Onkos kukaan täälä myrskybongari? Kertokaas vähän ja ilmoitelkaa tähän aiheeseen kaikista sivuista joissa on myrsky/ukkos kuvia.
Myskybongaus
joo
76
5400
Vastaukset
- salamointeja
ja vähän muitakin säihin liittyväisiä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=607&posting=20500000000326419- sääjuttuja
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin... - pariin
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Historian lämpimin vuosi menossa.
(Nasan mukaan toistaiseksi)
Koko pallo
Lämpimimmät vuodet kuukausikeskiarvoineen ja koko vuoden keskilämpöineen.
Lukemissa asteen sadasosat poikkeamana pitkän ajan keskiarvoon.
Lämpimimpien järjestys:
2005-1998-2002-2003-2004-2001
(Vuoden 2005 lukemissa edellinen ja uusin)
86 69 88 (3/12) / 81.00
86 75 90 76 (4/12) / 81.75
64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71 / 70.75
81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48 / 69.67
80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74 / 66.17
58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57 / 59.83
56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58 / 56.00
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Pohjoinen pallonpuolisko:
Lämpimimmät vuodet kuukausikeskiarvoineen ja koko vuoden keskilämpöineen:
2005-1998-2003-2002-2004-2001
(Vuoden 2005 lukemissa edellinen ja uusin)
107 74 107 (3/12) / 96.00
106 85 112 111 (4/12) / 103.50
75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102 / 89.08
109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108 / 86.58
126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63 / 85.83
72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61 / 79.83
73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84 / 74.67
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Nasan lämpötilasivuille ei ole nyt muutamaan päivään päässyt. Olikohan lämpeneminen jo liian huolestuttavaa.
Korvaavia sivuja löytyi, mutta niillä (englantilainen) lukenat vaikuttavat olevan huomattavasti iisimpiä:
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/
koko pallo
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavegl2v.dat
Lämpimimpien järjestys kymmenen kärjessä tuhannesosa-asteiden tarkkuudella:
1998 0.580
2002 0.475
2003 0.474
2004 0.454
2005 0.439 3/12
2001 0.422
1997 0.411
1995 0.373
1999 0.340
1990 0.310
Sama pohjoisella pallonpuoliskolla
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavenh2v.dat
1998 0.663
2004 0.622
2003 0.609
2002 0.601
2001 0.548
2005 0.512 3/12
1995 0.491
1997 0.484
1999 0.464
1990 0.421 - kalpenemisesta
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Biologinen juttu sääpalstalla, mutta taustalla on kasvihuoneilmiön voimistumisen.
Kun merien pintavedet lämpenevät kolmenkymmenen asteen tuntumaan, alkavat korallit vaalentua ja kuolla.
Muutama englanninkielinen sivu aiheesta
http://www.marinebiology.org/coralbleaching.htm
http://www.gbrmpa.gov.au/corp_site/info_services/science/bleaching/
Kalpenemisuhkaa voi seurata vajaan viikon tarkkuudella pintalämpötilojen anomaliakartoista
http://www.osdpd.noaa.gov/PSB/EPS/SST/climohot.html - linkkejä
kalpenemisesta kirjoitti:
Biologinen juttu sääpalstalla, mutta taustalla on kasvihuoneilmiön voimistumisen.
Kun merien pintavedet lämpenevät kolmenkymmenen asteen tuntumaan, alkavat korallit vaalentua ja kuolla.
Muutama englanninkielinen sivu aiheesta
http://www.marinebiology.org/coralbleaching.htm
http://www.gbrmpa.gov.au/corp_site/info_services/science/bleaching/
Kalpenemisuhkaa voi seurata vajaan viikon tarkkuudella pintalämpötilojen anomaliakartoista
http://www.osdpd.noaa.gov/PSB/EPS/SST/climohot.htmlIlmiön mekanismista
http://zircon.geology.union.edu/Carb/fitt
Korallilajien eroista lämpötilan suhteen
Pocillopora kuolee, kestää enemmän
http://earthobservatory.nasa.gov/Newsroom/NewImages/images.php3?img_id=5050
http://www.coralreefnetwork.com/stender/corals/cauliflower/cauliflo.htm
http://www.wetwebmedia.com/porites.htm
Tästä vuodesta näyttäisi tulevan mittaushistorian lämpimin, joten korallien vaalentuminen ja kuoleminen saavuttaa uusia massiivisia mittasuhteita.
Suurella valliriutalla asustelee nelisensataa eri korallilajia. Lämpövaihteluille arimmat kuolevat, kestävimmät säilyvät pisimpään.
Onko olemasssa leväosapuolia, jotka selviävät lämpövälillä 35-40 astetta?
Pintalämpökarttojen mukaan
http://www.oceanweather.com/data/
esimerkiksi Punaisen meren ja Persian lahden tuntumissa on alueita, joilla vesi on lämmennyt yli 34 astetta. - ihmettelyä
linkkejä kirjoitti:
Ilmiön mekanismista
http://zircon.geology.union.edu/Carb/fitt
Korallilajien eroista lämpötilan suhteen
Pocillopora kuolee, kestää enemmän
http://earthobservatory.nasa.gov/Newsroom/NewImages/images.php3?img_id=5050
http://www.coralreefnetwork.com/stender/corals/cauliflower/cauliflo.htm
http://www.wetwebmedia.com/porites.htm
Tästä vuodesta näyttäisi tulevan mittaushistorian lämpimin, joten korallien vaalentuminen ja kuoleminen saavuttaa uusia massiivisia mittasuhteita.
Suurella valliriutalla asustelee nelisensataa eri korallilajia. Lämpövaihteluille arimmat kuolevat, kestävimmät säilyvät pisimpään.
Onko olemasssa leväosapuolia, jotka selviävät lämpövälillä 35-40 astetta?
Pintalämpökarttojen mukaan
http://www.oceanweather.com/data/
esimerkiksi Punaisen meren ja Persian lahden tuntumissa on alueita, joilla vesi on lämmennyt yli 34 astetta.Punaisen meren ja Persianlahden kestävemmillä koralleilla on samoja leviä kumppaneinaan kuin Suurella valliriutallakin, mutta adaptoituneena kuumenpiin oloihin.
http://www.gbrmpa.gov.au/corp_site/info_services/publications/reef_research/issue2_98/2rmn1.html
http://www.bishopmuseum.org/research/pbs/Oman-coral-book/Chap4/CorBkChap4.htm
http://www.dafni.com/gulfsave/BLEACHING.html
Leväosapuolten elämää
http://www.unige.ch/sciences/biologie/biani/msg/people/Xav/Symbiodinium.html - GISS ja eteenpäin
pariin kirjoitti:
Historian lämpimin vuosi menossa.
(Nasan mukaan toistaiseksi)
Koko pallo
Lämpimimmät vuodet kuukausikeskiarvoineen ja koko vuoden keskilämpöineen.
Lukemissa asteen sadasosat poikkeamana pitkän ajan keskiarvoon.
Lämpimimpien järjestys:
2005-1998-2002-2003-2004-2001
(Vuoden 2005 lukemissa edellinen ja uusin)
86 69 88 (3/12) / 81.00
86 75 90 76 (4/12) / 81.75
64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71 / 70.75
81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48 / 69.67
80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74 / 66.17
58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57 / 59.83
56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58 / 56.00
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Pohjoinen pallonpuolisko:
Lämpimimmät vuodet kuukausikeskiarvoineen ja koko vuoden keskilämpöineen:
2005-1998-2003-2002-2004-2001
(Vuoden 2005 lukemissa edellinen ja uusin)
107 74 107 (3/12) / 96.00
106 85 112 111 (4/12) / 103.50
75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102 / 89.08
109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108 / 86.58
126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63 / 85.83
72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61 / 79.83
73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84 / 74.67
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Nasan lämpötilasivuille ei ole nyt muutamaan päivään päässyt. Olikohan lämpeneminen jo liian huolestuttavaa.
Korvaavia sivuja löytyi, mutta niillä (englantilainen) lukenat vaikuttavat olevan huomattavasti iisimpiä:
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/
koko pallo
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavegl2v.dat
Lämpimimpien järjestys kymmenen kärjessä tuhannesosa-asteiden tarkkuudella:
1998 0.580
2002 0.475
2003 0.474
2004 0.454
2005 0.439 3/12
2001 0.422
1997 0.411
1995 0.373
1999 0.340
1990 0.310
Sama pohjoisella pallonpuoliskolla
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavenh2v.dat
1998 0.663
2004 0.622
2003 0.609
2002 0.601
2001 0.548
2005 0.512 3/12
1995 0.491
1997 0.484
1999 0.464
1990 0.421NASAn Goddard Institute for Space Studies -pääsivu
http://www.giss.nasa.gov/
alasivulla pintalämpötilojen analyysejä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/
Taulukoiden uusia osoitteita
Globaali
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Pohjoinen
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
ja muitakin
86 75 85 76 55
107 85 112 115 94 - Lämpenemisen kuvausta
pariin kirjoitti:
Historian lämpimin vuosi menossa.
(Nasan mukaan toistaiseksi)
Koko pallo
Lämpimimmät vuodet kuukausikeskiarvoineen ja koko vuoden keskilämpöineen.
Lukemissa asteen sadasosat poikkeamana pitkän ajan keskiarvoon.
Lämpimimpien järjestys:
2005-1998-2002-2003-2004-2001
(Vuoden 2005 lukemissa edellinen ja uusin)
86 69 88 (3/12) / 81.00
86 75 90 76 (4/12) / 81.75
64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71 / 70.75
81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48 / 69.67
80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74 / 66.17
58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57 / 59.83
56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58 / 56.00
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Pohjoinen pallonpuolisko:
Lämpimimmät vuodet kuukausikeskiarvoineen ja koko vuoden keskilämpöineen:
2005-1998-2003-2002-2004-2001
(Vuoden 2005 lukemissa edellinen ja uusin)
107 74 107 (3/12) / 96.00
106 85 112 111 (4/12) / 103.50
75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102 / 89.08
109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108 / 86.58
126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63 / 85.83
72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61 / 79.83
73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84 / 74.67
http://www.giss.nasa.gov/data/update/gistemp/GLB.Ts.txt
Nasan lämpötilasivuille ei ole nyt muutamaan päivään päässyt. Olikohan lämpeneminen jo liian huolestuttavaa.
Korvaavia sivuja löytyi, mutta niillä (englantilainen) lukenat vaikuttavat olevan huomattavasti iisimpiä:
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/
koko pallo
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavegl2v.dat
Lämpimimpien järjestys kymmenen kärjessä tuhannesosa-asteiden tarkkuudella:
1998 0.580
2002 0.475
2003 0.474
2004 0.454
2005 0.439 3/12
2001 0.422
1997 0.411
1995 0.373
1999 0.340
1990 0.310
Sama pohjoisella pallonpuoliskolla
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavenh2v.dat
1998 0.663
2004 0.622
2003 0.609
2002 0.601
2001 0.548
2005 0.512 3/12
1995 0.491
1997 0.484
1999 0.464
1990 0.421Kasvihuoneilmiön kiihtymisen todistusaineistoa lämpömittarilukemin.
Historian lämpimimpien vuosien järjestys.
Lämpötilapoikkeama ylöspäin vuosien 1951-1980 keskiarvosta asteendesimaaleina ja perässä kuukausikeskiarvot pelkin desimaaliosin.
(kirjoitustilan rajallisuus pakottaa ahtamaan)
Koko pallo
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Vuosi/keskilämpö/kuukausien keskilämmöt
2005/0.75/86 75 85 76 55
1998/0.70/64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71
2002/0.69/81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48
2003/0.66/80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74
2004/0.59/58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57
2001/0.56/56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58
Pohjoinen pallonpuolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Vuosi/keskilämpö/kuukausien keskilämmöt
2005/1.02/107 85 112 115 94
1998/0.89/75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102
2003/0.87/109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108
2002/0.86/126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63
2004/0.80/72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61
2001/0.75/73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84
Tässä vaiheessa vuotta on edelleen historian lämpimimmän vuoden edellytykset olemassa.
Kun lähdetään viipaloimaan maapalloa vielä kapeampiin suikaleisiin, lähestytään jo niitä todellisia kasvihuoneilmiön valloilleenryöstäytymisen todellisuuksia, mitä napaseuduilla tapahtuu.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen viiden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
1998 / 0.90
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
2001 / 1.02
Vertailun vuoksi mittaushistorian kylmimpiä vuosia n. 120 vuoden takaa samalta vyöhykkeeltä:
1887 / -1.84
1885 / -1.50
1886 / -1.44
1882 / -1.33
1888 / -1.29
Eli pohjoisimman vyöhykkeen keskilämpö on noussut noin 120 vuodessa 2.3-3.1 astetta
30-40 luvuilla oli joitakin lämpimiä vuosia, mutta voimakkaampi trendimäinen lämpeneminen näyttää tapahtuneen vasta 1995 jälkeen.
Eteläisimmällä napa-alueella lämpeneminen on ollut vieläkin voimakkaampaa ja lyhyemmässä ajassa, 60-80 vuodessa 3-4 astetta. - merissä
kalpenemisesta kirjoitti:
Biologinen juttu sääpalstalla, mutta taustalla on kasvihuoneilmiön voimistumisen.
Kun merien pintavedet lämpenevät kolmenkymmenen asteen tuntumaan, alkavat korallit vaalentua ja kuolla.
Muutama englanninkielinen sivu aiheesta
http://www.marinebiology.org/coralbleaching.htm
http://www.gbrmpa.gov.au/corp_site/info_services/science/bleaching/
Kalpenemisuhkaa voi seurata vajaan viikon tarkkuudella pintalämpötilojen anomaliakartoista
http://www.osdpd.noaa.gov/PSB/EPS/SST/climohot.htmlTyynessä Meressä Kolumbian kulmauksessa kohta kaksi kuukautta jo 1-2 asteen lämpenemispoikkeama ja Intian Valtamerellä vajaan kuukauden ajan samanlainen.
Eikä kesä ole vielä puolessakaan, joten lämpenemisen poikkeama kasvanee vielä kuukauden-kaksi. - jyllää
Lämpenemisen kuvausta kirjoitti:
Kasvihuoneilmiön kiihtymisen todistusaineistoa lämpömittarilukemin.
Historian lämpimimpien vuosien järjestys.
Lämpötilapoikkeama ylöspäin vuosien 1951-1980 keskiarvosta asteendesimaaleina ja perässä kuukausikeskiarvot pelkin desimaaliosin.
(kirjoitustilan rajallisuus pakottaa ahtamaan)
Koko pallo
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Vuosi/keskilämpö/kuukausien keskilämmöt
2005/0.75/86 75 85 76 55
1998/0.70/64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71
2002/0.69/81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48
2003/0.66/80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74
2004/0.59/58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57
2001/0.56/56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58
Pohjoinen pallonpuolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Vuosi/keskilämpö/kuukausien keskilämmöt
2005/1.02/107 85 112 115 94
1998/0.89/75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102
2003/0.87/109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108
2002/0.86/126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63
2004/0.80/72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61
2001/0.75/73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84
Tässä vaiheessa vuotta on edelleen historian lämpimimmän vuoden edellytykset olemassa.
Kun lähdetään viipaloimaan maapalloa vielä kapeampiin suikaleisiin, lähestytään jo niitä todellisia kasvihuoneilmiön valloilleenryöstäytymisen todellisuuksia, mitä napaseuduilla tapahtuu.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen viiden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
1998 / 0.90
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
2001 / 1.02
Vertailun vuoksi mittaushistorian kylmimpiä vuosia n. 120 vuoden takaa samalta vyöhykkeeltä:
1887 / -1.84
1885 / -1.50
1886 / -1.44
1882 / -1.33
1888 / -1.29
Eli pohjoisimman vyöhykkeen keskilämpö on noussut noin 120 vuodessa 2.3-3.1 astetta
30-40 luvuilla oli joitakin lämpimiä vuosia, mutta voimakkaampi trendimäinen lämpeneminen näyttää tapahtuneen vasta 1995 jälkeen.
Eteläisimmällä napa-alueella lämpeneminen on ollut vieläkin voimakkaampaa ja lyhyemmässä ajassa, 60-80 vuodessa 3-4 astetta.Mittaushistorian lämpimin vuosi meneillään
Kuuden lämpimimmän vuoden keskiarvot suuruusjärjestyksessä poikkeamina 1951-1980 keskiarvosta (kuluvan alkuvuoden kuukausien keskiarvodesimaalipoikkeamat mukana)
Koko pallo:
2005 0.757 86 75 85 78 59 71 (6/12)
1998 0.707
2002 0.697
2003 0.661
2004 0.597
2001 0.559
Pohjoinen pallonpuolisko
2005 1.013 107 85 112 116 93 95 (6/12)
1998 0.891
2003 0.866
2002 0.858
2004 0.797
2001 0.756
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen kuuden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2005 / 1.35 (6/12)
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2005 / 2.36 (6/12)
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
Aika huikeaa lämpenemistä pohjoisella napa-alueella. Melkein aste edellisestä, kahden vuoden takaisesta ennätyksestä.
Jäämerellä kelluva jääpeite saa kyytiä ja hävinnee kokonaan alle kaikkien ennustusten.
Pohjoisnapaseudun lumi-ja jääpeite
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gif
2001 / 1.02
1998 / 0.90 - jääpeite
jyllää kirjoitti:
Mittaushistorian lämpimin vuosi meneillään
Kuuden lämpimimmän vuoden keskiarvot suuruusjärjestyksessä poikkeamina 1951-1980 keskiarvosta (kuluvan alkuvuoden kuukausien keskiarvodesimaalipoikkeamat mukana)
Koko pallo:
2005 0.757 86 75 85 78 59 71 (6/12)
1998 0.707
2002 0.697
2003 0.661
2004 0.597
2001 0.559
Pohjoinen pallonpuolisko
2005 1.013 107 85 112 116 93 95 (6/12)
1998 0.891
2003 0.866
2002 0.858
2004 0.797
2001 0.756
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen kuuden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2005 / 1.35 (6/12)
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2005 / 2.36 (6/12)
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
Aika huikeaa lämpenemistä pohjoisella napa-alueella. Melkein aste edellisestä, kahden vuoden takaisesta ennätyksestä.
Jäämerellä kelluva jääpeite saa kyytiä ja hävinnee kokonaan alle kaikkien ennustusten.
Pohjoisnapaseudun lumi-ja jääpeite
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gif
2001 / 1.02
1998 / 0.90Tuossa edellisessä on yksi kartta, tähän se ja lisääkin.
Napajäiden prosentuaalinen peittävyys
Satellite/ North Pole/ Ice concentration
https://www.fnmoc.navy.mil/PUBLIC/
ja/ Ice age (värit vaihtuneet)
Pintalämpöanomalia Jäämerellä paikoin 2-5 astetta
https://www.fnmoc.navy.mil/products/OTIS/US058VMET-GIFwxg.OTIS.glbl_sstanomaly.gif
Se edellinen uudestaan
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gif - vuosi
jyllää kirjoitti:
Mittaushistorian lämpimin vuosi meneillään
Kuuden lämpimimmän vuoden keskiarvot suuruusjärjestyksessä poikkeamina 1951-1980 keskiarvosta (kuluvan alkuvuoden kuukausien keskiarvodesimaalipoikkeamat mukana)
Koko pallo:
2005 0.757 86 75 85 78 59 71 (6/12)
1998 0.707
2002 0.697
2003 0.661
2004 0.597
2001 0.559
Pohjoinen pallonpuolisko
2005 1.013 107 85 112 116 93 95 (6/12)
1998 0.891
2003 0.866
2002 0.858
2004 0.797
2001 0.756
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen kuuden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2005 / 1.35 (6/12)
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2005 / 2.36 (6/12)
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
Aika huikeaa lämpenemistä pohjoisella napa-alueella. Melkein aste edellisestä, kahden vuoden takaisesta ennätyksestä.
Jäämerellä kelluva jääpeite saa kyytiä ja hävinnee kokonaan alle kaikkien ennustusten.
Pohjoisnapaseudun lumi-ja jääpeite
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gif
2001 / 1.02
1998 / 0.90Koko pallon taulukko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2005 0.751 87 75 85 78 61 74 66 (7/12)
1998 0.707
2002 0.698 (yhden tuhannesosa-asteen korjaus ylöspäin 81 78 92 74 75 62 76 62 63 60 66 49)
2003 0.661
2004 0.598 (yhden tuhannesosa-asteen korjaus ylöspäin 58 84 80 62 46 50 29 55 54 73 70 57)
2001 0.561 (pari tuhannesosaa ylöspäin
56 52 62 42 60 50 51 66 57 47 72 58 )
Pohjoinen puolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2005 0.997 107 84 112 116 95 95 89
1998 0.891
2003 0.866
2002 0.858
2004 0.797
2001 0.756
On noissakin joidenkin tuhannesosien korjauksia ylöspäin, laskeskelen myöhemmin. - edelleen
vuosi kirjoitti:
Koko pallon taulukko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2005 0.751 87 75 85 78 61 74 66 (7/12)
1998 0.707
2002 0.698 (yhden tuhannesosa-asteen korjaus ylöspäin 81 78 92 74 75 62 76 62 63 60 66 49)
2003 0.661
2004 0.598 (yhden tuhannesosa-asteen korjaus ylöspäin 58 84 80 62 46 50 29 55 54 73 70 57)
2001 0.561 (pari tuhannesosaa ylöspäin
56 52 62 42 60 50 51 66 57 47 72 58 )
Pohjoinen puolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2005 0.997 107 84 112 116 95 95 89
1998 0.891
2003 0.866
2002 0.858
2004 0.797
2001 0.756
On noissakin joidenkin tuhannesosien korjauksia ylöspäin, laskeskelen myöhemmin.Koko pallon taulukko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2005 86 77 86 75 65 75 68 72 / 0.755
Kertausta
Tammikuu 2005 .83
Tam-Hel-Maa .86 .69 .88
Tam-Hel-Maa-Huh .86 .75 .90 .76
T-H-M-H-T .86 .75 .85 .76 .55
T-H-M-H-T-K .86 .75 .85 .78 .59 .71
T-H-M-H-T-K-H .87 .75 .85 .78 .61 .74 .66
Pohjoinen puolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2005 107 84 112 116 94 99 88 81 / 0.976
Kertausta
Tammikuu 2005 1.09
Tam-Hel-Maa 1.07 .74 1.07
Tam-Hel-Maa-Huh 1.06 .85 1.12 1.11
T-H-M-H-T 1.07 .85 1.12 1.15 .94
T-H-M-H-T-K 1.07 .85 1.12 1.16 .93 .95
T-H-M-H-T-K-H 1.07 .84 1.12 1.16 .95 .95 .89 - Hämärtyminen
Lämpenemisen kuvausta kirjoitti:
Kasvihuoneilmiön kiihtymisen todistusaineistoa lämpömittarilukemin.
Historian lämpimimpien vuosien järjestys.
Lämpötilapoikkeama ylöspäin vuosien 1951-1980 keskiarvosta asteendesimaaleina ja perässä kuukausikeskiarvot pelkin desimaaliosin.
(kirjoitustilan rajallisuus pakottaa ahtamaan)
Koko pallo
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Vuosi/keskilämpö/kuukausien keskilämmöt
2005/0.75/86 75 85 76 55
1998/0.70/64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71
2002/0.69/81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48
2003/0.66/80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74
2004/0.59/58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57
2001/0.56/56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58
Pohjoinen pallonpuolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Vuosi/keskilämpö/kuukausien keskilämmöt
2005/1.02/107 85 112 115 94
1998/0.89/75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102
2003/0.87/109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108
2002/0.86/126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63
2004/0.80/72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61
2001/0.75/73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84
Tässä vaiheessa vuotta on edelleen historian lämpimimmän vuoden edellytykset olemassa.
Kun lähdetään viipaloimaan maapalloa vielä kapeampiin suikaleisiin, lähestytään jo niitä todellisia kasvihuoneilmiön valloilleenryöstäytymisen todellisuuksia, mitä napaseuduilla tapahtuu.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen viiden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
1998 / 0.90
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
2001 / 1.02
Vertailun vuoksi mittaushistorian kylmimpiä vuosia n. 120 vuoden takaa samalta vyöhykkeeltä:
1887 / -1.84
1885 / -1.50
1886 / -1.44
1882 / -1.33
1888 / -1.29
Eli pohjoisimman vyöhykkeen keskilämpö on noussut noin 120 vuodessa 2.3-3.1 astetta
30-40 luvuilla oli joitakin lämpimiä vuosia, mutta voimakkaampi trendimäinen lämpeneminen näyttää tapahtuneen vasta 1995 jälkeen.
Eteläisimmällä napa-alueella lämpeneminen on ollut vieläkin voimakkaampaa ja lyhyemmässä ajassa, 60-80 vuodessa 3-4 astetta.Suunnilleen suomeksi.
Ilmansaasteet, erityisesti lentoliikentaan auheuttamat tiivistysvanat ovat vähentäneet maan pinnalle saapuvaa auringon säteilyä 40-50 vuodessa keskimäärin parillakymmenellä prosentilla. Alueelliset vaihtelut ovat suuria. Etelämantereellä 9%, Venäjällä 30%.
Samoin vesihöyryn haihtuminen on vähentynyt pohjoisilla keskileveysasteilla 100 mm vuodessa vähentyneen auringon (2,5 MW) säteilyn vuoksi.
Tiedot tänä vuonna tehdystä Horizon (uk) ohjelmasta, jonka Prisma esitti 2. 10. 2005.
Nettilinkki hämärtymiseen, ohjelma
http://www.bbc.co.uk/sn/tvradio/programmes/horizon/dimming_prog_summary.shtml
wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/Global_dimming
Vähän lisäinfoksi
http://www.globalissues.org/EnvIssues/GlobalWarming/globaldimming.asp
Hämärtyminen on leikannut kasvihuoneilmiön kiihtymiseltä valtaosan tehoa pois. Kun ilmansaasteita vähennetään, lämpötilat loikkaavat kiihtyvämpään nousuun. Peter Cox on laskenut että maapallon keskilämpötilan nousu on noin kymmenen astetta seuraavan sadan vuoden aikana. - lämpimin
edelleen kirjoitti:
Koko pallon taulukko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2005 86 77 86 75 65 75 68 72 / 0.755
Kertausta
Tammikuu 2005 .83
Tam-Hel-Maa .86 .69 .88
Tam-Hel-Maa-Huh .86 .75 .90 .76
T-H-M-H-T .86 .75 .85 .76 .55
T-H-M-H-T-K .86 .75 .85 .78 .59 .71
T-H-M-H-T-K-H .87 .75 .85 .78 .61 .74 .66
Pohjoinen puolisko
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2005 107 84 112 116 94 99 88 81 / 0.976
Kertausta
Tammikuu 2005 1.09
Tam-Hel-Maa 1.07 .74 1.07
Tam-Hel-Maa-Huh 1.06 .85 1.12 1.11
T-H-M-H-T 1.07 .85 1.12 1.15 .94
T-H-M-H-T-K 1.07 .85 1.12 1.16 .93 .95
T-H-M-H-T-K-H 1.07 .84 1.12 1.16 .95 .95 .89vuosi jatkaa voittokulkuaan, kuten koko kuluneen vuoden ajan.
Vuoden keskilämpötilan kehittyminen vuoden kuluessa:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallo.
.830 Tammikuu 2005 .83
.810 Tam-Hel-Maa .86 .69 .88
.817 Tam-Hel-Maa-Huh .86 .75 .90 .76
.754 T-H-M-H-T .86 .75 .85 .76 .55
.757 T-H-M-H-T-K .86 .75 .85 .78 .59 .71
.751 T-H-M-H-T-K-H .87 .75 .85 .78 .61 .74 .66
.755 THMHTKHE 86 77 86 75 65 75 68 72
.756 THMHTKHES 86 77 86 75 65 76 67 70 78
Lämpimimmät kärjessä
2005 0.756 (9/12)
1998 0.713 ex 0.707
2002 0.690 ex 0.698
2003 0.674 ex 0.661
2004 0.591 ex 0.598
2001 0.573 ex 0.561
Näkyy olevan jälleen muutoksia taulukoissa kesäkuun jälkeen (pieniä muutoksia toisen tai kolmannen desimaalin kohdalla suuntaan tai toiseen, mikä ei muuta vuosien keskinäistä järjestystä), joten lasketaan uudelleen:
1998 ex 64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71
1998 nyt 57 101 70 72 79 84 90 75 47 58 54 69
2002 ex 81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48
2002 nyt 84 81 98 78 73 53 73 58 63 58 63 46
2003 ex 80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74
2003 nyt 80 68 61 60 74 51 55 77 71 76 59 77
2004 ex 58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57
2004 nyt 61 77 76 66 43 51 20 56 54 72 73 60
2001 ex 56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58
2001 nyt 51 54 60 41 59 58 57 59 60 50 76 63
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Pohjoinen pallonpuolisko
1.090 Tammikuu 2005 1.09
0.960 Tam-Hel-Maa 1.07 .74 1.07
1.035 Tam-Hel-Maa-Huh 1.06 .85 1.12 1.11
1.026. T-H-M-H-T 1.07 .85 1.12 1.15 .94
1.013 T-H-M-H-T-K 1.07 .85 1.12 1.16 .93 .95
0.997 THMHTKH 1.07 .84 1.12 1.16 .95 .95 .89
0.976 THMHTKHE 107 84 112 116 94 99 88 81
0.987 THMHTKHES 107 84 112 116 94 99 90 82 104
Lämpimimmät jne...
2005 0.987 (9/12)
1998 nyt 0.892 ex 0.891
2003 nyt 0.867 ex 0.866
2002 nyt 0.861 ex 0.858
2004 nyt 0.802 ex 0.797
2001 nyt 0.758 ex 0.756
1998 ex 75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102
1998 nyt 75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 103
2003 ex 109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108
2003 nyt 109 72 78 83 91 64 71 93 81 107 84 108
2002 ex 126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63
2002 nyt 126 126 140 78 66 78 80 58 68 59 91 63
2004 ex 72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61
2004 nyt 73 110 118 95 73 60 59 67 65 77 105 60
2001 ex 73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84
2001 nyt 73 67 97 71 75 66 65 82 55 67 107 85 - Väitöksestä
Hämärtyminen kirjoitti:
Suunnilleen suomeksi.
Ilmansaasteet, erityisesti lentoliikentaan auheuttamat tiivistysvanat ovat vähentäneet maan pinnalle saapuvaa auringon säteilyä 40-50 vuodessa keskimäärin parillakymmenellä prosentilla. Alueelliset vaihtelut ovat suuria. Etelämantereellä 9%, Venäjällä 30%.
Samoin vesihöyryn haihtuminen on vähentynyt pohjoisilla keskileveysasteilla 100 mm vuodessa vähentyneen auringon (2,5 MW) säteilyn vuoksi.
Tiedot tänä vuonna tehdystä Horizon (uk) ohjelmasta, jonka Prisma esitti 2. 10. 2005.
Nettilinkki hämärtymiseen, ohjelma
http://www.bbc.co.uk/sn/tvradio/programmes/horizon/dimming_prog_summary.shtml
wikipedia
http://en.wikipedia.org/wiki/Global_dimming
Vähän lisäinfoksi
http://www.globalissues.org/EnvIssues/GlobalWarming/globaldimming.asp
Hämärtyminen on leikannut kasvihuoneilmiön kiihtymiseltä valtaosan tehoa pois. Kun ilmansaasteita vähennetään, lämpötilat loikkaavat kiihtyvämpään nousuun. Peter Cox on laskenut että maapallon keskilämpötilan nousu on noin kymmenen astetta seuraavan sadan vuoden aikana.Verkkouutisissa:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=79430
>>Ilmakehän aerosolit vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin
IA, 12.10.2005
--------------------------------------------------------------------------------
Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Komppula on perjantaina tarkastettavassa väitöksessään tutkinut uusien aerosolihiukkasten muodostumista ja niiden kasvua sellaiseen kokoon, että ne voivat toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminä. Väitös paljastaa ensimmäistä kertaa kokeellisesti sen, että ilmakehässä muodostuneet pienhiukkaset vaikuttavat selkeästi pilvipisaroiden syntymiseen.
Tutkittaessa puhtaassa ilmassa Lapissa hiukkasten aktivoitumista pilvipisaroiksi havaittiin pienimpienkin hiukkasten vaikutukset pilven muodostukseen merkittäviksi. Pilvipisaroiden lukumäärän havaittiin myös olevan verrannollinen hiukkasten määrään, eli mitä enemmän hiukkasia, sitä enemmän on myös pilvipisaroita.
- Mikäli pisaroiden muodostumiseen on käytettävissä sama määrä vesihöyryä, hiukkasten ja tätä kautta pisaramäärän lisäys pienentää pisaroiden keskimääräistä kokoa. Tämä taas voi vaikuttaa vähentävästi sademääriin ja lisätä pilvisyyttä, mikä edelleen vähentää maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrää, Komppula kertoo.
Maailmanlaajuisesti nämä tulokset tarkoittavat sitä, että pienhiukkasten tuotto vaikuttaa merkittävästi myös pilvipisaroihin ja siten maapallon lämpötilaan.
Pilvillä merkitystä ilmakehän lämpötilaan
Pilvet ovat merkittävin epävarmuustekijä ennustettaessa maapallon ilmaston kehitystä. Pilvet vaikuttavat monimutkaisella tavalla ilmakehän lämpötalouteen imemällä auringon säteilyä itseensä ja heijastamalla sitä takaisin avaruuteen. Pilvet heijastavat myös maan pinnasta peräisin olevaa lämpösäteilyä takaisin maan pinnalle.
Pilvien muodostuminen alailmakehässä edellyttää ilmassa leijuvia pienhiukkasia eli aerosoleja, joiden ympärille pilvipisarat kasvavat vesihöyryn tiivistymisen seurauksena. Tästä johtuen hiukkasilla voi olla hidastava vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä aiheutuvaan ilmaston lämpenemiseen.
Ilmakehän aerosolihiukkaset ovat peräisin maanpinnalla sijaitsevista lähteistä tai muodostuvat ilmakehässä olevista kaasuista tiettyjen fysikaalisten ja kemiallisten prosessien seurauksena. Viime vuosikymmeninä hiukkasmuodostusta on havaittu lukuisissa erilaisissa ympäristöissä ympäri maapallon. Tutkimuksista huolimatta hiukkasten syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Ilmakehän aerosolihiukkaset vaikuttavat merkittävästi sekä maapallon ilmastoon että ihmisten hyvinvointiin. Hiukkaset aiheuttavat mm. hengityselinoireita ja vähentävät näkyvyyttä.
Komppulan tulokset perustuvat pääosin neljän vuoden aikana tehtyihin jatkuvatoimisiin aerosolimittauksiin Ilmatieteen laitoksen Pallaksen ja Helsingin yliopiston Värriön mittausasemilla. Toistaiseksi pilven muodostukseen liittyviä mittaustuloksia on olemassa hyvin vähän pienimpien hiukkasten osalta.
Mika Komppulan väitöskirja New Particle Formation and its Connection with Cloud Droplet Population in a Remote Continental Site in Northern Finland. tarkastetaan perjantaina 14. lokakuuta Helsingin yliopistossa. - Hurrikaani
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Uhkaili aidosti Eurooppaa.
Vince oli myöskin ensimmäinen Atlantilla V:hen asti ehtinyt nimeltään (kahdeskymmenen tooppinen myrsky)
(150 vuotisen Atlantin hurrikaanihistorioinnin toiseksi hurrikaanisin vuosi, (vuonna 1933 oli 21 kpl, mutta nimeämistyyli lienee ollut toinen)
http://thestormtrack.com/archives/2005/10/hurricane_vince.html
Ilmatieteen laitoksen uutinen
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1129039269.html
Meni yli karttalehdenkin
http://www.solar.ifa.hawaii.edu/Tropical/GifArchive/atl2005.gif
Se on sitä ilaston lämpenemistä, kuten ehkä suomalaisiakin hellinyt puoleen vuosisataan lämpimin lokakuun alku, jolloin tuli kolme uutta päiväennätystä lämmöissä:
5.10.2005 Porvoo Jernböle 18,8 (aik. 1984 Mietoinen Saari 17,7)
11.10.2005 Pori la 17,6 (aik. 1961 Rauma kaupunki 16,7)
12.10.1005 Tyrnävä Leppioja 15,6 (aik. 1961 Lapinjärvi Ingermanninkylä 15,4)
muuten vaan lämmintä
Lokakuun lämpimin 2005
1.10. Piikkiö 16,1 (Pori 16,0)
2.10. Varkaus 17,6 (Lieksa 17,3)
3.10. Espoo Sepänkylä 16,6 (Utti 16,5)
4.10. Jomala Sädersunda 16,6 (Maarianhamina 16,4)
5.10. Porvoo Jernböle 18,8 (Espoo Sepänkylä 18,6)
6.10. Helsinki Isosaari 16,0 (Kauhava lentokenttä 15,8)
7.10. Espoo Sepänkylä 15,9 (Kiikala lentokenttä ja Vihti Maasoja 15,7)
8.10. Jämsä Himos 17,8 (Kauhava lentokenttä 17,5)
9.10. Pori lentoasema 17,3 (Vaasa lentoasema 17,0)
10.10. Hämeenlinna Katinen 16,3 (Vihti Maasoja 16,1)
11.10. Pori la 17,6 (Lammi biol. asema 17,4)
12.10. Tyrnävä Leppioja 15,6 (Kotka ja Porvoo 15,5), Oulu,Ylivieska ja Piikkiö 15,4
13.10. Piikkiö Yltöinen 15,5 (Porvoo Jernböle 15,1)
20.9-12.10 jakso teki uudet enkat etelä- ja keskisuomessa reilulla asteella ja pohjoisessakin melkein asteella edelliseen huippuun vuonna 2000. - Hurrikaani Wilma
Hurrikaani kirjoitti:
Uhkaili aidosti Eurooppaa.
Vince oli myöskin ensimmäinen Atlantilla V:hen asti ehtinyt nimeltään (kahdeskymmenen tooppinen myrsky)
(150 vuotisen Atlantin hurrikaanihistorioinnin toiseksi hurrikaanisin vuosi, (vuonna 1933 oli 21 kpl, mutta nimeämistyyli lienee ollut toinen)
http://thestormtrack.com/archives/2005/10/hurricane_vince.html
Ilmatieteen laitoksen uutinen
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1129039269.html
Meni yli karttalehdenkin
http://www.solar.ifa.hawaii.edu/Tropical/GifArchive/atl2005.gif
Se on sitä ilaston lämpenemistä, kuten ehkä suomalaisiakin hellinyt puoleen vuosisataan lämpimin lokakuun alku, jolloin tuli kolme uutta päiväennätystä lämmöissä:
5.10.2005 Porvoo Jernböle 18,8 (aik. 1984 Mietoinen Saari 17,7)
11.10.2005 Pori la 17,6 (aik. 1961 Rauma kaupunki 16,7)
12.10.1005 Tyrnävä Leppioja 15,6 (aik. 1961 Lapinjärvi Ingermanninkylä 15,4)
muuten vaan lämmintä
Lokakuun lämpimin 2005
1.10. Piikkiö 16,1 (Pori 16,0)
2.10. Varkaus 17,6 (Lieksa 17,3)
3.10. Espoo Sepänkylä 16,6 (Utti 16,5)
4.10. Jomala Sädersunda 16,6 (Maarianhamina 16,4)
5.10. Porvoo Jernböle 18,8 (Espoo Sepänkylä 18,6)
6.10. Helsinki Isosaari 16,0 (Kauhava lentokenttä 15,8)
7.10. Espoo Sepänkylä 15,9 (Kiikala lentokenttä ja Vihti Maasoja 15,7)
8.10. Jämsä Himos 17,8 (Kauhava lentokenttä 17,5)
9.10. Pori lentoasema 17,3 (Vaasa lentoasema 17,0)
10.10. Hämeenlinna Katinen 16,3 (Vihti Maasoja 16,1)
11.10. Pori la 17,6 (Lammi biol. asema 17,4)
12.10. Tyrnävä Leppioja 15,6 (Kotka ja Porvoo 15,5), Oulu,Ylivieska ja Piikkiö 15,4
13.10. Piikkiö Yltöinen 15,5 (Porvoo Jernböle 15,1)
20.9-12.10 jakso teki uudet enkat etelä- ja keskisuomessa reilulla asteella ja pohjoisessakin melkein asteella edelliseen huippuun vuonna 2000.Alkuun nuo edellisestä Suomen lämpimimmästä syksystä kertoneet Ilmatieteen uutisten linkit:
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1128500397.html
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_64.html
Ja sitten Wilmaan
Eilinen verkkouutisten juttu, jolloin Wilma rikkoi ennnätyksiä:
>>Florida alkoi valmistautua viidennen luokan Wilman varalta
Meksikonlahtea lähestyy taas vaarallinen hurrikaani
STT-MIKA HENTUNEN-HJ, 19.10.2005
--------------------------------------------------------------------------------
Floridassa valmistaudutaan jälleen uuteen, tuhoisaan hurrikaaniin. Eteläisen Keys-saarijonon asukkaita ja turisteja kehotettiin keskiviikkona valmistautumaan evakuointeihin.
Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus varoitti jopa viiden metrin korkuisista aalloista Floridan rannikolla, jos Wilmaksi ristitty hurrikaani iskee viikonloppuna Yhdysvaltoihin.
Myrsky voimistui keskiviikon vastaisena yönä viisiportaisella asteikolla voimakkaimmaksi mahdolliseksi tuulten puhaltaessa lähes 80 metriä sekunnissa. Myrskyn silmä oli pari sataa kilometriä Caymansaarten lounaispuolella.
Se jatkaa matkaansa kohti Meksikonlahtea, ja ennusteiden mukaan kääntyy siellä koilliseen kohti Floridaa.
Hurrikaanikeskuksen johtajan Max Mayfieldin mukaan on vielä liian aikaista ennustaa, missä myrsky lauantain aikana tarkalleen ottaen rantautuu. Vaaravyöhykkeellä näyttäisi olevan sekä Floridan etelä- että länsirannikko.
Haitissa Wilma on jo aiheuttanut maanvyöryjä, joissa on kuollut ainakin kymmenen ihmistä. Keski-Amerikkaan ja Kuubaan sen pelätään tuovan rankkasateita ja tulvia.
Alhainen paine voimistaa tuulta
Hurrikaanikeskuksen asiantuntijat kuvasivat myrskyä tällä hetkellä ”erittäin vaaralliseksi”. Myrskykeskuksen paine oli 882 millibaaria, mikä on kaikkien aikojen alhaisin hurrikaanille mitattu luku Amerikassa. Mitä alhaisempi paine, sitä voimakkaammin myrskytuulet yleensä puhaltavat.
Meksikonlahden lämpimien, lähes 30 celsiusasteen vesien yllä Wilman uskotaan saavan vauhtia samalla, kun sen suunta kääntyy koilliseen.
Katrinan ja Ritan tavoin Wilma todennäköisesti heikkenee ennen rantautumistaan. Kolmosluokan hurrikaanissakin olisi kuitenkin uudet katastrofin ainekset.
- Kaikkien Floridan saarilla ja Floridan niemimaalla olevien on syytä seurata kehitystä tarkasti, hurrikaanikeskus tiedotti.
Nimet loppuvat
Wilma on tänä vuonna jo 12. hurrikaani Yhdysvalloissa, mikä sivuaa kaikkien aikojen ennätystä. Hirmumyrskyjä alettiin järjestelmällisesti tarkkailla vuonna 1851.
Hurrikaanikauden odotetaan jatkuvan marraskuun loppuun saakka. Mikäli Wilman jälkeen tulee vielä lisää hirmumyrskyjä, niitä aletaan nimetä kreikkalaisten aakkosten mukaan alfasta lähtien - etukäteen keksityt nimet ovat Wilman myötä jo loppuneet.
Floridan viranomaiset ryhtyivät valmistautumaan joukkoevakuointeihin, joita saatetaan määrätä torstaina. Cancunissa Meksikossa torstaiksi suunniteltu musiikkikanava MTV:n palkintojenjakotilaisuus on jo peruttu.
Keskiviikkona näytti siltä, että Katrinan ja Ritan tuhoalueet sekä Meksikonlahden öljynporauslautat jäisivät Wilman myrskyalueen ulkopuolelle.>Kymmenettuhannet pakenivat hirmumyrsky Wilmaa
STT-IA, 20.10.2005
Hirmumyrsky Wilma etenee kohti Kuubaa ja Jukatanin niemimaata. Kymmenettuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan Kuubassa, Meksikossa ja Floridassa.
Wilma on hyvin raivoisa, nelosluokan hurrikaani. Se kiihtyi eilen joksikin aikaa korkeimpaan mahdolliseen viitostasoon mutta heikkeni myöhemmin jonkin verran. Tuulen nopeudeksi mitattiin aamulla vajaat 70 metriä sekunnissa.
Viranomaiset ovat varoittaneet, että myrsky voi vielä hurjistua uudelleen.
Hurrikaanin ennustetaan ylittävän Pohjois-Jukatanin ensi yönä. Sen odotetaan höykyttävän Etelä-Floridaa lauantaina ja sunnuntaina.
Ihmisiä on siirretty turvaan muun muassa Kuuban länsirannikolta, Meksikon Cancunin ympäristöstä ja Florida Keysin saarijonolta.
Meksikonlahden öljyn ja kaasun porauspaikat näyttävät säästyvän tällä kertaa tuholta, mutta Floridan appelsiinilehdoissa ja sokeriruokoviljelmillä varaudutaan pahimpaan. - 2005 - 10/12
lämpimin kirjoitti:
vuosi jatkaa voittokulkuaan, kuten koko kuluneen vuoden ajan.
Vuoden keskilämpötilan kehittyminen vuoden kuluessa:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallo.
.830 Tammikuu 2005 .83
.810 Tam-Hel-Maa .86 .69 .88
.817 Tam-Hel-Maa-Huh .86 .75 .90 .76
.754 T-H-M-H-T .86 .75 .85 .76 .55
.757 T-H-M-H-T-K .86 .75 .85 .78 .59 .71
.751 T-H-M-H-T-K-H .87 .75 .85 .78 .61 .74 .66
.755 THMHTKHE 86 77 86 75 65 75 68 72
.756 THMHTKHES 86 77 86 75 65 76 67 70 78
Lämpimimmät kärjessä
2005 0.756 (9/12)
1998 0.713 ex 0.707
2002 0.690 ex 0.698
2003 0.674 ex 0.661
2004 0.591 ex 0.598
2001 0.573 ex 0.561
Näkyy olevan jälleen muutoksia taulukoissa kesäkuun jälkeen (pieniä muutoksia toisen tai kolmannen desimaalin kohdalla suuntaan tai toiseen, mikä ei muuta vuosien keskinäistä järjestystä), joten lasketaan uudelleen:
1998 ex 64 97 71 82 77 72 84 74 46 55 56 71
1998 nyt 57 101 70 72 79 84 90 75 47 58 54 69
2002 ex 81 78 92 74 75 61 76 62 63 60 66 48
2002 nyt 84 81 98 78 73 53 73 58 63 58 63 46
2003 ex 80 68 62 59 72 53 49 72 74 71 60 74
2003 nyt 80 68 61 60 74 51 55 77 71 76 59 77
2004 ex 58 84 80 63 45 50 29 55 54 73 70 57
2004 nyt 61 77 76 66 43 51 20 56 54 72 73 60
2001 ex 56 52 62 42 59 50 51 66 57 47 72 58
2001 nyt 51 54 60 41 59 58 57 59 60 50 76 63
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Pohjoinen pallonpuolisko
1.090 Tammikuu 2005 1.09
0.960 Tam-Hel-Maa 1.07 .74 1.07
1.035 Tam-Hel-Maa-Huh 1.06 .85 1.12 1.11
1.026. T-H-M-H-T 1.07 .85 1.12 1.15 .94
1.013 T-H-M-H-T-K 1.07 .85 1.12 1.16 .93 .95
0.997 THMHTKH 1.07 .84 1.12 1.16 .95 .95 .89
0.976 THMHTKHE 107 84 112 116 94 99 88 81
0.987 THMHTKHES 107 84 112 116 94 99 90 82 104
Lämpimimmät jne...
2005 0.987 (9/12)
1998 nyt 0.892 ex 0.891
2003 nyt 0.867 ex 0.866
2002 nyt 0.861 ex 0.858
2004 nyt 0.802 ex 0.797
2001 nyt 0.758 ex 0.756
1998 ex 75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 102
1998 nyt 75 128 89 118 83 86 95 83 77 64 69 103
2003 ex 109 72 78 83 91 64 71 92 80 107 84 108
2003 nyt 109 72 78 83 91 64 71 93 81 107 84 108
2002 ex 126 125 140 78 65 78 79 58 68 59 91 63
2002 nyt 126 126 140 78 66 78 80 58 68 59 91 63
2004 ex 72 110 118 94 73 60 58 67 64 77 104 61
2004 nyt 73 110 118 95 73 60 59 67 65 77 105 60
2001 ex 73 66 97 71 74 66 65 81 55 67 107 84
2001 nyt 73 67 97 71 75 66 65 82 55 67 107 85Mittaushistorian lämpimimmät vuodet.
Tämä vuosi kärjessä jo koko vuoden ajan
koko pallo
2005 0.755 (10/12) ed 0.756 (9/12)
1998 0.713
2002 0.690
2003 0.674
2004 0.591
2001 0.573
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Uusia kuukausien keskilämpöennätyksiä tänä vuonna (petraukset asteen desimaaleja edellisestä huipusta) tammikuussa 0.03 ja syyskuussa 0.07.
Pohjoinen pallonpuolisko
Lämpimimmät kärjessä
2005 0.994 (10/12) ed 0.987 (9/12)
1998 0.892
2003 0.867
2002 0.861
2004 0.802
2001 0.758
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Uusia kuukausien keskilämpöennätyksiä tänä vuonna (petraukset asteen desimaaleja edellisestä huipusta) toukokuussa 0.03, kesäkuussa 0.12, syyskuussa 0.23 ja lokakuussa 0.06
Suomen ilmastotilastoissa
http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html
Syys-lokakuun vaihde 20.9-14.10 2005 oli noin asteella aikaisempaa vastaavan jakson ennätystä (vuodelta 2000) lämpimämpi koko maassa ja kolme päiväkohtaista koko maan lämpöennätystä syntyi lokakuussa:
5.10.2005 18,8 astetta Porvoo Jernböle
11.10.2005 17,6 astetta Pori
12.10 2005 15,6 astetta Tyrnävä
Marraskuun alku 29.10-10.11 2005 oli 1-2 astetta lähes koko maassa saman jakson aikaisempaa ennätyslämmintä (vuodelta 1967) lämpimämpää (poikkeuksena Helsinki-Vantaa, jossa 67 oli 0.3 astetta lämpimämpi).
Marraskuussa toistaiseksi yksi päiväkohtainen ja toinen sivuava lämpöennätys:
8.11.2005 10,8 astetta Porvoo Jernböle
9.11.2005 11,7 astetta Kotka Rankki - havahtua
2005 - 10/12 kirjoitti:
Mittaushistorian lämpimimmät vuodet.
Tämä vuosi kärjessä jo koko vuoden ajan
koko pallo
2005 0.755 (10/12) ed 0.756 (9/12)
1998 0.713
2002 0.690
2003 0.674
2004 0.591
2001 0.573
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Uusia kuukausien keskilämpöennätyksiä tänä vuonna (petraukset asteen desimaaleja edellisestä huipusta) tammikuussa 0.03 ja syyskuussa 0.07.
Pohjoinen pallonpuolisko
Lämpimimmät kärjessä
2005 0.994 (10/12) ed 0.987 (9/12)
1998 0.892
2003 0.867
2002 0.861
2004 0.802
2001 0.758
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Uusia kuukausien keskilämpöennätyksiä tänä vuonna (petraukset asteen desimaaleja edellisestä huipusta) toukokuussa 0.03, kesäkuussa 0.12, syyskuussa 0.23 ja lokakuussa 0.06
Suomen ilmastotilastoissa
http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html
Syys-lokakuun vaihde 20.9-14.10 2005 oli noin asteella aikaisempaa vastaavan jakson ennätystä (vuodelta 2000) lämpimämpi koko maassa ja kolme päiväkohtaista koko maan lämpöennätystä syntyi lokakuussa:
5.10.2005 18,8 astetta Porvoo Jernböle
11.10.2005 17,6 astetta Pori
12.10 2005 15,6 astetta Tyrnävä
Marraskuun alku 29.10-10.11 2005 oli 1-2 astetta lähes koko maassa saman jakson aikaisempaa ennätyslämmintä (vuodelta 1967) lämpimämpää (poikkeuksena Helsinki-Vantaa, jossa 67 oli 0.3 astetta lämpimämpi).
Marraskuussa toistaiseksi yksi päiväkohtainen ja toinen sivuava lämpöennätys:
8.11.2005 10,8 astetta Porvoo Jernböle
9.11.2005 11,7 astetta Kotka RankkiMittaushistorian lämpimimpään vuoteen. Tosin pieleen.
Verkkouutisista eiliseltä päivältä:
>>
Vuosi 2005 lämpimin pohjoisella pallonpuoliskolla
STT-IA, 16.12.2005
Kuluva vuosi on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimin sen jälkeen, kun lämpötiloja ryhdyttiin tilastoimaan, ilmeni Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tuoreesta raportista. Koko maailmassa vuosi 2005 oli toiseksi lämpimin.
Tämä vuosi on ollut ilmatieteilijöiden mukaan 0,48 prosenttia lämpimämpi kuin tutkijoiden vertailukohtana käyttämä kolmen vuosikymmenen keskiarvo. Pohjoisella pallonpuoliskolla ero oli suurempi, 0,65 prosenttia.
Maailman lämpötiloja alettiin tilastoida vuonna 1860. Kuluneiden 145 vuoden aikana kuumin vuosi koko maailmassa oli 1998, jolloin El Niño -ilmiö vaikutti voimakkaasti maapallon keskilämpötilaan. Kymmenestä kuumimmasta vuodesta kahdeksan on ollut kymmenen viime vuoden aikana.
Kuluva vuosi sijoittuu 145 vuoden tilastossa toiseksi, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi on ollut tilaston kuumin.
Ilmatieteilijöiden mukaan ilmastomuutos näkyy herkemmin pohjoisella pallonpuoliskolla, koska siellä on enemmän maapinta-alaa, joiden säissä lämpeneminen näkyy nopeammin. Valtamerialueet tasaavat lämpötilaeroja eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tutkijat myös varoittivat, että merien jääpeite pohjoisella napaseudulla on vähentynyt 20 prosenttia sen jälkeen, kun satelliittitarkkailu aloitettiin 1979.
Ilmaston lämpeneminen lisää voimakkaita sääilmiöitä, kuten hirmumyrskyjä. Vuonna 2005 koettiinkin ennätysmäärä voimakkaita trooppisia hirmumyrskyjä, ja hurrikaani Wilman voimakkuus mitattiin kaikkien aikojen kovimmaksi. Ensimmäistä kertaa trooppinen hirmumyrsky iski myös Euroopan mantereella Espanjan ja Portugalin rannikolla. >
Marraskuu paikoin lämpimin yli sataan vuoteen
1.12.2005
Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli suurimmassa osassa maata ennätyksellisen lauha. Maan keskiosassa sekä Oulun läänissä kulunut kuukausi oli leudoin marraskuu vuodesta 1900 lähtien. Maan eteläosassa sekä Lapissa ei aivan ylletty ennätyksiin. Marraskuun ohella koko syksy on ollut monin paikoin poikkeuksellisen lämmin.
Marraskuun leutous oli seurausta pitkään jatkuneesta lämpöjaksosta, joka kesti lokakuun lopulta aina marraskuun puoliväliin saakka. Suomessa vallitsi tällöin lauha ja kostea lounainen ilmavirtaus, jolloin lämpötila oli useana päivänä aina Oulun lääniä myöten 10 asteen vaiheilla. Keski-Suomessa mitattiin uusia marraskuun paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Kuopiossa lämpötila nousi kuukauden 5. päivänä 11,4 asteeseen. Lapissakin 7 - 8 asteen lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita.
Kuukauden puolivälissä lämpötilat laskivat lähemmäksi vuodenajan tyypillisiä lukemia. Marraskuun keskilämpötilat olivat kuitenkin 3...6 astetta tavanomaista korkeampia. Kuukausikeskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 3...4, Oulun läänissä 0...2 ja Lapissa 0...-3 astetta.
Marraskuussa satoi useana päivänä runsaasti. Alkukuussa sade tuli lähes koko maassa vetenä, mutta kuukauden loppupuolella sakeat lumi- ja räntäsateet aiheuttivat useana päivänä ongelmia tieliikenteelle. Kuukauden viimeisenä päivänä voimakas tuuli ja runsas lumentulo katkaisivat sähköjä maan eteläosassa lähes 20 000 taloudelta. Saman päivän aamuna havaittiin Hangon edustalla lämpimän meren ansiosta sekä Länsi-Uudellamaalla ja Lahdessa lumi- tai raekuurojen yhteydessä myös ukkosta. Kuukausisademäärät olivat lopulta enimmäkseen 70...100 millimetriä, joka on 1,5-2 kertaa enemmän kuin marraskuun keskimääräiset sademäärät. Joulukuuhun siirryttäessä maa oli valkea lähes koko maassa. Eniten lunta on nyt Keski-Lapissa, jossa loppukuun sateissa lumipeite kasvoi 30-40 sentin paksuiseksi.
Kulunut syksy poikkeuksellisen lämmin
Marraskuun ohella myös syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella syksy on ollut monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000. Syksyn keskilämpötila oli koko maassa 2-4 astetta tavanomaista korkeampi vaihdellen Pohjois-Lapin 1 asteesta maan etelärannikon noin 8 asteeseen.
Syksyn keskilämpötilaa nosti marraskuun lämpöjakson ohella toinenkin poikkeuksellisen pitkä lämmin jakso, joka ulottui syyskuun 20. päivän tienoilta lokakuun puoliväliin. Lokakuun alussa useana päivänä mitatut 17-19 asteen lämpötilat hipoivat aikaisempia lokakuun lämpöennätyksiä. Tämänkin lämpöjakson aiheuttivat lämpimät lounaiset ilmavirtaukset, mutta tällöin suurin osa päivistä oli marraskuusta poiketen aurinkoisia ja poutaisia.
Syys- ja lokakuussa satoi tavanomaista vähemmän. Sateinen marraskuu paikkasi alkusyksyn vähäisiä sademääriä, jotka vaihtelivat lopulta enimmäkseen 130 ja 220 mm:n välillä. Maan etelä- ja keskiosassa syksyn sadekertymä jäi alle pitkän ajan keskiarvon, kun taas maan pohjoisosassa satoi hieman keskimääräistä enemmän. - suomalaisittain
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Ilmatieteenlaitoksen tämän vuoden uutisoinnit:
http://www.fmi.fi/uutiset/
Verkkouutisista vuoden sääkooste kokonaisuudessaan:
Vuoden sää oli myrskyisin pitkiin aikoihin
STT–SAMMELI HEIKKINEN-IKK, 27.12.2005
Loppuvan vuoden sää oli vaihteleva: sydäntalvi ja syksy olivat harvinaisen lämpimät. Myrskyjä oli eniten vuosiin ja trombeja esiintyi suorastaan hämmästyttävän paljon.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuu-helmikuu oli koko maassa harvinaisen lauha, vaikka se päättyikin pakkasiin. Esimerkiksi Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven selkävedet lainehtivat vielä tammikuussa vapaina. Viimeksi tätä lauhempi talvi oli vuosina 1994-1995.
Helmikuun puolivälissä alkoivat pakkaset ja koko maaliskuu oli keskimääräistä kylmempi ja kuivempi.
Huhtikuun alku oli taas tavallista lämpimämpi, mutta sää viileni puolivälin jälkeen. Kevät alkoi maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista aiemmin. Jäät lähtivät etelästä pari viikkoa etuajassa. Toukokuu oli keskimääräistä kylmempi ja lisäksi sateinen maan etelä- ja pohjoisosissa.
Kesäkuun alku- ja loppupuolella oli viileä sää, kuun puolivälissä oli lämmintä. Etelässä kuukausi oli tavallista viileämpi, pohjoisessa taas lämpimämpi.
Heinäkuu toi mukanaan helteet. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa oli viime kuussa 8-12 hellepäivää, mikä on noin kaksi kertaa pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Elokuu oli sateinen, mutta hieman tavallista lämpimämpi.
Koko syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Marraskuu, syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000.
Joulukuussa palattiin normaaliin marssijärjestykseen; kuun alkupuolella lämpötilat ovat olleet varsin tavanomaisia.
Myrskyisintä vuosiin
Loppuva vuosi on ollut myrskyisin vuosiin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun puoliväliin mennessä myrskypäiviä on ollut 24. Ennätyksiä ei tosin tänä vuonna rikottu, sillä viime vuosikymmenen alussa myrskypäiviä oli peräti viitenä peräkkäisenä vuonna 30 tai enemmän.
Vuoden uhkaavin myrsky osui heti alkuun: tammikuun 8.-9. päivänä Suomeen iskenyt talvimyrsky aiheutti laajaa tuhoa Ruotsissa. Suomessa vahingot jäivät lähinnä aineellisiksi; merivesi nousi monissa etelärannikon kaupungeissa kaduille ja sai viemärit tulvimaan. Vakuutusyhtiöiden arvioiden mukaan vahingot nousivat 15-20 miljoonaan euroon.
Luultavasti laajinta kansainvälistä huomiota sai kuitenkin ukkosrintama, joka riepotti eteläistä Suomea elokuun alkupuolella. Sen nimittäin keskeytti tunniksi Helsingissä käynnissä olleet yleisurheilun MM-kisat. Lisäksi myräkkä sekoitti junaliikennettä ja Helsingissä nainen loukkaantui jäätyään tuulen irrottaman oksan alle.
Myrskyisintä on tänä vuonna ollut lokakuussa. Kuun loppupuolelle osui kaikkiaan kuusi myrskypäivää. Myrskyt katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta ja huonossa ajokelissä sattui kymmenittäin pienempiä liikenneonnettomuuksia.
Trombeja hämmästyttävän paljon
Vuoden alun lisäksi pahimmat tulvat sattuivat Lapissa toukokuussa. Ivalossa ja Kittilässä asukkaita jouduttiin evakuoimaan tulvien alta ja teitä katkesi. Tulvien loppulaskuksi arvioitiin liki kuusi miljoonaa euroa.
Kuluvan vuoden poikkeuksellisimmaksi sääilmiöksi nousivat trombit. Ilmatieteen laitos sai viitisenkymmentä ilmoitusta trombeista, mikä on noin viisi kertaa kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän. Syytä trombien runsauteen ei vielä tiedetä. Eräiden asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä ja siten myös trombeja.
Tulvat osuivat talvelle ja keväälle, myrskyt syksylle
- Suomessa oli joulukuun puoliväliin mennessä ollut 24 myrskypäivää.
- Vuoden ensimmäinen myrsky aiheutti osaltaan 8-9. tammikuuta etelärannikon kaupunkeja piinanneen merenpinnan nousun. Liki kaikilla Suomenlahden vedenkorkeutta mittavilla asemilla merenpinta saavutti uusia paikallisia ennätyslukemia.
- Toukokuun lopulla Lapissa tulvi sekä Ivalossa että Kittilässä. Ounas- ja Ivalojoen alta piti evakuoida ihmisiä. Ivalojoen virtaama kävi uusissa ennätyslukemissa, eli 1 200 kuutiossa sekunnissa.
- Yleisurheilun MM-kisat jouduttiin keskeyttämään elokuussa Helsingissä, kun ukkoskuurot ja -puuskat riepottelivat eteläistä Suomea. Myrsky katkaisi myös rantaradan junaliikenteen.
-Elokuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 25 000 taloutta jäi ilman sähköä. Lisäksi myräkkä sotki junaliikenteen pahoin.
- Syyskuun puolivälissä ainakin 25 000 taloutta jäi vaille sähköä läntisessä ja eteläisessä Suomessa myrskyn vuoksi. Helsingissä mies loukkaantui pahasti jäätyään puusta irronneen oksan alle. Myöhemmin samassa kuussa yli 30 000 taloutta jäi myrskyn jäljiltä ilman sähköä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
- Eniten myrskypäiviä oli lokakuussa. Kuun lopulle sattuneet myräkät katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta.
- Marraskuun puolivälillä sähkökatkoista kärsi eri puolilla Suomea noin 40 000 taloutta. Kuun lopussa myrskyn yhteydessä ukkosti Hämeessä ja Uudellamaalla. Ukkonen on harvinaista tähän vuodenaikaan.
- Hieman ennen joulukuun puoliväliä myrskysi merellä. Nopeat matkustaja-alukset Helsingin ja Tallinnan välillä pysyivät satamissaan.
- Trombit ovat riepottelivat Suomea tänä kesänä paljon tavallista useammin. Trombeja havaittiin viitisenkymmentä, keskimäärin niitä esiintyy kesässä noin kymmenen. Vakavin pyörre oli Talin golfkentälle Helsinkiin iskenyt trombi, joka kaatoi ravintolateltan. Yhdeksän ihmistä loukkaantui lievästi. Luonnontuhoista ennätyskorvaukset
IKK, 28.12.2005
--------------------------------------------------------------------------------
Sveitsiläisen jälleenvakuuttaja Swiss Ren mukaan luonnontuhoista viime vuonna maksetut korvaussummat nousivat yhteensä ennätykselliseen 68 miljardiin euroon.
Swiss Ren mukaan 90 prosenttia summasta johtui myrskyjen ja tulvien aiheuttamista vahingoista, Helsingin Sanomat kirjoittaa keskiviikkona. Kalleimman yksittäisen tuhon aiheutti hurrikaani Katrina, jonka uskotaan maksavan vakuutusyhtiöille 38 miljardia euroa.
Useat vakuutusyhtiöt arvioivat muuttuvia riskejään sekä vakuuttajina että sijoittajina, sillä kaikilla vakuutusyhtiöillä on runsaasti sijoitusomaisuutta. Erityisen aktiivisesti ilmastonmuutosta tutkivat suuret jälleenvakuutusyhtiöt, jotka joutuvat usein maksumiehiksi luonnonkatastrofeissa. Ne ovat jo muuttaneet joidenkin vakuutustuotteidensa ehtoja ja hintoja.
Munich Re kertoo verkkosivuillaan, että vuosina 2004–2005 tilastoitiin kaikkien aikojen kymmenestä pahimmasta hurrikaanista peräti neljä. Heti perään yhtiö ilmoittaa, että se ottaa tilanteen huomioon tarjoamissaan vakuutusehdoissa.
Swiss Re puolestaan vaatii suurilta yritysasiakkailtaan selvitykset siitä, mitä ne tekevät ilmastonsuojelun hyväksi. Suomessa vakuutusyhtiöt eivät edes tarjoa vakuutuksia tulvan varalta, sillä tietyillä alueille ne ovat jokavuotinen ilmiö. - 2005 30 kpl
Hurrikaani Wilma kirjoitti:
Alkuun nuo edellisestä Suomen lämpimimmästä syksystä kertoneet Ilmatieteen uutisten linkit:
http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1128500397.html
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_64.html
Ja sitten Wilmaan
Eilinen verkkouutisten juttu, jolloin Wilma rikkoi ennnätyksiä:
>>Florida alkoi valmistautua viidennen luokan Wilman varalta
Meksikonlahtea lähestyy taas vaarallinen hurrikaani
STT-MIKA HENTUNEN-HJ, 19.10.2005
--------------------------------------------------------------------------------
Floridassa valmistaudutaan jälleen uuteen, tuhoisaan hurrikaaniin. Eteläisen Keys-saarijonon asukkaita ja turisteja kehotettiin keskiviikkona valmistautumaan evakuointeihin.
Yhdysvaltain kansallinen hurrikaanikeskus varoitti jopa viiden metrin korkuisista aalloista Floridan rannikolla, jos Wilmaksi ristitty hurrikaani iskee viikonloppuna Yhdysvaltoihin.
Myrsky voimistui keskiviikon vastaisena yönä viisiportaisella asteikolla voimakkaimmaksi mahdolliseksi tuulten puhaltaessa lähes 80 metriä sekunnissa. Myrskyn silmä oli pari sataa kilometriä Caymansaarten lounaispuolella.
Se jatkaa matkaansa kohti Meksikonlahtea, ja ennusteiden mukaan kääntyy siellä koilliseen kohti Floridaa.
Hurrikaanikeskuksen johtajan Max Mayfieldin mukaan on vielä liian aikaista ennustaa, missä myrsky lauantain aikana tarkalleen ottaen rantautuu. Vaaravyöhykkeellä näyttäisi olevan sekä Floridan etelä- että länsirannikko.
Haitissa Wilma on jo aiheuttanut maanvyöryjä, joissa on kuollut ainakin kymmenen ihmistä. Keski-Amerikkaan ja Kuubaan sen pelätään tuovan rankkasateita ja tulvia.
Alhainen paine voimistaa tuulta
Hurrikaanikeskuksen asiantuntijat kuvasivat myrskyä tällä hetkellä ”erittäin vaaralliseksi”. Myrskykeskuksen paine oli 882 millibaaria, mikä on kaikkien aikojen alhaisin hurrikaanille mitattu luku Amerikassa. Mitä alhaisempi paine, sitä voimakkaammin myrskytuulet yleensä puhaltavat.
Meksikonlahden lämpimien, lähes 30 celsiusasteen vesien yllä Wilman uskotaan saavan vauhtia samalla, kun sen suunta kääntyy koilliseen.
Katrinan ja Ritan tavoin Wilma todennäköisesti heikkenee ennen rantautumistaan. Kolmosluokan hurrikaanissakin olisi kuitenkin uudet katastrofin ainekset.
- Kaikkien Floridan saarilla ja Floridan niemimaalla olevien on syytä seurata kehitystä tarkasti, hurrikaanikeskus tiedotti.
Nimet loppuvat
Wilma on tänä vuonna jo 12. hurrikaani Yhdysvalloissa, mikä sivuaa kaikkien aikojen ennätystä. Hirmumyrskyjä alettiin järjestelmällisesti tarkkailla vuonna 1851.
Hurrikaanikauden odotetaan jatkuvan marraskuun loppuun saakka. Mikäli Wilman jälkeen tulee vielä lisää hirmumyrskyjä, niitä aletaan nimetä kreikkalaisten aakkosten mukaan alfasta lähtien - etukäteen keksityt nimet ovat Wilman myötä jo loppuneet.
Floridan viranomaiset ryhtyivät valmistautumaan joukkoevakuointeihin, joita saatetaan määrätä torstaina. Cancunissa Meksikossa torstaiksi suunniteltu musiikkikanava MTV:n palkintojenjakotilaisuus on jo peruttu.
Keskiviikkona näytti siltä, että Katrinan ja Ritan tuhoalueet sekä Meksikonlahden öljynporauslautat jäisivät Wilman myrskyalueen ulkopuolelle.>Kymmenettuhannet pakenivat hirmumyrsky Wilmaa
STT-IA, 20.10.2005
Hirmumyrsky Wilma etenee kohti Kuubaa ja Jukatanin niemimaata. Kymmenettuhannet ihmiset ovat paenneet kodeistaan Kuubassa, Meksikossa ja Floridassa.
Wilma on hyvin raivoisa, nelosluokan hurrikaani. Se kiihtyi eilen joksikin aikaa korkeimpaan mahdolliseen viitostasoon mutta heikkeni myöhemmin jonkin verran. Tuulen nopeudeksi mitattiin aamulla vajaat 70 metriä sekunnissa.
Viranomaiset ovat varoittaneet, että myrsky voi vielä hurjistua uudelleen.
Hurrikaanin ennustetaan ylittävän Pohjois-Jukatanin ensi yönä. Sen odotetaan höykyttävän Etelä-Floridaa lauantaina ja sunnuntaina.
Ihmisiä on siirretty turvaan muun muassa Kuuban länsirannikolta, Meksikon Cancunin ympäristöstä ja Florida Keysin saarijonolta.
Meksikonlahden öljyn ja kaasun porauspaikat näyttävät säästyvän tällä kertaa tuholta, mutta Floridan appelsiinilehdoissa ja sokeriruokoviljelmillä varaudutaan pahimpaan.Ensin kaikki meikäläiset aakkoset loppuun ja kreikkalaisia jatkoksi. Edellinen ennätys taisi petraantua viidellä.
Trooppisten syklonien - hurrikaanien nimilistaa:
Tropical Cyclones
Arlene aloitti kesäkuun 8.
Bret
Cindy
Dennis
Emily
Franklin
Gert
Harvey
Irene
Ten
Jose
Katrina
Lee
Maria
Nate
Ophelia
Philippe
Rita
Nineteen
Stan
Tammy
Twenty-Two
Vince
Wilma
Alpha
Beta
Gamma
Delta
Epsilon
ZETA aloitti joulukuun 30. päivänä ja jatkaa edelleen tammikuussa 2006, joten aloitusvuoden mukainen nimeämys pysyy voimassa vuoden vaihdosta huolimatta.
Hurrikaaneiksi asti voimistui 14 kpl, mikä paransi entistä ennätystä kahdella:
Hurricane Dennis
Hurricane Emily
Hurricane Irene
Hurricane Katrina
Hurricane Maria
Hurricane Nate
Hurricane Ophelia
Hurricane Philippe
Hurricane Rita
Hurricane Stan
Hurricane Vince
Hurricane Wilma
Hurricane Beta
Hurricane Epsilon - vähäjäisin
jääpeite kirjoitti:
Tuossa edellisessä on yksi kartta, tähän se ja lisääkin.
Napajäiden prosentuaalinen peittävyys
Satellite/ North Pole/ Ice concentration
https://www.fnmoc.navy.mil/PUBLIC/
ja/ Ice age (värit vaihtuneet)
Pintalämpöanomalia Jäämerellä paikoin 2-5 astetta
https://www.fnmoc.navy.mil/products/OTIS/US058VMET-GIFwxg.OTIS.glbl_sstanomaly.gif
Se edellinen uudestaan
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gifN. 2 miljoonaa jääneliökilometriä vähäisempi kuin 20 vuoden (1979-2000) keskiarvo. Koko vuosi 2005 oli miltei miljoonaa neliökilometriä vähäisempi jääpeitteeltään kuin kolmena edellisenä vuonna. Jään minimi ajoittui puolisen kuuta aikaisempia myöhäisemmäksi ja edelliset jääminimit alittuivat noin Suomen pinta-alalla.
Jäätä vähimmillään noin 5 ja puoli miljoonaa neliökilometriä.
Nykyisellä kehitysvauhdilla pohjoinen Jäämeri on kokonaan jäätön syys-lokakuun vaihteessa kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua ja jäätön aika pitenee siitä eteenpäin vuosittain.
jäägraafi
http://nsidc.org/news/press/20050928_trends_fig2_3.html
laajemmin jää-asioita
http://nsidc.org/news/press/20050928_trendscontinue.html
IPCC:n skenaarioita pohjoisille alueille
http://igloo.atmos.uiuc.edu/IPCC/ - kasvuja
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...En ole löytänyt maksimaalisimman reaaliaikaista hiilidioksipitoisuuskäyrää tai -taulukkoa, vaan ne julkaistaan vuosikoosteina jälkijättöisesti.
Tavanomainen osoite on jumissa, eikä saa edes entisiä esiin http://www.cmdl.noaa.gov/ccgg/iadv/
Numerotaulukko sentään toimii, mutta siinä ei ole vielä vuotta 2005
http://cdiac.esd.ornl.gov/ftp/trends/co2/maunaloa.co2
Silmämääräismutulukemana ennakkoon arvioituna vuoden 2005 huippu toukokuussa 383,00 ppm muutaman sadasosan tarkkuudella.
Vuoden 2005 keskiarvo 379.2 ppm noin kymmenesosan tarkkuudella
Tämänhetkinen taso tammikuussa 2006 on 380,9 ppm
Tämän vuoden huippu tulee olemaan huhti-toukokuussa 2006 385,3 ppm
Tämän vuoden 2006 keskiarvo tulee olemaan 381,4 ppm
Nämä tämänvuotiset arviot voinee tarkistaa sitten kahden vuoden kuluttua. - 2005
havahtua kirjoitti:
Mittaushistorian lämpimimpään vuoteen. Tosin pieleen.
Verkkouutisista eiliseltä päivältä:
>>
Vuosi 2005 lämpimin pohjoisella pallonpuoliskolla
STT-IA, 16.12.2005
Kuluva vuosi on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimin sen jälkeen, kun lämpötiloja ryhdyttiin tilastoimaan, ilmeni Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tuoreesta raportista. Koko maailmassa vuosi 2005 oli toiseksi lämpimin.
Tämä vuosi on ollut ilmatieteilijöiden mukaan 0,48 prosenttia lämpimämpi kuin tutkijoiden vertailukohtana käyttämä kolmen vuosikymmenen keskiarvo. Pohjoisella pallonpuoliskolla ero oli suurempi, 0,65 prosenttia.
Maailman lämpötiloja alettiin tilastoida vuonna 1860. Kuluneiden 145 vuoden aikana kuumin vuosi koko maailmassa oli 1998, jolloin El Niño -ilmiö vaikutti voimakkaasti maapallon keskilämpötilaan. Kymmenestä kuumimmasta vuodesta kahdeksan on ollut kymmenen viime vuoden aikana.
Kuluva vuosi sijoittuu 145 vuoden tilastossa toiseksi, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi on ollut tilaston kuumin.
Ilmatieteilijöiden mukaan ilmastomuutos näkyy herkemmin pohjoisella pallonpuoliskolla, koska siellä on enemmän maapinta-alaa, joiden säissä lämpeneminen näkyy nopeammin. Valtamerialueet tasaavat lämpötilaeroja eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tutkijat myös varoittivat, että merien jääpeite pohjoisella napaseudulla on vähentynyt 20 prosenttia sen jälkeen, kun satelliittitarkkailu aloitettiin 1979.
Ilmaston lämpeneminen lisää voimakkaita sääilmiöitä, kuten hirmumyrskyjä. Vuonna 2005 koettiinkin ennätysmäärä voimakkaita trooppisia hirmumyrskyjä, ja hurrikaani Wilman voimakkuus mitattiin kaikkien aikojen kovimmaksi. Ensimmäistä kertaa trooppinen hirmumyrsky iski myös Euroopan mantereella Espanjan ja Portugalin rannikolla. >
Marraskuu paikoin lämpimin yli sataan vuoteen
1.12.2005
Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli suurimmassa osassa maata ennätyksellisen lauha. Maan keskiosassa sekä Oulun läänissä kulunut kuukausi oli leudoin marraskuu vuodesta 1900 lähtien. Maan eteläosassa sekä Lapissa ei aivan ylletty ennätyksiin. Marraskuun ohella koko syksy on ollut monin paikoin poikkeuksellisen lämmin.
Marraskuun leutous oli seurausta pitkään jatkuneesta lämpöjaksosta, joka kesti lokakuun lopulta aina marraskuun puoliväliin saakka. Suomessa vallitsi tällöin lauha ja kostea lounainen ilmavirtaus, jolloin lämpötila oli useana päivänä aina Oulun lääniä myöten 10 asteen vaiheilla. Keski-Suomessa mitattiin uusia marraskuun paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Kuopiossa lämpötila nousi kuukauden 5. päivänä 11,4 asteeseen. Lapissakin 7 - 8 asteen lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita.
Kuukauden puolivälissä lämpötilat laskivat lähemmäksi vuodenajan tyypillisiä lukemia. Marraskuun keskilämpötilat olivat kuitenkin 3...6 astetta tavanomaista korkeampia. Kuukausikeskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 3...4, Oulun läänissä 0...2 ja Lapissa 0...-3 astetta.
Marraskuussa satoi useana päivänä runsaasti. Alkukuussa sade tuli lähes koko maassa vetenä, mutta kuukauden loppupuolella sakeat lumi- ja räntäsateet aiheuttivat useana päivänä ongelmia tieliikenteelle. Kuukauden viimeisenä päivänä voimakas tuuli ja runsas lumentulo katkaisivat sähköjä maan eteläosassa lähes 20 000 taloudelta. Saman päivän aamuna havaittiin Hangon edustalla lämpimän meren ansiosta sekä Länsi-Uudellamaalla ja Lahdessa lumi- tai raekuurojen yhteydessä myös ukkosta. Kuukausisademäärät olivat lopulta enimmäkseen 70...100 millimetriä, joka on 1,5-2 kertaa enemmän kuin marraskuun keskimääräiset sademäärät. Joulukuuhun siirryttäessä maa oli valkea lähes koko maassa. Eniten lunta on nyt Keski-Lapissa, jossa loppukuun sateissa lumipeite kasvoi 30-40 sentin paksuiseksi.
Kulunut syksy poikkeuksellisen lämmin
Marraskuun ohella myös syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella syksy on ollut monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000. Syksyn keskilämpötila oli koko maassa 2-4 astetta tavanomaista korkeampi vaihdellen Pohjois-Lapin 1 asteesta maan etelärannikon noin 8 asteeseen.
Syksyn keskilämpötilaa nosti marraskuun lämpöjakson ohella toinenkin poikkeuksellisen pitkä lämmin jakso, joka ulottui syyskuun 20. päivän tienoilta lokakuun puoliväliin. Lokakuun alussa useana päivänä mitatut 17-19 asteen lämpötilat hipoivat aikaisempia lokakuun lämpöennätyksiä. Tämänkin lämpöjakson aiheuttivat lämpimät lounaiset ilmavirtaukset, mutta tällöin suurin osa päivistä oli marraskuusta poiketen aurinkoisia ja poutaisia.
Syys- ja lokakuussa satoi tavanomaista vähemmän. Sateinen marraskuu paikkasi alkusyksyn vähäisiä sademääriä, jotka vaihtelivat lopulta enimmäkseen 130 ja 220 mm:n välillä. Maan etelä- ja keskiosassa syksyn sadekertymä jäi alle pitkän ajan keskiarvon, kun taas maan pohjoisosassa satoi hieman keskimääräistä enemmän.Nasan mukaan vuosi 2005 oli kaikilla olennaisilla tasoilla mittaushistorian lämpimin.
Koko pallo
Vuoden 2005 kehitys
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
.830 Tammikuu 2005 .83
.810 Tam-Hel-Maa .86 .69 .88
.817 Tam-Hel-Maa-Huh .86 .75 .90 .76
.754 T-H-M-H-T .86 .75 .85 .76 .55
.757 T-H-M-H-T-K .86 .75 .85 .78 .59 .71
.751 T-H-M-H-T-K-H .87 .75 .85 .78 .61 .74 .66
.755 THMHTKHE 86 77 86 75 65 75 68 72
.756 THMHTKHES 86 77 86 75 65 76 67 70 78
.747 11 kk: 87 77 86 76 65 72 70 69 77 73 70
.749 12 kk: 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
Lämpimimmät 10 kärjessä
2005 0.749
1998 0.713
2002 0.692 ex 0.690 exempi 0.698
2003 0.674 ex 0.661
2004 0.595 ex 0.591 exempi 0.598
2001 0.575 ex 0.573 exempi 0.561
1990 0.484
1995 0.464
1999 0.455
1991 0.442
seuraavien vuosien lämmöt
1998 nyt 57 101 70 72 79 84 90 75 47 58 54 69
2002 ex 84 81 98 78 73 53 73 58 63 58 63 46
2002 nyt 84 81 99 78 74 53 74 58 63 58 62 46
2003 nyt 80 68 61 60 74 51 55 77 71 76 59 77
2004 ex 61 77 76 66 43 51 20 56 54 72 73 60
2004 nyt 61 77 76 66 42 51 20 57 54 72 74 64
2001 ex 51 54 60 41 59 58 57 59 60 50 76 63
2001 nyt 51 54 60 41 60 58 57 60 60 50 76 63
Pohjoinen pallonpuolisko
Vuoden 2005 kehitys
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
1.090 Tammikuu 2005 1.09
0.960 Tam-Hel-Maa 1.07 .74 1.07
1.035 Tam-Hel-Maa-Huh 1.06 .85 1.12 1.11
1.026. T-H-M-H-T 1.07 .85 1.12 1.15 .94
1.013 T-H-M-H-T-K 1.07 .85 1.12 1.16 .93 .95
0.997 THMHTKH 1.07 .84 1.12 1.16 .95 .95 .89
0.976 THMHTKHE 107 84 112 116 94 99 88 81
0.987 THMHTKHES 107 84 112 116 94 99 90 82 104
0.998 11kk 107 83 111 115 94 98 89 80 106 108 110
0.984 12kk 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
Lämpimimmät 10 kärjessä
2005 0.984 ex 0.998 (11/12) ed 0.994 (10/12)
1998 0.892
2003 0.867
2002 0.861
2004 0.802
2001 0.758
1995 0.707
1990 0.632
2000 0.629
1999 0.601
Kun lähdetään viipaloimaan maapalloa vielä kapeampiin suikaleisiin, lähestytään jo niitä todellisia kasvihuoneilmiön valloilleenryöstäytymisen todellisuuksia, mitä napaseuduilla tapahtuu.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.t xt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen viiden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2005 / 1.32 vuoden puoliväli 1.35 (6/12)
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
1990 / 0.91
1998 / 0.90
1981 / 0.89
1997 / 0.89
2000 / 0.88
2001 / 0.88
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2005 / 2.25 vuoden puoliväli 2.36 (6/12)
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
1981 / 1.12
2000 / 1.11
2001 / 1.03
1991 / 0.81
1988 / 0.78
2004 / 0.78 - toiseksi lämpimin vuosi
havahtua kirjoitti:
Mittaushistorian lämpimimpään vuoteen. Tosin pieleen.
Verkkouutisista eiliseltä päivältä:
>>
Vuosi 2005 lämpimin pohjoisella pallonpuoliskolla
STT-IA, 16.12.2005
Kuluva vuosi on ollut pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimin sen jälkeen, kun lämpötiloja ryhdyttiin tilastoimaan, ilmeni Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tuoreesta raportista. Koko maailmassa vuosi 2005 oli toiseksi lämpimin.
Tämä vuosi on ollut ilmatieteilijöiden mukaan 0,48 prosenttia lämpimämpi kuin tutkijoiden vertailukohtana käyttämä kolmen vuosikymmenen keskiarvo. Pohjoisella pallonpuoliskolla ero oli suurempi, 0,65 prosenttia.
Maailman lämpötiloja alettiin tilastoida vuonna 1860. Kuluneiden 145 vuoden aikana kuumin vuosi koko maailmassa oli 1998, jolloin El Niño -ilmiö vaikutti voimakkaasti maapallon keskilämpötilaan. Kymmenestä kuumimmasta vuodesta kahdeksan on ollut kymmenen viime vuoden aikana.
Kuluva vuosi sijoittuu 145 vuoden tilastossa toiseksi, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi on ollut tilaston kuumin.
Ilmatieteilijöiden mukaan ilmastomuutos näkyy herkemmin pohjoisella pallonpuoliskolla, koska siellä on enemmän maapinta-alaa, joiden säissä lämpeneminen näkyy nopeammin. Valtamerialueet tasaavat lämpötilaeroja eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tutkijat myös varoittivat, että merien jääpeite pohjoisella napaseudulla on vähentynyt 20 prosenttia sen jälkeen, kun satelliittitarkkailu aloitettiin 1979.
Ilmaston lämpeneminen lisää voimakkaita sääilmiöitä, kuten hirmumyrskyjä. Vuonna 2005 koettiinkin ennätysmäärä voimakkaita trooppisia hirmumyrskyjä, ja hurrikaani Wilman voimakkuus mitattiin kaikkien aikojen kovimmaksi. Ensimmäistä kertaa trooppinen hirmumyrsky iski myös Euroopan mantereella Espanjan ja Portugalin rannikolla. >
Marraskuu paikoin lämpimin yli sataan vuoteen
1.12.2005
Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli suurimmassa osassa maata ennätyksellisen lauha. Maan keskiosassa sekä Oulun läänissä kulunut kuukausi oli leudoin marraskuu vuodesta 1900 lähtien. Maan eteläosassa sekä Lapissa ei aivan ylletty ennätyksiin. Marraskuun ohella koko syksy on ollut monin paikoin poikkeuksellisen lämmin.
Marraskuun leutous oli seurausta pitkään jatkuneesta lämpöjaksosta, joka kesti lokakuun lopulta aina marraskuun puoliväliin saakka. Suomessa vallitsi tällöin lauha ja kostea lounainen ilmavirtaus, jolloin lämpötila oli useana päivänä aina Oulun lääniä myöten 10 asteen vaiheilla. Keski-Suomessa mitattiin uusia marraskuun paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Esimerkiksi Kuopiossa lämpötila nousi kuukauden 5. päivänä 11,4 asteeseen. Lapissakin 7 - 8 asteen lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkeita.
Kuukauden puolivälissä lämpötilat laskivat lähemmäksi vuodenajan tyypillisiä lukemia. Marraskuun keskilämpötilat olivat kuitenkin 3...6 astetta tavanomaista korkeampia. Kuukausikeskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 3...4, Oulun läänissä 0...2 ja Lapissa 0...-3 astetta.
Marraskuussa satoi useana päivänä runsaasti. Alkukuussa sade tuli lähes koko maassa vetenä, mutta kuukauden loppupuolella sakeat lumi- ja räntäsateet aiheuttivat useana päivänä ongelmia tieliikenteelle. Kuukauden viimeisenä päivänä voimakas tuuli ja runsas lumentulo katkaisivat sähköjä maan eteläosassa lähes 20 000 taloudelta. Saman päivän aamuna havaittiin Hangon edustalla lämpimän meren ansiosta sekä Länsi-Uudellamaalla ja Lahdessa lumi- tai raekuurojen yhteydessä myös ukkosta. Kuukausisademäärät olivat lopulta enimmäkseen 70...100 millimetriä, joka on 1,5-2 kertaa enemmän kuin marraskuun keskimääräiset sademäärät. Joulukuuhun siirryttäessä maa oli valkea lähes koko maassa. Eniten lunta on nyt Keski-Lapissa, jossa loppukuun sateissa lumipeite kasvoi 30-40 sentin paksuiseksi.
Kulunut syksy poikkeuksellisen lämmin
Marraskuun ohella myös syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella syksy on ollut monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000. Syksyn keskilämpötila oli koko maassa 2-4 astetta tavanomaista korkeampi vaihdellen Pohjois-Lapin 1 asteesta maan etelärannikon noin 8 asteeseen.
Syksyn keskilämpötilaa nosti marraskuun lämpöjakson ohella toinenkin poikkeuksellisen pitkä lämmin jakso, joka ulottui syyskuun 20. päivän tienoilta lokakuun puoliväliin. Lokakuun alussa useana päivänä mitatut 17-19 asteen lämpötilat hipoivat aikaisempia lokakuun lämpöennätyksiä. Tämänkin lämpöjakson aiheuttivat lämpimät lounaiset ilmavirtaukset, mutta tällöin suurin osa päivistä oli marraskuusta poiketen aurinkoisia ja poutaisia.
Syys- ja lokakuussa satoi tavanomaista vähemmän. Sateinen marraskuu paikkasi alkusyksyn vähäisiä sademääriä, jotka vaihtelivat lopulta enimmäkseen 130 ja 220 mm:n välillä. Maan etelä- ja keskiosassa syksyn sadekertymä jäi alle pitkän ajan keskiarvon, kun taas maan pohjoisosassa satoi hieman keskimääräistä enemmän.puoleentoista vuosisataan. Englantilaiset käyttävät keskiarvojaksonaan vuosikymmentä myöhäisempää jaksoa period 1961-90 kuin nasa (base period: 1951-1980) ja muutenkin englantilaisten taulukossa vaihtelu näyttäisi olevan vähäisempää kuin jenkeillä
http://www.cru.uea.ac.uk/ftpdata/tavenh2v.dat
pohjoisen pallonpuoliskon mitassa lämpimyysjärjestys asteen osapoikkeamineen valitusta keskiarvosta:
1998 0.663
2005 0.648
2004 0.629
2003 0.612
2002 0.602
2001 0.548
1995 0.492
1997 0.485
1999 0.465
1990 0.416
2000 0.405
Englantilaisten lukemat koko pallon mitassa:
1998 0.580
2005 0.485
2003 0.477
2002 0.475
2004 0.458
2001 0.423
1997 0.411
1995 0.373
1999 0.340
1990 0.308
2000 0.291 - alkaa vaimeasti
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Tammikuun keskilämpölukemia:
Koko pallo 0.61
Pohj. pp 0.84
Vähän kertyneitä tarkennuksia viime vuoteen 2005:
tammikuiset koko p. / helmikuiset
0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86 - keskiläpötiloihin
suomalaisittain kirjoitti:
Ilmatieteenlaitoksen tämän vuoden uutisoinnit:
http://www.fmi.fi/uutiset/
Verkkouutisista vuoden sääkooste kokonaisuudessaan:
Vuoden sää oli myrskyisin pitkiin aikoihin
STT–SAMMELI HEIKKINEN-IKK, 27.12.2005
Loppuvan vuoden sää oli vaihteleva: sydäntalvi ja syksy olivat harvinaisen lämpimät. Myrskyjä oli eniten vuosiin ja trombeja esiintyi suorastaan hämmästyttävän paljon.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuu-helmikuu oli koko maassa harvinaisen lauha, vaikka se päättyikin pakkasiin. Esimerkiksi Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven selkävedet lainehtivat vielä tammikuussa vapaina. Viimeksi tätä lauhempi talvi oli vuosina 1994-1995.
Helmikuun puolivälissä alkoivat pakkaset ja koko maaliskuu oli keskimääräistä kylmempi ja kuivempi.
Huhtikuun alku oli taas tavallista lämpimämpi, mutta sää viileni puolivälin jälkeen. Kevät alkoi maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista aiemmin. Jäät lähtivät etelästä pari viikkoa etuajassa. Toukokuu oli keskimääräistä kylmempi ja lisäksi sateinen maan etelä- ja pohjoisosissa.
Kesäkuun alku- ja loppupuolella oli viileä sää, kuun puolivälissä oli lämmintä. Etelässä kuukausi oli tavallista viileämpi, pohjoisessa taas lämpimämpi.
Heinäkuu toi mukanaan helteet. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa oli viime kuussa 8-12 hellepäivää, mikä on noin kaksi kertaa pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Elokuu oli sateinen, mutta hieman tavallista lämpimämpi.
Koko syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Marraskuu, syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000.
Joulukuussa palattiin normaaliin marssijärjestykseen; kuun alkupuolella lämpötilat ovat olleet varsin tavanomaisia.
Myrskyisintä vuosiin
Loppuva vuosi on ollut myrskyisin vuosiin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun puoliväliin mennessä myrskypäiviä on ollut 24. Ennätyksiä ei tosin tänä vuonna rikottu, sillä viime vuosikymmenen alussa myrskypäiviä oli peräti viitenä peräkkäisenä vuonna 30 tai enemmän.
Vuoden uhkaavin myrsky osui heti alkuun: tammikuun 8.-9. päivänä Suomeen iskenyt talvimyrsky aiheutti laajaa tuhoa Ruotsissa. Suomessa vahingot jäivät lähinnä aineellisiksi; merivesi nousi monissa etelärannikon kaupungeissa kaduille ja sai viemärit tulvimaan. Vakuutusyhtiöiden arvioiden mukaan vahingot nousivat 15-20 miljoonaan euroon.
Luultavasti laajinta kansainvälistä huomiota sai kuitenkin ukkosrintama, joka riepotti eteläistä Suomea elokuun alkupuolella. Sen nimittäin keskeytti tunniksi Helsingissä käynnissä olleet yleisurheilun MM-kisat. Lisäksi myräkkä sekoitti junaliikennettä ja Helsingissä nainen loukkaantui jäätyään tuulen irrottaman oksan alle.
Myrskyisintä on tänä vuonna ollut lokakuussa. Kuun loppupuolelle osui kaikkiaan kuusi myrskypäivää. Myrskyt katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta ja huonossa ajokelissä sattui kymmenittäin pienempiä liikenneonnettomuuksia.
Trombeja hämmästyttävän paljon
Vuoden alun lisäksi pahimmat tulvat sattuivat Lapissa toukokuussa. Ivalossa ja Kittilässä asukkaita jouduttiin evakuoimaan tulvien alta ja teitä katkesi. Tulvien loppulaskuksi arvioitiin liki kuusi miljoonaa euroa.
Kuluvan vuoden poikkeuksellisimmaksi sääilmiöksi nousivat trombit. Ilmatieteen laitos sai viitisenkymmentä ilmoitusta trombeista, mikä on noin viisi kertaa kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän. Syytä trombien runsauteen ei vielä tiedetä. Eräiden asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä ja siten myös trombeja.
Tulvat osuivat talvelle ja keväälle, myrskyt syksylle
- Suomessa oli joulukuun puoliväliin mennessä ollut 24 myrskypäivää.
- Vuoden ensimmäinen myrsky aiheutti osaltaan 8-9. tammikuuta etelärannikon kaupunkeja piinanneen merenpinnan nousun. Liki kaikilla Suomenlahden vedenkorkeutta mittavilla asemilla merenpinta saavutti uusia paikallisia ennätyslukemia.
- Toukokuun lopulla Lapissa tulvi sekä Ivalossa että Kittilässä. Ounas- ja Ivalojoen alta piti evakuoida ihmisiä. Ivalojoen virtaama kävi uusissa ennätyslukemissa, eli 1 200 kuutiossa sekunnissa.
- Yleisurheilun MM-kisat jouduttiin keskeyttämään elokuussa Helsingissä, kun ukkoskuurot ja -puuskat riepottelivat eteläistä Suomea. Myrsky katkaisi myös rantaradan junaliikenteen.
-Elokuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 25 000 taloutta jäi ilman sähköä. Lisäksi myräkkä sotki junaliikenteen pahoin.
- Syyskuun puolivälissä ainakin 25 000 taloutta jäi vaille sähköä läntisessä ja eteläisessä Suomessa myrskyn vuoksi. Helsingissä mies loukkaantui pahasti jäätyään puusta irronneen oksan alle. Myöhemmin samassa kuussa yli 30 000 taloutta jäi myrskyn jäljiltä ilman sähköä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
- Eniten myrskypäiviä oli lokakuussa. Kuun lopulle sattuneet myräkät katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta.
- Marraskuun puolivälillä sähkökatkoista kärsi eri puolilla Suomea noin 40 000 taloutta. Kuun lopussa myrskyn yhteydessä ukkosti Hämeessä ja Uudellamaalla. Ukkonen on harvinaista tähän vuodenaikaan.
- Hieman ennen joulukuun puoliväliä myrskysi merellä. Nopeat matkustaja-alukset Helsingin ja Tallinnan välillä pysyivät satamissaan.
- Trombit ovat riepottelivat Suomea tänä kesänä paljon tavallista useammin. Trombeja havaittiin viitisenkymmentä, keskimäärin niitä esiintyy kesässä noin kymmenen. Vakavin pyörre oli Talin golfkentälle Helsinkiin iskenyt trombi, joka kaatoi ravintolateltan. Yhdeksän ihmistä loukkaantui lievästi. Luonnontuhoista ennätyskorvaukset
IKK, 28.12.2005
--------------------------------------------------------------------------------
Sveitsiläisen jälleenvakuuttaja Swiss Ren mukaan luonnontuhoista viime vuonna maksetut korvaussummat nousivat yhteensä ennätykselliseen 68 miljardiin euroon.
Swiss Ren mukaan 90 prosenttia summasta johtui myrskyjen ja tulvien aiheuttamista vahingoista, Helsingin Sanomat kirjoittaa keskiviikkona. Kalleimman yksittäisen tuhon aiheutti hurrikaani Katrina, jonka uskotaan maksavan vakuutusyhtiöille 38 miljardia euroa.
Useat vakuutusyhtiöt arvioivat muuttuvia riskejään sekä vakuuttajina että sijoittajina, sillä kaikilla vakuutusyhtiöillä on runsaasti sijoitusomaisuutta. Erityisen aktiivisesti ilmastonmuutosta tutkivat suuret jälleenvakuutusyhtiöt, jotka joutuvat usein maksumiehiksi luonnonkatastrofeissa. Ne ovat jo muuttaneet joidenkin vakuutustuotteidensa ehtoja ja hintoja.
Munich Re kertoo verkkosivuillaan, että vuosina 2004–2005 tilastoitiin kaikkien aikojen kymmenestä pahimmasta hurrikaanista peräti neljä. Heti perään yhtiö ilmoittaa, että se ottaa tilanteen huomioon tarjoamissaan vakuutusehdoissa.
Swiss Re puolestaan vaatii suurilta yritysasiakkailtaan selvitykset siitä, mitä ne tekevät ilmastonsuojelun hyväksi. Suomessa vakuutusyhtiöt eivät edes tarjoa vakuutuksia tulvan varalta, sillä tietyillä alueille ne ovat jokavuotinen ilmiö.Kuluvan vuosisadan loppuun mennessä SILMUn mukaan nykylaskelmien maksimiarvojen mukaan.
Laskelmien ylärajaa yleensä hilataan vähän kerrassaan ylöspäin.
Uutinen verkkouutisissa:
>>Lämpimintä oli 8000–4500 vuotta sitten
Suomen ilmasto lämpenee hieman keskimääräistä enemmän
STT-HEIKKI KARKKOLAINEN-IKK, 24.2.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Pohjoisten alueiden ilmaston lämpeneminen on ilmastomallien mukaan hieman suurempaa kuin maapallon ilmaston keskimääräinen lämpeneminen. Se näkyy myös Suomea koskevissa arvioissa. Suomen Akatemian ilmakehän muutosten tutkimusohjelma SILMU ennakoi Suomen keskilämpötilan nousevan vuoteen 2100 mennessä 1,1-6,6 astetta.
SILMUn jälkeen tehdyssä FinSken-tutkimusohjelman globaaliskenaariossa lämpötilan ennakoidaan nousevan 2080-luvulla 2-7 astetta nykyistä korkeammaksi.
VTT:n ja Helsingin yliopiston tammikuussa julkaistussa mallitutkimuksessa kesien keskilämpötilan ennakoitiin nousevan vuoteen 2100 mennessä 5 astetta ja talvien minimilämpötilojen noin 10 astetta.
Ennusteiden tai skenaarioiden vaihtelualue on väistämättä suuri, koska niihin sisältyy suuria epävarmuuksia kaikilla tasoilla. Tarkkojen alueellisten pitkän ajan ilmastoennusteiden tekeminen on myös vaikeaa jopa globaalien keskiarvojen muutosten ennustamiseen verrattuna.
SILMUn perusskenaarion mukainen keskiarvio Suomen keskimääräisen lämpötilan muutokselle sadassa vuodessa oli 4,4 astetta. Se vastasi mallissa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua 733 miljoonasosaan. Mallin ylä-ja ala-arvioiden pitoisuudet olivat 848 miljoonasosaa ja 485 miljoonasosaa. Sademäärän ennakoitiin kasvavan 11,0 prosenttia.
Merenpinnan nousu jää FinSken-ohjelman tulosten perusteella Suomessa hyvin vähäiseksi. Skenaariosta riippuen se nousee joitain senttejä tai laskee hieman. Suomen alue toipuu edelleen jääkaudesta ja maan nousu jatkuu, mikä käytännössä mitätöi merenpinnan vähäisen nousun vaikutuksen.
Lämpötila nousemassa holoseenin maksimiin
Akatemian tutkimuksen keskiarvion perusteella Suomen lämpötila olisi nousemassa vuosisadan lopussa samalle tasolle kuin jääkauden loppumisesta alkaneen holoseenikauden pitkänä lämpöjaksona, noin 8 000-4 500 vuotta sitten. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan olleen pari astetta nykyistä korkeampi ja pohjoisilla alueilla noin 4 astetta nykyistä korkeampi.
Tarkkoja tietoja Suomen jääkauden jälkeisen lämpötilan kehityksestä ei ole toistaiseksi käytettävissä. Menneen lämpötilan arvioiminenkin on vaikeaa, koska se joudutaan tekemään välillisten osoittimien avulla. Koko maapallon ilmasto on tähän asti ollut kuitenkin viileämpi kuin edellisten välijääkausien aikana ennen kuin ne kääntyivät kohti uutta jääkautta.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Mauri Timosen mukaan puiden kasvuun perustuva lustotutkimus osoittaa ilmaston kehittyneen yleisten mallien suuntaisesti. Samaan viittaavat Helsingin Yliopiston tutkijoiden Maija Heikkilän ja Heikki Sepän siitepölyanalyysit.
- Männyn vuosirengastutkimukset ulottuvat 7 638 vuoden päähän. Meidän pitäisi ulottaa ne ainakin 8 500 vuoden päähän, jota saisimme tarkemmin kuvan holoseenin maksimin muutoksista. Mihinkään katastrofitunnelmiin jäätikköjen sulamisen suhteen ei kuitenkaan ole aihetta, kun lähes 3 000 vuotta jatkunut neljä astetta nykyistä korkeampi lämpötila ei sellaista aiheuttanut, sanoi Timonen STT:lle.
Puuraja siirtyy yhä pohjoisemmaksi
Muutoksia keskilämpötilan nousu aiheuttaa Timosen mukaan erityisesti kasvuolosuhteissa ja vyöhykkeissä. Lämpimän jakson aikana mänty kasvoi 80 kilometriä nykyistä pohjoisempana ja 100-200 metriä nykyistä korkeammalla. Lehtipuita kasvoi koko maassa. Suomen tulevan ilmaston kannalta ratkaisevaa on Timosen mukaan, miten muutos vaikuttaa vallitseviin tuuliin, ovatko ne atlanttisia vai mantereisia.
Tutkija Matti Huurre kuvaa kirjassaan 9 000 vuotta Suomen varhaishistoriaa holoseenin maksimia Suomen jääkauden jälkeisen ajan suotuisimmaksi ilmastoksi. Ilmasto oli atlanttinen, kostea ja lämmin, ja lämpötila vastasi nykyistä Keski-Eurooppaa.
Lehtimetsät valtasivat alaa männyltä, koivu ja leppä rehottivat ja jalot lehtipuut kuten tammi ja lehmus menestyivät Oulujoella asti, kuvailee Huurre. Suomessa olivat tuohon aikaan yleisiä myös jalava ja vesipähkinä. Maksimia seuranneen viilenemisen aallonpohja saavutettiin parituhatta vuotta sitten, mutta ilmasto on edelleen lämpökautta viileämpi.
Tuhanteen viimeksi kuluneeseen vuoteen osuu yksi pitkä lämpöjakso ja kaksi pitempää sekä useita pienempiä kylmiä jaksoja. Keskiajan lämpökaudella vuosina 700-1 300 keskilämpötila nousi noin 0,75 astetta 20. vuosisadan keskimäärää korkeammaksi. Spörerin minimissä 1300-1500 se laski ehkä 0,25 astetta ja Pienellä jääkaudella 1560-1830 enimmillään 0,7 astetta 20. vuosisadan keskilämpötilaa alhaisemmaksi. - helmikuu 06
alkaa vaimeasti kirjoitti:
Tammikuun keskilämpölukemia:
Koko pallo 0.61
Pohj. pp 0.84
Vähän kertyneitä tarkennuksia viime vuoteen 2005:
tammikuiset koko p. / helmikuiset
0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86Tammikuun / helmikuun keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86
Pohj. pp 84 / 79 125
Vähän muutoksia viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis
0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88 - kylmä ja upea
suomalaisittain kirjoitti:
Ilmatieteenlaitoksen tämän vuoden uutisoinnit:
http://www.fmi.fi/uutiset/
Verkkouutisista vuoden sääkooste kokonaisuudessaan:
Vuoden sää oli myrskyisin pitkiin aikoihin
STT–SAMMELI HEIKKINEN-IKK, 27.12.2005
Loppuvan vuoden sää oli vaihteleva: sydäntalvi ja syksy olivat harvinaisen lämpimät. Myrskyjä oli eniten vuosiin ja trombeja esiintyi suorastaan hämmästyttävän paljon.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuu-helmikuu oli koko maassa harvinaisen lauha, vaikka se päättyikin pakkasiin. Esimerkiksi Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven selkävedet lainehtivat vielä tammikuussa vapaina. Viimeksi tätä lauhempi talvi oli vuosina 1994-1995.
Helmikuun puolivälissä alkoivat pakkaset ja koko maaliskuu oli keskimääräistä kylmempi ja kuivempi.
Huhtikuun alku oli taas tavallista lämpimämpi, mutta sää viileni puolivälin jälkeen. Kevät alkoi maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista aiemmin. Jäät lähtivät etelästä pari viikkoa etuajassa. Toukokuu oli keskimääräistä kylmempi ja lisäksi sateinen maan etelä- ja pohjoisosissa.
Kesäkuun alku- ja loppupuolella oli viileä sää, kuun puolivälissä oli lämmintä. Etelässä kuukausi oli tavallista viileämpi, pohjoisessa taas lämpimämpi.
Heinäkuu toi mukanaan helteet. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maassa oli viime kuussa 8-12 hellepäivää, mikä on noin kaksi kertaa pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Elokuu oli sateinen, mutta hieman tavallista lämpimämpi.
Koko syksy oli poikkeuksellisen lämmin. Marraskuu, syyskuu ja lokakuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Maan keskiosassa ja Oulun läänissä syksy on ollut lämpimin sitten vuoden 1938. Maan eteläosassa sekä Lapissa yhtä lämmin syksy koettiin viimeksi vuonna 2000.
Joulukuussa palattiin normaaliin marssijärjestykseen; kuun alkupuolella lämpötilat ovat olleet varsin tavanomaisia.
Myrskyisintä vuosiin
Loppuva vuosi on ollut myrskyisin vuosiin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun puoliväliin mennessä myrskypäiviä on ollut 24. Ennätyksiä ei tosin tänä vuonna rikottu, sillä viime vuosikymmenen alussa myrskypäiviä oli peräti viitenä peräkkäisenä vuonna 30 tai enemmän.
Vuoden uhkaavin myrsky osui heti alkuun: tammikuun 8.-9. päivänä Suomeen iskenyt talvimyrsky aiheutti laajaa tuhoa Ruotsissa. Suomessa vahingot jäivät lähinnä aineellisiksi; merivesi nousi monissa etelärannikon kaupungeissa kaduille ja sai viemärit tulvimaan. Vakuutusyhtiöiden arvioiden mukaan vahingot nousivat 15-20 miljoonaan euroon.
Luultavasti laajinta kansainvälistä huomiota sai kuitenkin ukkosrintama, joka riepotti eteläistä Suomea elokuun alkupuolella. Sen nimittäin keskeytti tunniksi Helsingissä käynnissä olleet yleisurheilun MM-kisat. Lisäksi myräkkä sekoitti junaliikennettä ja Helsingissä nainen loukkaantui jäätyään tuulen irrottaman oksan alle.
Myrskyisintä on tänä vuonna ollut lokakuussa. Kuun loppupuolelle osui kaikkiaan kuusi myrskypäivää. Myrskyt katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta ja huonossa ajokelissä sattui kymmenittäin pienempiä liikenneonnettomuuksia.
Trombeja hämmästyttävän paljon
Vuoden alun lisäksi pahimmat tulvat sattuivat Lapissa toukokuussa. Ivalossa ja Kittilässä asukkaita jouduttiin evakuoimaan tulvien alta ja teitä katkesi. Tulvien loppulaskuksi arvioitiin liki kuusi miljoonaa euroa.
Kuluvan vuoden poikkeuksellisimmaksi sääilmiöksi nousivat trombit. Ilmatieteen laitos sai viitisenkymmentä ilmoitusta trombeista, mikä on noin viisi kertaa kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän. Syytä trombien runsauteen ei vielä tiedetä. Eräiden asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä ja siten myös trombeja.
Tulvat osuivat talvelle ja keväälle, myrskyt syksylle
- Suomessa oli joulukuun puoliväliin mennessä ollut 24 myrskypäivää.
- Vuoden ensimmäinen myrsky aiheutti osaltaan 8-9. tammikuuta etelärannikon kaupunkeja piinanneen merenpinnan nousun. Liki kaikilla Suomenlahden vedenkorkeutta mittavilla asemilla merenpinta saavutti uusia paikallisia ennätyslukemia.
- Toukokuun lopulla Lapissa tulvi sekä Ivalossa että Kittilässä. Ounas- ja Ivalojoen alta piti evakuoida ihmisiä. Ivalojoen virtaama kävi uusissa ennätyslukemissa, eli 1 200 kuutiossa sekunnissa.
- Yleisurheilun MM-kisat jouduttiin keskeyttämään elokuussa Helsingissä, kun ukkoskuurot ja -puuskat riepottelivat eteläistä Suomea. Myrsky katkaisi myös rantaradan junaliikenteen.
-Elokuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 25 000 taloutta jäi ilman sähköä. Lisäksi myräkkä sotki junaliikenteen pahoin.
- Syyskuun puolivälissä ainakin 25 000 taloutta jäi vaille sähköä läntisessä ja eteläisessä Suomessa myrskyn vuoksi. Helsingissä mies loukkaantui pahasti jäätyään puusta irronneen oksan alle. Myöhemmin samassa kuussa yli 30 000 taloutta jäi myrskyn jäljiltä ilman sähköä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
- Eniten myrskypäiviä oli lokakuussa. Kuun lopulle sattuneet myräkät katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta.
- Marraskuun puolivälillä sähkökatkoista kärsi eri puolilla Suomea noin 40 000 taloutta. Kuun lopussa myrskyn yhteydessä ukkosti Hämeessä ja Uudellamaalla. Ukkonen on harvinaista tähän vuodenaikaan.
- Hieman ennen joulukuun puoliväliä myrskysi merellä. Nopeat matkustaja-alukset Helsingin ja Tallinnan välillä pysyivät satamissaan.
- Trombit ovat riepottelivat Suomea tänä kesänä paljon tavallista useammin. Trombeja havaittiin viitisenkymmentä, keskimäärin niitä esiintyy kesässä noin kymmenen. Vakavin pyörre oli Talin golfkentälle Helsinkiin iskenyt trombi, joka kaatoi ravintolateltan. Yhdeksän ihmistä loukkaantui lievästi. Luonnontuhoista ennätyskorvaukset
IKK, 28.12.2005
--------------------------------------------------------------------------------
Sveitsiläisen jälleenvakuuttaja Swiss Ren mukaan luonnontuhoista viime vuonna maksetut korvaussummat nousivat yhteensä ennätykselliseen 68 miljardiin euroon.
Swiss Ren mukaan 90 prosenttia summasta johtui myrskyjen ja tulvien aiheuttamista vahingoista, Helsingin Sanomat kirjoittaa keskiviikkona. Kalleimman yksittäisen tuhon aiheutti hurrikaani Katrina, jonka uskotaan maksavan vakuutusyhtiöille 38 miljardia euroa.
Useat vakuutusyhtiöt arvioivat muuttuvia riskejään sekä vakuuttajina että sijoittajina, sillä kaikilla vakuutusyhtiöillä on runsaasti sijoitusomaisuutta. Erityisen aktiivisesti ilmastonmuutosta tutkivat suuret jälleenvakuutusyhtiöt, jotka joutuvat usein maksumiehiksi luonnonkatastrofeissa. Ne ovat jo muuttaneet joidenkin vakuutustuotteidensa ehtoja ja hintoja.
Munich Re kertoo verkkosivuillaan, että vuosina 2004–2005 tilastoitiin kaikkien aikojen kymmenestä pahimmasta hurrikaanista peräti neljä. Heti perään yhtiö ilmoittaa, että se ottaa tilanteen huomioon tarjoamissaan vakuutusehdoissa.
Swiss Re puolestaan vaatii suurilta yritysasiakkailtaan selvitykset siitä, mitä ne tekevät ilmastonsuojelun hyväksi. Suomessa vakuutusyhtiöt eivät edes tarjoa vakuutuksia tulvan varalta, sillä tietyillä alueille ne ovat jokavuotinen ilmiö.suomalaisittain
Verkkouutisista lainaus:
>>IKK, 31.3.2006
Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu oli koko maassa harvinaisen kylmä. Maaliskuu oli viime vuoden maaliskuun tapaan myös Etelä-Suomessa kylmä ja talvinen.
Kuukauden keskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä 5...6 ja Lapin läänissä 3...5 astetta keskimääräistä alhaisemmat.
Ilmatieteen laitoksen tilastot kertovat, että yhtä kylmiä tai kylmempiä maaliskuita on maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin kerran kymmenessä ja Pohjois-Suomessa keskimäärin kerran viidessä vuodessa.
Maaliskuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosassa -6 ja -8 sekä maan keskiosassa -8 ja -11 asteen välillä. Pohjois-Suomessa maaliskuun keskilämpötilat olivat -11...-13 astetta. Maaliskuu oli kylmin Kainuussa, Kuusamossa ja Sallassa.
Maaliskuu alkoi koko maassa hyvin kylmänä. Pohjois-Suomessa ja Lapissa kuukauden ensimmäinen viikko oli poikkeuksellisen kylmä ja siellä mitattiin monena yönä 30-38 asteen pakkasia. Kylmintä oli 3. maaliskuuta Enontekiön Hetassa, jossa pakkanen kiristyi aamuyön tunteina -38,6 asteeseen.
Kuukauden keskivaiheilla sää oli koko maassa alkukuuta leudompaa ja yhtenä päivänä, 17.3. lämpötilat olivat jo keväisiä kautta maan. Iltapäivällä lämpötilat vaihtelivat viiden asteen molemmin puolin.
Kuukauden korkein lämpötila, 7,0 astetta mitattiin Pellossa. Sää kuitenkin jäähtyi pian uudelleen ja loppukuussa selkeät yöt ja aamut olivat hyvin kylmiä koko maassa. Vasta kuukauden viimeisinä päivinä sää lauhtui maan etelä- ja keskiosassa. Samaan aikaan talvi kiristi uudelleen otettaan pohjoisessa ja öisin siellä jälleen 20-30 asteen pakkasia.
Maaliskuun loppupäivät sateisia maan etelä- ja keskiosassa
Maaliskuun lopun pilvisen ja sateisen sään toi laaja matalapaine, joka saapui lounaasta. Etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa satoi lunta, räntää, vettä ja jäätävää tihkua, mikä teki ajokelin ajoittain erittäin huonoksi.
Maaliskuun alkupuolella satoi vähänlaisesti, mutta kuukauden viimeisten päivien sateet kasvattivat kuukauden sademääriä maan etelä- ja keskiosassa. Maaliskuussa kertyi maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa yleensä 20-40 millimetriä. Tällaiset sademäärät ovat yli puolet keskimääräisestä. Muualla Pohjois-Suomessa satoi niukasti ja sade oli tyypillisesti hyvin kevyttä ja kuivaa pakkaslunta. Sademäärät vaihtelivat alle 10 mm:stä noin 20 millimetriin.
Lumipeitteen paksuus oli koko ajan hyvin tyypillinen. Maaliskuun lopussa lunta oli maan lounaisosan vajaasta 20:stä maan itä- ja pohjoisosien 60-80 senttimetriin. Eniten eli lähes metrin verran lunta oli Pohjois-Karjalan vaaravyöhykkeellä.
Talvisen maaliskuun takia kevät ei ole vielä päässyt kunnolla alkamaan missään päin maata. Terminen kevät, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy nolla asteen yläpuolella, alkaa keskimäärin linjan Pori-Lappeenranta eteläpuolella maaliskuun viimeisellä viikolla ja maan keskiosassa ennen huhtikuun puoliväliä. Pohjois-Suomessa kevät alkaa normaalisti huhtikuun loppupuolella. - tarkennellen
helmikuu 06 kirjoitti:
Tammikuun / helmikuun keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86
Pohj. pp 84 / 79 125
Vähän muutoksia viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis
0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88Tammikuun / helmikuun / maaliskuun keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55
huhtikuussa ka 63.3
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75
huhtikuussa ka 83.3
Vähän muutoksia jälleen viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis
T. 0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
H. 0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
M. 0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
H. 0.763 85 76 86 79 66 73 66 67 88 85 75 69
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88
1.003 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 92 - toukokuussa
tarkennellen kirjoitti:
Tammikuun / helmikuun / maaliskuun keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55
huhtikuussa ka 63.3
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75
huhtikuussa ka 83.3
Vähän muutoksia jälleen viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis
T. 0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
H. 0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
M. 0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
H. 0.763 85 76 86 79 66 73 66 67 88 85 75 69
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88
1.003 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 92Tammi / helmi / maalis / huhti keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55 / 53 79 67 77
keskilämpö 69
edvuoden kkkeskilämm muutos vain helmi76=>77
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75 / 72 107 102 77
keskilämpö 89.5 - ja tarkennuksia
toukokuussa kirjoitti:
Tammi / helmi / maalis / huhti keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55 / 53 79 67 77
keskilämpö 69
edvuoden kkkeskilämm muutos vain helmi76=>77
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75 / 72 107 102 77
keskilämpö 89.5Tammi / helmi / maalis / huhti / touko keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55 / 53 79 67 77 / 54 79 69 66 50
keskilämpö 63.6
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75 / 72 107 102 77 / 71 107 97 72 81
keskilämpö 85.6
Vähän muutoksia jälleen viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis /kesä
T. 0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
H. 0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
M. 0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
H. 0.763 85 76 86 79 66 73 66 67 88 85 75 69
k. 0.767 85 76 86 79 66 73 66 66 87 88 75 74
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88
1.003 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 92
1.002 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 91 - kiihtyminen
jyllää kirjoitti:
Mittaushistorian lämpimin vuosi meneillään
Kuuden lämpimimmän vuoden keskiarvot suuruusjärjestyksessä poikkeamina 1951-1980 keskiarvosta (kuluvan alkuvuoden kuukausien keskiarvodesimaalipoikkeamat mukana)
Koko pallo:
2005 0.757 86 75 85 78 59 71 (6/12)
1998 0.707
2002 0.697
2003 0.661
2004 0.597
2001 0.559
Pohjoinen pallonpuolisko
2005 1.013 107 85 112 116 93 95 (6/12)
1998 0.891
2003 0.866
2002 0.858
2004 0.797
2001 0.756
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lähiaikojen kuuden lämpimimmän vuoden poikkeamat:
2005 / 1.35 (6/12)
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2005 / 2.36 (6/12)
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
2000 / 1.11
Aika huikeaa lämpenemistä pohjoisella napa-alueella. Melkein aste edellisestä, kahden vuoden takaisesta ennätyksestä.
Jäämerellä kelluva jääpeite saa kyytiä ja hävinnee kokonaan alle kaikkien ennustusten.
Pohjoisnapaseudun lumi-ja jääpeite
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gif
2001 / 1.02
1998 / 0.90murentaa Alpitkin.
Kahden miljoonan kuutiometrin vuorenlohkare lähtee lieriskelemään irti vuoresta, kun jäätiköiden ja pakkasten ote irtoaa:
Grindelwald | 26. Juni 2006
>>Am Eiger tut sich Gewaltiges
Riesige Felsschuppe spaltet sich ab
Die Beobachtungen der Felssturzaktivität am Ostabsturz des Eigers veranlassen die Fachleute zur Annahme immer grösserer Zahlen: Die Felsmasse, die sich unaufhaltsam von der Wand abspaltet und letztlich gesamthaft abstürzen könnte, wird inzwischen auf zwei Millionen Kubikmeter geschätzt!
Kurt Amacher beim Überprüfen des Messpunktes 7: Innert einer Woche ist der Riss zum kolossalen Spalt geworden!
Foto: Fritz Balmer
Nach wie vor beschränkt sich die Aktivität im Felssturzgebiet an der Eigerflanke am Unteren Grindelwaldgletscher auf den Abbruch «kleinerer» Mengen. Auch diese beinhalten aber teilweise bis zu 200 Kubikmeter und machen sich im Tal unten jeweils bemerkbar als Staubwolken, welche durch die seit Freitag vorsorglicherweise gesperrte Gletscherschlucht hinausdriften. Das Schauspiel ist übrigens vom gegenüberliegenden «Aussichtsbalkon» des Bergwegs zur Bäregg- und zur Schreckhornhütte gefahrlos zu beobachten. Die durchschnittlich alle zwei Tage durchgeführten Kontrollmessungen der Fixpunkte zeigen deutlich, dass sich die rund 250 Meter breite und 180 Meter hohe Felsplatte unaufhaltsam weiter abspaltet und absenkt. Seit dem Anbringen der Messpunkte vor acht Tagen hat sich die Kluft um bis zu 60 Zentimeter vergrössert, beim hintersten Fixpunkt ist der Abstand beispielsweise von Donnerstag auf Freitag innert 24 Stunden um 13 Zentimeter angewachsen! Aus Sicherheitsgründen wird nun angestrebt, die Messpunkte baldmöglichst umzurüsten auf Spiegel, mit denen die Veränderungen mittels optischem Gerät aus der Ferne gemessen werden können, wie Rettungschef Kurt Amacher gegenüber dieser Zeitung erläuterte. Ein waches Auge halten er und der Geologe Hans Rudolf Keusen überdies auf den Gletschersee, der sich nach seiner Entleerung am vergangenen Dienstag erneut zum Auffüllen anschickt. Mit der Installation einer Sonde, die den Pegelstand überwacht, soll hier möglichst rasch ein Warnsystem eingerichtet werden, mit dem im Falle eines erneuten Ausfliessens die unterliegenden Anstösser und insbesondere auch die Betreiber des River Raftings auf der Lütschine frühzeitig über das Herannahen einer markanten Zunahme der Wasserführung ins Bild gesetzt werden können - lämpeneväää
ja tarkennuksia kirjoitti:
Tammi / helmi / maalis / huhti / touko keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55 / 53 79 67 77 / 54 79 69 66 50
keskilämpö 63.6
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75 / 72 107 102 77 / 71 107 97 72 81
keskilämpö 85.6
Vähän muutoksia jälleen viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis /kesä
T. 0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
H. 0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
M. 0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
H. 0.763 85 76 86 79 66 73 66 67 88 85 75 69
k. 0.767 85 76 86 79 66 73 66 66 87 88 75 74
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88
1.003 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 92
1.002 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 91Tammi / helmi / maalis / huhti / touko / kesä keskilämpölukemia:
Koko pallo 61 / 60 86 / 54 81 55 / 53 79 67 77 / 54 79 69 66 50 / 53 79 69 66 54 65
keskilämpö 64.3
Pohj. pp 84 / 79 125 / 68 107 75 / 72 107 102 77 / 71 107 97 72 81 / 71 107 96 69 91 101
keskilämpö 89.2
Vähän muutoksia jälleen viimevuotisiin:
tammikuiset koko p. / helmikuiset / maalis /kesä
T. 0.749 86 77 87 77 66 74 70 70 81 75 72 64
H. 0.764 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 74 64
M. 0.767 86 77 87 80 67 74 67 67 88 86 75 67
H. 0.763 85 76 86 79 66 73 66 67 88 85 75 69
k. 0.767 85 76 86 79 66 73 66 66 87 88 75 74
h. 0.768 85 76 86 79 66 74 66 66 87 88 75 74
pohjoinen pp samaten
0.984 107 83 111 115 94 98 89 80 107 109 110 78
0.997 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 86
0.999 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 112 88
1.003 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 92
1.002 107 83 111 115 94 99 91 81 107 111 113 91
1.002 107 83 111 115 94 99 90 81 107 111 113 91 - puhututtaa
kiihtyminen kirjoitti:
murentaa Alpitkin.
Kahden miljoonan kuutiometrin vuorenlohkare lähtee lieriskelemään irti vuoresta, kun jäätiköiden ja pakkasten ote irtoaa:
Grindelwald | 26. Juni 2006
>>Am Eiger tut sich Gewaltiges
Riesige Felsschuppe spaltet sich ab
Die Beobachtungen der Felssturzaktivität am Ostabsturz des Eigers veranlassen die Fachleute zur Annahme immer grösserer Zahlen: Die Felsmasse, die sich unaufhaltsam von der Wand abspaltet und letztlich gesamthaft abstürzen könnte, wird inzwischen auf zwei Millionen Kubikmeter geschätzt!
Kurt Amacher beim Überprüfen des Messpunktes 7: Innert einer Woche ist der Riss zum kolossalen Spalt geworden!
Foto: Fritz Balmer
Nach wie vor beschränkt sich die Aktivität im Felssturzgebiet an der Eigerflanke am Unteren Grindelwaldgletscher auf den Abbruch «kleinerer» Mengen. Auch diese beinhalten aber teilweise bis zu 200 Kubikmeter und machen sich im Tal unten jeweils bemerkbar als Staubwolken, welche durch die seit Freitag vorsorglicherweise gesperrte Gletscherschlucht hinausdriften. Das Schauspiel ist übrigens vom gegenüberliegenden «Aussichtsbalkon» des Bergwegs zur Bäregg- und zur Schreckhornhütte gefahrlos zu beobachten. Die durchschnittlich alle zwei Tage durchgeführten Kontrollmessungen der Fixpunkte zeigen deutlich, dass sich die rund 250 Meter breite und 180 Meter hohe Felsplatte unaufhaltsam weiter abspaltet und absenkt. Seit dem Anbringen der Messpunkte vor acht Tagen hat sich die Kluft um bis zu 60 Zentimeter vergrössert, beim hintersten Fixpunkt ist der Abstand beispielsweise von Donnerstag auf Freitag innert 24 Stunden um 13 Zentimeter angewachsen! Aus Sicherheitsgründen wird nun angestrebt, die Messpunkte baldmöglichst umzurüsten auf Spiegel, mit denen die Veränderungen mittels optischem Gerät aus der Ferne gemessen werden können, wie Rettungschef Kurt Amacher gegenüber dieser Zeitung erläuterte. Ein waches Auge halten er und der Geologe Hans Rudolf Keusen überdies auf den Gletschersee, der sich nach seiner Entleerung am vergangenen Dienstag erneut zum Auffüllen anschickt. Mit der Installation einer Sonde, die den Pegelstand überwacht, soll hier möglichst rasch ein Warnsystem eingerichtet werden, mit dem im Falle eines erneuten Ausfliessens die unterliegenden Anstösser und insbesondere auch die Betreiber des River Raftings auf der Lütschine frühzeitig über das Herannahen einer markanten Zunahme der Wasserführung ins Bild gesetzt werden könnenTuossa edellisessä olleesta uutisesta, että kyseisen kimpaleen osa putosi jo ja isompi tullee perässä:
>>Eigervuoresta irtosi valtaisa lohkare
STT-ASK, 13.7.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Sveitsissä sijaitsevalla Eigervuorella tapahtui torstai-iltana valtava kivivyöry. Asiantuntijoiden mukaan noin 500 000-700 000 kuutiometriä kiveä romahti vuoren rinnettä alas Grindelwaldin jäätikölle.
Vyöry tapahtui kaukana asutuksesta, joten ihmisiä ei joutunut vaaraan.
Vyöry oli kuitenkin vasta esimakua tulevasta. Geologit ovat arvioineet, että Eigeristä uhkaa romahtaa peräti kahden miljoonan kuutiometrin kokoinen lohkare, josta torstainen vyöry irrotti vasta kolmanneksen. Loppuosan uskotaan seuraavan perässä piakkoin.
Tilannetta tarkkaileva geologi Hans-Rudolf Keusen arvelee, että ilmastonmuutos on todennäköinen syypää Eigerin sortumiin. Vuori on hänen mukaansa muuttunut hauraammaksi viimeisen vuosisadan aikana, kun kiveä kasassa pitävät jäätiköt ja ikirouta ovat sulaneet.>Ilmastotieto halutaan mukaan yhteiskunnan päätöksentekoon
Ilmastosta johtuvat onnettomuudet uhka yhteiskunnalle
IA, 17.7.2006
Ilmastojärjestelmä on muuttumassa ja ilmaston vaaratekijät aiheuttavat yhä enemmän haittaa. Noin 250 johtavaa asiantuntijaa 60 eri maasta on kokoontunut Espooseen pohtimaan, miten päätöksentekijöitä voidaan parhaiten tukea heidän ratkaistessaan ilmaston vaihteluihin ja muutokseen liittyviä kysymyksiä yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Espoon Dipolissa 17.-21. heinäkuuta järjestettävä kansainvälinen konferenssi Living with Climate Variability and Change: Understanding the Uncertainties and Managing the Risks pyrkii löytämään alkuaskeleet globaalille toimintaohjelmalle ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi.
Tavoitteena on Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan esittää kestävään kehitykseen perustuva suunnitelma jatkotoimille, joiden turvin yhteiskunnat voivat parhaalla mahdollisella tavalla vastata ilmaston vaihteluihin ja muutokseen.
Yhteiskunnan uhka
Vaikka ajalliset ja maantieteelliset vaihtelut ovatkin olennainen osa ilmastojärjestelmää, ne voivat johtaa erittäin poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten viime vuonna, joka oli toinen kahdesta lämpimimmästä, maailmanlaajuisesti 1800-luvun puolivälin jälkeen tilastoidusta vuodesta.
Vuotta värittivät Afrikan sarven pitkä kuivuus, aikamme pahimpiin kuuluneet metsäpalot Lounais-Euroopassa ja poikkeuksellisen rajut monsuunisateet, jotka synnyttivät suurtulvia Intiassa. Myös Atlantin hurrikaanikausi oli vilkkain koskaan kirjatuista: nimettyjä trooppisia myrskyjä oli peräti 27, kun pitkän ajan keskiarvo on vain kymmenen myrskyä.
- Käytännössä kaikki yhteiskunnalliset toiminnot voivat joutua vaaraan, koska ilmastosta aiheutuvat riskit uhkaavat omaisuuttamme, toimintatapojamme ja taloudellisia mahdollisuuksiamme. Tämä on vieläkin kriittisempää kehitysmaissa ja vähiten kehittyneissä maissa. Ilmaston aiheuttamia riskejä ei näissä maissa välttämättä ole edes otettu huomioon esimerkiksi yritysten ja toimialojen tavanomaisissa vakuutusehdoissa. Niinpä ilmastosta juontuva onnettomuus voi merkitä katastrofia koko kansantaloudelle, totesi Maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud konferenssi avauspuheessa maanantaina.
Kestäviä päätöksiä ilmastotiedon tuella
Konferenssin tausta-ajatuksena on, että ilmastotiedon tehokas sisällyttäminen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän päätöksentekoon parantaa ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Se edistää siten myös YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista, eli äärimmäisen köyhyyden poistamista ja ympäristön kestävän kehityksen takaamista.
Konferenssin esityksissä kohdistetaan huomio siihen, kuinka päätöksentekoa voidaan kehittää yhteiskunnan ja talouden keskeisillä osa-alueilla ilmastotietoja ja päätösprosesseja tehokkaasti yhdistämällä. Ilmastoherkkiä alueita ovat mm. maatalous ja elintarviketurvallisuus, veden riittävyys, terveys ja sairauksien torjunta sekä energiantuotanto.
Konferenssi korostaa myös kaikkia osa-alueita koskevia teemoja, kuten päätöksentekoa, jolla torjutaan ja lievennetään luonnonkatastrofien seurauksia, sekä ennakkovaroitusjärjestelmien tehokasta käyttöä.
Konferenssissa on esillä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden kokemuksia riskien, erityisesti ilmastoriskien, hallinnasta. Konferenssiin osallistujat edustavat lukuisia eri tahoja: monenkeskisiä järjestöjä, valtiovaltaa, teollisuutta, tutkimuslaitoksia, kehitysvirastoja ja kansalaisjärjestöjä.
Järjestäjätaho The International Research Institute for Climate and Society IRI:n pääjohtaja Stephen Zebiak toivoo, että kokoontuminen johtaa todellisiin ponnisteluihin saada ilmastonhallinta mukaan kaikkiin yhteiskunnallisiin osa-alueisiin.
- Tässä konferenssissa me määritämme poliittiset, institutionaaliset ja tekniset vaatimukset, jotka tarvitaan saamaan laaja ilmastotiedon ymmärrys hyödyttämään kaikkia yhteiskuntia, hän sanoi.
Konferenssi osa laajempaa kokonaisuutta
Suomen isännöimän konferenssin järjestäjinä ovat Maailman ilmatieteen järjestö WMO, Suomen Ilmatieteen laitos ja Kansainvälinen ilmasto- ja yhteiskuntatutkimuksen instituutti International Research Institute for Climate and Society, IRI. Konferenssin pääpuhuja on Columbian yliopiston tutkimuslaitoksen Earth Instituten johtaja ja YK:n pääsihteerin Kofi Annanin erityisneuvonantaja Jeffrey Sachs.
Tapahtuma on osa WMO:n toimintaa, joka keskittyy yhteiskunnan tarpeisiin ilmastokysymysten käsittelemiseksi kaikilla tasoilla. Marraskuussa 2005 WMO järjesti Beijingissä teknisen konferenssin, jonka teemana oli ilmasto resurssina. Sen tuloksena laadittiin proaktiiviset suositukset, joilla voitaisiin lisätä ilmastopalveluja kestävän kehityksen tueksi.
Espoota seuraavan kansainvälisen konferenssin aiheena on turvallinen ja kestävän kehityksen mukainen elämä: sään, ilmaston ja vesihuollon sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt. Konferenssi pidetään Madridissa 19.-22. maaliskuuta 2007. - ja kiihtyvästi
kasvuja kirjoitti:
En ole löytänyt maksimaalisimman reaaliaikaista hiilidioksipitoisuuskäyrää tai -taulukkoa, vaan ne julkaistaan vuosikoosteina jälkijättöisesti.
Tavanomainen osoite on jumissa, eikä saa edes entisiä esiin http://www.cmdl.noaa.gov/ccgg/iadv/
Numerotaulukko sentään toimii, mutta siinä ei ole vielä vuotta 2005
http://cdiac.esd.ornl.gov/ftp/trends/co2/maunaloa.co2
Silmämääräismutulukemana ennakkoon arvioituna vuoden 2005 huippu toukokuussa 383,00 ppm muutaman sadasosan tarkkuudella.
Vuoden 2005 keskiarvo 379.2 ppm noin kymmenesosan tarkkuudella
Tämänhetkinen taso tammikuussa 2006 on 380,9 ppm
Tämän vuoden huippu tulee olemaan huhti-toukokuussa 2006 385,3 ppm
Tämän vuoden 2006 keskiarvo tulee olemaan 381,4 ppm
Nämä tämänvuotiset arviot voinee tarkistaa sitten kahden vuoden kuluttua.Säätyyppien kokouksesta linkki mauna Loan mittauksiin.
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/ - 2006 vaihdellen kolmannesta...
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Koko pallo 10 kärjessä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Lämpimimmät 12 kärjessä
2005 0.749
2007 0.734
1998 0.713
2002 0.692
2003 0.674
2006 0.652
2004 0.595
2001 0.575
1990 0.484
1995 0.464
1999 0.455
1991 0.442
Eli 2007 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 2006 kuudenneksi lämpimin vuosi
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimimmät vuodet 12 kärjessä
Lämpimimmät 10 kärjessä
2007 1.035
2005 0.984
2006 0.912
1998 0.892
2003 0.867
2002 0.861
2004 0.802
2001 0.758
1995 0.707
1990 0.632
2000 0.629
1999 0.601
Eli vuosi 2007 kiipesi kärkeen ja 2006 pääsi kolmanneksi
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lämpimimimpien vuosien poikkeamatkeskiarvosta:
2007 / 1.40
2005 / 1.29
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
2004 / 1.04
1990 / 0.91
1998 / 0.90
1981 / 0.89
1997 / 0.89
2000 / 0.88
2001 / 0.88
Eli jälleen 2007 ensimmäinen ja nyt 2006 seitsemäs.
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2007 / 2.27
2005 / 2.24
2006 / 1.81
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
1981 / 1.12
2000 / 1.11
2001 / 1.03
1991 / 0.81
1988 / 0.78
2004 / 0.78
Eli 2007 jälleen lämpimin ja nyt 2006 oli jo kolmantena - edellisen ennätyksen
vähäjäisin kirjoitti:
N. 2 miljoonaa jääneliökilometriä vähäisempi kuin 20 vuoden (1979-2000) keskiarvo. Koko vuosi 2005 oli miltei miljoonaa neliökilometriä vähäisempi jääpeitteeltään kuin kolmena edellisenä vuonna. Jään minimi ajoittui puolisen kuuta aikaisempia myöhäisemmäksi ja edelliset jääminimit alittuivat noin Suomen pinta-alalla.
Jäätä vähimmillään noin 5 ja puoli miljoonaa neliökilometriä.
Nykyisellä kehitysvauhdilla pohjoinen Jäämeri on kokonaan jäätön syys-lokakuun vaihteessa kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua ja jäätön aika pitenee siitä eteenpäin vuosittain.
jäägraafi
http://nsidc.org/news/press/20050928_trends_fig2_3.html
laajemmin jää-asioita
http://nsidc.org/news/press/20050928_trendscontinue.html
IPCC:n skenaarioita pohjoisille alueille
http://igloo.atmos.uiuc.edu/IPCC/Vuoden 2007 pohjoisen jäämeren jääpeite oli reilusti miljoona neliökilometriä pienempi kuin vuoden 2005 edellinen ennätys.
Jäätä oli vähimmillään hieman yli neljä miljoonaa neliökilometriä.
Tällä jään vähenemisnopeudella koko pohjoinen jäämeri on jäätön seuraavan neljän ennätyslämpimän vuoden kuluessa, esimerkiksi seuraavana voimakkaana El-Nino-vuonna.
Tämä vuosi 2008 ei aivan yllä viime vuoden ennätykseen, vaikka hipookin sitä miltei.
>>N. 2 miljoonaa jääneliökilometriä vähäisempi kuin 20 vuoden (1979-2000) keskiarvo. Koko vuosi 2005 oli miltei miljoonaa neliökilometriä vähäisempi jääpeitteeltään kuin kolmena edellisenä vuonna. Jään minimi ajoittui puolisen kuuta aikaisempia myöhäisemmäksi ja edelliset jääminimit alittuivat noin Suomen pinta-alalla.
Jäätä vähimmillään noin 5 ja puoli miljoonaa neliökilometriä.
Nykyisellä kehitysvauhdilla pohjoinen Jäämeri on kokonaan jäätön syys-lokakuun vaihteessa kymmenen-viidentoista vuoden kuluttua ja jäätön aika pitenee siitä eteenpäin vuosittain. - jäätön
jääpeite kirjoitti:
Tuossa edellisessä on yksi kartta, tähän se ja lisääkin.
Napajäiden prosentuaalinen peittävyys
Satellite/ North Pole/ Ice concentration
https://www.fnmoc.navy.mil/PUBLIC/
ja/ Ice age (värit vaihtuneet)
Pintalämpöanomalia Jäämerellä paikoin 2-5 astetta
https://www.fnmoc.navy.mil/products/OTIS/US058VMET-GIFwxg.OTIS.glbl_sstanomaly.gif
Se edellinen uudestaan
http://www.rap.ucar.edu/weather/surface/snowNESDISnh.gifjo aivan lähivuosina.
Kesien 2007 ja 2008 jäätilanteen vertailua:
http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20080924_Figure3.jpg
Kesällä 2007 yksivuotinen jää suli miltei kokonaan.
Kesällä 2008 monivuotisen jään alue väheni puoleen tai kolmannekseen edelliskesästä ja jäljelle jäi iso alue vain yksitalvista ohutta jäätä.
Muutama ennätyslämmin vuosi pohjoisilla alueilla enää tarvitaan sulattamaan loputkin jäät. - lokakuu 2008
2006 vaihdellen kolmannesta... kirjoitti:
Koko pallo 10 kärjessä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Lämpimimmät 12 kärjessä
2005 0.749
2007 0.734
1998 0.713
2002 0.692
2003 0.674
2006 0.652
2004 0.595
2001 0.575
1990 0.484
1995 0.464
1999 0.455
1991 0.442
Eli 2007 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 2006 kuudenneksi lämpimin vuosi
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimimmät vuodet 12 kärjessä
Lämpimimmät 10 kärjessä
2007 1.035
2005 0.984
2006 0.912
1998 0.892
2003 0.867
2002 0.861
2004 0.802
2001 0.758
1995 0.707
1990 0.632
2000 0.629
1999 0.601
Eli vuosi 2007 kiipesi kärkeen ja 2006 pääsi kolmanneksi
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lämpimimimpien vuosien poikkeamatkeskiarvosta:
2007 / 1.40
2005 / 1.29
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
2004 / 1.04
1990 / 0.91
1998 / 0.90
1981 / 0.89
1997 / 0.89
2000 / 0.88
2001 / 0.88
Eli jälleen 2007 ensimmäinen ja nyt 2006 seitsemäs.
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2007 / 2.27
2005 / 2.24
2006 / 1.81
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
1981 / 1.12
2000 / 1.11
2001 / 1.03
1991 / 0.81
1988 / 0.78
2004 / 0.78
Eli 2007 jälleen lämpimin ja nyt 2006 oli jo kolmantenaNasan mittauksista, erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla:
>>N.HEMI Temperature Anomalies in .01 C base period: 1951-1980 >2008 35 53 124 59 70 64 62 57 59 142 - lämpimin vuosi
2006 vaihdellen kolmannesta... kirjoitti:
Koko pallo 10 kärjessä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Lämpimimmät 12 kärjessä
2005 0.749
2007 0.734
1998 0.713
2002 0.692
2003 0.674
2006 0.652
2004 0.595
2001 0.575
1990 0.484
1995 0.464
1999 0.455
1991 0.442
Eli 2007 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin ja 2006 kuudenneksi lämpimin vuosi
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimimmät vuodet 12 kärjessä
Lämpimimmät 10 kärjessä
2007 1.035
2005 0.984
2006 0.912
1998 0.892
2003 0.867
2002 0.861
2004 0.802
2001 0.758
1995 0.707
1990 0.632
2000 0.629
1999 0.601
Eli vuosi 2007 kiipesi kärkeen ja 2006 pääsi kolmanneksi
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Vyöhyke 44-64 astetta pohjoista leveyttä (Keski-Eurooppa-Keski-Suomi) / lämpimimimpien vuosien poikkeamatkeskiarvosta:
2007 / 1.40
2005 / 1.29
2003 / 1.26
2002 / 1.13
2004 / 1.08
1995 / 1.07
2004 / 1.04
1990 / 0.91
1998 / 0.90
1981 / 0.89
1997 / 0.89
2000 / 0.88
2001 / 0.88
Eli jälleen 2007 ensimmäinen ja nyt 2006 seitsemäs.
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) / sama:
2007 / 2.27
2005 / 2.24
2006 / 1.81
2003 / 1.45
2002 / 1.26
1995 / 1.22
1981 / 1.12
2000 / 1.11
2001 / 1.03
1991 / 0.81
1988 / 0.78
2004 / 0.78
Eli 2007 jälleen lämpimin ja nyt 2006 oli jo kolmantenaVyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa)
Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
2005 2.23
2007 2.11
2006 1,91
2008 1.52
2003 1.44
2002 1.25
1995 1.21
2000 1.10
2001 1.02
Koko pallon mittakaavassa ja pohjoisella pallonpuolikkaalla vuosi 2008 on vasta yhdeksänneksi lämpimin, mikä johtuu voimakkaasta La Nina -ilmiöstä.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallon lämpimimmät:
2005 0.76
2007 0.74
1998 0.72
2002 0.69
2003 0.67
2006 0.66
2004 0.60
2001 0.57
2008 0.54
Pohjoisen pallonpuoliskon lämpimimmät
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2007 1.02
2005 0.99
2006 0.93
1998 0.89
2003 0.86
2002 0.85
2004 0.80
2001 0.75
2008 0.72 - Eteläisellä pallonpuoliskolla
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Lämpimänä. Tähänastisista kolmanneksi lämpimin aloitus. Nuo ovat tammi-helmi-maaliskuun keskilämpötiloja. 2005 63 75 59 1998 36 76 45 2009 51 50 55 http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt Pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden alkuneljännes on noin kymmenenneksi lämpimin 2009 78 73 66 http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt Koko pallon mitassa siltä väliltä, eli noin kuudenneksi lämpimin. 2009 64 61 61 http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt Lukemat tuntuvat pienesti elävän aikojen saatossa. Laitetaan esimerkiksi kolmen kuukauden takaiset ja perään tämänhetkiset ja vuoden ja kolmen takaiset lukemat arktikselta, yhdeksän lämpimintä, eli yli asteella nyrjähtäneet. >>2008 Arktiksella neljänneksi Kirjoittanut: lämpimin vuosi 15.1.2009 klo 12.09 Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta. http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.t xt 15.1.09,18.4.09,7.4.08,18.1.06 2005 2.23 2.24 2.24 2.25 2007 2.11 2.10 2.27 2006 1,91 1.85 1.81 2008 1.52 1.52 2003 1.44 1.46 1.45 1.45 2002 1.25 1.28 1.26 1.26 1995 1.21 1.23 1.22 1.22 2000 1.10 1.10 1.11 1.11 2001 1.02 1.03 1.03 1.03
- pidemmälle ehtiessään
Eteläisellä pallonpuoliskolla kirjoitti:
Lämpimänä. Tähänastisista kolmanneksi lämpimin aloitus. Nuo ovat tammi-helmi-maaliskuun keskilämpötiloja. 2005 63 75 59 1998 36 76 45 2009 51 50 55 http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt Pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden alkuneljännes on noin kymmenenneksi lämpimin 2009 78 73 66 http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt Koko pallon mitassa siltä väliltä, eli noin kuudenneksi lämpimin. 2009 64 61 61 http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt Lukemat tuntuvat pienesti elävän aikojen saatossa. Laitetaan esimerkiksi kolmen kuukauden takaiset ja perään tämänhetkiset ja vuoden ja kolmen takaiset lukemat arktikselta, yhdeksän lämpimintä, eli yli asteella nyrjähtäneet. >>2008 Arktiksella neljänneksi Kirjoittanut: lämpimin vuosi 15.1.2009 klo 12.09 Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa) Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta. http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.t xt 15.1.09,18.4.09,7.4.08,18.1.06 2005 2.23 2.24 2.24 2.25 2007 2.11 2.10 2.27 2006 1,91 1.85 1.81 2008 1.52 1.52 2003 1.44 1.46 1.45 1.45 2002 1.25 1.28 1.26 1.26 1995 1.21 1.23 1.22 1.22 2000 1.10 1.10 1.11 1.11 2001 1.02 1.03 1.03 1.03
Eteläisellä pallonpuoliskolla tässävaiheessa ykkösenä
2009 48 49 54 49 75
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Pohjoisella pallonpuoliskolla kahdeksanneksi lämpimin
2009 85 84 66 80 76
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Koko pallon mitassa viides
2009 67 66 60 65 75
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt - lämpenee
pidemmälle ehtiessään kirjoitti:
Eteläisellä pallonpuoliskolla tässävaiheessa ykkösenä
2009 48 49 54 49 75
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Pohjoisella pallonpuoliskolla kahdeksanneksi lämpimin
2009 85 84 66 80 76
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Koko pallon mitassa viides
2009 67 66 60 65 75
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txtEteläinen pallonpuolisko
Heinäkuussa2009 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Kesäkuussa 2009 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
etelän lämpimimmät:
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoinen:
heinäkuu2009 85 84 66 81 79 76 ka 78.5
kesäkuu 2009 85 84 66 80 76 ka 78.2
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
pohjoisen lämpimimmät
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2004 79
2009
Koko pallo
heinä2009 66 65 59 66 77 77 ka 68
kesä 2009 67 66 60 65 75 ka 66.6
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
lämpimimmät
2005 75
2007 72
1998 70
2009
2002 67 - pallonpuoliskoilla
lämpenee kirjoitti:
Eteläinen pallonpuolisko
Heinäkuussa2009 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Kesäkuussa 2009 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
etelän lämpimimmät:
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoinen:
heinäkuu2009 85 84 66 81 79 76 ka 78.5
kesäkuu 2009 85 84 66 80 76 ka 78.2
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
pohjoisen lämpimimmät
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2004 79
2009
Koko pallo
heinä2009 66 65 59 66 77 77 ka 68
kesä 2009 67 66 60 65 75 ka 66.6
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
lämpimimmät
2005 75
2007 72
1998 70
2009
2002 67Eteläinen pallonpuolisko
Elokuu 2009 47 46 52 47 74 76 69 keskiarvo 58.7 sadasosaa yli normaalin
Heinäkuussa2009 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Kesäkuussa 2009 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät:
2009 59
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoinen:
Elokuu 2009 85 83 64 79 77 79 67 ka 76.3
heinäkuu2009 85 84 66 81 79 76 ka 78.5
kesäkuu 2009 85 84 66 80 76 ka 78.2
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
pohjoisen lämpimimmät
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2004 79
2009 76
Koko pallo
elukuu 2009 66 65 58 63 75 77 68 ka 67.4
heinä2009 66 65 59 66 77 77 ka 68
kesä 2009 67 66 60 65 75 ka 66.6
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
lämpimimmät
2005 75
2007 72
1998 70
2009 67
2002 67 - tasaantuvat
pallonpuoliskoilla kirjoitti:
Eteläinen pallonpuolisko
Elokuu 2009 47 46 52 47 74 76 69 keskiarvo 58.7 sadasosaa yli normaalin
Heinäkuussa2009 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Kesäkuussa 2009 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät:
2009 59
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoinen:
Elokuu 2009 85 83 64 79 77 79 67 ka 76.3
heinäkuu2009 85 84 66 81 79 76 ka 78.5
kesäkuu 2009 85 84 66 80 76 ka 78.2
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
pohjoisen lämpimimmät
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2004 79
2009 76
Koko pallo
elukuu 2009 66 65 58 63 75 77 68 ka 67.4
heinä2009 66 65 59 66 77 77 ka 68
kesä 2009 67 66 60 65 75 ka 66.6
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
lämpimimmät
2005 75
2007 72
1998 70
2009 67
2002 67Eteläinen pallonpuolisko juhlii edelleen lämpimintä vuottaan ja ero edelliseen on kasvanut reilusti.
Pohjoinen pallonpuolisko on kirinyt kiinni eroa ja meneillään on enää seitsemänneksilämpimin vuosi.
Koko maapallon mitassa nyt on meneillään kolmanneksi lämpimin vuosi.
Eteläinen pallonpuolisko 2009
Kesäkuussa 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
Heinäkuussa 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Elokuu 47 46 52 47 74 76 69 keskiarvo 58.7 sadasosaa yli normaalin
Syyskuu 46 46 52 48 69 79 79 71 86 54 keskiarvo 64 sadasosaa yli normaalin
Lokakuu 46 46 52 48 69 79 79 71 86 54 keskiarvo 63 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoinen 2009:
kesäkuu 85 84 66 80 76 ka 78.2
heinäkuu 85 84 66 81 79 76 ka 78.5
Elokuu 85 83 64 79 77 79 67 ka 76.3
Syyskuu 84 86 65 78 77 77 69 74 86 ka 77.3
Lokakuu 84 86 65 78 77 77 69 74 86 98 ka 79.4
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Koko pallo
kesä 2009 67 66 60 65 75 ka 66.6
heinä2009 66 65 59 66 77 77 ka 68
elokuu 2009 66 65 58 63 75 77 68 ka 67.4
syyskuu 65 66 59 63 73 78 74 72 86 76 ka 70.7
lokakuu 65 66 59 63 73 78 74 72 86 76 ka 71.2
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Hieman korjauksia joihinkin aikaisempiin taulukoihin. Nyt mukana on viime vuosisadan keskeisen lämpökauden tilastoja.
Luettelo lämpimimmistä vuosista pohjoisella napa-alueella:
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa)
Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien (poikkeama yli asteen) järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta C-asteina. "<
2005 2.23
2007 2.10
2006 1,84
2008 1.52
1938 1.51
2003 1.45
1943 1.32
1937 1.31
2002 1.27
1995 1.22
1944 1.15
1981 1.12
1947 1.11
2000 1.09
1953 1,02
2001 1.02
1949 1.00
Ukkospilvi vähän ihmetteli tämän ketjun omituisuutta. Ketju alkoi vuonna 2005 ja siinä oli aloittajan sopiva kirjoitusvirhe, joka toimi hyvänä hakusanana aikana, jolloin ketju ei noussut kärkeen jokaviestista.
Myrskybongauskirjoitelmat ovat muualla.
Ketjussa on vai seurattu ilmastonmuutoksen kehittymistä viiden vuoden aikana lähinnä taulukoiden valossa.
Tämä sopii hyvin tänne rauhalliselle sääpalstalle, jossa ei ole riehuntaa kuten ilmastomuutospalstalla.
Tämänkataisia ketjuja minulla on erinäisillä palstoilla ehkä satoja, joita en ole viitsinyt nostaa kärkeen, vielä... - arviointia
tasaantuvat kirjoitti:
Eteläinen pallonpuolisko juhlii edelleen lämpimintä vuottaan ja ero edelliseen on kasvanut reilusti.
Pohjoinen pallonpuolisko on kirinyt kiinni eroa ja meneillään on enää seitsemänneksilämpimin vuosi.
Koko maapallon mitassa nyt on meneillään kolmanneksi lämpimin vuosi.
Eteläinen pallonpuolisko 2009
Kesäkuussa 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
Heinäkuussa 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Elokuu 47 46 52 47 74 76 69 keskiarvo 58.7 sadasosaa yli normaalin
Syyskuu 46 46 52 48 69 79 79 71 86 54 keskiarvo 64 sadasosaa yli normaalin
Lokakuu 46 46 52 48 69 79 79 71 86 54 keskiarvo 63 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoinen 2009:
kesäkuu 85 84 66 80 76 ka 78.2
heinäkuu 85 84 66 81 79 76 ka 78.5
Elokuu 85 83 64 79 77 79 67 ka 76.3
Syyskuu 84 86 65 78 77 77 69 74 86 ka 77.3
Lokakuu 84 86 65 78 77 77 69 74 86 98 ka 79.4
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Koko pallo
kesä 2009 67 66 60 65 75 ka 66.6
heinä2009 66 65 59 66 77 77 ka 68
elokuu 2009 66 65 58 63 75 77 68 ka 67.4
syyskuu 65 66 59 63 73 78 74 72 86 76 ka 70.7
lokakuu 65 66 59 63 73 78 74 72 86 76 ka 71.2
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Hieman korjauksia joihinkin aikaisempiin taulukoihin. Nyt mukana on viime vuosisadan keskeisen lämpökauden tilastoja.
Luettelo lämpimimmistä vuosista pohjoisella napa-alueella:
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa)
Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien (poikkeama yli asteen) järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta C-asteina. "<
2005 2.23
2007 2.10
2006 1,84
2008 1.52
1938 1.51
2003 1.45
1943 1.32
1937 1.31
2002 1.27
1995 1.22
1944 1.15
1981 1.12
1947 1.11
2000 1.09
1953 1,02
2001 1.02
1949 1.00
Ukkospilvi vähän ihmetteli tämän ketjun omituisuutta. Ketju alkoi vuonna 2005 ja siinä oli aloittajan sopiva kirjoitusvirhe, joka toimi hyvänä hakusanana aikana, jolloin ketju ei noussut kärkeen jokaviestista.
Myrskybongauskirjoitelmat ovat muualla.
Ketjussa on vai seurattu ilmastonmuutoksen kehittymistä viiden vuoden aikana lähinnä taulukoiden valossa.
Tämä sopii hyvin tänne rauhalliselle sääpalstalle, jossa ei ole riehuntaa kuten ilmastomuutospalstalla.
Tämänkataisia ketjuja minulla on erinäisillä palstoilla ehkä satoja, joita en ole viitsinyt nostaa kärkeen, vielä...Vuosi oli eteläisen pallonpuoliskon lämpimin
Eteläinen pallonpuolisko, vuoden kehitys:
Kesäkuussa 48 49 54 49 75 keskiarvo 55 sadasosaa yli normaalin
Heinäkuussa 48 47 53 51 75 77 keskiarvo 58.5 sadasosaa yli normaalin
Elokuu 47 46 52 47 74 76 69 keskiarvo 58.7 sadasosaa yli normaalin
Syyskuu 46 46 52 48 69 79 79 71 86 54 keskiarvo 64 sadasosaa yli normaalin
Lokakuu 46 46 52 48 69 79 79 71 86 54 keskiarvo 63 sadasosaa yli normaalin
Koko vuosi 46 46 52 54 65 76 80 78 86 54 60 45 keskiarvo 62 sadasosaa yli normaalin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2009 62
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Mielenkiintoisin osuus on viipale 44 S-24 S (leveysasteiden väli)
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
Se on hyvin mereinen viipale, siellä ei ole kuin kapea kaista Etelä-Amerikkaa, Etelä-Afrikkaa ja eteläistä Australiaa. Kyseinen viipale on ollut kaikkein tasalämpöisin kautta vuosien ilman suuria heilahteluja.
Kolmen viimeisimmän vuoden poikkeamat keskiarvosta asteen sadasosina:
2007 23
2008 35
2009 53
Selityksistä ei ole havaintoja, voisi merkitä huomattavaa muutosta merivirtojen osalta. Tuskin aurinkoisuudessa voi olla noin suurta määrällistä lisäystä. Noin suuren merialueen pintaveden lämpeneminen kahdella asteen kymmenyksellä vuodessa merkitsee valtavaa lämpömäärää.
Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2005 101
2007 100
2006 92
1998 90
2002 86
2003 85
2009 81
2004 81
Eli jaetulla seiskasijalla
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2005 77
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
2003 66
2006 64
Mennyt vuosi kolmantena
Lainataan tähän täytteeksi Punkan myrskykatsaus vuodelta:
>>Säävuosi 2009 monelta osin vaisu
Kirjoittanut Ari-Juhani Punkka
16.01.2010
Päättynyt vuosi oli myrskyjen ja ukkosten ystäville pettymys. Vuosi ei muutenkaan tarjonnut kovin kummoisia "äärevyyksiä", kun vuoden korkein lämpötila jäi alle 30 asteen eikä toisaalta yli 40 asteen pakkaslukemiakaan mitattu kertaakaan. Vuoden keskilämpötilat olivat hieman tavanomaista korkeampia. Kesäkuun alussa Suomeen koillisesta tupsahtanut "takatalvi" ja heinäkuun hallat olivat ehkä kesävuosipuoliskon eksoottisinta tarjottavaa. Vuosi oli myös keskimääräistä vähäsateisempi ja suurin mitattu vuorokausisademääräkin jäi melko lähelle 50 millimetriä, mikä on melko vaatimaton lukema.
Myrskypäiviä oli Suomen merialueilla vuoden aikana vain 11, mikä on (vuoden 2002 kanssa) vähiten vuodesta 1990 alkaneen tilastoinnin aikana. Kaikki myrskyt jäivät kansainvälistä myrskyrajaa (25 m/s) heikommiksi. Keskimäärin kerran vuodessa Suomen merialueilla toistuva tuulen nopeus on noin 27 m/s, mikä sekin kertoo omaa kieltään myrskyvuoden vaisuudesta. Voimakkain merialueilla mitattu puuska sattui Turun Rajakarin mittariin, 30 m/s. Tämä tapahtui 28. syyskuuta, kun nopealiikkeinen ja tuulinen sadekuuronauha pyyhkäisi lounaisten merialueiden yli.
Maa-alueilla voimakkaimmat tuulet mitattiin tuttuun tapaan Lapin tuntureilla sekä Utsjoen alueella. Tuntureiden kovin keskituulilukema, 33 m/s mitattiin 26. syyskuuta Saanalla. Kovin puuska, 38 m/s puolestaan osui Levitunturin mittauspisteesen 19. huhtikuuta, jolloin pienikokoinen, mutta ärhäkkä matalapaine liikkui Lapin yli kaakkoon. Samana päivänä Rovaniemen lentoasemalla mitattiin pohjoisin Lappi pois lukien maa-alueiden voimakkaimmat tuulet - keskituuli 17 m/s ja puuskat 27 m/s.Tammikuun 7. päivä Utsjoella Kevon sääasemalla mitattiin keskituuleksi peräti 25 m/s ja puuskiksi 32 m/s.
Neljän keskimääräistä hiljaisemman salamakesän putki piteni viiteen, kun kesän salamamääräksi muodostui toiseksi alhaisin lukema (reilut 50 000 maasalamaa) vuodesta 1960 lähtien. Useimmiten kesän aikana on vähintään yksi päivä, jolloin maasalamamäärä ylittää 10 000 Suomen alueella. Kesän 2009 aikana vilkkain päivä oli 16. heinäkuuta, jolloin rekisteröitiin reilut 5 000 maasalamaa. Suurin salamointitiheys (48 maasalamaa/vrk/100km2) havaittiin 10. heinäkuuta Tervolassa. Yleensä joka kesä tiheyksissä nähdään useampia 50 salaman ylityksiä. Vaaraa aiheuttavan konvektion osalta vuosi kulminoitui Pohjois-Savon supersoluun 28. kesäkuuta. Tällöin havaittiin Leppävirralla kesän suurimmat rakeet, jotka olivat halkaisijaltaan peräti 7-8 cm. Samainen supersolu teki myös vuoden pahimmat ukkospilvien aiheuttamat tuulivahingot, kun hehtaareittain metsää kaatui Pohjois-Savossa. Myös trombikausi jäi selvästi keskimääräistä vaisummaksi. Lopulliset trombitilastot valmistuvat myöhemmin tänä vuonna. - kuumasti
sääjuttuja kirjoitti:
hieman muualla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000005730683
Samassa ketjussa menneisyyden lämpökausi ja vastaus jep-jepiin ja 20-,30-luvut ja joitakin myöhäisempiäkin...Ja jatkaa viime vuoden lämpimyyksiä varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tammikuun keskilämpö oli eteläisellä pallonpuoliskolla tammikuiden ennätys 74 sadasosa-astetta yli keskiarvon, Helmikuu nuukasti jaetulla helmikuiden kakkostilalla 73 sadasosa-asteella
2010 74 73 keskiarvo 0.735
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 73 (2/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Ei pohjoinenkaan keskiarvoissa palele
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010 102 107 keskiarvo 1.045
Tosin löytyy kolme reilusti lämpimämpääkin vuoden aloitusta 2007, 2002 ja 1995
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 104 (2/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Koko pallon mitoissa alku on toiseksi kuumin alku 1997 jälkeen
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010 88 91
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 89 (2/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
El Ninosta huhuillaan, että se on voimissaan.
Napamerijäissä etelässä kolisteltiin vakioituneiden minimien miltei pohjia
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_timeseries.png
nousu lähti loivasti hieman varhain liikkeelle.
Pohjoisen maksimi oli vain kuudenneksi minimaalisin pikkuhuippuhypyllään
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_timeseries.png
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Kun pakkanenkin käväisi sopivasti alle minimin juuri sulamiskauden alkamisen edellä
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
Pohjoisen pallonpuoliskon lumissa talvi oli toiseksi lumisin pinta-alojen puolesta neljäänkymmeneen vuoteen
2010 viikolla 7 52.17 miljoonaa neliökilometriä
1978 viikolla 6 53.65 miljoonaa neliökilometriä
http://climate.rutgers.edu/snowcover/table_area.php?
Yli viidenkympinmillin lumien kerho:
1 1978 6 53.65
2 2010 7 52.17
3 1978 7 52.07
4 2008 4 51.89
5 1979 2 51.55
6 1972 6 51.41
7 1985 2 51.24
8 1972 5 50.89
9 2008 5 50.74
10 1985 3 50.49
11 2008 3 50.47
12 1977 3 50.33
13 1978 4 50.14
14 1980 6 50.07
15 1978 5 50.04 - lisääntyy
kuumasti kirjoitti:
Ja jatkaa viime vuoden lämpimyyksiä varsinkin eteläisellä pallonpuoliskolla.
Tammikuun keskilämpö oli eteläisellä pallonpuoliskolla tammikuiden ennätys 74 sadasosa-astetta yli keskiarvon, Helmikuu nuukasti jaetulla helmikuiden kakkostilalla 73 sadasosa-asteella
2010 74 73 keskiarvo 0.735
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 73 (2/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Ei pohjoinenkaan keskiarvoissa palele
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010 102 107 keskiarvo 1.045
Tosin löytyy kolme reilusti lämpimämpääkin vuoden aloitusta 2007, 2002 ja 1995
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 104 (2/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Koko pallon mitoissa alku on toiseksi kuumin alku 1997 jälkeen
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010 88 91
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 89 (2/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
El Ninosta huhuillaan, että se on voimissaan.
Napamerijäissä etelässä kolisteltiin vakioituneiden minimien miltei pohjia
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_timeseries.png
nousu lähti loivasti hieman varhain liikkeelle.
Pohjoisen maksimi oli vain kuudenneksi minimaalisin pikkuhuippuhypyllään
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_timeseries.png
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Kun pakkanenkin käväisi sopivasti alle minimin juuri sulamiskauden alkamisen edellä
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
Pohjoisen pallonpuoliskon lumissa talvi oli toiseksi lumisin pinta-alojen puolesta neljäänkymmeneen vuoteen
2010 viikolla 7 52.17 miljoonaa neliökilometriä
1978 viikolla 6 53.65 miljoonaa neliökilometriä
http://climate.rutgers.edu/snowcover/table_area.php?
Yli viidenkympinmillin lumien kerho:
1 1978 6 53.65
2 2010 7 52.17
3 1978 7 52.07
4 2008 4 51.89
5 1979 2 51.55
6 1972 6 51.41
7 1985 2 51.24
8 1972 5 50.89
9 2008 5 50.74
10 1985 3 50.49
11 2008 3 50.47
12 1977 3 50.33
13 1978 4 50.14
14 1980 6 50.07
15 1978 5 50.04Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat ovat näiden kuukausien ennätyksiä.
2010: 74 75 75 keskiarvo 0.747
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 75 (3/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi jatkuu lämpenevänä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 101 108 137 keskiarvo 1.153
Vuoden aloitus kiipeää jo kolmanneksi lämpimimmäksi vuosien 2007 ja 2002 aloituksen ( 1.370) jälkeen.
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 115 (3/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Koko pallon mitoissa vuoden alku on kuumin.
Ja maaliskuiden ennätys.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 87 92 106 ka 95
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 95 (3/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Napajäissä vuosi alkoi pohjoisessa minimaalisimmin, mutta raapaisi huhtikuun alussa vuosituhannen maksimin, josta lähti vauhdikkaaseen syöksyyn (kohti historiallista syyskuun viimeisen viikon - CO2 ja CH4
lisääntyy kirjoitti:
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat ovat näiden kuukausien ennätyksiä.
2010: 74 75 75 keskiarvo 0.747
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 75 (3/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi jatkuu lämpenevänä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 101 108 137 keskiarvo 1.153
Vuoden aloitus kiipeää jo kolmanneksi lämpimimmäksi vuosien 2007 ja 2002 aloituksen ( 1.370) jälkeen.
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 115 (3/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Koko pallon mitoissa vuoden alku on kuumin.
Ja maaliskuiden ennätys.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 87 92 106 ka 95
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 95 (3/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Napajäissä vuosi alkoi pohjoisessa minimaalisimmin, mutta raapaisi huhtikuun alussa vuosituhannen maksimin, josta lähti vauhdikkaaseen syöksyyn (kohti historiallista syyskuun viimeisen viikonLämpenemisen huippuvauhti siirtyi jälleen pohjoiselle pallonpuoliskolle. Mennyt Huhtikuu oli Huhtikuiden lämpimin.
Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi jatkuu lämpenevänä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 101 108 137 132 keskiarvo 1.195
Vuoden aloitus kiipeää jo kolmanneksi lämpimimmäksi vuosien 2007 ( 1.135) ja 2002 aloituksen ( 1.207) jälkeen.
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 119 (4/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat olivat näiden kuukausien ennätyksiä. Huhtikuu palautui normaalimmaksi, mutta vuosien kärkisija säilyi vielä.
2010: 74 75 75 42 keskiarvo 0.665
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 66 (4/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Koko pallon mitoissa vuoden alku on edelleen kuumin.
Maaliskuussa ja Huhtikuussa kyseisten kuukausien ennätykset.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 87 92 106 86 ka 0,927
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 93 (4/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Arktiksen jään määrän vähenemisen käyrä sukeltaa jyrkästi ja leikkaa nopeaan tahtiin vuosituhannen muiden vuosien käyriä.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Vuoden hiilidioksidinousu oli kolmanneksi suurin vuotuisista ja huippuna 393 ppm ja metaani loikkii jo kolmatta vuotta uusin kiihkeyksin kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen, huippu 1853 ppb. Siis lamakausi ei leikkaa vielä kasvua.
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/iadv/ - jäissä ja co2:ssa
CO2 ja CH4 kirjoitti:
Lämpenemisen huippuvauhti siirtyi jälleen pohjoiselle pallonpuoliskolle. Mennyt Huhtikuu oli Huhtikuiden lämpimin.
Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi jatkuu lämpenevänä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 101 108 137 132 keskiarvo 1.195
Vuoden aloitus kiipeää jo kolmanneksi lämpimimmäksi vuosien 2007 ( 1.135) ja 2002 aloituksen ( 1.207) jälkeen.
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 119 (4/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat olivat näiden kuukausien ennätyksiä. Huhtikuu palautui normaalimmaksi, mutta vuosien kärkisija säilyi vielä.
2010: 74 75 75 42 keskiarvo 0.665
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 66 (4/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Koko pallon mitoissa vuoden alku on edelleen kuumin.
Maaliskuussa ja Huhtikuussa kyseisten kuukausien ennätykset.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 87 92 106 86 ka 0,927
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 93 (4/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Arktiksen jään määrän vähenemisen käyrä sukeltaa jyrkästi ja leikkaa nopeaan tahtiin vuosituhannen muiden vuosien käyriä.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Vuoden hiilidioksidinousu oli kolmanneksi suurin vuotuisista ja huippuna 393 ppm ja metaani loikkii jo kolmatta vuotta uusin kiihkeyksin kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen, huippu 1853 ppb. Siis lamakausi ei leikkaa vielä kasvua.
http://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/iadv/Vuosi jatkuu lämpimimpänä mitatuista, mutta alun huikea kärki on hieman tasaantunut
Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi jatkuu hieman viilenevänä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 100 108 131 130 109 keskiarvo 115.6
Vuoden aloitus kiipeää jo toiseksi lämpimimmäksi vuoden 2007 ( 1.125) aloituksen jälkeen.
Huhti- ja toukokuu raapivat uudet niiden kuukausien kuukausiennätykset
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 115 (5/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat olivat näiden kuukausien ennätyksiä. Huhtikuu palautui normaalimmaksi, mutta vuosien kärkisija säilyi vielä.
2010: 79 75 75 42 59 keskiarvo 0.66
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 66 (5/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Koko pallon mitoissa vuoden alku on edelleen kuumin.
Maalis-, huhti- ja toukokuussa kyseisten kuukausien ennätykset.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 89 92 103 85 83 ka 0,904
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 90 (5/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
>>>Napajäissä vuosi alkoi pohjoisessa minimaalisimmin, mutta raapaisi huhtikuun alussa vuosituhannen maksimin, josta lähti vauhdikkaaseen syöksyyn (kohti historiallista syyskuun viimeisen viikon - mittaushistoriassa
jäissä ja co2:ssa kirjoitti:
Vuosi jatkuu lämpimimpänä mitatuista, mutta alun huikea kärki on hieman tasaantunut
Pohjoisella pallonpuoliskolla vuosi jatkuu hieman viilenevänä
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 100 108 131 130 109 keskiarvo 115.6
Vuoden aloitus kiipeää jo toiseksi lämpimimmäksi vuoden 2007 ( 1.125) aloituksen jälkeen.
Huhti- ja toukokuu raapivat uudet niiden kuukausien kuukausiennätykset
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 115 (5/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat olivat näiden kuukausien ennätyksiä. Huhtikuu palautui normaalimmaksi, mutta vuosien kärkisija säilyi vielä.
2010: 79 75 75 42 59 keskiarvo 0.66
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 66 (5/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Koko pallon mitoissa vuoden alku on edelleen kuumin.
Maalis-, huhti- ja toukokuussa kyseisten kuukausien ennätykset.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 89 92 103 85 83 ka 0,904
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina
2010 90 (5/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
>>>Napajäissä vuosi alkoi pohjoisessa minimaalisimmin, mutta raapaisi huhtikuun alussa vuosituhannen maksimin, josta lähti vauhdikkaaseen syöksyyn (kohti historiallista syyskuun viimeisen viikonEletään edelleen.
Pohjoisella pallonpuoliskolla syntyi kesäkuiden lämpöennätys, mikä on jatkoa toukokuiden ja huhtikuiden ennätyksille.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 100 114 130 129 114 104 keskiarvo 1.152
Vuoden ensmmäinen puolisko ohitti jo lämpimyydessä tähänasti lämpimimmän vuoden 2007 alun ( 1.142) ensipuolivuotiskauden.
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 115 (6/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat olivat näiden kuukausien ennätyksiä. Sen jälkeen ei ole tullut uusia kuukausiennätyksiä.
2010: 79 76 75 41 63 67 keskiarvo 0.668
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 67 (6/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Koko pallon mitoissa puolivuotiskausi on kuumin mitatuista.
Maaliskuusta lähtien on ollut kyseisten kuukausien ennätyksiä.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 89 95 102 85 88 86 ka 0,908
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 91 (6/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Pohjoisnapajäissä sulamisvauhti hiipui Hudsoninlahden jäiden loputtua ja ennätysvuosikäyrä 2007 leikkautui. Tämänvuotinen käyrä myötäilee vuoden 2006 käyrää. Jääkuvien päivityksessä taidetaan viettää kesälomaa, koskapa uusia kuvia ei ole tullut viikkoon. Arvioissa Luoteisväylä ja koillisväylä avautuisivat näihin aikoihin.
Anomalioissa Kanadan pohjoisrannikolla paikoin ja Grönlannin lounaisrannikolla on lämmintä, noin 7-8 astetta yli pitkäaikakeskiarvon.
http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_anomaly_NPS_ophi0.png
Ilmanpaineissa Alaskan-Kadadan edusmerialueella on majaillut korkeapaine, mikä on raivannut paljon avovettä lämpenemään.
http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20100706_Figure4.png
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/NEWIMAGES/arctic.seaice.color.000.png
Pohjoisnavan kamerakuvissa on laajenevia sulavesilammikoita jään päällä.
http://psc.apl.washington.edu/northpole/webphotos/noaa2.jpg
http://psc.apl.washington.edu/northpole/webphotos/noaa1.jpg - lämpimyydessä
mittaushistoriassa kirjoitti:
Eletään edelleen.
Pohjoisella pallonpuoliskolla syntyi kesäkuiden lämpöennätys, mikä on jatkoa toukokuiden ja huhtikuiden ennätyksille.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
2010: 100 114 130 129 114 104 keskiarvo 1.152
Vuoden ensmmäinen puolisko ohitti jo lämpimyydessä tähänasti lämpimimmän vuoden 2007 alun ( 1.142) ensipuolivuotiskauden.
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 115 (6/12)
2007 100
2005 99
2006 91
1998 89
2002 85
2003 85
2009 79
Eteläisen pallonpuoliskon tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden lämpötilat olivat näiden kuukausien ennätyksiä. Sen jälkeen ei ole tullut uusia kuukausiennätyksiä.
2010: 79 76 75 41 63 67 keskiarvo 0.668
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 67 (6/12)
2009 63
2005 52
1998 51
2002 49
2003 45
2007 44
Koko pallon mitoissa puolivuotiskausi on kuumin mitatuista.
Maaliskuusta lähtien on ollut kyseisten kuukausien ennätyksiä.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 89 95 102 85 88 86 ka 0,908
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 91 (6/12)
2005 75
2007 72
2009 71
1998 70
2002 67
Pohjoisnapajäissä sulamisvauhti hiipui Hudsoninlahden jäiden loputtua ja ennätysvuosikäyrä 2007 leikkautui. Tämänvuotinen käyrä myötäilee vuoden 2006 käyrää. Jääkuvien päivityksessä taidetaan viettää kesälomaa, koskapa uusia kuvia ei ole tullut viikkoon. Arvioissa Luoteisväylä ja koillisväylä avautuisivat näihin aikoihin.
Anomalioissa Kanadan pohjoisrannikolla paikoin ja Grönlannin lounaisrannikolla on lämmintä, noin 7-8 astetta yli pitkäaikakeskiarvon.
http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_anomaly_NPS_ophi0.png
Ilmanpaineissa Alaskan-Kadadan edusmerialueella on majaillut korkeapaine, mikä on raivannut paljon avovettä lämpenemään.
http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20100706_Figure4.png
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/NEWIMAGES/arctic.seaice.color.000.png
Pohjoisnavan kamerakuvissa on laajenevia sulavesilammikoita jään päällä.
http://psc.apl.washington.edu/northpole/webphotos/noaa2.jpg
http://psc.apl.washington.edu/northpole/webphotos/noaa1.jpgjo neljäs peräkkäin pohjoisella pallonpuoliskolla.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Menneiden kuukausien lämpöjä korjaillaan kaiken aikaa ja jopa huomattavasti.
2010: 102 107 keskiarvo 1.045 maaliskuussa
2010: 101 108 137 keskiarvo 1.153 huhtikuussa
2010: 101 108 137 132 keskiarvo 1.195 toukokuussa
2010: 100 108 131 130 109 keskiarvo 115.6 kesäkuussa
2010: 100 114 130 129 114 104 keskiarvo 1.152 heinäkuussa
2010: 103 117 135 137 113 102 104 keskiarvo 1.159 elokuussa
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
Menneet vuodetkin elävät, uusin vasemmalla
2010 116 (7/12)
2007 101 100
2005 101 99
2006 92 91
1998 88 89
2002 85 85
2003 85 85
2009 80 79
Eteläinen pallonpuolisko jäähtyy ja kärkisija oli luovutettava viime vuodelle.
2010: 79 76 77 41 63 64 41 keskiarvo 0.63
(pohjoistä vähemmän menneisyyden muutoksia)
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2009 64
2010 63 (7/12)
2005 53
1998 52
2002 50
2007 47
2003 47
Koko pallon mitoissa vuosi on edelleen mittaushistorian lämpimin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 91 96 106 89 88 83 72 ka 0,893
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 89 (7/12)
2005 77
2007 74
2009 72
1998 70
2002 68 - ennätyksellistä
lämpimyydessä kirjoitti:
jo neljäs peräkkäin pohjoisella pallonpuoliskolla.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Menneiden kuukausien lämpöjä korjaillaan kaiken aikaa ja jopa huomattavasti.
2010: 102 107 keskiarvo 1.045 maaliskuussa
2010: 101 108 137 keskiarvo 1.153 huhtikuussa
2010: 101 108 137 132 keskiarvo 1.195 toukokuussa
2010: 100 108 131 130 109 keskiarvo 115.6 kesäkuussa
2010: 100 114 130 129 114 104 keskiarvo 1.152 heinäkuussa
2010: 103 117 135 137 113 102 104 keskiarvo 1.159 elokuussa
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
Menneet vuodetkin elävät, uusin vasemmalla
2010 116 (7/12)
2007 101 100
2005 101 99
2006 92 91
1998 88 89
2002 85 85
2003 85 85
2009 80 79
Eteläinen pallonpuolisko jäähtyy ja kärkisija oli luovutettava viime vuodelle.
2010: 79 76 77 41 63 64 41 keskiarvo 0.63
(pohjoistä vähemmän menneisyyden muutoksia)
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2009 64
2010 63 (7/12)
2005 53
1998 52
2002 50
2007 47
2003 47
Koko pallon mitoissa vuosi on edelleen mittaushistorian lämpimin
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
2010: 91 96 106 89 88 83 72 ka 0,893
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 89 (7/12)
2005 77
2007 74
2009 72
1998 70
2002 68edelleen.
Jo viidennessä kuussa peräkkäin kuukausilämpöennätys pohjoisella pallonpuoliskolla.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Menneiden kuukausien lämpöjä korjaillaan kaiken aikaa ja jopa huomattavasti.
2010: 102 107 keskiarvo 1.045 maaliskuussa
2010: 101 108 137 keskiarvo 1.153 huhtikuussa
2010: 101 108 137 132 keskiarvo 1.195 toukokuussa
2010: 100 108 131 130 109 keskiarvo 115.6 kesäkuussa
2010: 100 114 130 129 114 104 keskiarvo 1.152 heinäkuussa
2010: 103 117 135 137 113 102 104 keskiarvo 1.159 elokuussa
2010: 102 117 134 133 113 101 101 106 keskiarvo 1.138 syyskuussa
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 114 (8/12)
2007 101
2005 101
2006 92
1998 88
2002 85
2003 85
2009 80
Eteläisen pallonpuoliskon lämmöt ovat 2000-luvun aika keskimääräisiä.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2009 64
2010 60 (8/12)
2005 53
1998 52
2002 50
2007 47
2003 47
Koko pallon mitoissa vuosi on edelleen mittaushistorian lämpimin, mutta etumatka kutistuu.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 87 (8/12)
2005 77
2007 74
2009 72
1998 70
2002 68
Arktiksen jäät niukasti kolmanneksi minimaalisimmat 4,962,813 km2 (September 11, 2010) 2007 ja 2008 jälkeen.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Kesäkuun alun arveluni osuivat harhaan miljoona neliökilometriä: >> >>>Napajäissä vuosi alkoi pohjoisessa minimaalisimmin, mutta raapaisi huhtikuun alussa vuosituhannen maksimin, josta lähti vauhdikkaaseen syöksyyn (kohti historiallista syyskuun viimeisen viikon - Vuoden 2011 tilastoa
ennätyksellistä kirjoitti:
edelleen.
Jo viidennessä kuussa peräkkäin kuukausilämpöennätys pohjoisella pallonpuoliskolla.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/NH.Ts.txt
Menneiden kuukausien lämpöjä korjaillaan kaiken aikaa ja jopa huomattavasti.
2010: 102 107 keskiarvo 1.045 maaliskuussa
2010: 101 108 137 keskiarvo 1.153 huhtikuussa
2010: 101 108 137 132 keskiarvo 1.195 toukokuussa
2010: 100 108 131 130 109 keskiarvo 115.6 kesäkuussa
2010: 100 114 130 129 114 104 keskiarvo 1.152 heinäkuussa
2010: 103 117 135 137 113 102 104 keskiarvo 1.159 elokuussa
2010: 102 117 134 133 113 101 101 106 keskiarvo 1.138 syyskuussa
Pohjoisen lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 114 (8/12)
2007 101
2005 101
2006 92
1998 88
2002 85
2003 85
2009 80
Eteläisen pallonpuoliskon lämmöt ovat 2000-luvun aika keskimääräisiä.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/SH.Ts.txt
Etelän lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2009 64
2010 60 (8/12)
2005 53
1998 52
2002 50
2007 47
2003 47
Koko pallon mitoissa vuosi on edelleen mittaushistorian lämpimin, mutta etumatka kutistuu.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/GLB.Ts.txt
Koko pallon lämpimimmät vuodet ja poikkeama normaalista asteen sadasosina.
2010 87 (8/12)
2005 77
2007 74
2009 72
1998 70
2002 68
Arktiksen jäät niukasti kolmanneksi minimaalisimmat 4,962,813 km2 (September 11, 2010) 2007 ja 2008 jälkeen.
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Kesäkuun alun arveluni osuivat harhaan miljoona neliökilometriä: >> >>>Napajäissä vuosi alkoi pohjoisessa minimaalisimmin, mutta raapaisi huhtikuun alussa vuosituhannen maksimin, josta lähti vauhdikkaaseen syöksyyn (kohti historiallista syyskuun viimeisen viikonNasan giss-sivulta, jolla on pallo jaettu vyöhykkeisiin.
Koko pallon mitassa vuosi on lämpimyydessä jaetulla viidennellä sijalla.
Vuosien keskilämpötilat verrattuina tarkkailuperiodin 1951-1980 keskilämpöön:
1. 2010 0.86
2. 2005 0.80
3. 2007 0.78
4. 1998 0.77
5. 2009 ja 2011 0.72
Pohjoisen pallonpuoliskon tilastoissa väliin tunkee vielä vuosi 2006.
Vyöhykkeellä 24N-90N viime vuosi on edelleen viides, mutta varsinaisella Arktis-alueella Suomen puolivälistä navalle (64N-90N) vuosi 2011 oli lämpimin. Viisitoista kärjessä tällä vyöhykkeellä:
1. 2011 2.28
2. 2010 2.07
3. 2005 ja 2007 1.99
5.2006 1.71
6. 2003 ja 2008 1.40
8. 1995 1.33
9. 2009 1.29
10. 2002 1.23
11. 1938 1.19
12. 1981 1.18
13. 1943 1.14
14. 2000 1.07
15. 2001 0.95
Viimeisimpien vuosien lukemat osoittavat jo kolmen kokonaisen asteen lämpenemistä noin sadan kahdenkymmenen vuoden takaisiin lukemiin verrattuina.
Arktis lämpenee kiihtyvästi ja Jäämeren jääpeite supistuu kohti katoamistaan loppukesäisin ehkäpä jo tällä vuosikymmenellä.
Grönlannin jäätikköjen poikiminen mereen kiihtyy myös ja on jo ylitetty 300 kuutiokilometriä vuodessa.
Olemme edelleen vielä kaukana Golf-virran pysähtymisestä, mikäli vertaamme Dryas-kauden aikaiseen Agazzis-jääjärven purkauksen yli 100 000 kuutiokilometriin makeaa vettä. - Vuoden-2015-tilastoja
Vuosi 2015 oli koko pallolla reilusti lämpimin, 0.13 astetta edellistä ennätystä, eli viime vuotta lämpimämpi.
Pohjoinen pallonpuolisko oli vielä reilummin, eli 0.22 astetta edellistä ennätystä, siis viime vuotta lämpimämpi.
Eteläinen pallonpuolisko oli niukinnaukin (0.02) edellistä ennätystä, eli vuotta 2009 lämpimämpi.
Etelänavan ympäristö jäähtyi rajusti, noin 0.70 astetta viime vuosikymmenen keskimääräisiin lukemiin verrattuna, edellisiä näin kylmiä lukemia löytyy vasta yli kolmenkymmenen vuoden takaa.
Tutkailtava taulukko:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/ZonAnn.Ts dSST.txt
- Kaifas
Netistä löytyy paljon säähän liittyvää materiaalia suomenkielisenäkin. Myrskybongareita löytyy myös suomesta..... Tässä omaa tuotostani vuosien varrelta
http://home.viltsu.net/~ekarvinen/
terveisin,
--Kaifas- Alkava harrastaja
Noiden kuvaamiseen pitää olla.
- Kaifas
Alkava harrastaja kirjoitti:
Noiden kuvaamiseen pitää olla.
Heih!
Kuvaan olympus c 8080 digikameralla. Tuollaiset laitteet saa nykyään jo alle 1000 eurolla.
terveisin, Kaifas
- salamoiden ihailija
Myrskybongausjaosto www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/
www//koti.mbnet.fi/chaselog/ - juttuja
Kirjoitus kalliista sähköstä marraskuussa 2002:
>>Huippukallista sähköä ja paljon
Kirjoittanut: 30.11.2002 klo 13.26
Sähkönkulutus Suomessa hipoi melkein ennätyksellistä eilenillalla, 13300 megawattia (ennätys on viime helmikuun parisataa isompi)
Mutta ennätyskallista, eilen tuli uusi hintaennätys >>Perjantainen Nordpoolin Suomen aluehinta nousi 50,16 euroon megawattitunniltaUusia ennätyksiä sähkössä
Kirjoittanut: ja hinnassa 19.1.2006 klo 21.24
19.01.2006 klo 21:14 14223MW
hintaan 111 euroa /MW
Venäjäntuonti 966 MW
Ruotsintuonti 1780 MW
Lämpötiloja Helsinki -20
Jyväskylä -29
Oulu -27
Rovaniemi -30 - säätä tarkassa
syynissä.
Euroopan unioni pistää päälle 12 miljoonaa euroa nelivuotiseen tutkimukseen, jolla pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan viimeisten tuhannen vuoden sääolot Euroopassa luonnon arkistojen pohjalta.
verkkouutisten juttu kokonaan:
>>Jättihanke selvittää Euroopan sään tuhannen vuoden ajalta
IA, 8.3.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Eurooppalaiset tiedemiehet tutkivat, millainen ilmasto Euroopassa on vallinnut kuluneen tuhannen vuoden aikana. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, poikkeaako viimeisen sadan vuoden ilmasto viimeisen tuhannen vuoden ilmastosta ja jos poikkeaa, niin miten? Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan ilmasto tutkitaan näin pitkältä ajalta.
Tutkittavaksi ajanjaksoksi on valittu viimeiset tuhat vuotta, koska se sisältää ilmastollisia vaihteluita enemmän kuin mikään muu ajanjakso viimeisen jääkauden jälkeen. Tutkittavan tuhannen vuoden aikajakson perusteella hanketta kutsutaan Millennium-hankkeeksi.
Vuoden alussa käynnistynyt tutkimus on Euroopan unionin kärkihanke ilmastonmuutostutkimuksen alalla. Unioni rahoittaa hanketta yhteensä 12,6 miljoonalla eurolla. Neljä vuotta kestävässä hankkeessa on mukana 39 yliopistoa tai tutkimuslaitosta 16 Euroopan maasta. Suomesta mukana ovat Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksikkö, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto.
Kuva menneestä ilmastosta rakentuu luotettavasti keräämällä ilmastotietoja lukuisista luonnon arkistoista, joita ovat järvien ja merien sedimenttikerrostumat, nilviäisten kuorilustot, jäätiköt, soiden turvekerrostumat sekä puiden vuosilustot ja pituuskasvut.
Tietoja kootaan myös kirjallisista lähteistä kuten laivojen lokikirjoista, vanhoista ilmastomittauksista ja muista historiallisista lähteistä kuten kronikoista. Ilmastotietojen kerääminen mahdollisimman monista lähteistä eri puolilta Eurooppaa varmistaa tulosten luotettavuuden.
Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen vastaa puuarkistoista saatavien tietojen keräämisestä Metlan Laanilan tutkimusalueelta Saariselän pohjoispuolella ja niiden pohjalta tuotettavista aikasarjoista.
- Laanilassa tehtävä työ on merkittävä koko Euroopan ilmastotutkimuksen kannalta, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että alueen puissa on erittäin voimakas ilmastosignaali. Tämän ansiosta niistä pystytään kuvaamaan menneen ilmaston lämpö- ja sadeolot. Laanila on erinomainen myös siksi, että siellä mennyt ilmasto voidaan rakentaa helposti 1100 vuotta taakse päin, Jalkanen mainostaa metsänrajan tuntumassa sijaitsevaa Metlan tutkimusaluetta.
Samoista Laanilan puista kerätään kymmenen erilaista aikasarjaa, jotka kaikki kuvaavat mennyttä ilmastoa. Puista tutkitaan mm. vuosilustojen kesäpuun tiheyttä ja alkuaineiden isotooppien suhteita. Jalkanen soveltaa tutkimukseen kehittämäänsä neulasjälkimenetelmää. Neulasjälkimenetelmän tuottamilla aikasarjoilla kuvataan ilmaston ohella erilaisia metsän kehityksen häiriöitä.- kautta vuosikymmenten
Öljyn poltto aiheuttaa huomattavan osan ilmastomuutoksesta.
Hinnannousu voisi laskea kulutusta.
Öljyn hinnasta on vaikeaa löytää hyvin reaaliaikaista käyrästöä. Seuraavassa joitakin käyriä
Reilu puolivuosisataa 2005:een asti
http://www.farmdoc.uiuc.edu/manage/newsletters/fefo07_11/fefo07_11_clip_image004.gif
Tämän vuosituhannen nousukäyrää
http://www.durangobill.com/OilChart.gif
Lämmitysöljyn hinta viime vuodelta
http://www.wtrg.com/daily/small/hofhl.gif
ja barreli on 42 gallonaa
- Avajaiset
Tylsän asiallisesti vuoden ensimmäisen mahdollisesti hurrikaaniksi voimistuvan trooppisen matalapaineen "työnimi" on Tropical Depression ONE. Nyt se kerää voimia Kuuban ja Jukatanin välillä ja koukkaa kolmessa vuorokaudessa poikki Floridan. Ennusteen mukaan kahdessa vuorokaudessa matala voi syvetä 30 prosentin todennäköisyydellä hurrikaaniksi.
- säitä
Tälläketaa sieltä lämpimimmästä päästä:
>>>Tiistaina rikottiin lämpötilaennätyksiä
IKK, 14.6.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Tiistaina mitattiin yli 30 asteen lämpötiloja kaikkiaan 16 paikkakunnalla. Suurin osa 30 asteen ylityksistä tehtiin maan pohjoisosassa, mutta paikoin myös Pohjanmaan maakunnissa. Muuallakin maassa rannikkoa lukuun ottamatta päästiin selvästi yli 25 asteen hellerajan.
Maan pohjoisosassa 30 astetta ylitetään kesäkuussa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, etelämpänä vähän useammin.
Tiistaina syntyi tämän kesän tähänastinen lämpötilaennätys 31,3 astetta. Ennätys mitattiin Ruukin Revonlahdessa, mikä on samalla paikkakunnan kesäkuun uusi ennätyslukema. Edellinen Ruukin kesäkuun ennätys oli 102 vuotta toiminnassa olleella asemalla vuonna 1939 mitattu 30,9 astetta.
Kaikkien aikojen kesäkuun lämpöennätystä ei Ruukin eilinen mittaus Ilmatieteen laitoksen mukaan kuitenkaan vielä hätyyttele, koska voimassa oleva lukema on Ähtärissä 24.6.1935 mitattu 33,8 astetta.
Myös kahdella muulla pitkän havaintosarjan asemalla tehtiin uudet kesäkuun lämpöennätykset. Muoniossa mitattiin 30,5 astetta, kun edellinen ennätys 60 vuotta toiminnassa olleella asemalla oli 1974 havaittu 30,0 astetta.
Lisäksi Kittilän Pokassa saavutettiin ensimmäisen kerran aseman historian aikana kesäkuussa yli 30 astetta. Vuodesta 1971 toiminnassa olleen havaintoaseman edellinen kesäkuun ennätys oli vuonna 1972 mitattu 29,9 astetta. Uusi ennätyslukema on 30,2 astetta.- ukkosia
Nykyisen hellejakson huiput:
30.6 25,6 Espoo Sepänkylä
1.7 26,2 Pello Kk
2.7 28,0 Pello Kk
3.7 29,4 Kauhava
4.7 28,5 Heinola Plaani
5.7 25,8 Espoo Sepänkylä
6.7 28,5 Pori lentoasema
7.7 31,5 Heinola Plaani
8.7 32,1 Lammi Evo
9.7 30,9 Puumala Kk
10.7 >28 ?
Ja ukkosia perään:
Ennuste:
>>Maanantain 10.7. säätilanne on potentiaalisesti erittäin vaarallinen. Lue yksityiskohdat alta. >>1 vrk - Maanantai 10.7.
SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Yläselänne yltää Keski-Euroopasta Venäjälle. Laaja ylämatala sijaitsee Pohjois-Atlantilla ja sitä kiertää muutama terävä yläsola. Yksi yläsolista liikkuu nopeasti aamun ja aamupäivän aikana maamme yli itään. Toinen sola liikkuu maanantain aikana voimakkaasti terävöityen Etelä-Skandinaviasta Suomeen. Sen sola-akseli saapuu maan länsiosaan illansuussa. Solan etupuolella on heikohko etelälounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka on Suomen yllä lähes koko maanantain. Toinen, huomattavasti voimakkaampi suihkuvirtaus saapuu solan jälkipuolella Suomeen. Välittömästi sola-akselin takana esiintyy keski/ylätroposfäärin kylmää advektiota.
Alempana troposfäärissä rintamavyöhyke kulkee aamulla likimain Uusimaa-Pohjois-Karjala linjalla. Heti vyöhykkeen itäpuolella on alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne. Iltapäivällä lännestä lähestyvä terävöityvä yläsola aiheuttaa rintamavyöhykkeeseen "aallon" muodostusta. Näin ollen rintamavyöhykkeen liike itään hidastuu tilapäisesti ja EPL-selänne pullistuu hieman luoteeseen. Illaksi sola työntää rintaman kuitenkin lähes itärajalle. Jotkin numeeriset mallit ennustavat jopa matalan osakeskuksen syntyä maan länsiosaan illan aikana. Lisäksi useissa malleissa yläsola saa aikaan pintasolan, jonka edessä pintatuulet puhaltavat likimain etelästä.
Yläsolan lähestymisen myötä virtaukset voimistuvat myös alatroposfäärissä ja rintamavyöhykkeen itäpuolelle saattaa kehittyä voimakas alatroposfäärin suihkuvirtaus (LLJ). Illaksi LLJ siirtynee maan itäosasta Venäjän puolelle. Alatroposfäärissä kosteaa ilmaa advektoituu maahamme sekä etelästä LLJ:n tuomana, että myöhemmin idästä solan tuomana.
SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantain säätilanne on kesän 2006 osalta ensimmäistä kertaa otollinen laajahkolle vaaraa aiheuttavan konvektion episodille. Synoptinen ja mesomittakaavan tilanne luovat otolliset olosuhteet supersolutyyppiselle konvektiolle maan itäosassa.
Maanantain syvä konvektio jakautunee kahteen alueeseen, jotka saattavat myöhään maanantain kuluessa lähes yhdistyä. Ensimmäinen alue on rintamavyöhykkeen tuntumassa ja hieman sen itäpuolella maan etelä- ja itäosassa. Toinen alue on maan länsiosassa ja liittyy lännestä saapuvaan terävöityvään yläsolaan. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan ensimmäisellä alueella myöhään iltapäivällä ja alkuillasta 40-60%. Lännen toisella alueella ukkosriski on korkeimmillaan alkuillalla tai illalla 30-50%.
Ukkosta saattaa esiintyä rintamavyöhykkeessä jo yön aikana Suomen eteläpuolella, missä alatroposfäärin kosteussisältö on suurin. Kosteuden advektio voimistuu Suomen puolella aamusta alkaen. Päivemmällä ukkoskehitys käynnistynee auringonpaisteen avustamana paikoitellen rintamavyöhykkeen tuntumassa ja hieman sen itäpuolella, likimain Uusimaa-Pohjois-Karjala-linjalla. Sunnuntain luotaukset antavat kuitenkin viitteitä, että alempaan keskitroposfäärin voisi jäädä stabiilihko kerros, jolloin syvän konvektion laukeaminen voisi siirtyä myöhäiseen iltapäivään. Näihin aikoihin yläsolan hyvin voimakas positiivinen pyörreadvektio lisää ukkosriskiä maan länsiosassa. Yötä kohti solan vaikutus kasvaa myös itäisemmällä konvektioalueella ja saattaa tarjota hyvät asetelmat yöukkosille ja jopa yöllisen konvektiojärjestelmän synnylle riskialueen pohjoisosassa.
Rintamavyöhykkeen itäpuolelle mahdollisesti kehittyvä LLJ ja yläsolan lähestyminen voimistavat tuulishearia selvästi. Kun otetaan vielä huomioon, että alatroposfäärin kosteuden kasvu johtaa todennäköisesti nostotiivistystason (LCL) laskuun ja pintasolan tai jopa matalan osakeskuksen syntyminen pitää pintatuulet etelässä tai jopa eteläkaakossa, asetelmassa on mukana useimmat supersolukehitykseen vaadittavat osatekijät. Tämä johtaisi myös kohonneeseen trombien todennäköisyyteen rintaman itäpuolella. Edellytyksenä on kuitenkin konvektion pysyminen tiukasti kiinni rajakerroksessa ja mieluusti keskitroposfäärin stabiilin kerroksen läsnäolo. Mikäli pintatuulet eivät "pakita" etelään tai eteläkaakkoon, säilyy syöksyvirtausriski silti kohonneena pelkästään paksun kerroksen melko voimakkaan tuulishearin vuoksi. Ennusteen laadintahetkellä numeeriset mallit ennustivat Suomen oloissa melko harvinaisen suurehkon suhteellisen helicityn, matalahkon LCL:n, kohtalaisen CAPEn ja voimakkaan paksun kerroksen tuulishearin päällekkäisyyden maan itäosassa. Tästä viestivät myös Suomen ilmastossa melko harvoin heräävät STP- ja SCP-"supersoluindeksit". Yötä kohti pyörretuuliriski laskee konvektion irtautuessa rajakerroksesta.
Ennusteeseen sisältyy muutamia huomionarvoisia epävarmuustekijöitä. Ensimmäinen liittyy pitkään ukkosennustamista vaikeuttaneeseen rajakerroksen kosteusvajeeseen. Vuorokauden vaihteen havainnot Baltiasta antoivat kuitenkin viitteitä, että tällä kertaa mallien ennustama kosteus voisi mennä lähelle oikeaa. Kostean kerroksen paksuus jää kuitenkin arvailujen varaan ja saattaa vielä rajoittaa maanantain konvektiota. Toinen epävarmuustekijä liittyy lähestyvään yläsolaan ja sen kasvattamaan pilvialaan. Viimeisimmissä malliajoissa on ollut nähtävillä sademäärien ja pilvisyyden kasvua rintamassa, mikä vaikuttaisi laskevasti instabiilisuuden määrään sekä heikentäisi syvän konvektion kykyä kunnolla juurtua rajakerrokseen. Vuorokauden vaihteen aikoihin rintamavyöhykkeellä oli vielä melko selkeää, mutta pienet pilvialueet olivat laajenemassa - osittain Baltian syvän konvektion vaikutuksesta.
TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
Itäinen alue:
CAPE 400..1000, LI -1..-4, Shear1km 10-15 m/s, Shear6km 15-25 m/s
>Ukkoset aiheuttivat tuhoja Etelä-Suomessa
STT-ASK, 10.7.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Ympäri Etelä-Suomea riehui ukkosmyrskyjä maanantaina. Varsinais-Suomessa ukkonen sytytti useita tulipaloja iltapäivällä. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut paloissa. Myrsky katkaisi sähköt tuhansista talouksista.
Heinävedellä Etelä-Savossa trombi kaatoi puita alkuillasta. Monin paikoin se jätti jälkeensä sata metriä leveän vanan, jossa lähes kaikki puut olivat nurin. Alustavien tietojen mukaan trombi teki tuhojaan 20-30 kilometrin matkalla. Henkilövahingoista ei ollut tietoa.
Varkaudesta Joensuuhun vievälle valtatie 23:lle kaatui puita. Palopäällikkö Raimo Ikosen mukaan myrsky rikkoi ainakin yhden teollisuushallin.
Junaliikenne puolestaan katkesi puoli yhdeksän aikaan Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välillä. Radalle kaatui iso puu, joka katkaisi samalla sähköjohdot.
Pohjois-Karjalassa satoi alkuillasta paikoin kananmunan kokoisia rakeita, jotka särkivät muun muassa autojen tuulilaseja. Pohjois-Karjalan Sähkön mukaan noin 4 500 taloutta jäi ilman sähköä. Pahin tilanne oli yhtiön jakelualueella oli Etelä-Savon puolella Heinävedellä, jossa trombin tuhot tekivät maaston korjaajille erittäin hankalaksi. Katkoksia oli muun muassa myös Polvijärvellä sekä Tuusniemellä.
Eteläisessä Kymenlaaksossa raju ukkosmyrsky teki tuhojaan. Pyhtäällä myrsky kaatoi kymmeniä puita ja Haminan Turkiassa toista sataa puuta kaatui teille ja talojen päälle. Ihmisiä joutui saarroksiin, koska tiet olivat poikki. Pelastusviranomaiset pyrkivät saamaan tuhot korjatuksi vielä maanantain aikana. Useista talouksista alueella katkesivat sähköt. - helteissä
ukkosia kirjoitti:
Nykyisen hellejakson huiput:
30.6 25,6 Espoo Sepänkylä
1.7 26,2 Pello Kk
2.7 28,0 Pello Kk
3.7 29,4 Kauhava
4.7 28,5 Heinola Plaani
5.7 25,8 Espoo Sepänkylä
6.7 28,5 Pori lentoasema
7.7 31,5 Heinola Plaani
8.7 32,1 Lammi Evo
9.7 30,9 Puumala Kk
10.7 >28 ?
Ja ukkosia perään:
Ennuste:
>>Maanantain 10.7. säätilanne on potentiaalisesti erittäin vaarallinen. Lue yksityiskohdat alta. >>1 vrk - Maanantai 10.7.
SYNOPTISEN TILANTEEN KUVAUS:
Yläselänne yltää Keski-Euroopasta Venäjälle. Laaja ylämatala sijaitsee Pohjois-Atlantilla ja sitä kiertää muutama terävä yläsola. Yksi yläsolista liikkuu nopeasti aamun ja aamupäivän aikana maamme yli itään. Toinen sola liikkuu maanantain aikana voimakkaasti terävöityen Etelä-Skandinaviasta Suomeen. Sen sola-akseli saapuu maan länsiosaan illansuussa. Solan etupuolella on heikohko etelälounainen ylätroposfäärin suihkuvirtaus, joka on Suomen yllä lähes koko maanantain. Toinen, huomattavasti voimakkaampi suihkuvirtaus saapuu solan jälkipuolella Suomeen. Välittömästi sola-akselin takana esiintyy keski/ylätroposfäärin kylmää advektiota.
Alempana troposfäärissä rintamavyöhyke kulkee aamulla likimain Uusimaa-Pohjois-Karjala linjalla. Heti vyöhykkeen itäpuolella on alatroposfäärin ekvivalentti potentiaalilämpötilan (EPL) selänne. Iltapäivällä lännestä lähestyvä terävöityvä yläsola aiheuttaa rintamavyöhykkeeseen "aallon" muodostusta. Näin ollen rintamavyöhykkeen liike itään hidastuu tilapäisesti ja EPL-selänne pullistuu hieman luoteeseen. Illaksi sola työntää rintaman kuitenkin lähes itärajalle. Jotkin numeeriset mallit ennustavat jopa matalan osakeskuksen syntyä maan länsiosaan illan aikana. Lisäksi useissa malleissa yläsola saa aikaan pintasolan, jonka edessä pintatuulet puhaltavat likimain etelästä.
Yläsolan lähestymisen myötä virtaukset voimistuvat myös alatroposfäärissä ja rintamavyöhykkeen itäpuolelle saattaa kehittyä voimakas alatroposfäärin suihkuvirtaus (LLJ). Illaksi LLJ siirtynee maan itäosasta Venäjän puolelle. Alatroposfäärissä kosteaa ilmaa advektoituu maahamme sekä etelästä LLJ:n tuomana, että myöhemmin idästä solan tuomana.
SYVÄ KONVEKTIO RISKIALUEILLA:
Maanantain säätilanne on kesän 2006 osalta ensimmäistä kertaa otollinen laajahkolle vaaraa aiheuttavan konvektion episodille. Synoptinen ja mesomittakaavan tilanne luovat otolliset olosuhteet supersolutyyppiselle konvektiolle maan itäosassa.
Maanantain syvä konvektio jakautunee kahteen alueeseen, jotka saattavat myöhään maanantain kuluessa lähes yhdistyä. Ensimmäinen alue on rintamavyöhykkeen tuntumassa ja hieman sen itäpuolella maan etelä- ja itäosassa. Toinen alue on maan länsiosassa ja liittyy lännestä saapuvaan terävöityvään yläsolaan. Alueellinen ukkosriski on korkeimmillaan ensimmäisellä alueella myöhään iltapäivällä ja alkuillasta 40-60%. Lännen toisella alueella ukkosriski on korkeimmillaan alkuillalla tai illalla 30-50%.
Ukkosta saattaa esiintyä rintamavyöhykkeessä jo yön aikana Suomen eteläpuolella, missä alatroposfäärin kosteussisältö on suurin. Kosteuden advektio voimistuu Suomen puolella aamusta alkaen. Päivemmällä ukkoskehitys käynnistynee auringonpaisteen avustamana paikoitellen rintamavyöhykkeen tuntumassa ja hieman sen itäpuolella, likimain Uusimaa-Pohjois-Karjala-linjalla. Sunnuntain luotaukset antavat kuitenkin viitteitä, että alempaan keskitroposfäärin voisi jäädä stabiilihko kerros, jolloin syvän konvektion laukeaminen voisi siirtyä myöhäiseen iltapäivään. Näihin aikoihin yläsolan hyvin voimakas positiivinen pyörreadvektio lisää ukkosriskiä maan länsiosassa. Yötä kohti solan vaikutus kasvaa myös itäisemmällä konvektioalueella ja saattaa tarjota hyvät asetelmat yöukkosille ja jopa yöllisen konvektiojärjestelmän synnylle riskialueen pohjoisosassa.
Rintamavyöhykkeen itäpuolelle mahdollisesti kehittyvä LLJ ja yläsolan lähestyminen voimistavat tuulishearia selvästi. Kun otetaan vielä huomioon, että alatroposfäärin kosteuden kasvu johtaa todennäköisesti nostotiivistystason (LCL) laskuun ja pintasolan tai jopa matalan osakeskuksen syntyminen pitää pintatuulet etelässä tai jopa eteläkaakossa, asetelmassa on mukana useimmat supersolukehitykseen vaadittavat osatekijät. Tämä johtaisi myös kohonneeseen trombien todennäköisyyteen rintaman itäpuolella. Edellytyksenä on kuitenkin konvektion pysyminen tiukasti kiinni rajakerroksessa ja mieluusti keskitroposfäärin stabiilin kerroksen läsnäolo. Mikäli pintatuulet eivät "pakita" etelään tai eteläkaakkoon, säilyy syöksyvirtausriski silti kohonneena pelkästään paksun kerroksen melko voimakkaan tuulishearin vuoksi. Ennusteen laadintahetkellä numeeriset mallit ennustivat Suomen oloissa melko harvinaisen suurehkon suhteellisen helicityn, matalahkon LCL:n, kohtalaisen CAPEn ja voimakkaan paksun kerroksen tuulishearin päällekkäisyyden maan itäosassa. Tästä viestivät myös Suomen ilmastossa melko harvoin heräävät STP- ja SCP-"supersoluindeksit". Yötä kohti pyörretuuliriski laskee konvektion irtautuessa rajakerroksesta.
Ennusteeseen sisältyy muutamia huomionarvoisia epävarmuustekijöitä. Ensimmäinen liittyy pitkään ukkosennustamista vaikeuttaneeseen rajakerroksen kosteusvajeeseen. Vuorokauden vaihteen havainnot Baltiasta antoivat kuitenkin viitteitä, että tällä kertaa mallien ennustama kosteus voisi mennä lähelle oikeaa. Kostean kerroksen paksuus jää kuitenkin arvailujen varaan ja saattaa vielä rajoittaa maanantain konvektiota. Toinen epävarmuustekijä liittyy lähestyvään yläsolaan ja sen kasvattamaan pilvialaan. Viimeisimmissä malliajoissa on ollut nähtävillä sademäärien ja pilvisyyden kasvua rintamassa, mikä vaikuttaisi laskevasti instabiilisuuden määrään sekä heikentäisi syvän konvektion kykyä kunnolla juurtua rajakerrokseen. Vuorokauden vaihteen aikoihin rintamavyöhykkeellä oli vielä melko selkeää, mutta pienet pilvialueet olivat laajenemassa - osittain Baltian syvän konvektion vaikutuksesta.
TUNNUSLUKUJA RISKIALUEILLE:
Itäinen alue:
CAPE 400..1000, LI -1..-4, Shear1km 10-15 m/s, Shear6km 15-25 m/s
>Ukkoset aiheuttivat tuhoja Etelä-Suomessa
STT-ASK, 10.7.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Ympäri Etelä-Suomea riehui ukkosmyrskyjä maanantaina. Varsinais-Suomessa ukkonen sytytti useita tulipaloja iltapäivällä. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut paloissa. Myrsky katkaisi sähköt tuhansista talouksista.
Heinävedellä Etelä-Savossa trombi kaatoi puita alkuillasta. Monin paikoin se jätti jälkeensä sata metriä leveän vanan, jossa lähes kaikki puut olivat nurin. Alustavien tietojen mukaan trombi teki tuhojaan 20-30 kilometrin matkalla. Henkilövahingoista ei ollut tietoa.
Varkaudesta Joensuuhun vievälle valtatie 23:lle kaatui puita. Palopäällikkö Raimo Ikosen mukaan myrsky rikkoi ainakin yhden teollisuushallin.
Junaliikenne puolestaan katkesi puoli yhdeksän aikaan Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välillä. Radalle kaatui iso puu, joka katkaisi samalla sähköjohdot.
Pohjois-Karjalassa satoi alkuillasta paikoin kananmunan kokoisia rakeita, jotka särkivät muun muassa autojen tuulilaseja. Pohjois-Karjalan Sähkön mukaan noin 4 500 taloutta jäi ilman sähköä. Pahin tilanne oli yhtiön jakelualueella oli Etelä-Savon puolella Heinävedellä, jossa trombin tuhot tekivät maaston korjaajille erittäin hankalaksi. Katkoksia oli muun muassa myös Polvijärvellä sekä Tuusniemellä.
Eteläisessä Kymenlaaksossa raju ukkosmyrsky teki tuhojaan. Pyhtäällä myrsky kaatoi kymmeniä puita ja Haminan Turkiassa toista sataa puuta kaatui teille ja talojen päälle. Ihmisiä joutui saarroksiin, koska tiet olivat poikki. Pelastusviranomaiset pyrkivät saamaan tuhot korjatuksi vielä maanantain aikana. Useista talouksista alueella katkesivat sähköt.verkkouutisten kertomaa
>>Läkähdyttävälle säälle ei näy loppua Euroopassa
STT-IA, 21.7.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Paahtava kuumuus ei hellittänyt perjantainakaan useissa Euroopan maissa. Kuumuuteen on kuollut tällä viikolla jo lähes 30 ihmistä, joista parikymmentä Ranskassa. Vanhusten lisäksi heidän joukossaan on 15-kuukautinen lapsi ja ihmisiä, jotka olivat urheilleet tai joutuneet työskentelemään helteessä.
Kuumuuden ei ennusteta helpottavan viikonloppunakaan. Ranskassa lämpötilan uskotaan kipuavan paikoin jopa 38 asteeseen. Viranomaiset nostivat valmiustilaa useilla alueilla, sillä kolme vuotta sitten 15 000 ihmistä kuoli kaksi viikkoa kestäneen lämpöaallon aikana.
Britanniassa on laskettu, että paahde aiheuttaa 168 miljoonan punnan (310 miljoonan euron) tappiot päivässä, koska tuottavuus romahtaa. Joukkoliikenne maassa on takkuillut, ja lämpötilat junissa nousseet jopa 47 asteeseen.
Useissa maissa on mitattu ennätyslämpötiloja. Tshekin pääkaupungissa Prahassa rikottiin torstaina vuoden 1865 ennätys, kun mittarit näyttivät 35,3 celsiusta. Saksassa yllettiin kesän ennätykseen, kun Bernburgin kaupungissa mitattiin lähes 39 astetta.
Espanjassa useilla alueilla annettiin asukkaille varoituksia, kun lämpötilojen uskottiin kohoavan yli 40 asteen parin seuraavan päivän aikana. Myös Italiaan on ennustettu samanlaista paahdetta.
Helteen vaikutukset ovat ulottuneet myös Pohjoismaihin. Tanskassa murtojen määrä on kasvanut, kun varkaat ovat päässeet sisälle koteihin avonaisista ovista ja ikkunoista. Poliisi on saanut valituksia myös ihmisistä, jotka ovat innostuneet harrastamaan seksiä rannoilla. Sama ilmiö on havaittu myös Ruotsissa.
>Ilmastoriskit voitaisiin hallita paremmin
IA, 21.7.2006
--------------------------------------------------------------------------------
Espoossa perjantaina päättynyt ilmastokokous muistutti, että ilmastotietoja olisi mahdollista hyödyntää aiempaa huomattavasti tehokkaammin ja vähentää siten ilmastoon liittyviä riskejä.
Kokouksen loppuasiakirjassa todetaan, että ilmastotietojen käyttöä yhteiskunnan eri osa-alueilla voitaisiin huomattavasti tehostaa. Tähän päästäisiin parhaiten, jos säähän ja ilmastoon liittyvien riskien hallinnassa otettaisiin entistä paremmin huomioon kunkin yhteiskunnan osa-alueen erityistarpeet.
Lisäksi tarvitaan päätöksentekoon parhaiten soveltuvat meteorologiset ja sosioekonomiset menetelmät ja aineistot sekä asian hyvin hallitsevat laitokset ja henkilöt. Olennaista olisi myös entistä tehokkaampi verkottuminen ja tietojen vaihto ilmastotiedon tuottajien, eri osa-alueiden asiantuntijoiden ja päättäjien kesken.
Loppuasiakirjn mukaan säähän ja ilmastoon liittyvien riskien hallinta ei ole toistaiseksi laajasti käytössä, ja sen tehokkaampi hyödyntäminen vaatii uudenlaisia menettelytapoja eri laitoksissa ja järjestöissä ja monitieteistä yhteistyötä eri tieteenalojen kesken.
- Jotta ilmastoriskejä voitaisiin hallita paremmin, tulee käynnistää jatkuva maailmanlaajuinen mekanismi, kokous painotti. Ensinnäkin tulisi tunnistaa ne hyödyt, joita saavutettaisiin eri sektoreilla olevien ilmastoriskien ja riskien torjunnalla.
- Tietojen saatavuus niitä riskienhallinnassa tarvitseville tulee varmistaa ja tarvittavat aineistot, kuten meteorologiset ja sosioekonomiset tietokannat, tulee luoda. Myös aiheeseen liittyvää tutkimusta, työvälineitä ja toimintatapoja tulee edistää ja luoda tarvittavat toimintaedellytykset. Riskien hallinnalla saavutettavat tulokset tulee myös evaluoida, kokous vaatii.
Kokous esitti yksimielisen toiveen, että sen suositukset otettaisiin huomioon niin YK:n alajärjestöjen toiminnassa kuin muidenkin järjestöjen, päättäjien ja elinkeinoelämän toiminnassa kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.
Suomen isännöimän Living with Climate Variablity and Change -konferenssin järjestäjinä ovat Maailman ilmatieteen järjestö WMO, Suomen Ilmatieteen laitos ja New Yorkissa Columbian yliopiston yhteydessä toimiva Ilmaston ja yhteiskunnan kansainvälinen tutkimuslaitos, IRI.
- Elvis The Pelvis
Myskybongauksen "syöpä" ainakin ursan piirissä on eräs Herrasen pariskunta jotka pilaavat tärkeilyllään ja pätemisellään aiheen, kuin aiheen.
Heillä harvemmin on mitään järkevää asiaa mutta välttämättä tahtovat änkeä itsensä pikkurilli pystyssä keskusteluun, kuin keskusteluun.
Muuten myrskybongarit ovat aika rentoa porukkaa ja URSAltakin löytyy oma postituslista myrskybongareille.- MatinJaTeponMatti
Et ole yksin mielipiteesi kanssa. Itse olen huomannut saman.
Toivottavasti kyseiset henkilöt tajuavat ottaa oppia näistä mielipiteistä eivätkä samantien hyökkää pikkurilli pystyssä muiden mielipiteitä vastaan. - Jaxson
Muutkin ovat näköjään huomanneet Emma Herrasen ärsyttävyyden.
Itse olin muka erään kirjan tekemisessä ja kyseinen Herranen häiriköi kirjaan osallistuvien "postituslistalla" niin, että kirjan tekijä tiputti hänet pois koko listalta, kun hän käytti listaa tuodakseen itseään esille tms. - Cumulonimbus
Jaxson kirjoitti:
Muutkin ovat näköjään huomanneet Emma Herrasen ärsyttävyyden.
Itse olin muka erään kirjan tekemisessä ja kyseinen Herranen häiriköi kirjaan osallistuvien "postituslistalla" niin, että kirjan tekijä tiputti hänet pois koko listalta, kun hän käytti listaa tuodakseen itseään esille tms.Hassua, ketjussa kysyttiin myrskybongareita ja aiheeseen liittyviä linkkejä. Saldona on kilometreittäin tilastoja ynnämuuta puutaheinää... ei taida se kuuluisa lukutaito tai luetun ymmärtäminen kaikkein vahvimpia aloja toisilla.
Kuitenkin, www.myrskyvaroitus.com, paljon asiaa, linkkejä ja muuta sään ääri-ilmiöihin ja myrskybongaukseen liittyen. Voi olla että sen on joku tuonne tilastotulvan keskelle jo maininnutkin, mutten jaksanut seuloa...
- Hurrikaani-Patricia
Taitaa olla taas paikallisen ilmastohistorian voimakkain myrsky:
10:00 AM CDT Fri Oct 23: maksimituuli 175 KTS...200 MPH...325 KM/H...Min pressure: 880 mb
http://yle.fi/uutiset/saatieteilijat_jarkyttyivat_tama_hurrikaani_tekee_historiaa/8403293
Vilkasta keskustelua ja kuvia ja päivityksiä englanniksi:
http://www.wunderground.com/blog/JeffMasters/comment.html?entrynum=3164
Manzanillan rantakamera:
http://www.lamanzanilla.info/web_cam.html - Kolme-astetta-lisää
Kolmen-asteen-lämpeneminen
Ylitettiin viime vuoden osalta maapallon pohjoisella vyöhykkeellä, 64 asteesta (eli Suomen puolivälin korkeudelta alkaen) pohjoisnavalle. Tarkkaan laskien 3,12 astetta yli keskiarvojakson 1951-1980 keskilämmön. Ja jos aloitetaan tarkastelu 1880-luvun loppuvuosilta, niin 1,3 astetta vielä lisää, eli ollaan neljän ja puolen asteen lämpenemisessä esiteollisesta ajasta.
Edellinen ennätys oli yhtä astetta alempi ja vuonna 2011.
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/ZonAnn.Ts dSST.txt - Larsen-A-B-C
Länsi-Antarktiksen niemimaan suojanpuolelta lohkeilee isoja kelluvia jäälauttoja mantereessa kiiniolevasta jäähyllystä.
Larsen A irtosi 1995.
Larsen B irtosi 2002. Yli 3000 neliökilometriä yli 200 metriä paksua jäätä.
Larsen C , yli 5000 neliökilometriä yli kolmesataa metriä paksua jäätä. Larsen C on oirehtinut irtoamisestaan 2010 lähtien ja irtoaa todennäköisesti tänä vuonna muutaman kuukauden kuluessa.
Kelluva jää ei sulaessaan nosta meriveden pintaa, mutta poistuessaan tulppana jäävirtojen edestä, nopeuttaa mantereelta virtaavien jäävirtojen liikettä ja se voisi nostaa vuosien tai vuosikymmenien kuluessa merivesien pintaa noin kymmenellä sentillä, mikä vastaa nykynousuvauhtia muutamaa kymmentä vuotta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005055155.html
http://www.heatherhastie.com/huge-crack-larsen-c-ice-shelf-antarctica-grows/
http://www.elkeroelant.com/category/antarctica/
http://www.bbc.com/news/science-environment-38686626 - Irtosi
Se Larsen C.
Kesti hieman pidempään kuin arvelin.
Nettilinkkejä tältä irtoamisodotteluajalta.
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005103638.html
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/etelamanteereella-repeaa-valtava-railo-josta-syntyy-yksi-historian-suurimmista-jaavuorista-repeama-kasvanut-27-kilometria-vain-2-kuukaudessa-6622437
https://www.nytimes.com/interactive/2017/02/07/science/earth/antarctic-crack.html?_r=0
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005200356.html
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005280655.html
Ja tämänpäiväiset:
https://yle.fi/uutiset/3-9719181
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005288266.html
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1263239
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi892956- 172268
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa251796"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla211678Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O151529Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak181494Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu281437Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.161407Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????811335