- "Suomen Nato-jäsenyys on ratifioimatta vielä muutamassa maassa, mutta tarkkailijajäsenen Suomella on jo laaja pääsy Naton asiakirjoihin ja kokouksiin. Pidemmälle kantavien puolustuspoliittisten linjausten aika konkretisoituu vasta täysjäsenyyden myötä"
-NIINHÄN ALOITUKSESSA LUKEE, KUKAAN OLE VÄITTÄNYTKÄÄN SUOMEN JA RUOTSIN VIELÄ OLEVAN NATOSSA, MUTTA LÄHELLÄ JO OLLAAN. Kyllä Turkki tulee vielä myönteisellä lausunnolla samoin Unkari, heidän tulee saada näytellä suurempaa kuin ovatkaan, varsinkin Unkarin. Unkarissa olen käynyt ja tehnyt vaikutuksen komea maa kaikkineen. Ilmastokin meitä lauhkeampaa. Samoin Turkkia ei voi unohtaa matkailijan silmin. - Jos yhäkin aiheesta jatkan lyhyesti. Kun luin Ruotsin lehtiä niin tottakai tuo MPP:nkin ottama esille pistää silmään. esim. Tänään Magdalena Andersson meni puhemiehistön Andreas Norlénin luokse ja esitti irtisanomishakemuksensa Ruotsin pääministerin tehtävistä.
https://images.aftonbladet-cdn.se/v2/images/7d1fe9c5-466b-4208-a375-d1e1bef73fc5?fit=crop&format=auto&h=533&q=50&w=800&s=425a79b39d4a25b8e38e089c62d8c5f0ae38938a
Nyt valtiopäivät ja puhemies ovat vastuussa uuden hallituksen luomisesta.
Olen ilmoittanut puhujalle, että jos M muuttaa mielensä ja ei halua tehdä yhteistyötä SD:n kanssa, minun oveni on auki" Ulf Kristerssonin hallitukselle.
Hän ei halua ottaa kantaa siihen, miltä tällainen yhteistyö näyttäisi.
– Se, mitä sanoin ennen vaaleja, pätee tietysti myös vaalien jälkeen.
hän sanoo.
Sitten meidän korviin ja silmiin se ihmeellisyys meidän järjestelmään verraten, suurimman puolueen puheenjohtaja sanoo, että on valmis;
-" Olen ilmoittanut puhujalle, että jos M muuttaa mielensä ja ei halua tehdä yhteistyötä SD:n kanssa, minun oveni on auki" Ulf Kristerssonin hallitukselle. Tuossa Ruotsin puolueet>ks
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_puolueista
Ruotsissa nyt eroavat pääministeri ja keskustapuolueen puheenjohtaja. Magdalena Andersson jatkaa kuitenkin demari puheenjohtajana.
Varmaan me monet ihmettelemme heidän järjestelmäänsä, kun kolmonen tulossa pääministeripuolueeksi. .Kokoomus. Kun ollaan blogi mallissa niin se tätä, äänestetty puolueelle, ei henkilöille. Jos esim ruotsindemokraatit ei tule hallitukseen, ja demarit tilalleen, kuten Andersson sanoi "he tulossa". Kun tuollaisia lausuntoja niin hallituksen muodostaminen varmaa kun vaihtoehto. - Ruotsissa eri systeemi kuin meillä. Se vaatisi parempaa perehtyneisyyttä. Kun meidän malliin vastasit, voi sanoa että petit itseäsi, kun se ei niin ole. Jos itseäsi uskot noin kuin kirjoitit, silloin pitää perehtyä tarkemmin Ruotsin systeemiin.
Ruotsin valtiopäivillä on 349 edustajapaikkaa, joista 310 valitaan 29 vaalipiiristä ja 39 valitaan tasauspaikkoina, joilla taataan puolueille valtakunnallisen suhteellisuuden tarkempi toteutuminen. Vaalipiirien paikkaluvut määräytyvät piirin asukasmäärän perusteella.
