Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

245

Kommenttia

7335

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Mitähän ihmeen henkimaailman juttuja sinä rakentelet yksinkertaisesta toteamuksesta että läheisten ja rakkaiden läsnäolo, heistä huolehtiminen ja heidän elämänsä viihtyvyyden parantaminen saattaa olla henkisen hyvinvoinnin lähde jollekin, muiden asioiden lisäksi, ohella? Musiikki, kirjallisuus, luonto, taide, kulttuuri ja yhteisöllisyys kaikki voivat olla "hengen ravintoa" ihmiselle, ei ainoastaan uskonto.

    Missä kohtaa olen kohottamassa itseäni muiden yläpuolelle?
    Esitän vain oman näkökulmani asiasta.
  2. Minä uskon myös askareiden delgointiin eli jakamaan tehtäviä ja ylläpitoa kaikkien talossa asuvien kanssa.
    Olemme molemmat tosin vielä alle kahdeksankymppisiä, ajamme autoa, kävelemme ja tarpeen mukaan hyppäämme vaikka pituutta pihanurmikolla. Mies pelaa lentopalloaan joka viikko, minä taas jumppaan ja kävelen.
    Tulevaisuutta silti kannattaa miettiä, vaikka palvelutaloon muuttaminen tuntuu vielä kovin kaukaiselta.
    Minä voisin kuvitella muuttavani jo kohtapuoliin senioriasuntoon kaupunkiin,mutta mies haluaa jatka kasvimaan hoitoa ja pitää venettä rannassa vielä muutaman vuoden.
    Kuntohan sen loppujen lopuksi ratkaisee, mikä asumismuoto vanhoilla päivillä on kullekin paras.
    Ihan yksin en kylläkään haluaisi asua, enkä kovin erillään muista ihmisistä.
  3. Äimän käkenä.
    Mistäs kenkä nyt taas puristaa?
    Tai pipo kiristää?
    Minähän vastasin ihan asiuallisesti, ei mitään täkyjä eikä riitelyhakuisuutta.
    Rauhoitu.
  4. Aloituksessa toivottiin ettei tässä yhteydessä mainittaisi puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, koska ne ovat kaikilla automaattisesti ensisjaisina lähteinä tuomassa iloa ja voimaa elämään.
    Siksi: uhallakin. Nämä päivittäiset arjen rutiinit, ruuanlaitto, ulkoilu, kaupassa käynnit , kodin laittaminen ja sen viihtyisäksi tekeminen ovat osa sitä läheisistään huolehtimista ja niinkauan kuin saan nauttia tästä perhekeskeisyydestä ja jaksan puuhastella, koen sen suureksi voiman ja ilon lähteeksi.
    Ja, itsestään selvää, että keskityn niihin livessä. Turha tulla piikittelemään minua siitä että laiminlöisin perhe-elämääni netiipalstojen takia.
    Jospa minulle ja muillekin sallitaisi se että vosimme kommentoida arkeamme ja elämäämme ilman että se aiheuttaisi närää muissa. Ellei se nyt satu olemaan ihan samanlaista kuin sinun, tai Hil-lan tai Demeterin tai Eliaanan, ei ole kissoja eikä suurta sukua, vaan pieni perheyhteisö, jota vaalimme kaikki, niin onko se nyt sitten niin väärin.
  5. Kirjoittaminen, lukeminen, luonnon valokuvaaminen, ja uhallakin, rakkaistani huolehtiminen.
  6. "Kristinuskon levitessä lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta. Niinpä tämäkin pakanallinen juhla korvattiin kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (lat. festum omnium sanctorum). Paavi Gregorius III (731–741) siirsi kaikkien pyhien juhlan vietettäväksi Roomassa 1. marraskuuta, ja 800-luvulla paavi Gregorius IV laajensi sen koko lännen kirkkoon.[15] Englanninkielisissä maissa päivän aattoa alettiin kutsua nimellä All Hallows’ Eve, ”kaikkien pyhimysten päivän aatto”.[16] Marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints’ Day tai All Hallows’ Day.[17]"

    Edelleenkin, Samhainj a Kekri edeltävät kristinuskoa ja lähes kaikki kristilliset juhlapyhät ovat sulautettu aiempien pakanallisten juhlien päälle, eikä päinvastoin.

    Mitä tulee joulunviettoon, niin kyllä joulupukki ja jeesuslapsi mahtuvat sulassa sovussa monien perheiden joulunviettorituaaleihin, ymoäri maailmaa, joissa kristinusko on vallitseva. Espanjassa ja Italiassa useimmat lapset luulevat että jeesuslapsi tuo lahjat jouluna, tai esim. Meksikossa j a osittain myös Espanjassa uskotaan että kolme tietäjäkuningasta tuovat joululahjat.

    Haluan vain sanoa että kristillinen joulu ei ole useinkaan yhtä poissulkevaa, mustavalkoista ja joko/tai-sisältöistä.
  7. Pakko vain kommentoida tuota "pakanallinen jenkkimuunnos katolisesta Pyhäinpäivästä".

    Oikeastaan ihan päinvastoin: Pyhäinpäivä (Pyhäinmiesten ja uskossa kuolleiden kaksipäiväinen juhlapyhä) on kristisillisen kirkon muunnos ja päälle ymppäys huomattavasti vanhemmasta Samhain-juhlasta, jota on cietetty kelttiläisten heimojen keskuudessa Irlannissa ja Walesissa satoja , ehkäpä tuhat vuotta ennen kristinuskoa.

    Mutta ei kenenkään tarvi juhlia mitään jos ei halua. Lokakuun 31 pvä on Samhain, eli Halloween, ja ne juhlii jotka haluaa. Täällä ontullut tavaksi laittaa kynttilälyhtykurpitsa palamaan rapulle, jos on varautunut jakelemaan karkkeja lapsille. Jos ei ole lyhtyä rapulla, nii ei ovikellokaan soi.

    Tänään on Pyhäinpäivä ja sytyttelen kynttilöitä edesmenneiden rakkaiden muistolle huomenna myös kylän kirkossa. Haudoilla olemme jo käyneet jättämässä seppeleet tai kukkavihkot , pari kanervaa ja hautakynttilät.

    Meksikkolainn Kuolleiden päivä, jota vietetään mm. veljenpoikani perheessä (Poika avioituessaan meksikkolaisen naisen kanssa kääntyi katolilaisuuteen ) Näyttävä ja originelli tapa muistaa rakkaita edesmenneitä.

    Juhlitaan tai jätetään juhlimatta, jokaisen oma valinta. Ei anneta kauppiaiden päättää miten juhlimme. Sopu sijaa antaa, more the merrier.
    Hyvää Pyhäinpäivää .
    Hyvää Kekriä myös (yleiseurooppalainen sadonkorjuu juhlaperinne on myös vanhempaa perua kuin kristilline nkirkkomme.)
  8. Käytin minihameita nuorena, olikohan joskus kuuskytluvuen ja seitskytluvun taitteessa. Muistan ainakiny hden vaaleanpunaisen, jossa oli leveä vyö ja yhden pienikukallisen, tummansinisen, myös siinä oli leä vyö samasta materiaalista. Molemmat johonkin puoliväliin reittä. Ei siis ihan kaikkein lyhyimpiä :). Sittemmin käytin minishortseja. Nahkasaappat, polven alle, tai sandaalit sopivat kaveriksi.
  9. Luulen että tässäkini käluokassa on monta jotka ovat vielä ruuanlaitosta kiinnostuneita ja lukevat mielellään toistenkin ruuanlaitosta, kokeilevat reseptejä ja ottavat mielellään ruuanlaittovinkkejä vastaan.
    Olen saanut monta kivaa ruoka-ohjetta täältä keskusteluista, mm. se Ramoonan mainitsema jääkellarilohi,jonka Sini-Sirkku toi tänne palstoille.
    Ruuanlaittoni on vähentynyt, mutta laitan mielelläni vieläkin aterioita pienelle perheelleni, esim. juhlapyhinä, kuten nyt.
    Possurulla Toskanan tapaan on tulossa tänään, Gotlanninpannukakkua aamiaiseksi, hedelmäsaltaattia jälkiruuaksi.

    Elikkä vastatakseni aloittajalle:
    kyllä minua kiinnostaa ainakin lukea mitä muut ovat laittaneet ruuaksi, uudet reseptit joita testataan, ja kaikki ruokaan liittyvä muutenkin. Eikä ainoastaan ruuan terveydelliset haitat tai edut. Ruokakulttuuri on osa omaa kulttuuriani.
    Mumsfilibabba!
  10. Pyydän anteeksi, tämä oli hyvän tuulen ketju Peruutan edellisen puheenvuoroni.
    "Autaita ovat lapsenmieliset "
  11. Ojensit ?
    :)
    Edelleenkin, "tietämättömyys on röyhkeä"
  12. Onko siinä jotain kummallista jos aikuinen poika osallistuu vähän talon töihinkin? En ole vaatinut otolta yhtään sen enempää kuin omilta lapsiltani jotka ovat ajoittaineet majoittuneet hoiviini. Ja kohtelen häntä huomattavasti diplomaatisemmin. Omilleni saatan sanoa kipasti tarvittaessa, mutta otolle puhun aina lempeästi.
  13. Keiton ja muhennoksen välimuoto.
    Voi tarjota myös matalilta lautasilta, kanan osat, keittobanaani, kassava ja maissi, plus riisi ja liemi erikseen , liemikulhoista. Minä tarjoan kaikki samalta lautaselta, elikkä syviltä.
    Ymmärrän että tarkoituksesi oli pilkata sanavalintaani, mutta et ymmärrä tämän ruokalajin koostumusta etkä miten se on tapana tarjota
    (Ignorancia es atrevida)
  14. Koska me ollaan me.
    Laitoin muuten profiiliin kuvan mun ihka ekasta Halloweenjuhlasta, vuosi 1970...
  15. Sade ropisee peltikattoon, keltaiset lehdet peittävät maan ja kolumbialaisen kanakeiton ainekset odottavat keittiössä kattilaan pääsyä. Poika on junassa matkalla tänne ja huomenna tulee tytär ja pojat. Isoa kattilaa tarvitaankin nyt, kun meitä on ennestäänkin jo kolme.
    Vielä tuosta valtataistelusta täällä että Suomi 24 keskustelupalstojen skitso lunne onnyt vain ennestäänkin vahvistunut. Osa meistä, jotka rekisteröidyimme, laitoimme profiileja ja kuvia, verkostoiduimme ja muodostimme eräänlaisen löyhän palstayhteisön, jossa jaettiin ilojamme ja surujamme, kerrottiin arkipäiviemme saatosta, perhetapahtumista, harrastuksistamme, kodeistamme, elämästämme, jaoimme kokemuksia ja muistoja jouduimme anonyymin keskustelukiulttuurin hyökkäyksen kohteeksi, meitä pilkataan, meille irvistellään, meistä kirjoitetaan sattirisia pilkkakirjoituksia käyttäen meidän itse tänne jakamia tietoja aseena haavoittamaan meitä, tekemään meidät naurunalaisiksi vanhoiksi höppänöiksi jotka vielä luulevat olevansa jotain, mutta eivät pärjää alkuusakaan tälle nokkelalle, nuorella, sanavalmiille riekkujalaumalle jotka osoittavat taitoaan etenkin tuolla toisessa ketjussa.

    Pitäisikö meidän sitten, osoittaksemme että meillä on huumorintajua, nauraa sitten mukana ja huumorin kukka kukkii ja kaikilla hyvä mieli?

    Minä en lähde siihen mukaan. Minulle tämä palsta on edelleenkin yhteisö, kirjoitan asioista jotka minua kiinnostavat, niiden kanssa jotka koen asiallisiksi keskustelulumppaniksi ja riekkujat saavat lennellä ketjusta ketjuun ja elämöidä niin kuin haluavat. On meitä täällä muitakin ja olemme aivan yhtä oleelline osa tätä keskustelupalstaa kuinriekkujatkin.
  16. Perunat on omasta maasta ja kana on ruotsalaista. Jos teen sancochoa kerran vuodessa, niin miten paljon tuhoan sademetsää?
    Yritätkö sinä pahoittaa minun mieleni, väärä ketju!
  17. Tänään ruokalistalla autenttista kolumbialaista kanakeittoa, sancocho valluno. Kanaa, vihreitä keittobanaaneja sormilla pieniksi paloiksi murrettuna (platanoa ei saa leikata veitsellä, se reagoi raakana metalliin), yucaa eli kassavaa, perunaa, smaissintähkiä, tomaattia, sipulia valkosipulia, suolaa, pippuria, korianteria.....tarjotaan sopan tapaan syviltä lautasilta kypsän avokadon kera, jota dipataan keittoon.
    Jälkiruuaksi limettikuivakakkua ja pasion colombia-kahvia
  18. Minä koulutan omaishoitajaa pankonpojasta.
    Ei se uskalla sijoittaa, siihenkin travitaan aloitekykyä ja ottaa riskejä.
  19. Huumorintajua löytyy kyllä, mutta jos pilkan ja ivan kohteet eivät itse hahmota heidän kustannuksellaan riekkumista huumoriksi, niin onko se jotenkin kummallista? Eikö se ole aika normaali reaktio, turhaa syytellä huumorintajun puutteesta.

    Satiiri on hieno huumorin laji jos sen oikein osaa. Muiden kirjoittajien kustannuksella sanataiteilu ja verbaalinen akrobatia muodostuu sen sijaan vain oman nokkeluutensa ja taitojensa esittelyksi ja naurattaa vain ehkä kirjoittajaansa ja hänen parasta kaveriaan.

    Tänään ohjelmassa ensin sitruunakakunteko, sitten lähdemme kaupoille, viemään haudoille koristuksia vähän etuajassa ja lämmitämme varmaansaunan illalla kun poika tulee syyslomalle.

    Hyvää "pikkulauantaita" alajuoiksulta, tummien vesien ääreltä. Huomenna sytytetään kurpitsalyhtyjä ja lauantaina kynttilöitä.
  20. Nyt mun tarvii tietää, laitoin juuri valkosipuliperunoita pöhöttimeen. En ole aivan varma laitoinko ne lehtipuhaltimeen vai air fryeriin.
    21. 40 / 367
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt