ratioNaali
Diogenes kysyi: Miksi vain järki on etsijäin lyhtynä? Puhtaalla napaketulla on muitakin lyhtyjä. Vähin lyhty ei ole ihmisen aivojen kyky assosioida. Mielikuvitus yhdistyy järkeen, ja ajattelu on se kova juttu siinä niiden välissä.
Vaikea siinä on on huonoa moraalia toteuttaa, kun oppivat aivot laajasti assioivat. Turha siinä somessa ruikuttaa huonoa somea, jos on rationaalinen. Ovela kettu tuo Diogenes, kun juuri rationaalisuuden otti inhimillisistä ominaisuuksista savolaistyyliseen kysymykseensä... Pimeän keskiajankin filosofia ja tiede kehittyi ihan vain logiikan ja päättelyn oikeellisuuden varassa - rationaalisuuden. Toivottavasti emme nyt elä pimeää keskiaikaa, ja jokin tilastokin on muuta kuin valhetta.
Ja, "Niin on, jos siltä näyttää".
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 257 kommenttia
- Miksi haluat siitä näytettävän toteen jotakin, jos olet sitä mieltä, kuten minäkin, että se on turhaa sinänsä? Minä perustelen ajan tuhlaamisella.
Mitä todisteita kaipaat - ja mitä ihmettä tekisit niillä?
Biologia tai lääketiede, eivät enää kaipaa evoluutio-maailmankäsitystä mihinkään. - Älykkyyden mittaaminen on suuri illuusio. Myös geenien vaikutusten mittaaminen on suuri illuusio. Jokainen taikuri saa huijata niin paljon kuin haluaa, että ei joutuisi muiden elätettäväksi. Tarvitsemme terveen uteliaan lapsen sisällemme. Viihdetaiteilu tieteen nimissä on sallittua, jopa suotavaa.
Voitte itse miettiä, miksi ne ovat illuusioita. - Evoluutioteoria on biologisesti melko turha. On ajanhaaskuuta käyttää ymmärrystään siinä. Eikä se mikään teoria ole, vaan maailmanjärjestys.
- Evoluution opettamisessa on se vika, että sen aikaperspekstiivi on arkielämälle vieras. Uskonto taas tulee jokaiselle välttämättömäksi siinä vaiheessa kun hän (subjekti) huomaa, ettei lyhyemmälläkään aikaperspekstiivillä jaksa hallita ja muistaa kaikkia elämän ilmiöitä. Psyykkisesti hallinnan tunteesta riippuvaiset ihmiset eivät muista, että syvässä unessa ollessaan menee heiltä kontrolli joka tapauksessa. Tiedemiehet ja uskovaiset ovat siis tavallaan aika samanlaisia hallintafriikkejä. Heillä on paljon samoja persoonallisuuden piirteita näiltä osin.
Tässäpä tuli pari kolme ilmiötä teille pohdittavaksi. En halua loukata ketään ja tämä on vain lakonista toteamista.
Jäätynyt järvi on tyyni tuulellakin, ja sen päällä voi kävellä, kuten me suomalaiset hyvin tiedämme. - Nyt et ymmärrä miten pitkistä ajoista tässä puhutaan. Mutta se ei haittaa tippaakaan ketään missään.
- Ongelma on se, että et kiinnostu tästä poliittisesti merkittävästä asiasta. On varmaa, että hyvä asumisesi tekee sinusta halvan yhteiskunnalle. Terveenä ja hyvin asuneena et saa kroonisia sairauksia, joista et voisi selviytyä, jos ne ajoissa löydetään.
- Toinen maksaa asumisesta toinen maksaa matkasta. Siinä ei mitään. - Mutta pitäisi laskea myös työmatkaan käytetystä ajasta tulevaa vaivaa ja kustannusta. Sitten voimme tietää meneekö "minulla" hyvin.
- Ei ne sementtilaatikkolähiön talot ole mitenkään arvokkaita ja saa niitä purkaa. Tavallinen parakkikin on teknologisesti kehittyneeempi. Mutta jos kaupungin keskusta on jatkuvassa muutostilassa, on se jo merkittävä kansantaloustappio.
En ymmärrä tätä viherpersumarkkinointia, joka jokaiseen kappaleeseen tai ulostuloon pitää laittaa. Höh! Että ei vaan kukaan lukisi sitä asiaa, mikä johonkin ajatukseen saattaa kätkeytyä? Halutaanko täällä, että kirjoitettu asia luetaan, vaiko ei haluta? - Kaupungistuminen on ensisijassa taloudellinen ilmiö. Kapitalismilla voi olla muitakin muotoja, kun ne vain löydetään.