Nämä puolueet putoaisivat heti eduskunnasta, jos Suomen vaalit järjestettäisiin kuten Ruotsissa. Ruotsin vaalijärjestelmässä on eroja, jotka pudottaisivat Suomen pienet puolueet eduskunnasta. Molempien maiden vaalijärjestelmissä on yhtäläisyyksiä. Erojakin on, jotka vaikuttavat äänestämiskäyttäytymiseen.
– Tärkein ero on se, että Suomessa äänestetään yksittäistä ehdokasta ja Ruotsissa puoluetta.
Toinen merkittävä ero vaalijärjestelmien välillä on äänikynnys. Ruotsissa valtiopäivillä jokaisen puolueen on saatava neljä prosenttia äänistä, jotta sen on mahdollista saada edustajia valtiopäiville. Putoamisvaarassa ovat viiden prosentin tuntumassa olevat, olevissa vaaleissa.
Äänikynnys vaikuttaisi Suomessa?
Viimeisimpien eduskuntavaalien tuloksen mukaan Suomen eduskunnasta putoaisivat saman tien kristillisdemokraatit (3,9 prosentin kannatus) ja liike nyt (2,3). Myös RKP olisi vaarassa 4,5 prosentin kannatuksellaan.
– Molemmissa tavoissa on haittapuolensa. Äänikynnystä käytettäessä uusien puolueiden on hyvin vaikea päästä parlamenttiin, ja vanhat puolueet säilyttävät valtansa. Ilman äänikynnystä taas riskinä on se, että eduskuntaan nousee paljon pieniä puolueita, mikä voi tehdä hallituksen muodostamisesta ja yhteistyöstä vaikeaa.
Toisaalta Suomessakin on tavallaan piilevä äänikynnys, joka eroaa vaalipiireittäin. Esimerkiksi Lapin vaalipiirissä on saatava yli 10 prosenttia äänistä, mutta Uudellamaalla vain yksi prosentti.
– Jos kyseessä on pieni puolue, kannattaa ehdokkaiden listautua Uudellemaalle. Ruotsissa jokaisella alueella on vaikea päästä läpi, mutta tilanne on sama koko maassa,
Ruotsissa tämä asetelma on muodostanut lähtökohdan kahdelle eri blokille, joihin pienemmät puolueet ovat jakautuneet. Yksi suurista eroista on keskustapuolueen koko. Suomen viimeisimmissä eduskuntavaaleissa keskustan kannatuksessa oli vain noin neljän prosenttiyksikön ero suurimpaan puolueeseen. Ruotsissa ero oli 19 prosenttiyksikköä.
– Keskustan kokoero on erittäin kiinnostava asia. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa maanviljelyn erot sekä Ruotsin aiemmin tapahtunut teollistuminen. Lisäksi keskusta on säilyttänyt vahvan tuen haja-asutusalueilla ja maaseudulla. Ruotsissa saman ovat tehneet sosiaalidemokraatit. - pankkopölhö pääministeri
- Jos vielä lisään jotain hintaa sähkönsiirrosta joka kulkee erillisenä sähkön hinnasta.
Siirtomaksut heittelee paljon eri jakelijoiden välillä. Niitä ei voi muuttaa eikä kilpailuttaa.
Jos karkeasti heitän ihan omasta kulutuksesta, jos kulutus vuodessa 7000 kW siirtohinta noin 300-450 €,. Tähän päälle taloussähkö, ja mahdollinen mm maa tai ilmalämmitys. esim. maalämpö alkaa nyt maksamaan ns "maltaita" sähkön nousevin hinnoin. Jos on isohko omakotitalo se vie maalämmöllä noin 13000 kW/v. Kun nyt sähkönhinta noin 6 kertaistunut, josta voi pörssisähköllä saada vähän pois, jos löytää sen edullisemman ajankohdan, joka yöllä, esim jos lattialämmitys, se säätää yöaikaan, tai varaajaan sitten yöaikaan, samoin sähköauton lataus. Näitä kun näin yhdistetään tulee uusia ongelmia linjojen ja sulakkeiden kestävyydessä.
Nyt tuli sähköautoilu niin kalliiksi että perinteisellä tulee halvemmaksi. Tuossa aloituksessa ei ole siirtohintoja sähkölle, joka sekin näyttelee melkoista osaa.
20 kW ja sillä 100 km autolla ajoa, siitä voi laskea kulun. Mekin nyt katsotaan pärjättäisiinkö yhdellä autolla, ja laitettaisiin sähköauto talveksi seisontaan, jota varmaan monet muutkin pohtii. Vanhasen hallituksen aikaan tehtiin tämäkin seisonta aika ilmaiseksi, joka kätevänä kun ei ole autolle käyttöä läpi vuoden. Helppo ottaa käyttöön netissä, on heti sitten valmis käyttöön, kunhan katsastus voimassa. Katsastuskin silloin kätevä vaikka olisikin yliajalla, riittää kun on aika tilattuna tai muuten ilmoittuna katsastuskonttorille että on tulossa katsastukseen, muuta ei tarvita. Vanhasen hallituksen aikaisia maanläheisiä toimia.
Lisätään vielä sähkön kulua>
Jos ajetaan sähköautolla 1000 km, silloin kuluu sähköä 200 Kw.
Kun 10000 km ajomäärä, sähköä kuluu 2000 kW
Jos vaikkapa 30000 km vuodessa, kuluu sähköä 6000 kW.
6000 Kw maksaa noin nyt olevin hinnoin 35 snt/kW siirtomaksu. = n 2500-2800 €.
(Caruna maan kalleimpia)
Dieselillä maksaa 4 l/100 km, nyt 2 € / litra n 2400 €.
Sähkön hinta autoihin tielatauksilla paljon kalliimpaa, myös kylmäajan sisälämmitys syö sähköä n 3-5 kW/h.
Että se siitä sähköautoista jos sähkön hinta jää pysyvästi korkeaksi. Siinä tulee varmaankin siirtohintoihinkin kutinaa nostaa.
VIHREÄT tätä rääkyneet pitkään, niin polttoaineiden kuin sähkönkin hintojen korotuksista, että pitää nostaa. Kuin nyt niillä me pienikansa saataisiin maailma pelastettua. - Kallaista sähkö. Liian kallista.
- Jos vielä lisään jotain hintaa sähkönsiirrosta joka kulkee erillisenä sähkön hinnasta.
Siirtomaksut heittelee paljon eri jakelijoiden välillä. Niitä ei voi muuttaa eikä kilpailuttaa.
Jos karkeasti heitän ihan omasta kulutuksesta, jos kulutus vuodessa 7000 kW siirtohinta noin 300-450 €,. Tähän päälle taloussähkö, ja mahdollinen mm maa tai ilmalämmitys. esim. maalämpö alkaa nyt maksamaan ns "maltaita" sähkön nousevin hinnoin. Jos on isohko omakotitalo se vie maalämmöllä noin 13000 kW/v. Kun nyt sähkönhinta noin 5-6 kertaistunut, josta voi pörssisähköllä saada vähän pois, jos löytää sen edullisemman ajankohdan, joka yöllä, esim jos lattialämmitys, se säätää yöaikaan, tai varaajaan sitten yöaikaan, samoin sähköauton lataus. Näitä kun näin yhdistetään tulee uusia ongelmia linjojen ja sulakkeiden kestävyydessä.
Nyt tuli sähköautoilu niin kalliiksi että perinteisellä tulee halvemmaksi. Tuossa aloituksessa ei ole siirtohintoja sähkölle, joka sekin näyttelee melkoista osaa.
20 kW ja sillä 100 km autolla ajoa, siitä voi laskea kulun. Mekin nyt katsotaan pärjättäisiinkö yhdellä autolla, ja laitettaisiin sähköauto talveksi seisontaan, jota varmaan monet muutkin pohtii. Vanhasen hallituksen aikaan tehtiin tämäkin seisonta aika ilmaiseksi, joka kätevänä kun ei ole autolle käyttöä läpi vuoden. Helppo ottaa käyttöön netissä, on heti sitten valmis käyttöön, kunhan katsastus voimassa. Katsastuskin silloin kätevä vaikka olisikin yliajalla, riittää kun on aika tilattuna tai muuten ilmoittuna katsastuskonttorille että on tulossa katsastukseen, muuta ei tarvita. Vanhasen hallituksen aikaisia maanläheisiä toimia.
Lisätään vielä sähkön kulua>
Jos ajetaan sähköautolla 1000 km, silloin kuluu sähköä 200 Kw.
Kun 10000 km ajomäärä, sähköä kuluu 2000 kW
Jos vaikkapa 30000 km vuodessa, kuluu sähköä 6000 kW.
6000 Kw maksaa noin nyt olevin hinnoin 35 snt/kW siirtomaksu. = n 2500-2800 €.
(Caruna maan kalleimpia)
Dieselillä maksaa 4 l/100 km, nyt 2 € / litra n 2400 €.
Sähkön hinta autoihin tielatauksilla paljon kalliimpaa, myös kylmäajan lämmitys syö sähköä n 3-5 kW/h.
Että se siitä sähköautoista jos sähkön hinta jää pysyvästi korkeaksi. Siinä tulee varmaankin siirtohintoihinkin kutinaa nostaa.
VIHREÄT tätä rääkyneet pitkään, niin polttoaineiden kuin sähkönkin hintojen korotuksista, että pitää nostaa. Kuin nyt niillä me pienikansa saataisiin maailma pelastettua. - Buumi oli meilläkin kova sähköautoihin, mutta se näin sitten katkaisee siivet. Edelleenkin kehun sen tekniikkaa, kun sähkömoottorit aina pyörii hyvin pienellä vastuksella, paitsi sitten työssä, ja hetkittäin ei kuluta lainkaan. Ottomoottorissa joka kierroksella männät pysähtyy kahdesti, ja poltto tapahtuma joka tulee joka-toinen kierros painaa mäntiä vihaisesti alaspäin, nämäkin kylläkin jo kehitetty että kestoa on ja suht`pienellä polttoainemäärällä.
Vertaan esim. sähköautonkulutus voidaan sanoa 20 kW / 100 km. Niin jos sitä kulua verrataan talouden sähkönkuluun, vaikkapa kerros tai rivitaloon taloussähköön, joka pienessä huushollissa n 120 kW luokkaa kuukaudessa, eli sillä ajelee sähköautolla
600 km. Saa kuvan pitkänmaan koosta, jos etelän varpunen lapissa käy, miten haastavaa on lataukset välillä. Vielä uuden "pilkkeen silmäkulmassa piikkiin, mutta kun yleistyy ja latauspaikat jumissa voi uutuuden viehätys lopahtaa. Mutta, puolensakin, mm huoltojen suhteen moottorin osalta. Sähkön hinnannousu nyt mullistaa muutakin paljon. - Kiitokset asian huomioimisesta. Juuri siksi otinkin esille, ettei jäisi väärää tietoa kun informoijat ei itsekkään niin tiedä missä mennään. Buumi oli meilläkin kova sähköautoihin, mutta se näin sitten katkaisee siivet. Edelleenkin kehun sen tekniikkaa, kun sähkömoottorit aina pyörii hyvin pienellä vastuksella, paitsi sitten työssä, ja hetkittäin ei kuluta lainkaan. Ottomoottorissa joka kierroksella männät pysähtyy kahdesti, ja poltto tapahtuma joka tulee joka-toinen kierros painaa mäntiä vihaisesti alaspäin, nämäkin kylläkin jo kehitetty että kestoa on ja suht`pienellä polttoainemäärällä.
Vertaan esim. sähköautonkulutus voidaan sanoa 20 kW / 100 km. Niin jos sitä kulua verrataan talouden sähkönkuluun, vaikkapa kerros tai rivitaloon taloussähköön, joka pienessä huushollissa n 120 kW luokkaa kuukaudessa, eli sillä ajelee sähköautolla
600 km. Saa kuvan pitkänmaan koosta, jos etelän varpunen lapissa käy, miten haastavaa on lataukset välillä. Vielä uuden "pilkkeen silmäkulmassa piikkiin, mutta kun yleistyy ja latauspaikat jumissa voi uutuuden viehätys lopahtaa. Mutta, puolensakin, mm huoltojen suhteen moottorin osalta. Sähkön hinnannousu nyt mullistaa muutakin paljon. - He äänestivät Natoa vastaan:
Honkasalo Veronika /vas Ei
Hänninen Katja /vas Ei
Kontula Anna /vas Ei
Kyllönen Merja /vas Ei
Mustajärvi Markus /vas Ei
Niikko Mika /ps Ei
Turtiainen Ano /vkk Ei
Yrttiaho Johannes /vas Ei
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=58&vuosi=2022
Heille on vaikea antaa apuja, jos kriisi tulee, melkeimpä mahdoton. Saavat pärjätä omillaan, jospa Putin jotain keksii puolestaan. - Kopioi avaa ! -vaikka utten välilehteen..
Kyllähän sinä osaat. - Kuten voit lukea esitän olettamuksia, ei me vielä tiedetä vaalitulosta. Mutta suuri odotus on että ns porvaripuolueet blogi on selvä vaalivoittaja. En usko MPP valintaasi, kun demokratiassa eletään, silloin on ns blogivalinnat. Aiemmalla vaalikierroksella perussuomaliset oli niin vielä sekaisin etteivät olleet hallitukseen henkisesti valmistautuneita, kun piti vielä syytellä edellistä perussuomalaisten kokoonpanoa, se nyt toivon mukaan selviytynyt, kun vielä eletään entistä vaikeampia aikoja se panee yrittämään entistä enemmän. Kun nyt jo alkaa perussuomalaisten uho laantumaan, ainakin henkilökohtaisesti kiitän siitä edellistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa joka ottanut asiat asiana hyvin, on edelleen suurin voimahahmo perussuomalaisissa.
Voit olla MPP ja muutkin erimieltä, kun teillä painaa oma sosialisti näkemys, kuuluukin niin tehdä olla puolueuskollinen. Mutta kaikkien tulisi ymmärtää että raha pitää tehdä ensin, että olisi jakovaraa, ei voida vasurein tapaan ensin jakaa ja sitten katsoa tilanne, joka on lisävelka.
Lisävelasta ollut polemiikkia kuinka se edullista, mutta sekin päättyy aikanaan, alkoi korot nousta, tulee korot huomattaviin summiin- Inflaatiota elätelty että se söisi velkaa, joka sekin nyt jo korkealla pitkään aikaan. Nyt tarvitaan ruoriin keppiä ja porkkanaa sovivasti sekoitettuna. Ayliike myös tulee laittaa verolle, kaikki verolle, se tasapuolista, myös presidentit.
Presidenttienkin verovapaus vanhaa hapatusta joka jo aika purkaa veromaassa. - Nyt+on+vuosi+2022,+ja+ensivuonna+on+vaalit+eduskuntaan.+Silloin+jää+sivuun+vaalit+EK+2019.
- Olen jopa yläättynyt että yhä on vallankumousaate sekä viimeisenä katalysoivana ainesosana jokin äärimmäisen vahva tunnetekijä, kun katsonut nyky toverein kirjoituksia, he haluaa historian omia omia kantojaan, jossa syy muissa kuin vasemmiston aseellisessa punakapinassa. Vuoden 1918 vallankumous oli turha kapina, sillä kaikki työväenliikkeen sosiaalireformistiset tavoitteet olisi saavutettu ilmankin.
Osa työväkeä varmasti eli kurjissa oloissa, kärsi puutteesta ja koki asemansa sorretuksi. Mutta vuoden 1905 suurlakon jälkeen maassa oli kuitenkin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja yksikamarinen eduskunta. Uudistuksia myös tehtiin. Mikään ei pakottanut vallankumoukseen. Se oli hanke johon ryhdyttiin jonkin idean ja tunteen ajamana.
Kansainvälisissä vallankumousvertailuissa on todettu, etteivät nälkä, kurjuus ja sorron kokemus riitä sytyttämään aseellista kapinaa. Siihen tarvitaan poliittinen ja sotilaallinen organisaatio
Julkisuudelta piilossa työväenliikkeen voimavarana kuitenkin vaalittiin ja lietsottiin herravihaa.
Viime vuosisadan alun Sosialidemokraattinen puolue sovelsi kaksoisstrategiaa.
Ylätasolla Sosialidemokraattinen puolue sitoutui tiukasti Karl Kautskyn deterministiseen marxilaisuuteen, jonka mukaan vallankumousta ei tehdä, vaan se tulee joskus hamassa tulevaisuudessa, kun kapitalismi on kypsä siirtymään sosialismiin. Julkisuudelta piilossa työväenliikkeen voimavarana kuitenkin vaalittiin ja lietsottiin herravihaa.
Toimiessaan yksikamarisessa eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa sosiaalidemokraatit esiintyivät maltillisina yhteiskunnallisten uudistusten ajajina, mutta kentällä kiertävät agitaattorit käyttivät hyväkseen kansanomaista tajuntaa, jossa kristillinen tasanjakoihanne, marxilainen kommunismin unelma ja alkukantainen kaunamoraali lomittuivat räjähdysherkäksi kudelmaksi.
Käsinkirjoitetuissa työväenyhdistysten lehdissä eläteltiin suorasukaisia kateusfantasioita tilallisten, pappien, tehtailijoiden ja pankkiirien nitistämisestä, minkä jälkeen syntyisi työläisten paratiisi.
Tätä tuhoamiskiihkoista tunnedynamiikkaa minä nimitän arkaaiseksi vihaksi. - https://hok-elanto.fi/hallinto/
Hallintoneuvosto 2022:
Puura Heli, pj, OTK, eMBA
Sarkomaa Sari, 1. varapj, kansanedustaja, THM
Uotila Kari, 2. varapj.
Bryggare Arto. kauppatiet. kand.
Karjalainen Anne, FM, rehtori
Kiljunen Kimmo, VTT
Krohn Irina, TeM
Laiho Mia, kansanedustaja, LT
Laitinen Reija, marketpäällikkö (henkilökunnan edustaja)
Laurikainen Samuli, luomuviljelijä
Månsson Björn, toimittaja
Paavolainen Sara, näyttelijä
Raatikainen Mika, erityisasiantuntija
Rantalainen Antti, kauppaneuvos
Rydman Wille, kansanedustaja
Tuohino Anita, ryhmäpäällikkö
Turja Maarit, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu (henkilökunnan edustaja)
Värmälä Johanna, erityisasiantuntija
Hallitus 2022:
Liimatainen Veli-Matti, pj, toimitusjohtaja
Aspara Jaakko, professori
Entelä Tuula, oik.kand., ekonomi
Keronen Taru, KTM
Laaksonen Pekka, KTM
Muhonen Sallamaari, toimitusjohtaja
Uitto Markku, toimitusjohtaja - Edustajisto käyttää HOK-Elannossa kuuluvaa ylintä päätösvaltaa.
Edustajisto 2020-24
Alanen Outi, näyttelijä, ensihoitaja (AMK), Helsinki
Alanko-Kahiluoto Outi, kansanedustaja, filosofian tohtori, Helsinki
Alén Sini, varhaiskasv. opettaja, Vantaa
Anttila Maija, sairaanhoidon opettaja, Helsinki
Arajärvi Pentti, professori, Helsinki
Asko-Seljavaara Sirpa, professori, Helsinki
Autio Minna, professori, Helsinki
Backlund Lotta, yrittäjä, Helsinki
Bryggare Arto, kauppat. kandidaatti, Helsinki
Ebeling Mika, pastori, raamattukouluttaja, Helsinki
Eklund Tarja, leipomotyöntekijä, Vantaa
Finne-Elonen Laura, erikoislääkäri, specialläkare, Helsinki
Harakka Timo, ministeri, kansanedustaja, Helsinki
Hassan Ahmad Noor, merkonomi, Helsinki
Heinäluoma Eveliina, kansanedustaja, yhteiskuntat. maisteri, Helsinki
Heinämaa Mari, sairaanhoitaja, Helsinki
Honkasalo Veronika, kansanedustaja, nuorisotutkija, Helsinki
Juvonen Arja, geronomi (AMK), kansanedustaja, Espoo
Järvinen Jukka, päihdetyöntekijä, sosionomi, Helsinki
Kairenius Topi, panimoyrittäjä, hyönteiskokki, Helsinki
Kaleva Atte, yrittäjä, Helsinki
Karjalainen Anne, rehtori, Kerava
Karttunen Pasi, sopimusasiantuntija, Hyvinkää
Kauma Pia, kansanedustaja, kauppat. maisteri, Espoo
Kiljunen Kimmo, valtiot. tohtori, kansanedustaja, Vantaa
Kivelä Mai, kansanedustaja, Helsinki
Kolu Harry, myyjä, Espoo
Kontula Anna, kansanedustaja, sosiologi, Tampere
Kostama Rita, yrittäjä, tradenomi, Järvenpää
Krohn Irina, teatteritaiteen maisteri, Helsinki
Kähärä Sirkka-Liisa, sairaanhoitaja (AMK), suunnittelija, Vantaa
Laaninen Timo, pastori, hallintot. maisteri, Helsinki
Laiho Mia, kansanedustaja, lääketieteen tohtori, Espoo
Laukkanen Antero, kansanedustaja, sosiaalineuvos, Espoo
Laurikainen Samuli, luomuviljelijä, Helsinki
Lohikoski Pia, kansanedustaja, valtiot. maisteri, Kerava
Månsson Björn, journalist, pensionär, Helsinki
Nieminen Pinja, sos.alan suunnittelija, Espoo
Niikko Mika, kansanedustaja, Vantaa
Paavolainen Sara, näyttelijä, Helsinki
Peltokorpi Terhi, kätilö (AMK), kasvatust. maisteri, Helsinki
Peltonen Eemeli, eduskunta-avustaja, valtiot. kandidaatti, Järvenpää
Raatikainen Mika, rikosylikonstaapeli, Helsinki
Rainio Jaakko, rehtori, Hyvinkää
Rantanen Mari, kansanedustaja, ensihoitaja, Helsinki
Reinikainen Pekka, lääkäri, Helsinki
Rihtniemi Suvi, diplomi-insinööri, toimitusjohtaja, Helsinki
Rydman Wille, kansanedustaja, valtiot. maisteri, Helsinki
Sarkomaa Sari, kansanedustaja, terveydenh. maisteri, Helsinki
Saukkonen Lea, meteorologi, Helsinki
Selin Ann, eMBA, johdon neuvonantaja, Helsinki
Särkijärvi Jouni, arkkitehti, Espoo
Tallqvist Tarja, dokumenttiohjaaja, lähihoitaja, Espoo
Tuohino Anita, ryhmäpäällikkö, Vantaa
Tuomioja Erkki, kansanedustaja, valtiot. tohtori, Helsinki
Uotila Kari, eläkeläinen, Espoo
Vahasalo Raija, rehtori, kasvatust. maisteri, Kirkkonummi
Vanhanen Matti, eduskunnan puhemies, Nurmijärvi
Vepsä Sinikka, sairaanhoitaja, Helsinki
Värmälä Johanna, sairaanhoitaja (YAMK), erityisasiantuntija, Espoo - Vastaa n6000 km. Saapas nähdä miten tulee kymään sähkön rajoitusten kanssa?
Se olisi meille uutta sitten 70 luvun öljykriisin jälkeen. Nuoremmat ei sitä aikaa tiedä
miten sähköä säästettiin. - Me kokoomuksessa ei niin luulla.
- Piti jatkaa karkasi käsistä, tässä jatko>
Marin oli juuri saapunut Ruotsiin ja Tukholmaan ja Villa Bonnier Diplomatstadeniin, ja hänen ruotsalainen kollegansa Magdalena Andersson toivotti hänet tervetulleeksi .
Kaksikko aloitti esityksen lyhyellä kävelyllä pitkin Djurgårdsbrunnsvikeniä, jossa chattering-ankat ajoivat omaa toimintaansa ja lenkkeilijät pöyhkivät ohi henkivartijoiden synkät silmät.
Nykyruotsin kielellä sitä kutsutaan valokuvamahdollisuudeksi; poliitikoille mahdollisuus saada tilaa sanomalehdissä ponnistelematta, mahdollisuus televisiolle ja sanomalehdille saada kuvia yhtä vähällä vaivalla.
Kello oli vähän yli kaksitoista ja Villa Bonnierin puutarha oli täynnä mediaväkeä Ruotsista, Suomesta ja USA:sta.
Se oli kansainvälisessä kontekstissa tavanomaisenlainen lehdistötilaisuus, kaksi kysymystä ruotsalaiselle medialle, kaksi suomalaiselle.
Ruotsin ministerit ovat hyräillä ja mumiseneet ja aloittaneet sisäisen "turvallisuuspoliittisen vuoropuhelun", joka käännettynä sosiaalidemokraattisesta tarkoittaa oikaisua riveissä.
Kysymys ei ole siitä, liittyvätkö kaksi Pohjoismaata Natoon. Kysymys kuuluukin milloin.
– Päätös tehdään viikkojen, ei kuukausien sisällä, Marin sanoi.
– En näe syytä lykätä päätöstä, Andersson sanoi.
– Venäjä on naapurimme, Suomen pääministeri sanoi vaikuttavassa maantieteen osaamisnäytöksessä.
– Asioita pitää analysoida erittäin tarkasti, sanoi Ruotsin pääministeri ja kuulosti siltä, että hän yritti selittää tavallisille ihmisille, että Nato-hakemus on aivan eri asia kuin päättää, pitäisikö sen olla lihaa vai kalaa päivällisellä.
Se jatkui samalla tavalla.
– Meidän on Suomessa kysyttävä itseltämme, kuinka voimme välttää sodan.
– Suomen tekemä reitinvalinta vaikuttaa tietysti meihin.
Ketä he todella yrittivät huijata?
Suomalaiset poliitikot ovat olleet viime viikkojen kiertueella haravoimassa areenalla lähes kaikissa Naton jäsenmaissa.
Pääministeri Sanna Marin on Tukholmassa tapaamassa Magdalena Anderssonia (S) ja keskustelemassa NATOsta.
– Päätös tehdään viikkojen – ei kuukausien sisällä, Sanna Marin sanoo.
Ja SvD:n mukaan Magdalena Andersson on jo päättänyt, että Ruotsi hakee jäsenyyttä kesäkuussa. - Kyllä natsit on Venäjällä nyt. Ei kannata heitä kovin kehua vasemmistonkaan.