Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

214

Kommenttia

6451

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Ennenkuinjoku taas tarkoitushakuisesti julistaa minut kaikkien anojen viholliseksi niin haluan vain tähdentää, että kysymys on vain parista (ehkä vain yhdestä) anonyymistä sopan hämmentäjästä, joka vuorotellen ylistää ketjun ajoittajaa (joskus vähän jotain muutakin esikuvaansa) tavalla josta paistaa läpi manipulointi ja epärehellisyys ja tarkoituksena on tällä epäsuoralla tavalla mitätöidä ja moittia joitakin muita kirjoittajia, pääasiassa korppista.
    Palvonnan kohteet kiittävät kehuista (positiivisena palautteena, kannustuksena, tunnustuksena) ja ano on onnistunut päämäärässään pääsemään korppiksen iholle ja uusi runda alkaa.
    Maton alle lakaiseminen oli aivan tavallista minua edellisessä sukupolvessa ja jopa äitini sitä harjoitti: ikävistä tosiasioistakin vaiettiin ja myötäkarvaa silitettiin yhteisen sovun ja hyvän vuoksi.
    Minä olen kaikista epämiellyttävistä kommenteista huolimatta täällä ja tässä, koska luen mielelläni Hil-lan arkipäivän elämää kuvaavia aloituksia, Demeterin filosofisia, hienotunteisia ja syvällisiä ajatuksia, MDK:n energisiä, humoristisia kertomuksia, Eliaanan ja liekon, Ramoonan ja monen monen muun, jotkut rekattuja ja toiset anonyymejä kommentteja ja kuvauksia, sekä arkielämästä että sitä sivuavista aiheista ja myös korpikirjailijan (korppiksen) päivittäisestä kamppailusta vastoinkäymisiä ja arjen ongelmia vastaan. Kaikki erilaisia persoonia ja oma tapansa käsitellä asioita, nähdä ja tulkita. Olette minulle palstakamuja, tärkeitä ihmisiä omassa arjessani, mutta en tiedä kuinka kauan jaksan sinnitellä tässä ristiaallokossa.
    Tulen todennäköisesti vähentämään vielä entisestäänkin osaanottoani nojatuoliketjuihin, vaikka kaikki palsatsuosikkini parveilevatkin täällä. Olen kyllästynyt skismaan, toksisuuteen ja vastakohtien asetteluun. Tervemenoa minulle varmaan toivotetaan ja vastaranna kiiskinä ehkä se kannustaa minua jäämään pitempään.
  2. Minä en ole koskaan syvemmin analysoinut omaa juurettomuuttani, koska juurien höllyys on aina ollut minulle se ainoa pysyvä olotila. Lähteminen on ollut helppoa. Sopeutuminen uuteen ympäristöön, kieleen, kulttuuriin myöskin. Verkostun helpolla, ystävystyn nopeasti, siedän erilaisuuksia ja tulen toimeen ihmisten kanssa vaikka he eivät ajattelisikaan aivan samalla tavalla kanssani.
    Sanotaan että isänmaa, äidinkieli ja uskonto ovat identiteetin perusta ja niistä ei pitäisi koskaan luopua. Isänmaana voi pitää synnyinmaataan, jota ei voi vaihtaa muuksi, vaikka kansalaisuuden voi vaihtaa useampaan kertaan ja kaksoiskansalaisuus on kovinkin tavallista. Äidinkieli on tärkeää pitää jollain tavalla toimivana, etenkin jos perhesiteet synnyinmaahan jääneiden kanssa ovat tärkeitä, mutta myös aivan identiteettisyistä. Uskonto taitaa nykyaikan olla täällä meidän leveysasteillamme vähemmän merkittävä identiteettiä määrittelevä tekijä, muualla maailmassa hyvinkin tärkeä. En ole kadottanut isänmaatani, en kieltäni enkä vaihtanut uskontoani (en ole uskossa, mutta kuulun muodollisesti Ruotsin ev. luterilaiseen kirkkoon).
    Raamatussa kerrottiin Ruutista joka avioituessaan seurasi miestään "ja sinun kansastasi tulee minun kansani ja sinun jumalasi on minun jumalani". Tällainen patriarkaattinen ajatustapa lienee aikakautemme pohjoismaiselle naiselle aika vieras.
    Sydämeni, tai ainakin suuren palasen siitä jätin korkealle kivenjärkäleelle, jolla seisoin kerran ja katselin yli syvän rotkon ja laakson, jossa kiemurteli joki. Vastapäisten huippujen yläpiolelle nousi Andien kotka vastatuuleen ja taivaan sini oli aivan silmiä häikäisevä.
  3. Myrskyä odotellessa meni elinenpäivä ja tänä aamuna tuntui ihan kuin meitä olisi petetty: tuulenpuuskat ja vesisade ovat aina kuuluneet syksyiseen säähän. Mutta hyvä näin, Norjassa ja Brittein saarilla Amy oli tehnyt tuhojaan ja Länsi-Ruotsissakin kaatuneita puita ja kovaa allokkoa , mutta täällä ei oikein tapahtunut mitään.
    Olemme kuin myrskyn silmässä: kaikki tuntuu pysähtyneen ja ikäänkuin odottaisimme jotain: uutta myrskyä, rauhaa Gazaan, panttivankien vapauttamista, aselepoa Ukrainaan, Venäjän agression loppumista EU: nrajoilla, lennokkien ja hybridisodan katoamista Euroopan ja Pohjolan rajoilta, Trumpin hoitoon joutumista ja uusia presidentinvaaleja....
    ei kannata pidättää henkeään, kuten jenkeissä sanotaan.
    Kannattaa ehkä vain keskittyä omiin pieniin ympyröihinsä: sisäkukkien hoitoon, marraskuun kaktuksen uoean kukkaloiston valokuvaamiseen, kaappien siivoamiseen, että mahtuu enemmän kamaa, eteisen järjestelyyn, vaatteiden säilytykseen ja kierrätykseen....

    Tuossa yläpuolella ei rek. ano kirjoitti suojelusenkeleistään. Minäkin kirjoitan, en enkeleistä enkä suojeluksesta, mutta sanansaattajista virran toiselta rannalta....

    Hil-la ja korppis...olette molemmat hyviä tyyppejä ja haluaisin ojentaa käteni kummallekin ja sanoa että kyllä vaan, eri tavalla ajattelevat ja toimivat ihmiset voivat tulla hyvin toimeen keskenäänjos hyvää tahtoa ja huumorintajua löytyy. Hil-laa en tunne, mutta hänen arvomaailmastaan löytyy paljon sellaista jota minäkin allekirjoitan; korppis on kaverini, ja vaikka emme aina olekaan samaa mieltä asioista, pidän hänen suorasukaisesta, kursailemattomasta, spontaanista tavastaan ottaa härkää sarvista.
    En nyt kuitenkaan jatka listaa kaikilla nimimerkeillä joidenjuttuja arvostan: mitä vähemmän puhumme toisistamme sitä vähemmän eripuraisuutta syntyy noin yleensä. Toisaalta olisi ihan mahtavaa jos voisimme pitää tämän yhden ainoan ketjun, nämä Hil-lan nojatuolialoitukset yhteisöllisinä keskusteluina, joissa voisimme ottaa huomioon toisemme nimimerkkejäkin mainitsemalla ja ketään väheksymättä.
  4. Tuuli yltyy ja taivas pilvistyy odottelemme myrskyä joka on vyörymässä päällemme lännestä käsin, Amy on tulossa ja Norjassa on jo satatuhatta ihmistä ilman sähköä. Tänne on tosin luvattu vain kovaa tuulta sadetta, varsinaine myrsy on ehtinyt raivoamaan otsensä lähes loppuun ennen tänne ehtimistään.
    Kävin varmuuden vuoksi hakemassa pelargoniat rapulta sisälle enne kuin tuuli paiskelee ne mukkelismakkelis nurmikolle.
    Ruoho on leikattu nyt ja koivunlehdet saavat jäädä maatumaan nurmikolle leikkurin silppuamina kevääseen saakka. Vaahteroita ei ole kadunvarressa kohdallamme, eikä muitakaan suurilehtisiä puita. joten haravoitavaa ei ole.
    Omenavoi on nyt säilötty jiso lasitölkillinen omenarenkaita kuivattu ja säilötty lasipurkkiin talven puuroihin. Suppilovahveroita saatamme vielä hakea kopallisen enne lumen tuloa. Pakkasöitä ei ole luvassa kuin joskus loppukuusta, mutta ruskakaan ei tänä vuopnna ole kovin kummoinen. Ainoastaan mustikkapensaat mäntyjen juurella keittiön ikkunan edessä ovat saaneet syksyisen juhlavärityksensä.