- Olisko käynyt niin, että kieliopintosi ovat jääneet vajaiksi. Tämä olisi sitten pessimismisi pohjalla? Minä ainakin olen tiedostanut, että minulla olisi monikulttuurisuuden pelkoa, juuri kielirajoitteiden vuoksi.
Ja kun katselen ihmisten käyttäytymistä kielitaidoista riippumatta, niin "monikulttuurisuus" on varsin ontto käsite. Kaksikulttuurisuudessa näyttää olevan raja ihmisaivojen prosessointikyvyn kannalta. Monikulttuurisuus on vain yksilöiden urakehitysten "boostaamista". Sillä ei ole ketään, joka yleisesti haluaisi politiikkaa, jolla ei ole päämääriä.
Monikulttuurisuudella on oma leikkikenttä - elokuvissa ja tv-sarjoissa. On liberaalia vain se, että saamme katsoa niitä. - Niin se menee. Perheesi elinkustannuksiin vaikuttaa kuitenkin se, että työtön syö pöydässäsi. Tämä on oikeastaan aivan tarpeetonta.
Huolestuttavinta Suomen yhteiskunnassa on se, että ne joilla menee hyvin, ovat liian vähän kiinnostuneita yleisestä politiikasta. Siis siitä politiikasta, joka ei suoraan liity omien intressien ajamiseen. - Kommentoin itseäni sen verran, että kaupunkiasunnon ylläpito tyhjänä ei ole niin hintavaa kuin mitä maaseudun omakotitalon.
- Tämä ongelma on sellainen, että soisi poliitikkojen puuttuvan siihen. Yhtiövastikkeen noustua on poismuuttavan mahdoton myydä entistä vuosimallilta vanhaa asuntoaan.
- Entäpä, jos yhteiskuntapolitiikka yrittäisi mukautua nuorten ihmisten unelmiin? Paikallinen opiskelijakarsina on ihan tarpeeton, koska lähialueella on Suomessa liki paratiisi.
Tämä antaa mahdollisuuden tehdä oikeasuuntaista aluepoliikkaa, jossa asuinympäristö on kokemusperäinen. Onnellisimmat ihmiset elävät pienkaupunkien läheisyydessä, missä on lähiruuan lisäksi on luonnnonympäristö sekä kulttuuripalvelut lähellä. - Kyllä nuoriso tietää.
Poliittinen ongelma on maatilojen sijainti, joka on laajasti kaikkialla. Mutta ongelman pieneneminen piilee käsitteissä. Maatilan voi nähdä (suuren sellaisen) teollisuuslaitoksena. Luomuviljelytilaa ei pidä nähdä (vaikka markkinointi niin vaatisikin) idyllisen "punainen tupa ja perunamaa" kautta.
- Kun maatilat, jotka em. aluepolitiikkavision kannalta ovat "väärässä paikassa" Liperin tai Ilomantsin saloilla (vaikkapa), ovatkin jo yllättävän suuria, niin ne eivät merkitse epätaloudellisia kuljetuksia. Näiden yritysten kannalta on myös halpa sähkö jo merkittävä kustannussäästö, ja niiden muutkin intressit lähenevät voimakkaasti kohti teknologiateollisuuden intressejä.
Myös työyhteisöinä on niillä mahdollisuus muodostaa vetovoimatekijä. Kun kiertävä maatalouslomittaja kiertää vähemmän, niin hänen työnsä inhimillistyy todella paljon.
Älkäämme siis etsikö näennäisiä intressiristiriitoja! - Edustuksellisella demokratialla on pysyvä osaamisvaje. Tästä onkin syytä huolestua. Edellinen kirjoittaja ilmaisee huolen syvyyden hienosti. Se ei liity suoraan henkilöihin, vaan näyttää olevan rakenteellinen ongelma. Sitaatti " Nyt me vain naureskelemme jokaiselle hallitukselle, että mitähän tuostakin tulee. Tekisimmekö jotain itse?" . Jokin aamuisen teeveen ns. raati on ko. sitaatin lähde. En muista mikä.
Turvallisuusongelma on oire laajasta poliitikkojen osaamattomuudesta. Ei siis ole mitään yleistä turvallisuusalaa, joka hoitaisi asian. Ongelmat eivät ratkea edes poliisin loputtomalla vahvistamisella. USAn osavaltiot ovat jo kokeilleet poliisivaltion eri "muotoja". - Siksi oletan ongelman olevan yleisessä demokraattisen järjestelmän poliittisessa osaamisessa. Nk. tieteellisen politiikan teoksena voi suositella mm. Jan-Magnus Janssonin "Politiikan Teoria" - teosta, koska jostahan on aloitettava. - Ilmeisesti on kuitenkin niin, että meillä jotka yhteiskuntapolitiikkaa olemme opiskelleet ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa edustuksellisessa demokratiassa.
