Paloma.se01

Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

206

Kommenttia

6178

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Ihailtava saavutus, minä ajan nykyisin vain hyvin harvakseen ja pieniä matkoja, mutta haluan pitää yllä sellaisen perusajotaidon että jos tarvitsee joskus niin voin istua rattiin. Vauhdinsäätöä olen opetellut kun se helpottaa kyllä maantieajoa tosi paljon. Uusin äskettäin ajokortin, lienee viimeinen kerta, mutta aion nyt syksyllä yrittää talviajoakin, viime vuosina olen ajellut väinkesällä.
  2. Ei niin pahasti, äänikirjat polkee kirjailijoiden tuloja pahasti. E-kirjojen tekeminen on lähes ilmaista ja niistä jää kuitenkin tekijälle iso siivu, etenkin omakustanteena.
  3. Minäkin olen lukenut kausittain todella paljon kirjoja, romaaneja etupäässä, mutta myös tietokirjoja. Nyt luen lähinnä vain e-kirjoja ja noin kirjan viikossa. Viimeiset ostamani e-kirjat, Pirjo Tuomisen Kurtturuusut ja Tommi Kinnusen Kaarna; luen molempia iltalukemisina, parikymmentä minuuttia peräkkäin. Kinnunen on parempi ehkä kirjailijana ja Kaarna luotaa syvältä, kunnianhimoisempi ja paikotellen liiankin tiivis . Tuomisen kirjaa luen juuri enne nukahtamista, arkipäiväisempää, helpompaa, kevyempää lukemista, jotain viihteen ja kaunon väliltä.
    "Lukukirja" on termi jota joskus käytetään. Kirjoista jotka ovat helppoja lukea, tempaavat mukanaan ja joissa kerrotaan hyvä tarina. Romanttinen viihdekirjallisuus on taas oma kategoriansa, ja siihen en kajoa. Etenkin maalaisromantiikka tyyppi nuori kaunis opettajatar muuttaa maalaiskouluun pääkaupungista parantelemaan särkynyttä sydäntään ja kuinkas ollakkaan... ovat suosittuja kirjastoiss aon näitä kokonaisia sarjoja suomenkielisten kirjojen hyllykössä.
    Dekkareita luen myös jonkunverran, etenkin ruotsalaista Kerstin Ekmania.

    Sormusten herrasta voin vain kertoa sen verran, että luin ensimmäistä kertaa ensimmäisen trilogiasta vuonna 1970 ja sen jälkeen muutin Kolumbiaan ja yritin etsiä siihen jatkoa, mutta trilogia ilmestyi siellä espanjaksi vasta joskus 79 tai 80, joten minulla oli pitkä odotus. Olen nyt lukenut Sormusten-herra-trilogian noin kymmenen kertaa ja nähnyt filmit yhtä monta kertaa.
  4. Ne on hienoja nuoria miehiä, ei heillä ole neanderthalgeenejä, Niille luettiin pieninä nukkumaanmennessä.
  5. On siitä se hyöty, että kun toimin ukkosenjohdattimena kaikille palstahäiriköille niin nojatuolinjengi saa kirjoitta rauhassa arkipäivästään toinen toisilleen.
    Hyvää päivänjatkoa!
  6. kuittaan myös tämän
  7. Edellinen oli minun näppäimiltäni. Kirjautuminen unohtui.
  8. Koulun tehtävänä on opettaa. Se ei ole vapaaehtoista. Oppisuunnitelmat määräävät mitä lasten tulee oppia koulussa ja äidinkielen opetukseen kuuluu varmasti vieläkin lukeminen ja kirjoittaminen omalla äidinkielellä?
    Kirjojen lukemiseen löytyy roppakaupalla perusteluja.
  9. Empatiaan kykeneväisyys vaihtelee suuresti. Tunteiden ja järjen tasapaino on tärkeä ominaisuus ihmisenmielenterveydelle, mutta täydellinen tasapaino on usein saavuttamattomissa. Empaattiset, tunneherkät yksilöt kantavat suurempaa taakkaa muiden ihmisten kärsimyksistä ja he eivät voi valita pois sitä ominaisuutta.

    Ne joihin muiden kärsimykset eivät vaikuta tai tekevät vain nopeasti ohikiitävän vaikutuksen taas menettävät jotain oleellislta ihmisyydestään.

    Kiihtyvä väkivallan spiraali turruttaa ja jännityksen etsijät, koskettavien elämyksien tavoittelijat joutuvat valikoimaan aina vain väkivaltaisempaa kulttuuriantia, viihdettä, grafiikkaa tyydyttääkseen tarpeensa järkyttäviin elämyksiin.
  10. En ole hiiltynyt, en edes ärtynyt.
    Onneksi sait vastauksen siltä jolle viesti oli tarkoitettu myöskin.
  11. Olen nyt ollut eläkkeellä jo yli kymmenen vuotta, mutta käyn kirjastossa usein. Tössä vielä ollessani veimme esikoululuokkia kirjastoon ja autoimme hankkimaan, yhteistyössä vanhempien kanssa, kirjastokortit. Kirjastoissa olen vieläkin nähnyt alakoululaisia ja esikoululaisia opettajineen. Aina kuitenkin vain vähemmän ja vähemmän.
    Kirjoja on siis kuuneltu, selailtu, luettu ja lainailtu jo esikoululuokilta lähtien, mutta mikä tilanne on nyt siihen minulla ei ole enää tuntumaan. Tyttärenpojatkin ovat jo melkein aikuisia ja harrastuksiin ei kyllä kummallakaa nkuulu lukeminen.
  12. Kuka on sanonut että olen täyttänyt 80? Minulla on vielä jokunen vuosi jäljellä siihen saavutukseen.
    Toiseksi, olenko minä arvostellut tämänpäivän peruskoulua?
    Kommentoin vain hesarin artikkelia, jossa joku vanhempi oli sitä mieltä että kouluissa pitäisi lukea enemmän kirjoja.
    Minä vertaan omaa alakoulu-plus yläkoulun neljättä, sitten keskikouluna alempia luekkia ja niiden oppisuunnitelmaa mitä tulee äidinkielenkielen opetukseen nykyisessä peruskoulussa.
  13. Eivät tämänpäivän peruskoululaiset ehdi lukemaan. Me luettiin kyllä jo ihan alakouluikäisinä kokonaisia kirjoja,, täysimittaisia, 200-300 sivua parhaimmillaan, eikä vain kuvakirjoja, sarjakuvia ja lastenkirjoja joissa oli muutama kymmen sivua.

    Koulussa en kyllä muista varsinaisia lukuläksyjä olleen, kunnes sitten äidinkielen tunneilla oppikoulussa joissa alettiin kartuttamaan lukukaanonia. Kerämään kulttuuripääomaa. Kiitos äidinkielenopetuksen, tutustuin lähes kaikkiin suomalaisiin klassikkoihin ja sittemmin myös pieneen valikoimaan käännöskirjallisuuden helmiä.

    Ajat ovat muuttuneet, uudet ovat kujeet. Nyt on älykänny, sovellukset, snap chatit jne. pirstaloitunut komminikatiomallit, jotka eivät vaadi keskittymistä muutamaa minuuttia kauempaa yhteen asiaa. Puhelin pimputtaa uusia viestejä, videot joita katsotaan ja jaetaan.
    Pahinta mitä tämänpäivän kouluikäinen tietää on että on tylsää.

    Minä olen sitä mieltä että lapselle on hyvä jos on välillä vähän tylsää.
  14. Tarkoittaako "syvällinen" sitten välttämättä tuskaa, pelkoa, traumaa ja sodan kaameuksia?
    Olen lukenut paljon kirjoja, joissa käsitellään sodan jättämiä traumoja ja miten ne ovat vaikuttaneet ihnisen elämään, mutta viipymättä kuitenkaan liikaa väkivallan ja julmuuksien kuvauksissa , ilman että ne seuraisivat minua yöllä uniini ja päivällä ajatuksiini. TV:n ja median välittämä kuvallinen narratiivi ei vaikuta minuun samalla tavalla; se voi järkyttää ja huolestuttaa , mutta harvoin aiheuttaa painajaisia.

    Ei nämä kuvaukset laukaise minussa mitään omaa traumaa tai pelkotilaa; olen vain yksinkertaisesti herkkähipiäinen muiden kärsimyksille ja jään miettimään niitä liikaa.
  15. Lisätään tähän listaan mahdollisista kirjavalinnoista lukupiiriin Liisa Keitaanpään "Pakkomuutto". Ilmestyi hiljakkoin, luin sen aivan ensimmäisten joukossa, samana päivänä aloitin kun se ilmestyi e-kirjana. Monipohjainen rakkaustarina, sijoittuu Lappiin.
  16. No, minä en ehkä sitten ole "normaali" niinkuin sinä.
    Minua julmuus, raakuus ja petturuus jää vaivaamaan ja vaikka pystyn oikeassa elämässä ja fiktiivisessä muodossa myös käsittelemään niitä, en mielellään jää niissä kieriskelemään ja julmuuden hekumointi ja raakuudessa rypeminen vaikuttaa mielentilaani.
  17. Demeter1, en osaa olla ihan yhtä jalomielinen ja anteeksiantava kuin sinä, raukkamaisuus ja pelkuruus saavat minut voimaan huonosti. Onhan se tietysti osa ihmisluonnetta, itsesäilytyksenja itsensä pelastamisen tarve, mutta jää sitä paha maku suuhun.

    Kyllä epäkohdista, raakuudesta, rujoudesta, köyhyydestä ja ihmisluonteen raadollisuudesta saa, ja pitääkin, kirjoittaa, mutta jos se ikään kuin tulee pääasiaksi, vellomiseksi, kurjuudessa rypemiseksi, niin se ei enää tee samanlaista vaikutusta, se ei tunnu enää yhtä realistiselta eikä aidolta. Kirjallisuuskritiikot nyt kuitenkin arvostavat yli kaiken "väkevää" kerrontaa.

    Olennyt lukenut arviot "Lehmästä", etenkin Helsingin Sanomista, jossa Antti Majander ylistää Patjim Statovcia" Suomen merkittävimmäksi kulttuurihenkilöksi" tai jotain sinne päin.

    En aio lukea kirjaa, koska samoin kuin jotkut muutkin, haluan suojella itseäni liialliselta julmuudelta. Kestän sitä huonosti, liian pitkälle menevät, kauan kestävät graafisen tai kirjoitetun julmuuden ja raakuuden kuvaukset tulevat yöuniini ja vaikuttavat mielialaani päivälläkin.

    Lukupiirit alkavat taas, paljonon valinnan varaa tämän syksyn uutuuksissa. Olen aloittanut Kinnusen "Kaarnan", Mirabilis (Kytömäki) olisi varmaan myös kiinnostava ja keskustelua aiheuttava uutuuskirja.
  18. Syvällinen sanoma ei tarvitse välttämättä olla ahdistava sanoma. On kirjailijoita jotka nimenomaan haluavat sukeltaa syvälle ihmismielen kaikkein vaikeimpiin ja epämukavimpiin kerroksiin ja tuoda ne esille kirjallisuudessa. Fiktion muodossa, yleensä. Kuinka paljon ne sitten perustuvat kirjailijan omiin kokemuksiin esim. sodan kauhuista, jää sitten kirjailijan omaksi tiedoksi.

    Kaikki me tiedämme miten sota raaistaa, miten lapset, sukupuolivähemmistöt, naiset, jopa eläimet kärsivät ja tuhoutuvat sodan jaloissa. Jos katsaus ihmismielen kaikkein raadollsimpiin elementteihin, poikkeustilanteissa, valottaa jotenkin kirjan sanomaa, tarjoaa perustelun vastenmielisiin ja pelkurimaisiin käyttäytymismalleihin, niin se on ok, palvelee tarkoitustaan.

    Jokainen hyvä kauno antaa aihetta arvioida uudelleen omia asenteitaan, ajatuksiaan, mielipiteitään kuvauksen kohteena olevasta asiasta. Avartaa ja tulkita uudelleen..

    Syvällisellä, järkyttävälläkin kaunolla pitää mielestäni olla joku tarkoitus, muu kuin vain kertoa miten alas ihminen voi moraalisesti vajota, miten ystävä jätetään, periaatteet siirretään syrjään, kun halutaan pelastaa oma nahka.

    Bolla syylistyy mielstäni liikaa ihmisluonteen vajaavaisuuksissa, pohjamudissa rypemiseen. On tosin jo aikaa siitä kun luin sen, taisi olla heti sen jälkeen kun Finlandia-palkinto oli myönnetty. Saattaa olla että jos lukisin sen uudelleen löytäisin siitä uusia vivahteita, eri tasoja.
  19. Olen lukenut Bollan. Kirjalla on omat meriittinsä, mutta minä reagoin vahvasti rakastajan kohtaamiseen kadulla kerjäläisenä ja päähenkilön raukkamaisuuteen.
    Aloitin Kissani Jugoslavia, mutta jätin kesken jo alkupuolella.
    Lehmät synnyttävät yöllä ei taida myöskään päätyä listalleni kirjoista jotka haluan lukea. Etenkin kun on niin paljon valinnanvaraa tänä syksynä. Sanotaan että ihmiset lukevat aina vain vähemmän. Minä taas luulen että he kirjoittavat aina vain enemmän.
  20. En minä nyt edes epäillyt etteivätkö kaikki tietäisi tuollaisia perusasioita, joista mainitsin. Tuntuu vain siltä että välillä unohtuu, ketä varten se hallitus on. Suomessa yksityistäminen on mennyt vielä pidemmälle kuin täällä, ainakin terveydenhoidossa. Meillä taas ehkä enemmän yksityiskouluja. Minulla on vain sellainenper iaate että verorahoja ei voittoa tavoitteleville yksityisille eikä "verosuunnitteluun" Varsinkaan ei riskikapitalisteille.
    Ihmisten hyvinvoinnilla ja turvallisuudella ei saa käydä kauppaa.

    Hyvin upposi kansaan oikeiston mantra velkojen ottamisesta ja velkojen makasamisesta, Suomen talouskriisistä. Ei taida olla kovin paljoa pahempi kuin muuallakaan EU:ssa. Ruotsissa sama laulu; osa kansasta huutaa kurkku suorana että demarit syyllisiä kaikkeen. Demarien hallituksen aikana Ruotsin talous oli hyvässä mallissa. Joku agendahan puolueilla on oltava että pysyvät vallankahvassa.
    21. 68 / 309
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt