avaruusmatkustaja

Elämäni on ihan hyvällä mallilla, mutta jotain puuttuu.

Pidän kirjoittamisesta. Olen luonteeltani hyvin herkkä haaveilija. En oikeastaan haaveile siitä, että asiat olisivat paremmin. Mutta on ihana tuntea olevansa jotenkin runollisempi tai aistillisempi jollekin toiselle. Vastavuoroisesti. Antautua keskusteluun, josta voi parhaimmillaan kehkeytyä yhteinen inspiraation lähde.

En tiedä onko tämä oikea paikka millekään? Mikä on? Tai onko tämä oikein? Ehkä kaipaan vastakaikua sielulleni, joka vielä hakee olomuotoa, että voisin tuntea olevani olemassa. Tai sitten tämä on satunnainen kuiskaus erämaassa.