Jatkoa Nojatuoliin,,

Pilvinen sunnuntaiaamu , eilisen jälkeen tuntuu harmausympäröivän, siis sään puoleen, muuten hyvin menee.
Eilen oli kaunis ja lämpöä riitti. juhlava tilaisuus, pienokaiset saivat nimensä, jopa kolme kappaletta kumpikin.
Vauvat käyttäytyivät hyvin, pieni sisko kuivasi pään kasteen jälkeen, kummeja kolme kummallekin, hyvä alku kasvaa ja kehittyä.
Kiitos vielä onnitteluista.

Olipa kiva kuulla sinusta ynnämuu, tule vain pistäytymään uudelleenkin,, kovin pitkä ei tapaaminen näissä merkeissä saata olla, mutta elämä kuitenkin jatkuu.
Nuoret osaa yllättää Makriina, kuten huomasit, maukkaita ruokia tekevät, uudet tuotteet tuntien.

Kristiina ja demeterkin hieman epäillen kirjoituksiaan laittavat, mitä suotta näitä miettimään, kirjoitetaan ja jätetään sivuun ne ei niin mukavat.
Eihän jokaista voi miellyttää, onko syytäkään, omia asioita esiin tuomme niin paljon mitä mieli antaa, toistojakin tulee, mutta mitäpä siitä.
Minun on hyvin vaikea sanoa mitään kovin ikävää, vaikka joskus mielessä vilahtaa, miksi pahoittaisin kirjoittajien mielen, aivan tuntemattomia olemme.
Se samankaltaisuuden tunne, minkä joidenkin viestien kautta aistii, tekee mielen iloiseksi, se riittää.

Tässäpä uusi alusta sopuisille viesteille, eiköhän iloisia asioita kirjoiteta, tai ei pelkästään iloisia, murheetkin mukaan sopii, helpottaa sekin osin, kun saa tuntojaan purkaa.
Oikein leppoisaa päivää teille kirjoittajaystävät, tehdään ketjusta mukava;)

225

2596

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sunnuntai aamua Korvesta
      Nukuin 9-tuntia, olin illalla väsynyt, eikä suotta. Edellisen ketjun lopun luin, siinä jumittauduttiin siivoamiseen.


      Niin yhdessä tekemisestä mökin ulkovajojen järjestelemisestä ja siivouksesta oli eilisen illan väsymykseni syy.

      Teimme esikoisen kanssa yhden illan ja lauantai päivän työrupeaman.

      Siistiä tuli ja nurkkiin kerääntyneitä tavaroita lähti kirrätykseen ja sekajätteisiin. Olisi siellä ollut pienille pojille pikkuvikaisia leluja. Parhaat lelut säästettiin.

      Perjantai iltana, istahdin grillin eteen ja loimutin lohifileen. Keittiössä kiehautin perunat js tein muut lisäkkeet. Auringon jo laskiessa söimme grilliterassilla. Poika pisti saunan tulille ja saunan jälkeen olinkin valmis kömpimään ylisille.

      Nyt on varastot lähes tyhjät ja odotamme kattoremppaa. Ranta-asutuksen tiukat säännöt vaativat, että lähelle rantaa olevia rakennuksia saa korjata, mutta ei purkaa ja uudelleen rakentaa.

      Esikoinen tuumasi kuin isoisänsä aikoinaan, päämökistä, että alas koko paska ja uusi tilalle. Vastasin ollaan onnellisia, voimme korjata, Marokossa ei ihmisille annettu edes mahdollisuutta.

      • Anonyymi

        EVVK


      • Anonyymi kirjoitti:

        EVVK

        "EVVK"

        Sinä, jota ei voi vähempi kiinnostaa, niin miksi tulet tänne palstalle? Ei sinunkaan mielipiteesi voi vähempi kiinnostaa, joten anna meidän jutella ja pidä "mölyt mahassasi", äläkä tule tänne noita "EVVK" mielipiteitäsi laittamaan.

        Eihän tänne kukaan uskalla kirjoittaa kuulumisiaan, koska sinun mielipiteesi on aina "EVVK". mutta jos joskus kertoisit, mikä s i nu a i t s e ä s i kiinnostaa, niin voisimme ehkä, siis ehkä ymmärtää sinua?

        Miksi et uskalla valita omaa "nikkiä" tai kuitata se jollain tutulla nimmarilla, vai haluatko vain olla täällä sabotoimassa toisten kirjoittajien juttuja.

        Mietipä nyt itse, oletko sopuisaa kirjoittelua hyväksyvä, kuten SkillaN toivoo ,vai haluatko vain riitaa?

        Mitä minulle kuuluu, pelkää hyvää. Ei kolota ei ahdista, enkä tarvitse viedä edes roskia ja kaupassa käydä. Hitsi, että tekisi mieli tuota loimulohta, mutta sitäkin on tarjolla tuon kaupan edustalla, kun vain menisin sinne.

        Oli ne aikoja nuoruudessa, kun kalaa oli joka aterialla ja minä jopa kieltäydyin syömästä sitä. Siinä tulikin sellainen "sembalo", että jäin ilman ruokaa ja sitten norkoilin, että saisin edes leipää?

        Nyt tuli joku "häikkä" koneeseen, joten so moro ystävät, joita voi ehkä kiinnostaakin jutut, joita täällä kirjoitellaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EVVK

        "Evvk" on niin mielenkiintoinen ilmaisu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EVVK

        Lyhenne sanoista: "Että voinkin vanhaa kadehtia"! - Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhenne sanoista: "Että voinkin vanhaa kadehtia"! - Mkr.

        EVVK = ethän vaan venettä keikuta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EVVK = ethän vaan venettä keikuta!

        EVVK. Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EVVK. Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa.

        18:3, ano hei
        Mistä sinä noin tylyn lauseen äkkäsit!
        Ihmettelee Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        EVVK = ethän vaan venettä keikuta!

        EVVK= EI vara venettä kaada :)


    • Minua ei voisi myöskään vähempää kiinnostaa se että jotain toista ei voisi vähempää kiinnostaa.
      Jos oma osallistuminen palstalla rajoittuu tuollaisiin töksähdyksiin, niin miksi olla täällä sitten torpedoimassa muiden keskusteluja.
      ***
      Dalajoen alajuoksulla on kesäpäivä taas pitkästä aikaa, aurinko alkoi paistaa heti aamun sumujen haihduttua ja nyt on jo yli 20 astetta mittarissa. Aamupäivä mennyt ihan sujuvasti sieniä peratessa ja banaaninsiivuja kuivatellessa. Samalla kuuntelin ihanaa vanhaa latinalaisamerikkalaista musiikkia 50-luvulta. Kuivuri on todellakin hurissut nyt kolmatta päivää ja aion jatkaa pari päivää lisää kokeilua mitkä hedelmät ja vihannekset soveltuvat parhaiten kuivattaviksi.

      Samalla testasin kolme metodia kantarellien pikapuhdistamiseksi: ensin rapsutin harjalla enimmät roskat pois. Sitten upotin veteen johonolin lisännyt hienoa suolaan, ihan hetkeksi vain ja toimi hyvin. Myös perunajauhot vetivät roskat pois sienien pinnasta astian pohjaan veden mukana ja vehnäjauholla onnistui myös. Siis suola tai jauhot isoon vesiastiaan, siten sient ja ja hämmennellä keveästi ja roskat painuvat astian pohjaan.

      Kiertelin pihalla, omenat povat lähes kypsiä, perunaa riittänee maassa lumentuloonsaakka, porkkanaa samoin. Neljä jättikurpitsaa ovat vaihtaneet jo väriään ja loistavat kirkkaan oranssina kasvimaan reunassa. Pihakoivut ovat saaneet jo ensimmäiset keltaiset lehtensä. Syksyn tulon aistii jo ilmassa ja kurkien huudot vahvistavat sen; ensimmäiset kurkiaurat ovat jo lentäneet talon yli.

      • Anonyymi

        aKannattaako ostobanaaneja kuivata, kun niitä saa halvalla tuoreena aina kaupasta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        aKannattaako ostobanaaneja kuivata, kun niitä saa halvalla tuoreena aina kaupasta?

        Kannattako omenasosetta keittää, kun sitä saa kaupasta? Kannattaako leipoa piirakkaa, kun saa kaupastakin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        aKannattaako ostobanaaneja kuivata, kun niitä saa halvalla tuoreena aina kaupasta?

        Ei varmasti kannata. Aion tehdä chipsejä tuoreesta mangosta ja ananksesta. Laitan tiiviisiin lasipurnukoihin ja napsin niitä kun katson telkkaria.
        Ainoo etu että säilyvät pitempään. Halvemmaksi en usko sen tulevan ottaen huomioon pitkät kuivatusajat ja sähkön kalleus. Laitteen teho on tosin vain 250 kW.


    • Kuittaan edellisen; kirjaus oli mennyt vanhaksi huomaamatta.

    • Anonyymi

      ON harmittanu koko päivän. Täytin vaan vanhoi kuvaristikoi.
      Hieno päivä tehä rästiinjääneit ulkotöitä valui hukkaan.

      Mut ei hää mitää! Mitä näist laulajan päivistä menköön niit viikossa kuusi ja kuusi.

      Kohta se on pimee. kaatusin eilen sisätiloissa aivan seljällein.
      Jos "sihti" olis ollu 20 sm koilliseen, olisin taittanu niskani.

      Nyt laitan valot, ennenkö lähen hoippuroittaa ovelle päin.
      . tuuria kerrakseen sano.

      • Huomenta uuden viikonalkuun, pilvisenä alkaa ja vettä tiedossa, minä kuitenkin olohuoneen kimppuun käyn, seinät jo ripsusin.
        Mulla on karkeat tapetit, joten pöly niihin kertyy.
        Nurinkurisesti aloitin siivous touhut, mutta olohuoneessa vähemmän ulos kannettavaa, siellä ne parvekkeella haistelee ilmaa, ikkunakin helpompi pestä, kun ei ole pakko aukoa, parvekkeelta voi pestä toisen lasin.
        Matot jo laitoin eilen tuulettumaan, kun muovin alta ne esiin kaivoin, pyykkiteline apu siihenkin.
        Verhoja en vaihda, vedin auki olevan oven eteen ja ravistelin, laiska se tulee minustakin;)
        Nyt istahdin lepäämään ja annan pölyn laskeutua, sitten hiljalleen hommia jatkan.
        Tikkaita tarvitsen kahden korkean kaapin päällisen puhdistukseen, jospa onnistaisi putoamatta. Pieni jännitys lisää työintoa;)DD

        Kyllä se vaatii jo valoja iltaisin, pimeää on, käsikopelulla on aika turvatonta, onneksi et pahemmin loukannut itseäsi ano 18,40.
        Tietysti pihatöiden siirtyminen harmittaa, mutta on näitä aivojakin hyvä rasittaa.

        Tuo kannattavuus on jokaisen harkittava, minä kuten olen kertonut säilön kaikkea, ehkä en säästä, mutta tiedän m itä purkit ja purnukat sisältää ja toinen iso etu on talven aikaan kärrin vetämisen vaikeus, kun pitäisi kaikki rahdata tarpeisiin, nyt pakkaseen kurkistan.
        Toinen tuo EVVK hiukan ihmetyttää, miksi pitää vaivaa nähdä, jos Ei voi vähemmän kiinnostaa, jättää luvut sikseen.
        Makriina oivalsi oikean virkkeen tuolle kirjain arvailulle, taitaa kuitenkin hieman kiinnostaa vanhojen kirjoitukset;)

        Kuuntelin nuorison aikaan saamia vahinkoja radiosta, tässäkin kaupungissa yli 100,00 korjauksiin mennyt.
        Valvontakameroista on ollut apua ja nyt voi vanhempien taloutta isot laskut rasittaa, kun syylliset joutuu vastaamaan.
        Jostakin pitäisi viisasten kivi löytyä näiden hommien estämiseksi, kai tuokin jotain todistaa, että kaikki ei hyvin ole hyvinvointi valtiossakaan.

        Hyviä neuvoja nuo puhdistus konstit mitä Paloma kerroit, voisi ensi kesänä kokeilla, jos elon päiviä on.
        Omenia odotan minä myös, kotiin tuovat ja kahvipaketti kassillisesta veloitetaan, eikö vaan kannata säilöä;)
        Vähän noloa tuo maksuosuus, mutta ei kelpaa raha, jospa jotain keksin korvaukseksi.
        Puolukka sankoa myös näinä päivinä odotan, sitten alkaakin hommat siltä osin olevan kunnossa.
        Siivouksien jälkeen lomailua, kunnes joulu tuo touhujaan;)
        Nyt sitten tuon ikkunan pesuun, pölyjen pois keräämiseen ja lattianpesuun ja vahaukseen, sitten saan olla jo väsynyt;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta uuden viikonalkuun, pilvisenä alkaa ja vettä tiedossa, minä kuitenkin olohuoneen kimppuun käyn, seinät jo ripsusin.
        Mulla on karkeat tapetit, joten pöly niihin kertyy.
        Nurinkurisesti aloitin siivous touhut, mutta olohuoneessa vähemmän ulos kannettavaa, siellä ne parvekkeella haistelee ilmaa, ikkunakin helpompi pestä, kun ei ole pakko aukoa, parvekkeelta voi pestä toisen lasin.
        Matot jo laitoin eilen tuulettumaan, kun muovin alta ne esiin kaivoin, pyykkiteline apu siihenkin.
        Verhoja en vaihda, vedin auki olevan oven eteen ja ravistelin, laiska se tulee minustakin;)
        Nyt istahdin lepäämään ja annan pölyn laskeutua, sitten hiljalleen hommia jatkan.
        Tikkaita tarvitsen kahden korkean kaapin päällisen puhdistukseen, jospa onnistaisi putoamatta. Pieni jännitys lisää työintoa;)DD

        Kyllä se vaatii jo valoja iltaisin, pimeää on, käsikopelulla on aika turvatonta, onneksi et pahemmin loukannut itseäsi ano 18,40.
        Tietysti pihatöiden siirtyminen harmittaa, mutta on näitä aivojakin hyvä rasittaa.

        Tuo kannattavuus on jokaisen harkittava, minä kuten olen kertonut säilön kaikkea, ehkä en säästä, mutta tiedän m itä purkit ja purnukat sisältää ja toinen iso etu on talven aikaan kärrin vetämisen vaikeus, kun pitäisi kaikki rahdata tarpeisiin, nyt pakkaseen kurkistan.
        Toinen tuo EVVK hiukan ihmetyttää, miksi pitää vaivaa nähdä, jos Ei voi vähemmän kiinnostaa, jättää luvut sikseen.
        Makriina oivalsi oikean virkkeen tuolle kirjain arvailulle, taitaa kuitenkin hieman kiinnostaa vanhojen kirjoitukset;)

        Kuuntelin nuorison aikaan saamia vahinkoja radiosta, tässäkin kaupungissa yli 100,00 korjauksiin mennyt.
        Valvontakameroista on ollut apua ja nyt voi vanhempien taloutta isot laskut rasittaa, kun syylliset joutuu vastaamaan.
        Jostakin pitäisi viisasten kivi löytyä näiden hommien estämiseksi, kai tuokin jotain todistaa, että kaikki ei hyvin ole hyvinvointi valtiossakaan.

        Hyviä neuvoja nuo puhdistus konstit mitä Paloma kerroit, voisi ensi kesänä kokeilla, jos elon päiviä on.
        Omenia odotan minä myös, kotiin tuovat ja kahvipaketti kassillisesta veloitetaan, eikö vaan kannata säilöä;)
        Vähän noloa tuo maksuosuus, mutta ei kelpaa raha, jospa jotain keksin korvaukseksi.
        Puolukka sankoa myös näinä päivinä odotan, sitten alkaakin hommat siltä osin olevan kunnossa.
        Siivouksien jälkeen lomailua, kunnes joulu tuo touhujaan;)
        Nyt sitten tuon ikkunan pesuun, pölyjen pois keräämiseen ja lattianpesuun ja vahaukseen, sitten saan olla jo väsynyt;)

        Minä olen tänä syksynä viimeistä kertaa mökillä. Lämmin sää on ollut, mutta kosteaa, aamulla paksu sumu, joka ei vieläkään kli 11 aikoihin ole hälvennyt.
        Aamusauna on saunottu,janyt on tarkoitus ruveta panemaan mökkiä talviteloille.
        Inha kokemus aamusella, kun tunsin,että hiuksissni ja kauluksessa hipsii kutsumaton vieras. Huiskin ja ravistelin aamutakin, harjasin ja kampasin useampaan kertaan, ennen kuin minuun kiintynyt hirvikärpänen jäi kamman piikkeihin. Kesämökkeilyn iloja!
        Haikein mielin tämä paikan kuitenkin jättää. Ei mahda mitään sille, että pessimistisesti ajattelee, että viimeistä kertaa näissä puuhissa askartelee.
        Syksyn satona poimin omenapuun ainoan omenan. Viinimarjapensaat talvi oli tappanut, mutta onhan niillä ilääkin yli 70 v. Täällä oli ilmeisesti pakkasia kunnolla viime talvena.
        Ensi kertaa tulin tänne morsiamena v. 1955. Mitään ei ole muutettu, jokin paikka kohennettu, mutta perinteistä on pidetty kiinni.
        Ehkä siinä on se syy, miksi koko perhe täällä on viihtynyt. Yksi paikka elämässä, joka pysyy samana vuodesta vuoteen.
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen tänä syksynä viimeistä kertaa mökillä. Lämmin sää on ollut, mutta kosteaa, aamulla paksu sumu, joka ei vieläkään kli 11 aikoihin ole hälvennyt.
        Aamusauna on saunottu,janyt on tarkoitus ruveta panemaan mökkiä talviteloille.
        Inha kokemus aamusella, kun tunsin,että hiuksissni ja kauluksessa hipsii kutsumaton vieras. Huiskin ja ravistelin aamutakin, harjasin ja kampasin useampaan kertaan, ennen kuin minuun kiintynyt hirvikärpänen jäi kamman piikkeihin. Kesämökkeilyn iloja!
        Haikein mielin tämä paikan kuitenkin jättää. Ei mahda mitään sille, että pessimistisesti ajattelee, että viimeistä kertaa näissä puuhissa askartelee.
        Syksyn satona poimin omenapuun ainoan omenan. Viinimarjapensaat talvi oli tappanut, mutta onhan niillä ilääkin yli 70 v. Täällä oli ilmeisesti pakkasia kunnolla viime talvena.
        Ensi kertaa tulin tänne morsiamena v. 1955. Mitään ei ole muutettu, jokin paikka kohennettu, mutta perinteistä on pidetty kiinni.
        Ehkä siinä on se syy, miksi koko perhe täällä on viihtynyt. Yksi paikka elämässä, joka pysyy samana vuodesta vuoteen.
        Mkr.

        Pystyn kai jossain määrin jakamaan kokemuksesi Makriina. Hyvästi jättöön lapsuudenkodista pitää minunkin valmistautua, Kesällä sen vuodella siirsin.
        En ollut vielä valmis.
        Ikoninen on sisustus on meilläkin, jokainen kaluste henkii tuttua tunnelmaa, tuo muistoja mieleen. Valitettavasti minun "mökille" ei löydy jatkajaa - liian kaukana meidän nuorille, veljentyttöä kiinnostaisi, mutta työpaikka ja oma suku ovat täällä ja pitkä matka rasittaa häntäkin. Eläkeikäänkin on vielä pitkä aika ja vanha talo tarvitsee kunnossa- ja silmälläpitoa jatkuvasti.

        Mutta hienoa, Makriina, että mökki on teillä jäljellä ja ilmeisesti elämä jatkuu siellä kuitenkin...


    • Aamupäivää ! Täytyy hiukan tarkentaa tuota aikaisempaa viestiäni, kun kirjoitin että täällä tunnen joskus olevani väärässä paikassa, väärään aikaan..)) Se ei ollut kritiikkiä, vaan oikeastaan vain huokaus oman itseni vuoksi. Että joskus on niin eri tunnelmissa, ettei oikein osaa tavoittaa samaa aaltopituutta muiden kanssa - ei siinä sen kummempaa ollut.
      Joskus tietysti yleinen ilmapiiri rassaa, mutta sekin taitaa olla enempi oma päänsärky.

      Oli kiva lukea SkillaNin kuvaus kastejuhlasta, etenkin kun tuskin itse enää pääsen sellaista todistamaan. Nimiä ja kummeja on sitten paljon näillä pienillä..))

      Kummius on tainnut muuttaa sisältöään vuosien varrella. Eikös kummius ymmärretty joskus niin, että jos vanhemmat - tai vanhemmuutta - menetetään, kummi ottaa lapsen vastuulleen?
      Kun omat lapseni kastettiin, kummin tehtäväksi määriteltiin, että hänen piti huolehtia lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta ! Siihen en ainakaan itse ruvennut ja se taisikin olla "vain" kirkon sisäpiirin tulkinta kummiudesta.

      Meidän suku ei ole koskaan oikein ottanut tuota kummiutta agendalleen, suurin syy taitaa olla se, että asutaan kaukana toisistamme ja isompia juhlia tai tapaamisia vietetään muissa merkeissä. Lapsenlapsista vain yksi on kastettu perinteisin menoin, hänkin vasta 3-vuotiaana. Meidän seurakunta kutsui kastamattomia lapsia yhteiseen kastetilaisuuteen, kun kai totesi, ettei kasteen kaltaista kirkollista palvelua enää käytetä.

      Viimeksi kun kävin kirkolla, juttelin meidän diakonin kanssa kirkon asemasta tänään ja ihmisten asenteista kirkkoon. Kirkosta on erottu tiuhaan tahtiin ja sen merkitys tavallisen ihmisen arjessa on aika vähäinen, vaikka kirkko mielestäni on tehnyt paljonkin, tullut ihmisiä vastaan, järjestämällä runsaasti matalan kynnyksen tilaisuuksia ja myös yrittämällä paikata niitä aukkoja, mihin meidän sosiaaliturva ei yllä. Viittaan siis diakoniatyöhön. Kirkon työmuodoista diakoniatyö vaikuttaakin olevan tutuin ja hyväksytyin.

      Siivouksesta puheenollen: vielä on eilistä tiskivuorta jäljellä vaikka yksi koneellinen tuli tiskattua vieraiden lähdettyä eilen. Niin se vain menee nykyisin, että 11 hengen ruokatarjoilu vie minulta jälkijärjestelyineen kolme päivää ! "Vieraat" vaikuttivat kuitenkin tyytyväisiltä lähinnä kai siksi, että tapaaminen järjestyi ja saivat nähdä toisiaan.
      Ja kun yksi meistä on vakavasti sairas, jokainen tapaaminen saa uutta merkitystä. Oma ja yhteinen historia näyttäytyy uudessa, kirkkaammassa valossa. Sitä itse kutsun armoksi - kun en muutakaan nimeä ilmiölle keksi...

      Kylätalkkari tulee tänään auttamaan risujen haketuksessa ja klapien kärräämisessä - ne on pakko tehdä "hyvän sään aikana" - eikä tiedä miten pitkään sitä kestää tällä kertaa...

    • Mökin syysjäähyväiset ovat tällä viikolla meilläkin ajankohtaiset, poimitaan tutuista marikoista samalla puolukat. Seurusteluaikana 70-luvun alussa tutustuin uuteen sukuun, katsottiin valokuvia ja kaitafilmejä. hiihdettiin kirkonkylältä mökille hohtavana maaliskuun pävänä. Mökki on tummaa pyöröhirttä, sisustus anopin luomus, tyylipuhdas 60- lukulainen talonpoikaisantiikkia rinnalla. Sellainen se on vieläkin, kattoja, portaita ja laituria on korjattu. Korkea karu kalliotontti on helppohoitoinen, ja rannan savusauna paikan sydän. Emme kovin usein käy, lapset perheineen vielä vähemmän, muu elämä sitoo tänne etelärannikolle ja lasten puolisoiden sukujen kesäpaikat ovat meren saaristossa.

      Kummiuden olen ottanut kunniatehtävänä, seurata lapsen elämää, muistaa merkkipäivinä, olen vienyt joskus testteriin, balettiin tai konserttiin, mutta ovat jo kauan olleet perheellisiä, käsiä ristiin laittaessani muistan heitäkin. Uskonnolliseen kasvatukseen en ole puuttunut eikä taloudellisen tuen tarvetta ole ilmennyt. Olemmme sisarusten lasten kummeja ristiin, yhteys säilyy siksikin, yksi opiskeluaikojen kummilapsi on ” kadonnut”.

      Tiskivuori oli minullakin eilisiltana, mutta mies auttaa kaikessa, valmistaa aina kalat, lataa ja purkaa tuskikoneem, koska minä olen huonompi kaikessa pakkaamisessa. Käsitiskiäkin oli, koska käytän myös vanhoja kauniita astioita. nautin niiden katselusta ja käsittelystä, kuten myös kukkien ja muun rekvisiitan asettelusta. Meitä oli vain 9, mutta kyllä vakio 14 henkeäkin tulee kestitetyksi rutiinilla. siihen kuuluu meidän kahden lisäksi lapset puolisoineen ja lastenlapset. Eihän kaikkia enää usein samaan pöytään saa, toisaalta alkaa olla lastenlasten tyttö- ja poikaystäviäkin näytillä. Opiskelu tuntuu olevan heillä tärkein toimi, turha tässä on vielä mistään isomummiudesta haaveilla, ja vastahan vanhin on 24.

      Sumuista mutta lämmintä on vielä tähän aikaan pvästä , välillä aurinko kuultaa läpi. Aamuisin tuntuu syksyn henkäys, ruskasta ei vielä täällä merkkejä näy. Hanhiauroja lentää tästä Suomenlahden yli, kovaan ääneen neuvotellen.

    • Tervehdys kaikille.
      Mökillä ollaan vielä hyvän aikaa.
      Nyt olen kissan kanssa kaksin, Vilske on rauhoittunut.
      Monta projektia pojan kanssa kesäaikaan tehty.
      Pojanpoikakin oli jeesaamassa, kun nuorella on voimaa ja notkeutta.
      Syntymäpäiväjuhlia meillä riittää kesällä, no nyt seuraava tulee marraskuun alussa.
      Ramoona kertoi tuosta mökin hirsistä.
      Tämä meidän vanhamökki on myös pyöröhirsistä ja hirret ovat omasta metsästä tehdyt. Isä aikoinaan.
      Puolukoita vielä aion poimia, nyt niitä on. Poika tykkää mehusta ja hillosta, samoin veljeni.
      Heillekin laitan niitä.
      Lähetin pojan mukana viimeiset uudet perunat ja muutaman porkkanan miniälle.
      On mulla tuossa vähän vielä noita kaatamiani puita halkomatta.
      Talvikodissa sitten pitäisi pitää huoli siitä, että kesllä kerätty lihasvoima ja kilojen pudotus pysyisivät voimassa.

      • Huomenta, ei näy aurinkoa ja viittä vaille vesisateen ilmaantuminen, harmi olin niin valmistautunut ikkunanpesuun, eipä tuolla asialla kiire ole, mutta hyvä kun saisi tehtyä, mieltä painaa.
        Pitäisikö ihan stressiksi luokitella, tässä asiassa olisi korjaamisen paikka, huolehdin asioista mitkä sujuu ilmankin.
        Eilen sain olohuoneen ja siihen liittyvän eteisen tilat kuntoon.
        Ovet kiinni ja pölyytys jatkuu pienemmissä huoneissa, sitten kun jatkuu.

        Ramoonalla ihana, kun kumppani jakaa työt, näin oli minullakin 46 vuotta, nyt sitten jo 23 vuoden ajan olen yksin joutunut selviämään, no siinähän tuo on mennyt.
        Kummien tehtävä muistini mukaan kuuluu myös olla tukena kasvatuksen kentässä, mikä ei varmaan useinkaan kovin vakavasti otettava ole nykypäivänä, oliko kaikin ennenkään.
        Kyllä näiden nuorten elämä tuntuu olevan hyvin läheistä, vaikka ei kummeja olisikaan, näin olen nähnyt.
        Vanhempi tytär lapsilleen vain nimiäiset pitää, hänelle ei perinteet rasita, eihän se uskonto ole minullekaan päivän asia, uskon omalla tavallani, mutta verot kirkolle maksan.
        Perinne vahvassa siltä osin, vanhempani aina kuuluivatkirkkoon, isäkin kuunteli sunnuntaisin kirkonmenon, äidille se oli tärkeää.

        Ruokakestejä olette pitäneet, se oli minunkin perheessä tapana, mutta mieheni kuoltua jotenkin vain hiipui, muutama joulu yhdessä kaikki vietettiin, mutta nykyisin minua kiikutellaan lasten luo.
        Kauniit ruokailuastiat ja muut mukaan liittyvät on osin jo annettu nuoremmille, tuntuu vähän vaikealta, kun arvostus on muuttunut, nyt vain muumimukit sun muut kaappejansa täyttää.
        Aika muuttuu, se mikä minulle oli tärkeää, ei tänä päivänä sitä olekaan.

        Demeter jälkisiivouksia päiväili, niin se menee, ensin suurella vaivalla mietit kaikki tarjoilut, onko kaikille mieleistä, sitten pieni yhdessä olo ja jälkien siivoamista, mutta on se niin arvokasta tuo yhteen kokoontuminen, että kannattaa.
        Ei niitä vaivoja juurikaan mieti.
        Tuo diakonityö on arvokas lisä kirkon tarjoamiin, aika vähälle huomiolle kuitenkin jää, ainakin täällä minun kotikaupungissa.
        Yhdessä olemisesta kannattaa kiinni pitää, tulee aika, että voimat ja yhteen saaminen vaikeutuu, nauttikaa näistä hetkistä.

        Haikeus se oli jättää mökki silloin aikoinaan, tosin kävimme joka viikko lintujen eväät viemässä, hangessa kahlaten.
        Kahdenkymmenen minuutin matka tämän mahdollisti, viimeiset kesät olimme koko ajan mökillä, kun molemmat eläkkeelle pääsimme.
        Nyt mökistä on jäljellä ulkokuori, muuten on uusittu nykyaikaan sopivaksi.
        Nyt tyttärentytön perhe omistajina ja ihmettelen, kun ei kovinkaan paljon mökillä olla, on asuntovaunu millä matkataan ja iso moottori vesillä liikkumiseen, se on tätä päivää.

        Eliaanalla ihanaa kun pojan ja pojanpojankin kanssa uurastatte ja muutenkin sukua mökille kertyy, ei jatkuvasti vaan kissa seurana.
        Varmaan kuntosi hyvä, kun jaksat marjastaa ja puiden pilkonta se vasta kuntoa kohentaa.
        Onhan vielä mökillä oloaikaa jonkun verran, kesä voi jatkua.

        Omena savotta odottaa, sain eilen säkillisen omenoita ja osan jo ehdin viipaloida pakkaseen piirakkaa varten, nyt sosetta vähän keitän, onhan se täytekakun ja kääretortun mukava kaveri;)
        Intoa ja voimia päivänne viettoon, sitä täältä toivottelen;)


      • SkillaN kirjoitti:

        Huomenta, ei näy aurinkoa ja viittä vaille vesisateen ilmaantuminen, harmi olin niin valmistautunut ikkunanpesuun, eipä tuolla asialla kiire ole, mutta hyvä kun saisi tehtyä, mieltä painaa.
        Pitäisikö ihan stressiksi luokitella, tässä asiassa olisi korjaamisen paikka, huolehdin asioista mitkä sujuu ilmankin.
        Eilen sain olohuoneen ja siihen liittyvän eteisen tilat kuntoon.
        Ovet kiinni ja pölyytys jatkuu pienemmissä huoneissa, sitten kun jatkuu.

        Ramoonalla ihana, kun kumppani jakaa työt, näin oli minullakin 46 vuotta, nyt sitten jo 23 vuoden ajan olen yksin joutunut selviämään, no siinähän tuo on mennyt.
        Kummien tehtävä muistini mukaan kuuluu myös olla tukena kasvatuksen kentässä, mikä ei varmaan useinkaan kovin vakavasti otettava ole nykypäivänä, oliko kaikin ennenkään.
        Kyllä näiden nuorten elämä tuntuu olevan hyvin läheistä, vaikka ei kummeja olisikaan, näin olen nähnyt.
        Vanhempi tytär lapsilleen vain nimiäiset pitää, hänelle ei perinteet rasita, eihän se uskonto ole minullekaan päivän asia, uskon omalla tavallani, mutta verot kirkolle maksan.
        Perinne vahvassa siltä osin, vanhempani aina kuuluivatkirkkoon, isäkin kuunteli sunnuntaisin kirkonmenon, äidille se oli tärkeää.

        Ruokakestejä olette pitäneet, se oli minunkin perheessä tapana, mutta mieheni kuoltua jotenkin vain hiipui, muutama joulu yhdessä kaikki vietettiin, mutta nykyisin minua kiikutellaan lasten luo.
        Kauniit ruokailuastiat ja muut mukaan liittyvät on osin jo annettu nuoremmille, tuntuu vähän vaikealta, kun arvostus on muuttunut, nyt vain muumimukit sun muut kaappejansa täyttää.
        Aika muuttuu, se mikä minulle oli tärkeää, ei tänä päivänä sitä olekaan.

        Demeter jälkisiivouksia päiväili, niin se menee, ensin suurella vaivalla mietit kaikki tarjoilut, onko kaikille mieleistä, sitten pieni yhdessä olo ja jälkien siivoamista, mutta on se niin arvokasta tuo yhteen kokoontuminen, että kannattaa.
        Ei niitä vaivoja juurikaan mieti.
        Tuo diakonityö on arvokas lisä kirkon tarjoamiin, aika vähälle huomiolle kuitenkin jää, ainakin täällä minun kotikaupungissa.
        Yhdessä olemisesta kannattaa kiinni pitää, tulee aika, että voimat ja yhteen saaminen vaikeutuu, nauttikaa näistä hetkistä.

        Haikeus se oli jättää mökki silloin aikoinaan, tosin kävimme joka viikko lintujen eväät viemässä, hangessa kahlaten.
        Kahdenkymmenen minuutin matka tämän mahdollisti, viimeiset kesät olimme koko ajan mökillä, kun molemmat eläkkeelle pääsimme.
        Nyt mökistä on jäljellä ulkokuori, muuten on uusittu nykyaikaan sopivaksi.
        Nyt tyttärentytön perhe omistajina ja ihmettelen, kun ei kovinkaan paljon mökillä olla, on asuntovaunu millä matkataan ja iso moottori vesillä liikkumiseen, se on tätä päivää.

        Eliaanalla ihanaa kun pojan ja pojanpojankin kanssa uurastatte ja muutenkin sukua mökille kertyy, ei jatkuvasti vaan kissa seurana.
        Varmaan kuntosi hyvä, kun jaksat marjastaa ja puiden pilkonta se vasta kuntoa kohentaa.
        Onhan vielä mökillä oloaikaa jonkun verran, kesä voi jatkua.

        Omena savotta odottaa, sain eilen säkillisen omenoita ja osan jo ehdin viipaloida pakkaseen piirakkaa varten, nyt sosetta vähän keitän, onhan se täytekakun ja kääretortun mukava kaveri;)
        Intoa ja voimia päivänne viettoon, sitä täältä toivottelen;)

        Huomenta, olenko saanut ketjun, missä yksin kirjoittelen, no eipä voi syyttää ketään epäkelpoisista viesteistä.
        Eipä noita kohdalleni paljon ole tullutkaan, tai en ole huomannut;)

        Vesisateella alkaa keskiviikko ja niin suunnitelmani sotkeutui, ehkä jotain hypistelen kuitenkin.
        Kylpyhuone/VC on mahdollista pestä sateellakin, minusta hankala lattiakaivo aiheuttaa harmia puhdistuksellaan, on allaskaapin alla.
        Siinä sitten könyän kipeillä polvillani, osin mahallaankin, no puhdistettava se vaan on.
        Ei se aina helppoa ole, siivoaminenkaan.

        Kuuntelin radion antia ja maailmalta uhkakuvia kuuluu, räjähdysalttiutta on, tavalla jos millä, isot valtiot, Kiinan ja Venäjän johtajat tapaamisissa, sota-aseet mm puheenaiheina.
        Muutapa en tuostakaan asiasta osaa sanoa, pieni pelko kuitenkin syntynyt.
        Suomessakin kaikenlainen rikollisuus kasvaa, kouluissa pohtivat miten voisi puuttua kaikenlaiseen kurittomuuteen, nyt kuulin radiosta myös koulupojan murhanneen kolmen nuoren päässeen vapauteen.
        Mitä miettivät?
        Lain voimalla on pohdittavana asioita, miten näihin voidaan puuttua, jotain on tehtävä.
        Lasta ei voi kurittaa, miten lapset saavat tehdä näitä kauheuksia, siinäpä miettimistä.
        Olisihan näitä epäkohtia mietittäväksi, mutta näillä avuilla mitä minä ja moni muukin joutuu vain ihmettelemään.

        Hyvää sadepäivää ,vai paistaneeko jossain aurinko?


      • SkillaN kirjoitti:

        Huomenta, olenko saanut ketjun, missä yksin kirjoittelen, no eipä voi syyttää ketään epäkelpoisista viesteistä.
        Eipä noita kohdalleni paljon ole tullutkaan, tai en ole huomannut;)

        Vesisateella alkaa keskiviikko ja niin suunnitelmani sotkeutui, ehkä jotain hypistelen kuitenkin.
        Kylpyhuone/VC on mahdollista pestä sateellakin, minusta hankala lattiakaivo aiheuttaa harmia puhdistuksellaan, on allaskaapin alla.
        Siinä sitten könyän kipeillä polvillani, osin mahallaankin, no puhdistettava se vaan on.
        Ei se aina helppoa ole, siivoaminenkaan.

        Kuuntelin radion antia ja maailmalta uhkakuvia kuuluu, räjähdysalttiutta on, tavalla jos millä, isot valtiot, Kiinan ja Venäjän johtajat tapaamisissa, sota-aseet mm puheenaiheina.
        Muutapa en tuostakaan asiasta osaa sanoa, pieni pelko kuitenkin syntynyt.
        Suomessakin kaikenlainen rikollisuus kasvaa, kouluissa pohtivat miten voisi puuttua kaikenlaiseen kurittomuuteen, nyt kuulin radiosta myös koulupojan murhanneen kolmen nuoren päässeen vapauteen.
        Mitä miettivät?
        Lain voimalla on pohdittavana asioita, miten näihin voidaan puuttua, jotain on tehtävä.
        Lasta ei voi kurittaa, miten lapset saavat tehdä näitä kauheuksia, siinäpä miettimistä.
        Olisihan näitä epäkohtia mietittäväksi, mutta näillä avuilla mitä minä ja moni muukin joutuu vain ihmettelemään.

        Hyvää sadepäivää ,vai paistaneeko jossain aurinko?

        Aamupäivää ! Kyllä nyt harmittaa. Kirjoitin pitkän tarinan ja kuten tavallista, olin pudonnut pois rekisteristä ja niinpä yritin uudelleen - kopioi/liitä- toiminnalla. Ei tullut kopioitu teksti enää ruudulle - kuolemattomat sanani olivat hävinneet kuin tuhka tuuleen. Ehkä niin oli tarkoitus...))

        Nyt on ruutuaikanikin kohta ohi, mutta sen verran kertaan kadonnutta viestiä, että katsoin tämänhetkisen hiljaisuuden johtuvan (ehkä) siitä, että nojatuoli-formaatilla toimivia ketjuja on nyt useita - jokaiselle jotakin ja sehän vain osoittaa, että tämän tyyppiselle kirjoittelulle on tarvetta ja kysyntää.
        Itse vain olen sen verran "kaavoihin kangistunut" että arvostan jatkuvuutta ja tunnistettavia kirjoittajia koska heistä mielestäni muodostuu se tarina, jossa itsekin on mukana.

        En siis missään nimessä paheksu toisenlaista kirjoittamista - hyviä ketjujahan muutkin ovat - mitä niitä olen silmäillyt - ja mukana voi olla monella tavalla. "Ei keneltäkään pois, vaan kaikille lisää", totesi Jyrki Katainen vähän toisessa yhteydessä - sopinee tähänkin ? ..))

        Ei paista aurinko täälläkään SkillaN ja ymmärsin, että nyt se syksy sitten alkaa kunnolla.
        Hyvää päivää kaikille tutuille ja vähemmän tutuille,
        demeter1


    • Huomenta Korvesta@

      Missähän ovat he jotka sinua Skillan hännystelevät sydän emoilla. Taitaa olla niin, että he odottavat säpinää sillä kuten EVVK todisti, siivoukset ja lohen loimuttaminen mökkigriĺlissä ovat... pyh hommia.


      No, jospa kommenttini heräisi vipinää.

      Tämä aika vuodesta on luopumista. Mieliala laahustaa, masentaa, maailmalla tapahtuvat katastrofit ja sotien uhottelut pelottaa..

      Kukapa jaksaisi onneaan julistaa.

      Tapasin viime viikolla kadulla vanhan tuttavani. Ei kovin läheisen, mutta noin samaa ikäluokkaa kanssani. Hän on aina käyttäytynut pidättyväisesti ja hillitysti, tehnyt merkittävän työrupeaman. Nyt leski, vakavarainen, yksin elävä nainen.

      Hän pysäytti minut ja kysyi, saanko sanoa yhden asian. Tottakait, hymyilin.
      "Minua vituttaa, vituttaa ihan hirveesti vituttaa". Tietty hänen suustaan kuultuna erikoinen tunnelataus, hämmästyin. purskahdin nauruun. Aloimme jutella, pitkä tovi siinä kului kun maailman menon pahuutta pohdimme, mutta kun lopetimme hänkin jo nauroi.

      Elämä on.

      • Anonyymi

        Vakavarainen - miten tämä liittyy viestiisi? Miksi pitää korostaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vakavarainen - miten tämä liittyy viestiisi? Miksi pitää korostaa?

        Ilmeisesti siksi, että se jäi itseltä saavuttamatta. Leski taitaa elää kaiken lisäksi perikunnan hulppeassa lukaalissa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti siksi, että se jäi itseltä saavuttamatta. Leski taitaa elää kaiken lisäksi perikunnan hulppeassa lukaalissa.

        No, jo alkoi tapahtumaan, tosin EVVK 🙂


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        No, jo alkoi tapahtumaan, tosin EVVK 🙂

        Kyllä sinua on kummasti ennen kiinnostanut kadehtia leskiä, joilla on hankittu yhteinen omistusasunto , jossa voivat asua loppuun asti. Ja paljon muutakin omaisuutta voi jäädä kuten pankkitilejä, osakkeita ja leskeneläke kaiken päälle jotta ei tarvitse laskea elintasoa.


    • Anonyymi

      Ostin auringonvalolla latautuvan lampun pihapöydälle. Siitä näkee, onko valoa tarpeeksi. Eilen illalla se hehkui kelmeää valoa jonkin aikaa, tänään taivas on harmaa, joten vähän luulen, että latautuminen jää kesken. Syksy uhkaa!
      Mkr.

    • Pimeys jo hiipi maisemaan.
      Monensuuntaista askelta tulee päivänmittaan otettua.
      Tuossa vielä mehumaija porisee liedellä.
      Jonkin verran tuota maailmanmenoakin tulee seurailtua.
      Näinköhän ihmiskunta itse pleneettansa ja oman elämänsä tuhoaa.
      Onkuin hyvän ja pahan taistelu vaan kiihtyisi kiihtymistään.
      Mitäpä se tässä iässä enää itselle niin kauhiasti vaikuttaisi, mutta jälkipolvia kun ajattelee, ihan suru ailahtaa mielessä.
      Pieni haikeus se läikähti tänäänkin, kun kävelin tuonne alatalolle päin ja kuulin kurkien äänen ja kun sitten taivahalle katsahdin, seillähän se syksyn ensimmäinen näkemäni kurkiaura suuntasi etelään päin.
      Yleisilme metsässä on vielä vihreä, vaikkakin keltaisten lehtien lento lisääntyykin koko ajan.
      Metsässä ei ensimmäistäkään hyttystä ole näkynyt. Hirvikärpäsiäkään ei juurikaan tapaa.

      • Yritin aamuisessa viestissäni tuoda ilmi huoleni maailmantilanteen epävakaisuudesta ja ihmis-kuntaa uhkaavista vaaroista. Kuitenkin viestistäni löydettìn ikäloppujen leskiä kokemaani kateutta.

        Suomessakin tapetaan urakalla eläimiä, jotka ovat olleet kosketuksessa sairaiden lintujen kanssa. Eihän siitä ole pitkä matka, että aletaan rajoittamaan muutakin elämää, kun vaara uhkaa.

        Luonto pitää kyllä huolta siitä, että liiallinen lisääntyminen estyy. Maajäristykset, tulvat, ilmastonmuutoksen tuomat kuumuuden aiheuttamat metsäpalot ja lopuksi joku hullu itsevaltias laukaisee ydinpommin.

        Kuten eliaana kirjoitti meidän ikäpolvi selviää, selviääkö tulevat ikäpolvet.

        Yötä


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Yritin aamuisessa viestissäni tuoda ilmi huoleni maailmantilanteen epävakaisuudesta ja ihmis-kuntaa uhkaavista vaaroista. Kuitenkin viestistäni löydettìn ikäloppujen leskiä kokemaani kateutta.

        Suomessakin tapetaan urakalla eläimiä, jotka ovat olleet kosketuksessa sairaiden lintujen kanssa. Eihän siitä ole pitkä matka, että aletaan rajoittamaan muutakin elämää, kun vaara uhkaa.

        Luonto pitää kyllä huolta siitä, että liiallinen lisääntyminen estyy. Maajäristykset, tulvat, ilmastonmuutoksen tuomat kuumuuden aiheuttamat metsäpalot ja lopuksi joku hullu itsevaltias laukaisee ydinpommin.

        Kuten eliaana kirjoitti meidän ikäpolvi selviää, selviääkö tulevat ikäpolvet.

        Yötä

        Mitä olet itse tehnyt hillitäksesi ilmastonmuutosta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä olet itse tehnyt hillitäksesi ilmastonmuutosta?

        Huomenta sateisesta Savosta, kiukuttaa, kun olin kerännyt intoa ikkunan pesuun nyt pakko lomautuksen sain.
        Se tuolla takaraivossa muistuttelee koko ajan, sekös ärsyttää, pitäisi saada pois mielestä nuo tyhjänpäiväiset työt.
        Sainpa eilen kuitenkin keittiön kuntoon (paitsi ikkunan) kaapit siivosin ja pesin kalusteet, niitäkin myötään saa pyyhkiä, siivoton mummo luonani asustaa;)
        Miten paljon tämä turha siivoaminenkin aikaa vie, ajatellen näitä eläkeläisen kiireitä.

        Nämä tietomaailman ihmeet ihmetyttää, eilen soitti pankkineiti pääkallon paikalta ja tilejäni kyseli, korot on nyt nousussa, tai ainakin jotain nyt kertyy niiden voimalla tileille.
        Minulla ei semmoista tiliä ollut, kuin joustotili ja sitä sitten laadimme.
        Hankalaa oli, puhelimessa yritimme ei onnistunut, pankkiin siirryin tietokoneelle ja työtä tehtiin kauan, kunnes viimein onnistui, kaikki ei ollut minun tumpeluuteni syytä, toisessa päässä oli vika päivä merkittynä.
        Sitkeys palkittiin, nyt minulla on tili mihin 3% napsahtaa, toivottavasti.
        Pienihän tuo prosentti on, mutta jotakin kuitenkin ja jos saan pääoman koskemattomana olemaan, vuosien jälkeen jotain hyvitystä saan, taitaa vaan aika jäädä lyhyeksi.
        Tässä tuohon demeterin ongelmiin kirjoituksen lähtemisestä, että ihmeellisiä on nämä koukerot ammatti ihmisillekin.
        Olen samaa mieltä tuosta jatkuvuudesta kirjottajien kanssa, aina jotakin uutta ilmaantuu tutuilta mihin voi kantaa ottaa halutessaan.
        On kuin kasvottain tapaisimme, tosin oman mielikuvituksen luomien kasvojen ja hyvin se pelaa;)D

        En ole koskaan ajatellut, että hännystelijöitä perässäni kulkisi, uskon ihmisten aitoon viestintään, ystävällisyyteen ja huomionottamiseen.
        Miksi pitäisikään muuta olla kuin huomioida kanssakirjoittajia., tässä minäkin vilpittömänä ajatuksineni yritän.
        Myönteinen osallistuminen ei ole hännystelyä.

        Makriina on juhlinut ja varmaan on hyvä mieli tapahtumasta, onnea vaan vielä tähänkin ketjuun toivottelen.
        Tallessa ikä eletty ja muistoja hyviä, ehkä huonojakin, mutta ne on elämisen myötä hankittu.

        Nuo kurkiaurat ja muut muuttoparvet sykäytti aina mökkimaisemissa, harvemmin täällä kaupungin yllä niitä näkee.
        Puissa tuo syksyn tulo alkaa näkyä, koivu on koristellut oksansa osin keltaisiksi on kuin koristeita olisi ja vaahtera toisella puolen taloa muuttaa värejään.
        Ruosteenruskeasta alkoi ja nyt silmissä muuttuu väri punasävyiseksi, istun, neulon, tuijotan telkkaria ja väliin lepuutan silmiäni vaahteran värileikkejä ihastellen.
        Miksi ei kaikesta näkemästään voi iloita, luonnon kunnossa huolimattomuus kukoistaa, roskataan paikkoja särjetään, tihutöitä tehdään.
        Kalliiksi se tulee kunnille hoitaa näitä jälkiä. meilläkin yhden koulun puitteissa tehty jo sadantuhannen edestä vahinkoa, veronmaksajana haluaisi, että verorahat menisi kaikkeen kaunistavaan, ei tuhojen korjaukseen.

        Elintasostakin oli maininta, itselläni aina vähällä eläneelle ei elintasotuskaa ole tullut, työn tekemisellä asunto hankittiin ja muu elämiseen liittyvä, nyt olen tarkasti elänyt yksinkin, pieni turva pahan päivän varalle, mutta elintasoa ei sekään nosta, en kaipaakaan.
        Olen olotilaani varsin tyytyväinen, eläke riittää juuri ja juuri, mitä muuta voisinkaan olla vailla.
        Ajatukseni on, että omillani viimeiseen lepopaikkaan pääsisin.

        Nyt päivä kirkastumaan päin, näinköhän saan huoleni vähentymään,,, heippa;) D


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta sateisesta Savosta, kiukuttaa, kun olin kerännyt intoa ikkunan pesuun nyt pakko lomautuksen sain.
        Se tuolla takaraivossa muistuttelee koko ajan, sekös ärsyttää, pitäisi saada pois mielestä nuo tyhjänpäiväiset työt.
        Sainpa eilen kuitenkin keittiön kuntoon (paitsi ikkunan) kaapit siivosin ja pesin kalusteet, niitäkin myötään saa pyyhkiä, siivoton mummo luonani asustaa;)
        Miten paljon tämä turha siivoaminenkin aikaa vie, ajatellen näitä eläkeläisen kiireitä.

        Nämä tietomaailman ihmeet ihmetyttää, eilen soitti pankkineiti pääkallon paikalta ja tilejäni kyseli, korot on nyt nousussa, tai ainakin jotain nyt kertyy niiden voimalla tileille.
        Minulla ei semmoista tiliä ollut, kuin joustotili ja sitä sitten laadimme.
        Hankalaa oli, puhelimessa yritimme ei onnistunut, pankkiin siirryin tietokoneelle ja työtä tehtiin kauan, kunnes viimein onnistui, kaikki ei ollut minun tumpeluuteni syytä, toisessa päässä oli vika päivä merkittynä.
        Sitkeys palkittiin, nyt minulla on tili mihin 3% napsahtaa, toivottavasti.
        Pienihän tuo prosentti on, mutta jotakin kuitenkin ja jos saan pääoman koskemattomana olemaan, vuosien jälkeen jotain hyvitystä saan, taitaa vaan aika jäädä lyhyeksi.
        Tässä tuohon demeterin ongelmiin kirjoituksen lähtemisestä, että ihmeellisiä on nämä koukerot ammatti ihmisillekin.
        Olen samaa mieltä tuosta jatkuvuudesta kirjottajien kanssa, aina jotakin uutta ilmaantuu tutuilta mihin voi kantaa ottaa halutessaan.
        On kuin kasvottain tapaisimme, tosin oman mielikuvituksen luomien kasvojen ja hyvin se pelaa;)D

        En ole koskaan ajatellut, että hännystelijöitä perässäni kulkisi, uskon ihmisten aitoon viestintään, ystävällisyyteen ja huomionottamiseen.
        Miksi pitäisikään muuta olla kuin huomioida kanssakirjoittajia., tässä minäkin vilpittömänä ajatuksineni yritän.
        Myönteinen osallistuminen ei ole hännystelyä.

        Makriina on juhlinut ja varmaan on hyvä mieli tapahtumasta, onnea vaan vielä tähänkin ketjuun toivottelen.
        Tallessa ikä eletty ja muistoja hyviä, ehkä huonojakin, mutta ne on elämisen myötä hankittu.

        Nuo kurkiaurat ja muut muuttoparvet sykäytti aina mökkimaisemissa, harvemmin täällä kaupungin yllä niitä näkee.
        Puissa tuo syksyn tulo alkaa näkyä, koivu on koristellut oksansa osin keltaisiksi on kuin koristeita olisi ja vaahtera toisella puolen taloa muuttaa värejään.
        Ruosteenruskeasta alkoi ja nyt silmissä muuttuu väri punasävyiseksi, istun, neulon, tuijotan telkkaria ja väliin lepuutan silmiäni vaahteran värileikkejä ihastellen.
        Miksi ei kaikesta näkemästään voi iloita, luonnon kunnossa huolimattomuus kukoistaa, roskataan paikkoja särjetään, tihutöitä tehdään.
        Kalliiksi se tulee kunnille hoitaa näitä jälkiä. meilläkin yhden koulun puitteissa tehty jo sadantuhannen edestä vahinkoa, veronmaksajana haluaisi, että verorahat menisi kaikkeen kaunistavaan, ei tuhojen korjaukseen.

        Elintasostakin oli maininta, itselläni aina vähällä eläneelle ei elintasotuskaa ole tullut, työn tekemisellä asunto hankittiin ja muu elämiseen liittyvä, nyt olen tarkasti elänyt yksinkin, pieni turva pahan päivän varalle, mutta elintasoa ei sekään nosta, en kaipaakaan.
        Olen olotilaani varsin tyytyväinen, eläke riittää juuri ja juuri, mitä muuta voisinkaan olla vailla.
        Ajatukseni on, että omillani viimeiseen lepopaikkaan pääsisin.

        Nyt päivä kirkastumaan päin, näinköhän saan huoleni vähentymään,,, heippa;) D

        Huomenta ! Taidan olla modernisti "läheisriippuvainen" kun olen odottanut aamuneljästä (!) saakka SkillaNin viestiä tälle aamulle ! ..))
        Ei vaineskaan, onhan tässä jo yhtä ja toista toimiteltu: kierretty "tilukset" ja bongattu taas uusia sienilajeja ! Kyllä täytyy jo sienioppaaseen turvautua: pikkuisia hentovartisia keltaisia sieniä on ilmestynyt röykkiöittäin pihalle. Veikkaan koivunkantosientä, mutta täytyy tarkistaa...
        Kunnioituksesta näitä luonnon antimia kohtaan olenkin syönyt sieniä jossakin muodossa melkein joka päivä ! ..))Ja olenhan niitä kuivannut ja pakastanutkin.

        SkillaN kertoi omenista ja niiden säilömisestä. Itse en ole niitä tänä vuonna saanut ja kyllä harmitti kun näin lenkkipolkuni varrella sinne kipattuja omenia, ainakin kaksi kottikärryllistä - ja hyvää laatua vielä. Olisiko ollut iso vaiva laittaa ne vaikka portin pieleen ja lahjoittaa tarvitseville ? Kun motkotin tästä tutulle, hän kertoi, että joku oli tehnyt niin, laittanut korillisen omenia tarjolle tien varteen sillä seurauksella, että joku oli ottanut myös korin talteen ! Ei ole aina helppoa se "hyvän laittaminen kiertoon"...

        Nuorten keskuudessa on kyllä mielestäni ollut erilaisia vaihtotalouskokeiluja - facebook on niiden tavoittamisessa hyvä väline. Kierrätetään, vaihdetaan palveluja ja mitä kaikkea keksitäänkin ?
        Uskon, että tuollainen toiminta onkin tulevaisuutta: arvokasta ja kannatettavaa, koska selvääkin selvempää on, että meidän hyvinvointivaltiota ajetaan alas, mikä ei mielestäni ole yksinomaan paha asia.
        "Omillaan on tultava toimeen" onkin minunkin ohjenuorani ollut aina, enkä katso, että
        minulla olisi "oikeutta" odottaa tai ainakaan vaatia yhteiskunnalta enempää kuin olen saanut: koulutuksen ja perusterveyden hoidon.
        Hyvä lukea, että nämä isot uhat huolestuttavat jo muitakin, etten ole ainoa ilmastoahdistusta poteva. Tietysti pelkkä tietoisuus ei meitä paljon auta, eikä edes se oman hiilijalanjäljen tarkkailu, ne ovat vain se "hyttysen p...a Itämeressä" , mutta kyllä tietoisuus tekee meistä kuitenkin osallisen.
        Eliaana kirjoitti tuolla hyvän ja pahan taistelusta - kyllä sitä käydään mielestäni joka rintamalla ja tahdon uskoa, että silläkin on merkitys, että ainakin mielessään asettuu pahaa vastaan ja ellei muuta voi, ristii kätensä ja kääntyy Korkeimman puoleen - niin vanhakantaiselta ja lapsenomaiselta kuin se kuulostaakin. Ihmisen olisi mielestäni hyvä nähdä ja tunnustaa oma pienuutensa.

        Kauniin päivän saimme taas tänään. Naapurin rouvat houkuttelivat meidän kyläkerhoon. Mehän yritimme eläkelaiskerhoa toisessa kaupunginosassa, mutta taidamme jättää sen.
        Kulkeminen on hankalaa ja "muualta tulleita" karsastetaan aina hiukan - onkohan se nyt sitä "rasismia" ? - sitä kun on nyt liikkeellä..))
        demeter1


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta sateisesta Savosta, kiukuttaa, kun olin kerännyt intoa ikkunan pesuun nyt pakko lomautuksen sain.
        Se tuolla takaraivossa muistuttelee koko ajan, sekös ärsyttää, pitäisi saada pois mielestä nuo tyhjänpäiväiset työt.
        Sainpa eilen kuitenkin keittiön kuntoon (paitsi ikkunan) kaapit siivosin ja pesin kalusteet, niitäkin myötään saa pyyhkiä, siivoton mummo luonani asustaa;)
        Miten paljon tämä turha siivoaminenkin aikaa vie, ajatellen näitä eläkeläisen kiireitä.

        Nämä tietomaailman ihmeet ihmetyttää, eilen soitti pankkineiti pääkallon paikalta ja tilejäni kyseli, korot on nyt nousussa, tai ainakin jotain nyt kertyy niiden voimalla tileille.
        Minulla ei semmoista tiliä ollut, kuin joustotili ja sitä sitten laadimme.
        Hankalaa oli, puhelimessa yritimme ei onnistunut, pankkiin siirryin tietokoneelle ja työtä tehtiin kauan, kunnes viimein onnistui, kaikki ei ollut minun tumpeluuteni syytä, toisessa päässä oli vika päivä merkittynä.
        Sitkeys palkittiin, nyt minulla on tili mihin 3% napsahtaa, toivottavasti.
        Pienihän tuo prosentti on, mutta jotakin kuitenkin ja jos saan pääoman koskemattomana olemaan, vuosien jälkeen jotain hyvitystä saan, taitaa vaan aika jäädä lyhyeksi.
        Tässä tuohon demeterin ongelmiin kirjoituksen lähtemisestä, että ihmeellisiä on nämä koukerot ammatti ihmisillekin.
        Olen samaa mieltä tuosta jatkuvuudesta kirjottajien kanssa, aina jotakin uutta ilmaantuu tutuilta mihin voi kantaa ottaa halutessaan.
        On kuin kasvottain tapaisimme, tosin oman mielikuvituksen luomien kasvojen ja hyvin se pelaa;)D

        En ole koskaan ajatellut, että hännystelijöitä perässäni kulkisi, uskon ihmisten aitoon viestintään, ystävällisyyteen ja huomionottamiseen.
        Miksi pitäisikään muuta olla kuin huomioida kanssakirjoittajia., tässä minäkin vilpittömänä ajatuksineni yritän.
        Myönteinen osallistuminen ei ole hännystelyä.

        Makriina on juhlinut ja varmaan on hyvä mieli tapahtumasta, onnea vaan vielä tähänkin ketjuun toivottelen.
        Tallessa ikä eletty ja muistoja hyviä, ehkä huonojakin, mutta ne on elämisen myötä hankittu.

        Nuo kurkiaurat ja muut muuttoparvet sykäytti aina mökkimaisemissa, harvemmin täällä kaupungin yllä niitä näkee.
        Puissa tuo syksyn tulo alkaa näkyä, koivu on koristellut oksansa osin keltaisiksi on kuin koristeita olisi ja vaahtera toisella puolen taloa muuttaa värejään.
        Ruosteenruskeasta alkoi ja nyt silmissä muuttuu väri punasävyiseksi, istun, neulon, tuijotan telkkaria ja väliin lepuutan silmiäni vaahteran värileikkejä ihastellen.
        Miksi ei kaikesta näkemästään voi iloita, luonnon kunnossa huolimattomuus kukoistaa, roskataan paikkoja särjetään, tihutöitä tehdään.
        Kalliiksi se tulee kunnille hoitaa näitä jälkiä. meilläkin yhden koulun puitteissa tehty jo sadantuhannen edestä vahinkoa, veronmaksajana haluaisi, että verorahat menisi kaikkeen kaunistavaan, ei tuhojen korjaukseen.

        Elintasostakin oli maininta, itselläni aina vähällä eläneelle ei elintasotuskaa ole tullut, työn tekemisellä asunto hankittiin ja muu elämiseen liittyvä, nyt olen tarkasti elänyt yksinkin, pieni turva pahan päivän varalle, mutta elintasoa ei sekään nosta, en kaipaakaan.
        Olen olotilaani varsin tyytyväinen, eläke riittää juuri ja juuri, mitä muuta voisinkaan olla vailla.
        Ajatukseni on, että omillani viimeiseen lepopaikkaan pääsisin.

        Nyt päivä kirkastumaan päin, näinköhän saan huoleni vähentymään,,, heippa;) D

        Hyvältä tuntuu lukea skillanin aatoksia elämän menosta ja sinnikkyydestä pärjätä omillaan , pitää oma koti puhtaana ja kauniina. . Parasta säästöä on säästää oma asunto vanhuuden turvaksi ja jos mahdollista, käydä töissä pienelläkin palkalla, kertyyhän siitä eläkettä. Minuakin suututtaa tuo miten sotketaan ja särjetään paikkoja, muitten verorahoilla maksettua omaisuutta. Nuoret kiduttaja murhaajatkin on kohta vapaalla jalalla, mitä kaikkea pahaa ehtivätkin vielä tehdä. Joka päivä näitä ryöstöuutisia saadaan, miten isommalla jengillä käydään ihan lasten kimppuun, hakataan ja ryöstetään jopa kengät jalasta.

        Korppikselke. Kautta maailman sivu on sodittu ja ollut maanjäristyksiä, ruttoa ja koleraa. Mutta nyt vaan siitä koko ajan tiedotetaan. Kyllä eläimiä voi lopettaa kun epidemia uhkaa, outoa sanoa että siitä on lyhyt matka muun elämän rajoittamiseen vaaran uhatessa . Mitähän tuokin tarkoittaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta ! Taidan olla modernisti "läheisriippuvainen" kun olen odottanut aamuneljästä (!) saakka SkillaNin viestiä tälle aamulle ! ..))
        Ei vaineskaan, onhan tässä jo yhtä ja toista toimiteltu: kierretty "tilukset" ja bongattu taas uusia sienilajeja ! Kyllä täytyy jo sienioppaaseen turvautua: pikkuisia hentovartisia keltaisia sieniä on ilmestynyt röykkiöittäin pihalle. Veikkaan koivunkantosientä, mutta täytyy tarkistaa...
        Kunnioituksesta näitä luonnon antimia kohtaan olenkin syönyt sieniä jossakin muodossa melkein joka päivä ! ..))Ja olenhan niitä kuivannut ja pakastanutkin.

        SkillaN kertoi omenista ja niiden säilömisestä. Itse en ole niitä tänä vuonna saanut ja kyllä harmitti kun näin lenkkipolkuni varrella sinne kipattuja omenia, ainakin kaksi kottikärryllistä - ja hyvää laatua vielä. Olisiko ollut iso vaiva laittaa ne vaikka portin pieleen ja lahjoittaa tarvitseville ? Kun motkotin tästä tutulle, hän kertoi, että joku oli tehnyt niin, laittanut korillisen omenia tarjolle tien varteen sillä seurauksella, että joku oli ottanut myös korin talteen ! Ei ole aina helppoa se "hyvän laittaminen kiertoon"...

        Nuorten keskuudessa on kyllä mielestäni ollut erilaisia vaihtotalouskokeiluja - facebook on niiden tavoittamisessa hyvä väline. Kierrätetään, vaihdetaan palveluja ja mitä kaikkea keksitäänkin ?
        Uskon, että tuollainen toiminta onkin tulevaisuutta: arvokasta ja kannatettavaa, koska selvääkin selvempää on, että meidän hyvinvointivaltiota ajetaan alas, mikä ei mielestäni ole yksinomaan paha asia.
        "Omillaan on tultava toimeen" onkin minunkin ohjenuorani ollut aina, enkä katso, että
        minulla olisi "oikeutta" odottaa tai ainakaan vaatia yhteiskunnalta enempää kuin olen saanut: koulutuksen ja perusterveyden hoidon.
        Hyvä lukea, että nämä isot uhat huolestuttavat jo muitakin, etten ole ainoa ilmastoahdistusta poteva. Tietysti pelkkä tietoisuus ei meitä paljon auta, eikä edes se oman hiilijalanjäljen tarkkailu, ne ovat vain se "hyttysen p...a Itämeressä" , mutta kyllä tietoisuus tekee meistä kuitenkin osallisen.
        Eliaana kirjoitti tuolla hyvän ja pahan taistelusta - kyllä sitä käydään mielestäni joka rintamalla ja tahdon uskoa, että silläkin on merkitys, että ainakin mielessään asettuu pahaa vastaan ja ellei muuta voi, ristii kätensä ja kääntyy Korkeimman puoleen - niin vanhakantaiselta ja lapsenomaiselta kuin se kuulostaakin. Ihmisen olisi mielestäni hyvä nähdä ja tunnustaa oma pienuutensa.

        Kauniin päivän saimme taas tänään. Naapurin rouvat houkuttelivat meidän kyläkerhoon. Mehän yritimme eläkelaiskerhoa toisessa kaupunginosassa, mutta taidamme jättää sen.
        Kulkeminen on hankalaa ja "muualta tulleita" karsastetaan aina hiukan - onkohan se nyt sitä "rasismia" ? - sitä kun on nyt liikkeellä..))
        demeter1

        Joillakin se ilmastoahdustus näkyy niin, että suunnittelee ja mainostaa lentojaan palstoilla, sekä entisiä että tulevia. Jos vaan suinkin jaksaa avustettuna lentokoneeseen ja pois.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä olet itse tehnyt hillitäksesi ilmastonmuutosta?

        Oikein piti miettiä!

        Talviaikana en polta puuta. Auttaisko tuo ilmaston saastumista vastaan 🙂

        Kesällä elämä mökillä on yksinkertaista. Vesi tulee ja menee kun jaksaa kantaa.

        Huusin tyhjennyksen olen ulkopuolistanut joten massa ei loka-auton käynnin jälkeen ole ongelmani.

        En ole pilannut mökkipihaa peittämällä maata aĺlani, juoksentelen nurmikolla avojaloin.

        Saastutan eniten autolla ajaessani. Se nyt on minulle välttämätön koska kävely on toistaiseksi hidasta.

        Talvella jaamme elämämme kumppanini kanssa kaupungissa. Parvekkeella istuminen ei saastuta ilmastoa. Meillä ei jää biojätettä juurikaan.

        Kohta lennämme Hollantiin, kävellen se matka ei onnistuisi. Kolmeen vuoteen eka lento.

        Miten sinä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvältä tuntuu lukea skillanin aatoksia elämän menosta ja sinnikkyydestä pärjätä omillaan , pitää oma koti puhtaana ja kauniina. . Parasta säästöä on säästää oma asunto vanhuuden turvaksi ja jos mahdollista, käydä töissä pienelläkin palkalla, kertyyhän siitä eläkettä. Minuakin suututtaa tuo miten sotketaan ja särjetään paikkoja, muitten verorahoilla maksettua omaisuutta. Nuoret kiduttaja murhaajatkin on kohta vapaalla jalalla, mitä kaikkea pahaa ehtivätkin vielä tehdä. Joka päivä näitä ryöstöuutisia saadaan, miten isommalla jengillä käydään ihan lasten kimppuun, hakataan ja ryöstetään jopa kengät jalasta.

        Korppikselke. Kautta maailman sivu on sodittu ja ollut maanjäristyksiä, ruttoa ja koleraa. Mutta nyt vaan siitä koko ajan tiedotetaan. Kyllä eläimiä voi lopettaa kun epidemia uhkaa, outoa sanoa että siitä on lyhyt matka muun elämän rajoittamiseen vaaran uhatessa . Mitähän tuokin tarkoittaa?

        Taisit ymmärtää mitä tarkoitan.

        Ihminen tappaa myös ihmisiä ei nälkään vaan vallanhimoonsa.

        Entivanhaan ruttosairaat eristettiin kauas terveistä. He kuolivat hylättyinä.

        Turkistarhoilla eläimiä tapetaan varuiksi. Jos nyt vaikka...jne

        Terveet eläimet menee samaan soramonttuun sairaiden kanssa.

        Näinhän sodissa tapetut viholliset haudataan samaan monttuun.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Oikein piti miettiä!

        Talviaikana en polta puuta. Auttaisko tuo ilmaston saastumista vastaan 🙂

        Kesällä elämä mökillä on yksinkertaista. Vesi tulee ja menee kun jaksaa kantaa.

        Huusin tyhjennyksen olen ulkopuolistanut joten massa ei loka-auton käynnin jälkeen ole ongelmani.

        En ole pilannut mökkipihaa peittämällä maata aĺlani, juoksentelen nurmikolla avojaloin.

        Saastutan eniten autolla ajaessani. Se nyt on minulle välttämätön koska kävely on toistaiseksi hidasta.

        Talvella jaamme elämämme kumppanini kanssa kaupungissa. Parvekkeella istuminen ei saastuta ilmastoa. Meillä ei jää biojätettä juurikaan.

        Kohta lennämme Hollantiin, kävellen se matka ei onnistuisi. Kolmeen vuoteen eka lento.

        Miten sinä?

        Asumisen päästöille en mahda mitään. Putkirempan yhteydessä uusittiin osakkeemme patteriventtiilit jotka ottava signaalin ulkoilmasta. Kaukolämpö saastuttaa sen minkä se tekee.
        Keskusta-asumisen ansiosta emme tarvitse arkiasioissa autoa.
        Matkustelun päästöt vähenivät radikaalisti reilu 3 vuotta sitten kun vaimoni ammoin todetun luuydinsyövän oheisvaikutukset heittäytyivät ilkeiksi.
        Aikaisempia lentelyjä perusteli perilläoloajoilla. Suorien meno-paluu lentojen päästöt jakautuivat 3kk - 1kk ajalle joten lasken päästöt / viikko.
        Toki noiden lisänä oli viikon - kahden jaksojakin.
        Vastapainoksi kuskaan vaimoni muutaman kerran kuukaudessa 35 kilometrin päähän keskussairaalaan vakiotemppuihin.
        Vähäpäästöisellä, pienellä bensavehkeellä ajaen laitan vakionopeussäätimen motarilla 80km/h nopeuteen ja säästän bensaa 100km/h verrattuna noin 0,8 litraa / 100km. Kotiin päin tuokin kun ajattelee mihin tarvitsisin ne muutamat minuutit jotka menetän.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Oikein piti miettiä!

        Talviaikana en polta puuta. Auttaisko tuo ilmaston saastumista vastaan 🙂

        Kesällä elämä mökillä on yksinkertaista. Vesi tulee ja menee kun jaksaa kantaa.

        Huusin tyhjennyksen olen ulkopuolistanut joten massa ei loka-auton käynnin jälkeen ole ongelmani.

        En ole pilannut mökkipihaa peittämällä maata aĺlani, juoksentelen nurmikolla avojaloin.

        Saastutan eniten autolla ajaessani. Se nyt on minulle välttämätön koska kävely on toistaiseksi hidasta.

        Talvella jaamme elämämme kumppanini kanssa kaupungissa. Parvekkeella istuminen ei saastuta ilmastoa. Meillä ei jää biojätettä juurikaan.

        Kohta lennämme Hollantiin, kävellen se matka ei onnistuisi. Kolmeen vuoteen eka lento.

        Miten sinä?

        Kertaus on opintojen äiti mutta kohtuus kaikessa oman elämän tyrkyttämisessä palstoille.Jaat siis kumppanisi omistaman asunnon parvekkeineen. Sepä onkin luonnon varoja säästävää. Kimppa asuntoihinhan vanhuksia kannustetaankin mykyisin.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Taisit ymmärtää mitä tarkoitan.

        Ihminen tappaa myös ihmisiä ei nälkään vaan vallanhimoonsa.

        Entivanhaan ruttosairaat eristettiin kauas terveistä. He kuolivat hylättyinä.

        Turkistarhoilla eläimiä tapetaan varuiksi. Jos nyt vaikka...jne

        Terveet eläimet menee samaan soramonttuun sairaiden kanssa.

        Näinhän sodissa tapetut viholliset haudataan samaan monttuun.

        Ihminen ei tarvitse eläinten turkkeja. Parempi että ne häkeissään kituvat ja kärsivät eläimet tapetaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kertaus on opintojen äiti mutta kohtuus kaikessa oman elämän tyrkyttämisessä palstoille.Jaat siis kumppanisi omistaman asunnon parvekkeineen. Sepä onkin luonnon varoja säästävää. Kimppa asuntoihinhan vanhuksia kannustetaankin mykyisin.

        Minä kirjoitan niin kuin asiat kohdallani ovat.

        Asumismuotomme tuntuu joidenkin vaikealta ymmärtää vaikka se on järkevää ja yhdessä on kivempaa. Olemme toistemme tukena ja turvana.

        Monia huolettaa omaisuuksien ja rahojen jaot, unohdetaan, että käärinliinoissa ei ole taskuja.

        Mitä on kohtuus omakohtaisten asioiden kirjoittelussa lie itse kullekin ihan oma asia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Asumisen päästöille en mahda mitään. Putkirempan yhteydessä uusittiin osakkeemme patteriventtiilit jotka ottava signaalin ulkoilmasta. Kaukolämpö saastuttaa sen minkä se tekee.
        Keskusta-asumisen ansiosta emme tarvitse arkiasioissa autoa.
        Matkustelun päästöt vähenivät radikaalisti reilu 3 vuotta sitten kun vaimoni ammoin todetun luuydinsyövän oheisvaikutukset heittäytyivät ilkeiksi.
        Aikaisempia lentelyjä perusteli perilläoloajoilla. Suorien meno-paluu lentojen päästöt jakautuivat 3kk - 1kk ajalle joten lasken päästöt / viikko.
        Toki noiden lisänä oli viikon - kahden jaksojakin.
        Vastapainoksi kuskaan vaimoni muutaman kerran kuukaudessa 35 kilometrin päähän keskussairaalaan vakiotemppuihin.
        Vähäpäästöisellä, pienellä bensavehkeellä ajaen laitan vakionopeussäätimen motarilla 80km/h nopeuteen ja säästän bensaa 100km/h verrattuna noin 0,8 litraa / 100km. Kotiin päin tuokin kun ajattelee mihin tarvitsisin ne muutamat minuutit jotka menetän.

        Meidänkin lentämisiin on luonnolliset syyt.
        Kotimaahan on kiva poiketa itse kunkin 🙂


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Minä kirjoitan niin kuin asiat kohdallani ovat.

        Asumismuotomme tuntuu joidenkin vaikealta ymmärtää vaikka se on järkevää ja yhdessä on kivempaa. Olemme toistemme tukena ja turvana.

        Monia huolettaa omaisuuksien ja rahojen jaot, unohdetaan, että käärinliinoissa ei ole taskuja.

        Mitä on kohtuus omakohtaisten asioiden kirjoittelussa lie itse kullekin ihan oma asia.

        Ennen käärinliinoja Suomessa tarvitsee lämpimän asunnon. Ja ihan mukava on jotain omaa olla varalla, tukena ja turvana, ei laskea ”kumppanin” varaan ja jos niin tekee, tarvitseeko sitä hehkutella palstoilla. Oliskohan parempi pitää tuollaiset asumis ja rahajärjestelyt omana asianaan eikä levitellä yleisesti vuositolkulla. Muitten ei tarvitse kenenkään ventovieraan asumiskuvioita ymmärtää, itse sinä niitä tänne tuputat jostain käsittämättömästä syystä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ennen käärinliinoja Suomessa tarvitsee lämpimän asunnon. Ja ihan mukava on jotain omaa olla varalla, tukena ja turvana, ei laskea ”kumppanin” varaan ja jos niin tekee, tarvitseeko sitä hehkutella palstoilla. Oliskohan parempi pitää tuollaiset asumis ja rahajärjestelyt omana asianaan eikä levitellä yleisesti vuositolkulla. Muitten ei tarvitse kenenkään ventovieraan asumiskuvioita ymmärtää, itse sinä niitä tänne tuputat jostain käsittämättömästä syystä.

        Terveiset saven väännöstä. Eka työ meni kuivumaan ja odottamaan raakapolttoa.

        Miten on sinulla, ihanko iteksesi kaiken kulutuksen joudut maksamaan. Niin se on jos yksin asuu. Asuupa vaika omistus-tai vuokasuhteessa kalliimmaksi yksin tulee.

        Kaksin aina edullisempi voi jakaa kuluja keskenään ja pärjää paremmin. Olen kai kertonutkin, että olen omistanut monta asuntoa. En kuitenkaan vaihtaisi takaisin entiseen, näin on hyvä.

        Voithan toki arvuutella minun taloudellista tilannetta ei onneksi taida osua eikä upota.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Terveiset saven väännöstä. Eka työ meni kuivumaan ja odottamaan raakapolttoa.

        Miten on sinulla, ihanko iteksesi kaiken kulutuksen joudut maksamaan. Niin se on jos yksin asuu. Asuupa vaika omistus-tai vuokasuhteessa kalliimmaksi yksin tulee.

        Kaksin aina edullisempi voi jakaa kuluja keskenään ja pärjää paremmin. Olen kai kertonutkin, että olen omistanut monta asuntoa. En kuitenkaan vaihtaisi takaisin entiseen, näin on hyvä.

        Voithan toki arvuutella minun taloudellista tilannetta ei onneksi taida osua eikä upota.

        Eipä tarvitse kenenkään arvuutella sinun taloustilannettasi eikä muitakaan asioitasi, niin tarkkaan tänne pyynnöistä huolimatta tyrkytät. Kaikkien ei tarvitse etsiä kämppistä pärjätäkseen, ei ole myöskään pelkoa että kun kämppiksen menettää, menee ne edutkin. Kukaan ei näistä jutuistasi olisi kiinnostunut, mutta jotkut antaa välillä palautetta tuohon ainaiseen oman elämäntapasi mainostukseen.
        Ihan hyvin ainakin minun omat varat riittää yhtiövastikkeen ja laskujen maksuun, ruokaan ja muuhun kulutukseen, kulttuuriin, matkusteluunkin jos se kiinnostaisi ja jää sitä vielä perinnöksikin vaikka eivät jälkeläiseni perintöä tarvitse..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen ei tarvitse eläinten turkkeja. Parempi että ne häkeissään kituvat ja kärsivät eläimet tapetaan.

        Erikoinen ajatus, että vain turkit häkeissään kituvat, ja eläimet tapetaan. Tai pitäisikö tulkita siten, että parempi, että ihmiset kituisivat häkeissään? Miksi kuitenkin eläimet tapetaan?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Erikoinen ajatus, että vain turkit häkeissään kituvat, ja eläimet tapetaan. Tai pitäisikö tulkita siten, että parempi, että ihmiset kituisivat häkeissään? Miksi kuitenkin eläimet tapetaan?

        Jos kuljemme ajatuksissamme takaisin historiaan, näemme siellä, että täällä pohjoisessa oli tarkoituksenmukaista käyttää turkiksia.
        Talvet olivat kovapakkasisia, lämmitys ei ollut sitä, mitä se on tänä päivänä, kuin ei myöskään asumukset.
        Silloin ne myös pyydystettiin suoraan luonnosta.
        Ei ollut tarhauksia.
        Nykyihminen ei tarvitse elinehtona eläinten turkkeja, niistä on tullut ylellisyystarvikkeita.
        Turkistarhaus elinkeinona on kuoleva laji.
        Yhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että nämä ihmiset eivät kärsi elinkeinon alasajosta, joka näyttää olevan edessä.
        Tässä yhteiskunnassa niinkuin muissakin, ammatit muuttuvat, silti ei saa jättää ketään ulkopuolelle.
        Paras tulos olisi se ettei kituisi ihmiset eikä eläimet.


    • Anonyymi

      Joillakin ihmisillä ei itsekontrolli toimi ollenkaan.
      Sen tilalle on tullut itsetehostus.
      Jokainen arkiaskar on kirjoitettava julkisuuteen kuvitellen,
      että muut eivät voi elää ilman sitä "tietoa".

      • Anonyymi

        Jos ihan tarkkoja ollaan, niin jotkut pitävät kirjaa tämän yhden taloudesta.
        Analyyseihin sitten joudumme me muutkin paneutumaan.


    • Anonyymi

      Hiukan koaikaist hässäkkää päällä. Ahistaakin.
      Sitten katsoin Kalenterii. On lähellä kuunkatopäivät, eli käännytään lokakuun puolelle.

      Ehkä ylihuomenna. Muuten aurinkoinen päivä tästä muodostuikin.
      Porskitaan eteenpäin kohtuullisin mielin.
      , moikkamoi. santeri.

    • Jos sallitaan, niin vielä yksi kommentti tuosta ilmastoahdistuksesta. Lentoliikenne on usein leimattu isommaksi hiilidioksidipäästöjen aiheuttajaksi. Näin ei kuitenkaan ole: tekstiiliteollisuuden päästöt ovat isommat kuin lento- ja meriliikenteen päästöt yhteensä! Itsekin vasta kuulin tästä.

      Niin, että me daamit, jotka ostamme huolettomasti edullisia vaatteita, voisimme olla tarkkoina ja ainakin katsoa, missä tuote on valmistettu ja sen pohjalta päätellä millainen on sen elinkaari ja millainen on sen valmistusprosessi. Niistä saa kyllä tietoa.

      • Juurikin näin.
        Jos on hyvä t-paita miksi ostaa uusi.
        Juuri hiljakkoin tuli dokumentti pikamuotitehtaasta. Järkyttävää katsottavaa, jos työntekijöiden näkökulmasta katsoo.
        Myös lapsityövoiman käytöstä on puhuttu, näissä halpavaatteitten valmistamisessa.
        Onneksi nykyaikana on herätty kierrätykseen ja hyvää tavaraa ei enää heitetä huolettomasti roskikseen.
        Meidän ikäpolvessamme, tavallisen ihmisen elämässä lapsena vaatteet siirtyivät toiselle, kun jäi vanhemmalta pieneksi.

        No tänään on ollut kaunis päivä 14 astetta lämmintä iltapäivällä, mukava touhuta ulkona.
        Metsässä on mukava kulkea marjakannuineen.
        Kurkiauroille taas heiluttelin ja toivottelin hyvää matkaa.
        Tein autolle sisäsiivouksen. Nyt on hyvä tavaroita kuljettaa, kun kaksi penkkiriviä saa laskettua lattian alle,tulee tavaratilaa.
        Hallaa povasivat tulevan säätieteilijät. Saas nähdä joko se yltää tänne ylös pihalle.
        Krassit ovat herkkiä hallalle.
        Kissa viihtyy ulkona. Enimmäkseen makailee ´´kissaterassin´´ tuolilla.
        Alas lähtee aina mukaan. Siellä menemme kun majakka ja perävaunu.


      • Anonyymi

        Aasian "hikipajat", orjatyöläiset, työstävät tonneittain halpavaatetta tunnissa maailmalle.


    • Anonyymi

      Iltatervehdys Nojatuoliin! On vierähtänyt aikaa tänne katsoessa, vielä kauemmein kirjoittaessa, totesin kirjoituksissanne olevan paljon ajatuksia herättäviä kommentteja. Meidän kansalaisten asenteet ja elämän meno on niin monenlaisessa murroksessa tänä päivänä. Oma ikäluokkani on ollut keräävä ja säilyttävä, tavaraa ja materiaalia ympärilleen keräävänä.
      Jokainen kaunis esine miellytti silmää, tuoden hyvää mieltä ja nyt vielä vuosien jälkeen arvostaa jokaista saatua lahjaa. Niistä on vaikea luopua, aivan kuin hylkäisi edesmenneen lahjan antajan. Omista hamstrauksista on kuitenkin helppo luopua.
      Kirpputorilla käynti tuntui suorastaan mullistavalta, sillä esim. kaikki Arabian astiat , -80%. En ole koskaan niitä kerännyt, kuten en varsinaisesti mitään muutakaan, mutta tiedän hintojen olleen kovin korkeita ja keräilijöitä riittänyt. Elämä karsii nykyään turhuuden markkinoita kovalla kädellä, sama suuntaus on pukeutumisessa ja tervehenkisempään suuntaan olaan menossa.
      Kippoa, lasia ja kristallia on aivan mielettömät määrät kirpputoreilla, kuten tekstiilejäkin. Pukeutumisen asusteisiin suhtaudun kriittisesti, vaikka niiltä vaaditaan puhtaita ja ehjiä. Mielelläni ostaisin, mutta on vaikea löytää mieluista kauppojenkaan valikoimista, jaspa kehittyisin siinä asiassa. Koskaan ei ole ollut merkitystä merkillä, kunhan on muuten sopiva, vaan ainahan niitä joutuu korjaamaan.
      Kehtaakohan kukaan tavis kansalainen enää leuhkailla merkkilaukuilla tai muullakaan. Kauneinta on nykyään vaatimattomuus ja luonnollisuus elämässä, koska meidät on herätetty elämän perusasioden karuun todellisuuteen.
      Perusaioiden todellisuus ei ole karua, vaan saa ymmärtämään tärkeimmän, elämän kauneuden. Kaikki mikä siihen kuuluu luonto, luonnon kauneus. Kaikki se kauneus ympärillämme, jonka Luojamme on luonut iloksemme ja onnellisuudeksemme. Kaikki se mitä ihmiskunta ei ole halunnut arvostaa, ihmiskunnan yhteistä hyvinvointia. Keskitytään tänään iltarukoukseen, Luojamme ethän hylkää lapsiasi. Hyvää ja rauhallista yötä tv. nimmari unohtunut.

      • Kaunista huomenta, aurinko taivaalla viileän yön jälkeen lämpöä jakaa.
        Puolessa syyskuu, niin ne loskakelitkin pian edestä löytyy,
        Tytär toi eilen sieniä, niiden siivoamiseen olisi jouduttava, haluan itse siivota sienet, no ei tytär yhtään vastaan pane.
        Esitin pyynnön parvekelasien pesuun kaveriksi, näin nenän asennosta, ettei kutsu iloa tuottanut, ihmetteli, että eikö kerran vuoteen riittäisi pesu, totesin että kahdesti on pestävä, hän höpöhöpänä piti.
        Soitti perään, että ensi viikolla homma käynnistyy, ehdin jo kitkeriä ajatuksia hänelle lähettää, ei hän koskaan tulematta ole ollut ja pyyntöni on huomioinut.
        Tämmöinen äiti minä olen., vaativa, vaikka kuinka itse yritän selvitä, on apua pyydettävä.

        Hyvin kirjoitit ano 21,05, kuten demeter, Eliaana ja moni muukin on sanasen ilmastoasiaa kirjoittanut ja niin totta on elämme tuhlaavasti ja ajattelemattomasti.
        Itseäni en osaa aivan kauheimpiin kuluttaja ihmiseen verrata, koskaan ei ole ollut liika rahaa tuhlata asti, se olenko osannut oikein ostoni tämän ongelman suhteen tehdä onkin sitten toinen juttu.
        Yritän miettiä jättämääni hiilijalanjälkeä, enkä osaa mitään elämisestäni muuttaa, kotimaista suosin melkein 100%:sti, jos on mahdollista, pieniä on mummon saastuttamiset.
        Sähköä kulutan kahden pakkasen voimalla, muuten en turhaa sitäkään, olen pyykinpesuakin harventanut ja tiskikone pyörittää täysiä koneellisia.
        En tunne huonoa omaatuntoa näistä asioista, mielestäni olen melkoisen tunnollinen.

        Mistäpäin tämä santeri kirjoittelee, murre oudolta tuntuu, onko Lapin puolta. kiva kun viestiä laitat;)
        Huomenna loppukuuta elämme.

        Nyt pitäisi viimeinen ikkuna pestä keittiöstä ja se onkin hankala, kun ikkunan edessä työpöytä, sille on kiivettävä, että käsiksi ikkunaan pääsee.
        En ikinä saa täysin puhdasta ikkunaa, aina joku naarmu löytyy, sekin harmittaa, kun tarkkana koetan olla, voitte vapaasti hymähtää, kaikkea sitä pitää harmiksi tehdä.

        Kivaa päivää, menkää puolukkaan, nyt ovat varmaan jo kypsiä, jos ei voimat riitä itse kerätä, torilta löytyy.
        Facessa on myytävänä 20 euroa sankollinen.


      • Anonyymi

        Ei kansalaisen tarvitse leuhkia merkkilaukulla. Hän voi ostaa sen kirpputorilta, kuten muutkin tarvikkeensa ja ympäröidä itsensä tyylikkäillä esineillä. Hinnankaan ei tarvitse
        ylittää matkamuistona tuotua laukkua, sillä kirpputorihinnat eivät päätä huimaa.
        Meidän on säilytettävä tuleville polville aitoa ja ajanmukaista esineistöä, ei pelkästään muovikrääsää, joka tuhoaa koko luontomme.
        Tämän päivän koulutuksessa ei todennäköisesti opeteta historiaa ja menneitten aikojen elämänmuotoa niin kiinnostavasti, että oppilaidenmieleen jäisi menneiden aikojen sisustustyylit ja käyttöesineet. Ennen sotia kansallisuustunteen vallassa perehdyttiin kansallispukuihin ja asuinoloihin edellisinä vuosisatoina, kerrotaankohan niistä mitään tämän päivän kouluissa.
        Isovanhempien vintit tyhjennetään surutta ja heivataan kierrätykseen, ja joukossa säilyneet aarteet ja keräystavarat siirtyvät muiden löydettäviksi tai tuhoutuvat. Me elämme kulttuurissa, jossa tavarat poistetaan käytöstä ja vaihdetaan muodinmukaisesti uusiin, lapsille ei kelpaa mikään kotoa, kaikki omistamamme on kertakäyttötavaraa.
        Vanhan talonpoikaisantiikki menee saunan pesään, valkokuvia ei kukaan katso, ne kostuvat vintillä.
        Kun maailma muuttuu. aletaan haikailla näitä vuosi, mutta muistot on kadotettu. Meillähän on puhelimet vdeot ja läppärit, niissä mukamas tiedot säilyvvät. - Niin luulisi.
        Tämä aika mene ohi.
        Lasenlapsemme tulevat suremaan tyhmyyttämme
        Mkr.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei kansalaisen tarvitse leuhkia merkkilaukulla. Hän voi ostaa sen kirpputorilta, kuten muutkin tarvikkeensa ja ympäröidä itsensä tyylikkäillä esineillä. Hinnankaan ei tarvitse
        ylittää matkamuistona tuotua laukkua, sillä kirpputorihinnat eivät päätä huimaa.
        Meidän on säilytettävä tuleville polville aitoa ja ajanmukaista esineistöä, ei pelkästään muovikrääsää, joka tuhoaa koko luontomme.
        Tämän päivän koulutuksessa ei todennäköisesti opeteta historiaa ja menneitten aikojen elämänmuotoa niin kiinnostavasti, että oppilaidenmieleen jäisi menneiden aikojen sisustustyylit ja käyttöesineet. Ennen sotia kansallisuustunteen vallassa perehdyttiin kansallispukuihin ja asuinoloihin edellisinä vuosisatoina, kerrotaankohan niistä mitään tämän päivän kouluissa.
        Isovanhempien vintit tyhjennetään surutta ja heivataan kierrätykseen, ja joukossa säilyneet aarteet ja keräystavarat siirtyvät muiden löydettäviksi tai tuhoutuvat. Me elämme kulttuurissa, jossa tavarat poistetaan käytöstä ja vaihdetaan muodinmukaisesti uusiin, lapsille ei kelpaa mikään kotoa, kaikki omistamamme on kertakäyttötavaraa.
        Vanhan talonpoikaisantiikki menee saunan pesään, valkokuvia ei kukaan katso, ne kostuvat vintillä.
        Kun maailma muuttuu. aletaan haikailla näitä vuosi, mutta muistot on kadotettu. Meillähän on puhelimet vdeot ja läppärit, niissä mukamas tiedot säilyvvät. - Niin luulisi.
        Tämä aika mene ohi.
        Lasenlapsemme tulevat suremaan tyhmyyttämme
        Mkr.

        Hymyn väre suupielissä luin tekstiäsi makriina. Huomasin omistani, että itseni arvostama vanhojen astioiden keräily ei lapsiani kiinnostanut.

        Poikien mummin kuoleman jälkeen ketään mieheni puolen sukulaista eivät Arabian astiat, taidelasit ja ryijyt yms. kiinnostaneet joten keräsin ne talteen.

        Möin niitä kirppiksellä ja olen päässyt eroon suurimmasta osasta niistä. Jätin muutaman helmen itselleni.

        Hyllystäni löytyy pieni teekannu, joka kuului isälleni. Hän käytti sitä pieniin auton osiin, öljyastiana.

        Äitini ja mummoni muistona on mm. Nanny Stilliä, esim. Apollo kynttilälyhty.
        sekä Grapponia tumman sininen pullo ja kaksi lasia.

        No, pidän niitä silmän iloinani ja muistoina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kansalaisen tarvitse leuhkia merkkilaukulla. Hän voi ostaa sen kirpputorilta, kuten muutkin tarvikkeensa ja ympäröidä itsensä tyylikkäillä esineillä. Hinnankaan ei tarvitse
        ylittää matkamuistona tuotua laukkua, sillä kirpputorihinnat eivät päätä huimaa.
        Meidän on säilytettävä tuleville polville aitoa ja ajanmukaista esineistöä, ei pelkästään muovikrääsää, joka tuhoaa koko luontomme.
        Tämän päivän koulutuksessa ei todennäköisesti opeteta historiaa ja menneitten aikojen elämänmuotoa niin kiinnostavasti, että oppilaidenmieleen jäisi menneiden aikojen sisustustyylit ja käyttöesineet. Ennen sotia kansallisuustunteen vallassa perehdyttiin kansallispukuihin ja asuinoloihin edellisinä vuosisatoina, kerrotaankohan niistä mitään tämän päivän kouluissa.
        Isovanhempien vintit tyhjennetään surutta ja heivataan kierrätykseen, ja joukossa säilyneet aarteet ja keräystavarat siirtyvät muiden löydettäviksi tai tuhoutuvat. Me elämme kulttuurissa, jossa tavarat poistetaan käytöstä ja vaihdetaan muodinmukaisesti uusiin, lapsille ei kelpaa mikään kotoa, kaikki omistamamme on kertakäyttötavaraa.
        Vanhan talonpoikaisantiikki menee saunan pesään, valkokuvia ei kukaan katso, ne kostuvat vintillä.
        Kun maailma muuttuu. aletaan haikailla näitä vuosi, mutta muistot on kadotettu. Meillähän on puhelimet vdeot ja läppärit, niissä mukamas tiedot säilyvvät. - Niin luulisi.
        Tämä aika mene ohi.
        Lasenlapsemme tulevat suremaan tyhmyyttämme
        Mkr.

        Meidän lapsille alkoi kelvata perintökalusteet ja astiat, kun rakensivat isoja omakotitaloja perheilleen. Oli sitten käyttöä ja tilaa. Kyllä seuraavakin polvi niitä arvostaa, kun näkevät ne arvoisessaan ympäristössä eikä romuvarastossa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Meidän lapsille alkoi kelvata perintökalusteet ja astiat, kun rakensivat isoja omakotitaloja perheilleen. Oli sitten käyttöä ja tilaa. Kyllä seuraavakin polvi niitä arvostaa, kun näkevät ne arvoisessaan ympäristössä eikä romuvarastossa.

        Nyt ymmärrän miksi lapseni eivät arvostaneet, Grapponia astioiden arvoa. En tosin minäkään.

        Syy kuten kirjoitit oli tietenkin siinä, että ne tököttivät vuosia lasten romuvaraston ikkuna laudalla. ; ))


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Nyt ymmärrän miksi lapseni eivät arvostaneet, Grapponia astioiden arvoa. En tosin minäkään.

        Syy kuten kirjoitit oli tietenkin siinä, että ne tököttivät vuosia lasten romuvaraston ikkuna laudalla. ; ))

        Ei mahtanut kovin monta kippoa edes olla, kun mahtuivat ikkunalaudalle. Ja ei kai poikamiesbokseihin paljon astiastoja edes mahtuisi.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Hymyn väre suupielissä luin tekstiäsi makriina. Huomasin omistani, että itseni arvostama vanhojen astioiden keräily ei lapsiani kiinnostanut.

        Poikien mummin kuoleman jälkeen ketään mieheni puolen sukulaista eivät Arabian astiat, taidelasit ja ryijyt yms. kiinnostaneet joten keräsin ne talteen.

        Möin niitä kirppiksellä ja olen päässyt eroon suurimmasta osasta niistä. Jätin muutaman helmen itselleni.

        Hyllystäni löytyy pieni teekannu, joka kuului isälleni. Hän käytti sitä pieniin auton osiin, öljyastiana.

        Äitini ja mummoni muistona on mm. Nanny Stilliä, esim. Apollo kynttilälyhty.
        sekä Grapponia tumman sininen pullo ja kaksi lasia.

        No, pidän niitä silmän iloinani ja muistoina.

        Tein mökille mökkimuseon, kun päätalon nuori isäntä kasasi talon pihalle 100 v vanhat tarvekalut ja mööpelit ja julisti panevansa ne juhannuskokkoon. Nyt on aitta täynnä. Talletan sinne pois käytöstä joutuneet tavarat. Kerran ne ovat kiinnostavia muinaismuistoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei mahtanut kovin monta kippoa edes olla, kun mahtuivat ikkunalaudalle. Ja ei kai poikamiesbokseihin paljon astiastoja edes mahtuisi.

        Grapponian pullo ja kaksi lasia. Ikkuna on pieni poikain "romuvarastossa" tarkemmin heidän lapsuuden leluvarastossa mökillä.

        Se varasto on tyhjennetty viimeviikolla, lelut ripsuttu ja lelulaatikot pesty. Nyt poikain aarteet on nostellu mökin lasikuistille siksi aikaa kun varasto rempataan.

        Mitä he koteihinsa valitsevat riippuu miniöistäkin.

        Ne on nämä miniät, joilla on myös sananvalta heidän huussollissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mahtanut kovin monta kippoa edes olla, kun mahtuivat ikkunalaudalle. Ja ei kai poikamiesbokseihin paljon astiastoja edes mahtuisi.

        Pitääkö niitä olla paljon, ennen kuin voi ottaa talteen?


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Grapponian pullo ja kaksi lasia. Ikkuna on pieni poikain "romuvarastossa" tarkemmin heidän lapsuuden leluvarastossa mökillä.

        Se varasto on tyhjennetty viimeviikolla, lelut ripsuttu ja lelulaatikot pesty. Nyt poikain aarteet on nostellu mökin lasikuistille siksi aikaa kun varasto rempataan.

        Mitä he koteihinsa valitsevat riippuu miniöistäkin.

        Ne on nämä miniät, joilla on myös sananvalta heidän huussollissaan.

        Joko sinulla on toinenkin miniä, siis sillä kuopuksella vaimo? Hyvähän se on lelut säästää, jos vaikka joskus tulisi lastenlapsia.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Kaunista huomenta, aurinko taivaalla viileän yön jälkeen lämpöä jakaa.
        Puolessa syyskuu, niin ne loskakelitkin pian edestä löytyy,
        Tytär toi eilen sieniä, niiden siivoamiseen olisi jouduttava, haluan itse siivota sienet, no ei tytär yhtään vastaan pane.
        Esitin pyynnön parvekelasien pesuun kaveriksi, näin nenän asennosta, ettei kutsu iloa tuottanut, ihmetteli, että eikö kerran vuoteen riittäisi pesu, totesin että kahdesti on pestävä, hän höpöhöpänä piti.
        Soitti perään, että ensi viikolla homma käynnistyy, ehdin jo kitkeriä ajatuksia hänelle lähettää, ei hän koskaan tulematta ole ollut ja pyyntöni on huomioinut.
        Tämmöinen äiti minä olen., vaativa, vaikka kuinka itse yritän selvitä, on apua pyydettävä.

        Hyvin kirjoitit ano 21,05, kuten demeter, Eliaana ja moni muukin on sanasen ilmastoasiaa kirjoittanut ja niin totta on elämme tuhlaavasti ja ajattelemattomasti.
        Itseäni en osaa aivan kauheimpiin kuluttaja ihmiseen verrata, koskaan ei ole ollut liika rahaa tuhlata asti, se olenko osannut oikein ostoni tämän ongelman suhteen tehdä onkin sitten toinen juttu.
        Yritän miettiä jättämääni hiilijalanjälkeä, enkä osaa mitään elämisestäni muuttaa, kotimaista suosin melkein 100%:sti, jos on mahdollista, pieniä on mummon saastuttamiset.
        Sähköä kulutan kahden pakkasen voimalla, muuten en turhaa sitäkään, olen pyykinpesuakin harventanut ja tiskikone pyörittää täysiä koneellisia.
        En tunne huonoa omaatuntoa näistä asioista, mielestäni olen melkoisen tunnollinen.

        Mistäpäin tämä santeri kirjoittelee, murre oudolta tuntuu, onko Lapin puolta. kiva kun viestiä laitat;)
        Huomenna loppukuuta elämme.

        Nyt pitäisi viimeinen ikkuna pestä keittiöstä ja se onkin hankala, kun ikkunan edessä työpöytä, sille on kiivettävä, että käsiksi ikkunaan pääsee.
        En ikinä saa täysin puhdasta ikkunaa, aina joku naarmu löytyy, sekin harmittaa, kun tarkkana koetan olla, voitte vapaasti hymähtää, kaikkea sitä pitää harmiksi tehdä.

        Kivaa päivää, menkää puolukkaan, nyt ovat varmaan jo kypsiä, jos ei voimat riitä itse kerätä, torilta löytyy.
        Facessa on myytävänä 20 euroa sankollinen.

        Vinkki: ostapa ikkunan puhdistusliinoja (Kiilto) ja ikkunanpesu on lasten leikkiä.

        Esim. teleskooppivarteen, missä on ikkunanpesin ja sen päälle pari puhdistusliinaa.

        Ei tarvitse nousta lattialta minnekään ja tulee puhdasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joko sinulla on toinenkin miniä, siis sillä kuopuksella vaimo? Hyvähän se on lelut säästää, jos vaikka joskus tulisi lastenlapsia.

        Arkistoon lisätieto: kaksi miniää.
        Pidettävä mielessä.


    • Anonyymi

      Iltapäivää ! Kyllä taas hävetti kun SkillaN kertoi ikkunanpesusta ! Täytyy kai todeta, tuttuni tapaan, että minä häpeän mieluummin kuin pesen ikkunoita tai teen jonkin itselleni epämieluisan työn ! ..))
      No. Ei nyt ihan niinkään, mutta tasoa olen joutunut madaltamaan monessa kohdin, vaikka hyvin ymmärrän, että kodin siisteys ja yleinen järjestys vaikuttavat omaan viihtymiseen ja auttavat myös ylläpitämään omaa kuntoa ja toimintakykyä.
      Oma säilömiseni on vähäistä, vaikka SkillaNiin verrattuna, mutta tahtoisin tehdä sitä enemmän. Ruuan kerääminen omin käsin, sen valmistaminen ja säilöminen pitää ihmisen vahvasti mukana vuodenkierrossa, antaa tunteen osallisuudesta ja tietysti tarjoaa vertaansa vailla olevia makuelämyksiä.
      "Henkitieteilijät", vai hihhuleitako he nyt olivat ? ..)) katsovat, että kun ihminen valmistaa ruuan, jotakin hänen omasta persoonastaan välittyy ruokaan. Sanottiinhan ennen, että jos kahvi on kitkerää, emäntä on sitä keittäessään ollut vihainen - vai oliko kyse kahvista vai jostakin muusta ?
      Kaunis, vaikkakin viileä päivä, tuli tännekin. Ulkohommia riittää: yhdet klapit on sijoitettu, saatu suojaan, mutta peräkärryllinen on vielä työn alla.
      Kerrostaloon muuttanut tuttu lahjoitti omat klapinsa minulle - sitä vaihtotaloutta - joten kohta minulla taitaa olla puuta loppuelämäksi..)
      Puunpolttoakin tahdotaan nykyisin rajoittaa, pienhiukkasten vuoksi, mutta meillä on erityisvalmisteinen takka, jossa on kaksi palotilaa ja niiden pitäisi vaikuttaa niin, ettei hiukkaspäästöjä tule niin paljon. Enkä sitä takkaa jatkuvasti käytä, enkä saunaakaan.

      Eilen tuli taas liikuttua yli oman tarpeen ! Olimme kyläkerhossa, ensi kertaa, ja se tuntui tosi mukavalta. Me vanhat naiset siellä tietysti olimme keskenämme- mehän sitä juttuseuraa yleensä kaipaamme.
      Nyt kun lopetan entisiä harrastuksia ja aktiviteettejä, uusia löytyy kyllä - ja lähempänä. Ei tarvitse vaikeasti matkata pääkaupunkiin iltamyöhään, täällä riittää päivälläkin tarjontaa meille eläkeläisille, yhteistä pöytää (ruokahävikin estämiseksi) ja paljon muuta...

      Ohjaajalla oli omia aiheitakin tarjolla, mutta kun vapaa keskustelu veti hyvin, tartuimme ajankohtaisaiheeseen: kouluväkivaltaan, lasten kaltoinkohteluun.
      Erityisesti jäi mieleen, että lasten pahoinpitely: piiskaaminen, remmin käyttö ja muu nöyryyttäminen olivat tuttuja, itse koettua, monelle meistä, jopa ilman kunnon perustetta.
      Mikä oli kuitenkin ilahduttavaa, yksikään meistä ei jatkanut samaa perinnettä omien lasten kohdalla ja sehän on jo iso saavutus, jos pystyy katkaisemaan väkivallan kierteen omalla kohdallaan.
      Onko nyt sitten heiluri jo heilahtanut toiseen laitaan, kun kasvattajat joutuvat itse väkivallan kohteiksi, siis ääritapauksissa, lasten diktatuuristakin joku on veistellyt ?

      Hieno kirjoitus eilen illalla, tämä Anon 21.05, iltatervehdys: "kauneinta on vaatimattomuus ja luonnollisuus elämässä, koska meidät on herätetty perusasioitten karuun todellisuuteen".
      Minustakin perusasioitten löytäminen ja viljely antaa elämään syvyyttä ja merkitystä enemmän kuin levoton ja pintapuolinen haahuilu, elämysten bongailu, elämän suorittaminen ja esittely.
      demeter1

      • Anonyymi

        Mitäs häpeämistä tässä on. Enemmän häpeäsisin, jos ei olisi ikkunoita ollenkaan,'
        Jokainen elää elämäänsä, ja valoverhoilla voi peittää harmaat ikkunat.
        SkillaN tuskin panisi merkille ikkunoitamme, jos tapaisimme.
        Minulla on iio käydä Varkaudessa hakemassa pois mekaanisen museon korjauspajalta soittorasia. Veimme sen sinne kyselläksemme, pystyykö sen kunnostamaan, ja hepäs ottivat laitteemme sisään ja panevat sen kuntoon, Viesti jo tuli, että on jo saatu soimaan. Nyt vain öljytääm ja putsataan.
        Onnesta sykkyrällä Mkr.


      • Anonyymi

        Naulan kantaan osutte ano 1 0.41 ja Demeter elämän pinnallisuudesta, kuten ” elämysten bongailu, elämän suorittaminen ja esittely”.👍👍


      • Anonyymi kirjoitti:

        Naulan kantaan osutte ano 1 0.41 ja Demeter elämän pinnallisuudesta, kuten ” elämysten bongailu, elämän suorittaminen ja esittely”.👍👍

        Onko kokemuksien kerääminen "elämysten" bongailua, pinnallista elämän suorittamista ja esittelyä.

        Onko vanhojen piironkien ja taidelasien kerääminen elämysten etsimistä ja kokoelmien esittämistä ?


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Onko kokemuksien kerääminen "elämysten" bongailua, pinnallista elämän suorittamista ja esittelyä.

        Onko vanhojen piironkien ja taidelasien kerääminen elämysten etsimistä ja kokoelmien esittämistä ?

        Ne esineet on vain esineitä jotka voi olla esillä. Ihmiset jotka asettaa itsensä esille, ovat esineellistäneet itsensä ja muutkin ihmiset kaivaten huomiota ventovierailta. Elämysten etsiminen ja kokeminen on ok, mutta jos vain bongailee esim. maita ja käy näyttäytymässä oopperassa , se on hengetöntä ja köyhää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Naulan kantaan osutte ano 1 0.41 ja Demeter elämän pinnallisuudesta, kuten ” elämysten bongailu, elämän suorittaminen ja esittely”.👍👍

        Kiitos palautteesta, Ano 16.45. ..))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ne esineet on vain esineitä jotka voi olla esillä. Ihmiset jotka asettaa itsensä esille, ovat esineellistäneet itsensä ja muutkin ihmiset kaivaten huomiota ventovierailta. Elämysten etsiminen ja kokeminen on ok, mutta jos vain bongailee esim. maita ja käy näyttäytymässä oopperassa , se on hengetöntä ja köyhää.

        No, se on oma tulkintasi asioista joista uskot tietäväsi. Piilosta ei pääse näkyville, muuten kuin arvostelemalla näkyvää.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        No, se on oma tulkintasi asioista joista uskot tietäväsi. Piilosta ei pääse näkyville, muuten kuin arvostelemalla näkyvää.

        Tosi harvalle on tärkeää päästä näkyville suomi24:llä. On ihan oikeaakin elämää jossa näkyvyydestä ei tarvitse kilpailla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tosi harvalle on tärkeää päästä näkyville suomi24:llä. On ihan oikeaakin elämää jossa näkyvyydestä ei tarvitse kilpailla.

        Mitä sinä täällä Suomi24:ssä teet? Haluatko korostaa vaatimattomuuttasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne esineet on vain esineitä jotka voi olla esillä. Ihmiset jotka asettaa itsensä esille, ovat esineellistäneet itsensä ja muutkin ihmiset kaivaten huomiota ventovierailta. Elämysten etsiminen ja kokeminen on ok, mutta jos vain bongailee esim. maita ja käy näyttäytymässä oopperassa , se on hengetöntä ja köyhää.

        . .
        ja kuule, kallista. Ei eläkeläisellä ole varaa käydä näyttäytymässä oopperassa. Kenelle hän edes näyttäytyksi? Miten itse menettelet elämyksiä etsiessäsi?
        Pitääkö elämyksiä etsiä? Eikö se ole köyhää?
        Miten oma elämäsi? Minne asettaudut?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        . .
        ja kuule, kallista. Ei eläkeläisellä ole varaa käydä näyttäytymässä oopperassa. Kenelle hän edes näyttäytyksi? Miten itse menettelet elämyksiä etsiessäsi?
        Pitääkö elämyksiä etsiä? Eikö se ole köyhää?
        Miten oma elämäsi? Minne asettaudut?

        Asettaudun suomi 24 80 vanhusten palstalle ja ohjeistan miten hauras vanhus pärjää lentokentällä. Sillä saan näkyvyyttä.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Mitä sinä täällä Suomi24:ssä teet? Haluatko korostaa vaatimattomuuttasi?

        Miksi pitäisi mitään korostaa???
        Täällähän voi vain kirjoitella .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitäisi mitään korostaa???
        Täällähän voi vain kirjoitella .

        Niin justiisa, hyvin sanottu 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        . .
        ja kuule, kallista. Ei eläkeläisellä ole varaa käydä näyttäytymässä oopperassa. Kenelle hän edes näyttäytyksi? Miten itse menettelet elämyksiä etsiessäsi?
        Pitääkö elämyksiä etsiä? Eikö se ole köyhää?
        Miten oma elämäsi? Minne asettaudut?

        Kuleppas nyt! On myös varakkaita hyvinvoivia eläkeläisiä, jotka ovat nuoresta pitäen harrastaneet oopperaa ja muuta kulttuuria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosi harvalle on tärkeää päästä näkyville suomi24:llä. On ihan oikeaakin elämää jossa näkyvyydestä ei tarvitse kilpailla.

        Tälle palstalle pääsemisestä ei tarvitse kilpailla. Jokainen voi halutessaan osallistua. Mielipiteitä ei pisteytetä.
        Vapaassa maassa on jokaisella oikeus muodostaa mielipiteensä. Emme sitä ehkä arvosta, kun pidämme sitä itsestään selvänä.
        Mielipidevankeja meillä ei ole, kuten monissa tuntemissamme valtioissa on tänäkin päivänä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuleppas nyt! On myös varakkaita hyvinvoivia eläkeläisiä, jotka ovat nuoresta pitäen harrastaneet oopperaa ja muuta kulttuuria.

        Näyttäytyvätkö he oopperassa, vai nauttivatko musiikista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ne esineet on vain esineitä jotka voi olla esillä. Ihmiset jotka asettaa itsensä esille, ovat esineellistäneet itsensä ja muutkin ihmiset kaivaten huomiota ventovierailta. Elämysten etsiminen ja kokeminen on ok, mutta jos vain bongailee esim. maita ja käy näyttäytymässä oopperassa , se on hengetöntä ja köyhää.

        Et ymmärrä ihmisiä, jotka säästävät esineitä, jotka muistuttavat ajasta ennen meitä.
        Toin mökiltä pyykit pesuun ja havaitsin yllättäen, että tukevat mökin pellavalakanat ovat 1å0 v. vanhoja. Anoppini oli 192å- luvulla osuusliikkeen palveluksessa. Sinne tuli sokeri ky.menien kilojen suuruisissa pellavasäkeissä. Tarkkana ihmisenä anoppini ompeli niistä aluslakanoita, joissa oli leimatkin tallella. Satojen pesujen jälkeen lakanat ovat nyt puhtaan valkoiset, ehjät ja leimat vaalenneet pois. Mökkilakanoina ne ovat palvelleet vuosikymmenet. Eipä tulisi mieleenikään hävittää niitä ja vaihtaa halpoihin puuvillasekoitteisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ymmärrä ihmisiä, jotka säästävät esineitä, jotka muistuttavat ajasta ennen meitä.
        Toin mökiltä pyykit pesuun ja havaitsin yllättäen, että tukevat mökin pellavalakanat ovat 1å0 v. vanhoja. Anoppini oli 192å- luvulla osuusliikkeen palveluksessa. Sinne tuli sokeri ky.menien kilojen suuruisissa pellavasäkeissä. Tarkkana ihmisenä anoppini ompeli niistä aluslakanoita, joissa oli leimatkin tallella. Satojen pesujen jälkeen lakanat ovat nyt puhtaan valkoiset, ehjät ja leimat vaalenneet pois. Mökkilakanoina ne ovat palvelleet vuosikymmenet. Eipä tulisi mieleenikään hävittää niitä ja vaihtaa halpoihin puuvillasekoitteisin.

        Hajamielinen Mkr unohti nimmarin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuleppas nyt! On myös varakkaita hyvinvoivia eläkeläisiä, jotka ovat nuoresta pitäen harrastaneet oopperaa ja muuta kulttuuria.

        Köyhäkin voi rakastaa oopperaa ja klassista musiikkia. Miksi ajatellaan, että vain rikkaat ja oikeistolaisesti ajattelevat nauttivat taiteesta?
        Kauneus kuuluu kaikille, taidemuseoon pääsee pienelläkin rahalla. Oopperaan ja konsertteihin voi mennä halvemmillekin paikoille.
        Tuskin tämän päivän ihmiset "menevät näyttäytymään" minnekään. Sellainen kuului 1800-luvun seurapiirien tapoihin.


    • Anonyymi

      Siivosin vessan luin vihjeen marttojen vinkistä.
      Vanupuikkoon etikkaa ja kaakelien välit puhdistuu, kantsii koklata.

      • Anonyymi

        Tässä iässä ei todellakaan ole mahdollisuuksia monenlaisiin harrastuksiin. Uusi, edullinen ja mielenkiintoinen harrastus tosiaan on puhdistaan vessan kaakeliseinien välejä vanupuikolla. Aika kuluu ja etikan tuoksu sopii tunnelmaan. Sitten illan tullen hyvillä mielin katsomaan Kauniita ja Rohkeita.
        Mkr,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä iässä ei todellakaan ole mahdollisuuksia monenlaisiin harrastuksiin. Uusi, edullinen ja mielenkiintoinen harrastus tosiaan on puhdistaan vessan kaakeliseinien välejä vanupuikolla. Aika kuluu ja etikan tuoksu sopii tunnelmaan. Sitten illan tullen hyvillä mielin katsomaan Kauniita ja Rohkeita.
        Mkr,

        Mikä ei ole mahdollista yhdelle, voi olla mahdollista toiselle vanhanakn. Kaikki eivät halua nysvätä hammasharjalla vessanpänttöjä ja katsoa roskaphjelkima. Hyviä kirjoja voi lukea ilmaiseksi ja mennä luontoon kävelylle, tavata ystäviä ja ostaa kunnon siivousvälineet. Ehkä tuo makriina kuitenkin halusi piruilla himosiivoojille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mikä ei ole mahdollista yhdelle, voi olla mahdollista toiselle vanhanakn. Kaikki eivät halua nysvätä hammasharjalla vessanpänttöjä ja katsoa roskaphjelkima. Hyviä kirjoja voi lukea ilmaiseksi ja mennä luontoon kävelylle, tavata ystäviä ja ostaa kunnon siivousvälineet. Ehkä tuo makriina kuitenkin halusi piruilla himosiivoojille.

        Vaihteeksi sadetta, mutta syksyä eletään, antaa sataa.
        Pistoksen tunsin, kun siivous jutut esiin tuli, en todellakaan mikään innokas ole siivoamaan, puhumaan siitä kylläkin.
        Oma silmäni havaitsee siivouksen tarpeen ja olen monta kertaa tuonut julki, että vanhat tavat minua hallitsee.
        Muuttuminen on hidasta, uusien tapojen hallitseminen ja se ajatus, näin on tehty ennen, näin minunkin pitää.

        Rupesin ihan miettimään, että tarkastanko ihmisten kotia sillä silmällä, että onko paikat siivottu, totuuden nimissä en todellakaan.
        Tottahan kaikki kaunis silmään pistää ja omat ajatuksetkin kääntyvät jonkun asian nähtyäni, mutta ikkunoita en tarkkaile, piste.

        Nämä keskustelut pyörivät jonkun tekemisen tiimoilla ja mistä sitä voikaan puhua kuin omista touhuistaan, aivan liikaa myönnän, mutta elämäni kulkee näitä arkisia polkuja, ei mitään ihmeellistä muuta kerrottavaa ole.
        Valheita ei halua kertoilla, sekin saattaisi onnistua, mutta en tunne tarvetta moiseen, minun juttuni vaan pyörii arjen tekemisissä.
        Joskus olen ajatellut, että voisi kirjoittaa maailman tapahtumista, tai omista seurannan kohteista, mutta ne saattaisi joidenkin silmissä muuttua kehuskeluksi tai muuksi itsensä korostamiseen.
        Onhan nähty nämä tahallaan väärin ymmärretyt kertomat , aiheet joissa on kysymys mikä aiheuttaa kinaa palautteena.
        Kenenkään elämää en halua ruotia, koska ei minulla ole tietoa kirjoittajien elämästä, siksi vaarattomilla vesillä pyrin kulkemaan ja toisekseen mitä hyötyä olisi, jos rupeaisin toisen laiseksi.

        Kaikki kulttuuririennot, matkustamiset, siivoukset, sairaudet, ruuanlaitot kuuluvat alueeseen joista voi kirjoittaa ja aina rikkautena joku uusi asia saa pontta ja halua vastailuun.
        Kuljemme niin erilaisia polkuja, tietämättä iloista tai suruista, muuten kuin viestejä laittaen ja se mielen purkaminen saattaa olla joskus hyvä keino jaksamiseen, sallitaan se kaikille.
        Minä osaamattomana, hyvin vähän taitoja omaavana minkään asian suhteen, viestittelen sitä, mikä mieleen tulee.
        Joskus joku idea voi antaa kirjoitellen kimmokkeen saman tekemiseen, mistä joillakin koettua tietoa.

        No olipa aihe kirjoittaa tämäkin juttu, mutta yritän todeta, että kaikilla vapaus kirjoittaa ihan siitä mistä haluaa, emmehän voi jokaista miellyttää, jätetään nämä ei niin hyvät viestit omaan arvoonsa.

        Nyt rupean omenapiirakan tekoon, siitä saatamme olla useampi sitä mieltä, että hyvää on;)
        Kiitos kaikista mukavista viesteistä, jatketaan sovinnollisesti, en usko, että kukaan haluaa todella "piikitellä" ketään tässä iässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä ei ole mahdollista yhdelle, voi olla mahdollista toiselle vanhanakn. Kaikki eivät halua nysvätä hammasharjalla vessanpänttöjä ja katsoa roskaphjelkima. Hyviä kirjoja voi lukea ilmaiseksi ja mennä luontoon kävelylle, tavata ystäviä ja ostaa kunnon siivousvälineet. Ehkä tuo makriina kuitenkin halusi piruilla himosiivoojille.

        Pois se minusta, että haluaisin piruilla! Hymyä huuleen vaan ja jokainen jatkakoon valitsemallaan tiellä.
        Mkr.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Vaihteeksi sadetta, mutta syksyä eletään, antaa sataa.
        Pistoksen tunsin, kun siivous jutut esiin tuli, en todellakaan mikään innokas ole siivoamaan, puhumaan siitä kylläkin.
        Oma silmäni havaitsee siivouksen tarpeen ja olen monta kertaa tuonut julki, että vanhat tavat minua hallitsee.
        Muuttuminen on hidasta, uusien tapojen hallitseminen ja se ajatus, näin on tehty ennen, näin minunkin pitää.

        Rupesin ihan miettimään, että tarkastanko ihmisten kotia sillä silmällä, että onko paikat siivottu, totuuden nimissä en todellakaan.
        Tottahan kaikki kaunis silmään pistää ja omat ajatuksetkin kääntyvät jonkun asian nähtyäni, mutta ikkunoita en tarkkaile, piste.

        Nämä keskustelut pyörivät jonkun tekemisen tiimoilla ja mistä sitä voikaan puhua kuin omista touhuistaan, aivan liikaa myönnän, mutta elämäni kulkee näitä arkisia polkuja, ei mitään ihmeellistä muuta kerrottavaa ole.
        Valheita ei halua kertoilla, sekin saattaisi onnistua, mutta en tunne tarvetta moiseen, minun juttuni vaan pyörii arjen tekemisissä.
        Joskus olen ajatellut, että voisi kirjoittaa maailman tapahtumista, tai omista seurannan kohteista, mutta ne saattaisi joidenkin silmissä muuttua kehuskeluksi tai muuksi itsensä korostamiseen.
        Onhan nähty nämä tahallaan väärin ymmärretyt kertomat , aiheet joissa on kysymys mikä aiheuttaa kinaa palautteena.
        Kenenkään elämää en halua ruotia, koska ei minulla ole tietoa kirjoittajien elämästä, siksi vaarattomilla vesillä pyrin kulkemaan ja toisekseen mitä hyötyä olisi, jos rupeaisin toisen laiseksi.

        Kaikki kulttuuririennot, matkustamiset, siivoukset, sairaudet, ruuanlaitot kuuluvat alueeseen joista voi kirjoittaa ja aina rikkautena joku uusi asia saa pontta ja halua vastailuun.
        Kuljemme niin erilaisia polkuja, tietämättä iloista tai suruista, muuten kuin viestejä laittaen ja se mielen purkaminen saattaa olla joskus hyvä keino jaksamiseen, sallitaan se kaikille.
        Minä osaamattomana, hyvin vähän taitoja omaavana minkään asian suhteen, viestittelen sitä, mikä mieleen tulee.
        Joskus joku idea voi antaa kirjoitellen kimmokkeen saman tekemiseen, mistä joillakin koettua tietoa.

        No olipa aihe kirjoittaa tämäkin juttu, mutta yritän todeta, että kaikilla vapaus kirjoittaa ihan siitä mistä haluaa, emmehän voi jokaista miellyttää, jätetään nämä ei niin hyvät viestit omaan arvoonsa.

        Nyt rupean omenapiirakan tekoon, siitä saatamme olla useampi sitä mieltä, että hyvää on;)
        Kiitos kaikista mukavista viesteistä, jatketaan sovinnollisesti, en usko, että kukaan haluaa todella "piikitellä" ketään tässä iässä.

