Kuvahuijauksia ja misinformaatiota

Kuvahuijauksia ja misinformaatiota - Israelia koskevan uutisoinnin yksipuolisuus ja asenteellisuus

Tänä kesänä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta toisesta Libanoin sodasta (2006). Terroristijärjestö Hizbollahin aloittamasta sodasta uutisoitiin ympäri maailmaa. Se taisi olla ensimmäinen sota, jota saattoi seurata suorana lähetyksenä internetissä. Muistan CNN uutisyhtiön suoran kuvayhteyden Israelin pohjoisrajan tuntumaan, johon saattoi hankkia katseluoikeuden. Epäsymmetrisen sodankäynnin uudeksi tehokkaaksi aseeksi muodostuikin media, kuten tutkijat Marvin Calb ja Carol Saivetz osoittivat tutkimuksessaan THE ISRAELI-HEZBOLLAH WAR OF 2006: The Media as a Weapon in Asymmetrical Conflict (Politics and Public Policy at Harvard's Kennedy School of Government, 2007).

Kannettavien tietokoneiden sekä satelliittiyhteyksien mahdollistamassa nopean tiedonvälityksen maailmassa tiedonvälityksen luonne muuttui toimittajien kilpaillessa siitä, kuka ensimmäisenä ehtii kertoa sodan tuoreimmista käänteistä.

Tässä tempossa yksi mediasodan uusia piirteitä Calbin ja Saivetzin mukaan oli toimittajien astuminen ulos tosiasioista uutisoivan tiedonvälittäjän roolista ja ryhtyminen aktivistitoimittajiksi, jotka kertoivat ja näyttivät sodasta juuri sen puolen, jonka Hizbollah halusi siitä näyttää.

”Sodan aikana ei paljastunut mitään Hizbollahin salaisuuksia. Mutta Israelin salaisuuksia vuodettiin julki. Huhut levisivät kuin kulovalkea ja johtajien täytyi puutteellisen tiedon pohjalta esittää kehottavia vetoomuksia, ja toimittajia ajoi eteenpäin kiivas kilpailu julkaista ja välittää toteennäyttämätöntä informaatiota,” Calb ja Saivetz kirjoittavat.

Mutta tutkijat panivat merkille myös muutoksen toimittajien roolissa.

”Avainseuraus tästä uudesta sodankäynnistä on ollut se, että journalistin rooli monissa paikoissa maailmaa on dramaattisesti muuttunut. Objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen pyrkiminen on vaihtunut asioiden kannattamiseksi. Jos joskus muinoin toimittajan ihanteena pidettiin asioiden rehellistä ulkopuolista tarkkailua, nyt toimittajilta hyväksytään lisääntyvässä määrin osallistuvan aktivistin rooli ja asian puolesta puhuminen,” kuvailevat Calb ja Saivetz tutkimuspaperissaan.

Ihan oma lukunsa oli kuvankäsittelyohjelmilla väärennetyt uutiskuvat, joita levitettiin kansainvälistenkin uutiskanavien kautta. Ilmiön seurauksena syntyi aivan uusi sanakin: fauxtografia (sanoista faux 'epäaito' ja photography l. valokuvaus). Tämäkin antoi aihetta akateemiselle tutkimukselle, kuten Stephen D. Cooperin A Concise History of the Fauxtography Blogstorm in the 2006 Lebanon War (Marshall University, 2007).
Jatkuu..
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/888/kuvahuijauksia_ja_misinformaatiota_-_israelia_koskevan_uutisoinnin_yksipuolisuus_ja_asenteellisuus