Vapaa kuvaus

Pieni taivaankannen maalari.

Aloituksia

114

Kommenttia

15388

  1. Niin valitettavaa kuin se onkin, muistutan äitiäni. Aikanaan halveksin häntä ja nyt ymmärrän paremmin. Hän teki parhaansa, vaikkakaan hänen parhaansa ei pitkälle riittänytkään.. :)

    Elämänpelissä minä kuulun häviäjien joukkoon. En ole mestariainesta ja sikäli mikäli yhtään itseäni tiedän, en pelaa voittaakseni. Pelaan peliä pelin vuoksi. Joskus pakosta ja toisinaan huvin vuoksi. Olen kuin Monopolissa ja odotan heittovuoron tai saadakseni vapaudut vankilasta kortin.

    Mut yleensä aika paskat välitän mikä on pelin nimi, tärkeintä on että viihdyn. Kun tulee Game Over olempahan ainakin nauttinut pelistä. Vaikka kuulunkin häviäjiin.
  2. Mulla toimii ihan se, että perehdyn siihen juurisyyhyn. Negatiiviset tunteet pitää hyväksyä, sillä ne on osa normaalia tunneskaalaa, mutta kun paneutuu siihen miksi jokin ärsyttää, vihastuttaa tai veetuttaa, olen huomannut että syy monasti on omassa asenteessani. Asenteensa voi valita.

    Olen aina sanonut, että elämä on asennekysymys. Se, että yritän kieltää tai tukahduttaa tunteitani ei minulla toimi. Ahdistun siitä. Minun pitää käydä tunteet läpi hyväksymällä ne. Myös ne negatiiviset. Se, että hyväksyy sen, ettei aina ole kivaa on jo paljon.
    Kaikki sen tietää, ettei elämässä kaikki ole kivaa, mutta on eri asia hyväksyä se.

    Mä ajattelen tyyliin, et nyt tuli turpiin oikein kunnolla ja hyväksyn sen, minkä jälkeen mietinkin hetipitäen miten näistä lähtökohdista eteenpäin.. en jää vellomaan tai jossittelemaan.

    Olen rehellinen itselleni ja annan mokailuni itselleni anteeksi. Se on helppoa silloin kun luottaa itseensä. Joskus menettää isosti ja se toki kirpaisee, mutta ei muuta kun käännän purjeet myötäiseen ja katson mitä se tuo tullessaan.

    Vastoinkäymiset tekevät vahvaksi, pettymykset kuuluvat elämään ja eihän siinä muuta kuin leuka pystyyn ja itsevarmasti kohti uusia haasteita. Mokailen ihan jatkuvasti, en kuitenkaan lannistu epäonnistumisesta. Enkä varsinkaan kenenkään mielipiteistä minusta. Itse tiedän mikä olen .. elän omannäköistä elämää ja kunnioitan itseäni. En tarvitse kenenkään hyvksyntää, vain omani.

    Avainsanana on se, että on raatorehellinen itselleen.
  3. Sinä olet ihana oma itsesi. Tykkään tavastasi olla. Olet suloinen. Tää palsta on ihana alusta tutustua ventovieraiden tapaan ajatella.

    En aina osaa tuoda ajatuksiani julki kuten ne tarkoitan. Ja vielä näin lyhyesti. Eihän sun tarvitse palastella ärsyyntymisiäsi tietenkään. Toi on vaan mun tapani päästä ärsyyntymisestä eroon. Ei ehkä toimi sulla. Riittää että tunnistat sen, että ärsyyntyminen johtuu sinusta itsestäsi.

    Mä en halua kokea turhaan negatiivisiä tunteita joten käsittelen ne alta pois. Ja voin olla sitten tyytyväisin mielin. Mut se on vain mun tapani. Ei oikea tai väärä tapa. Minun tapani.

    On totta, etten ole kovinkaan herkkä, toisin kuin sinä. Olen aika kovissa liemissä keitetty ja selvinnyt joten ei herkkyydelle ole sijaa elämässäni. Ihailenkin sinun tapaasi selviytyä säilyttäen herkän luonteen. Minä en siihen pystynyt. Olen siinä mielessä heikko.

    Niin onhan vissi ero tuossa tyhmyysasiassa, artikulaationi petti -taas kerran. Kai ma tarkoitin sitä, että ärsyynryminen on tyhmää mielestäni, vaikka kuinka tyhmä se toinen olisi. Ottaa nyt pahaa mieltä itselleen toisen tekemisistä, kun siihen ei kuitenkaan pysty juurikaan vaikuttamaan.

    Tuo kiusaamisen hyväksyminen on sellainen juttu johon en pysty. Minä olen asettanut itseni lukemattomia kertoja alttiiksi puolustaessani kiusattuja ja sorrettuja. Olen saanut siitä huonoa itselleni paljon. Mutta uskallan siitä huolimatta. Olen siinäkin asiassa vain rehellinen itselleni. En alistu kiusaamiselle koskaan kun näen sitä tapahtuvan toisiin kohdistuen. Uskallan asettautua väliin.

    Itseeni kohdistuvaa kiusaamista tapahtuu ja sen hyväksyn, sillä en välitä. Ei liikuta tippaakaan jos joku yrittää. Siinähän esittelee omaa typeryyttään ja ne jotka sitä uskovat, ovat vielä typerämpiä. Siinähän ovat.
    Minun omanarvon tunteeni on sellainen, ettei se saa siitä kolauksia.

    Minulle ikä on ollut siunaus, olen ymmärtänyt asioiden luonteen omassa elämässäni, mutta ymmärrykseni muita ihmisiä kohtaan on vielä lapsenkengissä ja siksipä nämä täällä palstalla käydyt keskustelut ovat kasvattaneet minua ihmisenä valtavasti. Kiitos sinulle että avasit omaa mielenmaisemaasi minulle. Olet varsin ihastuttava ihmisenä.
  4. Ärsyyntymisestä sanotaan, että ärsyyntyminen tapahtuu itsessään, että kun jokin asia ärsyttää, tosiasiassa se asia ei ole se, mikä ärsyttää, vaan että jokin ärsyttävään asiaan liittyvä ärsyyntyminen omasta itsestään.

    Siksi suurin kysymys onkin se, kun kysyy itseltään, miksi minä ärsyynnyn. Ja onhan tosi, että ärsyyntymisen tunnettakin on erilaisia.

    Sinä ärsyynnyt omasta mielestäsi kiusaamisesta.. tunnistat, ettet voi vastuuttaa toista omista tuntemuksistasi, mutta tunnistatko sen, että moraalikoodistosi on erilainen kuin jokaisella muulla maailman ihmisellä? Se, mitä sinä pidät yleisesti sopimattomana voi olla toiselle ihan normisettiä.

    Minulla on itselläni hyvin vahva kiusatuksi tulemisen tausta. Sellaista jatkuu edelleenkin, mutta en välitä. En ärsyynny moisesta. Tunnistan sen epäoikeudenmukaisuuden ja se joskus ärsyttää, mutta siitä huolimatta valitsen yleensä olla ärsyyntymättä. Sillä minulla ei ole valtaa vaikuttaa asiaan. Jo yrityskin olisi naurettavaa egoismiä.

    Kiusaaminen ei mielestäni ole okei. Ei täällä, eikä irl. Siihen voi vaikuttaa vain omalla käytöksellään olematta itse kiusaamatta ja asettumalla kiusatun puolelle. Muutoin se on oman vaikutuspiirin ulottumattomissa.
    Se, että ärsyynnyn kertoo vain katkeruudesta omiin kokemuksiini asiasta, epäreiluuden tunteesta minua kohtaan. Eli minä, minä, minä.

    Voi että, elämä ei ole reilua. Joku kokee moraalisesti oikeaksi alentaa muita. Se on asia jolle ei voi mitään. Et koskaan pysty muuttamaan toisen moraalikäsitystä omanlaiseksesi. Se, että suuri osa kokee kiusaamisen epäoikeudenmukaisena, ei muuta sitä, että kiusaaja oikeuttaa oman tekemisensä itse jollakin tekosyyllä itselleen. Kumpi siis on tyhmä, se joka ärsyyntyy, vai se joka aiheuttaa ärsyyntymistä?

    Ainoa, mihin voit vaikuttaa oikeasti, on omat valintasi. Voit valita otatko asiaan, eli siihen kiusaamiseen kantaa. Esimerkin voima. Kun tätä ikää tulee lisää, ymmärtää rohkeuden ytimen paremmin. Osaa puuttua epäkohtiin itse paremmin. Ymmärtää sen, ettei toista pysty muuttamaan mieleisekseen, pitää itse muuttua. Sopeutua.

    Ja se ärsyyntyminen.. se aiheuttaa vain turhaa pahaa mieltä. En itse halua sitä suotta kärsiä, siksipä aina sitä tuntiessani käsittelen sen lähteen heti pois itsestäni. Koska syy ärsyyntymiseen on aina itsessä. Vaatii ihan hitosti sitä että on itselleen rehellinen.
    Ainoa mihin voit vaikuttaa on sinä itse.
  5. Minä itse olen valinnut olla tyytyväinen. Mua ei kiinnosta empiiriset tutkimukset. Minulla olisi eväät olla kaikesta tyytymätön, omalla päätännällä olen päinvastoin tyytyväinen. Keskityn kaikkeen siihen, mikä on hyvin ja jätän tyytymättömyyttä aiheuttavat seikat pois. Valintakysymys.