Huomasin tuola toisella keskustelupalstalla mielenkiintoisen kirjoituksen ajasta. http://keskustelu.suomi24.fi/t/14297856/aika-loppuu#comment-84750750 : aika_on_rahaa.
Kysymys ajan luonteestahan on melko filosofinen, mutta koska aika esiintyy jo einsteinin suhteellisuus kaavassa valon nopeuden muodossa, ja nopeus on riippuvainen ajasta, niin aihe sopinee fysiikan keskustelu-alueelle.
tässä myös tuo kirjoitus kokonaisuudessaan:
-----
Mateaalisessa mielessä aika on suhteellista ja sitä voidaan tarkastella vain suhteessa muuhun materiaan, esim. liikkeenä tai muuna muutoksena.
Subjektiivisesti, ilman materiaa, aika vaikuttaa olevan suhteellista subjektin omaan tietoisuuden perus tunteeseen.
Materian suhteellinen nopeus suhteessa muuhun materiaan voidaan esittää suhteellisena, kuten suhde matkaan jonka aurinko kiertää maata kyseisenä tarkastelu ajanjaksona. Kuten huomataan nopeus on materiaalisesti suhteellista ja riippuu sitä tarkastelevan subjektin ajan kokemuksesta ja tietoisuudellisesta ajan kokemuksesta ja tunteesta.
Sinänsä tämä herättää filosofian perusajatuksen - joka kuitenkin on hieman väärin perustettu -, onko materian liikettä olemassa ilman havainnoijan eli subjektin tietoisuutta ja kokemusta ajasta, koska pelkän materian liikkeen ja sen muutoksen tarkasteluun tarvitaan ajankohtia jotka taas ovat subjektiivisia. Tarkemmin, ilman subjektista ajan käsitystä aine vain kokisi muutosta suhteessa muuhun materiaan. Kuten pulsari-tähti.
-----
Kysymyshän on vaikka siinä mielessä mielenkiintoinen että jos aika on täysin riippuvainen subjektin ajantajusta, niin kulkeeko esimerkiksi auto nopeammin jos subjektin tietoisuus käy "keskimääräistä" hitaammalla?
Ei varmaankaan jos auton nopeutta verrataansuhteessa auringon kiertonopeuteen maan ympäri. Mutta toisaalta silloinhan myös maa kiertää subjektiivisesti aurinkoa hitaammin. Eli mitä aika on fysikaalisessa mielessä. Selvästi aikaa ei ole materiaalisessa ja fysiikaalisessa mielessä.
Jos einstein esitti että energia on materian ja valon nopeuden suhdetta, eikä nopeutta ole fysikaalisessa mielessä, koska nopeus riippuu ajasta ja aika on subjektin kokemus, niin silloihan fysiikan ydinlauseke perustuu epäfysikaaliseen ja ei-aineettomaan subjektiiviseen tekijään.
Mitä sitten on valon nopeus ja mihin se on suhteellista. Oletettavasti valon nopeus tyhjiössä on ääretön, toisin sanoen se on kulkusuunnassaan samana hetkenä kuin lähtkökohdassaan. Vain materian läpäistessään, kuten ilma kehän valolla on nopeus. Täten valon nopeus riippuu materiasta. (Tämän teorian mukaan siis tähtien etäisyyksiä ei voi mitata valolla, kuin jos tähtien välissä on materiaa). Valon nopeus ei siis ole suhteellista niinkuin materian nopeus, vaan riippuu materiasta.
Fysiikan peruskäsitteissä huomataan myös tässä - kuten aiemmin tällä palstalla käsiteltyyn energian olemukseen -, että monet materiaalisen tieteen perustan, fysiikan, perusasioista ovat ei-materiaalisia.
ajan olemus
48
625
Vastaukset
- Väärin-meni
"Mitä sitten on valon nopeus ja mihin se on suhteellista. Oletettavasti valon nopeus tyhjiössä on ääretön, toisin sanoen se on kulkusuunnassaan samana hetkenä kuin lähtkökohdassaan."
Valonnopeus EI ole suhteellista. Juuri se on invariantti kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.
Valonnopeus tyhjiössä EI ole ääretön, vaan 299 792 458 m/s.
Ps. Valon nopeus on nopeus väliaineessa. Fysiikan vakio valonnopeus, jolla tarkoitetaan valon nopeutta tyhjiössä, kirjoitetaan yhteen ja se on muuttumaton.
Jos ei tunne perusasioita, ei hämärä kyökkifilosofia tai haihattelu "ei-materiaalisista perusasioista" ainakaan paranna tilannetta.- free-spirit
Kun en tunne fysiikkaa kovin tarkasti, niin miten tuo valon nopeus on mitattu. Nopeimmat prosessorit pystyvät mittaamaan noin yhden sekunnin miljardisosan välein, eli tuo nopeus voitaisiin mitata metrin matkalla kolmesta kohtaa. Mutta miten tuo tyhjiö on saatu aikaan. Ja sinänsä olen lukenut puhuttavat maailmankaikkeuden pimeästä aineesta, onko tuon pimeän aineen olemassa olo tyhjiössä suljettu pois.
- Mittaamisen-historiaa
free-spirit kirjoitti:
Kun en tunne fysiikkaa kovin tarkasti, niin miten tuo valon nopeus on mitattu. Nopeimmat prosessorit pystyvät mittaamaan noin yhden sekunnin miljardisosan välein, eli tuo nopeus voitaisiin mitata metrin matkalla kolmesta kohtaa. Mutta miten tuo tyhjiö on saatu aikaan. Ja sinänsä olen lukenut puhuttavat maailmankaikkeuden pimeästä aineesta, onko tuon pimeän aineen olemassa olo tyhjiössä suljettu pois.
Yhden sekunnin miljardisosan väleinkö nopeimmat? Olen itsekin käyttänyt spektrianalysaattoria, joka mittaa 46 miljardiin Herziin, eikä se ole edes nopea. Mittaustapoja on erillaisia, eikä suuria kellotaajuuksia edes tarvita. Kas tässä pomintoja mittauksen historiasta:
"Jo 1679 nopeudeksi mitattiin Romerin toimesta 225 000 km/sek perustuen Jupiterin kuihin.
Ranskalainen fyysikko Hippolyte Fizeau (1819 - 1896) mittasi pyörivän hammasrattaan avulla valon nopeuden. ... tulos 315 000 km/s oli heikompi, kuin Bradleyn aikaisemmin laskema tulos, oli Fizeaun koe tärkeä, koska se oli ensimmäinen yritys mitata valon nopeus maanpäällisillä järjestelyillä.
Amerikkalainen fyysikko Albert A. Michelson myös mittasi valon nopeuden pyörivillä peileillä, mutta systeemi oli kehitelty edelleen Foucautin laitteesta. Tässä oli useita pieniä tasopeilejä säännöllisen särmiön pinnalla. Ensimmäinen mittaus oli vuonna 1878, jolloin hän sai tulokseksi 300 000 km/s. Yhdessä Simon Newcombin kanssa hän paranteli mittausjärjestelyä koko lopun elämäänsä. Pyörivässä systeemissä oli lopulta 32 peiliä. Vuonna 1923 saatiin tulos 299 798 km/s. "
Kun tiedetään, että c on 299 792 458 m/s, Michelsonin tulos heitti vasta kuudennen numeron kohdalla. Melko hyvä sen ajan tekniikalla.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjF2aCaqfLMAhWBsiwKHQJvBZkQFggmMAE&url=http://per.physics.helsinki.fi/FTK2011/Valonnopeus.pdf&usg=AFQjCNG4DYyBqUDP7FwOPp8v72fh6INLGg
Pimeää ainetta ei tarvitse sulkea pois, koska se on pimeää juurikin sen takia, ettei se koe sähkömagneettista vuorovaikutusta. - peräkamarin-poika
Minä olen itse mitöntan valon nopeuden ja sain tulokseksi .ääretön
- peräkamarin-tyhjiö
Teit mittauksen siis peräkamarissasi, kun ensin olit tuulettanut erilaiset kaasut pois häiritsemästä mittaustulosta.
- höperehtimistä
peräkamarin-poika kirjoitti:
Minä olen itse mitöntan valon nopeuden ja sain tulokseksi .ääretön
Ja etäisyystutka toimii miten?
Aivotoimintasi nopeuteen verrattuna valonnopeus on ääretön. - peräkamarin-poika
Kaverin i Olli määritto myös valon nopeuden, ja sai tulokseksi. ääretön. Samoin kaverini Pentti. Ja he eivät pahemmin valehtele. (Anteeksi kirjoitusvirheet)
- Tohtorisetä
"Valonnopeus tyhjiössä EI ole ääretön, vaan 299 792 458 m/s.
Ps. Valon nopeus on nopeus väliaineessa. Fysiikan vakio valonnopeus, jolla tarkoitetaan valon nopeutta tyhjiössä, kirjoitetaan yhteen ja se on muuttumaton. "
Ai että valonnopeus on muuta kuin valon nopeus tyhjiössä? Niin olen epäillytkin jo pitkään. "Tyhjiö" ei olekaan tyhjiö, vaan jokin kaikkeuden perusliemi - substanssi, jossa mm. erilaiset tekijät kuten "pimeä aine" muuntaavat energiamuotoja fysikaaliseksi aineeksi. Valon (kuten "valonnopeus") nopeus on siis aina väliaineen (kuten "tyhiön") ominaisuus.
Hieno hypoteesi tuo valon täydellinen nopeus (oikeassa) tyhjiössä free-spiritiltä. Senhän Lokki Joonatankin lopulta oppi saavuttamaan. Valon nopeus on fysiikassa eri asia kuin valonnopeus. Valonnopeus on luonnonvakio ja sillä tarkoitetaan sähkömagneettisen vuorovaikutuksen etenemisnopeutta olosuhteissa, joissa mitään väliainetta ei ole. Kentät, joita tyhjiössäkin on eivät vaikuta valonnopeuteen, eikä myöskään sähkömagneettisesti vuorovaikuttamaton pimeä aine.
Sanoilla saivartelu ei muuta sitä, että fysiikassa puhutaan tyhjiön pernmeabiliteetista ja tyhjiön permittiivisyydestä, jotka määrittävät valonnopeuden. Lokki Joonatanit eivät taida sitä asiaa muuttaa.
" ...substanssi, jossa mm. erilaiset tekijät kuten "pimeä aine" muuntaavat energiamuotoja fysikaaliseksi aineeksi."
Tämä olikin uutta fysiikkaa, josta en ole kuullutkaan. Voitko laittaa jotain tutkimusnäyttöä väitteesi tueksi. Kvanttifluktaatiossa syntyviä virtuaalihiukkasia ei lasketa.- peräkamarin-poika
Jos balonnopeus on ääretön, niin sitten massa häviö ydinvoima öloissa on nolls. Ja niinhän se onkin. Kirjafydiikan mukaan se olidi sadan gramman luokkaa.
- hhkjhkhkjkh
Höpö höpö.
Valonnopeus ei ole ääretön. Useat käytännön tekniset sovellutukset perustuvat valonnopeuden rajallisuuteen tutkasta suuntimoon. - peräkamarin-poika
Ei radiosuuntimossa valonnopeugta tarvitse
- vakuumikuivattu_viini
Mittaamisen-historiaa kirjoitti:
Yhden sekunnin miljardisosan väleinkö nopeimmat? Olen itsekin käyttänyt spektrianalysaattoria, joka mittaa 46 miljardiin Herziin, eikä se ole edes nopea. Mittaustapoja on erillaisia, eikä suuria kellotaajuuksia edes tarvita. Kas tässä pomintoja mittauksen historiasta:
"Jo 1679 nopeudeksi mitattiin Romerin toimesta 225 000 km/sek perustuen Jupiterin kuihin.
Ranskalainen fyysikko Hippolyte Fizeau (1819 - 1896) mittasi pyörivän hammasrattaan avulla valon nopeuden. ... tulos 315 000 km/s oli heikompi, kuin Bradleyn aikaisemmin laskema tulos, oli Fizeaun koe tärkeä, koska se oli ensimmäinen yritys mitata valon nopeus maanpäällisillä järjestelyillä.
Amerikkalainen fyysikko Albert A. Michelson myös mittasi valon nopeuden pyörivillä peileillä, mutta systeemi oli kehitelty edelleen Foucautin laitteesta. Tässä oli useita pieniä tasopeilejä säännöllisen särmiön pinnalla. Ensimmäinen mittaus oli vuonna 1878, jolloin hän sai tulokseksi 300 000 km/s. Yhdessä Simon Newcombin kanssa hän paranteli mittausjärjestelyä koko lopun elämäänsä. Pyörivässä systeemissä oli lopulta 32 peiliä. Vuonna 1923 saatiin tulos 299 798 km/s. "
Kun tiedetään, että c on 299 792 458 m/s, Michelsonin tulos heitti vasta kuudennen numeron kohdalla. Melko hyvä sen ajan tekniikalla.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjF2aCaqfLMAhWBsiwKHQJvBZkQFggmMAE&url=http://per.physics.helsinki.fi/FTK2011/Valonnopeus.pdf&usg=AFQjCNG4DYyBqUDP7FwOPp8v72fh6INLGg
Pimeää ainetta ei tarvitse sulkea pois, koska se on pimeää juurikin sen takia, ettei se koe sähkömagneettista vuorovaikutusta.Onko valonopeus siis mitattu tuon kaltaisessa "tyhjiöpumpussa"
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Kolbenluftpumpe_hg.jpg/287px-Kolbenluftpumpe_hg.jpg - VHF-suntimo
peräkamarin-poika kirjoitti:
Ei radiosuuntimossa valonnopeugta tarvitse
Lentokentillä käytetyt suuntimot perustuvat antenneihin tulevan signaalin vaihe-eroon. Jos valonnopeus ei olisi rajallinen, radioaalto tulisi kaikkiin antennielementteihin samanaikaisesti.
- peräkamarin-poika
Mihinkä tuo perustuu? Anna linkki
- Huutiukko
Kirjoitus oli tyypillistä lässytystä jollaista vain täydellinen asiantuntemattomuus saattaa synnyttää.
- 5u6
Totta. Ei tälle palstalle moista löpinää.
5u6 kirjoitti:
Totta. Ei tälle palstalle moista löpinää.
"Mittaamisen-historiaa" kirjoitti kuitenkin vastaukseensa ihan asiaa. Tyhmäänkin kysymykseen voi yrittää vastata viisaasti.
- papu-kaija
Eli missä instituutiossa (tuskin suomalaisessa) sijaitsee ajan asiantuntemus?
Disneylandian ajan mittaus instituutissako, missä katsellaan suurella kaukoputkella aikaa universiumin maailmankellosta. Ja suuret ideat ilmeisesti saadaan ilmoituksena jostain älykkäämmältä sivilisaatiolta (kuin suomi). - Kyllä-Suomessakin
papu-kaija kirjoitti:
Eli missä instituutiossa (tuskin suomalaisessa) sijaitsee ajan asiantuntemus?
Disneylandian ajan mittaus instituutissako, missä katsellaan suurella kaukoputkella aikaa universiumin maailmankellosta. Ja suuret ideat ilmeisesti saadaan ilmoituksena jostain älykkäämmältä sivilisaatiolta (kuin suomi).Itse asiassa Suomessa ajan hallinta on ollut melkoisen korkealla tasolla. Oulun yliopisto oli johtavia hyppivätaajuisen hajaspektrimenetelmän kehittäjiä ja siinä yhetydessä ajan hallinta oli ensiarvoisen tärkeää. Hajoitussekvenssiin perustuva hajaspektri ei kai ole ajasta ihan yhtä ronkeli.
- sammakot_kaivossa
Kyllä-Suomessakin kirjoitti:
Itse asiassa Suomessa ajan hallinta on ollut melkoisen korkealla tasolla. Oulun yliopisto oli johtavia hyppivätaajuisen hajaspektrimenetelmän kehittäjiä ja siinä yhetydessä ajan hallinta oli ensiarvoisen tärkeää. Hajoitussekvenssiin perustuva hajaspektri ei kai ole ajasta ihan yhtä ronkeli.
Aikaa ei ole olemassa fysikaalisessa mielessä. Aika on subjektin tuntemus ja kokemus. Fysiikan "aika" perustuu joihinkin fysiikan maailman toisiinsa suhteellisiin tapahtumiin kuten maan kierros auringon ympäri. Fysiikan käsittelemät tapahtumat eivät ole ajallisia, ne ovat tapahtumaketjuja, ilman niitä tarkastelevan subjentin ajantajua ne vain tapahtuvat yhdestä kohdasta toiseen.
Siten kello ei mittaa aikaa vaan "aika"yksikön mukaisten fysikaalisten tapahtumien määrää.
Eli missä instituutiossa sijaitsee ajan asiantuntemus. Eikä kyse ole fysikaalisten tapahtumaketjujen määrän tai tilanteen mittaamisesta. - pieni_suuri_maailma
sammakot_kaivossa kirjoitti:
Aikaa ei ole olemassa fysikaalisessa mielessä. Aika on subjektin tuntemus ja kokemus. Fysiikan "aika" perustuu joihinkin fysiikan maailman toisiinsa suhteellisiin tapahtumiin kuten maan kierros auringon ympäri. Fysiikan käsittelemät tapahtumat eivät ole ajallisia, ne ovat tapahtumaketjuja, ilman niitä tarkastelevan subjentin ajantajua ne vain tapahtuvat yhdestä kohdasta toiseen.
Siten kello ei mittaa aikaa vaan "aika"yksikön mukaisten fysikaalisten tapahtumien määrää.
Eli missä instituutiossa sijaitsee ajan asiantuntemus. Eikä kyse ole fysikaalisten tapahtumaketjujen määrän tai tilanteen mittaamisesta.Fundamentalististen urautuneiden keskiluokkaisten aivojen on varmasti hyvin vaikea ymmärtää mitään muuta kuin omaa pientä tonttiansa ja valmista maailmaansa mistä se ei loppujen lopuksi ymmärrä kuin pienen hiukkasen, joka sekin on harhaa jolla ei ole mitään käytännön merkitystä.
- Pohjat-puuttuu
sammakot_kaivossa kirjoitti:
Aikaa ei ole olemassa fysikaalisessa mielessä. Aika on subjektin tuntemus ja kokemus. Fysiikan "aika" perustuu joihinkin fysiikan maailman toisiinsa suhteellisiin tapahtumiin kuten maan kierros auringon ympäri. Fysiikan käsittelemät tapahtumat eivät ole ajallisia, ne ovat tapahtumaketjuja, ilman niitä tarkastelevan subjentin ajantajua ne vain tapahtuvat yhdestä kohdasta toiseen.
Siten kello ei mittaa aikaa vaan "aika"yksikön mukaisten fysikaalisten tapahtumien määrää.
Eli missä instituutiossa sijaitsee ajan asiantuntemus. Eikä kyse ole fysikaalisten tapahtumaketjujen määrän tai tilanteen mittaamisesta.Kirjoitahan perusfysiikan kaavat uudelleen niin, että aika poistetaan tekjiänä. Katsotaan sitten, millaisen fysiikan saat aikaan.
On helppo jauhaa filosofista sontaa kuin ei ymmärrä edes perusteita. - moderointi-
Pohjat-puuttuu kirjoitti:
Kirjoitahan perusfysiikan kaavat uudelleen niin, että aika poistetaan tekjiänä. Katsotaan sitten, millaisen fysiikan saat aikaan.
On helppo jauhaa filosofista sontaa kuin ei ymmärrä edes perusteita.Aivoton vihakommentti.
- Aivoton-väite
Miten niin aivoton ja miten niin vihakommentti? Fysiikka ei voi formatoida ilman ajan käsitettä. Yritä vaikka.
- ylpeys_ja_lankeus
Aivoton-väite kirjoitti:
Miten niin aivoton ja miten niin vihakommentti? Fysiikka ei voi formatoida ilman ajan käsitettä. Yritä vaikka.
Minä en yritäkkään sivuta fysiikka (c) teesejä, eikä minulle edes jäänyt koulun fysiikoista mitään päähän, varmaankaan siksi että ne perustuvat epäuskottaviin ja epäloogisiin teorioihin joita jauhetaan jonain matemaattisesekoitteisina epäkäsitteinä joita ei voi "ymmärtää" kuin joku laskentofriikki.
Tämä että fysiikka muka sisältää laskentiohinsa ajan jo näyttää sen että fysiikka on epätieteellistä mutu-päteilyä. Tämä palstakin osoittaa kuinka aivotonta papukaija-touhua koko fysiikka on vailla mitään laajempaa kontekstia tai ymmärrystä.
Jos fysiikka olisi jotenkin uskottavaa "tiedettä" se jättäisi pois tai korvaisi ajan käytön maailmaa kuvaamassa pituudella tai jollain muulla konkreettisella määrällä.
Jos aika fysiikan mukaan on jotain fysikaalista, niin näyttäkää mistä aikaa löytyy mailmasta, voisiko se olla vaikka tiimalasin hiekkaa.
Todellisena fysiikkana 1 vuorokausi ei ole aikaa, se on maan kierros akselinta ympäri.
1 vuorokausi aikana on se miten subjekti esim. ihminen kokee päivän pituuden. - Hyvästi-tiede
ylpeys_ja_lankeus kirjoitti:
Minä en yritäkkään sivuta fysiikka (c) teesejä, eikä minulle edes jäänyt koulun fysiikoista mitään päähän, varmaankaan siksi että ne perustuvat epäuskottaviin ja epäloogisiin teorioihin joita jauhetaan jonain matemaattisesekoitteisina epäkäsitteinä joita ei voi "ymmärtää" kuin joku laskentofriikki.
Tämä että fysiikka muka sisältää laskentiohinsa ajan jo näyttää sen että fysiikka on epätieteellistä mutu-päteilyä. Tämä palstakin osoittaa kuinka aivotonta papukaija-touhua koko fysiikka on vailla mitään laajempaa kontekstia tai ymmärrystä.
Jos fysiikka olisi jotenkin uskottavaa "tiedettä" se jättäisi pois tai korvaisi ajan käytön maailmaa kuvaamassa pituudella tai jollain muulla konkreettisella määrällä.
Jos aika fysiikan mukaan on jotain fysikaalista, niin näyttäkää mistä aikaa löytyy mailmasta, voisiko se olla vaikka tiimalasin hiekkaa.
Todellisena fysiikkana 1 vuorokausi ei ole aikaa, se on maan kierros akselinta ympäri.
1 vuorokausi aikana on se miten subjekti esim. ihminen kokee päivän pituuden."Tämä että fysiikka muka sisältää laskentiohinsa ajan jo näyttää sen että fysiikka on epätieteellistä mutu-päteilyä."
Kova väite tieteenalasta, johon lähes kaikki infrastruktuurinne pohjimmiltaan perustuu (myös se kone millä kirjoitat fyysikkoiden kehittämään nettiin). Kyseessä on tieteenala, joka tekee ylivoimaisesti tarkimpia todennettavissa olevia ennusteita teorioiden pohjalta ja johon muu luonnontiede periaatteessa redusoituu. Jos fysiikka on epätiedettä, niin silloin on kaikki muukin.
Onneksi olkoon. Tavallisesti peräkammarieinsteinit kaatavat vain yksittäisiä teorioita. Sinä se kaadoit koko modernin tieteen. Ykkösluokan suoritus.
Voisin todellisuudessa laskea, montako kertaa vuorokaudessa cesium-133-atomi siirtyy perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Funktiolaskimestani on kuitenkin paristo loppu ja nelilaskimen numerotila ei riitä. Cesium punksuneeraa aivan objektiivisesti, on ihmisiä tai ei. Se on se referenssi, jolla sekunti määritellään fysiikassa. Kyökkifilosofeilta sellainen taitaa puuttua.
"eikä minulle edes jäänyt koulun fysiikoista mitään päähän"
Tämä kertoi kaiken oleellisen. Kommentoit siis sillä vakaumuksen syvällä rintaäänellä, jonka täydellinen tietämättömyys asiasta tuottaa.
Mikä ihme siinä on, että teitä pulpahtelee juuri fysiikka palstalle? - ei.mitta.ole.vakio
ylpeys_ja_lankeus kirjoitti:
Minä en yritäkkään sivuta fysiikka (c) teesejä, eikä minulle edes jäänyt koulun fysiikoista mitään päähän, varmaankaan siksi että ne perustuvat epäuskottaviin ja epäloogisiin teorioihin joita jauhetaan jonain matemaattisesekoitteisina epäkäsitteinä joita ei voi "ymmärtää" kuin joku laskentofriikki.
Tämä että fysiikka muka sisältää laskentiohinsa ajan jo näyttää sen että fysiikka on epätieteellistä mutu-päteilyä. Tämä palstakin osoittaa kuinka aivotonta papukaija-touhua koko fysiikka on vailla mitään laajempaa kontekstia tai ymmärrystä.
Jos fysiikka olisi jotenkin uskottavaa "tiedettä" se jättäisi pois tai korvaisi ajan käytön maailmaa kuvaamassa pituudella tai jollain muulla konkreettisella määrällä.
Jos aika fysiikan mukaan on jotain fysikaalista, niin näyttäkää mistä aikaa löytyy mailmasta, voisiko se olla vaikka tiimalasin hiekkaa.
Todellisena fysiikkana 1 vuorokausi ei ole aikaa, se on maan kierros akselinta ympäri.
1 vuorokausi aikana on se miten subjekti esim. ihminen kokee päivän pituuden."tai korvaisi ajan käytön maailmaa kuvaamassa pituudella ..."
Et muuten tainnut tietää, että sekä avaruuden metrikka, että aika ovat suhteellisia? Aika-avaruus on absoluutti ja tietenkin valonnopeus. Ei se pituus sen tarkempi määre olisi. "eikä minulle edes jäänyt koulun fysiikoista mitään päähän...
...fysiikka on epätieteellistä mutu-päteilyä"
Pakko olla trolli; ihan pakko. Ylittää jopa "yhden miehen heinäsirkkalauman" Savorisen kommentit.- vuodet_käy_vaikeammiks
Pieni aivopähkinä fyysikoille...
Kuinka kauan maapallolta kuluua aikaa auringon kiertämiseen? - ja_haaveet_haikeammiks
Tai vastaavasti auringolta maan kiertämiseen jos aurinko kiertääkin maata. (Maapallo kuitenkin ilmeisestikin on pallo (tarkennus, ehkä hiukan soikea kuitenkin), vaikka tosin vaikka kuinka kävelee tasaista eteenpäin niin ei kuitenkaan päädy tilanteeseen jossa on pää alaspäin, tai ainakaan ei siltä tunnu.)
- helppo-nakki
vuodet_käy_vaikeammiks kirjoitti:
Pieni aivopähkinä fyysikoille...
Kuinka kauan maapallolta kuluua aikaa auringon kiertämiseen?365,256 363 004 päivää.
- turhat_haaveet
helppo-nakki kirjoitti:
365,256 363 004 päivää.
Sitten täytyy kysyä että kauanko päivä kestää?
turhat_haaveet kirjoitti:
Sitten täytyy kysyä että kauanko päivä kestää?
Vuorokausi (d) ei ole SI -yksikkö, mutta on sovittu vuorokauden kestävän 86 400 sekuntia (s). Sekunti on SI -standardissa perussuure ja tarkasti määritetty.
- käsitevaltaus
Aika kysymys sisältää selvästi käsitteellistä epäselvyyttä.
Fysiikan aika on materiaalisen maailman erilaisia syklejä.
Filosofian aika on (joissain koulukunnissa) on subjektin tai yksilön kokemus ajan kulusta.
Kielellisesti ja arkisesti aika on maailman kulkua ajallisesti, joka sisältää yksilön kokemuksen ajankulusta eli ajantajun.
Filosofian aikakäsitys on lähellä arkista aika käsitettä. Fysiikan aika taas on aivan eri asia kuin kielellinen ja arkinen aika.
Erinomaista sekaannusta ajan suhteen aiheuttaa fysiikan tapa käyttää varsin arkisesti omaa aika käsitettään, ja se että fysiikka käyttää aika sanaa, jolloin aika sana on itseasiassa synonyymi vaikka sitä ei synonyymiksi mielletä.
Esimerkiksi kelloja on käytetty jo antiikin ajoista, jolloin ne ovat paitsi kertoneet päivän kohdan, myös muokanneet arkisen käsityksen kellollisista aikajaksoista kuten tunti. Kun fysiikka on ottanut omakseen kellolliset aikajaksot se aiheuttaa varsinaista käsitteellistä sekaannusta.
Fysiikka voisikin vaihtaa esimerkiksi sekunti sanan esimerkiksi desigiga-atomisykliksi tai mikrotripladesiaurinkokierrokseksi. Periaatteessahan kellon sekunti on sekä arkinen että fysiikan sekunti, mutta omissa konteksteissaan niillä on aivan eri sisältö tai merkistys.
Toisaalta eikö fysiikan maailma pitäisi olla kuvannettavissa minä hetkenä hyvänsä itsenäisenä kokonaisuutena ilman funktionaalisuutta eli muutosta. - Mikä-palsta
Fysiikka on tiedettä ja muu marjanpoimintaa, kuten joku sanoi. Fysiikka määrittelee perussuurensa erittäin täsmällisesti joka on pohjana sille, että fysiikka kykenee erittäin tarkasti kuvaamaan luonnon prosesseja.
Filosofisesti, kielellisesti ja arkisesti aikaa, kuten montaa muutakin suuretta, käsitellään hyvinkin epämääräisesti ja siksi filosofinen ja kielellinen ilmaisu on Wittgensteinistakin huolimatta hyvin epätarkkaa ja jopa ristiriitaista. Jos verrataan esimerkiksi Fayerabendin yltiörelativismia tieteelliseen kriittiseen rationalismiin, niin "totuudet" heittävät totaalisesti häränpyllyä.
Varsinkin nyt kun fysiikkapalstalla ollaan, filosofiset pohdinnat ajasta voisi jättää ihan omaan arvoonsa. Nillä taitaa olla käytännön tieteen kanssa hyvin vähän tekemistä. - kaareutuminen
turhat_haaveet kirjoitti:
Sitten täytyy kysyä että kauanko päivä kestää?
Ja lopulta kauanko atomin väräys (jos sellainen on) kestää.
Fysiikka ei pysty vastaamaan siihen kauanko jokin asia kestää. Koska fysiikan aika on muutosten suhdetta toisiinsa.
"Aika-avaruus" on käsitteellistä nonsenseä. Nyt kun olen fysiikan käyttämästä kielestä (kuitenkin ihan samasta kaikkien puhumasta) jotain saanut selville. Fysiikka tarkoittaa tällä avaruudenmateria-muutosta. Mitä sitten on avaruudenmaterian-muutoksen kaareutuminen. Ilmeisesti tämä kaareutuminenkin tarkoittaa fysiikassa jotain muuta kuin puhekielen kaarevaa muotoa. Ehkä joku fyysikko voisi kertoa mitä kaareutuminen tarkoittaa fysiikan kielessä. - pyöreät_muodot
kaareutuminen kirjoitti:
Ja lopulta kauanko atomin väräys (jos sellainen on) kestää.
Fysiikka ei pysty vastaamaan siihen kauanko jokin asia kestää. Koska fysiikan aika on muutosten suhdetta toisiinsa.
"Aika-avaruus" on käsitteellistä nonsenseä. Nyt kun olen fysiikan käyttämästä kielestä (kuitenkin ihan samasta kaikkien puhumasta) jotain saanut selville. Fysiikka tarkoittaa tällä avaruudenmateria-muutosta. Mitä sitten on avaruudenmaterian-muutoksen kaareutuminen. Ilmeisesti tämä kaareutuminenkin tarkoittaa fysiikassa jotain muuta kuin puhekielen kaarevaa muotoa. Ehkä joku fyysikko voisi kertoa mitä kaareutuminen tarkoittaa fysiikan kielessä.Vai pitääkö hyväksyä että fysiikasta (c) ei voi keskustella puhekielellä, jolloin tämäkin keskustelupalsta on mahdottomuus.
- kiville.menee
pyöreät_muodot kirjoitti:
Vai pitääkö hyväksyä että fysiikasta (c) ei voi keskustella puhekielellä, jolloin tämäkin keskustelupalsta on mahdottomuus.
Itse asiassa fysiikan kieli on matematiikka. Muu on käsien huitelua.
Fysiikka voi popularisoida, mutta sen arvioiminen käsitteellisillä keinoilla on aivan turha yritys. - olet.oikeassa
kiville.menee kirjoitti:
Itse asiassa fysiikan kieli on matematiikka. Muu on käsien huitelua.
Fysiikka voi popularisoida, mutta sen arvioiminen käsitteellisillä keinoilla on aivan turha yritys.Samaa virttä: fysiikalla on oma kehyksensä, fysiikan maailma on kausaliteettinen (kuten matematiikan logiikka), maailmankaikkeuden lait ovat kuitenkin subjektiivisia ja itsesään vailla mitään kausaliteettiä (maailmankaikkeus on enemminkin runo tai taideteos) ja siten niillä ei tarvitse olla mitään matematiikan logiikkaa.
Siksi fysiikan yritys selittää maailmankaikkeus on lähtökohdiltaan rajoittunut ja mahdoton, eikä fysiikka pysty kielellään kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin se mahdollisesti on epävarmuustekijöineen ja epäloogisuuksineen. - logiikkaa_venuksesta
olet.oikeassa kirjoitti:
Samaa virttä: fysiikalla on oma kehyksensä, fysiikan maailma on kausaliteettinen (kuten matematiikan logiikka), maailmankaikkeuden lait ovat kuitenkin subjektiivisia ja itsesään vailla mitään kausaliteettiä (maailmankaikkeus on enemminkin runo tai taideteos) ja siten niillä ei tarvitse olla mitään matematiikan logiikkaa.
Siksi fysiikan yritys selittää maailmankaikkeus on lähtökohdiltaan rajoittunut ja mahdoton, eikä fysiikka pysty kielellään kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin se mahdollisesti on epävarmuustekijöineen ja epäloogisuuksineen.Tähän joku voisi sitten todeta että maailmankaikkeuden loikin nainen.
- Pelkkä-pelle
olet.oikeassa kirjoitti:
Samaa virttä: fysiikalla on oma kehyksensä, fysiikan maailma on kausaliteettinen (kuten matematiikan logiikka), maailmankaikkeuden lait ovat kuitenkin subjektiivisia ja itsesään vailla mitään kausaliteettiä (maailmankaikkeus on enemminkin runo tai taideteos) ja siten niillä ei tarvitse olla mitään matematiikan logiikkaa.
Siksi fysiikan yritys selittää maailmankaikkeus on lähtökohdiltaan rajoittunut ja mahdoton, eikä fysiikka pysty kielellään kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin se mahdollisesti on epävarmuustekijöineen ja epäloogisuuksineen.Mikä ihme tuo teitä henkimaailmanhuuhareita tiedepalstoille. Tuossakaan länkytyksessäsi ei ollut järjen häivää vaikka itse kai kuvittelet sen olevan kovinkin älyllistä.
Maailmankaikkeuden tietyt peruslait ovat absoluuttisia. Niistä et saa subjektiivisia itkemälläkään. Tai voithan sinä kokeilla. Kiipeä kerrostalon räystäälle ja hyppää, niin kohta tiedät miten subjektiivinen esimerkiksi gravitaatio on.
Kun tiede ei kelpaa, veistä puusta kännykkäsi. - moderointi-
Pelkkä-pelle kirjoitti:
Mikä ihme tuo teitä henkimaailmanhuuhareita tiedepalstoille. Tuossakaan länkytyksessäsi ei ollut järjen häivää vaikka itse kai kuvittelet sen olevan kovinkin älyllistä.
Maailmankaikkeuden tietyt peruslait ovat absoluuttisia. Niistä et saa subjektiivisia itkemälläkään. Tai voithan sinä kokeilla. Kiipeä kerrostalon räystäälle ja hyppää, niin kohta tiedät miten subjektiivinen esimerkiksi gravitaatio on.
Kun tiede ei kelpaa, veistä puusta kännykkäsi.Olet tainut eksyä keskustelu palstalle.
Alkuaineen radioaktiivisen isotoopin puoliintumisaika on tyypillinen esimerkki tietyn ajanjakson keskiarvon kulumisesta tavalla, johon ei liity liikettä minkään koordinaatiston eikä ajan suhteen ja jolla ei ole ulkoista vuorovaikutusta.
- yks_tyyppi_kerran
Huomasit kirjoituksen? Kävit katsomassa omaa kirjoitustasi ja kopiot sen tänne.
- Pidetään_jännityksessä
Aika on jumalan luomaa, mutta hän ei kertonut sitä valitulle kansalleen. Siksi juutalainen kalenteri on kuin tuuliviiri.
- levinkolli
Paljonko kello on? Ai, se meni jo..ko
- 8765
Kari Enqvistin popularisointi ajasta
https://www.youtube.com/watch?v=7ZlIoleJkHI
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän371555Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61331- 81267
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11265Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41243Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411238Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01224Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11200Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21160Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11146