Syy miksi en osta kitkoja

Kiitos erittäin paljon kommentistasi jos noita sitten ehdit miettimään ajaessasi koet varmasti turvallisuuden tunteen siivittämän ajoasi.
Mutta meille kitkoilla ajaville tuo turvallisuuden tunne tulee varmaan siitä että osaa ajaa.
Ilman testivoittajanastarengasta.
Ilman turvallisuus sanan muotoilemista kaikkeen vaikka se on varmasti eniten kuljettajasta kiinni milloin hän ulosmittaan "paremman"renkaan tuoman pidon, ei niin kenenkään hyödyksi.
Yhtenä omana perstuntumana renkaiden eroon muistan appiukon ajossa olleen auton jossa oli pinnaltaan täydelliset nokialaiset tienjyrsiärenkaat vaikkakin jo 8-vuotta vanhat mutta pito niissä oli aivan surkea kun mentiin sama matka mökille Urjalaan, tie oli aivan sianselällä jäinen että liukas ja vesisateistakin liukas ja hänen qashqaisa vaelsi ja suti kaikkialla ja itse ajelin michelinin kitkoilla eikä ongelmia ollut, puhuimme tästä perillä että millä kitkoilla pysyi edes perässä seatilla , ihmetteli appiukko ja tämä nastauskovainen on nykyää kun vähän aikaa ajellut mökilleen kitkoilla, ja jopa turvallisesti.

Jokainen kuka ajaa teitä pitkin kuluttaa tietä oli mitkä tahansa renkaat. Kyllä tiellä lentää eniten sepeli tuulilasille kun kitkoilla ajaville pitää jatkuvasti hiekoittaa. Suolata pitää samasta syystä ja haurastuttaa tietä. Ei kiinalaiset osaa autoja tehdä.

Suolaus on syy lähes kaikkiin noihin kohtiin, ja kenenkä takia suolataan? Tietenkin kitkojen ja raskaan liikenteen takia eli ne joilla ei ole nastoja.

Suola sulattaa jään pakkasellakin ja se tunkeen rakoihin ja murentaa asvalttia sisältäpäin. Suolaus myös altistaa asvaltin kulimiselle kun muuten olisi suojaavan jääkerroksen peitossa, eli suolan takia syntyy pölyä. Ja koska suola pitää asvaltin paljaana, rengasmelukin on suurempi kuin esim lumella tai jäällä.

Kuten olen monesti aiemminkin kommentoinut, suolauksen lopettaminen ratkaisis lähes kaikki talviliikenteen ongelmat.

Kummasti vaan ne on AINA jyrsijöitä, jotka tämän suolan perään haikeilevat.

Hameväkeä kun ovat, niin eivät kehtaa tunnustaa, että pelottaa ajaa jääpolanteella. Syystä että ne käytetyn auton mukana saadut vm 2008 jyrsimet on niin vitun liukkaat. Aina pitää selittää, että noiden kitkarenkailijoiden parasta ajattelin.

VAGniikan maailma on kusetuksen mestari. Aina pitää VAGina vääntää mitalisijoille. Yhdessä talvitestissä näin, vaikka siinä VAGinassa oli todella surkea lämmityslaite - se ei ollut oleellinen puute. Mutta kun viimeisimmässä talvitestissä VAGinassa oli kohtuu hyvä lämppäri, joten VAGniikan maailma nosti sen maailman tärkeimmäksi jutuksi. Kriteerit valitaan aina niin, että ennalta valittu voittaja saadaan voittajaksi!

Samaa se on muutenkin. Kuvaltaan surkein, mutta kotimainen Salora/Finlux väännettiin televisiotestin voittajaksi. Talvirenkaiden osalta pitää tukea kotimaista kruununjalokiveä, mitä varten on luotu myytti siitä, miten vain jyrsimillä pärjää. Sanaakaan ei hiiskuta jyrsimien tieverkolle aiheuttamista, hirmuisista, tuhoista. Eikä siitä, että suolaa levitetään jyrsimien tuottaman katupölyn sitomiseksi vielä huhtikuussakin. Eikä sanaakaa mainita siitä, miten jyrsimien "ylivertainen" pito katoaa nopeasti ja käytetty jyrsin pitää jopa jäällä huonommin kuin käytetty kitkarengas!

VAGniikan maailmakin totesi tämän pidon katoamisen muutama vuosi sitten tekemässään testisssä, mutta painoi asian villaisella. Ainoastaan moottorilehdellä on ollut rohkeutta kertoa totuus käytettyjen jyrsimien surkeudesta:

"Ikääntyminen, kumin kovettuminen ja nastojen irtoaminen heikentävät myös käytettyjen nastarenkaiden ominaisuuksia.

Moottori-lehden pari vuotta sitten tekemässä kokeessa ero oli selvä: kun uusilla testirenkailla varustettu auto oli pysähtynyt, viiletettiin vanhoilla renkailla edelleen 50 kilometriä tunnissa. Jarrutusmatka vanhoilla renkailla oli 70 metriä pidempi kuin uusilla renkailla."

Toisaalta 3 vuotias kitkarengas todettiin käytännössä uuden veroiseksi ja vasta 5 vuotiaan pito oli selvästi heikentynyt = rengas vaihtokunnossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/moottori-lehti-kaytetty-kitkarengas-yllatti/in9JdUSQ

Jyrsimet pitäisi uusia vuosittain, mutta köyhät jyrsijät viilettää 8 vuotiailla, kovettuneilla nastaluistimilla ja kehuu "valintani sanelee vain laiha lompakko, minkä vuoksi kehuskelen ajavani testivoittajilla".

köyhät_selitykset kirjoitti:

Kummasti vaan ne on AINA jyrsijöitä, jotka tämän suolan perään haikeilevat.

Hameväkeä kun ovat, niin eivät kehtaa tunnustaa, että pelottaa ajaa jääpolanteella. Syystä että ne käytetyn auton mukana saadut vm 2008 jyrsimet on niin vitun liukkaat. Aina pitää selittää, että noiden kitkarenkailijoiden parasta ajattelin.

VAGniikan maailma on kusetuksen mestari. Aina pitää VAGina vääntää mitalisijoille. Yhdessä talvitestissä näin, vaikka siinä VAGinassa oli todella surkea lämmityslaite - se ei ollut oleellinen puute. Mutta kun viimeisimmässä talvitestissä VAGinassa oli kohtuu hyvä lämppäri, joten VAGniikan maailma nosti sen maailman tärkeimmäksi jutuksi. Kriteerit valitaan aina niin, että ennalta valittu voittaja saadaan voittajaksi!

Samaa se on muutenkin. Kuvaltaan surkein, mutta kotimainen Salora/Finlux väännettiin televisiotestin voittajaksi. Talvirenkaiden osalta pitää tukea kotimaista kruununjalokiveä, mitä varten on luotu myytti siitä, miten vain jyrsimillä pärjää. Sanaakaan ei hiiskuta jyrsimien tieverkolle aiheuttamista, hirmuisista, tuhoista. Eikä siitä, että suolaa levitetään jyrsimien tuottaman katupölyn sitomiseksi vielä huhtikuussakin. Eikä sanaakaa mainita siitä, miten jyrsimien "ylivertainen" pito katoaa nopeasti ja käytetty jyrsin pitää jopa jäällä huonommin kuin käytetty kitkarengas!

VAGniikan maailmakin totesi tämän pidon katoamisen muutama vuosi sitten tekemässään testisssä, mutta painoi asian villaisella. Ainoastaan moottorilehdellä on ollut rohkeutta kertoa totuus käytettyjen jyrsimien surkeudesta:

"Ikääntyminen, kumin kovettuminen ja nastojen irtoaminen heikentävät myös käytettyjen nastarenkaiden ominaisuuksia.

Moottori-lehden pari vuotta sitten tekemässä kokeessa ero oli selvä: kun uusilla testirenkailla varustettu auto oli pysähtynyt, viiletettiin vanhoilla renkailla edelleen 50 kilometriä tunnissa. Jarrutusmatka vanhoilla renkailla oli 70 metriä pidempi kuin uusilla renkailla."