Lohduttavaa on se, että on tutkittu, että edustuksellisessakin demokratiassa menestyvät eniten kaikkein älykkäimmät yksilöt. He saattavat oppia juurikin välttävästi - lyhyessäkin ajassa. - Tässä on toteutunut se kansankapitalismi, jota pidetään ihanteena. Mutta se ei ole mikään automaatti, joka voi toteutua jokaisen yrittäjän kohdalla.
Huolestuttavaa on nurempien ikäpolvienkannalta se, että pankkien käyttötileillä seisoo käyttömätöntä pääomaa, kun köyhä työtä käyvä väestö (usein eläköitynyt) seisottaa sitä siellä. Passiivinen raha, joka nököttää paikallaan kuin kultaharkko piileksii myös eläkerahastoissa.
Rahan arvoon ja kuntakantaan kätkeytyykin myös nk. antitalous, kuten kättökelvottomaan omaisuuteen. Kun tarkastelemme taloutta vain pörssin kautta, emme ymmärrä paljonkaan näistä jumeista.
On myös osakeyhtiölaki, joka paljon rajoittaa kokonaisnäkemyksemme kehittymistä. Osingon saaminen pitää nähdä palkintona juuri siitä, että antamalla rahansa käyttöön yksittäinen taho vastustaa jumeja taloudessa. - Mikäli meillä on tämä näkemys voimme oikeasti laskea oikeutetun osingon määrän - jopa universaalisti. Tämä motivoi, koska vähentää palkkatyöläisten "katkeruutta" kansankapitalisteja kohtaan. (Käytin sanaa katkeruus oikeamman sanan puutteessa). - Oikeastaan ymmärränkin mahdollisen syyn trompien vähenemiselle. Tottakai se on siitä, että korkeapaineet olivat vakaampia. Toisaalta hakkuuaukeiden lisääntymisen luulisi vaikuttavan toiseen suuntaan. Mutta en oikein ole vakuuttunut siitä, että niiden frekvenssiä on mitattu.
Tämä on kuitenkin pienempänä ilmakehän ilmiönä hyvä konsti. - Konsti sen selvittämiseksi kuinka mielipiteen harhaantuminen tapahtuu juuri tämänkaltaisissa asioissa . Mikään ekoterroristi, eikä ekofasisti ei tule kertomaan "Nyt olen sinut harhauttanut".
Myöskään meteorologi, jonka leipä on kiinni näistä, ei ole kovin halukas oikaisemaan tietoja. Meteorologi levittää paljon tietoa vain markkinointimielessä, ja tämä on aivan ok.
On mahdollista, että jonkinlainen ilmakehäuskonto on välttämätön, jotta ei joka ikinen elämänsä päivä tarvitse käyttää aikaa näiden ilmiöiden pohtimiseen.
Myöskään luontosuhde ei ihmisellä kovin syvällisesti edisty pelkällä säiden katsomisella.
Olen kuitenkin edelleen sillä kannalla, että kultuurisen muutoksen kannalta on hyvä, että asia on politisoitumassa. - Mistä se voi johtua?
- Jos käyttäisi myös tähtitieteilijöiden tietoa planeettojen rakenteista, niin ei tarvitsisi niin paljon spekuloida, kuin mitä tuo keskustelu teki. On myös selvää, että spatiaalinen kuvittelu on jonkinmoinen ko. asian ymmärtämisen edellytys. Säät ovat säitä ja ilmastot ilmastoja. Terminologisesti olisi keksittävä ilmaisu sille, kuinka paikallisemmin määritetty ilmasto ilmaistaan. (Pieni suomen kielen sanaleikki vakavalla alarekisteristä tulevalla asialla).
- Pohjolan ilmastosta ehkä voi puhua yhtenä kokonaisuutena, kun se meteorologisesti on havaittava kokonaisuus. Näin ei kuitenkaan ole absoluuttisesti enää kaikkialla. Oikeastaan on enemmin "aluesäitä". Pohjolaa vastaavat kokonaisuudet hajoavat, ja miten niitä sitten poliittisesti kutsuttaisiin? - Tämä myös tarkoittaa, että säämallit eivät hyvästäkään laskennasta huolimatta saavuta "paikallisilmastoa".
Myös ihan tavallisen säätiedotuksen tasolla on vaikeaa yleispätevästi ilmaista, millä aikavälillä on tietty sää poikkeava. Tämä johtuu siitä, eri kuulijoilla on eri intressi sään tietämisen suhteen. Tulevaisuudessa säätiedotuksia laadittanee erilaisille ihmisryhmille: rekkakuskeille, kalastajille ja maanviljelijöille sekä matkailijoille yms..
Näyttää sille, että asialla politikoiminen on todella vaikeata. - Luulen, että säikähdyksen aito aihe on globalisaatio, eikä lainkaan ilmastonmuutos.