Auts, osui meteoriitti päähän, kuka korvaa?

No mutta vahingonhan aiheutti nimenomaan Suomen valtion, eikä minkään muun, omistama meteoriitti!

miksei valtio korvaa? kirjoitti:

No mutta vahingonhan aiheutti nimenomaan Suomen valtion, eikä minkään muun, omistama meteoriitti!

No siksi ei, että seurauksista vastaa se, joka ne aiheutti, ei se, joka tekovälineen omistaa.

Vai oletko esim. sitä mieltä, että jos järjestämissäsi juhlissa joku puukottaa jonkun omistamallasi leipäveitsellä, sinut pitäisi tuomita vankilaan, eikä tuota puukottajaa?

miksei valtio korvaa? kirjoitti:

No mutta vahingonhan aiheutti nimenomaan Suomen valtion, eikä minkään muun, omistama meteoriitti!

1. Millä perusteella väität Suomen valtiolla olevan omistusoikeuden meteoriittiin? Minusta kyseessä on omistajaton esine jonka voi vallata se joka sen löytää. Tietysti jos meteoriitti on pudonnut joskus satoja tai tuhansia vuosia sitten, siitä on voinut tulla osa alueen mineraaleja jotka omistaa se jolla on kiinteistön alueella kaivoslain mukainen valtaus. Tai sitten meteoriitista on mahdollisesti tullut kiinteistön ainesosa, kuten vaikka yksittäisestä siirtolohkareesta, joten se kuuluu kiinteistön omistajalle.

2. Kyseessä ei ole löytötavaralain mukainen löytötavara koska sillä ei ilmeisesti ole koskaan ollutkaan aikaisempaa omistajaa. Vaikka meteoriittia käsiteltäisiinkin löytötavarana, niin löytäjä saa siihen halutessaan omistusoikeuden löytötavaralain 5:14 §:n perusteella jos oikea omistaja ei kolmessa kuukaudessa hae kadonnutta meteoriittiaan. Vain silloin mikäli löytäjä on jättänyt löytötavaran poliisille mutta ei nouda löytötavaraa kolmessa kuukaudessa omistusoikeuden siirtymisestä, omistusoikeus siirtyy Suomen valtiolle.

3. Kyseessä ei ole myöskään avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta annetun lain (1970/616) mukainen avaruusesine koska sitä ei ole lähetetty avaruuteen kenenkään ihmisen toimesta.

4. Näin ollen meteoriitin putoamishetkellä sen omistaja ei mitenkään voi olla Suomen valtio, koska ei ole mitään muutakaan saantotyyppiä jolla valtio olisi saanut omistusoikeuden.

5. Vahingonkorvausvelvollisuutta ei ratkaise meteoriitin omistajuus vaan korvausta on haettava niiltä oikeussubjekteilta jotka meteoriitin pudottivat. Jos tälläisiä vastaajia ei löydy, vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausta ei voi hakea keneltäkään.

maallikkojuristi kirjoitti:

1. Millä perusteella väität Suomen valtiolla olevan omistusoikeuden meteoriittiin? Minusta kyseessä on omistajaton esine jonka voi vallata se joka sen löytää. Tietysti jos meteoriitti on pudonnut joskus satoja tai tuhansia vuosia sitten, siitä on voinut tulla osa alueen mineraaleja jotka omistaa se jolla on kiinteistön alueella kaivoslain mukainen valtaus. Tai sitten meteoriitista on mahdollisesti tullut kiinteistön ainesosa, kuten vaikka yksittäisestä siirtolohkareesta, joten se kuuluu kiinteistön omistajalle.

2. Kyseessä ei ole löytötavaralain mukainen löytötavara koska sillä ei ilmeisesti ole koskaan ollutkaan aikaisempaa omistajaa. Vaikka meteoriittia käsiteltäisiinkin löytötavarana, niin löytäjä saa siihen halutessaan omistusoikeuden löytötavaralain 5:14 §:n perusteella jos oikea omistaja ei kolmessa kuukaudessa hae kadonnutta meteoriittiaan. Vain silloin mikäli löytäjä on jättänyt löytötavaran poliisille mutta ei nouda löytötavaraa kolmessa kuukaudessa omistusoikeuden siirtymisestä, omistusoikeus siirtyy Suomen valtiolle.

3. Kyseessä ei ole myöskään avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta annetun lain (1970/616) mukainen avaruusesine koska sitä ei ole lähetetty avaruuteen kenenkään ihmisen toimesta.

4. Näin ollen meteoriitin putoamishetkellä sen omistaja ei mitenkään voi olla Suomen valtio, koska ei ole mitään muutakaan saantotyyppiä jolla valtio olisi saanut omistusoikeuden.

5. Vahingonkorvausvelvollisuutta ei ratkaise meteoriitin omistajuus vaan korvausta on haettava niiltä oikeussubjekteilta jotka meteoriitin pudottivat. Jos tälläisiä vastaajia ei löydy, vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausta ei voi hakea keneltäkään.

Lue lisää

Suomen valtiollepa nuo virallisesti Suomen alueelta löydetyt meteoriitit vaan käytännössä kaikki ovat menneet, korvauksetta. On se sitten oikein tai ei, sitä en tiedä, mutta näin on tapahtunut ja näin tapahtuu. Suomen valtio ne ottaa.

Ruotsin puolella rajaa löytäjä saa pitää läytämänsä meteoriitin, Suomessa ei. Tämä seikka on alan miesten tiedossa. Joten suomalaisen kannattaa siis käydä löytämässä meteoriittinsa Ruotsin puolelta jos sen aikoo pitää tai aikoo siitä taloudellisesti hyötyä.

maallikkojuristi kirjoitti:

1. Millä perusteella väität Suomen valtiolla olevan omistusoikeuden meteoriittiin? Minusta kyseessä on omistajaton esine jonka voi vallata se joka sen löytää. Tietysti jos meteoriitti on pudonnut joskus satoja tai tuhansia vuosia sitten, siitä on voinut tulla osa alueen mineraaleja jotka omistaa se jolla on kiinteistön alueella kaivoslain mukainen valtaus. Tai sitten meteoriitista on mahdollisesti tullut kiinteistön ainesosa, kuten vaikka yksittäisestä siirtolohkareesta, joten se kuuluu kiinteistön omistajalle.

2. Kyseessä ei ole löytötavaralain mukainen löytötavara koska sillä ei ilmeisesti ole koskaan ollutkaan aikaisempaa omistajaa. Vaikka meteoriittia käsiteltäisiinkin löytötavarana, niin löytäjä saa siihen halutessaan omistusoikeuden löytötavaralain 5:14 §:n perusteella jos oikea omistaja ei kolmessa kuukaudessa hae kadonnutta meteoriittiaan. Vain silloin mikäli löytäjä on jättänyt löytötavaran poliisille mutta ei nouda löytötavaraa kolmessa kuukaudessa omistusoikeuden siirtymisestä, omistusoikeus siirtyy Suomen valtiolle.

3. Kyseessä ei ole myöskään avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta annetun lain (1970/616) mukainen avaruusesine koska sitä ei ole lähetetty avaruuteen kenenkään ihmisen toimesta.

4. Näin ollen meteoriitin putoamishetkellä sen omistaja ei mitenkään voi olla Suomen valtio, koska ei ole mitään muutakaan saantotyyppiä jolla valtio olisi saanut omistusoikeuden.

5. Vahingonkorvausvelvollisuutta ei ratkaise meteoriitin omistajuus vaan korvausta on haettava niiltä oikeussubjekteilta jotka meteoriitin pudottivat. Jos tälläisiä vastaajia ei löydy, vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausta ei voi hakea keneltäkään.

Lue lisää

..muistikuva, että on olemassa tai ainakin on ollut jokin erityisnormi, jonka perusteella valtio voi lunastaa meteoriitin itselleen tutkimuskäyttöön. Ilmeisesti valtio on myös käyttänyt tehokkaasti tätä oikeutta, tosin valitettavasti en löydä sitä nyt, ja voi olla että se on johdettu jostain alemman tason normista, kun en löytänyt sitä finlexistä.

Tarina taustalla oli muistaakseni se, että joku vanha äijänkäppyrä oli joskus Kekkosen aikoihin kerran esitellyt alueella vieraileville geologeille löytämäänsä kiveä, joka tunnistettiin isohkoksi meteoriitiksi. Valitettavasti mies kieltäytyi luovuttamasta tai myymästä kiveä, ja suuttuneena ajoi tiedemiehet tiehensä.

Geologit yrittivät saada meteoriittia haltuunsa, mutta mies kieltäytyi yhteydenpidosta. Vanha mies kuitenkin kuoli parin vuoden kuluttua, ja perillisille joille tila siirtyi, kävi hyvin että meteoriitti olisi luovutettu tutkijoille. Meteoriittiä ei kuitenkaan heti löytynyt, kunnes eräs sukulainen muisti nähneensä etsitynlaisen kiven eräässä kivikasassa.

Siinä kivikasassa oli ollut muistaakseni emäksisyyttä aiheuttavia kalkinpaloja, ja kun koko meteoriitti oli muutenkin ollut koko ajan paljaan taivaan alla, niin meteoriitistä ei ollut rapautumisensa jälkeen jäljellä kuin muutamia paloja, ja muuhun aineksiin sekoittunutta pölyä. Ilmeisesti kyse oli siis eräänlaisesta kivimeteoriitista.

Tämmöisiä tapauksia varten tehtiin sitten jonkinlainen erikoissääntö, että valtio voi lunastaa meteoriitin tutkimuskäyttöön.

En tiedä onko tarina totta, mutta ainakin sen on kertonut eräs eläkkeellä oleva geologian professori yhdessä kirjoituksessaan.

Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin valtio ei omista putoavaa meteoriittiä, vaikka voikin sen ilmeisesti joillakin perustein lunastaa tutkimuskäyttöön, valtio ei myöskään vastaa meteoriitin aiheuttamasta vahingosta.

En usko kyseeseen tulisi löytötavaralain soveltaminen. Lähtökohtaisesti meteoriitin ensisijainen omistaja olisi sen maan omistaja tai haltija, jonka alueelta meteoriitti löydetään. Toisaalta jokamiehen oikeudet ja kaivoslaki antavat oikeuden etsiä mineraaleja toisen mailta, joten omistajuus voi olla myös meteoriitin löytäjällä.

Vahinko jää siis korvaamatta, ellei satu omaamaan poikkeuksellisen laajaa ja kattavaa vakuutusturvaa.

C.E. kirjoitti:

..muistikuva, että on olemassa tai ainakin on ollut jokin erityisnormi, jonka perusteella valtio voi lunastaa meteoriitin itselleen tutkimuskäyttöön. Ilmeisesti valtio on myös käyttänyt tehokkaasti tätä oikeutta, tosin valitettavasti en löydä sitä nyt, ja voi olla että se on johdettu jostain alemman tason normista, kun en löytänyt sitä finlexistä.

Tarina taustalla oli muistaakseni se, että joku vanha äijänkäppyrä oli joskus Kekkosen aikoihin kerran esitellyt alueella vieraileville geologeille löytämäänsä kiveä, joka tunnistettiin isohkoksi meteoriitiksi. Valitettavasti mies kieltäytyi luovuttamasta tai myymästä kiveä, ja suuttuneena ajoi tiedemiehet tiehensä.

Geologit yrittivät saada meteoriittia haltuunsa, mutta mies kieltäytyi yhteydenpidosta. Vanha mies kuitenkin kuoli parin vuoden kuluttua, ja perillisille joille tila siirtyi, kävi hyvin että meteoriitti olisi luovutettu tutkijoille. Meteoriittiä ei kuitenkaan heti löytynyt, kunnes eräs sukulainen muisti nähneensä etsitynlaisen kiven eräässä kivikasassa.

Siinä kivikasassa oli ollut muistaakseni emäksisyyttä aiheuttavia kalkinpaloja, ja kun koko meteoriitti oli muutenkin ollut koko ajan paljaan taivaan alla, niin meteoriitistä ei ollut rapautumisensa jälkeen jäljellä kuin muutamia paloja, ja muuhun aineksiin sekoittunutta pölyä. Ilmeisesti kyse oli siis eräänlaisesta kivimeteoriitista.

Tämmöisiä tapauksia varten tehtiin sitten jonkinlainen erikoissääntö, että valtio voi lunastaa meteoriitin tutkimuskäyttöön.

En tiedä onko tarina totta, mutta ainakin sen on kertonut eräs eläkkeellä oleva geologian professori yhdessä kirjoituksessaan.

Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin valtio ei omista putoavaa meteoriittiä, vaikka voikin sen ilmeisesti joillakin perustein lunastaa tutkimuskäyttöön, valtio ei myöskään vastaa meteoriitin aiheuttamasta vahingosta.

En usko kyseeseen tulisi löytötavaralain soveltaminen. Lähtökohtaisesti meteoriitin ensisijainen omistaja olisi sen maan omistaja tai haltija, jonka alueelta meteoriitti löydetään. Toisaalta jokamiehen oikeudet ja kaivoslaki antavat oikeuden etsiä mineraaleja toisen mailta, joten omistajuus voi olla myös meteoriitin löytäjällä.

Vahinko jää siis korvaamatta, ellei satu omaamaan poikkeuksellisen laajaa ja kattavaa vakuutusturvaa.

Lue lisää

alueelle se tippuu.Jos se tippuu sinun pihalle se on sinun ei valtion ja jos se tippuu sinuun se on sinun ei valtion:=)

Kuka on niin tyhmä että viranomaisille alkaa löydöstään kertomaan. Jos on niin helvetin hölmö on aivan oikein että häneltä kaikki viedään.

Museonjohtajat ovat yhteiskunnan loisia, ainakin puolelle kenkää. Siinä oiva säästökohde, mokomia tyhjäntoimittajia on aivan liikaa. Sama koskee kuntien ja valtion syöttiläitä, kenkää vaan.

"Suomesta jos löytää meteoriitin, se kuuluu automaattisesti suomen valtiolle, virallisten lakipykälien mukaan,"

No kerropa mitä nämä "viralliset lakipykälät" ovat? Suomen Säädöskokoelmasta niitä ei ainakaan löydy.

Jos meteoriitti löytyy jonkun maalta sekoittuneena soraan ja muuhun maaainekseen, eikä varsinkaan tiedetä milloin se on sinne tippunut, siitä on tullut kiinteistön ainesosa, jonka omistusoikeus kuuluu maanomistajalle.

Jos meteoriitti tippuu esim. vuokrakaksiosi parvekkeelle, autosi konepellille silloin kut katsot sitä vierestä (tai ajat autollasi), katsoisin että kyseessä on omistajaton irtain esine jonka löytäjä voi vallata.

Samoin on kyseessä isännätön, valtauskelpoinen esine (res nullius), jos meteoriitti on pudonnut aluevesirajojen ulkopuolelle tai suuren järven jäälle kylän rajojen ulkopuolelle.

Meteoriitti voisi joissakin tapauksissa olla kiinteä muinaisjäännös, esimerkiksi jos siihen liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja (muinaismuistolaki 2.1 § 9 kohta), jos se on uhrikivi (4 k.), osa ihmisten muinoin tekemää kivirakennelmaa (1 k.) tms. Mutta nämä siis ovat vanhoja meteoriittrja jotka ovat jo olleet ihmisen toiminnan kohteena.