liekko

Vapaa kuvaus

Tämän kesän kukkasia.

Aloituksia

48

Kommenttia

3174

  1. Niinpä, kun en olisi julistanut kaikille merkkipäivääni. Olin niin varma että haluan juhlia sitä kun ole elänyt näin kauan.
    Nyt kaduttaa, olenko tullut vanhaksi ??
  2. Mielestäni voi kirjoittaa ruuasta, uskonnosta tai mistä vain. Itse ohitan aiheen joka ei kiinnosta. Mikä minä olen määräämään aiheet vain omien mieltymysteni mukaan. Ihan samassa ketjussa voi olla erilaisia mielipiteitä.
  3. 80-vuotispäivä lähestyy.
    Enää pari viikkoa. Suunnittelin pitäväni juhlat kaikille tutuilla ja sukulaisille.
    Onneksi en sentään ole laittanut kutsukortteja, tuntuu että en jaksakaan alkaa sellaiseen vaivaan. Tietenkin olisin ottanut apua valmisteluihin.
    En ole koskaan ollut mikään synttärien juhlija.
    Olen kaikkein onnellisin mökillä kissani ja virkkauksieni kanssa.
    Kaverilla on loma joten on täällä mökillä kanssamme.
    Ollaan kissani kanssa totuttu hänen käyntiinsä joten hän on tervetullut.
    Tytär tulee käymään synttäreiden aikaan, on mukava nähdä ja vaihtaa kuulumisia.
    Saa nähdä mitä teen, ei vanhenemisessa ole mitään juhlimista jos vain minun mielipidettäni kysyttäisiin.
    Parempi kun ei mieti ajan rajallisuutta, pitäisiköhän elää kuin viimeistä päivää.
    Olen ihmetellyt tuota viimeistä päivää sanontaa, on se hyvä että ei ole selvillä siitä päivästä.
    Synnyinseudulle tekisi mieli lähteä käymään, mutta on niin pitkä matka täältä susirajalta rannikolle.
  4. Karmasta en tiedä, mutta olen syntynyt heti sodan jälkeen. Kaikesta oli puutetta, mutta hyvällä muistan kuitenkin, oli paljon lapsia, suuret ikäluokat.
    Joskus Marraskuun loskakelillä mietin, mikä ihme "karma" sai syntymään juuri tänne pohjan perukoille.
    Nyt on ihana lämmin sää. Tätäkin arvostaa paljon enemmän kun ei ole itsestään selvyys.
  5. Omaishoito on monelle 70+ ihan oikeaa elämää.
    Mistä haluaisit keskustella?
    Mediaotsikotkin kiinnostavat monia.
  6. Täällä kirjoiteltiin omaishoitajuudesta.
    Tein sitä pestiä toistakymmentä vuotta.
    Asuttiin omissa asunnoissamme kun mies sairastui,
    Lupasin hoitaa jonkin aikaa, se vain jäi päälle, päivä toisensa jälkeen kului kuin unessa.
    En kadu vaikka hoidin, mutta enää en tekisi jos tietäisin miten kuluttavaa se oli.
    Ei se ole helppoa vaikka sen pitääkin sovittaa arkielämään.
    Heräsin toista vuotta lähes joka yö kääntämään ukkelia sängyssään vaikka oli ollut jo kauan vuodeosastolla.
    Toipumiseen meni kauan, en silti muistele pahalla sitä aikaa. Selkä meni, lyhennyin kymmenen senttiä kun nikamat painui kasaan. En aina muistanut varoa kun kääntelin painavaa miestä.
    Minulla oli hyvä ystävä tukena, sitäkään ei olisi saanut olla koska hän oli mies.
  7. Jälkikasvu on pärjännyt hyvin.
    Asuvat kaukana, nähdään harvoin.
    Valitettavasti ei ole kovin lähestä kontaktia ollut.
    Tytär on lähimpänä, mutta hänestä seuraavat tahtovat jäädä aika vieraaksi.
    Seuraan koko ajan heidän elämäänsä mediassa, mutta nähdään harvoin.
    Ymmärrän täysin että heillä on ruuhkavuodet menossa, minä onneksi pärjään vielä ilman apua.
    Meillä on hyvät välit, mitään ei ole hampaankolossa puolin eikä toisin.
    Koulutettuja ja hienoja ammatteja on, mutta en niistä juuri ymmärrä.
    Jos kysyisin mitä teet työksesi niin voisvat katsoa, kuinka tuon selittäisi mummolle.
  8. Sain vielä ajokortin uusittua viideksi vuodeksi ennen 80-vuotispäivää.
    Voin sanoa että en enää tykkää ajella kuten ennen.
    Mutta mökkimatka on tuttu, sitä enimmäkseen ajelen.
    Auto on turhan kallis pidettävä eläkeläiselle, vielä yritän pitää, mutta en vaihda Pösöäni enää uudempaan.
  9. Täytän ensi kuussa 80v.
    Ei minulla vielä ole valittamista.
    Ei edes rypyt ärsytä enää, niitä tulee kaikille jotka elävät pitkään.
  10. On mahdottomuus olla kaikkien kanssa samaa mieltä. En usko että palstalla sellaista kirjoittajilta odotetaankaan.
    Kyllä mielipiteensä voi esittää loukkaamatta toisen käsitystä asiaan.
    Isällä oli tapana puhua "entisestä flikasta", hän kasvoi aikuiseksi ja valittiin kunnanvaltuustoon.
    Hänellä oli varma mielipide kaikesta, hän sanoi: "Asiasta en tierä, mutta hanttihin minä paan."
  11. Minullakin on virkkaus suorastaan riippuvuutena.
    En kyllä jaksa niin työlästä hommaa kuin verhokappa ohuesta langasta. Virkkaan isoäidin neliöitä, teen niistä vaikka mitä. Mekkoja, takkeja, tyynyjä, päiväpeittoja ym......
  12. En minä muuten tunne surua jos ei joku läheinen tuttu kuole.
    Olen joskus ajatellut lähes huvittuneena, kun näin nuorempana tuttuja niin puhuttiin kaikenlaista mitä kenellekin kuluu.
    Kun nykyisin tulee puhe jostain yhtesestä tutusta niin ekana tulee kysyttyä, vielkö hän elää.
  13. Kyllä pelottaisi. Tuntemani Vilho on haudassa.
  14. Vilho on hyvä nimi.
    Minua pelottaa ukkonen.
    Äsken oli melkein päällä mutta meni vähän ohi.
    Uskalsin laittaa töpselit seinään.
  15. Hyvä suomalaiset :D
  16. Ohjeiden mukaan pitää ottaa kokonaisena veden kanssa.
    Mutta olen huomannut että pienempi määrä riittää kun panan kielen alle. Vai kuvittelenko vain.
    Mustankohan oikein, eräs vanha läääkäri neuvoi näin tekemään...
  17. Luulisin että Stella on sama lääke kuin Zopinox, on vain eri nimellä. En ole koskaan ottanut kokonaista tablettia, joskun laitan tabletin kolmeenkin osaan. Minulle tehoaa pieni määrä.
    Vai onkohan vaikutus psyykkistä, kun otan pienen murusen kielen alle, maku on niin kamala että varmaan tuntuu tehokkaalta.
    Mutta aika aloitekyvytön olen nykyisin, viime yön nukuin tosi huonosti vaikka otinkin sen puolikkaan tabletin.
    Johtui jaloista jotka alkoivat taas valvottamaan.
  18. Stella. Otin eilen illalla puolikkaan ja nukuin klo 23-aamuyhdeksään.
    Ihana tunne kun saa nukuttua pitkät yöunet.
  19. Kävin keskustassa ihmisten ilmoilla.
    Äkkiä alkoi sataa tosi rankasti kun ajelin mökille. Sade oli pienellä alalla, mökillä oli ihan kuivaa. Mutta äsken tuli vettä hetken aikaa paljon, nyt taas paistaa aurinko.
    Kävin apteekissta unitabletteja, muutama yö on mennyt valvoesa ilman mitään kunnon syytä, edes jalat eivät ole syylliset valvomiseen kuten yleensä.
    On ollut jokin aikaa resepti nukahtamislääkkeille, en ole hakenut mutta nyt tunsin tarvetta.
    Aikaisemmin otin puolikkaan lähes joka ilta, mutta lääkäri alkoi marisemaan että pitää vähentää, joten lopetin silloin kokonan.
    Kyllä niihin jää koukkuun jos ei pidä varaansa, mutta lieneekö näillä kymmenillä väliä enää.
    Minun mielestäni puolikas unitablettia pitäisi suoda mummelille. Ei toleranssi noussut eikä ollut muita haittavaikutuksia silloinkaan kun käytin tabletteja melkein joka ilta.
    Kun aloin valittaa vaivojani niin jatkan samalla aiheella.
    Yleensä syytän ikääni jos jotain uutta ilmaantuu. Nyt on sellaista että hikoilen ihan tolkuttomasti kun teen jotain ruumiillista työtä. Hiuksetkin on kuin pesun jäljiltä.
    Mutta hikoilukin on valikoivaa, on ollut tapana kuntoilla noin 45-minuuttia muutaman kerran viikossa. Enkä kuntoillessa hikoile yhtään.
    Työnteko ei nähtävästi sovi minulle enää.
  20. Kiitos <3
    21. 24 / 159
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt