Verkkosähköä ei mökilleni saa rahallakaan, sähköyhtiö ei anna tarjousta. Tein kunnon kokoisen aurinkosähkösysteemin. Tällä saan 700 W vesipumpun ja 1,3 kW pölynimurin toimimaan.
Järjestelmässä on 850 Ah akku, kuusi akkua rinnan, ja niiden perässä Studerin invertteri 1,3 kW nimellisteholla. Se antaa ulos 4 kW lyhytaikaisesti, 5 sekuntia, moottoreiden käynnistyspiikkejä varten. Tuo 4 kW tarkoittaa yli 300 A virtaa.
Ongelmia on ajoittain ollut tehopiikkien kanssa, eli vesipumppu ei aina käynnisty. Syy on paikallistettu, akuston kaapelointi ylimenovastuksineen. Ilmeisesti tehoa on kulunut jossain heikossa ylimenovastuksessa liikaa.
Olin ketjuttanut akkujen plusnavat yhteen ja miinusnavat yhteen kuten akkuliike ja Studerin kuvat suosittelivat. Kauimmaisesta akusta tulee kuusi ketjutusjohtoa ja niiden väliset kuusi ylimenovastusta ennenkuin invertterin johto saa sähköä. Akkujen kuorma on siten epätasainen.
Olen nyt muuttanut kytkennän niin että käytän järeätä potentiaalintasauskiskoa sekä plussassa että miinuksessa. Sillä saa tuon ketjutuksen haitat pois. Kiskoihin kytketään paneeleilta tulevat johdot, jokainen akku suoraan 35 mm2 johdoiilla, ja Studerin johdot. Potentiaalintasauskiskot ovat kuparikiskoja ja niissä on 10 mm pultit, eli ne ovat huomattavasti järeämpiä kuin omakotitaloissa yleensä käytettävät maadoituksen potentiaalintasauskiskot. Järjestelyssä jokaisen akkunavan tai kiskon pulttiin on kiinnitetty vain yksi kaapelikenkä, kun ketjutetussa järjestelyssä niitä yleensä oli kaksi tai kolme akkunapapulteissa.
Järjestelyllä saa lisäksi sen edun, että yksittäisen akun voi irrottaa ja kytkeä milloin vain, mikä helpottaa akkujen vaihdon ja akkunapojen huollon.
Sähköjä ymmärtävä kyllä tajuaa edut. Olen keskustellut joidenkin asiantuntijoiden kanssa ja jokainen on nyökännyt. Kirjoitan siitä siksi etten ole kuullut kenenkään tehneen vastaavaa.
Suosittelen että joku sähköstä ymmärtävä tekee järjestelmän, täysi amatööri voi tehdä kohtalokkaita virheitä. Turvalisuuteen on syytä kiinnittää huomiota.
Ison akuston kytkentä
54
6594
Vastaukset
- 25
Tuollaista järjestelmää kun suunnittelee kannattanee harkita akustonjännitteeksi 24v tai enemmin,saa hiukan tasoiteltua noita virtapiikkejä.
- Aurinkosähköttäjä
Tuo on totta, olisi pitänyt tehdä 24 tai 48 voltin järjestelmä häviöiden välttämiseksi. Mutta virtapiikkejä se ei pienentäisi yhtään, moottorien käynnistyspiikit ovat aivan samat.
- ei verkkosähköä
Aurinkosähköttäjä kirjoitti:
Tuo on totta, olisi pitänyt tehdä 24 tai 48 voltin järjestelmä häviöiden välttämiseksi. Mutta virtapiikkejä se ei pienentäisi yhtään, moottorien käynnistyspiikit ovat aivan samat.
Eikös virrat kuitenkin puolitu (24V) tai mene neljäsosaan (48V) verrattuna 12 V järjestelmään?
Kuinka muuten noiden akkunapojen kykennät kannattaa tarkaan ottaen tehdä? Itsellä on ns. lattamalliset liittimet (siis ei näitä auton akun kenkiä) ruuvattuna 8 mm ruostumattomilla pulteilla. Putsailin pinnat viilalla, mutta täytyiskö käytää jotain vaseliinia tms? Nyt en laittanut mitään, kuiviltaan ja tietysti tiukasti kiinni.
Liitoksia noihin tulee (ja niitä häviöitä), kun johdon suojana on 150 A sulake ja lisäksi pääytkin jolla saa akut irti Studerista.
Vajaa vuosi sitten lueskelin näitä palstoja ja etenkin Aurinkosähköttäjälle suuret kiitokset vinkeistä. Mä hommasin Studerin 24 V järjestelmän.
- iso kysymysmerkki
Ihan en ymmärtänyt miten viimeisestä akusta tulisi lähteä kuusi johdinta "Kauimmaisesta akusta tulee kuusi ketjutusjohtoa ja niiden väliset kuusi ylimenovastusta". Mikä on tämä "ylimenovastus" ja mistä Studerin dokumentistä löytyy mainitsemanne kaapelointi?
Studerin ohje on kyllä varsin yksiselitteinen akkukytkennän osalta (sivu 9. 2.3.1 Connection in parallel ).
http://www.studer-innotec.com/upload/temp/XPC User manual.pdf- Aurinkosähköttäjä
Kiitän varsin asiallisista kommenteista ja kysymyksistä. En ole osannut kertoa ajatuksiani riittävän selvästi Vastaan tässä useammalle kerralla.
Ensin nimimerkille 25 jolle vastasin hätäisesti sekä nimimerkille ei verkkosähköä.
On tietenkin totta että virta-arvot puolittuvat jos siirtyy kaksinkertaiseen jännitteeseen, sekä jatkuva virta että virtapiikki. Minun olisi pitänyt sanoa että tehopiikki säilyy kolminkertaisena, ja virtapiikin suhteellinen arvo (kolminkertainen) säilyy.
Akkunavoista käsitykseni on että ne on syytä puhdistaa ettei tule eristävää oksidikerrosta. Vaseliinia käsittääkseni on laitettu että se hidastaisi hapettumista, oksidoitumista. Sekä aurinkosähköakkujen että auton akkunavat olisi syytä vuoden - parin välein puhdistaa ja voidella ettei tehoa häviä noihin liitoksiin.
Sitten nimimerkille iso kysymysmerkki.
Täsmälleen juuri tuota Studerin ohjetta ja kuvaa 2.3.1 pidän hieman epäonnistuneena. Vastaan alla ehkä turhankin pitkään. Silti vastaus on ylimalkainen ja yksinkertaistettu.
Jos kuudesta rinnan kytketystä akusta otetaan 300 A niin jokaisesta tulee noin 50 A. Numerointi on kuten Studerin kuvan akut vasemmalta oikealle, mutta kuusi akkua, ei kolme. Ensin selostetaan plus-napojen yhteenkytkentä.
Akun 1 akkukenkään on liitetty välijohto1 akkuun 2. Oletan tässä että välijohto on liitetty akun 2 akkukenkään alimmaiseksi ja sen päälle tulee välijohto 2 akusta 2 akkuun 3. Akun 1 akkukengässä on yksi välijohdon kaapelikenkä, ja akun 2 akkukengässä on kaksi välijohdon kaapelikenkää.
Akun 1 akkukengästä välijohtoon 1 on ylimenovastus. Olkoon sen ymimenovastuksen arvo hatusta vetäen 1 milliohm. 50 A virralla jännite alenee 50 millivolttia.
Akusta 2 tulee välijohtoon 1 toiset 50 A. Siten välijohdosta 1 välijohtoon 2 siirtyy 100 A. Olkoon ylimenovastus sama 1 milliohm. Jännite alenee tällöin 100 millivolttia edellisen aleneman lisäksi.
Vastaava toistuu akussa 3 paitsi että virta on 150 A ja jännitteen putoama 150 millivolttia. Akussa 4 jännitteen putoama on 200 millivolttia, ja akussa 5 jännitteen alenema on 250 millivolttia.
Välijohto 5 menee akusta 5 akkuun 6, ja akun 6 akkukengässä on välijohdon 5 lisäksi kiinni Studerin johto. Jännitteen alenema välijohdosta 5 Studerin johtoon on 300 millivolttia.
Näin peräkkäisissä ylimenovastuksissa jännitteen alenema on yhteensä 1050 millivolttia eli 1,05 volttia. Tämä oli siis pelkästään plus-haarassa, ja miinus-haarassa on sama jännitteenalenema. Jännitteenalenema koko systeemissä olisi siten 2,1 volttia.
Näiden ylimenovastusten aiheuttamien jännitteenalenemien vuoksi eri akkuja kuormitetaan epätasaisesti eli ei saada täyttä hyötyä koko akkukapasiteetista. Laskelmissa käytetty 50A ei pädekään kuin suuruusluokan osalta.
Minulla oli alkuperäisessä sanomassa virhe, on vain viisi välijohtoa tai ketjutusjohtoa.
Jos aurinkopanelien johdot on kiinnitetty akkuun 1 niin jokaisen akun jokaisessa akkukengässä on kiinni kaksi johtoa. Jos aurinkopanelien johdot on kiinnitetty johonkin muualle (kuten minulla oli) niin yhden akun akkukengissä on kiinni kolme johtoa. Uudessa kytkennässä jokaisen pultin alla on vain yksi kaapelikenkä.
Samoilla ylimenovastusoletuksilla lasketaan jännitteenalenema uudessa järjestelmässä. Minkä tahansa akun akkukengästä jännitteenalenema välijohtoon on 50 millivolttia, välijohdosta kuparikiskoon on toiset 50 millivolttia, ja kuparikiskosta Studerin johtoon on 300 millivolttia. Jännitteenalenema on silloin yhteensä 0,4 volttia kummassakin haarassa, koko järjestelmässä siis 0,8 volttia, eli alle puolet siitä mitä Studerin suosittelema napojen ketjutus antaa.
Uudessa kytkennässä akut ovat täysin samassa asemassa keskenään.
Yllä en ole laskenut johtojen vastusta. Oletan että lyhyillä välijohdoilla ja järeillä johdonpaksuuksilla välijohdon vastus on pienempi kuin ylimenovastus. Saatan olla väärässä. Uudessa kytkennässä on kuusi johtoa rinnan tuomassa tuo 300 A Studeriin, kun vanhassa kytkennässä yksi ja sama johto (ketjutettu johto) johtaa koko 300 A virran. Sekin puoltaisi uutta kytkentää. Laskekoon ken haluaa.
Studerin ohjeessa ei ole sitä kaapelointia jota pidän parempana ja johon olen siirtynyt. Juuri siksi yritän selostaa sitä.
Toistan vielä sen että jos Studerin kuvan 2.3.1 oikeanpuolimmaista akkua haluaa huoltaa (esim. puhdistaa ja voidella akkunavat tai vaihtaa akku) niin silloin pitää irroittaa Studer ja sähkönsyöttö katkeaa. Vastaava pätee aurinkopanelien johdoille, aurinkopanelien johdot pitää irroittaa. Uudessa järjestelmässä minkä tahansa akun voi irroittaa järjestelmästä erikseen vaihtoa tai huoltoa varten.
Toivottavasti tämä selventää sanomaani. - Emppux
Täällä nköjään ei tiedetä yhtään mitään kondensaattoreista ja akuista. menkääpä sinne koulunpenkille..
- No hyvä juttu
Vika siis korjaantui tuolla muutoksella?
Minkäpaksuinen se alkuperäinen kaapeli oli, jolla olit ketjuttanu akut?- Aurinkosähköttäjä
Sekä vanhat välijohdot että uudet akkukohtaiset johdot ovat 35 mm2. Ennen siis koko akusto oli yhteisten johtojen varassa, nyt jokainen akku on liitetty omilla johdoilla kuparikiskoon.
Vian poistumisesta on ennenaikaista sanoa, tarvitaan vuosien kokemus. Vika esiintyi satunnaisesti. - Ehkä merkitystä
Aurinkosähköttäjä kirjoitti:
Sekä vanhat välijohdot että uudet akkukohtaiset johdot ovat 35 mm2. Ennen siis koko akusto oli yhteisten johtojen varassa, nyt jokainen akku on liitetty omilla johdoilla kuparikiskoon.
Vian poistumisesta on ennenaikaista sanoa, tarvitaan vuosien kokemus. Vika esiintyi satunnaisesti.No onhan tuossa todella suuri ero, jos ennen kaikki virta meni yhden 35 neliön johdon läpi ja nyt jokaisen akun virta menee yksin 35 neliön kaapelin läpi. Kaaplipintala kuusinkertaistui ja virta putosi kuudesosaan.
Eri asia sitten että oliko vika alunperin liitosjohtojen jännitehäviöissä....
- en insinjöör...not
"Järjestelmässä on 850 Ah akku, kuusi akkua rinnan, ja niiden perässä Studerin invertteri 1,3 kW nimellisteholla. Se antaa ulos 4 kW lyhytaikaisesti, 5 sekuntia, moottoreiden käynnistyspiikkejä varten. Tuo 4 kW tarkoittaa yli 300 A virtaa."
Miten se nyt oikeasti menee? Jos invertterisi antaa 4kW eli 4000W hetkellisesti, omien laskujeni mukaan se tekee vain 17A eikä 300A...
Koska invertterin tehtävä on antaa vaihtovirtaa 230 voltin jännitteellä ja maksimissaan sillä 4kW:n teholla, se tekee sen 17 ampeeria.- 25
Noinhan se on mutta kun se teho napastaan 12v akusta niin siitä otetaan yli 300A virtaa tuohon 4kw tehoon.
- ei verkkosähköä
25 kirjoitti:
Noinhan se on mutta kun se teho napastaan 12v akusta niin siitä otetaan yli 300A virtaa tuohon 4kw tehoon.
Ja virta puolittuu, jos järjestelmäjännite on 24 V
- Aurinkosähköttäjä
Kysymys on koko ajan akustosta, ei missään vaiheessa 230 V jakelujännitteestä.
Jakelujännitteellä 230 V pätee kylläkin että 4000 W / 230 V = 17,39 A. Sillä ei ole mitään merkitystä kun puhutaan akuston kytkennöistä, joten se on asian vierestä.
Akuille pätee 4000 W / 12 V = 333 A. Mutta, mutta, noin suurella virralla akun jännitekin putoaa. Akun jännite riippuu myös varaustilasta ja akun iästä ja kunnosta muutenkin, akkuveden haihtumisasteesta sekä lämpötilasta ym. seikoista. Jokainen kuudesta akusta antaa kuudesosan virrasta, noin 50 A, tarkemmin 333 A / 6 = 55,6 A, jos yrittää olla pilkuntarkka ja olettaa että se 12 V on pilkuntarkka arvo. Invertteri ottaa kyllä sen virran minkä se tarvitsee siihen lähtötehoon 4 kW joka sekin on on suuruusluokka-arvo. Jos akkukaapelointi käyttää tehosta merkittävästi niin akuista lähtevä tehokin nousee jotta invertteri saa sen virran minkä se tarvitsee.
Jos käyttää 24 V jännitettä koko akuston antama virta on tuosta puolet, eli noin 150 A. Silloin on rinnan kolme ala-akustoa, kussakin kaksi sarjaankytkettyä kahden akun akustoa. Kuitenkin siinäkin tapauksessa jokaisesta 12 V akusta tulee noin 50 A.
Kirjoitukseni ydin oli että suurissa akuistoissa olisi suotavaa käyttää omia johtoa joka akustosta tai ala-akustosta koontikiskoihin eikä käyttää Studerin kuvassa näytettyä napojen ketjutusta. - en insinjöör...not
Aurinkosähköttäjä kirjoitti:
Kysymys on koko ajan akustosta, ei missään vaiheessa 230 V jakelujännitteestä.
Jakelujännitteellä 230 V pätee kylläkin että 4000 W / 230 V = 17,39 A. Sillä ei ole mitään merkitystä kun puhutaan akuston kytkennöistä, joten se on asian vierestä.
Akuille pätee 4000 W / 12 V = 333 A. Mutta, mutta, noin suurella virralla akun jännitekin putoaa. Akun jännite riippuu myös varaustilasta ja akun iästä ja kunnosta muutenkin, akkuveden haihtumisasteesta sekä lämpötilasta ym. seikoista. Jokainen kuudesta akusta antaa kuudesosan virrasta, noin 50 A, tarkemmin 333 A / 6 = 55,6 A, jos yrittää olla pilkuntarkka ja olettaa että se 12 V on pilkuntarkka arvo. Invertteri ottaa kyllä sen virran minkä se tarvitsee siihen lähtötehoon 4 kW joka sekin on on suuruusluokka-arvo. Jos akkukaapelointi käyttää tehosta merkittävästi niin akuista lähtevä tehokin nousee jotta invertteri saa sen virran minkä se tarvitsee.
Jos käyttää 24 V jännitettä koko akuston antama virta on tuosta puolet, eli noin 150 A. Silloin on rinnan kolme ala-akustoa, kussakin kaksi sarjaankytkettyä kahden akun akustoa. Kuitenkin siinäkin tapauksessa jokaisesta 12 V akusta tulee noin 50 A.
Kirjoitukseni ydin oli että suurissa akuistoissa olisi suotavaa käyttää omia johtoa joka akustosta tai ala-akustosta koontikiskoihin eikä käyttää Studerin kuvassa näytettyä napojen ketjutusta."Kysymys on koko ajan akustosta, ei missään vaiheessa 230 V jakelujännitteestä.
Jakelujännitteellä 230 V pätee kylläkin että 4000 W / 230 V = 17,39 A. Sillä ei ole mitään merkitystä kun puhutaan akuston kytkennöistä, joten se on asian vierestä."
Oletkos ihan varma? Siis tiedät, mistä puhut?
Kyllä se kysymys siinä vaiheessa on myös 230V jännitteestä, kun se invertterisi ottaa sen 4kW tehoa. Eihän se sitä ottaisi, jos sinulla sitä invertteriä ei olisi. Onko hakkurivirtalähde tuttu asia? Luuletko, että se invertteri ottaa suoraan akusta sen luovuttamansa 4000W? - eiummarra
en insinjöör...not kirjoitti:
"Kysymys on koko ajan akustosta, ei missään vaiheessa 230 V jakelujännitteestä.
Jakelujännitteellä 230 V pätee kylläkin että 4000 W / 230 V = 17,39 A. Sillä ei ole mitään merkitystä kun puhutaan akuston kytkennöistä, joten se on asian vierestä."
Oletkos ihan varma? Siis tiedät, mistä puhut?
Kyllä se kysymys siinä vaiheessa on myös 230V jännitteestä, kun se invertterisi ottaa sen 4kW tehoa. Eihän se sitä ottaisi, jos sinulla sitä invertteriä ei olisi. Onko hakkurivirtalähde tuttu asia? Luuletko, että se invertteri ottaa suoraan akusta sen luovuttamansa 4000W?Jos ei akusta niin mistä se sen esimerkiksi 4 sekuntia ottaa tehoja että pystyy ulos 4kw tehoa antamaan?
Jos sitä tehoa ei akusta revitä niin mistähän se tulis? - jooseppieemeli
eiummarra kirjoitti:
Jos ei akusta niin mistä se sen esimerkiksi 4 sekuntia ottaa tehoja että pystyy ulos 4kw tehoa antamaan?
Jos sitä tehoa ei akusta revitä niin mistähän se tulis?Mitään en mistään tiiä, mutta ainenkin autopuolella käytetään kondensaattoreita, kun ei akussa riitä potku pelkästään isojen virtojen tuottamiseen hetkellisesti. Onkohan tuossa invertterikäytössä vähän samantapainen ajatus, tiiä häntä.
- Aurinkosähköttäjä
jooseppieemeli kirjoitti:
Mitään en mistään tiiä, mutta ainenkin autopuolella käytetään kondensaattoreita, kun ei akussa riitä potku pelkästään isojen virtojen tuottamiseen hetkellisesti. Onkohan tuossa invertterikäytössä vähän samantapainen ajatus, tiiä häntä.
Huokaus.
Akkuja käytetään kun halutaan suuria virtoja hetkellisesti, sekunteja. Siihen kondensaattorit eivät pysty.
Kondensaattori on eräänlainen sähkönsäilytyslaite. Sen yksikkö on kapasitanssi jonka yksikkö on Farad. Yksi Farad tarkoittaa että kun syötetään tai puretaan sähköä yhden Faradin kondensaattoriin yhden amppeerin virralla yhden sekunnin ajan niin kondensaattorin jännite muuttuu yhden voltin verran. Kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi.
Siis kapasitanssi C = virta*aika/jännitemuutos.
Jos tässä tapauksessa sallittaisiin 0,2 V jännitemuutos, tarvittavan kondensaattorin koko olisi
300 A * 5 sek / 0,2 V = 1500 ampeerisekuntia / 0,2 volttia = 7500 Farad, 7,5 kiloFarad, kF.
Suurimmat kondensaattorit joiden kanssa tavallinen ihminen joutuu tekemisiin ovat yleensä satoja mikroFaradeja, siis alle milliFaradin joka on tuhannesosa Farad. Tarvittava kondensaattorin koko on siis suuruusluokaltaan kymmenen miljoonaa kertaa niin iso kuin tuollainen tavallisen ihmisen tosi-iso kondensaattori.
Olen nähnyt yhden Faradin kondensaattorin. Se mahtuisi muutamaan ämpäriin. 7500 Faradin kondensaattori tarvitsisi siis kymmeniä tuhansia ämpäreitä.
Kun vastaavan sähkömäärän (1500 ampeerisekuntia) ottaa kunnon kokoisesta akusta niin se ei ole moksiskaan. Autonakku voi olla vaikka 40 Ah, ampeerituntia, eli 144 000 ampeerisekuntia.
Olikohan insinjöörillä jotain muita loistavia ideoita? - sivustasekaantuja
Aurinkosähköttäjä kirjoitti:
Huokaus.
Akkuja käytetään kun halutaan suuria virtoja hetkellisesti, sekunteja. Siihen kondensaattorit eivät pysty.
Kondensaattori on eräänlainen sähkönsäilytyslaite. Sen yksikkö on kapasitanssi jonka yksikkö on Farad. Yksi Farad tarkoittaa että kun syötetään tai puretaan sähköä yhden Faradin kondensaattoriin yhden amppeerin virralla yhden sekunnin ajan niin kondensaattorin jännite muuttuu yhden voltin verran. Kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi.
Siis kapasitanssi C = virta*aika/jännitemuutos.
Jos tässä tapauksessa sallittaisiin 0,2 V jännitemuutos, tarvittavan kondensaattorin koko olisi
300 A * 5 sek / 0,2 V = 1500 ampeerisekuntia / 0,2 volttia = 7500 Farad, 7,5 kiloFarad, kF.
Suurimmat kondensaattorit joiden kanssa tavallinen ihminen joutuu tekemisiin ovat yleensä satoja mikroFaradeja, siis alle milliFaradin joka on tuhannesosa Farad. Tarvittava kondensaattorin koko on siis suuruusluokaltaan kymmenen miljoonaa kertaa niin iso kuin tuollainen tavallisen ihmisen tosi-iso kondensaattori.
Olen nähnyt yhden Faradin kondensaattorin. Se mahtuisi muutamaan ämpäriin. 7500 Faradin kondensaattori tarvitsisi siis kymmeniä tuhansia ämpäreitä.
Kun vastaavan sähkömäärän (1500 ampeerisekuntia) ottaa kunnon kokoisesta akusta niin se ei ole moksiskaan. Autonakku voi olla vaikka 40 Ah, ampeerituntia, eli 144 000 ampeerisekuntia.
Olikohan insinjöörillä jotain muita loistavia ideoita?"Olen nähnyt yhden Faradin kondensaattorin. Se mahtuisi muutamaan ämpäriin. 7500 Faradin kondensaattori tarvitsisi siis kymmeniä tuhansia ämpäreitä."
Terve. Sori, hiukan off topic:
Olen hiukan satunnainen sivustaseuraaja, enkä ole perehtynyt kunnolla ketjun aiheeseen.
Haluaisin vain todeta jotain kondensaattoreista. Konkan ulkomitat ovat paljonkin sidoksissa konkan jännitekestoon. Esimerkiksi eräästä Yamahan vahvistimesta löytyi kerran sitä tutkiessani muutaman Faradin konkka, jonka jännite oli muutaman voltin korkeintaan. Osan ulkomitat olivat mitätöntä luokkaa. Oletan tuota käytettävän asetusten säilyttämiseen vaikka pidemmänkin sähkökatkon aikana.
Muutaman viikon pitäisi asetusten ja radioasemien viritysten säilyä ilman verkkovirtaa tuon konkan avulla. Näin oletan. - aha...
en insinjöör...not kirjoitti:
"Kysymys on koko ajan akustosta, ei missään vaiheessa 230 V jakelujännitteestä.
Jakelujännitteellä 230 V pätee kylläkin että 4000 W / 230 V = 17,39 A. Sillä ei ole mitään merkitystä kun puhutaan akuston kytkennöistä, joten se on asian vierestä."
Oletkos ihan varma? Siis tiedät, mistä puhut?
Kyllä se kysymys siinä vaiheessa on myös 230V jännitteestä, kun se invertterisi ottaa sen 4kW tehoa. Eihän se sitä ottaisi, jos sinulla sitä invertteriä ei olisi. Onko hakkurivirtalähde tuttu asia? Luuletko, että se invertteri ottaa suoraan akusta sen luovuttamansa 4000W?"Luuletko, että se invertteri ottaa suoraan akusta sen luovuttamansa 4000W"
Mistä kuvittelit sen ottavan tehonsa ellei akuista?!? Käytännössä akusta otetaan 4000W lisäksi myös invertterin häviöt... - ei se vähennä
sivustasekaantuja kirjoitti:
"Olen nähnyt yhden Faradin kondensaattorin. Se mahtuisi muutamaan ämpäriin. 7500 Faradin kondensaattori tarvitsisi siis kymmeniä tuhansia ämpäreitä."
Terve. Sori, hiukan off topic:
Olen hiukan satunnainen sivustaseuraaja, enkä ole perehtynyt kunnolla ketjun aiheeseen.
Haluaisin vain todeta jotain kondensaattoreista. Konkan ulkomitat ovat paljonkin sidoksissa konkan jännitekestoon. Esimerkiksi eräästä Yamahan vahvistimesta löytyi kerran sitä tutkiessani muutaman Faradin konkka, jonka jännite oli muutaman voltin korkeintaan. Osan ulkomitat olivat mitätöntä luokkaa. Oletan tuota käytettävän asetusten säilyttämiseen vaikka pidemmänkin sähkökatkon aikana.
Muutaman viikon pitäisi asetusten ja radioasemien viritysten säilyä ilman verkkovirtaa tuon konkan avulla. Näin oletan.Kondensaattori antaa virtaa nopeammin kuin akku, siksi esim. akkuttyökaluissa on akun rinnalla kondensaattori, joka antaa virtaa hetken starttin virtapiikkiin, sen jälkeen konkka lataantuu taas akusta, ei se mitään sähkönkulutusta vähennä, vaan enneminkin lisää, sillä tehoa kuluu enemmän kun seitä on paremmin tarjolla.
Kondensaattori akuston rinnalla voisi parantaa invertterin kykyä vastata virtapiikkeihin. - Markkinat
Aurinkosähköttäjä kirjoitti:
Huokaus.
Akkuja käytetään kun halutaan suuria virtoja hetkellisesti, sekunteja. Siihen kondensaattorit eivät pysty.
Kondensaattori on eräänlainen sähkönsäilytyslaite. Sen yksikkö on kapasitanssi jonka yksikkö on Farad. Yksi Farad tarkoittaa että kun syötetään tai puretaan sähköä yhden Faradin kondensaattoriin yhden amppeerin virralla yhden sekunnin ajan niin kondensaattorin jännite muuttuu yhden voltin verran. Kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi.
Siis kapasitanssi C = virta*aika/jännitemuutos.
Jos tässä tapauksessa sallittaisiin 0,2 V jännitemuutos, tarvittavan kondensaattorin koko olisi
300 A * 5 sek / 0,2 V = 1500 ampeerisekuntia / 0,2 volttia = 7500 Farad, 7,5 kiloFarad, kF.
Suurimmat kondensaattorit joiden kanssa tavallinen ihminen joutuu tekemisiin ovat yleensä satoja mikroFaradeja, siis alle milliFaradin joka on tuhannesosa Farad. Tarvittava kondensaattorin koko on siis suuruusluokaltaan kymmenen miljoonaa kertaa niin iso kuin tuollainen tavallisen ihmisen tosi-iso kondensaattori.
Olen nähnyt yhden Faradin kondensaattorin. Se mahtuisi muutamaan ämpäriin. 7500 Faradin kondensaattori tarvitsisi siis kymmeniä tuhansia ämpäreitä.
Kun vastaavan sähkömäärän (1500 ampeerisekuntia) ottaa kunnon kokoisesta akusta niin se ei ole moksiskaan. Autonakku voi olla vaikka 40 Ah, ampeerituntia, eli 144 000 ampeerisekuntia.
Olikohan insinjöörillä jotain muita loistavia ideoita?Aurinkosähköttäjän tulisi tutkia laskelmiaan.....
Tässä testataan kondensaattoria. Laskukaavat on esitetty http://www.youtube.com/watch?v=EoWMF3VkI6U&feature=related
Auto käynnistyy kevyesti 12V kondensaattorilla!
http://www.youtube.com/watch?v=Pk869dPTxNg
Kondensaattorilla palaa naula 3500A:n virralla!
http://www.youtube.com/watch?v=qecIOU-AEQI
- hijklm
napoihin ei saa mitään vaseliinia levitellä eikä CRC:tä sähkölaitteisiin. Varsinkin CRC pitäisi lailla kieltää.
Akun navat voidellaan naparasvalla, samalla aineella, jota käytetään kupari/alumiiniliitoksissa ja yleensäkin kiskostoissa. - Aurinkosähköttäjä
Kävin mökillä näillä pakkasilla ja kokeilin pumpun käynnistymistä, se pumppu jonka kanssa on ollut ongelmia. Pumppu käynnistyi nopeasti eli se viittaisi siihen että kytkentä toimii kuten pitääkin.
- aurinkosähköttäjä
Nostan tämän keskustelun esille kun tuli uutta tietoa.
Kaveri (osaava) oli asentanut kolmen akun akuston ja käyttänyt siihen Studerin napojen ketjutussysteemillä (selostettu aikaisemmin tässä ketjussa) ja kytkenyt invertterin ketjun keskelle, keskimmäiseen akkuun. Hän pystyi mittaamaan paljonko virtaa tuli kustakin akusta kovan kuormituksen aikana ja tulos oli hämmästyttävä. Keskimmäisestä akusta tuli puolet, ja kahdesta muusta akusta neljännes kummastakin. Tuollainen jatkuva vinokuormitus rasittaa akkuja epätasaisesti. Syynä oli hänen mielestään ylimenovastusten suurempi lukumäärä kauimmaisista akuista invertteriin ja myös pitempi kaapeliosuus.
Hän kiitteli minun kytkemisperiaatetta muuten mutta sanoi että olin tehnyt pienen virheen kun olin käyttänyt eripituisia akkukaapeleita riippuen etäisyydestä koontikiskoon. Jo se saattaa riittää siihen että akkuja kuormitetaan epätasaisesti. Siitä huolimatta se on hänen mielestään selvästi parempi kuin Studerin ketjutusperiaate. Hän siirtyy käyttämään minun selostamaa järjestelmää seuraavissa asennuksissa. - kari a
Pitää varmasti paikkansa.
Vaihdan juuri erilaisen kuormituksen vuoksi säännöllisesti invertterin virranottoon tarkoitettua akkua ja myös ladatessani säännöllisesti eri akkuun virtapiuhat.
Mainitsemasi kykentätapa on hyvä,täytynee muuttaa omakin,ylimääräisen vaivan säästämiseksi. - Hmm..
Aurinkosähköttäjä piirrätkö kytkentä kuvan ko. Akkupankki kytkennästä 12v ja 24 voltilla. Käytetäänkö 12v akkuja vai 6v akkuja ? Laita kuva vaikka imageshackkiin tai johonkin..
- aurinkosähköttäjä
Kuvaa en lähde piirtämään mutta yritän selostaa kytkennän sanallisesti. Lukija piirtäköön itse kuvansa.
1. Hanki kaksi pitentiaalintasauskiskoa, yksi plussalle ja yksi miinukselle. Kiskoon pitää voida liittää oman pultin alle yksi kaapeli kutakin akkua varten (varaudu lisäakkuihin) 2. Näillä virranvoimakkuuksilla käytä hyviä kaapelikenkiä, akkuliike tekee kyllä kaapeleita. Kiskon pulttien vahvuus määräytyy kaapelikenkien mukaan.
2. Asenna ne riittävän erilleen että oikosulkun vaara on pieni, ja koteloi ne jollakin tavoin.
3. Kytke jokaisen akun plussanapa plussakiskoon omalla kaapelilla oman pultin alle. Kytke samaan plussakiskoon myös kaapeli panelisäätimestä sekä kaapeli invertteriin. Kaikkien akkukaapelien pitää olla samanlaisia, myös pituudeltaan.
4. Tee samoin miinusnavoille.
5. Jos käytät 24 V jännitettä ja 12 V akkuja tai 6 V akkuja, jokainen yllä tarkoitettu akku on kaksi sarjaan kytkettyä 12 V akkua tai neljä sarjaan kytkettyä 6 V akkua. Akkujen pitää olla täsmälleen samanlaisia ja samanikäisiä ja ne pitää huoltaa (täyttää vedellä) samalla tavalla.
6. Jos yhteen pulttiin tulee kaksi kaapelikenkää on jotain pahasti pielessä.
Jos yllä oleva on vaikea ymmärtää, ota teksti ja puhu sähköasiantuntijan kanssa ja anna hänen tehdä kytkennät. Isoja virtoja ei pidä käsitellä ellei ymmärrä sähköä riittävästi. Turvallisuusriski.
Toivottavasti tämä riittää.
- pitkä linkki
- sama uudestaan
Siis tietysti rinnan...
- vesipumppu-2
Meikä taisteli vähän tuon suuntaisen ongelman parissa ja ratkaisin sen hankkimalla vesipumppuun pehmokäynnistimen. Sillä saa näet kaksi hyvää asiaa yhtäaikaa: paineiskut pois ja käynnistysvirtapiikin pieneksi. Hankkimani laite on tämä:
http://fi.farnell.com/dold-soehne/il-9017-ac-230v-1-5kw/softstarter/dp/9515119- vesipumppu-2
Pieni lisäys. Hankin sen täältä:
http://www.elektrolinna.fi/kauppa/index.php?ryhma=000000000&tsto=luettelo.dat
- aurinkosähköttäjä
Pehmokäynnistin ei ratkaise akkujen erilaisen kuormituksen joka seuraa siitä että käyttää Studerin ketjutusperiaatetta joka on sama kuin tuon pitkän linkin kytkentää.
- Hmm...
Kiitos aurinkosähköttäjä, eli iha normaali kytkentä käyttäen koontikiskoja. Tietysti symmetriset kaapeloinnit. Aloin vain ihmettelemään nuita alkuviestin vastushässäköitä yms. Tuo pehmokäynnistin on myös hyvä löytö.
- Markkinat
Aurinkosähköttäjä on tutkinut semiakateemisella hartaudella akkujen rinnan kytkentää. Aurinkosähköttäjä käyttää parasta sveitsiläistä invertteriä Studeria.
Sveitsiläinen laatukondensaattori ratkaisee virtapulssien aiheuttamat johdatusongelmat ja laskee kuparihäviöitä-edellyttää kondensaattorin kytkemistä välittömästi invertterin rinnalle.
Muutosvastarinta on voimakasta kondensaattoreiden käytössä, kuten MPPT-säätimien osalla.
http://electronics.zibb.com/profile/maxwell technologies sa/ch/rossens/ch-1728/26056351
http://www.maxwell.com/
- Markkinat
Kondensaattori!
http://www.youtube.com/watch?v=EoWMF3VkI6U&feature=related
Venäläinen kondensaattori verrattuna akkuun 3500A!
http://www.youtube.com/watch?v=qecIOU-AEQI - aurinkosähköttäjä
Tässä keskustelussa selvitetään puutteita valmistajan kytkentäsuosituksissa eli se on ammatillisesti jonkin verran vaativa. Youtube-viittauset eivät sovi ammatilliseen keskusteluun mutta antavat kyllä viitteitä kirjoittajan osaamisesta.
Sinänsä akkujen rinnalla voisi käyttää kondensaattoria käynnistysvirtapiikkejä varten. Maxwellin kondensaattoreista en löytänyt sellaista joka kestäisi edes minun kesämökin virtapiikkejä.
Pehmokäynnistimiä on saatavissa samaan tarkoitukseen.
Kumpikaan ei paranna sitä ongelmaa että akkuja kuormitetaan epätasaisesti myös käynnistyksen jälkeen Studerin esittämällä kytkennällä. Kuormituksen tasaaminen paranee esittämälläni kytkennällä. Samalla helpottuu käynnistäminen. Minulle se on riittänyt tähän mennessä. - Markkinat
Maxwellin 500F 16V modulia saa kuormittaa speksien mukaan 2000A sekunnin ajan! Modulia käytetään Kenworth rekkojen dieselin käynnistykseen. Kaksi sarjassa.
http://www.maxwell.com/products/ultracapacitors/docs/DATASHEET_16V_SERIES_1009363.PDF
Aurinkosähköttäjä selvittää menestyksellisesti puutteita kytkentäsusituksissa ja hänellä on uusin relevanttitieto käytössä! - insinjöör
sähköttäjän tiedolla ja taidolla voi tulla "susituksia"
- kari a
Taidanpa kuitenkin uskoa aurinkosähköttäjän kokeiluja ja säveltää hiukan akuston kytkentää.
Omat akut ovat päällekkäin telineellä 4x 200 amp, koontikiskot seinälle ja - siihen samanpituisilla johdoilla (35m2)kiinni akut.
Koontikiskoista on hyvä ottaa invertterivirta ja virta myös muille laitteille kun tekee niistä riittävän pitkät.
- Markkinat
Kaikella kunnioituksella kari a:n ja aurinkosähköttäjän kokeiluille jotka ovat empiirisiä ja todennettavissa. Kuitenkin on ymmärrettävä kehitys ja tekniikan muuttuminen(paaneelit) yleiseksi raaka-aineeksi jota noteerataan raaka-aine pörsseissä. Myös superkondensaattorit ovat kehittyneet nopeasti ja siitä on tullut uusi tekniikka, joka mullistaa hybridiautoja(korvaa akut) myös aurinkosähköjärjestelmissä niitä käytetään puskuroimaan akkuja ja antamaan huipputehoa! Ovat valitettavasti vielä erittäin kalliita.
- niinpä niin...
kondensaattoreissa on vähän sellainen pikku dilemma että mitä suurempi jännite sitä suuremman tilan konkka vaatii. Tämä johtaa siihen että kondensaattori ei tule korvaaman muissa kuin märissä unissa akkua jotka taas kyllä kehittyvät.
- _hoplaa
Unohtakaa ylimenovastukset. Useampi akku kytketään rinnan siten, että otetaan lähimmän akun -navasta ja - otetaan kauimmaisen akun - -navasta. Tällöin akkuja ladattaessa ja purettaessa koko akkuketjun läpi kulkee sama virta.
- _hoplaa
Täällä asiaa rinnankytkennästä.
http://www.youtube.com/watch?v=ML1Z4352wJA&feature=player_detailpage#t=223s - Markkinat
Kaveri on eläkkeellä oleva USAF-sotilas ja hän on innostunut omavaraisuudesta asuu Texasissa. Harrastuksena aseet, uskonto ja aurinkosähkö!
- Markkinat
Tämä jumalan lähettiläs ja akkumies harjoittelee vapaa-aikanaan! http://www.youtube.com/user/econewpower#p/a/u/2/giOv4y7g5hU
Myös Israel on mielessä!
http://www.youtube.com/user/econewpower#p/a/u/1/fXMvF9glTkg - Markkinat
Markkinat kirjoitti:
Tämä jumalan lähettiläs ja akkumies harjoittelee vapaa-aikanaan! http://www.youtube.com/user/econewpower#p/a/u/2/giOv4y7g5hU
Myös Israel on mielessä!
http://www.youtube.com/user/econewpower#p/a/u/1/fXMvF9glTkgTämä akkumies asensi paneeleja sunnuntaina kirkkomatkan jälkeen...
http://www.youtube.com/watch?v=FOqXY19xlAU&feature=related
Kaverilla on vielä 2kpl 2kW:n tuuligeneraattoreja asennettuna.
- Markkinat
Samat lait pätevät akkuihin ja kondensaattoreihin. ja kaikkiin muihin teholähteisiin!
Niinpä niin voi opiskella perusteita!
http://www.physicstutorials.org/home/electrostatics/electric-potential-and-electric-potential-energy
Jos kytket kymmenen akkua tai kondensaattoria sarjaan niin jännite nousee ja energia, mutta virta pysyy samana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joule
Vielä tämä kondensaattorivideo. Huomaa kun sarjaankytkennässä joulet(Wh) lisääntyy!
http://www.youtube.com/watch?v=EoWMF3VkI6U&feature=related - aurinkosähköttäjä
Kauhulla ajattelen tilannetta että näiden kirjoitusten perusteella joku mökkiläinen hankkii ison kondensaattorin ja kytkee sen tyhjänä ison akuston rinnalle. Se vastaa akun oikosulkemista ja kondensaattorin lataamista oikosulkemista vastaavalla virralla. Molempien osalta voi olla tuhoisat seuraukset, esim. räjähtäminen, samoin pahaa aavistamaattomalle mökkiläiselle.
Isojen kondensaattorien käyttötarkoitus on ammattikäyttö. Amatöörien on parempi jättää isot kondensaattorit ammattilaisille ja tyytyä akkuihin joissa niissäkin on omat vaaransa.
Kondensaattorien valmistajakin ilmoittaa vaativansa myynnin ehtona isojen kondensaattorien ostajilta jonkinlaisen kirjallisen vakuutuksen, ilmeisen selvästi siksi että vapautuvat vastuusta amatööriostajien onnettomuuksissa. - heh heh
kyllä se ostohalukkuus loppuu ihan hintaan joten älä ole turhaan huolissasi toisten terveydestä.
- asfafdaf
Vastaus tällä sivulla: http://www.reuk.co.uk/Interconnecting-Batteries-for-Battery-Bank.htm
Ylempi kuva väärin, alempi kuva oikein.- aurinkosähköttäjä
On ilman muuta selvää että alempi kuva on parempi kuin ylempi.
Kuvista puuttuu panelien ja mahdollisen tuuligeneraattorin liitäntä.
Molemmissa ratkaisuissa tarvitaan kaksi, ehkä kolmekin, kaapelikenkää kunkin akun jokaiseen kaapelinapaan, mikä on eräs heikko kohta.
Koontikiskojen käyttö on kuitenkin selkeästi parempi kuin kumpikaan noista kuvista. Jos koontikiskot ovat riittävät, tulee vain yksi kaapelikenkä kunkin pultin alle, ja voi hyvin liittää sekä panelit (useampiakin) että tuulivoiman että ulkopuolisen laturin ja enemmän kuin yhden kuorman jokainen omien pulttien alle koontikiskoihin. - Markkinat
aurinkosähköttäjä kirjoitti:
On ilman muuta selvää että alempi kuva on parempi kuin ylempi.
Kuvista puuttuu panelien ja mahdollisen tuuligeneraattorin liitäntä.
Molemmissa ratkaisuissa tarvitaan kaksi, ehkä kolmekin, kaapelikenkää kunkin akun jokaiseen kaapelinapaan, mikä on eräs heikko kohta.
Koontikiskojen käyttö on kuitenkin selkeästi parempi kuin kumpikaan noista kuvista. Jos koontikiskot ovat riittävät, tulee vain yksi kaapelikenkä kunkin pultin alle, ja voi hyvin liittää sekä panelit (useampiakin) että tuulivoiman että ulkopuolisen laturin ja enemmän kuin yhden kuorman jokainen omien pulttien alle koontikiskoihin.Helpointa on kytkeä Maxwell 12V suurteho kondensaattori akuston rinnalle. Kenworth ja Freightliner käyttää niitä käynnistyksen apuna. Säästää akkuja! Antaa hetkellisesti yli 1000A!
Sveitsiläistä laatutyötä. http://www.youtube.com/watch?v=uA-S9Qsr8TM
- huhmitäpaskaa
Melkoista paskaa puhutaan !
ei studerin invertteri anna 4000w pihalle ,ja ainakaan alle 2000w vehje
http://www.antennikauppa.fi/index.php/siniaalto-invertteri-laturi-studer-xpc-1400-12.html
http://www.eurosolar.fi/aurinkoenergiaopas/29s.pdf - 2000a
Studer ilmoittaa yleensä mallimerkinnäksi se mikä on puolen tunnin teho.1300va mallissa jatkuva on ehkä 1000va.lyhyt käynnistys teho voi olla luokkaa 2500va,mutta ei viittä sekuntia.kun on jo pohjakuormaa ja 700w pumppu käynnistyy on invertteri tiukilla,jos on rajamailla tehot saattaa juuri tuo akkukaapelointi vähän auttaa. Esim aj 500studer ei käynnistänyt pakastinta joka ottaa hetkellisesti noin 1kw vaikka käydessä kulutus on 60w.Pitää myös huomioida että ilmoitettu va on heikompi kuin w kun pyöritetään sähkömoottoria. Tämä nyt tuli vanhaan juttuun mutta eipä tuo haittaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.4652959Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek152716Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2761734Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.841304Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia4411245Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel631098- 1561081
- 56999
Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä41998- 79995