MS 900

Tietoa kaipaava

Olen ostamassa MS 900 retkivenettä. Kaipaisin käyttäjien kokemuksia ja kommentteja ko. veneestä. Myös kuvia olisi kiva saada.

13

13245

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kotka
    • MS900

      Minulla on sellainen jo 4-kautta. Todella hyvä,hyvän kokoinen vene.
      Minulla siinä on kovakattoinentakakajuutta ja keskellä
      rättikatto. Kovakatto on myös ajokabiinin päällä.
      Koneena on Arona 29 hp, kulkee sillä 7solmua.
      Seisomakorkeus ajohytissä on todella luxusta!
      Asensin takakajuuttaan vesi wc:n, toimii hyvin, eikä vie neliöitä muusta veneestä.
      Miinuksena konekoppa on keskellä ajohyttiä,tosin toimii pöytänä. Peräsin oli liian pieni, joten suurennutin sen ja asensin samalla hydrauliohjauksen, tuli todella hyvä.
      Viereisen viestin linkissä olevassa kuvassa ei ole takakajuuttaa ollenkaan, mielenkiintoinen ratkaisu. Tarkista erityisesti kävelylaipioden kunto/läpiviennit. Muuten runko on varmasti jykevä ja kunnossa, lasikuitu on todella paksu veneessäni.
      Koneteho tulisi olla mitoitettu niin,että runkonopeuteen tulisi päästä. Omassani menee meri kytkin huoltoon, voi olla ,että se luistaa vähän kuumana,toimii kylläkin moitteetta.

      Suosittelen venettä varauksetta,ehkä hieman isompi kone 3-tai useampipyttyisenä voisi olla parempi ratkaisu,kuin minulla on.
      Kiva ajella,kun kaikki morjestaa, MS-900 on aito retkivene isolla R:llä. Pitkä runko kantaa pienempien aallonpohjien yli, kahvimuki saa olla täysi jos pääsee aaltoon ajamaan suoraan, sivuaallokolle vene on kiikkerä, pohjapaino varmaakin rauhoittaisi asiaa.

    • 9 m 9 kn

      http://xs.to/xs.php?h=xs74&d=06134&f=MS_900-90.JPG

      Tämä yksilö on vuodelta 1992. Sen kansirakenteet ovat uudempaa mallia (vuodesta 1990 eteenpäin - tästä tyyppimerkintä MS 900/90). Tilajako hyvin samantapainen kuin Flying Albatrossissa - erona lähinnä se, että käynti WC:hen on MS:ssä sisältä, FA:ssa avotilan puolelta. Keulassa hyvät nukkumatilat kahdelle, peräkopissa pistopunkat kahdelle ja ihan riittävästi tilaa.

      Ennen vuotta 1990 tehdyissä MS 900-veneissä on erilainen tilanjako ja erilaiset kansirakenteet (kuten vertailu aiemmassa vastauksessa olevaan kuvalinkkiin osoittaa).

      Ostin omani 2001. Kuvassa paatti on vielä vanhalla rek.numerollaan ja ilman uusia nimiteippauksia.

      Koneena tässä itserakentajan tekemässä yksilössä on Toyota Hiacen 2,4-litrainen diesel ~ 70 hv vuodelta 1987. Huiput 11-12 solmua, matkavauhtini noin 9 kn ja löpön kulutus noin 7 l/h. Kölissä on painona betonia, joka alentaa huippunopeutta mutta parantaa ajo-ominaisuuksia.

      MS 900:aa on tarjolla sekä veistämön (Muovi-Simola Oy, Kerkkoo/Porvoo) valmiiksi tekemänä että itserakentajien luomuksina. Omani on rakentajansa omateos nro 2 ja toteutus monenkin mielestä korkealuokkaista veistämötasoa. Ensimmäinenkin oli ollut MS 900 (vanhemmilla kansirakenteilla), joten tekijä on ollut runkoon ilmeisesti hyvinkin tyytyväinen!

      Niin olen minäkin. Hyvä vene - ainakin minun käyttööni erinomaisen sopiva! Vaihtamista en ole harkinnut. Veneilen yleensä kaksistaan vaimoni kanssa (ja hänkin tykkää MS 900/90:stä kovin!) Tähänastisen veneilyreviirini päätepisteitä ovat olleet Turku, Tallinna ja Kotka.

      Varustustaso riippuu tekijästä, ellei kyseessä ole veistämön tuote.

      Muovi-Simola Oy lopetti tämän "oman veneen" valmistuksen noin 10-11 vuotta sitten. Tekee alihankintatöinä erilaisia runkoja muille veneenvalmistajille sekä muita lujitemuovialan töitä. Laatu on saanut kiitosta.

      • R.N

        Viitsitkö vielä kertoa sisätilojen korkeuksista?


      • 9 m 9 kn
        R.N kirjoitti:

        Viitsitkö vielä kertoa sisätilojen korkeuksista?

        Itse olen vain 175 cm:n pituinen pätykkä, joten pääni yläpuolelle jää reilusti tyhjää niin salongin käytävällä kuin WC:ssäkin. En osaa näin keskellä talvea sanoa, kuinka paljon tuo "reilusti" sitten on. Voi olla, että 190-senttisellä pää kolisee jo hyvinkin kattoon.

        Mitoitukset tuntuvat yleensä ottaen varsin mietityiltä ja luontevilta eikä missään kohdassa tule ahtaan paikan kammoa.

        Eräällä veneilijäystävälläni on 1980-luvun MS 900, siis vanhemmilla kansirakenteilla. Siinä on isompi peräkoppi, mutta avotila penkkeineen on vastaavasti ahtaampi eikä niin rattoisa istuskelupaikka. WC on sijoitettu siinä yksilössä eteen eikä siellä ole lähellekään seisomakorkeutta.

        Varsin miellyttävä vene kaikkineen sekin, mutta muutos MS 900 => MS 900/90 on mielestäni selkeä parannus. Yksi miellyttävyystekijä on moottorin sijoitus taaemmas, avotilan lattian alle (ja peräkopin pistopunkkien väliin). Murikka häiritsee siellä mahdollisimman vähän ja melukin jää paremmin salongin ulkopuolelle.


      • ei ole

        betonia. Paino on tehty lyijyharkoista, hiekasta ja polyesterihartsista.
        Paino on keskitetty veneen keskialueelle, jotta keula ei puskisi liikaa aallokossa.


      • 9 m 9 kn
        ei ole kirjoitti:

        betonia. Paino on tehty lyijyharkoista, hiekasta ja polyesterihartsista.
        Paino on keskitetty veneen keskialueelle, jotta keula ei puskisi liikaa aallokossa.

        ettei kölipaino ole betonia jossakin muussa MS 900/90 -veneessä – esimerkiksi veistämön valmiiksi saakka tekemissä. Minä puhuinkin vain omastani. Olen jutellut puhelimessa sen tekijän kanssa ja hän kertoi valaneensa köliin betonia. Betonia se ilmiselvästi myös on, elleivät silmäni valehtele.

        En edes usko, että oma MS 9000/90 -veneeni olisi ainoa "betonikölinen" vene Suomessa. Betonia on tietääkseni köliin valettuna myös esim. norjalaisissa uppoumarunkoisissa Saga 27 -veneissä.


      • ei ole
        9 m 9 kn kirjoitti:

        ettei kölipaino ole betonia jossakin muussa MS 900/90 -veneessä – esimerkiksi veistämön valmiiksi saakka tekemissä. Minä puhuinkin vain omastani. Olen jutellut puhelimessa sen tekijän kanssa ja hän kertoi valaneensa köliin betonia. Betonia se ilmiselvästi myös on, elleivät silmäni valehtele.

        En edes usko, että oma MS 9000/90 -veneeni olisi ainoa "betonikölinen" vene Suomessa. Betonia on tietääkseni köliin valettuna myös esim. norjalaisissa uppoumarunkoisissa Saga 27 -veneissä.

        valettu betonista, vrt edellinen viestini. Olen sen itse tehnyt veneeseesi. Kiitos muuten positiivisista lausunnoistasi veneestä ja sen laadusta!


      • 9 m 9 kn
        ei ole kirjoitti:

        valettu betonista, vrt edellinen viestini. Olen sen itse tehnyt veneeseesi. Kiitos muuten positiivisista lausunnoistasi veneestä ja sen laadusta!

        Tämäpä yllätys!

        Minulla kyllä on muistikuva, että puhuit betonista puhelimessa silloin kesällä 2001... ja betonilta se vahvasti vaikuttaa siellä pilssin hämärissä katsottuna. Sovitaan sitten, että hiekanjyvästen sidosaineena onkin hartsi!

        Tekemääsi työtä on helppo kehua. Eivätkä muutkaan venettäni katselleet ole työn jälkeä moittineet, päinvastoin.

        Ajoin viime kesänä kolarin, jossa särkyi yksi ikkuna ja lujitemuovirungon ylempiin osiin tuli myös korjaamista vaativia ruhjeita. Korjaustelakan työnjohtajakin ihasteli venettä niin rungon kuin sisustuksenkin työn laadun osalta.

        Kun kesällä 2001 otin veneeseeni vakuutuksen, halusi vakuutusyhtiön tarkastaja nähdä veneen ennen vakuutussummasta päättämistä – tämä oli kuulemma yhtiön käytäntö itserakennettujen veneiden osalta. Vakuutustarkastaja oli myös tyytyväinen näkemäänsä ja yhteisymmärrys vakuutussummasta syntyi helposti. Erityisesti mieleeni jäi, että tarkastaja halusi katsella lähempää sähköasennuksia ja niiden ammattimainen tekotapa vakuutti!

        Viimekesäinen kolari (iltaauringon häikäisemänä ajettu) meni vakuutuksen piikkiin, totta kai.


      • MS900

        Olen pohtimassa koneen vaihtoa veneeseeni tulevaisuudessa.
        On ilmeistä,että veneesi moottori-potkuri-paketti
        on sovitettu oikein.
        Olisin erittäin kiinnostunut potkurisi arvoista mm. halkaisija, nousu,lapojen määrä jne...


      • 9 m 9 kn
        MS900 kirjoitti:

        Olen pohtimassa koneen vaihtoa veneeseeni tulevaisuudessa.
        On ilmeistä,että veneesi moottori-potkuri-paketti
        on sovitettu oikein.
        Olisin erittäin kiinnostunut potkurisi arvoista mm. halkaisija, nousu,lapojen määrä jne...

        Minulla oli venettä ostaessani 4-lapainen rusetti. Se on nyt 1,5 kilometrin päässä, mutta yritän muistaa katsoa sen tiedot huomiseksi.

        Itse vene ja nykyinen potkuri ovat yli 10 km:n päässä enkä ole aikeissa käydä siellä ihan lähipäivinä.

        Mielestäni moottori otti vanhalla potkurilla täydet kierrokset (~3800 1/min) turhan helposti. Kun potkuri sitten sai kipeää, korjautin sen varalle ja ostin veneeseen asennettavaksi potkurin korjaajalta valmiiksi korjatun 3-lapaisen. Se on sekä hivenen isompi läpimitaltaan että isonousuisempi. Muistikuvani on 17" × 17"???

        Olen nyt ajanut hankkimallani "uudella" potkurilla yhden kauden. En saa kierroksia nousemaan huipussaan enää kuin jonnekin 3.500-3.600 1/min kieppeille. Matkakierroksilla (3.000 1/min) paatti kulki aikaisemmalla potkurilla noin 8,5 solmua, isommalla vauhtia tulee noin 9,3 solmua. Löpöä kuluu suuremman rasituksen johdosta tunnissa ehkä jopa 15 % enemmän kuin ennen. Ajettua mailia kohden ero ei kuitenkaan ole kuin noin puolet siitä. Hinta maisemien nopeammasta vaihtumisesta on mielestäni hyväksyttävissä ja ajan mieluummin totutuilla matkakierroksillani kuin lähden etsimään säästöä entisillä vauhdeilla / vähemmillä kierroksilla.

        Jos tyytyisin 7-7,5 solmuun, putoaisi kulutus ajettua mailia kohden epäilemättä tuntuvastikin!

        Huippunopeus jäi pienemmällä potkurilla jonnekin 11 solmun korville. Isommalla olen päässyt kevyellä kuormalla parhaimmillaan vähän päälle 12 kn.

        Oikea potkuri olisi mitä ilmeisimmin näiden kahden väliltä. Aion kuitenkin jatkaa tällä isommalla ja raskaammalla tulevankin kauden.

        Merivaihteen välityssuhde olisi oikean potkurin kannalta hyvinkin oleellinen tieto! Sitä en ole saanut oman veneeni osalta selvitettyä.


      • 9 m 9 kn
        9 m 9 kn kirjoitti:

        Minulla oli venettä ostaessani 4-lapainen rusetti. Se on nyt 1,5 kilometrin päässä, mutta yritän muistaa katsoa sen tiedot huomiseksi.

        Itse vene ja nykyinen potkuri ovat yli 10 km:n päässä enkä ole aikeissa käydä siellä ihan lähipäivinä.

        Mielestäni moottori otti vanhalla potkurilla täydet kierrokset (~3800 1/min) turhan helposti. Kun potkuri sitten sai kipeää, korjautin sen varalle ja ostin veneeseen asennettavaksi potkurin korjaajalta valmiiksi korjatun 3-lapaisen. Se on sekä hivenen isompi läpimitaltaan että isonousuisempi. Muistikuvani on 17" × 17"???

        Olen nyt ajanut hankkimallani "uudella" potkurilla yhden kauden. En saa kierroksia nousemaan huipussaan enää kuin jonnekin 3.500-3.600 1/min kieppeille. Matkakierroksilla (3.000 1/min) paatti kulki aikaisemmalla potkurilla noin 8,5 solmua, isommalla vauhtia tulee noin 9,3 solmua. Löpöä kuluu suuremman rasituksen johdosta tunnissa ehkä jopa 15 % enemmän kuin ennen. Ajettua mailia kohden ero ei kuitenkaan ole kuin noin puolet siitä. Hinta maisemien nopeammasta vaihtumisesta on mielestäni hyväksyttävissä ja ajan mieluummin totutuilla matkakierroksillani kuin lähden etsimään säästöä entisillä vauhdeilla / vähemmillä kierroksilla.

        Jos tyytyisin 7-7,5 solmuun, putoaisi kulutus ajettua mailia kohden epäilemättä tuntuvastikin!

        Huippunopeus jäi pienemmällä potkurilla jonnekin 11 solmun korville. Isommalla olen päässyt kevyellä kuormalla parhaimmillaan vähän päälle 12 kn.

        Oikea potkuri olisi mitä ilmeisimmin näiden kahden väliltä. Aion kuitenkin jatkaa tällä isommalla ja raskaammalla tulevankin kauden.

        Merivaihteen välityssuhde olisi oikean potkurin kannalta hyvinkin oleellinen tieto! Sitä en ole saanut oman veneeni osalta selvitettyä.

        Siinä "kevyemmässä" 4-lapaisessa potkurissa on merkintä 16 R 15. Minulla vahvistuu edelleen se muistikuva, että sen tehokkaamman ("hieman liian tehokkaan") potkurin kumpikin lukema olisi 17.


      • MS900
        9 m 9 kn kirjoitti:

        Siinä "kevyemmässä" 4-lapaisessa potkurissa on merkintä 16 R 15. Minulla vahvistuu edelleen se muistikuva, että sen tehokkaamman ("hieman liian tehokkaan") potkurin kumpikin lukema olisi 17.

        Tulostan tiedot jemmaan, kun alan sovittelemaan myöhemmin merivaihdetta rusettia, ehkä konettakin.
        Matkavauhti minua ei kiinnosta, enempikin optimaalinen kierrosluku koneessa/normaali matkanopeus. Tällöin tärinät minimoituu, kkun kone toimii maximiväännön alueella ja balanssissa.
        Kyllä muutkin MS-omistajat voivat heittää tietoa ruseteistaan ja voimansiirrostaan, myös kysyä saa. Kevättä!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta

      Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee
      Maailman menoa
      408
      1633
    2. Minua itkettää tämä tilanne

      Meidän pitäisi jutella. Eikö niin? Miehelle.
      Ikävä
      105
      1318
    3. Miksi koulut pakottavat

      Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja
      Maailman menoa
      117
      1245
    4. Miksi jollain jää "talvi päälle"

      Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli
      Maailman menoa
      173
      1230
    5. Mitkä oli suurimmat

      Syyt mihin hänessä ihastuit alussa ja pikkuhiljaa tunteiden edetessä
      Ikävä
      44
      1007
    6. Minulla oli tunteita

      Tein itsestäni pellen. Sait hyvät naurut ja minä 💔
      Ikävä
      63
      916
    7. Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!

      Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s
      Maailman menoa
      92
      851
    8. Se katse silloin

      Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt
      Ikävä
      32
      846
    9. Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024

      Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit
      Suomi24 Blogi ★
      0
      840
    10. Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?

      8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni
      Maailman menoa
      192
      768
    Aihe