tietoa sillinkalastuksesta?

kiitos, täytyy hankkia tuo opus

myös nordströmin pojan kirjoittamassa isänsä elämänkerrassa sivutaan hieman aihetta muiden tapahtumien joukossa.

pari muutakin kirjaa olen onnistunut jo hankkimaan:

helge heikkinen: hopeaparvien perässä islannin vesillä, länsi-savo 1981 - oiva kokonaisesitys aiheesta tilastoineen
sekä
ernst lampen: sillien kimpussa islannin vesillä,
otava 1931 - keskittyy elfvingin s/s petsamon
pyyntimatkaan kesällä -31.

erityisesti etsin tietoa suomen kalastus oy:n aluksesta raimo- ragnar, joka kesällä -46, oltuaan hietalahdessa korjattavana, lähti päälaivueen perään myöhässä telakalla olleen korpilakon seurauksena.

laiturivaari kirjoitti:

kiitos, täytyy hankkia tuo opus

myös nordströmin pojan kirjoittamassa isänsä elämänkerrassa sivutaan hieman aihetta muiden tapahtumien joukossa.

pari muutakin kirjaa olen onnistunut jo hankkimaan:

helge heikkinen: hopeaparvien perässä islannin vesillä, länsi-savo 1981 - oiva kokonaisesitys aiheesta tilastoineen
sekä
ernst lampen: sillien kimpussa islannin vesillä,
otava 1931 - keskittyy elfvingin s/s petsamon
pyyntimatkaan kesällä -31.

erityisesti etsin tietoa suomen kalastus oy:n aluksesta raimo- ragnar, joka kesällä -46, oltuaan hietalahdessa korjattavana, lähti päälaivueen perään myöhässä telakalla olleen korpilakon seurauksena.

Lue lisää

Aihetta sivuten.
Tapasin 70- luvulla vanhan skönärin, joka oli ollut Saukon sillilaivoissa Pohjanmerellä muutmana vuonna sodan jälkeen. Hän väitti että oikea Islannin Silli oli jo silloin kalatettu loppuun ja se mitä sieltä tuotiin oli Isalnnin silakkaa.
Onko näin, vai onko kyseessä sama kala?

H2O-Heikki kirjoitti:

Aihetta sivuten.
Tapasin 70- luvulla vanhan skönärin, joka oli ollut Saukon sillilaivoissa Pohjanmerellä muutmana vuonna sodan jälkeen. Hän väitti että oikea Islannin Silli oli jo silloin kalatettu loppuun ja se mitä sieltä tuotiin oli Isalnnin silakkaa.
Onko näin, vai onko kyseessä sama kala?

Lue lisää

ovat tismalleen sama kala - vain ravinnonsaanti tekee eroa. Täkäläiset sillit ovat pieniä juuri ravinnon saannista johtuen.

ja silli kirjoitti:

ovat tismalleen sama kala - vain ravinnonsaanti tekee eroa. Täkäläiset sillit ovat pieniä juuri ravinnon saannista johtuen.

"pieniä ovat silakat..."
-juotaisiko sanonta juurensa tästä yhteydestä?

pyyntimäärät vaihtelivat vuositasolla voimakkaasti johtuen myös osallistuneiden alusten määrästä.
kullekin vuosikymmenelle osui matalasuhdanteita, joiden takana osin saattoi hyvinkin olla aiempi kova pyynti.

islannin sillikalastuksen merkitystä maallemme voi lyhyesti luonnehtia esim. seuraavasti:

29- aloitus elfving in toimesta.
tuonti oli n. 80 000 tynnyriä/vuosi ja saalis n. 3900 tynnyriä.

30- luvulla erityistä merkitystä elintarvikehuoltoon talouslaman aikana. säästi ulkomaan valuuttaa ja kokonaisketju työllisti.
hankolaisen elfvingin teknologinen kokeiluinnovaatio oli myös hyödyntää vesitasoa silliparvien jäljittämisessä(s/s petsamo, bremer,-31). nordström aloittaa loviisasta käsin ja jo -36 yhdistyvät e:n ja n:n yhtiöt suomen kalastus oy ksi (hki).

saalismäärän ka. n 4 000 000 kg (45 000) kaudessa. tätä on mielenkiintoista vertailla esim kokonaispopulaatioon ja yksittäisen hlön elintavikekulutukseen vuositasolla.

40-45 ei pyyntiä, pyyntialuskanta pieneni.
45- valuutansäästö, elintarvikehuolto. vuosikymmenen lopussa jo useampia muita toimijoita.
n. 1 000 000kg/ kausi.

50- luvulla jo enemmänkin ravintolisä?, tosin tuontihuiputkin ajoittuvat vuosikymmenelle.
(ka. n. 10 000 000 kg/vuosi)
muutoksia kalstusaluevesirajoihin ja -55 SK Oy osallistui viimeisen kerran pyyntiin.
länsi- suomalaiset, rymättylän säilyke oy/saukko, jalostajan kalastus oy jne jatkoivat.
n. 730 000kg/kausi.

60-70-luvuilla toimintaa jatkettiin muutamien alusten voimin per pyyntikausi. välinekehityksen edistystä kuvannee etteivät vuosittaiset saalismäärät kuitenkaan sanottavasti muuttuneet vaihdellen n. 600 000- 1 250 000 kg:n välillä. kuitenkin 50- luvun alussa oli, ennen aluevesirajojen muutoksia, lähes kaikkina vuosina ylitetty miljoonan saaliskilon rajapyykki.
myös uusien pyytäjien mm. ddr, brd, cccp jne. ilmaantuminen näkyi kiristyneenä kilpailuna ja kaudella -69/160000kg/fin puhuttiinkin euroopassa "mystisestä" sillikadosta.
( -68/1233000kg/fin).
siirryttiin shetlandin vesille ja tulokset paranivat väliaikaisesti.
1975 "III:s, turskasota" eli islannin yksipuolinen 200mpk kalastusraja. viimeinen toimija rymättylän säilyke oy /saukko- laivat.
ks. http://www.boyfood.fi/index.php?3

1977 ei pyyntiin enää päästy EEC:n yms. sillikantaa suojelevien rajoitusten astuttua voimaan.
60- 780 000kg/kausi
70-76 785 000kg/kausi
lähde: helge heikkinen

kokonaisuudessaan maamme valtamerikalastuksen kehityksen voi nähdä oireellisena koko elinkeinon myöhemmälle, näihin päiviin asti jatkuneelle, laskevalle suuntaukselle.
voikin vain luottaa ja uskoa kotimaisen ammattimaisen kalastuselinkeinon vielä elpyvän nykytilastaan.
edellytysten minimaalisen heikot signaalit orastavat jo pienimuotoisina.
tällä viittaan mm. kasvavaan ruoka- trendiin, joka suosii "kotimaisia lähiraaka-aineita".
muutokset sukupolvien välisissä kulutustottumuksissa ja muussa, esim. vaikkapa luonnonoloihin liittyvässä, kehityksessä näyttelevätkin merkittävää osaa tulevassa.

matka elintarvikehuoltomme kannalta entisenlaiseen merkityksellisyyteen on kuitenkin nykyoloissa pitkä.

näin lyhyesti.
toivottavasti joku muukin kokee mielenkiintoisena tämän pienen, mutta merkityksellisen, osan merenkulun historiaamme..

laiturivaari

laiturivaari kirjoitti:

"pieniä ovat silakat..."
-juotaisiko sanonta juurensa tästä yhteydestä?

pyyntimäärät vaihtelivat vuositasolla voimakkaasti johtuen myös osallistuneiden alusten määrästä.
kullekin vuosikymmenelle osui matalasuhdanteita, joiden takana osin saattoi hyvinkin olla aiempi kova pyynti.

islannin sillikalastuksen merkitystä maallemme voi lyhyesti luonnehtia esim. seuraavasti:

29- aloitus elfving in toimesta.
tuonti oli n. 80 000 tynnyriä/vuosi ja saalis n. 3900 tynnyriä.

30- luvulla erityistä merkitystä elintarvikehuoltoon talouslaman aikana. säästi ulkomaan valuuttaa ja kokonaisketju työllisti.
hankolaisen elfvingin teknologinen kokeiluinnovaatio oli myös hyödyntää vesitasoa silliparvien jäljittämisessä(s/s petsamo, bremer,-31). nordström aloittaa loviisasta käsin ja jo -36 yhdistyvät e:n ja n:n yhtiöt suomen kalastus oy ksi (hki).

saalismäärän ka. n 4 000 000 kg (45 000) kaudessa. tätä on mielenkiintoista vertailla esim kokonaispopulaatioon ja yksittäisen hlön elintavikekulutukseen vuositasolla.

40-45 ei pyyntiä, pyyntialuskanta pieneni.
45- valuutansäästö, elintarvikehuolto. vuosikymmenen lopussa jo useampia muita toimijoita.
n. 1 000 000kg/ kausi.

50- luvulla jo enemmänkin ravintolisä?, tosin tuontihuiputkin ajoittuvat vuosikymmenelle.
(ka. n. 10 000 000 kg/vuosi)
muutoksia kalstusaluevesirajoihin ja -55 SK Oy osallistui viimeisen kerran pyyntiin.
länsi- suomalaiset, rymättylän säilyke oy/saukko, jalostajan kalastus oy jne jatkoivat.
n. 730 000kg/kausi.

60-70-luvuilla toimintaa jatkettiin muutamien alusten voimin per pyyntikausi. välinekehityksen edistystä kuvannee etteivät vuosittaiset saalismäärät kuitenkaan sanottavasti muuttuneet vaihdellen n. 600 000- 1 250 000 kg:n välillä. kuitenkin 50- luvun alussa oli, ennen aluevesirajojen muutoksia, lähes kaikkina vuosina ylitetty miljoonan saaliskilon rajapyykki.
myös uusien pyytäjien mm. ddr, brd, cccp jne. ilmaantuminen näkyi kiristyneenä kilpailuna ja kaudella -69/160000kg/fin puhuttiinkin euroopassa "mystisestä" sillikadosta.
( -68/1233000kg/fin).
siirryttiin shetlandin vesille ja tulokset paranivat väliaikaisesti.
1975 "III:s, turskasota" eli islannin yksipuolinen 200mpk kalastusraja. viimeinen toimija rymättylän säilyke oy /saukko- laivat.
ks. http://www.boyfood.fi/index.php?3

1977 ei pyyntiin enää päästy EEC:n yms. sillikantaa suojelevien rajoitusten astuttua voimaan.
60- 780 000kg/kausi
70-76 785 000kg/kausi
lähde: helge heikkinen

kokonaisuudessaan maamme valtamerikalastuksen kehityksen voi nähdä oireellisena koko elinkeinon myöhemmälle, näihin päiviin asti jatkuneelle, laskevalle suuntaukselle.
voikin vain luottaa ja uskoa kotimaisen ammattimaisen kalastuselinkeinon vielä elpyvän nykytilastaan.
edellytysten minimaalisen heikot signaalit orastavat jo pienimuotoisina.
tällä viittaan mm. kasvavaan ruoka- trendiin, joka suosii "kotimaisia lähiraaka-aineita".
muutokset sukupolvien välisissä kulutustottumuksissa ja muussa, esim. vaikkapa luonnonoloihin liittyvässä, kehityksessä näyttelevätkin merkittävää osaa tulevassa.

matka elintarvikehuoltomme kannalta entisenlaiseen merkityksellisyyteen on kuitenkin nykyoloissa pitkä.

näin lyhyesti.
toivottavasti joku muukin kokee mielenkiintoisena tämän pienen, mutta merkityksellisen, osan merenkulun historiaamme..

laiturivaari

Lue lisää

>toivottavasti joku muukin kokee mielenkiintoisena tämän pienen, mutta merkityksellisen, osan merenkulun historiaamme..



Kyllä vaan, kiitos vaivannäöstäsi. Sillilaivojen saapuminen Suomeen oli merkittävä tapahtuma vielä ainakin 50- luvulla

laiturivaari kirjoitti:

"pieniä ovat silakat..."
-juotaisiko sanonta juurensa tästä yhteydestä?

pyyntimäärät vaihtelivat vuositasolla voimakkaasti johtuen myös osallistuneiden alusten määrästä.
kullekin vuosikymmenelle osui matalasuhdanteita, joiden takana osin saattoi hyvinkin olla aiempi kova pyynti.

islannin sillikalastuksen merkitystä maallemme voi lyhyesti luonnehtia esim. seuraavasti:

29- aloitus elfving in toimesta.
tuonti oli n. 80 000 tynnyriä/vuosi ja saalis n. 3900 tynnyriä.

30- luvulla erityistä merkitystä elintarvikehuoltoon talouslaman aikana. säästi ulkomaan valuuttaa ja kokonaisketju työllisti.
hankolaisen elfvingin teknologinen kokeiluinnovaatio oli myös hyödyntää vesitasoa silliparvien jäljittämisessä(s/s petsamo, bremer,-31). nordström aloittaa loviisasta käsin ja jo -36 yhdistyvät e:n ja n:n yhtiöt suomen kalastus oy ksi (hki).

saalismäärän ka. n 4 000 000 kg (45 000) kaudessa. tätä on mielenkiintoista vertailla esim kokonaispopulaatioon ja yksittäisen hlön elintavikekulutukseen vuositasolla.

40-45 ei pyyntiä, pyyntialuskanta pieneni.
45- valuutansäästö, elintarvikehuolto. vuosikymmenen lopussa jo useampia muita toimijoita.
n. 1 000 000kg/ kausi.

50- luvulla jo enemmänkin ravintolisä?, tosin tuontihuiputkin ajoittuvat vuosikymmenelle.
(ka. n. 10 000 000 kg/vuosi)
muutoksia kalstusaluevesirajoihin ja -55 SK Oy osallistui viimeisen kerran pyyntiin.
länsi- suomalaiset, rymättylän säilyke oy/saukko, jalostajan kalastus oy jne jatkoivat.
n. 730 000kg/kausi.

60-70-luvuilla toimintaa jatkettiin muutamien alusten voimin per pyyntikausi. välinekehityksen edistystä kuvannee etteivät vuosittaiset saalismäärät kuitenkaan sanottavasti muuttuneet vaihdellen n. 600 000- 1 250 000 kg:n välillä. kuitenkin 50- luvun alussa oli, ennen aluevesirajojen muutoksia, lähes kaikkina vuosina ylitetty miljoonan saaliskilon rajapyykki.
myös uusien pyytäjien mm. ddr, brd, cccp jne. ilmaantuminen näkyi kiristyneenä kilpailuna ja kaudella -69/160000kg/fin puhuttiinkin euroopassa "mystisestä" sillikadosta.
( -68/1233000kg/fin).
siirryttiin shetlandin vesille ja tulokset paranivat väliaikaisesti.
1975 "III:s, turskasota" eli islannin yksipuolinen 200mpk kalastusraja. viimeinen toimija rymättylän säilyke oy /saukko- laivat.
ks. http://www.boyfood.fi/index.php?3

1977 ei pyyntiin enää päästy EEC:n yms. sillikantaa suojelevien rajoitusten astuttua voimaan.
60- 780 000kg/kausi
70-76 785 000kg/kausi
lähde: helge heikkinen

kokonaisuudessaan maamme valtamerikalastuksen kehityksen voi nähdä oireellisena koko elinkeinon myöhemmälle, näihin päiviin asti jatkuneelle, laskevalle suuntaukselle.
voikin vain luottaa ja uskoa kotimaisen ammattimaisen kalastuselinkeinon vielä elpyvän nykytilastaan.
edellytysten minimaalisen heikot signaalit orastavat jo pienimuotoisina.
tällä viittaan mm. kasvavaan ruoka- trendiin, joka suosii "kotimaisia lähiraaka-aineita".
muutokset sukupolvien välisissä kulutustottumuksissa ja muussa, esim. vaikkapa luonnonoloihin liittyvässä, kehityksessä näyttelevätkin merkittävää osaa tulevassa.

matka elintarvikehuoltomme kannalta entisenlaiseen merkityksellisyyteen on kuitenkin nykyoloissa pitkä.

näin lyhyesti.
toivottavasti joku muukin kokee mielenkiintoisena tämän pienen, mutta merkityksellisen, osan merenkulun historiaamme..

laiturivaari

Lue lisää

Harmittavasti vain Suomenlahti ja itämeri sekä järvet on niin paskasia ettei kalaa suositella syötäväksi kovin suuria määriä viikossa.

laiturivaari kirjoitti:

kiitos, täytyy hankkia tuo opus

myös nordströmin pojan kirjoittamassa isänsä elämänkerrassa sivutaan hieman aihetta muiden tapahtumien joukossa.

pari muutakin kirjaa olen onnistunut jo hankkimaan:

helge heikkinen: hopeaparvien perässä islannin vesillä, länsi-savo 1981 - oiva kokonaisesitys aiheesta tilastoineen
sekä
ernst lampen: sillien kimpussa islannin vesillä,
otava 1931 - keskittyy elfvingin s/s petsamon
pyyntimatkaan kesällä -31.

erityisesti etsin tietoa suomen kalastus oy:n aluksesta raimo- ragnar, joka kesällä -46, oltuaan hietalahdessa korjattavana, lähti päälaivueen perään myöhässä telakalla olleen korpilakon seurauksena.

Lue lisää

meren pohjassa Porvoon Pellingin edustalla http://www.hylyt.net/hylky.jsp?id=raimo_ragnar
ja toimii loistavana sukellus kohteena.

Raimon kaveri kirjoitti:

meren pohjassa Porvoon Pellingin edustalla http://www.hylyt.net/hylky.jsp?id=raimo_ragnar
ja toimii loistavana sukellus kohteena.

Lue lisää

..Pellingissä meren pohjassa. Kuitenkaan se Raimo-Ragnar ei ole sama, joka ostettiin vuonna -46 ja oli sillinpyynnissä Islannin vesillä aina romuttamiseensa asti (-52). Kolmas Raimo-Ragnar valmistui -55 ja oli sittemmin nimeltään Finnstar.

styyri kirjoitti:

..Pellingissä meren pohjassa. Kuitenkaan se Raimo-Ragnar ei ole sama, joka ostettiin vuonna -46 ja oli sillinpyynnissä Islannin vesillä aina romuttamiseensa asti (-52). Kolmas Raimo-Ragnar valmistui -55 ja oli sittemmin nimeltään Finnstar.

Lue lisää

http://www.fotoflite.com/components/com_virtuemart/shop_image/product/337262.jpg

http://www.fotoflite.com/components/com_virtuemart/shop_image/product/337263.jpg

Eino oli emälaiva Britan mukana kyseisellä reissulla,josta kirja on kirjoitettu!

alan kirjasta kirjoitti:

Eino oli emälaiva Britan mukana kyseisellä reissulla,josta kirja on kirjoitettu!

joka sodan aikana jäi pommituksessa uponneena hampurin satamaan, nostettiin ja korjattiin turussa (rek.-47).

kertooko koivistoinen potkurivika- reissusta -49, jolloin myös radiokuuntelu näytteli omaa rooliaan saaliin paikallistamisessa vai aiemmista matkoista -47- 48?

kiitos, jo toinen kirja hommattavaksi.

laiturivaari

laiturivaari kirjoitti:

joka sodan aikana jäi pommituksessa uponneena hampurin satamaan, nostettiin ja korjattiin turussa (rek.-47).

kertooko koivistoinen potkurivika- reissusta -49, jolloin myös radiokuuntelu näytteli omaa rooliaan saaliin paikallistamisessa vai aiemmista matkoista -47- 48?

kiitos, jo toinen kirja hommattavaksi.

laiturivaari

Lue lisää

potkurivika-reissusta.Meno matkalla laiva pysähtyi Skotlannin Methiliin ,jonka satamassa oli saman varustamon Immo-Ragnar laiva!

kirja tietoa kirjoitti:

potkurivika-reissusta.Meno matkalla laiva pysähtyi Skotlannin Methiliin ,jonka satamassa oli saman varustamon Immo-Ragnar laiva!

täytyy hommata tuo opus luottavaksi

helge heikkisen teos käsittelee myös aika seikkaperäisesti Jalostaja I: pyyntimatkoja 55-61
sekä Merilokki- nimisenä vielä -62-63.
tällöin alus myytiin Portugaliin.
samoin heikkinen kuvaa lyhyesti aluksen lyhyen, mutta värikkään historian "varsovan laulun"
sekä laivaston parissa ennen tätä sillinpyynti-jaksoa.

ottamatta laajemmin kantaa Kuunari Koivisto- keskusteluihin, en kuitenkaan voi olla toteamatta
että, mielestäni heikkisen kuvauksesta huokuu vaikutelma ettei alus olisi
"löytänyt paikkaansa" tuona ajanjaksona 1949- 63, vaan joutui alituisesti erilaisten
omistussuhteiden vaihtumisten ja niitä seuranneiden muutostöiden kohteeksi.

vai onko tuo vain aluksen myöhemmästä
julkisesta historiasta pintapuolisesti selvilläolevan lukijan tulkintaa lukemastaan?

Kiitos avustasi, tutkailen tuonkin kirjan.

laiturivaari

Luulenpa että moni on kiinnostunut kuvasaaliistasi.
Ilmoittele kun/jos ehdit laittamaan ne näytille.

Tervetuloa kohta puoleen kesäiseen kotimaahan

Laiturivaari kirjoitti:

Luulenpa että moni on kiinnostunut kuvasaaliistasi.
Ilmoittele kun/jos ehdit laittamaan ne näytille.

Tervetuloa kohta puoleen kesäiseen kotimaahan

Tulen Suomeen juhannuksen tienoilla ja sitten etsin kuvat, ovat dioina mutta ne saa hyvin digimuotoon ja tulevat "merimieskuvia" sivuille viimeistään heinäkuussa.
Samalla vähän muitakin kuvia.
Kiitos, mielellään tullaan kotimaahan.