Toisaalta 3 vuotias kitkarengas todettiin käytännössä uuden veroiseksi ja vasta 5 vuotiaan pito oli selvästi heikentynyt = rengas vaihtokunnossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/moottori-lehti-kaytetty-kitkarengas-yllatti/in9JdUSQ

Jyrsimet pitäisi uusia vuosittain, mutta köyhät jyrsijät viilettää 8 vuotiailla, kovettuneilla nastaluistimilla ja kehuu "valintani sanelee vain laiha lompakko, minkä vuoksi kehuskelen ajavani testivoittajilla".

Lue lisää

Heh. Olipas todella sopivasti valitut oman asenteesi mukaisiksi nuo sun kommentit tuosta artikkelista. No siihenhän olemme tottuneet vuosien kuluessa. Alkaa sinun valikoidut ja keksityt tarinasi olla jo lähinnä säälittäviä.

Jos jaksaa lukea tuon linkkaamasi artikkelin, niin saakin jokseenkin erilaisen kuvan. Eihän siinä vertailtu kitkoja ja nastoja laisinkaan. Kannattaa lukea, jos haluaa käsityksen mistä tuossa artikkelissa kirjoitettiin.

Muuten siinä todettiin 5-vuotiasta kitkaa 'pelottavan liukkaaksi' , ei 'selvästi heikentyneeksi' pidon osalta.

Niin mitä on?

Kitkat sulaa alle kesällä. Hengen vaaralliset! Sortuu alle. Ihmisiä kuolee hirveät määrät kitkojen alle sulamisen takia ja sulaneesta kumista aiheutuvista ilmansaasteista.

Mutta nastarenkaan kovettuminen ei heikennä pitoa yhtä paljon kuin kitkarenkaan kovettuminen. Kitkojen pito perustuu täysin kumiin, nastarenkaissa pito perustuu kumiin ja nastoihin, nastat ei muutu miksikään ajan kanssa. Siksi erityisesti jääpito säilyy hyvin nastoissa vaikka rengas olis vanha.

ydydyhd kirjoitti:

Mutta nastarenkaan kovettuminen ei heikennä pitoa yhtä paljon kuin kitkarenkaan kovettuminen. Kitkojen pito perustuu täysin kumiin, nastarenkaissa pito perustuu kumiin ja nastoihin, nastat ei muutu miksikään ajan kanssa. Siksi erityisesti jääpito säilyy hyvin nastoissa vaikka rengas olis vanha.

Lue lisää

> Mutta nastarenkaan kovettuminen ei heikennä pitoa yhtä paljon kuin kitkarenkaan kovettuminen

Ei niin. Vaikka välikelin jyrsimiin onkin nykyään kopioitu oikeissa talvirenkaissa eli kitkarenkaissa käytettävä kuvio, niin nastojen kohdalta lamellointi puuttuu kumikin voi ollä jäykempää & huonommin pitävää. Pakko näin, jotta nastat saataisiiin pysymään kiinni. Tämän seurauksen pito on edelleen suurelta osin nastojen varassa, vaikka muuta väitetään.

Jyrsimenkin kumi kovettuu ja menettää ominaisuuksiaan. Vaan eihän tässä hätää olisi, jos pito olisi kumin varassa. Sekä VAGniikan maailman että moottorilehden testit osoittavat, että kitkarenkaan pito pysyy lähes uudenveroisena siihen asti, että kulutuspinnasta on kulunut puolet pois ja urasyvyyttä on enää 4 mm. Tällöin on kulunut pois myös pehmein kumi ja osa lamelloinnista.

Jyrsimissä pito romahtaa jo heti kättelyssä, ensimmäisenä talvena, kun nastoista kuluu terävät särmät pois. Tämän jälkeen pito on vallan surkea (nimim. kokemusta on) etenkin mustan jään peittämällä asvaltilla tai nupukivikadulla. Asia tuli hyvin ilma siinä ainoassa VAGniikan maailman testissä, jossa oli mukana käytetty jyrsin. Se otti jopa "kotikentällä" eli jäällä turpaan käytetyltä kitkarenkaalta. Ei vaan tällainen "väärä" tulos ollut lahjottujen toimittajien mielen mukainen, joten jatkossa tehdään testit vain upouusilla renkailla ja kiillotetulla jäällä, koska muutoin voisi tulla "epätasapuolisia" tuloksia, joita on vaikeaa jälkikäteen korjata eri testien painotuksia säätelemällä (kuten on tähän asti tehty esim.väännettäessä huonoimmalla kuvalla varustettu "kotimainen" telkkari telvisiotestin voittajaksi, kylmä auto talvitestin voittajaksi jne.).

Moottorilehtikin on testannut wanhaa jyrsintä ja totesi sen hengenvaaralliseksi. Sen sijaan 3 vuotias kitka oli melkein uuden veroinen ja vasta 5 vuotias ja väärien rengaspaineiden vuoksi muotopuoleksi kulunut selvästi heikentynyt.

Mr_Nasta_Pöly kirjoitti:

> Mutta nastarenkaan kovettuminen ei heikennä pitoa yhtä paljon kuin kitkarenkaan kovettuminen

Ei niin. Vaikka välikelin jyrsimiin onkin nykyään kopioitu oikeissa talvirenkaissa eli kitkarenkaissa käytettävä kuvio, niin nastojen kohdalta lamellointi puuttuu kumikin voi ollä jäykempää & huonommin pitävää. Pakko näin, jotta nastat saataisiiin pysymään kiinni. Tämän seurauksen pito on edelleen suurelta osin nastojen varassa, vaikka muuta väitetään.

Jyrsimenkin kumi kovettuu ja menettää ominaisuuksiaan. Vaan eihän tässä hätää olisi, jos pito olisi kumin varassa. Sekä VAGniikan maailman että moottorilehden testit osoittavat, että kitkarenkaan pito pysyy lähes uudenveroisena siihen asti, että kulutuspinnasta on kulunut puolet pois ja urasyvyyttä on enää 4 mm. Tällöin on kulunut pois myös pehmein kumi ja osa lamelloinnista.

Jyrsimissä pito romahtaa jo heti kättelyssä, ensimmäisenä talvena, kun nastoista kuluu terävät särmät pois. Tämän jälkeen pito on vallan surkea (nimim. kokemusta on) etenkin mustan jään peittämällä asvaltilla tai nupukivikadulla. Asia tuli hyvin ilma siinä ainoassa VAGniikan maailman testissä, jossa oli mukana käytetty jyrsin. Se otti jopa "kotikentällä" eli jäällä turpaan käytetyltä kitkarenkaalta. Ei vaan tällainen "väärä" tulos ollut lahjottujen toimittajien mielen mukainen, joten jatkossa tehdään testit vain upouusilla renkailla ja kiillotetulla jäällä, koska muutoin voisi tulla "epätasapuolisia" tuloksia, joita on vaikeaa jälkikäteen korjata eri testien painotuksia säätelemällä (kuten on tähän asti tehty esim.väännettäessä huonoimmalla kuvalla varustettu "kotimainen" telkkari telvisiotestin voittajaksi, kylmä auto talvitestin voittajaksi jne.).

Moottorilehtikin on testannut wanhaa jyrsintä ja totesi sen hengenvaaralliseksi. Sen sijaan 3 vuotias kitka oli melkein uuden veroinen ja vasta 5 vuotias ja väärien rengaspaineiden vuoksi muotopuoleksi kulunut selvästi heikentynyt.

Lue lisää

Höpö höpö.
Missään noissakaan mainitsemissasi artikkeleissa ei kitkaa todettu nastaa paremmaksi pidon osalta. Kuten ei missään muussakaan koskaan julkaistuissa testeihin tai tutkimuksiin perustuvissa artikkeleissa. Kitkat eivät missään suomalaisissa talviolosuhteissa ole nastoja paremmat pidon osalta.
Jos väkisin kitka halutaan paremmaksi, niin silloin pitää valita joku kiinalainen tai muu aasialainen muutaman satasen halpiskopiorengas ja verrata sitä huippuluokan hinnaltaan vähintäänkin tuplasti kalliimpaan kitkarenkaaseen.

Tuo moottorilehdenkin artikkelissa 5-vuotias kitka todettiin pelottavan liukkaaksi. Siinä artikkelissa ei muuten verrattu laisinkaan kitkoja ja nastoja keskenään. Eikä nastoja todettu hengenvaaralliseksi.

Nastatenkaat eivät sen paremmin kuin kitkatkaan käytettynä vastaa uusia renkaita, mutta missään vaiheessa käytettynäkään samanikäiset ja yhtä kuluneet kitkat eivät pärjää nastoille pito-ominaisuuksien osalta. Ellei sitten tosiaan valita vertailtavaksi kallista huippukitkaa vs kaukoidän parin satasen halpiskopionastaa.

> Tuo moottorilehdenkin artikkelissa 5-vuotias kitka todettiin pelottavan liukkaaksi
Niin, tämä rengas todettiin myös käytännössä loppuun kuluneeksi, olihan siinä pintaa enää n. 4 mm.

Vrt. sama Moottorilehti testasi vanhaa jyrsintä, jossa oli pintaa 8 mm ja totesi myös tämän ihan *uudenveroiselta näyttävän* jyrsimen pelottavan liukkaaksi. Tämä on jyrsimien ykkösongelma. Jyrsimillä ajetaan keskimääräistä vähemmän, koska jyrsimiä suosivat uudet/epävarmat kuskit ja vähän (vain muutaman tkm vuodessa) ajavat vanhukset.

Kun ajoa tulee vain muutama tkm vuodessa, rengas kovettuu vanhuuttaan eikä sen jälkeen kulu enää käytännössä lainkaan. Pito vaan häviää täysin - aiheesta on omakohtaista kokemusta.

Jyrsimiä käyttävät ajotaidoiltaan heikoimmat kuskit - juuri kortin saaneet, vähän/harvoin ajavat ja vanhukset. Heillä ei juuri ole edellytyksiä arvioida renkaittensa kuntoa auton käytöksen perustella (kun ei ole kokemusta eikä vertailukohtaa, autokin voi olla ajo-ominaisuuksiltaan heikko, esim. vanha tojo), joten he kuvittelevat, että "turvallisuus on maksimoitu, kun on vielä 6 mm pintaa ja suurin osa nastoistakin tallella". Mieleen ei tule, että 7 vuotias jyrsin on tosiasiassa helvetin liukas...

Jyrsimien heikkous ei näy tilastoissakaan, koska epävarmat kuskit (onneksi) jättävät huonolla kelillä auton kotiin. Syntyy samanlainen tilastoharha kuin väitettäessä 70 v. ikäisiä erinomaisiksi kuskeiksi. Käytännön liikenteessä vaan joutuu kauhulla katselemaan noiden suorituksia. Kolareita ajavat harvoin vain siitä syystä, että ajavat ainoastaan päivänvalossa ja yleensä aika hitaasti, jolloin muut (jalankulkijat ja pyöräilijät mukaan luettuina) näkevät mitä tuleman pitää ja kerkiävät väistämään!

Vrt. kitkarenkaita käyttävät paljon ajavat. Kun ajetaan paljon, niin silloin ajetaan myös huonolla kelillä. Tämän perusteella voisi odottaa jopa suurempaa kolarimäärää, mutta tilastojen mukaan mennään aikalailla puntit tasan. Ei tarjoa jyrsimet mitään etua ja jos kelin vaikutus huomioidaan, niin huonommin jyrsimillä pärjätään.

Tosin renkaissa vika ei niinkään ole, vaan kuskeissa. Se on ihan fakta, että huonoimmat kuskit käyttävät jyrsimiä. Siksi on spekuloitukin sillä, kasvaisiko onnettomuuksien määrä, jos jyrsimien käyttöä rajoitettaisiin. Kun jyrsijöiltä nyt puuttuu kyky lukea keliä, tien pitää siis olla suolattu jne.

Norjassa kyllä on havaittu, että osa jyrsijöistäkin on oppimiskykyisiä, joten jyrsimien osuuden tiputtaminen 70 ->15 % ei onnettomuuksia lisännyt.

Riippuu siitä ymmärrätkö ostaa laadukkaat nastarenkaat. Nykyiset parhaat kitkat ovat parempia kuin huonoimmat nastarenkaat.

tmTestaa kirjoitti:

Riippuu siitä ymmärrätkö ostaa laadukkaat nastarenkaat. Nykyiset parhaat kitkat ovat parempia kuin huonoimmat nastarenkaat.

Tietysti noin. Melkoisen merkillinen kommentti. Suurinpiirtein yhtä fiksu kuin vertailu huonoimpien kitkojen ja parhaimpien nastojen kesken.

Jos haluaa ostaa huonoimpia nastarenkaita, niin tuskinpa silloin vaihtoehtona edes on parhaat kitkat. Jo hintaerokin on niin suuri.
Ei, vaan vaihtoehto huonoille nastoille on luonnollisesti huonot kitkat. Ja huonot nastat ovat varmasti paremmat kuin huonot kitkat.

Käytännössä siis ostan parhaat talvirenkaat mitä käytettävissäni olevalla tahalla saan. En ihan heti ymmärrä miksi näin en tekisi.

Ilman muuta epävarmoille ja kokemattomille talvikuljettajille nasta on ainoa oikea ratkaisu. Johan sen järkikin sanoo.

Paljon ajavallekin ja kokeneellekin näin tietysti on eli parempi turvallisuus renkaiden osaltakaan ei missään tapauksessa ja tilanteessa ole huono asia tai haitaksi. Ja erityisesti nasta olisi tarpeellinen niille, jotka omastamielestään kuuluvat siihen suureen 'tavallista parempien ja taitavampien' kuljettajien joukkoon jo pelkästään asennevamman ja muiden turvallisuuden vuoksi.

Kuljettajan kyvyillä muuten ei ole mitään tekemistä renkaiden ominaisuuksien kanssa. Rengasvalintaan toki uskomus omien kykyjen tasosta voi vaikuttaa, mutta ei renkaan ominaisuuksiin.

Jos arvostaa hieman paremman hiljaisuuden turvallisuuden edelle, niin silloin tietysti kitka tulee kyseeseen. Se onkin ainoa 'mukavuusarvo' mikä kitkoilla on.
Nastarenkaiden pito heikkenee kitkoja enemmän, jos ajaa jatkuvasti suolalla liotetuilla sulilla teillä, mutta nastojen pitokyky pysyy kuitenkin koko ajan patempana kuin kitkojen. Jossain lähempänä kymmenen vuotta ja useita kymmeniä tuhansien kilometrien jälkeen merkittäviä eroja ei enää ole. Noin vanhoilla talvirenkailla ei enää ole talvirenkailta vaadittavia ominaisuuksia.

Kitkat eivät ole missään talviolosuhteissa nastoja parempia pito-ominaisuuksiltaan, ei jäällä, ei lumessa, ei märällä sulalla, ei kuivalla sulalla. Ei noina jo koomisen klassikoksi muuttuneella kuuluisalla 'parilla kolmella päivällä/talvi' eikä koko talvena eikä milloinkaan muulloinkaan. Nastoilla ei kesäaikaan onneksi saa ajaakkaan, mutta silloin ei pitäisi saada kitkoillakaan ainakaan sadesäällä yleisen liikenneturvallisuuden vuoksi.

> Höpö, höpö juttua. Nastarenkaan pito ei todellakaan heikkene merkittävästi 10-15tkm kohdalla

Kyllä se nyt on jyrsijälle kova paikka tunnustaa tosiasiat. Jyrsimien pito on doupingilla saavutettu. Kun nastoista kuluu terävät särmät (näissähä on jopa neliskanttista/timantinmuotoista kärkeä nykyään), niin sitten pito on todella surkea etenkin, kun ei ajeta paksulla jäällä (= luistinradalla tai VAGniikan maailman testiradalla) mihin nasta pystyy uppoamaan, vaan oikealla tiellä, jonka pinnassa on vain muutaman millimetrin sadanosan paksuinen jääkerros, joka on muodostunut pakkasen lauhtuessa äkillisesti (kuuraa/mustaa jäätä). Ei pureupu pallopäinen nasta tähän, vaan luistaa hyödyttömänä asvaltin kiviaineksen pintaa pitkin. Mutta sentään tulee siinä sivussa kaiveltua bitumia pois asvaltin pinnasta -> autot paskaantuu ja keväämmällä rupeaa jopa irtoamaan sormenpään kokoisia kiviä tiestä (kun "liima" eli bitumi on jyrsitty pois), mitkä rikkoo tuulilaseja.

Pari talvea ajetut Continentalin (siis ei mitkään "mustat ja pyöreät kiinanihmeet) jyrsimet olivat ihan toivottomat pakkasen äkillisesti lauhtuessa, vaikka autolla tuolloin mittarissa n. 50 tkm ja jyrsimillä tuskin puoltakaan tuosta, kaikki nastat tallella, pintaa >6 mm eli päällisin puolin ihan priimat. Uudemmat Continentalin kitkat olivat hemmetisti paremmat, etenkin em. olosuhteissa ja niillähän olikin kiva kiusata liikennevalolähdöissä raapimaan jääviä jyrsijöitä. 4 talvea nuo toimi ihan OK, mutta sitten taisi käyttötunnit tulla täyteen (pito tuntui katoavan, mutta talvikin oli jo ohi nuo meni kiertoon auton mukana).

Nyt on alla viidettä talvea Nokian kitkat, joihin kelattu 45 tkm ja vasta tämän vuoden helmikuussa on pariin otteeseen tullut fiiliksiä, että pito alkaisi ehkä hiipumaan. Vrt. marras- ja joulukuun vaihteessa piti ajella 2 tkm pikkuteitä, välillä paskassakin kelissä - pakkanen lauhtui äkillisesti, tiet mallia "suolatausta vähennetty" ja välillä oli jopa sumua tai jäätävää tihkua, joten todellakin jäisellä pinnalla mentiin, ilman ongelmia. Vanhoilla jyrsimillä olisin ollut korviani myöten kusessa noissa oloissa.

jyrsin_on_nasta_luistin kirjoitti:

> Höpö, höpö juttua. Nastarenkaan pito ei todellakaan heikkene merkittävästi 10-15tkm kohdalla

Kyllä se nyt on jyrsijälle kova paikka tunnustaa tosiasiat. Jyrsimien pito on doupingilla saavutettu. Kun nastoista kuluu terävät särmät (näissähä on jopa neliskanttista/timantinmuotoista kärkeä nykyään), niin sitten pito on todella surkea etenkin, kun ei ajeta paksulla jäällä (= luistinradalla tai VAGniikan maailman testiradalla) mihin nasta pystyy uppoamaan, vaan oikealla tiellä, jonka pinnassa on vain muutaman millimetrin sadanosan paksuinen jääkerros, joka on muodostunut pakkasen lauhtuessa äkillisesti (kuuraa/mustaa jäätä). Ei pureupu pallopäinen nasta tähän, vaan luistaa hyödyttömänä asvaltin kiviaineksen pintaa pitkin. Mutta sentään tulee siinä sivussa kaiveltua bitumia pois asvaltin pinnasta -> autot paskaantuu ja keväämmällä rupeaa jopa irtoamaan sormenpään kokoisia kiviä tiestä (kun "liima" eli bitumi on jyrsitty pois), mitkä rikkoo tuulilaseja.

Pari talvea ajetut Continentalin (siis ei mitkään "mustat ja pyöreät kiinanihmeet) jyrsimet olivat ihan toivottomat pakkasen äkillisesti lauhtuessa, vaikka autolla tuolloin mittarissa n. 50 tkm ja jyrsimillä tuskin puoltakaan tuosta, kaikki nastat tallella, pintaa >6 mm eli päällisin puolin ihan priimat. Uudemmat Continentalin kitkat olivat hemmetisti paremmat, etenkin em. olosuhteissa ja niillähän olikin kiva kiusata liikennevalolähdöissä raapimaan jääviä jyrsijöitä. 4 talvea nuo toimi ihan OK, mutta sitten taisi käyttötunnit tulla täyteen (pito tuntui katoavan, mutta talvikin oli jo ohi nuo meni kiertoon auton mukana).

Nyt on alla viidettä talvea Nokian kitkat, joihin kelattu 45 tkm ja vasta tämän vuoden helmikuussa on pariin otteeseen tullut fiiliksiä, että pito alkaisi ehkä hiipumaan. Vrt. marras- ja joulukuun vaihteessa piti ajella 2 tkm pikkuteitä, välillä paskassakin kelissä - pakkanen lauhtui äkillisesti, tiet mallia "suolatausta vähennetty" ja välillä oli jopa sumua tai jäätävää tihkua, joten todellakin jäisellä pinnalla mentiin, ilman ongelmia. Vanhoilla jyrsimillä olisin ollut korviani myöten kusessa noissa oloissa.

Lue lisää

Koskaan ei ole ollut talvella ongelmia kuin kitkarenkailla. Kitkat on hyvät ja hiljaiset pohjoisen lumisilla teillä. Etelän arvaamattomilla sääolosuhteilla ei käyttöä. Töihin päästävä kelissä kuin kelissä ja kitkoilla ei aina onnistu. Minua ei jyrsiminen haittaa, suomen tiet umpisurkeat ihan muusta syystä. Lämpimillä kevät keleillä hengenvaaralliset, sula ja sortuu alle. Continentaalit on täysiä paskoja, kesärenkaat sulaa kesässä alle ja talvirenkailla ajaa n.3 talvea hyvällä tuurilla. TM testeissä aina 1 tai 2 sija. Nokiat helvetin melusat, paljon runko vikoja, sortuu alle ja sama kulumis ongelma contin kanssa. Kulutuskestämättömyys kielletty salaisuus, mutta käyttäjät kyllä tietää sen ja löytyy asiasta keskusteluja. Paljon joutuu ajamaan ja käyttö kokemukset 1 ja 2 sijan renkaista huonoja kestävyydeltä. Ei ominaisuuksista paljon nautintoa ole kun kesässä sulanut alle. Tai talvella joutuu miettimään pääsenkö lähtemään.

jyrsin_on_nasta_luistin kirjoitti:

> Höpö, höpö juttua. Nastarenkaan pito ei todellakaan heikkene merkittävästi 10-15tkm kohdalla

Kyllä se nyt on jyrsijälle kova paikka tunnustaa tosiasiat. Jyrsimien pito on doupingilla saavutettu. Kun nastoista kuluu terävät särmät (näissähä on jopa neliskanttista/timantinmuotoista kärkeä nykyään), niin sitten pito on todella surkea etenkin, kun ei ajeta paksulla jäällä (= luistinradalla tai VAGniikan maailman testiradalla) mihin nasta pystyy uppoamaan, vaan oikealla tiellä, jonka pinnassa on vain muutaman millimetrin sadanosan paksuinen jääkerros, joka on muodostunut pakkasen lauhtuessa äkillisesti (kuuraa/mustaa jäätä). Ei pureupu pallopäinen nasta tähän, vaan luistaa hyödyttömänä asvaltin kiviaineksen pintaa pitkin. Mutta sentään tulee siinä sivussa kaiveltua bitumia pois asvaltin pinnasta -> autot paskaantuu ja keväämmällä rupeaa jopa irtoamaan sormenpään kokoisia kiviä tiestä (kun "liima" eli bitumi on jyrsitty pois), mitkä rikkoo tuulilaseja.

Pari talvea ajetut Continentalin (siis ei mitkään "mustat ja pyöreät kiinanihmeet) jyrsimet olivat ihan toivottomat pakkasen äkillisesti lauhtuessa, vaikka autolla tuolloin mittarissa n. 50 tkm ja jyrsimillä tuskin puoltakaan tuosta, kaikki nastat tallella, pintaa >6 mm eli päällisin puolin ihan priimat. Uudemmat Continentalin kitkat olivat hemmetisti paremmat, etenkin em. olosuhteissa ja niillähän olikin kiva kiusata liikennevalolähdöissä raapimaan jääviä jyrsijöitä. 4 talvea nuo toimi ihan OK, mutta sitten taisi käyttötunnit tulla täyteen (pito tuntui katoavan, mutta talvikin oli jo ohi nuo meni kiertoon auton mukana).

Nyt on alla viidettä talvea Nokian kitkat, joihin kelattu 45 tkm ja vasta tämän vuoden helmikuussa on pariin otteeseen tullut fiiliksiä, että pito alkaisi ehkä hiipumaan. Vrt. marras- ja joulukuun vaihteessa piti ajella 2 tkm pikkuteitä, välillä paskassakin kelissä - pakkanen lauhtui äkillisesti, tiet mallia "suolatausta vähennetty" ja välillä oli jopa sumua tai jäätävää tihkua, joten todellakin jäisellä pinnalla mentiin, ilman ongelmia. Vanhoilla jyrsimillä olisin ollut korviani myöten kusessa noissa oloissa.

Lue lisää

Höpsistä taas kerran nuo juttusi kuten aina ennenkin.

Nasta on AINA kitkaa parempi ja erityisesti jäällä. Ihan jään paksuudesta riippumatta. Minkäänlaisilla suomalaisilla tienpinnoilla ei kitkat ole nastoja parempia pidon osalta. Ei minkäänlaisilla. . Kulunutkin nastarengas on parempi kuin kulunut kitkatengas, AINA. Myös suolalla kyllästetyllä märällä asfaltilla.

Tietysti nasta kuluttaa tienpintaa, uusimmat tosin melkoisen vähän, mutta kitkojen vaatima suolalla liottaminen rikkoo ja tuhoaa murentaen asfalttia. Tosin suolauksen haitat ovat valtavat muutenkin. Niitä tuskin tarvitsee kerrata täällää enää. Nastojen haitat ovat todella vähäiset suolauksen haittoihin verrattuna.

Kitkarengas kuluu nopeammin kuin nastarengas pehmeytensä vuoksi. Tämähän tuli täysin selväksi jo siinäkin, kun taannoiseen käytetyn talvirenkaan testiin valittiin yhtä kuluneita renkaita. Nastarengas oli 4vuotta vanha ja kitkarengas 2vuotta vanhat.

jyrsin_on_nasta_luistin kirjoitti:

> Höpö, höpö juttua. Nastarenkaan pito ei todellakaan heikkene merkittävästi 10-15tkm kohdalla

Kyllä se nyt on jyrsijälle kova paikka tunnustaa tosiasiat. Jyrsimien pito on doupingilla saavutettu. Kun nastoista kuluu terävät särmät (näissähä on jopa neliskanttista/timantinmuotoista kärkeä nykyään), niin sitten pito on todella surkea etenkin, kun ei ajeta paksulla jäällä (= luistinradalla tai VAGniikan maailman testiradalla) mihin nasta pystyy uppoamaan, vaan oikealla tiellä, jonka pinnassa on vain muutaman millimetrin sadanosan paksuinen jääkerros, joka on muodostunut pakkasen lauhtuessa äkillisesti (kuuraa/mustaa jäätä). Ei pureupu pallopäinen nasta tähän, vaan luistaa hyödyttömänä asvaltin kiviaineksen pintaa pitkin. Mutta sentään tulee siinä sivussa kaiveltua bitumia pois asvaltin pinnasta -> autot paskaantuu ja keväämmällä rupeaa jopa irtoamaan sormenpään kokoisia kiviä tiestä (kun "liima" eli bitumi on jyrsitty pois), mitkä rikkoo tuulilaseja.

Pari talvea ajetut Continentalin (siis ei mitkään "mustat ja pyöreät kiinanihmeet) jyrsimet olivat ihan toivottomat pakkasen äkillisesti lauhtuessa, vaikka autolla tuolloin mittarissa n. 50 tkm ja jyrsimillä tuskin puoltakaan tuosta, kaikki nastat tallella, pintaa >6 mm eli päällisin puolin ihan priimat. Uudemmat Continentalin kitkat olivat hemmetisti paremmat, etenkin em. olosuhteissa ja niillähän olikin kiva kiusata liikennevalolähdöissä raapimaan jääviä jyrsijöitä. 4 talvea nuo toimi ihan OK, mutta sitten taisi käyttötunnit tulla täyteen (pito tuntui katoavan, mutta talvikin oli jo ohi nuo meni kiertoon auton mukana).

Nyt on alla viidettä talvea Nokian kitkat, joihin kelattu 45 tkm ja vasta tämän vuoden helmikuussa on pariin otteeseen tullut fiiliksiä, että pito alkaisi ehkä hiipumaan. Vrt. marras- ja joulukuun vaihteessa piti ajella 2 tkm pikkuteitä, välillä paskassakin kelissä - pakkanen lauhtui äkillisesti, tiet mallia "suolatausta vähennetty" ja välillä oli jopa sumua tai jäätävää tihkua, joten todellakin jäisellä pinnalla mentiin, ilman ongelmia. Vanhoilla jyrsimillä olisin ollut korviani myöten kusessa noissa oloissa.

Lue lisää

Aika huvittava tuo väitteesi, että jään paksuudella olisi merkitystä kun vertaillaan kitkojen ja nastojen jäänpito-ominaisuuksia.
Oletkohan ihan jaksanut miettiä tuota väitettäsi loppuun saakka?

jyrsin_on_nasta_luistin kirjoitti:

> Höpö, höpö juttua. Nastarenkaan pito ei todellakaan heikkene merkittävästi 10-15tkm kohdalla

Kyllä se nyt on jyrsijälle kova paikka tunnustaa tosiasiat. Jyrsimien pito on doupingilla saavutettu. Kun nastoista kuluu terävät särmät (näissähä on jopa neliskanttista/timantinmuotoista kärkeä nykyään), niin sitten pito on todella surkea etenkin, kun ei ajeta paksulla jäällä (= luistinradalla tai VAGniikan maailman testiradalla) mihin nasta pystyy uppoamaan, vaan oikealla tiellä, jonka pinnassa on vain muutaman millimetrin sadanosan paksuinen jääkerros, joka on muodostunut pakkasen lauhtuessa äkillisesti (kuuraa/mustaa jäätä). Ei pureupu pallopäinen nasta tähän, vaan luistaa hyödyttömänä asvaltin kiviaineksen pintaa pitkin. Mutta sentään tulee siinä sivussa kaiveltua bitumia pois asvaltin pinnasta -> autot paskaantuu ja keväämmällä rupeaa jopa irtoamaan sormenpään kokoisia kiviä tiestä (kun "liima" eli bitumi on jyrsitty pois), mitkä rikkoo tuulilaseja.

Pari talvea ajetut Continentalin (siis ei mitkään "mustat ja pyöreät kiinanihmeet) jyrsimet olivat ihan toivottomat pakkasen äkillisesti lauhtuessa, vaikka autolla tuolloin mittarissa n. 50 tkm ja jyrsimillä tuskin puoltakaan tuosta, kaikki nastat tallella, pintaa >6 mm eli päällisin puolin ihan priimat. Uudemmat Continentalin kitkat olivat hemmetisti paremmat, etenkin em. olosuhteissa ja niillähän olikin kiva kiusata liikennevalolähdöissä raapimaan jääviä jyrsijöitä. 4 talvea nuo toimi ihan OK, mutta sitten taisi käyttötunnit tulla täyteen (pito tuntui katoavan, mutta talvikin oli jo ohi nuo meni kiertoon auton mukana).

Nyt on alla viidettä talvea Nokian kitkat, joihin kelattu 45 tkm ja vasta tämän vuoden helmikuussa on pariin otteeseen tullut fiiliksiä, että pito alkaisi ehkä hiipumaan. Vrt. marras- ja joulukuun vaihteessa piti ajella 2 tkm pikkuteitä, välillä paskassakin kelissä - pakkanen lauhtui äkillisesti, tiet mallia "suolatausta vähennetty" ja välillä oli jopa sumua tai jäätävää tihkua, joten todellakin jäisellä pinnalla mentiin, ilman ongelmia. Vanhoilla jyrsimillä olisin ollut korviani myöten kusessa noissa oloissa.

Lue lisää

Siinä on kyllä jäätävän huono kuski, joka olisi kusessa nastarenkailla Suomen talvessa. Kitkoista en niin tiedä, josko niillä voi kusiseen paikkaan joutua, mutta nastoilla ei ainakaan sellaista paikkaa olekaan.

Hah. Nastarenkailla on tullut pariinkin otteeseen luisteltua mäki takaperin alas, kun pito ei riittänyt laelle kiipeämiseen. Vaivaiset 20-30 tkm ja 3-5 talvea ajetuilla "testivoittajanastoilla" ei *tasamaalla* meinannut päästä liikennevaloista liikkeelle, kun tien pinta oli pakkasen äkillisesti lauhtuessa vetänyt jäähän. Kakkosvaihteella piti kikkailla, ettei hirmuisen 145 Nm väännön ansiosta mennyt vallan tyhjän sutimiseksi se liikkeellelähtö ;-D

Ei ole vielä 5 talvea ja 45 tkm ajetut kitkarenkaat yhtä liukkaat kuin em. nastaluistimet!

Pari päivää sitten hitusen nauratti, kun liikennevaloissa edelläni olleen mersun farkun perä lipsahti valon vaihduttua vihreäksi puoli metriä sivulle päin ennen kuin auto alkoi hiljalleen könytä eteenpäin. Kraaps kyllä kuului, joten taisi pito olla maksimoitu jollain ikivanhoilla nastaluistimilla. Tuota ennen olin kuvitellut ajavani ihan paljaalla & kuivalla asvalttipinnalla, mutta kai tuossa sitten mikroskooppinen jääkalvo oli ja sehän sitten tarkoitti, ettei nastaluistimilla meinannut eteenpäin päästä - ei nastaluistin toimi, ellei tie ole tarpeeksi hyvin suolattu ja nyt suola selvästikin puuttui (koska tie ei ollut suolavellin peitossa)!

Ja huom ei se mersu mitään lappu lattiassa kiihdytystä yrittänyt - päinvastoin, hyvin hitaasti ja varovasti sen johdolla edettiin. Samaa lajia on harmitukseen asti ollut muuallakin tarjolla, kun jyrsijät hyvälläkin kelillä nysvää 30 km/h valtaväylien liittymis- ja erkanemiskaistoilla. Tainnu auto pariin otteeseen lähteä tällaisessa paikassa lapasesta (kiitos jyrsimien ylivertaisen pidon), mikä on opettanut varovaisuuteen.

Jyrsimissähän on just se "hauska" ominaisuus, että niillä pito vaihtelee paljon ja ennen kaikkea yllättävästi. Suolatulla tiellä pito on miltei kesärenkaan veroinen (oikea talvirengas eli kitkarengas taas ei tykkää märästä pinnasta), mutta jäisellä asvaltilla pito on heikon ja surkean välimaastossa. Ainakin kun puhutaan jo pari vuotta käytössä olleista renkaista. Etenkin pimeällä on välillä hyvin vaikeaa nähdä, onko tien pinta vain märkä vai jäinen, joten jyrsimet pääsevät aina välillä yllättämään. Esim. tie voi olla muutoin sula, mutta silta, moottoritien ramppi tai kaupungissa aukea paikka talojen välissä (missä ns. ulossäteily pääsee tekemään temppunsa) voikin olla jäässä.

Siihen on syynsä, ettei jyrsimiä ylistävä VAGniikan maailma ota testeihinsä käytettyjä renkaita, vaikka tätä on monet kerrat lukijat pyytäneet. Näin ei tarvi selitellä mustaa valkoiseksi. Siinä ainoassa testissä, missä oli mukana käytetty jyrsin, joka otti jopa jäisellä tiellä pataan käytetyltä kitkarenkaalta, oli jo tarpeeksi mielenharmia.

jyrsin_on_nasta_luistin kirjoitti:

Hah. Nastarenkailla on tullut pariinkin otteeseen luisteltua mäki takaperin alas, kun pito ei riittänyt laelle kiipeämiseen. Vaivaiset 20-30 tkm ja 3-5 talvea ajetuilla "testivoittajanastoilla" ei *tasamaalla* meinannut päästä liikennevaloista liikkeelle, kun tien pinta oli pakkasen äkillisesti lauhtuessa vetänyt jäähän. Kakkosvaihteella piti kikkailla, ettei hirmuisen 145 Nm väännön ansiosta mennyt vallan tyhjän sutimiseksi se liikkeellelähtö ;-D

Ei ole vielä 5 talvea ja 45 tkm ajetut kitkarenkaat yhtä liukkaat kuin em. nastaluistimet!

Pari päivää sitten hitusen nauratti, kun liikennevaloissa edelläni olleen mersun farkun perä lipsahti valon vaihduttua vihreäksi puoli metriä sivulle päin ennen kuin auto alkoi hiljalleen könytä eteenpäin. Kraaps kyllä kuului, joten taisi pito olla maksimoitu jollain ikivanhoilla nastaluistimilla. Tuota ennen olin kuvitellut ajavani ihan paljaalla & kuivalla asvalttipinnalla, mutta kai tuossa sitten mikroskooppinen jääkalvo oli ja sehän sitten tarkoitti, ettei nastaluistimilla meinannut eteenpäin päästä - ei nastaluistin toimi, ellei tie ole tarpeeksi hyvin suolattu ja nyt suola selvästikin puuttui (koska tie ei ollut suolavellin peitossa)!

Ja huom ei se mersu mitään lappu lattiassa kiihdytystä yrittänyt - päinvastoin, hyvin hitaasti ja varovasti sen johdolla edettiin. Samaa lajia on harmitukseen asti ollut muuallakin tarjolla, kun jyrsijät hyvälläkin kelillä nysvää 30 km/h valtaväylien liittymis- ja erkanemiskaistoilla. Tainnu auto pariin otteeseen lähteä tällaisessa paikassa lapasesta (kiitos jyrsimien ylivertaisen pidon), mikä on opettanut varovaisuuteen.

Jyrsimissähän on just se "hauska" ominaisuus, että niillä pito vaihtelee paljon ja ennen kaikkea yllättävästi. Suolatulla tiellä pito on miltei kesärenkaan veroinen (oikea talvirengas eli kitkarengas taas ei tykkää märästä pinnasta), mutta jäisellä asvaltilla pito on heikon ja surkean välimaastossa. Ainakin kun puhutaan jo pari vuotta käytössä olleista renkaista. Etenkin pimeällä on välillä hyvin vaikeaa nähdä, onko tien pinta vain märkä vai jäinen, joten jyrsimet pääsevät aina välillä yllättämään. Esim. tie voi olla muutoin sula, mutta silta, moottoritien ramppi tai kaupungissa aukea paikka talojen välissä (missä ns. ulossäteily pääsee tekemään temppunsa) voikin olla jäässä.

Siihen on syynsä, ettei jyrsimiä ylistävä VAGniikan maailma ota testeihinsä käytettyjä renkaita, vaikka tätä on monet kerrat lukijat pyytäneet. Näin ei tarvi selitellä mustaa valkoiseksi. Siinä ainoassa testissä, missä oli mukana käytetty jyrsin, joka otti jopa jäisellä tiellä pataan käytetyltä kitkarenkaalta, oli jo tarpeeksi mielenharmia.

Lue lisää

Hauska tyyppi olet.
Ilmeisesti ihan vakavissaan kirjoittelet noista omista 'kokemuksistasi', jotka ovat tyystin erilaisia ja päinvastaisia kuin yhdenkään ammattilaisten tekemät testit.

Uusilla tai käytetyillä (näitä ei kyllä juurikaan ole ollut, mutta ainakin kerran on). Ainoassa tiedossani olevassa käytettyjen renkaiden testissä joskus vuodelta 2010 nastat olivat kyllä kitkoja paremmat vaikka ero toki oli kaventunut. Nastat olivatkin tuplasti iältään vanhemmat kuin kitkat eli neljävuotiaat nastat vs kaksivuotiaat kitkat. Näin koska tavoite oli saada yhtä kuluneet renkaat testiin.

Käytettyjen testaustuloksetkin sinänsä olisivat useamminkin kyllä hyödyllisiä, vaikka niitä harvemmin ostetaan ja nuo testithän kiinnostavatkin lähinnä renkaan ostajia.

Arvaapa kummat ovat uskottavampia, sinun vankasti asennepitoiset omat 'kokemuksesi' vai kaikkien eri, siis joka-ainoan, testaajien ja joka vuosi suomalaisissa talviolosuhteissa tehdyt testit

Mietipävähän kirjoitti:

Aika huvittava tuo väitteesi, että jään paksuudella olisi merkitystä kun vertaillaan kitkojen ja nastojen jäänpito-ominaisuuksia.
Oletkohan ihan jaksanut miettiä tuota väitettäsi loppuun saakka?

Lue lisää

> Aika huvittava tuo väitteesi, että jään paksuudella olisi merkitystä kun vertaillaan kitkojen
Aika säälittävää, ettet omaa mitään kokemusta asiasta. Tota se teillä just kortin saaneilla essonbaarin perinnetietoon luottavilla seniileillä papoilla on.

Kitkarengas pitää ohuen jääkerroksen (musta jää) peittämällä pinnalla yllättävän hyvin - pehmeä ja lamelloitu kumi hakee pidon jään pinnankarheudesta, joka myötäilee asvaltin pinnanmuotoa.

Jyrsin samassa tilanteessa... kumi on jäykempää (ainakin nastojen kohdalta), joten lamellointi ei tarjoa yhtä paljon pitoa. Nastoista ei ole paskankaan hyötyä, kun jääkerroksen paksuus on 1/100 osa nastanulkonemasta. Nastojen kuluttua pyöreäpäisiksi pito on aivan surkea; vaikeaa päästä jopa liikennevaloista liikkeelle, vielä 3. vaihteellakin pitää kaasua painella varovasti, ettei auto ala sutimaan ihan holtittomasti (100 hv "tykki" ilman luistonestoa) jne.

Kyllä VAGniikan maailmakin tietää, että em. on jyrsimien akilleen kantapää - ikääntymisen myötä katoavan pidon ohella. Siksi musta jää ei kuulu testiohjelmaan. Moista testiä pyytäneille lukijoille on vastattu, ettei testistä tulisi tasapuolisia tuloksia ;-D

Samoin on vastattu käytettyjen renkaiden testejä pyytäneille.

Sileällä jäällä nastat lie paremmat, muttei nyt ihan heti tule mieleen, milloin viimeksi olisi täysin sileällä jäällä tullut ajeltua. Muutama tuttu on kyllä maininnut, että kitkoille pahin on mäkinen mökkitie, jonka jäiseksi tamppautunut pinta alkaa keväällä sulamaan. OK, voin hyvin uskoa tämän - jos moisilla teillä joutuu ajamaan, niin sitten on tarvetta jyrsimille. Eli ehkä 10 % autoilijoista...? Itselläni ei ole pienintäkään tarvetta jyrsimille, vaikka kesämökki on ja muutoinkin tulee välillä poistuttua Kehä III ulkopuolelle. Valtatiet ylipäätään on niin hyvin suolattu, että kesärenkainkin pärjäisi, muutamaa poikkeuspäivää lukuun ottamatta. Haasteet enempi asuinalueilla ja maaseudun pienemmillä teillä. Lumellakin kitkarengas pitää paremmin. Jyrsimien ominta aluetta onkin lopulta suolavellissä kahluu.... siksi VAGniikan maailma niitä kaupunkeihin suosittaakin. Ja ummistaa silmänsä tieverkon kulumiselta. Jyrsimet hakkaavat monta sataa kiloa massaa irti joka tiekilometriltä talven mittaan.

VoiSinuavoivoi kirjoitti:

Hauska tyyppi olet.
Ilmeisesti ihan vakavissaan kirjoittelet noista omista 'kokemuksistasi', jotka ovat tyystin erilaisia ja päinvastaisia kuin yhdenkään ammattilaisten tekemät testit.

Uusilla tai käytetyillä (näitä ei kyllä juurikaan ole ollut, mutta ainakin kerran on). Ainoassa tiedossani olevassa käytettyjen renkaiden testissä joskus vuodelta 2010 nastat olivat kyllä kitkoja paremmat vaikka ero toki oli kaventunut. Nastat olivatkin tuplasti iältään vanhemmat kuin kitkat eli neljävuotiaat nastat vs kaksivuotiaat kitkat. Näin koska tavoite oli saada yhtä kuluneet renkaat testiin.

Käytettyjen testaustuloksetkin sinänsä olisivat useamminkin kyllä hyödyllisiä, vaikka niitä harvemmin ostetaan ja nuo testithän kiinnostavatkin lähinnä renkaan ostajia.

Arvaapa kummat ovat uskottavampia, sinun vankasti asennepitoiset omat 'kokemuksesi' vai kaikkien eri, siis joka-ainoan, testaajien ja joka vuosi suomalaisissa talviolosuhteissa tehdyt testit

Lue lisää

> Ilmeisesti ihan vakavissaan kirjoittelet noista omista 'kokemuksistasi', jotka ovat tyystin erilaisia ja päinvastaisia kuin yhdenkään ammattilaisten tekemät testi!
Omat kokemukseni ovat ihan samanlaisia kuin ammattilaisten tekemissä testeissä. Moottorilehden testissä ihan priimalta näyttänyt (kulutuspintaa jäljellä 8 mm, uutena 9 mm, lähes joka ainoa nasta tallella) mutta noin 10 vuoden ikäinen nastaluistin todettiin ihan tappopeliksi.

Olen taannoin ajanut vain 8-10 tkm vuodessa, joten on tullut tutuksi, miten renkaista katoaa iän myötä pito kauan ennen kuin ne kulutuspintansa puolesta ovat loppuun ajetut. Itseasiassa kovettunut rengas ei pahemmin kulukaan = kestää "isältä pojalle", vaikka kilometrejä myöhemmin tahkottaisiin enemmänkin.

Just tällaisilla "ikirenkailla" ne mäen luistelut takaperin ym. on suoritettu. Just tällaisilla renkailla köyhät jyrsijät yleisesti ajelee ja selittää, miten "valintani sanelee vain ja ainoastaan turvallisuus, siksi ajan 5-10 vuotiailla jyrsimillä"! "Ne on vielä ihan hyvät, kun on >5 mm pintaa ja 3/4-osaa nastoistakin tallella!"

Yllättävän kehnoksi on osoittautunut myös suht tuore eli vain pari talvea (tahtiin 5-10 tkm/vuosi) ajettu jyrsin. Eikä hurraamista ollut VAGniikan maailman testaamissa, pari talvea (mutta muistaakseni taksikäytössä = paljon kilometrejä) ajetuissa jyrsimissä. Ne piti jäällä heikommin kuin käytetty kitkarengas.

No, lehdissä (tarkoitan sanomalehtiä, HS mukaan luettuna) on jo vuosikaudet sitten suositeltu, että talvirenkaat uusittaisiin viimeistään 4 talven jälkeen. Oman kokemukseni perusteella voin allekirjoittaa tämän jyrsimien osalta.

Moottorilehden testissä 3 vuotias kitkarengas vielä yllättävän hyvä, mutta 5 vuotias loppu. Vastaa omia kokemuksiani Contin kitkarenkaista - pito ei hiivu tasaisesti, vaan loppuu "kertalaakista", kun pehmeä pintakerros on kulunut pois. Contin kitkoilla tähän meni 4 vuotta, Nokialaisista olen vielä kahden vaiheilla, lähdenkö kuudetta talvea yrittämään. Äkillinen pidon loppuminen on parempi vaihtoehto kuin tasainen hiipuminen. Kaikkein huonoin on rengas, joka päällepäin näyttää hyvältä, mutta pitää erittäin huonosti. Siis iäkäs jyrsin.

VAGniikan maailma tietää hyvin nämä asiat. VAGniikan maailmalla vaan on aina ollut tapana, että voittaja tiedetään jo ennen testin aloittamista. Yllättyikö kukaan, että saatiin VAGina talvitestissä mitalisijoille? Ainahan näin on käynyt. Silloinkin, kun VAGinassa on ollut koko testin huonoin lämmityslaite!

VAGniikan maailma EI testaa kuin upouusia renkaita. Koska tietävät hyvin (mm. sen pari vuotta sitten tehdyn käytetyn jyrsimen testauksen Moottorilehden ruotsissa tehtyjen testien vuoksi) vuoksi, miten nopeasti jyrsimien "ylivertainen" pito hiipuu.

Taitaa olla tiedossa myös mustan jään ongelmat. Siksi musta jää ei kuulu testiohjelmaan, vaikka noin niin kuin yleisesti tätä pidetään kaikkein vaarallisimpana keliolona. Eikä kyseessä ole mikään harvinaisuus, toisin kuin täysin sileä jääpinta (mikä käytännössä edellyttää jäätävää sadetta).

VAGniikan maailma on ottanut elämäntehtäväkseen luoda ja ylläpitää myyttiä poikkeuksellisen vaikeista kelioloista, joissa pärjää vain erityisesti Suomeen kehitetyillä jyrsimillä. Näin saadaan pidettyä kilpailu vähissä = on luotu suljetut markkinat, joilla talvirenkaita myydään puolet kalliimmalla kuin muualla maailmassa. HS ja moni muu lehti sitten peesaa näitä mielipiteitä, kun ei rohkeus/asiantuntemus riitä asioiden todellisen tilan selvittämiseen.

Etkö usko, että VAGniikan maailma pimittää asioita? Kuten "emme ole koskaan kuulleetkaan mistään TSI/DSG ongelmista..." ;-D

jyrsin_on_nasta_luistin kirjoitti:

> Aika huvittava tuo väitteesi, että jään paksuudella olisi merkitystä kun vertaillaan kitkojen
Aika säälittävää, ettet omaa mitään kokemusta asiasta. Tota se teillä just kortin saaneilla essonbaarin perinnetietoon luottavilla seniileillä papoilla on.

Kitkarengas pitää ohuen jääkerroksen (musta jää) peittämällä pinnalla yllättävän hyvin - pehmeä ja lamelloitu kumi hakee pidon jään pinnankarheudesta, joka myötäilee asvaltin pinnanmuotoa.

Jyrsin samassa tilanteessa... kumi on jäykempää (ainakin nastojen kohdalta), joten lamellointi ei tarjoa yhtä paljon pitoa. Nastoista ei ole paskankaan hyötyä, kun jääkerroksen paksuus on 1/100 osa nastanulkonemasta. Nastojen kuluttua pyöreäpäisiksi pito on aivan surkea; vaikeaa päästä jopa liikennevaloista liikkeelle, vielä 3. vaihteellakin pitää kaasua painella varovasti, ettei auto ala sutimaan ihan holtittomasti (100 hv "tykki" ilman luistonestoa) jne.

Kyllä VAGniikan maailmakin tietää, että em. on jyrsimien akilleen kantapää - ikääntymisen myötä katoavan pidon ohella. Siksi musta jää ei kuulu testiohjelmaan. Moista testiä pyytäneille lukijoille on vastattu, ettei testistä tulisi tasapuolisia tuloksia ;-D

Samoin on vastattu käytettyjen renkaiden testejä pyytäneille.

Sileällä jäällä nastat lie paremmat, muttei nyt ihan heti tule mieleen, milloin viimeksi olisi täysin sileällä jäällä tullut ajeltua. Muutama tuttu on kyllä maininnut, että kitkoille pahin on mäkinen mökkitie, jonka jäiseksi tamppautunut pinta alkaa keväällä sulamaan. OK, voin hyvin uskoa tämän - jos moisilla teillä joutuu ajamaan, niin sitten on tarvetta jyrsimille. Eli ehkä 10 % autoilijoista...? Itselläni ei ole pienintäkään tarvetta jyrsimille, vaikka kesämökki on ja muutoinkin tulee välillä poistuttua Kehä III ulkopuolelle. Valtatiet ylipäätään on niin hyvin suolattu, että kesärenkainkin pärjäisi, muutamaa poikkeuspäivää lukuun ottamatta. Haasteet enempi asuinalueilla ja maaseudun pienemmillä teillä. Lumellakin kitkarengas pitää paremmin. Jyrsimien ominta aluetta onkin lopulta suolavellissä kahluu.... siksi VAGniikan maailma niitä kaupunkeihin suosittaakin. Ja ummistaa silmänsä tieverkon kulumiselta. Jyrsimet hakkaavat monta sataa kiloa massaa irti joka tiekilometriltä talven mittaan.

Lue lisää

"Haasteet enempi asuinalueilla"

Aika moni meistä joutuu käymään asuinalueellaan ainakin silloin tällöin.

Sitä tamppautunutta ja sulavaa lumi-jäätä on kyllä huomattavan paljon nimenomaan kantakaupungissakin, jos on sattunut olemaan luminen vuosi.

Tuohon millin tuhannesosan paksuiseen pintajäähän en oikein usko. Kuinkahan usein sitä tulee oikeasti kohdalle?

Mutta kyllähän ainakin Helsingissä monena vuonna olisi pärjännyt ihan kesärenkaillakin. Käytettyjen kitkojen vs. nastojen vertailuja olisi mielenkiintoista nähdä, sinun sanaasihan asiasta on vaikea uskoa, sen verran uskonnolliselta tekstisi vaikuttaa.

cruzeideri kirjoitti:

"Haasteet enempi asuinalueilla"

Aika moni meistä joutuu käymään asuinalueellaan ainakin silloin tällöin.

Sitä tamppautunutta ja sulavaa lumi-jäätä on kyllä huomattavan paljon nimenomaan kantakaupungissakin, jos on sattunut olemaan luminen vuosi.

Tuohon millin tuhannesosan paksuiseen pintajäähän en oikein usko. Kuinkahan usein sitä tulee oikeasti kohdalle?

Mutta kyllähän ainakin Helsingissä monena vuonna olisi pärjännyt ihan kesärenkaillakin. Käytettyjen kitkojen vs. nastojen vertailuja olisi mielenkiintoista nähdä, sinun sanaasihan asiasta on vaikea uskoa, sen verran uskonnolliselta tekstisi vaikuttaa.

Lue lisää

>>sinun sanaasihan asiasta on vaikea uskoa, sen verran uskonnolliselta tekstisi vaikuttaa.<<

Kirjoittaa tyyppi joka itse levittelee pelkästään veikkauksia ja poimii "faktansa" vanhalla kunnon Harrison-Stetson- menetelmällä, ja luulee että yliopistoissa opetetaan yleistämistä. LOL

Oletpelle kirjoitti:

>>sinun sanaasihan asiasta on vaikea uskoa, sen verran uskonnolliselta tekstisi vaikuttaa.<<

Kirjoittaa tyyppi joka itse levittelee pelkästään veikkauksia ja poimii "faktansa" vanhalla kunnon Harrison-Stetson- menetelmällä, ja luulee että yliopistoissa opetetaan yleistämistä. LOL

Lue lisää

Nyyh.

Olisko parempi tehdä päätöksensä ihan itse riippumatta siitä mitä muut tekevät ja sanovat? Itsellehän ne renkaat ostetaan eikä naapurille, ja tuskin niistä renkaista kuuluu uskonnollista paatosta olivat ne sitten kummat rahansa.

> Itse saattaisin kallistua enemmänkin kitkojen puoleen, mutta nämä uskonnollisella paatoksella kitka-evankeliumia julistavat fanaatikot herättävät automaattisesti epäluulot.

Mutta kun itse toitotat essonbaarin legendoja, täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella (koska et ole ikinä kitkarenkaita kokeillutkaan), niin se on ehtaa faktaa. Ja hyvin sujuu jyrisjöiltä valikointi muutoinkin. Silmät ummistetaan tukevasti jyrismien aiheuttamalta tieverkon kulumiselta. Kun asvalttiin syntyy talven aikana 2 cm syvät urat, niin ne on rekkojen tekemiä, vaikka raidaväli passaa henkilöautoon, ei rekkaan..

nolot_jyrsijät kirjoitti:

> Itse saattaisin kallistua enemmänkin kitkojen puoleen, mutta nämä uskonnollisella paatoksella kitka-evankeliumia julistavat fanaatikot herättävät automaattisesti epäluulot.

Mutta kun itse toitotat essonbaarin legendoja, täydellisen tietämättömyyden suomalla varmuudella (koska et ole ikinä kitkarenkaita kokeillutkaan), niin se on ehtaa faktaa. Ja hyvin sujuu jyrisjöiltä valikointi muutoinkin. Silmät ummistetaan tukevasti jyrismien aiheuttamalta tieverkon kulumiselta. Kun asvalttiin syntyy talven aikana 2 cm syvät urat, niin ne on rekkojen tekemiä, vaikka raidaväli passaa henkilöautoon, ei rekkaan..

Lue lisää

Kyllähän sen moni ymmärtää, että nastat syövät tienpintaa, mutta harvempi ottaa asiaa henkilökohtaiselle vastuulleen.

Mikähän laitos se nyt olikaan, kun tutki asiaa, että nastat aiheuttavat lisääntyneen katupölyn muodossa huomattavasti suurempia kustannuksia, mm. terveyshaittojen kautta, kuin mitä säästöt vältettyinä kolareina ovat nastojen käyttäjälle vs. kitkojen käyttäjälle.
Koko yhteiskunnalle siis kitkat olisivat mitä ilmeisimmin fiksumpi valinta ja kitkojen käyttäjät saavat paistatella epäitsekkyyden sädekehällään moraalisäteilyä ympäristöönsä, aivan oikeutetusti. Voisi olla paikallaan kieltää nastarenkaat normaalista henkilöautokäytöstä. Mutta nyt kun niitä siis ei ole kielletty ja kun mm. em. tutkimus siis osoitti nasta-autoilijoiden henkilökohtaisella tasolla nastoista hyötyvän parantuneena turvallisuutena, niin on ihan terveen itsekästä ja perusteltua ajaa nastoilla.