Omistusoikeustestamentti

Aikomuksemme on puolisoni kanssa tehdä keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella viimeksi eloon jäävän hyväksi.

Omaisuutemme on suurin piirtein yhteistä.

Vasta toisenkin meistä kuoltua voisi perillisemme (yksi lapsenlapsi ja hänen lapsensa) saada perinnön.

Miten menee perintöverotus lesken kohdalla ja myöhemmin perillisten kohdalla?

En löydä oikein mistään vastausta tähän, joten toivon, että täällä joku osaisi vastata.

Ilmianna
Jaa

17 Vastausta



tehkää ennemmin hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentin voi toki ottaa vastaan hallintaoikeustestamenttina. Verot menee omistusoikeustestamentissa kahteen kertaan, ja se tulee verotuksessa kalliimmaksi kuin jos olette ilman testamenttia.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:

lisäksi perilliset voivat vaatia lakiosansa testamentista riippumatta. Tähänkin kannattaa varautua.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
mle kirjoitti:

lisäksi perilliset voivat vaatia lakiosansa testamentista riippumatta. Tähänkin kannattaa varautua.

kuitenkin ihan periaatteessa tietää, miten se verotus menisi.

Meneekö vero toisen kuoltua puolesta omaisuuttamme vai...?

Ei kai sentään lesken omasta puoliskosta jo silloin - hänen vielä eläessään.

Ja perijät maksavat sitten koko pesästä, kun se aika tulee, elleivät vaadi lakiosaansa, jolloin maksavat siltä osin heti.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
mutta kiinnostaisi kirjoitti:

kuitenkin ihan periaatteessa tietää, miten se verotus menisi.

Meneekö vero toisen kuoltua puolesta omaisuuttamme vai...?

Ei kai sentään lesken omasta puoliskosta jo silloin - hänen vielä eläessään.

Ja perijät maksavat sitten koko pesästä, kun se aika tulee, elleivät vaadi lakiosaansa, jolloin maksavat siltä osin heti.

Jos molemmat vanhemmat omistavat yhtä paljon, niin jomman kumman kuoleman jälkeen lapset perivät puolet siitä yhteisestä omaisuudesta, ja maksavat siitä verot, vaikka mitään osituksia ei edes tehtäisi. Lakiosa koskee vain tilannetta jossa on testamentti olemassa.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

Saamasi vastaukset sinänsä ok., eli leski maksaa pesän neton puolikkaasta perintöveron.

Mutta lisään sen, että leski saa sentään 79999 euroa verottomana, eli pelkkä perintöverotus ei ehkä ole kovin määräävä lesken ollessa kyseessä.

Lesken kuoltua lapsenlapsenne (siis lapsenne kuollut?) maksaa saamastaan perinnöstä jälleen 1. veroluokan mukaisen perintöveron, joka on perinnön määrästä riippuen noin 7-13% 19999 euron ylittävältä osalta. Myös lapsenlapsenne lapsen perintö verotetaan 1. luokkan mukaan. Mikäli leski kuolee ennen kahta vuotta (3?), niin häneltä jäänyttä samaa perintöä (puolikas)ei veroteta toistamiseen.

Pelkästään lesken asumisen kannalta testamenttia ei tarvita, koska leskellä on lain mukaan elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, ellei lski omista toista vastaavaa asuntoa. Tähän lain mukaiseen hallintaoikeuteen ei pure edes rintaperillisten lakiosiensa vaatiminenkaan.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10 VASTAUSTA:

sitä että voi tehdä myös hallitsemalleen muulle omaisuudelle kuin asunto, mitä vain? Myydä lahjoittaa yms. eikä edes lakiosaa tarvitse antaa rintaperillisille eläessään.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
hallintaoikeus kirjoitti:

sitä että voi tehdä myös hallitsemalleen muulle omaisuudelle kuin asunto, mitä vain? Myydä lahjoittaa yms. eikä edes lakiosaa tarvitse antaa rintaperillisille eläessään.

Mistä tuollaista päättelet? Eihän kuhanvaan mitään tuon tapaista ole sanonut! Kuhanvaanhan puhui VAIN asunnosta ja asuntoirtaimistosta.

Eikä mitään hallitsemaansa omaisuutta voi "myydä lahjoittaa yms." (maa- ja metsätilan tuottoa lukuunottamatta).

Lakiosa (vaadittaessa) tarvitsee antaa muusta kuin hallitsemastaan asunnosta/asuntoirtaimistosta.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa

Miten se rajoittaa lesken muun omaisuuden käyttöä (pankkitilit, arvopaperiasiat, vuokra-asuntojen tuotot ja menot) tarvitaanko lapsenlapsen suostumus kaikkeen?

Vai tarkoittaako maininta: ".. saa hallita ilman tilintekovelvollisuutta muille perillisille" sitä, että leski voi hoitaa nämä asiat, kuten aina ennenkin?

Vai miten se nyt meni?

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
hall.oik.testamentti? kirjoitti:

Miten se rajoittaa lesken muun omaisuuden käyttöä (pankkitilit, arvopaperiasiat, vuokra-asuntojen tuotot ja menot) tarvitaanko lapsenlapsen suostumus kaikkeen?

Vai tarkoittaako maininta: ".. saa hallita ilman tilintekovelvollisuutta muille perillisille" sitä, että leski voi hoitaa nämä asiat, kuten aina ennenkin?

Vai miten se nyt meni?

Perintökaari

12 LUKU

Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta

Ole hyvä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
nix nax kirjoitti:

Mistä tuollaista päättelet? Eihän kuhanvaan mitään tuon tapaista ole sanonut! Kuhanvaanhan puhui VAIN asunnosta ja asuntoirtaimistosta.

Eikä mitään hallitsemaansa omaisuutta voi "myydä lahjoittaa yms." (maa- ja metsätilan tuottoa lukuunottamatta).

Lakiosa (vaadittaessa) tarvitsee antaa muusta kuin hallitsemastaan asunnosta/asuntoirtaimistosta.

Olin jo tv:n ääressä, mutta asiahan tuli hyvin parsittua, kiitos. Vastaajana oli kyllä nimim. muallikko, mutta pääasiahan on kysyvien auttelu.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
nix nax kirjoitti:

Perintökaari

12 LUKU

Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta

Ole hyvä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Paljon kiitoksia ystävällisistä vastauksista.

Sen verran vielä selitän, että tarkoituksenamme on keskinäisen testamentin lisäksi tehdä toinen testamentti, missä meidän molempien jälkeen omaisuus jaettaisiin (oman poikamme jo kuoltua) pojantyttären ja hänen lastensa kesken tasan.

Verotuskin silloin pienenisi.

Haluamme sillä keinoin varmistaa, että alaikäisille lapsosillekin jotain säästyisi - meidän aherruksemme tuloksista - opintojensa varalle.

Kaikkien käsissä kun omaisuuksille ei niin suurta painoa aina pistetä.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
selvitystä! kirjoitti:

Paljon kiitoksia ystävällisistä vastauksista.

Sen verran vielä selitän, että tarkoituksenamme on keskinäisen testamentin lisäksi tehdä toinen testamentti, missä meidän molempien jälkeen omaisuus jaettaisiin (oman poikamme jo kuoltua) pojantyttären ja hänen lastensa kesken tasan.

Verotuskin silloin pienenisi.

Haluamme sillä keinoin varmistaa, että alaikäisille lapsosillekin jotain säästyisi - meidän aherruksemme tuloksista - opintojensa varalle.

Kaikkien käsissä kun omaisuuksille ei niin suurta painoa aina pistetä.

Yleinen harhaluulo on, että hallintaoikeustestamentti oikeuttaa käyttämään rahavarat. Näin ei asia ole vaan hallintaoikeudensaaja saa vain tuoton käyttöönsä.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
nix nax kirjoitti:

Mistä tuollaista päättelet? Eihän kuhanvaan mitään tuon tapaista ole sanonut! Kuhanvaanhan puhui VAIN asunnosta ja asuntoirtaimistosta.

Eikä mitään hallitsemaansa omaisuutta voi "myydä lahjoittaa yms." (maa- ja metsätilan tuottoa lukuunottamatta).

Lakiosa (vaadittaessa) tarvitsee antaa muusta kuin hallitsemastaan asunnosta/asuntoirtaimistosta.

"Lakiosa (vaadittaessa) tarvitsee antaa muusta kuin hallitsemastaan asunnosta/asuntoirtaimistosta."

Pitää paikkaansa jos leskellä on leskenoikeuden nojalla oleva hallintaoikeus asuntoon.

Muussa tapauksessa lakiosa voidaan irrottaa myös asunnosta.

Puhutaan vahvasta ja heikosta hallinnasta.

Nämä asiat aiheuttavat jatkuvasti ongelmia.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Tarkennusta kirjoitti:

"Lakiosa (vaadittaessa) tarvitsee antaa muusta kuin hallitsemastaan asunnosta/asuntoirtaimistosta."

Pitää paikkaansa jos leskellä on leskenoikeuden nojalla oleva hallintaoikeus asuntoon.

Muussa tapauksessa lakiosa voidaan irrottaa myös asunnosta.

Puhutaan vahvasta ja heikosta hallinnasta.

Nämä asiat aiheuttavat jatkuvasti ongelmia.

>>Pitää paikkaansa jos leskellä on leskenoikeuden nojalla oleva hallintaoikeus asuntoon.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
selvitystä! kirjoitti:

Paljon kiitoksia ystävällisistä vastauksista.

Sen verran vielä selitän, että tarkoituksenamme on keskinäisen testamentin lisäksi tehdä toinen testamentti, missä meidän molempien jälkeen omaisuus jaettaisiin (oman poikamme jo kuoltua) pojantyttären ja hänen lastensa kesken tasan.

Verotuskin silloin pienenisi.

Haluamme sillä keinoin varmistaa, että alaikäisille lapsosillekin jotain säästyisi - meidän aherruksemme tuloksista - opintojensa varalle.

Kaikkien käsissä kun omaisuuksille ei niin suurta painoa aina pistetä.

Mitä ihmettä oikein suunnittelette, teette ensin keskinäisen testamentin ja sitten vielä toisen testamentin, jossa määrätään taas samasta omaisuudesta?

Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman testamentin yhdistelmä, siis yksi asiakirja, jossa sen kaikki osapuolet eli testaattorit määräävät yhdessä, mitä heidän omaisuudelleen on tapahtuva, sitten kun he kuolevat eli mitä tapahtuu, kun ensimmäinen kuolee ja mitä tapahtuu kun suraavat kuolevat.

Keskinäisiä testamentteja tekevät muutkin kuin aviopuolisot. Esimerkiksi naimattomat sisarukset voivat määrätä, että kun ensimmäinen kuolee, hänen omaisuutensa menee tasan kaikille jäljellejääneille tasaosuuksin, kun seuraava kuolee, hänen omaisuutensa menee kaikille jäljellejääneille tasaosuuksin ja kun lopulta viimeinenkin kuolee, hänen omaisuutensa menee xx:lle ja yy:lle.

Eli teidän pitäisi tehdä keskinäinen testamentti, jossa määrätään, että toisen kuoltua toinen perii hänen omaisuutensa ja kun toinenkin kuolee, hänen omaisuutensa menee pojantyttärelle xx osuus ja pojantyttären lapsille kullekin xx osuus, yhteensä 100 %.

Riippumatta siitä, mitä te määräätte, kukin testamentin saaja pistää perimälleen eli omaksi saamalleen omaisuudelleen sellaisen painon kuin itse haluaa.

Perinnön hajoittaminen mahdollisimman suurelle saajajoukolle suoraan on verotuksellisesti edullista, koska perintöverohan on progressiivinen (ainakin nykylain mukaan). Saattaa olla myös järkevää se, että jo ensimmäisen puolisoista kuollessa joku perii jotain - mitä useammassa erässä perinnön saa, sen pienempi on veroprogressio.

Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

No entäs sitten, jos on omistusoikeustestamentti ja perillinen ei vaadi lakiosaansa, saako leski hoitaa omaisuutta mielensä mukaan tekemättä tiliä perilliselle.

Vai muodostuuko heti toisen kuoltua kuolinpesä, jolloin pitää olla perilliseltä valtakirja joka yhtiökokoukseen yms.?

Onhan tuo lakiteksti tuolla olemassa, mutta kun ei jaksaisi koko rotlaa lukea, niin eikö joku tietävä voisi sen nyt heti tässä sanoa.

Ilmianna
Jaa

OMA-lehdessä 6/2013 on aika selventävästi tehty ero hallintaoikeus- ja omistusoikeustestamentille.

Suosittelen lehteä kaikille näiden asioiden kanssa painiville. Hyviä esimerkkitapauksia.

Menemme viikolla nyk. mieheni juristille laittamaan paperit kuntoon ja porsaanreiät tukkoon.

Ex- mieheni vedätti hyvän juristin avulla kaiken ansaitsemani omaisuuden ja toista kertaa en lankea tähän. Olin heikko ja haavoilla, narsistin uhri.

Paska ett tuli tienattua ukolle 12 vuoden aikana auto, rivari, kaikki meni mökkiä myöden. Lapsi jäi ja sentään maksoi tekemänsä 20.000 velat...niin, minun rahoista loppujen lopuksi.

Kornia, että miehellä on Sveitsissä pimeä satojen tuhansien tili. Että kehtasi vedättää! Mustasukkainen narsisti. Kun lähdin aviksesta niin hänen kosto oli todella mittava! Ålkää tehkö samaa virhettä kuin minä.

Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Omistusoikeustestamentti

Aikomuksemme on puolisoni kanssa tehdä keskinäinen testamentti täydellä omistusoikeudella viimeksi eloon jäävän hyväksi.

Omaisuutemme on suurin piirtein yhteistä.

Vasta toisenkin meistä kuoltua voisi perillisemme (yksi lapsenlapsi ja hänen lapsensa) saada perinnön.

Miten menee perintöverotus lesken kohdalla ja myöhemmin perillisten kohdalla?

En löydä oikein mistään vastausta tähän, joten toivon, että täällä joku osaisi vastata.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta