Suomen kirjakielellä on taipumusta kehittyä niiden alueiden murteiden ja puhekielen ehdoilla, missä asuu eniten ihmisiä. Länsimurteet tahtovat jyrätä itämurteiset sanonnat.
Ennen kuin kaikki peruuttamattomasti muuttuu, haluttaisi hieman hidastaa kehityskulkua. Viime vuosina on korvaan ottanut havupuiden nimistä mediassa käytetyn "näre"- ilmaisun käyttö. Olen huomannut että sanaa on alettu käyttää kirjakielisenä versiona kaikista nuorista, enemmänkin taimivaiheessa olevista havupuistamme.
Muistutettakoon, että itämurteissa "näre" tarkoittaa havupuunnimenä kuusta. Vielä muutama vuosikymmen sitten sitä käytettiin ylivertaisesti enemmän, kuin ilmaisua "kuusi". Puulajin nimenä "kuusi" yleistyi metsäammattilaisten ja tietenkin median levittämänä. Tämäkin länsimurteita suosiva valinta tuntuu hölmöltä sillä onhan "kuusi" suomen kielessä jo valmiiksi, ja kaikkien murteiden alueilla, lukusanoihin kuuluva ilmaisu.
Vanhaan aikaan närettä sanottiin kuuseksi vain silloin, kun kyseinen havupuulaji kasvoi sen verran väljässä paikassa, että sillä oli säännöllistä oksistoa alas saakka. Hyvämallinen suurikokoinen joulukuusi lienee selkein esimerkki. Kaikki tiheämmissä paikoissa kasvaneet kuuset olivat koosta riippumatta näreitä. Ehkä sanonta "viitanäre" on kuvaavin ja yleisin ilmiöstä käytettynä.
Mutta ehkä kaikista karmein tapaus tässä asiayhteydessä on yleistymään alkanut "männynnäre"- ilmaisu. Sehän kuulosta itämurteiden asukkaankorvaan kuin sanoisi "männynkuusi".
Synonyymi havupuulajin nimestä
2
1164
Vastaukset
- mäntyhonkapetäjä
Itse en ole koskaan kuullut närettä käytettävän mistään muusta puulajista kuin kuusesta. Kuusimetsää kutsutaan taas näreiköksi.
Mikähän sanan historia muuten on? Jos on itämurteita, niin liittyykö jollain tavalla venäjään?- Närestäjä
"Kuusimetsää kutsutaan taas näreiköksi."
Ei, kun kuusimetsää kutsutaan kuusikoksi.
Tiheää kyseisen puulajin keskittymää taas kutsutaan näreiköksi. Entisaikojen luonnontilaisissa metsissä näreiköt olivat ylivertaisesti kuusikoita yleisempiä. Niitä kun ei oltu kasvuvaiheessa harvennettu.
Näre on savolaismurteiden alueella kuusi vain silloin, kun sen alle voi mennä suojaan esim. sadetta pitämään. Kirjailija Kalle Päätalo kertoo teoksissaan lukemattomia kertoja, kuinka hän metsätyömaalla palstalle mentyään karsi ensin konttikuusen (alaosastaan) eli teki taukopaikan itselleen ja alkoi sen jälkeen pyllistää näreitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402012Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p451537Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,281448Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431- 191427
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11405Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21367Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11300Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21230Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51217