liekko

Vapaa kuvaus

Tämän kesän kukkasia.

Aloituksia

48

Kommenttia

3172

  1. Ei minua ulkoinen olemus kiinnosta läheskään yhtä paljon kuin nuorempana.
    Sama koskee miehiä.
    Eivät he kuin korkeintaan muistelevat haikeana "lautapeppua" ollessaan tutun ja turvallisen pehmeän vaimon vierellä.
    Samoin voi verevä nainen vierellä miettiä että mitä minä tuossa lautapeusta haaveilevaa ukon rähjässä oikein näen.
  2. Mielelläni ottaisin joka ilta puolikkaan unitabletin. Lääkri vain sanoi että pitää vähentää ja lopettaa kokonaan. En ole ottanut koskaan edes kokonaista tablettia, Neljäsosan tai puolikkaan. Sekin on auttanut. Apteekissakin sanoivat että käytän niin vähän lääkettä että ei olisi tarvetta vähentää. Nämä nuoret lääkärit ovat niin tietäväisiä.
  3. Aloittajalla voimahalit <3
    Minulla on jalat myös välillä niin kipeät että ei voi nukkua. Jos ottaa unilääkkeen niin pelkää riippuvuutta. Särkylääkkeet ei auta.
    Muuten olen hyvässä kunnossa vielä, iltaisin pelottaa mennä sänkyyn kun tietää taistelun jalkojen kanssa.
    Näköjään on turha etsiä apua, terkkarilla eivät edes kunnolla kuuntele. Sama on usein yksityiselläkin, kun on tämän ikäinen niin ei tunnu että noteeraisivat.
  4. Minäkin pelastin kissani räntäsateesta. Oli koko kesän mökin nurkilla, ei antautunut lähelle. Söi kuitenkin kun laitoin ulos ruokaa.
    Sitten kai tuli kisulle mitta täyteen, jätin ovet auki ja laitoin ruokakupin kynnyksen lähelle. Söi ahneesti mutta piti silmällä pako mahdollisuutta.
    Kuitenkin rohkaistui ja hyppäsi uunin päälle, uuni oli sopivan lämmin. Siihen jäi. Pitkään murisi syödessäänb, kai pelkäsi että joku vie sen ruuat.
    Nyt meillä on niin vahva symbioosi että ei ole koskaan ollut eläimen kanssa vaikka on ollut paljon kissoja ja yksi koira.
    Alkuun ei voinut silittääkään kun saattoi tarttua hampaillaan heti. Nyt ei tarvitse pelätä kynsiä tai hampaita. En ole koskaan nähnyt eläimen silmissä samanlaista luottamusta ja rakkautta. Voi olla että kuvittelen, mutta minusta on niin.
  5. En voi edes katsoa kuvia häkkieläimistä.
    Tulee niin paha olo. Ajattelen, onko tuo oikeasti pakollista.
    Jos saisin määrtä niin antaisin eläinten olla vapaana ja elää luontonsa mukaan.
    Mutta se on liian paljon kuviteltu.
    Kissanikin, vaikka elää todella hyvää kissanelämää, ei elä kuten sen on tarkoitettu elävän.
    Se on sterilisoitu, ja elää riippuvaisena minusta.
    En missään tapuksessa hyväksy että kissat jätetään leikkaamattomina heitteille meidän ilmastossamme. Ajatuskin tekee pahaa.
  6. Ei sentään :) Mutta aika överiksi on mennyt kun jätti huonopalkkaisen kansanedustajan homman.
    Niin varmaan olisi tehnyt moni muukin. Mutta suuri joukko häntä äänestäneitä jäivät ihmettelemään.
    Jotenkin vain takinkääntö oli niin nopea että en pysy perässä, eikä moni muukaan.
    Onnea toivotan uuteen elämään.
    Kaikki jäi taakse avioliitto, eduskunta... Olihan hänellä lapsikin. En epäile ettekö lapsi tulisi hoidettua.
  7. Nyt tuli nolla liikaa, mutta vähän vaille tuhat euroa kuitenkin.
  8. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/5e6d9859-b5d2-4e6b-aac5-b4a4ff309e31
    Muistelen että Marin puolusti huono-osaisia yksinhuoltajia ja köyhiä.
    Tässä on hieno esimerkki takinkäännöstä. Mekko maksoi yli 9000€
  9. Laittomuuden ymmärrän. Mutta mitä on synti.
    Hellarikodissani oli jopa sanomalehden lukeminen syntiä, puhumattakaan radion kuuntelemisesta.
    Silloin ei ollut telkkaria, onneksi.
    Joka ilta piti pyytää pahoja tekojaan anteejsi äidiltä ja isältä. Vaikka tällä järjellä ajateltuna he tekivät joka päivä enemmän väärin kuin me lapset.
    Inhoa hellareita, ovat tekopyhiä, en todellakaan haluaisi samaan taivaaseen heidän kanssaan.
    Lapsuuteni oli helvettiä heidän takiaan.
  10. Ei ole kantaa muuten Purrasta. Mutta olen nähnyt hänet luonnossa, ei ainakaan lihavaksi voi sanoa. Entinen valtiovarinministeri oli hieman pyöreä.
  11. Kyllä on tunteet. Kissani kanssa ymmärrämme toisamme katseesta.
    Se katsoo joskus niin rakastavasti silmiin, sanon että anna suukko niin tyrkkää pääsä naamani lähelle. Jos on mörrillään niin suukkoa ei heru, kääntää takapuolensa.
    Olin kolme vrk sairaalassa, en ole koskaan nänyt onnellisempaa kissaa kun tulin kotiin. Pyöri jaloissa välillä mahallaan ja selällään, ei tiennyt kuinka olisi näyttänyt tarpeeksi hyvin ilonsa palaamisestani. Meillä on yhteisymmärrys ja taäysi luottamus.
    Mökillä huomasin että uskoo minun tekevän ihmeitä, kävelimme mökkitiellä, auto tuli ja kissa istui arvokkaasti keskellä tietä, uskoi että minä häädän auton pois. Yleensä yksin ollessaan painuu autoja karkuun jo äänen kuullessaan.
  12. https://www.helkamavelox.fi/tuoteosastot/sahkopyorat/e-city/helkama-e-aino-7v-26-musta/
    Ostin uuden sähköpyörän. Tämä on klassikko mummopyörä.
    Yli 8-vuotta sitten ostin ensimmäisen, jätän sen mökkipyöräksi.
    Tänään ajelin keskustassa, kamalia nämä koululaiset sähköpotkulautojensa kanssa. Oli monta vaaran paikkaa, kerran olin mennä nurin kun eräs tuli suoraan kohti. Vapisin vielä kotonakin.
    Toivon, kuten kaikki varmaan toivovat, kaikessa rauhassa nukkuessa olisi hyvä lähtö.
    Kävin miestäni lähes päivittäin syöttämässä monta vuotta kun joutui vuodeosastolle, se olisi karmea kohtalo joutua sinne.
    Olen eutanasian kannalla jos toivo tervehtymisestä ei enää ole.
  13. Tänne ennustivat kovaa myrskyä. Kyllä tuuli aika tavalla kun heräsin ja sähkötkin olivat mökiltä poissa vähän aikaa.
    Mutta päivällä aloi jo aurinko paistamaan. Kävin keskustassa , ensin veljeni luona ja sitten asunnolla, pesin kaksi koneellista pyykkiä ja istuin parvekkeella virkkaamassa.
    Huomasin että siellä onkin ihan mukavaa, parvekkeella on vielä lämmin ja voi seurata samalla ohi kulkevia ihmisiä.
    Taidankin hetipuoleen muuttaa keskustaan, kissa ei oikein tykkää, mutta kyllä sekin tottuu.
    Tämä mummonmökki on niin rakas, samanlainen missä vietin lapsuuteni.
    Samalle tontille rakennettiin uudempi mökki, se myytiin enkä ole pahoillani. Tämä riittää minulle.
  14. On todella vaikeaa päästä lääkäriin kotikunnassamme. Lääkäreitä ei ole, tai hyvällä onnella yksi joka hoitaa päivystyksen.
    Hoitaja ottaa vastaan ja hoitaa lääkärin hommat.
    Toivotonta kamppailua jos menee terkkarille.
    Olen vielä onnekas, ajan autoa joten en tarvitse kyytiä, koskaan ei tiedä kuinka kauan.
    Kiitollinen olen elämälle että saan viettää vanhuuttani kohtalaisessa kunnossa.
    Tänään kävin vuotta nuoremman veljeni luona, sanoin että vietämme elämämme parasta aikaa.
    Nyt ei ole velvollisuuksia, saa elää itsellleen, hän oli vaimonsa kanssa samaa mieltä.
    Vaikka vaimolla on muistisairaus ja veljellä monia sairauksia niin ovat sili onnellisia yhdessä, sen vaistosi käydessäni.
    Olen joskus miettinyt että kuuluuko kivut automaattisesti korkeaan ikään. Jalkakivut ovat välillä lähes sietämättömät. Päivällä eivät niinkään haittaa mutta uni ei tahdo tulla millään kun särkylääkkeetkään ei auta.
  15. Eihän sitä tiedä kuka täältä lähtee ensin. Syntymän hetkestä asti mennään kohti kuolemaa. Olen saattanut lapseni hautaan, olisin tuhat kertaa ennemmin ollut hänen sijassaan, viikatemies ei kysele.
    On selvää että meidän ikäisillämme aikaa on vähän. En ajattele sitä ollenkaan, aamulla ajatus että tänään olen elossa riittää.
    Ei kuolemaa pljon ajateltu nuorempanakaan, olen ottanut asenteen nyt olen elossa.
    Joku tekee kuolinsiivoustakin, minä en jaksa enkä viitsi.
    Kyllä jälkeen jääneet hoitaa kaiken tarvittavan.
  16. Saman olen huomannut, virkkaminen ei käy hartioihin niin pahasti kuin kutominen.
    Olen innostunut tekemään töppösiä isoäidinneliöistä, niitä jakelen tutuille ja sukulaisilleni.
    En mitenkään ehtisi kaikki itse pitää, ikä loppuisi kesken.
  17. Minulle on lankahyllyn ohi kulkeminen vaikeaa. Kaveri saa kiskoa pois kunnes luovuttaa.
    Lankoja on varmaan seuraaville sukupolville, mutta se onkin ainoa paheeni.
    Kun korona saapui, ostin yhden kerän lankaa, ajattelin että viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen voisin kokeilla virkkaamista.
    Aloitin virkkaamalla isoäidin neliöitä vähän muunneltuna, mallin otin kirppikseltä ostamastani peitosta. Ostin myös toisen kerän että tulisi vähän mukavamman näköistä.
    Olin pienestä pitäen kova tekemään käsitöitä, taito oli tallella.
    Ruuhkavuodet ja työ tekivät sen että käsityöt jäivät hyvin pitkäsäi aikaa.
    Olen kutonut sukkia, tehnyt kaikkea mahdollista virkkaamalla isoäidin neliöitä ym...
    Olen onnellinen kun virkkaan, kuuntelen samalla äänikirjaa kissani kanssa.
    Tämän kerroin jo toisaallakin.
    Olen kuullut sanottavan että pitää elää täysillä, minulle tämä on sitä mitä haluan, se riittää.
    Onhan nuo pakolliset kotihommatkin hoidettava näiden mieleisempien puuhien välillä.
  18. Toivon että Mika aaltola voittaa.
  19. Täytän vuoden päästä 80v.
    Nuoruus on ollut ohi jo kauan. Mutta elämänhalua on vaikka kuinka.
    Teen samat hommat kuin ennenkin, hitaammin ja itseäni säästäen.
    Kuntoilen ainkain 3 kertaa viikossa noin 45 minuuttia.
    Kesällä pyöräilen sähköpyörällä pitkiä lenkkejä. jos kelit ei ole pyöräilyyn sopivat niin poljen kuntopyörää.
    En kaipaa mitään kummisempia virikkeitä. Kun saa olla omissa oloissaan virkkauksen, äänikirjan ja kissan kanssa, silloin olen tyytyväisin elämääni.
  20. Sanos muuta :)
    Mitä elämästä tulisi jos koko ajan katuisi.
    Pitää elää virheineen päivineen. Kuten sanoin : "Jos olisi tämä järki jne...."
    21. 39 / 159
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt