausteho.
Melkoisen viileässä mitattu tapaus oli kyseessä.

metsä-veli kirjoitti:

Tuo talvella saatu hyvä tulos kyllä puoltaa yhtä lisäpanelia.
Sillä rajoilla on että lisäpaneeli antaa oman maksimitehonsa verran lisää
watteja järjestelmään.
Näin kävi sähköauton latauksen kanssa kun yritin ensin ladata 3 sarjaan kytketyn paneelin avulla akkua.
Paneelit oli 80 wattisia joiden vmp oli 17,8 V ja imp 4,64 A
Kyllähän ne latasivat mutta ampeereja meni akustoon vain jotain 3,2 - 3,5 ja syynä oli se että jännite ei riittänyt enempään.
Yksi 85 watin lisäpaneeli pomsautti ampeerit 5,2 A ,eli jo vähän oikosulun puolelle imp arvosta.
Kun latausjännite oli 54 volttia, niin noin 80 wattia lisääntyi latausteho.
Melkoisen viileässä mitattu tapaus oli kyseessä.

Lue lisää

Kai sinulla on joku jänniitteensäädin ,tai miten se on ohjelmoitu että akut tulee sopivasti täyteen. Itse ostin 6 vuotta sitten tunturi sähköpyörän.Pari vuotta toimei akut aika hyvin mutta sitten rupes sohraan.nyt ei pääse aina 10km ja yht äkkiä kaikki pois.Jokkut kennot varmaan loppu.Uus akku maksaa maltaita en ole löytänyt mitään edullista,mahtaisko joku niitä kennottaa? Akku on 26,6v 10a joku protanium lithium lon polymer battery.Joskus olen väkisin latannut 24v peruslaturilla niin että on hiljalleen noussut 30v jännite ja pysytellyt itte kaukana kun olen kuullut että on räjähdysvaara.No varmaan siitä on kärsinyt mutta eipä siinä paljon hävi kun on muutenkin loppu akku. Sitten on päässyt 15km

2000a kirjoitti:

Kai sinulla on joku jänniitteensäädin ,tai miten se on ohjelmoitu että akut tulee sopivasti täyteen. Itse ostin 6 vuotta sitten tunturi sähköpyörän.Pari vuotta toimei akut aika hyvin mutta sitten rupes sohraan.nyt ei pääse aina 10km ja yht äkkiä kaikki pois.Jokkut kennot varmaan loppu.Uus akku maksaa maltaita en ole löytänyt mitään edullista,mahtaisko joku niitä kennottaa? Akku on 26,6v 10a joku protanium lithium lon polymer battery.Joskus olen väkisin latannut 24v peruslaturilla niin että on hiljalleen noussut 30v jännite ja pysytellyt itte kaukana kun olen kuullut että on räjähdysvaara.No varmaan siitä on kärsinyt mutta eipä siinä paljon hävi kun on muutenkin loppu akku. Sitten on päässyt 15km

Lue lisää

http://www.esaimaa.fi/Online/2012/01/13/Hengenvaaralliset sähköpyörät joutuvat Tukesin valvontaan/2012112721758/4

http://www.esaimaa.fi/Online/2012/01/13/Hengenvaaralliset sähk
öpyörät joutuvat Tukesin valvontaan/2012112721758/4

Voi posahtaa.

Näiden monenmoisten litiumakkujen kanssa on parhaillaan erittäin ikävä tilanne.
Tuo "polymer" sana akun tyypin määrittelyssä on sellainen että ne kannattaa jättää kauppaan.
Paha sanoa mistä tyypistä on kyse, mutta tuo että ikä jäi neljään vuoteen on tyypillistä näille lithium- ion polymer akuille.
Omassa sähköpyörässä on lifepo tyyppiä oleva litium- ion akku joka on ollut käytössä noin 4 vuotta ilman että siitä huomaa mitään heikkenemistä.
Akku on 10 ampeerin ja 25,6 voltilla lähtee purkaus täydestä akusta.
Ostin sen linkin yritykseltä ja LiFePO4 tyypisiä näkyy olevan myynnissä edelleenkin.
http://e-spin.fi/
Tuo ykkösenä oleva akku lähinnä vastaa sitä mikä on käytössäni.
Näissä on jännitettä säätävä elektroniikka valmiina ja se osaa sammuttaa latauksen, ja lyö purkauksen poikki kertalaakista kun jännite laskee liiaksi.
Lifepo tyypille luvataan 1500 lataus-purkausta ja sen ne kestävätkin.
Akkua pitää kuitenkin käyttää oikein, eli ei saa jättää talvikaudeksi omiin hoteisiinsa, jännite saattaa laskea liiaksi.
Auringonpaisteeseen ei myöskään saa jättää kuumenemaan.
Sivulla oleva LG tehokenno on toista tyyppiä, on tehoonsa näden kevyempi lifepo tyyppiä mutta käyttöikä jää alle 10 vuoden, kun taas lifepo kestää aikaa ja purkauksia niin että normikäyttäjältä ikä loppuu ensin.
Tätä Korealaisen LG puljun valmistamaa NMC tyyppiä olevia litiumakkuja käytetään siellä missä keveydestä on hyötyä, ja omassa stihl akkusahassa on tätä tyyppiä oleva akku.
Noin 4 vuotta sillä on ikää ja latauskirjanpidon mukaan 279 täyslatausta on tähän mennessä karttunut.
Vielä ei havaitse mitään tehon vajausta ja arvelen että päälle 500
latauksen jälkeen alkaa näkyä hiipumista, mikä on tyypillistä tälle akkutyypille kovassa käytössä.
Kumpi nyt ensin ehtii, noin 10 vuoden käyttöikä vaiko latauskerrat.
Linkin yrityksen sivulla myydään myös Crystalyte kennoja mutta empä
moisia ostaisi.
Luvataan vain 800 purkauskertaa mikä muuten riittäisi loppu-iäksi mutta
kun akun katodi on Mn typpiä niin akun vanheneminen on se mikä käytön lopettaa jo ennen tuota luvattua 800 purkauskertaa.
Sopii kyllä paljon ja pitkiä matkoja ajaville, mutta rahanmenoa tietää.
--
Omassa sähkömopoautossa oli käytössä minimitasoinen latausvahti joka
lopetti latauksen kun jokin 16 kennosta saavutti 3,9 voltin jännitteen.
Tämä on turhan korkea lopetusjännite ja jos jokainen latauskerta
päättyisi noin niin haittaa alkaa kertyä turhan paljon.
Tällä erää sekin on purettu pois systeemistä koska järjestelin akkuja
toiseen muodostelmaan.
Pärjäilee näinkin kun on jo oppinut systeemit, en kuitenkaan suosittele muille, ja asennan vahdin uudelleen kunhan ehdin.
--
Näiden litiumkennojen käytöstä selviää mainiosti ilman elektroniikkaakin, mutta ohje on tuhan pitkä tässä esitettäväksi.
Saatampa tässä kesän mittaan alustavan ohjeen postittaakin.

metsä-veli kirjoitti:

Näiden monenmoisten litiumakkujen kanssa on parhaillaan erittäin ikävä tilanne.
Tuo "polymer" sana akun tyypin määrittelyssä on sellainen että ne kannattaa jättää kauppaan.
Paha sanoa mistä tyypistä on kyse, mutta tuo että ikä jäi neljään vuoteen on tyypillistä näille lithium- ion polymer akuille.
Omassa sähköpyörässä on lifepo tyyppiä oleva litium- ion akku joka on ollut käytössä noin 4 vuotta ilman että siitä huomaa mitään heikkenemistä.
Akku on 10 ampeerin ja 25,6 voltilla lähtee purkaus täydestä akusta.
Ostin sen linkin yritykseltä ja LiFePO4 tyypisiä näkyy olevan myynnissä edelleenkin.
http://e-spin.fi/
Tuo ykkösenä oleva akku lähinnä vastaa sitä mikä on käytössäni.
Näissä on jännitettä säätävä elektroniikka valmiina ja se osaa sammuttaa latauksen, ja lyö purkauksen poikki kertalaakista kun jännite laskee liiaksi.
Lifepo tyypille luvataan 1500 lataus-purkausta ja sen ne kestävätkin.
Akkua pitää kuitenkin käyttää oikein, eli ei saa jättää talvikaudeksi omiin hoteisiinsa, jännite saattaa laskea liiaksi.
Auringonpaisteeseen ei myöskään saa jättää kuumenemaan.
Sivulla oleva LG tehokenno on toista tyyppiä, on tehoonsa näden kevyempi lifepo tyyppiä mutta käyttöikä jää alle 10 vuoden, kun taas lifepo kestää aikaa ja purkauksia niin että normikäyttäjältä ikä loppuu ensin.
Tätä Korealaisen LG puljun valmistamaa NMC tyyppiä olevia litiumakkuja käytetään siellä missä keveydestä on hyötyä, ja omassa stihl akkusahassa on tätä tyyppiä oleva akku.
Noin 4 vuotta sillä on ikää ja latauskirjanpidon mukaan 279 täyslatausta on tähän mennessä karttunut.
Vielä ei havaitse mitään tehon vajausta ja arvelen että päälle 500
latauksen jälkeen alkaa näkyä hiipumista, mikä on tyypillistä tälle akkutyypille kovassa käytössä.
Kumpi nyt ensin ehtii, noin 10 vuoden käyttöikä vaiko latauskerrat.
Linkin yrityksen sivulla myydään myös Crystalyte kennoja mutta empä
moisia ostaisi.
Luvataan vain 800 purkauskertaa mikä muuten riittäisi loppu-iäksi mutta
kun akun katodi on Mn typpiä niin akun vanheneminen on se mikä käytön lopettaa jo ennen tuota luvattua 800 purkauskertaa.
Sopii kyllä paljon ja pitkiä matkoja ajaville, mutta rahanmenoa tietää.
--
Omassa sähkömopoautossa oli käytössä minimitasoinen latausvahti joka
lopetti latauksen kun jokin 16 kennosta saavutti 3,9 voltin jännitteen.
Tämä on turhan korkea lopetusjännite ja jos jokainen latauskerta
päättyisi noin niin haittaa alkaa kertyä turhan paljon.
Tällä erää sekin on purettu pois systeemistä koska järjestelin akkuja
toiseen muodostelmaan.
Pärjäilee näinkin kun on jo oppinut systeemit, en kuitenkaan suosittele muille, ja asennan vahdin uudelleen kunhan ehdin.
--
Näiden litiumkennojen käytöstä selviää mainiosti ilman elektroniikkaakin, mutta ohje on tuhan pitkä tässä esitettäväksi.
Saatampa tässä kesän mittaan alustavan ohjeen postittaakin.

Lue lisää

Jotenkin sen näköinen ettei sovi suoraan tunturiin.meillä myös ibrido 36v/7a siihen vois malliltaan sopia.siinä on myös taka led valo.ibridon akku noin 11cm leveä tunturissa 14 ja pyöreä se mistä ottaa virran. Ebaun sivulla olen joskus nähnyt tunturiin sopivan vaan en tiedä mitä ovat

Ymmärräthän tytteliukkeli, että herjaat palstalla omalla nimellä toimivaa keksijä-kokeilijaa. Et siis herjaa nimimerkkiä. Keksijä-kokeilija saisi ip-osoitteesi perusteella sinut vastuuseen kirjoituksistasi.
Eli kannattaa pitää matalampaa profiilia.

Siitäpä vaan kokeilemaan miten se vastuuseen saaminen kenenkään kohdalta onnistuu!! Eiköhän tyttiakkeli liki totuutta kirjoittanut!
Toivottavasti ne vastuuseen saattamis yritykset tulevat tapahtumaan aurinkoenergian voimalla!

Niinsemeneekin kirjoitti:

Ymmärräthän tytteliukkeli, että herjaat palstalla omalla nimellä toimivaa keksijä-kokeilijaa. Et siis herjaa nimimerkkiä. Keksijä-kokeilija saisi ip-osoitteesi perusteella sinut vastuuseen kirjoituksistasi.
Eli kannattaa pitää matalampaa profiilia.

Lue lisää

Öhh jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin mitä se kyseinen keksijä-kokeilija on oikeasti keksinyt? Kokeillut varmasti kaikenlaista mutta ei nyt heti tule mieleen yhtään keksintöä?

Mukavaa että poikkesit käymään täälläkin Antero!

>Kuten mainittu on meikäläinen poistettu foorumeilta, kun on alkanut valjeta oikein >kunnolla ratkaisut, jolla joka nainen / mies todella tekee jotain todellista.
>Täällä Suomessa on meininki..ja lobbarit, sellaista !

Samaa mieltä! On suorastaan sikamaista että sinut on poistettu kaikilta noilta foorumeilta vain ja ainoastaan sen vuoksi että kerrot todellisia ja toimivia ratkaisuja faktapohjalta. Luulisi että aurinkoenergiaan tai tuulienergiaankin keskittyvillä foorumeilla olisi käyttöä asiantuntemuksellesi, mutta ne kaikki ovat poistaneet sinut kun olet alkanut esittää tosiasioita. Mitään muuta syytä noille poistamisille ei voi olla kuin totuuden pelko, eihän? Todellakin, näyttää siltä että kaikki Suomen uusiutuvan energian faktafoorumit ovatkin itseasiassa vain sähköyhtiöiden lobbareiden ylläpitämiä ja kaikki asialliset faktakirjoittajat poistetaan kaikilta niiltä foorumeilta.

Huomasin muuten että tuolla on sinulle pari kysymystä esitettynä joihin voisit varmaan vastata - tunnetustihan olet aina vastannut kaikkiin sinulle esitettyihin kysymyksiin suoraan ja väistelemättä joka on hienoa! Käytkö vastaamassa noihin vielä:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14271069/aurinkopaneeleita-todella-edullisesti-!