        Äläpä Skillan vähättele itseäsi, olet hyvin monitaitoinen ja yhteiskunnallisesti valveutunut,


    • Palailtiin eilen Pirkanmaan mökiltä Mäntän kautta, jotta voitiin vierailla uusissa Serlachius-näyttelyissä. Nämä Gustav ja Gösta kuuluvat lempparitaidemuseoihimme, niissä on hienojen ja monipuolisten pysyväiskokoelmien lisäksi aina jotain uutta ja modernia, myös nykytekniikan keinoin, ja tasokas ravintola kruunaa käynnin, elämyksellistä! Koronan jälkeen museokortilla on ollut taas käyttöä, Ateneumin uutuudet käyn aina katsomassa, nyt odotan taas uutta Bio Rexin syyskuun lopulla avattavaa näyttelyä, pitkiin jonoihin saa varautua. Mökkireissulla käymme joskus myös Hämeenlinnan hienossa taidemuseossa, ja kun muutenkin olemme aika paljon matkailuautolla liikkeellä, tulee "bongattua" pientenkin paikkakuntien taidenäyttelyjä, kirkkoja ja muuta kulttuuriantia.

      Demeter puhui elämysten bongauksesta - tuolla sanalla bongaus on monta merkitystä, hiukan negatiivisessa mielessäkin sitä käytetään. Termi on lähtöisin lintuharrastajilta ja pohjana on ilmeisesti ruotsinkielinen sana poäng, piste. Se olisi siis eräänlaista pisteiden keruuta.Tällaisen määritelmän löysin, ja tähän tapaan minäkin sen ymmärrän. Itse havainnoin ahkerasti ja ihan luonnostani paljon kasvimaailmaa ja erityisesti puita, valokuvaan, kirjaan muistikirjaan manuaalisesti ja selvitän tuntemattomat lajit. Kierrämme ahkeraan eurooppalaisia puulajipuistoja ja omakin pienimuotoinen on harrastuksena. Linnut kiinnostavat myös, mutten ryntää suinpäin jonnekin, missä on jokin harvinaisuus nähty.

      "Bongaus on tietyntyyppisten asioiden havainnointia ja havaintojen kirjaamista kokoelmaksi. Bongaus on keräilyn aineeton muoto, sillä bongaaja ei ota havaitsemiaan kohteita itselleen. Bongaajien motivaatio on silti usein sama kuin tavaroitakin varsinaisesti keräilevillä ihmisillä."

      Ikiaikainen varustautuminen talveen on minullakin marjastuksen muodossa, vaikka saisihan kaikkea torilta ja vamiina kaupoista. Puolukoita en voinut mökillä vastustaa, ovat nyt mehevän kypsiä ja suuria, niin kauniita mättäillään, kokemattomista ja helppokulkuisista paikoista sanko täyttyi nopsaan . Vaikka omat ja lasten perheiden tarpeet on jo säilössä, keksin uuden käytön. Olen nuorempana keittänyt lasten ja sitten lastenlasten musiikkiluokkien ja jalkapalloseuran joulumyyjäisiin suosittua glögiä mustaherukoista, hygieniapassikin minulla on. Diakoniapiirimme joulumyyjäisissä on käsitöiden lisäksi leipomuksia, glögipullot tekisivät varmaan myös kauppansa, seurakunnan keittiössä voisi keitellä. Omenatuoremehuakin sinne on lahjoitettu. Pelkkä puolukkamehukin on terveysjuomaa. Karpaloita olen aiemmin saanut vaihtokaupoilla omeniin ja luumuihin, mutta nyt karpaloystäväni ei enää kykene suolle.

      Antoisaa syyspäivää!

      • Ramoona@

        Kirjoitit hyvin bongauksen merkityksestä. Sana on tuttu suvussamme. Molemmat veljeni ovat lintubongareita samoin heidän jälkipolvensa. He matkustelevat paljon esim. harvinaisten lintuja bongatakseen.

        Olen käyttänyt matkoistani sanaa bongasin, koska se tuntuu niin oikealta. Bongata maita ja erilaisia elämyksiä, tavan elämän vastapainoksi.

        En ole ikinä googlannut sanaa, luin sen nyt viestistäsi. Määritelmäsi mukaan bongaus sopii matkailuun. Toinen kerää materiaalia toinen kerää aineetonta.

        Sunnuntai avautui harmaan sävyisena. Loikoilupäivä, no, käyn mutkan mökillä, jossa kuopus on nyt viikonloppua viettämässä.


      • Edellisviikonloppuna Mänttä-Vilppulassa bongattiin isoliitajä, joka pesii eteläisellä pallonpuoliskonlla.
        Pohjolassa se on nähty erittäin harvoin.
        Siellä rantatiellä Mäntässä on myös kiva puistonäyttely, etenkin korkeat puuveistokset.
        Tuon bongaus-sanan olen mieltänyt niin, että sitähän voi bongata mitä vaan.
        Nuo puolukkahommat minullakin on tässä jokapäiväistä elämää.
        Maasto tässä on vähän haastava kulkea.

        Eilen piti muutama leppä laittaa saunapuiksi, kun kasvavat niin nopeasti ja alimmat oksat rupesivat roikkumaan pihatien päälle, että alkoivat jo autoihin osua.
        Mökkinaapureissa on sukupolvenvaihdos tapahtunut.
        Toisen tunnen ennestään, mukavia ihmisiä kaikki ja toimeliaita.
        Jaa-a taidankin lähteä alatalolle saunan lämmitykseen, vielä on ulkonakin 17 astetta.
        Tuohon ylöskin jo uusi kiuas kyllä on laitettu. Nuohooja sen sanoi, että kiuas takaa halkiruostunut.
        Eipä tuota itse olisi tullut huomattua.

        Mukavaa lauantai-iltaa itse kullekin, täältä keski-Suomen latamilta.


    • Tämä ilmeisesti menee "Ramoonalle", tuosta pykälästä päätellen, joten kysynkin, miksi ette poikenneet Torronsuolle karpaloita keräämään? No, ei sinne toisetkaan uskaltaudu, koska siellä susi seuraa kulkijoita.

      Minä bongailen nyt kyllä lapsenlapseni lomaa, jossa oli ensimmäisenä Krakova? Heti kirjoitin, että et kai mene sinne Auschwitz;iin, johon hän, että totta kai, koska on lukenut siitä niin paljon. No, niin olen minäkin ja hyvä että on jotain lukenut hänkin.!

      Seuraavat kohteet ovat minullekin tuttuja kuten Itävalta ja Italia, joissa oli useita laskettelu lomia vaikka taisi tuossa välissä olla jotain muitakin, mutta Milanoon päätyy, jossa onkin sitten äiti ja veli vastassa.

      Onhan se eri asia tutustua noihin kohteisiin, kuin hiihto lomalaisilla, jolloin hänkin ole nuorempi, koska eihän me oltu kuin pieniä pyrähdyksiä johonkin toisaalle.

      SkillaN, nille terveiset. En ole ikkunoitani pessyt sitten muuttoni jälkeen, koska pidän aina verhoni kiinni nykyisin

      Nyt taitaa kone taas "sakata", joten terkkuja kaikille.

    • Minä taas puolestani hieman vieroksun näitä uudempia suomenkielen sanoja, joille mielestäni on jo ennestään olemassa hyvät, toimivat ilmaisut.
      Bongaaminen ja tuunaaminen ovat kaksi sanaa joita en itse käyttäisi.
      Minä katselen, havaitsen, tarkkailen lintuja ja luontoa.
      Muokkaan, muuntelen, somistan huonekaluja ja vaatteita.
      Esimerkikisi. Muitakin hyviä sanoja on.

      Maiden "keräilyä" mielekkäämpää minulle on viipyä maassa, tutustua, lukea vaikkapa etukäteen historiasta, kulttuurista. Maisemia ja näkymiä tietenkin on hienoa katsoa ja kuvata myös, musiikki, ruuat jne. kaikki uudet makuelämykset, tuoksut, äänet ja etenkin ihmiskontaktit.

      ***
      Lapsenlapseni, 14 ja 17 vuotiaat kävivät myös Auschwitzissa ja Birkenaussa. He eivät tule koskaan olemaan niiden joukossa jotka sekopäisinä möläyttelevät somessa tai muualla että holokausti on valhetta ja salaliittoteoriaa...

      • Anonyymi

        Normaali lapsi uskoo ilman paikan päällä käymistäkin historian totuuksiin.


      • Anonyymi

        Jokainen näkevä , kuuleva , haistava ja maistava ihminen tietysti käyttää aistejaan missä kulkeekin. uusissa paikoissa ja turistina erityisen valppaasti. Mielestäni bongaaja ottaa tietyt kiinnostuksen kohteensa erityiseen syyniin ja etsii niitä. Tuo määritelmä minkä Ramoona laittoi, on minustakin aika hyvä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Normaali lapsi uskoo ilman paikan päällä käymistäkin historian totuuksiin.

        "Normaali lapsi uskoo ilman paikan päällä käymistäkin historian totuuksiin."???

        Ihanko totta nyky aikana?

        En todellakaan halua loukata sinua, mutta olet mielestäni väärässä, sillä nyky nuorisolla on halu myös matkustaa ja tutustua muuhunkin, kuin sinne "takapihalle", koska kyllä täällä toisetkin matkustellee, kuin vain lapset ja etenkin 19-v teini, jolla on elämä edessä ja kaipaa kokemuksia maailmalta.


      • Anonyymi

        Tunnistan itseni tekstisi toiseksi viimeisestä kappaleesta.
        Kanta-asukkaiden kanssa touhutessa saa myös syvyyttä näkemyksiinsä.
        Tosin rajallinen kielitaitoni on riittänyt Skandinavia lisäksi vain saksaa puhuviin alueisiin.
        Tietenkin se iänikuinen enkku toimii mutta aikaisemmin sen käyttökelpoisuus on ollut keskisen Euroopan pikkukaupungeissa ja kylissä heikko.

        Me riepotimme lapsiamme mukana auto-teltta matkoilla heidän 3v ja 5v iästä lähtien.
        Myöhemmin käytimme varsinkin Itävallassa ja Unkarissa perhemajoituksia.
        Penskoihin on jäänyt jonkin tason vaellusvietti.
        Euroopan lisäksi Andien samoilu, reppureisut Taka-Intiassa. New York, Tokio, laitesukellusta Balilla ja Punaisella Merellä jne.


      • Anonyymi
        Kristiina23 kirjoitti:

        "Normaali lapsi uskoo ilman paikan päällä käymistäkin historian totuuksiin."???

        Ihanko totta nyky aikana?

        En todellakaan halua loukata sinua, mutta olet mielestäni väärässä, sillä nyky nuorisolla on halu myös matkustaa ja tutustua muuhunkin, kuin sinne "takapihalle", koska kyllä täällä toisetkin matkustellee, kuin vain lapset ja etenkin 19-v teini, jolla on elämä edessä ja kaipaa kokemuksia maailmalta.

        Huokaus. 😞 Vai niin.


    • Anonyymi

      Heräilen wc-tarpeeseen kolmekin kertaa yössä.
      Ainakin kymmenkunta pikkutabua se lääkeannosrobotti kehottelee ottamaan per vuorokausi.

      Eihän se jälkii jättämättä men. Sen tietää sekä kotihoito, että käyttäjä.
      Syksyn lähestyminen öisen pimeyden lisääntyessä yö yöltä on tämän ajan kauraa.

      Jos Allah niin suo, täytän v. -24 jo 86v. Riittävä ikä pasulla yletä "ilmavoimiin".

      • Anonyymi

        Sunnuntaiaamun rauhaa, pilvistä on, mutta ei sada, lämmintä mittarin mukaan 17 astetta.
        Eilen innostuin leipomaan, tein sen omenapiirakan, onnistui, laitoinpa uunipellin pullia uuniin, miten sitten välähti kurkata koneelle ja virui niin pitkäksi, että sain mustia pullia nautittavakseni.
        Näin se ajatus siirtyy asiasta toiseen ja muisti ei aina seuraa mukana, nyt sitten syön tummia pullia, vielä niitä syö, makuelämys ei kylläkään;)
        Kiitos kannustuksesta ano 14,36, en ole koskaan itseäni luokitellut niihin osaaviin ja itsekehu on minusta pahasta, vaikka taitoja olisikin, vaatimattomuus kaunistaa, tuloksia kaipaan;)
        Aina hyvältä tuntuu myönteinen palaute, vaikka en sitä odotakaan, pienikin kiitos saa ihmeitä aikaan;)

        Makriina, olen samoilla linjoilla, jokainen polkunsa hoitakoon, niin myös täällä kirjoitusten puolella.
        Aika lähellä minun kotia olette käyneet, vajaa kaksikilometriä tähän museoon, mikä on nähtävyys.

        Lintuihin minä tuon bongauksen liitän, tosin käyhän se havaintona kaikkeen mahdolliseen.
        Täällä Pohjois-Savossa on bongattu 329 lajia, siis melkoinen määrä.
        Mökkiaikanani linnut tuli tutiksi joiltakin osin ja niiden pihapiirissä olevien elämää seurattua, nyt keväisiin seurailu jää, lähinnä lokkien ja pääskyjen saapuminen kesän tuloa ennustavat ja se tuo hyvän mielen.
        Olen hieman ärtynyt noista liikkeiden nimistä, miksi ei käytetä vastinetta suomalaisista, kun sellaisia löytyy.
        Minusta suomenkieli on rikasta ja ymmärrettävää, hyvin vähän on asioita mitä ei omalla kielellämme pystyisi ilmaisemaan.
        Murteet vielä rikastuttavat sanonnan laajuutta.

        Miten olen kuvitellut sinun asuvan Joensuun lähellä Eliaana, näin sitä ymmärrystä ja totuutta voidaan lisätä pelkällä kirjoittelulla.
        Nyt siis selvisi yksi ajatusolettamus sinun kohdalla;)

        Hienoa että nuoret katsovat tarpeelliseksi tutustua historiaan paikan päällä, en ole tutustunut näihin "kauhukammioihin", lukenut paljon ja elokuvia katsonut, mitä olen kärsinyt katsoa.
        Aivan uskomattomilta tuntuvat nuorten mielissä, ei sitä meinaa todeksi uskoa aikaa elänytkään, historia on tärkeä osa elämää.
        Joku viisas sanonta, jotenkin tähän tapaan, historiaa tuntematta, ei osaa elää, myös omat juuret on syytä pitää mielessä.
        Kaikille ei ole mahdollisuutta matkustella, onneksi tänä päivänä ei pää säkissä silti tarvitse olla, nuorille maailma avautuu.
        Minulla taas aina sälekaihtimetkin ylhäällä Kristiina, ihanaa, että voimme itsekukin elää omin haluin, eikö vaan;)
        Valoa ja avaruutta kaipaan, suljetun paikan kammoa tunnen, jos ei valo ikkunasta pääse.

        Ano 17,24, onpa sinulla paljon lääkkeitä, kyllä niillä kielteisiäkin vaikutuksia saattaa olla, mutta hyvä kuitenkin jos vaivoja helpottaa.
        Minä vähän vanhempi olen, mutta elämänhalu vaan pursuaa, jokin päivä vaikeampaa, mutta ajatus, huomenna on parempi, jaksaa näin elää täysillä.

        Tänään se tunne, että kaikki on hallinnassa puuhien suhteen, keksin jotain mieltä piristävää, mitä sen tiedän illansuussa, ainakin keitän puolukkapuuron pitkästä aikaa;)
        Hidas oli tämä aamu, kirjautuminen karkasi, mutta kai Skillaniksi tunnette;)


    • Anonyymi

      Huomenta ! Omat päiväni ovat nyt olleet niin täynnä tapahtumista, että vasta pääsin tänne istahtamaan, hetkeksi.

      Samat kannustuksen sanat SkillaNille kun hän tuntui vähän epäröivän Nojatuolin aihepiiriä. Eihän hän ole sitä koskaan rajoittanut ja minusta se on hyvä juuri sellaisena kuin se onkin.

      Meillä kaikilla on oma arki, jolta ponnistamme sitä omaa elämää "suorittamaan"..))
      ja yhteistä kai on tämä tilanne, jolloin olemme jo siirtyneet "katsomon" puolelle, bongaamaan elämyksiä ja esittelemään niitä..))
      Tuo edellisen viestini viimeinen lause kai herätti hiukan hämmennystä, eikä se tietenkään ollut ajankuvana yleispätevä vaan ainoastaan oma näkemykseni siitä. Olen varmasti moneen kertaan todennut olevani arvokonservatiivi, "kehityksen" rattailta pudonnut, ja siitä syystä vierastan monia ajan ilmiöitä.
      Tietenkään en ole ainoa, joka niin tekee ja nimenomaan tällä 80+ palstalla koen olevani eniten "kotona", koska täältä on löytynyt samanhenkistä seuraa.
      Ja samoin kuin SkillaN, minäkin olen kiitollinen ja otettu saamastani palautteesta. Ilman sitä tuskin viitsisin edes kirjoittaa - itselleni..))
      Kiitos Ramoona tuosta bongaus-sanan määrittelystä. Itse olen sen omaksunut osana muutenkin jo huolimatonta kielenkäyttöäni. Ja totta, sitä voi käyttää myös kielteisessä merkityksessä (kuten itse tein)..))
      Muuten olen kyllä yhtä mieltä siitä, että suomenkielisiä sanoja olisi parempi käyttää, Paloma löysikin bongaamiselle vastinetta. Pitäisiköhän unohtaa koko bongaus? . ..))

      Taas tökkii tämä kirjautuminen...
      Hyvää syyspäivää kaikille kuitenkin,
      demeter1

    • Nyt on porukat ilmeisesti sieni metsässä, tai puolukassa, vai ovat kuin minä lukemassa kirjaa, suljetuen verhojen takana?

      Minä en tunne suljetun paikan kammoa, koska tunnen itseni turvalliseksi (no en toiselta sanonnalta turvalliseksi), mutta kuitenkin, kukaan ei pääse kurkkimaan ikkunoistani, mitä minä teen asunnossani, koska asun rivitalossa ja asunnon ohi kulkee tietenkin naapurit, nuo uteliaat?.

      No, ei todellakaan kyttää minua, mutta mistä sen tietää!?. Olenhan "outo eläjä" Espoosta, jolla on kiinteistö sielläkin ja ei tunne paikkakunnan asukkaita ja paikkoja, jotka ovat heille tuttuja.

      Nyt odottelen vain sieniä, joita lapsenlapseni oli eilen perkaamassa minulle, mutta tunnetusti he nukkuvat pitkään, kun minä taas herään aikaisin aamulla ja odotan SkillaN; nin viestiä.

      • Anonyymi

        Kristiina . Sinähän olet varsinainen kiinteistökuningatar!
        Ettei vaan joku olisi kateellinen sinulle ;))))
        Minäkin odotan Skillanin viestiä aamuisin. Kumpa saisin tuntea hänet ihan oikeasti!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kristiina . Sinähän olet varsinainen kiinteistökuningatar!
        Ettei vaan joku olisi kateellinen sinulle ;))))
        Minäkin odotan Skillanin viestiä aamuisin. Kumpa saisin tuntea hänet ihan oikeasti!

        Kukapa olisi kateellinen minulle?

        No en todella ole mikään "kiinteistökuningatar", mutta juuri tuli lapsenlapseni sieni saalis ja olin juuri lainannut naapurilta 6- perunaa, jotka oli jo keittänyt.

        Ihana illallinen minulle.

        Usein katselen myös meidän entisen "sinisirkun" viesteistä hänen poikansa juttuja joka on poika äitiinsä tullut. että upeita ruokia hän laittaa ja ottaa kantaa myös muuhunkin maailam nenoon.


    • Viikonloppu lopuillaan.

      K0uopus lähetti juuri viestin "turvallisesti kotona" ja kuvaliitteen tekemistäni keramikkasammakosta- ja kalasta, ne olivat löytäneet uuden kodin heidän parvekkeeltaan.

      Kuopus kertoi eilen ihailleensa aina vanhaa piironkiani mökillä. Piironki on vanhempieni häälahja ja kulkeutunut mukanani kotitaloni myymisen jälkeen. Se huojentava tunne oli valtava kun tajusin että rakas perintöhuonekalu pysyy suvussa.

      No, kovin oli sateista eilinen ja tämä päivä, mutta nyt jo aurinko pilkottaa.

      • Huomenet viikonalkuun, pilvisenä aloitamme, kuitenkin syksy kauniita näkymiä alkaa ilmaista, värien leikkiä, katselen vaahteroita takapihalla ja nyt jo punaisuus ilmaantuu.
        Onkohan vähän hassua ihastella tuota luonnon ihmeellisyyttä, joka vuosi sitä ihastelee ja aina uutena sen kokee.
        Näistä näkymistä usein tulee halu tarttua pensseliin ja saada näkymä esiin näköisenä, eipä enää tohdi mahdottomaksi koettu.
        Meillä ihmisillä on kumma ilmiö sekin, että näemme asioita erilailla, puhutaanpa nyt vaikka ulkonäöstä, katselen jälkipolvea, joku sanoo tuntevansa näöstäni jonkun lapsenlapsen ja minä en mitään yhtäläisyyttä näe.
        Tyttären pojanpoikaa väitettiin aivan ukkinsa näköiseksi, ei ole minusta.

        Tuo peilipiironki oli minullakin kodin peruja, poikani sen otti, hän muutekin ympäri ajellessaan haali vanhoja huonekaluja, jonkun pappilan ison pöydän vasta hankki.

        Demeter sanot pudonneesi "kehityksen" rattailta, tuskinpa, luet niin paljon ja osaat tietämystäsi sisällöistä jakaa, tuo lukemisen taito, siis kirjojen on minulta täysin kadonnut.
        Sujuvasti luen, mutta keskittyminen pitkiin asioihin puuttuu, onneksi on nämä laitteet joita vielä jaksan seurailla.
        Kiinnostus hiipuu mihinkään nykyiseen, naapureidenkin näkeminen hyvään päivään lopahtaa, en tunne mitään kiinnostusta ihmisten touhuiluista.
        Taidan olla elämään väsynyt, vaikka en sitä itsellenikään myönnä, ristiriitainen monen asian suhteen, elän välillä pilvissä ja sitten maata mataan, onkohan se lopun edellä, ei ole, aina olen näin tuntenut, innostun ja väsähdän.

        Minun olo tuntuu turvalliselta kun ovesta sisään astun, ja en turvattomuutta ulkonakaan tunne, koska en milloinkaan ole uhkaa kokenut, ehkä asun niin rauhaisassa ympäristössä.
        Kyllähän maailman vaikeudet pistää minunkin mieleni liikkeelle, mutta toteamus, että en millekään mahda mitään, huokailen ja kädet ristin, lähetän viestin jonnekin.
        Minun ikkunani maasta sen verran korkealla, että eipä sisään kurkistella, kukapa tuota tekisikään;)

        Tuo kateuden tuntemus on minulta iän myötä hävinnyt, ehkä joskus nuorempana kun unelmat eivät toteutuneet sitäkin tunsin.
        Nyt pystyn jo järjen voimalla mitoittamaan tarpeeni ja hyvin vähäistä enää kaipaan.
        Tämä yleinen mieliala tarpeen yhä vähemmäksi vie, kun luonnon kestävyyskin on kysymyksessä.
        Naisten ihastelu vaatteisiinkin on kadonnut, nyt vain mahdollisemman mukavan oloista ylleen haluaa ja kirpputori on saanut minun lahjoituksia, vieläkin pitäisi karsia.
        Tuo "oikeasti" tunteminen saattaisi pettymyksen tuottaa, ehkä olen aika selkeästi kuitenkin elämääni kuvannut, minä olen se mummo, mistä kertonut olen;)D

        Tulipa taas tilitystä yltä kyllin;)DD
        Nyt pitää lähteä kaupoille, toista viikkoa olen pärjännyt nyt jääkaappi tyhjää näyttää.


    • Aurinkoista huomenta etelärannikolta, auringon hellimiä saimme olla viikonlopunkin, kylmähkö yö kuitenkin jo syksystä muistuttaa. Villiviini on ensimmäinen syysväreihin pukeutuja tällä tontilla. Puutarhassa olen alkanut perennapenkkejä siistiä, jätän kauniita talventörröttäjiä, linnut syövät niiden siemeniä. Silppuan varsia kasvuston väliin maatumaan, multa saa ravinteita ja kuohkeutta. Lopuksi ripottelen turvemultaa päälle, kunhan olen istuttanut uudet kukkasipulit. Krassit hehkuvat upeina, nyt ilmaantuikin erityisen syviä, purppuraisia kukkien sävyjä, kerään niistä siemenet talteen kuten monista muistakin kukista , ne ovat kauniisiin kirjekuoriin pakattuina myös kivoja pikkulahjoja. Halla vie krassit ensimmäisinä. koska ovat niin vesipitoisia, mutta esimerkiksi maanpeittoruusut kukkivat vielä lokakuussa.

      Luin taas ihaillen Skillanin aitoa tunnetta ja hyvää itsetuntemusta huokuvaa kirjoitusta. Selkeä ja vivahteikas ilmaisu senkun paranee, Skillanin ajatuksille varmaan olisi kysyntää laajemmillakin foorumeilla. Olen kymmenisen vuotta nuorempi, mutta hyvin monessa asiassa samalla aallonpituudella. Vaikka on erilainen elämäntilanne ja osin erilaiset kiinnostuksen kohteet, samansuuntaiset perusarvot ja elämänasenne yhdistävät. Saattaa samasta maakunnasta lähtöisin olevilla olla yhteistä pohjaa myös, mutta toisaalta tämä palsta on myös antoisa ikkuna muihin maakuntiin ja sinne länsinaapuriin asti.

      Itsensä kuuntelua moni varmaan vanhemmiten yhä enemmän harrastaa, se mitä oikeasti tuntee ja mitä jaksaa, mikä on tärkeintä ja mistä voisi luopua ja on pakkokin luopua. Korona oli raskasta aikaa , koska piti rakkaiden läheisten tapaamiset vähentää minimiin, mutta silloin karsiutui helpotuksena myös jo pakkopullalta tuntuva eläköityneiden työkaverien tapaaminen. Kaupoissa kiertelykään ei enää kiinnosta. Itselleni on tasapaino tärkeää, mahdollisimman hyvä fyysinen ja henkinen vointi kulloisissakin olosuhteissa , ja olen herkkä ottamaan vastaan neuvoja, hoitoa ja tukea tarvittaessa. Toki tunnen tyydytystä siitäkin, että jaksan hoitaa huushollin ja olla jossain muille avuksi, mutta ihan surutta käytän aikaa ja rahaakin omaan mukavuuteen ja elämyksiin, siihen mistä aidosti nautin ja saan virtaa. Jos kokee olevansa uhrautuva, se ei auta ketään. Jälkeläisten hyvinvointi ja läheisyys heihin on myös suuri ilo ja voimavara, sitäkin iloa on ymmärrettävää jakaa.

      Tänään on vielä näin, huomenna voi kaikki olla toisin.

    • Anonyymi

      Keskipäivää ! Kävin täällä jo "aamusta" kurkkaamasta, joko SkillaNin viesti oli tullut ruudulle..)) Kyllä se on minullekin tarjonnut tutun ja kodikkaan alun uuteen päivään.
      Aina sen äärelle ei ehdi asettua, mutta joka aamu sen luen.

      Nyt SkillaNin pohdinnoissa oli paljon tuttua: mielialojen vaihtelu on arkipäivää minullekin, vaikka minutkin nähdään yleensä "tasapainoisena"..)) Jos on yhteydessä omiin tunteisiinsa - mitä kai tänä päivänä pidetäänkin yhtenä terveyden kulmakivistä - niin riittähän niissä arsenaalia. Siitä kai se elämän rikkaus pitkälti tuleekin: tunteiden tuntemisesta ja niiden hallitsemisesta - ilmaisu onkin sitten oma lukunsa..))

      Joskus -80-luvulla Suomeenkin rantautui lähinnä Amerikasta näitä uusia virtauksia, joissa katsottiin, että tunteiden ilmaisu oli tärkeätä, niiden hallinta taas ei ollut mitenkään trendikästä. Silloin oli "rehellisyyden nimissä" lupa sanoa kenelle tahansa melkein mitä tahansa ja jos loukkasi toista se oli sen toisen päänsärky, ei loukkaajan, koska hän oli vain "rehellinen", uskollinen omille tunteilleen.
      Nythän tuosta trendistä yritetään päästä eroon kaikenlaisialla kampanjoilla, Erätauko, Hyvin sanottu - ovat täälläkin tulleet mainituiksi.

      SkillaN mainitsi myös elämänväsymyksen. Uskon, että sitä potee moni muukin - täälläkin siitä on puhuttu. Itse olen toistaiseksi potenut sitä vain ohimenevästi, jossakin äärimmäisessä väsymystilassa, mutta mistä tietää, milloin siitä tulee pysyvämpää..))

      Mitä itse olen vanhuudessa eniten pelännyt on se, että menetän kiinnostukseni, uteliaisuuteni asioihin ja ihmisiin. Ehkä tuo pelko on saanut aikaan sen, että yritän siinäkin olla entiseni ja stressaannun, kun voimat eivät riitä kaikkeen siihen, mikä kiinnostaa, missä tahtoisi olla mukana.
      Toisaalta, myös tietty kriittisyys on kasvanut, ei mene mukaan imuihin ja yhä useammin voi todeta: tuo on jo koettu, tuo "tiedetään" - ei mitään uutta auringon alla.

      Sama pätee ihmisiin. Tuntuu, että kiinnostus ei enää riitä liian "haastaviin" ihmissuhteisiin vaan ymmärtää esim luonne-erojen merkityksen, kaikkien kanssa ei vain voi saavuttaa minkäänlaista yhteisymmärrystä, ja kun ei olla samalla aaltopituudella - parempi pysyä etäällä..)) Ei ole pakko tulla toimeen kaikkien kanssa - tämä vapaus, etuoikeus - meillä kaikilla eläkeläisillä jo on. Siis niin kauan kuin pärjäämme ilman toisten apua.

      Tulipas tässä taas pähkäilyä..)) Tuliko "tyhjää ja turhaa puhetta" vai todetaanko "EVVK..))
      No. Se riski meidän kaikkien on otettava, jos täällä mielimme kirjoittaa...
      demeter1

      • Anonyymi

        Minulle ei tule mieleen elämänväsymys noin puuhakkaasta ja positiivisesta ihmisestä kuin Skillan. Mielialojen vaihtelu vaikkapa sään ja vuodenaikojen mukaan ei ole sitä. Kolotuksiakin voi joskus olla enemmän, sitten taas parempia päiviä. Minun mielestä elämänväsymys on toivoton pitkäaikainen, jopa kuolemaa toivova tila.


    • Anonyymi

      Muistin menettäminen ja vanhuudenseniiliys pelottaa melkein eniten.
      Onko se alkanut jos ei huomaa ottaa huomioon, että enemmän ne
      tulevat vaikuttamaan asioihin kuin oman kiinnostuksen ja uteliaisuuden
      lopahtaminen, joka on yleensä seuraus jostain geriatrisesta sairaudesta.
      Miten ihminen voi pitää terveyttään niin itsestäänselvänä ?

    • Paljon mielenkiintoisia ajatuksia ja pohdiskeluja tämän aamupäivän kommenteissa, kiitos sKillan, Ramoona ja Demeter 1.

      Laitoin profiilini tilapäiselle vierailulle kuvan halloweenkurpitsoistani, joista olen tosi ylpeä. Toimme ne nyt sisälle, lasiverannalle, kun yöpakkaset alkavat lähestyä. Kaksi niistä olen luvannut koristamaan tyttäreni kuistia ja terassia, heidän mustiin huonekaluihinsa väri sopii loistavasti ja luo syksyn tunnelmaa. Itse asetan yhden ulkorapulle ja toisen verannan pöydälle ilahduttamaan silmää, vaikka en ehkä jaksa niistä mitään lyhtyjä koverrella.

      Syyspäivät valuvat kuin helmet nauhassa, kuin makeiset pöydälle karamellimaljasta. Värikkäinä, kuulaina, aurinkoisina, tuulisina, täynnä varjoa ja valoa, yön tummuutta ja aamun heleyttä. Porttikoivut muutavat pukuaan, kadun vaahterat sanoin, pihlajat kantavat mariojen taakkaa. Me korjaamme miehen kanssa pientä satoa pikkuruisesta kasvimaastamme ja kuivuri surisee keittiössä. Pesimme parit matot nyt kun vielä on vähän toivoa saada räsymattoja kuivumaan ulos, tai sitten joutuu kuivaamaan saunan jälkilämmössä.

      Tällä viikolla on tarkoitukseni saada omenasato säilöön ja sitten alkavatkin syksyn muut harrastukseni: lukupiirit, paikallisessa kirjastossa luemme tekemästämme antologiasta, messuja kahdet kappaleet, spareissu rantahotelliin tyttären kanssa ja siihen väliin sovitan vielä Pohjoisen matkan, tosin vain neljä tai korkeintaan viisi päivää, toivottavasti pääsemme puolukoita tai karpaloita poimimaan tai ainakin Aavasaksalle Annikki Kariniemeä rtervehtimään.

      Lukuvinkiksi Joonatan Tolan Punainen planeetta.

      • Anonyymi

        Voi kuinka hienosti kuvaatte mielialojanne. Minä en osaa noin filosofeerata, mutta samat tunteet mielessä vellovat.
        Päivä paistaa kauniisti ja korostaa huonosti hoidettua pihaani. Syksyn työt odottavat tekijää. Perennat nurin ja muu siistiminen edessä.
        Tänään käytin energiaani järjestelyihin, sillä ajan kanssa on kotiin kertynyt pikkutavaraa yli tarpeen. Yritän saada mahtumaan kaappeihin ja komeroihin. Ihmettelen, mihin ne joutuvat aikanaan . Itse en pysty niitä hävittämään.
        Mkr.


    • Henkeviä olette pohtineet; )

      Minulla on ollut tekemisen päivä.

      Joku päivä en saa mitään aikaseksi (silloin pohdin henkeviä ) joku toinen päivä innostun tekemään. Paikat kerralla siistiksi. Olen siivonnut tänään lähes koko mökkini. Hain aamulla pesulasta mattoja ja levitin niitä siivouksen jälkeen puhtaille lattioille.Tämän päivän mielialasaldo on pitkälle positiivisella.

      No, vielä on ulkohommia. Kukkapottien tyhjennys ja keramiikkaesineiden puhdistus ja sisätiloihin nostelu. Pihan haravointi voipi odottaa kevääseen jos nyt en saa lisää tekemisen päiviä.



      Aurinko paistoi, mikäpä hänessä ; ))

      • Anonyymi

        Aurinko paistaa, lintujen muutto jatkuu, hanhien parvet nyt taivaalla liitää, muuttomatkaa ei voisi kauniimmassa säässä toteuttaa, voihan matkalle tulla sateitakin pitkälle suuntaavat.
        En ole tutustunut minne asti lentävät, lämpimään kuitenkin.
        Kirjahyllyssä sarja lintukirjoja ja äänen tunnistuksia, mutta sielläpä ovat minulta rauhassa, joskus ajattelin, että sitten eläkkeellä niitä ja muita kaukomaista kertovia tutkin, aika ei siihenkään ole riittänyt.
        Vävyni toi eilen kanttarellejä pussillisen, vein ne kälylleni, minullakin näkyy joku määrä joskus täyttyä.
        Ajatukset taas siirtyi siihen, miten paljon olenkaan saanut osakseni, kuulen, näen, muistankin aika hyvin, kälylläni kaikki tämä vajavaista, silti hyväntuulinen kaiken huomioiva ihminen.
        Hänellä mielenkiinto ystävien elämästä elää, ja ystäviä on paljon, heille soittelee ja omatekoisia kortteja muistaa lähetellä merkkipäivinä, häpeän itseäni, minulta ystävät kaikonneet juurikin siksi, että en yhteyttä pidä.
        Maalla asuneena tottui kyläilijöihin, tämä oli yleistä naapurit pistäytyivät, ystävät kokoontuivat, aina oli elämää, nyt kaupunkiin muuttaneena kaipaa tätä elämän tapaa.
        Mieheni puolelta hän ja tyttärensä enää sukulaisia, tytär on kummi-tyttöni, kaikki toiset ovat jo tuonpuoleisessa.

        Luulen, että perillistesi on helpompi luopua esineistäsi Makriina, kun tunne ei niin vahvana kanna, tai voihan olla, että äitinsä jälkiä kulkevat.
        Minä onnittelen itseäni, että jotain hyvää tuosta majan muuttohommasta oli, paljon sain tavaraa itseni kovettaen pois ja kun kahdesti homman tein, vielä toinenkin muutto karsimista koki.
        Nyt ihmettelen väljiä kaappien hyllyjä, en ihmeemmin ole edes harmitellut.
        Eilen kälyni luo mennessä jätin muovikassillisen aikakauslehtiä hänen rappukäytävän penkille, kun tulin pois enää muutama lehti oli jäljellä.
        Olen säilyttänyt lehtiä lukeakseni niitä joskus, mutta, kun uusia tulee ei kertausta ehdi tekemään, onpahan iloa toisillekin, vielä on melkoinen kasa uusia tämä homma.

        On mukava lukea noista teidän puuhistanne, Palomallakin aina suunnitelmat elää, voin kuvitella miten kiva onkaan sadon korjaaminen, minäkin jopa perunan kaivamisesta sain nautinnon.
        Sinulla vielä nuo kulttuuriharrasteet ja matkat suunnitteilla, eipä ehdi pitkästyä;)

        Anot 12,50 ja 13,05 asiaa puhutte, juuri tuota ihmettelin kälyni kohdalla, ennen niin työteliäs ja osaava ihminen, nyt melkein unohtanut kaiken, keittokirjasta sanoi ohjeetkin ruuanlaittoon etsivänsä.
        Tuo pelko siitä, että voi muuttua äkistikin aivan osaamattomaksi, joutuu toisten holhottavaksi, kamala ajatuksenakin, ehkä jos näin käy, itse ei sitä ymmärrä, luulisin.
        Ehkä vaikutan pirteämmältä mitä olen, ja sitä haluaisin näillä aivojen käytöllä ylläpitää, koen kirjoittamisen olevan hyvä apu.
        Kohdallani ei vielä ole toivottomuus päässyt valtaan, vaikka huolta siitäkin kannan.

        Demeter samoja pelkoja tuntee kuin minäkin, se mielenkiinto vielä ajankohtaisiin tapahtumiin pitäisi ylläpitää, onnekseni olen kiinnostunut päivän politiikasta sen verran, että tällä koneella istun pitkän tovin ja luen kannanottoja asioiden puolesta ja vastaan olemisista.
        Siitä sitten itselleni muodostan mieleiseni kuvan ja pohdin tietenkin yksin, miten pitäisi asioiden olla;)
        Facebookissa luen keskusteluja, kuuntelen musiikkia ja päivittelen joskus ihmisten tyhmyyttä, siihen oikein hyvin pystyn, kun vastaväittäjiä ei löydy.
        Olen usein matalapaineen lyömä, mutta vielä on intoa ponnistaa näistä syövereistä ja hymyillä omille höpinöilleen.
        Jaksetaan eteenpäin kuka mitenkin, mutta kertoillaan näistä ihmiselon koukeroista, jospa joku samaistuisi.

        Ramoonalla ihana elämä puutarhan ja kodin, lasten elämän seurannassa, kirjoitat näistä niin lämpimin ajatuksin, että sen voi aistia.
        Miten rikas onkaan elämäsi, saat elää miehesi kanssa ja varmaan kaikesta löytyy yhteinen ilo, Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole, elämä kuitenkin eteenpäin vyöryy, jokaisen on löydettävä se oma sija, missä matkaansa tekee.

        Nyt taitaa taas liian kauan tätä naputtelua tulla, kirjautuminen saattaa kadota, mutta laulua tänään ja huomenna kerho, onpa joku tavoite minullakin;)Oikein arvasin, SkillaN


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinko paistaa, lintujen muutto jatkuu, hanhien parvet nyt taivaalla liitää, muuttomatkaa ei voisi kauniimmassa säässä toteuttaa, voihan matkalle tulla sateitakin pitkälle suuntaavat.
        En ole tutustunut minne asti lentävät, lämpimään kuitenkin.
        Kirjahyllyssä sarja lintukirjoja ja äänen tunnistuksia, mutta sielläpä ovat minulta rauhassa, joskus ajattelin, että sitten eläkkeellä niitä ja muita kaukomaista kertovia tutkin, aika ei siihenkään ole riittänyt.
        Vävyni toi eilen kanttarellejä pussillisen, vein ne kälylleni, minullakin näkyy joku määrä joskus täyttyä.
        Ajatukset taas siirtyi siihen, miten paljon olenkaan saanut osakseni, kuulen, näen, muistankin aika hyvin, kälylläni kaikki tämä vajavaista, silti hyväntuulinen kaiken huomioiva ihminen.
        Hänellä mielenkiinto ystävien elämästä elää, ja ystäviä on paljon, heille soittelee ja omatekoisia kortteja muistaa lähetellä merkkipäivinä, häpeän itseäni, minulta ystävät kaikonneet juurikin siksi, että en yhteyttä pidä.
        Maalla asuneena tottui kyläilijöihin, tämä oli yleistä naapurit pistäytyivät, ystävät kokoontuivat, aina oli elämää, nyt kaupunkiin muuttaneena kaipaa tätä elämän tapaa.
        Mieheni puolelta hän ja tyttärensä enää sukulaisia, tytär on kummi-tyttöni, kaikki toiset ovat jo tuonpuoleisessa.

        Luulen, että perillistesi on helpompi luopua esineistäsi Makriina, kun tunne ei niin vahvana kanna, tai voihan olla, että äitinsä jälkiä kulkevat.
        Minä onnittelen itseäni, että jotain hyvää tuosta majan muuttohommasta oli, paljon sain tavaraa itseni kovettaen pois ja kun kahdesti homman tein, vielä toinenkin muutto karsimista koki.
        Nyt ihmettelen väljiä kaappien hyllyjä, en ihmeemmin ole edes harmitellut.
        Eilen kälyni luo mennessä jätin muovikassillisen aikakauslehtiä hänen rappukäytävän penkille, kun tulin pois enää muutama lehti oli jäljellä.
        Olen säilyttänyt lehtiä lukeakseni niitä joskus, mutta, kun uusia tulee ei kertausta ehdi tekemään, onpahan iloa toisillekin, vielä on melkoinen kasa uusia tämä homma.

        On mukava lukea noista teidän puuhistanne, Palomallakin aina suunnitelmat elää, voin kuvitella miten kiva onkaan sadon korjaaminen, minäkin jopa perunan kaivamisesta sain nautinnon.
        Sinulla vielä nuo kulttuuriharrasteet ja matkat suunnitteilla, eipä ehdi pitkästyä;)

        Anot 12,50 ja 13,05 asiaa puhutte, juuri tuota ihmettelin kälyni kohdalla, ennen niin työteliäs ja osaava ihminen, nyt melkein unohtanut kaiken, keittokirjasta sanoi ohjeetkin ruuanlaittoon etsivänsä.
        Tuo pelko siitä, että voi muuttua äkistikin aivan osaamattomaksi, joutuu toisten holhottavaksi, kamala ajatuksenakin, ehkä jos näin käy, itse ei sitä ymmärrä, luulisin.
        Ehkä vaikutan pirteämmältä mitä olen, ja sitä haluaisin näillä aivojen käytöllä ylläpitää, koen kirjoittamisen olevan hyvä apu.
        Kohdallani ei vielä ole toivottomuus päässyt valtaan, vaikka huolta siitäkin kannan.

        Demeter samoja pelkoja tuntee kuin minäkin, se mielenkiinto vielä ajankohtaisiin tapahtumiin pitäisi ylläpitää, onnekseni olen kiinnostunut päivän politiikasta sen verran, että tällä koneella istun pitkän tovin ja luen kannanottoja asioiden puolesta ja vastaan olemisista.
        Siitä sitten itselleni muodostan mieleiseni kuvan ja pohdin tietenkin yksin, miten pitäisi asioiden olla;)
        Facebookissa luen keskusteluja, kuuntelen musiikkia ja päivittelen joskus ihmisten tyhmyyttä, siihen oikein hyvin pystyn, kun vastaväittäjiä ei löydy.
        Olen usein matalapaineen lyömä, mutta vielä on intoa ponnistaa näistä syövereistä ja hymyillä omille höpinöilleen.
        Jaksetaan eteenpäin kuka mitenkin, mutta kertoillaan näistä ihmiselon koukeroista, jospa joku samaistuisi.

        Ramoonalla ihana elämä puutarhan ja kodin, lasten elämän seurannassa, kirjoitat näistä niin lämpimin ajatuksin, että sen voi aistia.
        Miten rikas onkaan elämäsi, saat elää miehesi kanssa ja varmaan kaikesta löytyy yhteinen ilo, Kaikilla ei tätä mahdollisuutta ole, elämä kuitenkin eteenpäin vyöryy, jokaisen on löydettävä se oma sija, missä matkaansa tekee.

        Nyt taitaa taas liian kauan tätä naputtelua tulla, kirjautuminen saattaa kadota, mutta laulua tänään ja huomenna kerho, onpa joku tavoite minullakin;)Oikein arvasin, SkillaN

        Iltapäivää ! Minun piti saada vieraita, valmistelinkin jo tarjoilua, mutta sitten tulikin peruutus - eli "vapaapäivä" minulle.
        Onkin tarpeen sillä eilinen meni jo vähän överiksi - mitenkähän se pitäisi suomeksi sanoa ?
        "Liikaa puuhaa" ? Aamupäivä meni kylätalkkarin kanssa ja kun päivä oli kaunis, lähdin vielä metsään. Neljä tuntia siellä hurahti ja rättiväsyneenä kannoin vielä illalla viimeiset klapit suojaan.

        Luin vielä illalla eilen tulleita viestejä ja teki mieli vastata niihinkin..)) Kaunista syksyn kuvausta teillä todella. Ramoona kuvasi SkillaNia niin kuin olisin itsekin tehnyt, jos olisin osannut..)) On suuri lahja osata pukea sanoiksi muidenkin tuntoja.

        Paloman syksy on niin täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, että ihan päätä huimaa -
        minulla..))
        Kun mietin tuota muiden puuhailua ja jaksamista ja vertaan sitä omaani , huomaan, että ennen meitäkin oli kaikessa tekemisessa kaksi, nyt teen kaiken yksin, myös nämä "miesten työt", ilmankos lukemiseen ei enää riitä aikaa... Silti viihdyn hyvin omissa kuvioissani, saan tarvittaessa apua ja ruumiillinen työ on uskomattoman voimaannuttavaa, ellei tarvitse käyttää tekniikkaa..)) Vaikka olen käyttänyt risujen haketinta, en tykkää siitä.

        Olen yleensä ollut valmis ottamaan syksyn vastaan silloin kun se tulee, nyt en ole. Iltojen pimeneminen, sateet, loskaisuus - ei hyvä. Myös siirtyminen sisätilohin pelottaa..))

        Uusia harrastuksia on tietysti tarjolla, vaikka mitään vakituista ja kovasti sitovaa en enää tahdo ottaa. Ja kun minulla edelleen on aika iso "verkosto", keskityn varmasti siihenkin enemmän. Nyt kun korona ei enää ole este entisenmuotoisille tapaamisille.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Minun piti saada vieraita, valmistelinkin jo tarjoilua, mutta sitten tulikin peruutus - eli "vapaapäivä" minulle.
        Onkin tarpeen sillä eilinen meni jo vähän överiksi - mitenkähän se pitäisi suomeksi sanoa ?
        "Liikaa puuhaa" ? Aamupäivä meni kylätalkkarin kanssa ja kun päivä oli kaunis, lähdin vielä metsään. Neljä tuntia siellä hurahti ja rättiväsyneenä kannoin vielä illalla viimeiset klapit suojaan.

        Luin vielä illalla eilen tulleita viestejä ja teki mieli vastata niihinkin..)) Kaunista syksyn kuvausta teillä todella. Ramoona kuvasi SkillaNia niin kuin olisin itsekin tehnyt, jos olisin osannut..)) On suuri lahja osata pukea sanoiksi muidenkin tuntoja.

        Paloman syksy on niin täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, että ihan päätä huimaa -
        minulla..))
        Kun mietin tuota muiden puuhailua ja jaksamista ja vertaan sitä omaani , huomaan, että ennen meitäkin oli kaikessa tekemisessa kaksi, nyt teen kaiken yksin, myös nämä "miesten työt", ilmankos lukemiseen ei enää riitä aikaa... Silti viihdyn hyvin omissa kuvioissani, saan tarvittaessa apua ja ruumiillinen työ on uskomattoman voimaannuttavaa, ellei tarvitse käyttää tekniikkaa..)) Vaikka olen käyttänyt risujen haketinta, en tykkää siitä.

        Olen yleensä ollut valmis ottamaan syksyn vastaan silloin kun se tulee, nyt en ole. Iltojen pimeneminen, sateet, loskaisuus - ei hyvä. Myös siirtyminen sisätilohin pelottaa..))

        Uusia harrastuksia on tietysti tarjolla, vaikka mitään vakituista ja kovasti sitovaa en enää tahdo ottaa. Ja kun minulla edelleen on aika iso "verkosto", keskityn varmasti siihenkin enemmän. Nyt kun korona ei enää ole este entisenmuotoisille tapaamisille.
        demeter1

        "Vähän överiksi". Minä kääntäisin "ylikieroksille" tai "yli äyräitten".

        Makunsa kullakin, sanoi takiainen, kun sanoihin tarttui 😂


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Vähän överiksi". Minä kääntäisin "ylikieroksille" tai "yli äyräitten".

        Makunsa kullakin, sanoi takiainen, kun sanoihin tarttui 😂

        Kiitos Ano, 13.01...)) Hienoja käännöksiä. Laiskuuttaan tarttuu näihin sanoihin, mitkä ensimmäisenä tulevat mieleen, mitkä liikkuvat ajassa...
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vähän överiksi". Minä kääntäisin "ylikieroksille" tai "yli äyräitten".

        Makunsa kullakin, sanoi takiainen, kun sanoihin tarttui 😂

        Hehheee. kuka tuollaista #yliäyräitten# kieltä enää käyttää? Onko sulla nyt itsellä kaikki muumit laaksossa ja intiaanit kanootissa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iltapäivää ! Minun piti saada vieraita, valmistelinkin jo tarjoilua, mutta sitten tulikin peruutus - eli "vapaapäivä" minulle.
        Onkin tarpeen sillä eilinen meni jo vähän överiksi - mitenkähän se pitäisi suomeksi sanoa ?
        "Liikaa puuhaa" ? Aamupäivä meni kylätalkkarin kanssa ja kun päivä oli kaunis, lähdin vielä metsään. Neljä tuntia siellä hurahti ja rättiväsyneenä kannoin vielä illalla viimeiset klapit suojaan.

        Luin vielä illalla eilen tulleita viestejä ja teki mieli vastata niihinkin..)) Kaunista syksyn kuvausta teillä todella. Ramoona kuvasi SkillaNia niin kuin olisin itsekin tehnyt, jos olisin osannut..)) On suuri lahja osata pukea sanoiksi muidenkin tuntoja.

        Paloman syksy on niin täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, että ihan päätä huimaa -
        minulla..))
        Kun mietin tuota muiden puuhailua ja jaksamista ja vertaan sitä omaani , huomaan, että ennen meitäkin oli kaikessa tekemisessa kaksi, nyt teen kaiken yksin, myös nämä "miesten työt", ilmankos lukemiseen ei enää riitä aikaa... Silti viihdyn hyvin omissa kuvioissani, saan tarvittaessa apua ja ruumiillinen työ on uskomattoman voimaannuttavaa, ellei tarvitse käyttää tekniikkaa..)) Vaikka olen käyttänyt risujen haketinta, en tykkää siitä.

        Olen yleensä ollut valmis ottamaan syksyn vastaan silloin kun se tulee, nyt en ole. Iltojen pimeneminen, sateet, loskaisuus - ei hyvä. Myös siirtyminen sisätilohin pelottaa..))

        Uusia harrastuksia on tietysti tarjolla, vaikka mitään vakituista ja kovasti sitovaa en enää tahdo ottaa. Ja kun minulla edelleen on aika iso "verkosto", keskityn varmasti siihenkin enemmän. Nyt kun korona ei enää ole este entisenmuotoisille tapaamisille.
        demeter1

        Sinustakin on tullut tuollainen raataja, yritätkö voittaa korppiksen?


      • Anonyymi

        Henkevyys ei ole narsistien laji.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehheee. kuka tuollaista #yliäyräitten# kieltä enää käyttää? Onko sulla nyt itsellä kaikki muumit laaksossa ja intiaanit kanootissa?

        Minä käytän. Ei ole ensimmäistäkään kanoottia eikä muumia. Eikä edes penaalia niille tylsäkärkisille kynille. Tuossa niitä tököttää purkissa lyijyt ylöspäin.

        Yli äyräitten, minä visualisoin, nyt sateen ropistessa, tynnyrin sadevettä keräämässä. Ja kyllä vaan, yli äyräitten menee.

        Över, över sanoi takiainen ja eikä ollenkaan muistuta "kiroilevaa siiliä".


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Kiitos Ano, 13.01...)) Hienoja käännöksiä. Laiskuuttaan tarttuu näihin sanoihin, mitkä ensimmäisenä tulevat mieleen, mitkä liikkuvat ajassa...
        demeter1

        Anna mennä vaan. Pääasia, että tulee ymmärretyksi. Huumorillahan minä, mutta sekin vähä, mitä näillä palstoilla viljellään yritetään tukahduttaa.
        Noottia tuli, jollain meni yli hilseen vanhakantainen sana.

        Repäisen itseni irti palstan sanoista nyt ja takerrun kirjan kansien väliin 👀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anna mennä vaan. Pääasia, että tulee ymmärretyksi. Huumorillahan minä, mutta sekin vähä, mitä näillä palstoilla viljellään yritetään tukahduttaa.
        Noottia tuli, jollain meni yli hilseen vanhakantainen sana.

        Repäisen itseni irti palstan sanoista nyt ja takerrun kirjan kansien väliin 👀

        Sinun huumoriisi vastattiin toisenlaisella huumorilla, ei se mitään tukahduttamista ole!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinustakin on tullut tuollainen raataja, yritätkö voittaa korppiksen?

        Taitaa olla sesonkiluontoista tämä "raatamiseni", Ano 14.03. Kyllä se kohta ohi menee ja kuten on todettu, listattuna kaikki näyttää paremmalta.
        Ja niinhän sanotaan, että laiska töitään laskee..))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Anna mennä vaan. Pääasia, että tulee ymmärretyksi. Huumorillahan minä, mutta sekin vähä, mitä näillä palstoilla viljellään yritetään tukahduttaa.
        Noottia tuli, jollain meni yli hilseen vanhakantainen sana.

        Repäisen itseni irti palstan sanoista nyt ja takerrun kirjan kansien väliin 👀

        Älähän nyt, Ano 14.19. Syntyihän tässä "keskustelua"..)) Vai chattailyäkö sekin nyt on ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anna mennä vaan. Pääasia, että tulee ymmärretyksi. Huumorillahan minä, mutta sekin vähä, mitä näillä palstoilla viljellään yritetään tukahduttaa.
        Noottia tuli, jollain meni yli hilseen vanhakantainen sana.

        Repäisen itseni irti palstan sanoista nyt ja takerrun kirjan kansien väliin 👀

        On tullut selväksi, ettei huumori juuri pysy hengissä palstalla. Joku tuntee sen aina pistoksena.
        Tulipa kamalasti vettä illansuussa. Olin vienyt ulos maton kuivumaan ja ajattelin, että nyt se saa ylimääräisen huuhtelun. Eihän se pahasta ole . Nostin sen kuistille kun sade lakkasi. Kuivukoon aikansa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Älähän nyt, Ano 14.19. Syntyihän tässä "keskustelua"..)) Vai chattailyäkö sekin nyt on ?

        Huumorin palstaviljelyä yritin sanoin, mutta hyvä jos keskustelun siemen iti 😁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun huumoriisi vastattiin toisenlaisella huumorilla, ei se mitään tukahduttamista ole!

        En osaa tuota huumorinlajia missä toisen mielenterveys kyseenalaistetaan.


    • "Onnellisuus ei synny siitä, että tekee helppoa työtä vaan jälkihehkuna tyytyväisyydestä, joka syntyy kun on suorittanut vaikean tehtävän, johon joutui antamaan parhaimpansa."

      Theotore Rubin

      Jokainen tietää rajansa, jokainen tuntee onnellisuutta kun onnistuu.

      No, tänään ei työtahti yltänyt eiliseen ja jäi saamattomuuteni vaivaamaan, vaikka sainkin keramiikkaesineet kuistin suojiin, mutta isot kukkapotit jätin odottamaan parempaa työvirettä.

      Eilen löysin kenkäkomerostani vanhat mustat pitkävartiset syyskelin kengät.
      Kuinka ollakaan makaronijalkani tykkäsivät pitkävartisista tykevista kengistä. Niillä oli helppo liikua mökin muhkuraisella maalla.

      Eli oivalsin paluumatkalla kotiin, käydä ostamassa tukisukat, löysin samalla alekorista kauan etsimäni vaaleansiniset legginsit.

      No, joo, sut tyytyväinen.

      • Anonyymi

        Jaa että makaroonijalkoihin vaaleensiniset legginssit ja mustat varsikengät, onko ihan maihinnousukengät? Onko ne tukisukat polvipituutta vai ihan pitkät sukat?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jaa että makaroonijalkoihin vaaleensiniset legginssit ja mustat varsikengät, onko ihan maihinnousukengät? Onko ne tukisukat polvipituutta vai ihan pitkät sukat?

        Otin ettoset ; ))

        Siinäpä onkin sinulle miettimistä, mitä tarkoitin makaronijaloilla?


      • Anonyymi

        Olisko tuo Theodore?
        Mitä tuo sut tuossa tarkoittaa?
        Muut puhuu suhteellisesta eli suht. lyhennettynä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko tuo Theodore?
        Mitä tuo sut tuossa tarkoittaa?
        Muut puhuu suhteellisesta eli suht. lyhennettynä.

        Ikävää, ettet ymmärrä tekstiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ikävää, ettet ymmärrä tekstiä.

        Myrskyä, sadetta, ei kuitenkaan ukkosta nämä tämän aamunhuomenet sisältää, aina ei voi kaunista olla.
        Melkoisen hyvin nukuttu yö takana ja mieli valmis tuleville asioille, kerho ainakin sisältyy päivääni.

        Sanailu on ollut puheena, tai siis sanonnat ja niiden oikein kirjoittaminen.
        Minä haluan aina keksiä jotakin poikkeavaa kirjakielestä, se mukavasti värittää mielestäni muuten tylsää kerrontaa;)
        Ymmärrettävästi yritän kyllä sanani valita, mutta joskus taitaa epäselvää tulla, mutta haittaakos sekään, ei niin pilkun tarkkaa tämä arjen tarina voi olla, jotain mielikuvituksen varaan voi jättää.
        Joku osaa huumorin nähdä sanonnoissa pilkistävän, toisille totisinta totta, huumori on myös vastaanottajan mielessä.
        Tosikko kaiketi olen, mutta huumori on mieleistä, en tosin osaa ääneen nauraa, mutta sisällä kutkuttaa;)
        Leikki sijansa saakoon.

        Demeter uuvuttaa nyt toden teolla itsensä noissa niin sanotuissa miesten töissä, mutta kääntöpuolella voi olla kunnon nousu.
        Melkoisia aikoja jaksat metsässä kulkea, voipa johtua näistä urakoistasi, työstä väsyminen ei ole pahasta, mutta syytä on siinäkin raja pitää, yliväsynyt ei unta tavoita.
        Älä yhtään yritä tuota osaamattomuutta viestiä, sinulla monipuolinen kirjoitustaito,, tietoa ja osaamista moneen asiaan, ja eikös sanota, että ei pitäisi verrata toisiin missään asiassa, kaikilla omat taitonsa.
        Tuleehan tuota joskus peilattua toisten sanomisia, mutta yritän hyväksyä omat osaamiset, vaikkakin tiedän, vajavaisia ovat.
        Hyvin on kanssakirjoittajat antaneet anteeksi erheeni niistä mainitsematta, taas kerran hyväksytään omat ja toisten puutteet;)D

        Matot on puhtaina, ikkunat saisin jo ulkoa pestä, sade ne likaa, mutta nyt suljen siltä osin silmäni kevääseen asti.
        Aika pientä tämä talveen valmistautuminen on täällä kaupungin kivimuurien sisällä, maalla riittää puuha pitkin syksyä.
        Nopsaan nuo loskakuukaudet sivuutetaan ja sitten alkaa talven ihanuudet, toivottavasti tulee kunnon talvi ja sen tuomat ilot, ainakin maiseman muutokset se tuo tullessaan.

        Nyt olen yrittänyt ylittää nopeuden näpytellen, että ehtisin kirjautumisen ajassa, miten käynee.
        Lyhyeksi ovat tuon kirjoitusajan laittaneet, eihän vanha ehdi sanoa kuin huomenta ja hei, hei;)
        Jaksamista kaikille puuhissanne, mieli iloisena, hymy suupielissä, niin sen pitäisi sujua;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Myrskyä, sadetta, ei kuitenkaan ukkosta nämä tämän aamunhuomenet sisältää, aina ei voi kaunista olla.
        Melkoisen hyvin nukuttu yö takana ja mieli valmis tuleville asioille, kerho ainakin sisältyy päivääni.

        Sanailu on ollut puheena, tai siis sanonnat ja niiden oikein kirjoittaminen.
        Minä haluan aina keksiä jotakin poikkeavaa kirjakielestä, se mukavasti värittää mielestäni muuten tylsää kerrontaa;)
        Ymmärrettävästi yritän kyllä sanani valita, mutta joskus taitaa epäselvää tulla, mutta haittaakos sekään, ei niin pilkun tarkkaa tämä arjen tarina voi olla, jotain mielikuvituksen varaan voi jättää.
        Joku osaa huumorin nähdä sanonnoissa pilkistävän, toisille totisinta totta, huumori on myös vastaanottajan mielessä.
        Tosikko kaiketi olen, mutta huumori on mieleistä, en tosin osaa ääneen nauraa, mutta sisällä kutkuttaa;)
        Leikki sijansa saakoon.

        Demeter uuvuttaa nyt toden teolla itsensä noissa niin sanotuissa miesten töissä, mutta kääntöpuolella voi olla kunnon nousu.
        Melkoisia aikoja jaksat metsässä kulkea, voipa johtua näistä urakoistasi, työstä väsyminen ei ole pahasta, mutta syytä on siinäkin raja pitää, yliväsynyt ei unta tavoita.
        Älä yhtään yritä tuota osaamattomuutta viestiä, sinulla monipuolinen kirjoitustaito,, tietoa ja osaamista moneen asiaan, ja eikös sanota, että ei pitäisi verrata toisiin missään asiassa, kaikilla omat taitonsa.
        Tuleehan tuota joskus peilattua toisten sanomisia, mutta yritän hyväksyä omat osaamiset, vaikkakin tiedän, vajavaisia ovat.
        Hyvin on kanssakirjoittajat antaneet anteeksi erheeni niistä mainitsematta, taas kerran hyväksytään omat ja toisten puutteet;)D

        Matot on puhtaina, ikkunat saisin jo ulkoa pestä, sade ne likaa, mutta nyt suljen siltä osin silmäni kevääseen asti.
        Aika pientä tämä talveen valmistautuminen on täällä kaupungin kivimuurien sisällä, maalla riittää puuha pitkin syksyä.
        Nopsaan nuo loskakuukaudet sivuutetaan ja sitten alkaa talven ihanuudet, toivottavasti tulee kunnon talvi ja sen tuomat ilot, ainakin maiseman muutokset se tuo tullessaan.

        Nyt olen yrittänyt ylittää nopeuden näpytellen, että ehtisin kirjautumisen ajassa, miten käynee.
        Lyhyeksi ovat tuon kirjoitusajan laittaneet, eihän vanha ehdi sanoa kuin huomenta ja hei, hei;)
        Jaksamista kaikille puuhissanne, mieli iloisena, hymy suupielissä, niin sen pitäisi sujua;)

        Keskipäivää. Näinkös vain minusta onkin nyt leivottu työn sankari !..)) Kiitos vain sanoistasi SkillaN. Työn sankareita me ollaan kaikki, kukin omalla sarallamme, kuten sanot. Siitä ei vain yleensä tehdä numeroa. Jo se aika, mihin synnyimme, vaati suurta neuvokkuutta, sitkeyttä ja luottamusta omiin voimiin. Ilman niitä emme olisi selvinneet.

        Ja totta, on tarpeetonta verrata itseään muihin, vaikka tuntuu siltä, että tuo vertaaminen ja mittailu olisi jopa korostunut tässä ajassa.
        Kun eletään markkinataloudessa keskinäinen kilpailu on siihen sisäänkirjoitettu. Tuottavuuden, menestymisen mittateilla meidät punnitaan, muita arvoja on vaikea tästä ajasta tavoittaa, ainakaan ne eivät heti pistä silmään.

        Siinä mielessä ollaan onnekkaita, ettei itse tarvitse olla mukana tuossa kilpailussa.
        Meidäthän on jo punnittu, ja keveiksi havaittu ...)) Kuluerä, ongelmajäte ? ...))

        No. Sellaisena tuskin kukaan meistä itseään näkee ja kestämme tuon nimittelyn raamatullisessa hengessä: "annetaan heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät"..))

        Riittävän omanarvontunnon tavoittanut - ja uskon että valtaosalla meistä se on - ymmärtää, että tuollainen mittailu on vain pintavaahtoa ja sen alla on jotakin kestävämpää, pohja joka ei petä.
        Ja niinkin, että ne, jotka ovat tuon pohjakosketuksen itsessään tavoittaneet, viestivät siitä muille omalla olemuksellaan - ilman sanojakin.
        Paavali antoi opetuslapsille kehotuksen: "toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa" . Olisikohan siinä hyvä kilvoittelun aihe tähän aikaan, meillekin ? ..))

        Sama ongelma minullakin , SkillaN. Turha kirjaitua, kun kirjautuminen on voimassa vain hetken ja kuten kerroin, tuo kopio/liitä toiminta ei pelitä. Täytyykin taas laittaa viestiä ylläpidolle...
        Sadetta joutuu täälläkin pitelemään, joten tämä "työn sankari" joutuu nyt pakkolomalle..))
        Onneksi "palkka" juoksee...

        Mukavaa päivää kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskipäivää. Näinkös vain minusta onkin nyt leivottu työn sankari !..)) Kiitos vain sanoistasi SkillaN. Työn sankareita me ollaan kaikki, kukin omalla sarallamme, kuten sanot. Siitä ei vain yleensä tehdä numeroa. Jo se aika, mihin synnyimme, vaati suurta neuvokkuutta, sitkeyttä ja luottamusta omiin voimiin. Ilman niitä emme olisi selvinneet.

        Ja totta, on tarpeetonta verrata itseään muihin, vaikka tuntuu siltä, että tuo vertaaminen ja mittailu olisi jopa korostunut tässä ajassa.
        Kun eletään markkinataloudessa keskinäinen kilpailu on siihen sisäänkirjoitettu. Tuottavuuden, menestymisen mittateilla meidät punnitaan, muita arvoja on vaikea tästä ajasta tavoittaa, ainakaan ne eivät heti pistä silmään.

        Siinä mielessä ollaan onnekkaita, ettei itse tarvitse olla mukana tuossa kilpailussa.
        Meidäthän on jo punnittu, ja keveiksi havaittu ...)) Kuluerä, ongelmajäte ? ...))

        No. Sellaisena tuskin kukaan meistä itseään näkee ja kestämme tuon nimittelyn raamatullisessa hengessä: "annetaan heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät"..))

        Riittävän omanarvontunnon tavoittanut - ja uskon että valtaosalla meistä se on - ymmärtää, että tuollainen mittailu on vain pintavaahtoa ja sen alla on jotakin kestävämpää, pohja joka ei petä.
        Ja niinkin, että ne, jotka ovat tuon pohjakosketuksen itsessään tavoittaneet, viestivät siitä muille omalla olemuksellaan - ilman sanojakin.
        Paavali antoi opetuslapsille kehotuksen: "toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa" . Olisikohan siinä hyvä kilvoittelun aihe tähän aikaan, meillekin ? ..))

        Sama ongelma minullakin , SkillaN. Turha kirjaitua, kun kirjautuminen on voimassa vain hetken ja kuten kerroin, tuo kopio/liitä toiminta ei pelitä. Täytyykin taas laittaa viestiä ylläpidolle...
        Sadetta joutuu täälläkin pitelemään, joten tämä "työn sankari" joutuu nyt pakkolomalle..))
        Onneksi "palkka" juoksee...

        Mukavaa päivää kaikille,
        demeter1

        Mekö muka kuluerä? Kyllä nuo nuoret terveet tuilla elävät on sitä. Me maksetaan veroja, on säästetty asuntomme, ei tarvita enää kallista koulutusta.Annetaan rahaa lapsille ja lastenlapsille, hyväntekeväisyyteen ja kulttuuriin ostamalla lippuja. Jätetään vielä perinnöt joista valtio nappaa verot. Meitä varakkaita eläkeläisiä on paljon, käytämme paljon yksityisiä lääkäreitä joten emme kuluta julkista puolta.Käytömme paljon rahaa myös kulutukseen ja matkoihin, elinkeinoelämä pyörii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mekö muka kuluerä? Kyllä nuo nuoret terveet tuilla elävät on sitä. Me maksetaan veroja, on säästetty asuntomme, ei tarvita enää kallista koulutusta.Annetaan rahaa lapsille ja lastenlapsille, hyväntekeväisyyteen ja kulttuuriin ostamalla lippuja. Jätetään vielä perinnöt joista valtio nappaa verot. Meitä varakkaita eläkeläisiä on paljon, käytämme paljon yksityisiä lääkäreitä joten emme kuluta julkista puolta.Käytömme paljon rahaa myös kulutukseen ja matkoihin, elinkeinoelämä pyörii.

        Vaatimattomuutta hänellä vai itsensä korostamista?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mekö muka kuluerä? Kyllä nuo nuoret terveet tuilla elävät on sitä. Me maksetaan veroja, on säästetty asuntomme, ei tarvita enää kallista koulutusta.Annetaan rahaa lapsille ja lastenlapsille, hyväntekeväisyyteen ja kulttuuriin ostamalla lippuja. Jätetään vielä perinnöt joista valtio nappaa verot. Meitä varakkaita eläkeläisiä on paljon, käytämme paljon yksityisiä lääkäreitä joten emme kuluta julkista puolta.Käytömme paljon rahaa myös kulutukseen ja matkoihin, elinkeinoelämä pyörii.

        No. Nuo asiat jätetään yleisessä keskustelussa usein mainitsematta, Ano 13.32. Siksi niistä pitäisi ehkä useamminkin muistuttaa.
        Ja kun tuon tiedämme, säilytämme varmasti itse omanarvontuntomme ja kuten sanoin,
        se antaa meille voimia jättää nämä kuluerä-puheet omaan arvoonsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaatimattomuutta hänellä vai itsensä korostamista?

        Ihan tavallinen tapaus, normi eläkeläisiä edustaa. Miksi pitää esittää köyhää, jotta olisi palstan demarien ja vihreidenieleen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan tavallinen tapaus, normi eläkeläisiä edustaa. Miksi pitää esittää köyhää, jotta olisi palstan demarien ja vihreidenieleen?

        Unohdit palstan kapitalistit, joilla on mitä vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mekö muka kuluerä? Kyllä nuo nuoret terveet tuilla elävät on sitä. Me maksetaan veroja, on säästetty asuntomme, ei tarvita enää kallista koulutusta.Annetaan rahaa lapsille ja lastenlapsille, hyväntekeväisyyteen ja kulttuuriin ostamalla lippuja. Jätetään vielä perinnöt joista valtio nappaa verot. Meitä varakkaita eläkeläisiä on paljon, käytämme paljon yksityisiä lääkäreitä joten emme kuluta julkista puolta.Käytömme paljon rahaa myös kulutukseen ja matkoihin, elinkeinoelämä pyörii.

        Sisällöltään melkoisen tutun tuntuista tekstiä. Joitakin ilmaisuja vierastan kuten varakkuuden vaihtaisin hyvin toimeentuleviin.
        Kulutukseenkaan emme käytä rahaa paljoakaan. Vain tarpeellisen. Yksityinen terveydenhuolto on selkeä valinta.
        Emme ajattele toisten aivoilla vaan elämme omaa elämäämme. Muilla on mitä on eikä se kuulu meille ja sama myös toisin päin.

        Heikkoutemme oli jo aktiivivuosina matkustelu.
        Korona ajan alkuun mennessä olimme vaimoni kanssa olleet yhteisillä matkoilla yhteensä noin 18 kuukautta. 4 maanosaa, 52 valtiota. Loppupään vuosiin saakka omatoimimatkoja mutta sitten vanhuksina ryhdyimme harrastamaan kiertomatkoja ja täysihoitoristeilyjä.
        Ensimmäinen matkamme, 1971 tehty 4:n viikon teltta/auto matka Välimerelle tuntui niin juhlavalle, että samalla reisulla olevan työkaverini ja hänen vaimonsa kanssa, lähetimme työpaikallemme eri paikoista postikortteja. Sitten tulin järkiini ja otin dioja vain omia muistoja varten.

        Pidän itseäni työn sankarina. 54 vuotisena luovuin viimeisestä vakituisesta työpaikastani joten työnantajan oli pakko palkata siihen vastaavan kolutuksen saanut nuori heppu joka sattui olemaan paikkakuntalainen kahden pienen lapsen isä. Kaveri voi siirtyä taksikuskin hommasta koulutustaan vastaavaan tuotantopäällikön tehtävään pk-yrityksessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Unohdit palstan kapitalistit, joilla on mitä vaan.

        Ei demaritkaan ole pahoillaan kun saavat hankituksi ok talon, mökin, pari autoa, pari lasta ja koiran . Kyllä demaritkin tykkää lentää ulkomaille ja voi olla jopa lomaosake Välimerellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaatimattomuutta hänellä vai itsensä korostamista?

        Ei kumpaakaan, vaan ihan kylmä totuus.


    • Anonyymi

      Myrsky meni ohi.
      "On tyyni nyt, ei tuule nyt, kun tuuli nyt on tyyntynyt."
      Olen menossa ip. kaupungille, onneksi tämä koiranilma väistyy ennen sitä.
      Ennusteet puhelimessa vakuuttavat.

      Oliko tässä ketjussa puhetta vanhoista esineistä, joista on vaikea luopua? Kirjoitin siihen oman kommenttinikin, ja nyt huomaan, että koko se keskustelunpätkä puuttuu.
      Onkohan se jossakin toisessa ketjussa?
      Hajamielinen Mkr, kummastelee.

      • Anonyymi

        Taisi olla tuolla edellisessä ketjussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taisi olla tuolla edellisessä ketjussa.

        Missä edellisessä?
        Mkr.


      • Anonyymi

        Kyllä se on tuolla 'ylenpänä', mikäli tarkoitat tekstiäsi anoppisi ompelemista vahvoista lakanoista.


    • Anonyymi

      Taas alkoi poistot!

    • Tänne ennustivat kovaa myrskyä. Kyllä tuuli aika tavalla kun heräsin ja sähkötkin olivat mökiltä poissa vähän aikaa.
      Mutta päivällä aloi jo aurinko paistamaan. Kävin keskustassa , ensin veljeni luona ja sitten asunnolla, pesin kaksi koneellista pyykkiä ja istuin parvekkeella virkkaamassa.
      Huomasin että siellä onkin ihan mukavaa, parvekkeella on vielä lämmin ja voi seurata samalla ohi kulkevia ihmisiä.
      Taidankin hetipuoleen muuttaa keskustaan, kissa ei oikein tykkää, mutta kyllä sekin tottuu.
      Tämä mummonmökki on niin rakas, samanlainen missä vietin lapsuuteni.
      Samalle tontille rakennettiin uudempi mökki, se myytiin enkä ole pahoillani. Tämä riittää minulle.

      • Ei täälläkään mitään kovaa myrskyä ollut. Puuskia ja yölllä satoi.
        Sähkö ei ole ollut poikki ja alatalolla pystyy lataamaan vehkeet ja katsomaan telkkua,
        Puolet vuodesta olemme kissan kanssa maalla ja puoilet kerrostalossa.
        Sanoit, että kissa tottuu.
        Näin on. Pari päivää kissa on kun ´´maansa myynyt´´ sitten se alkaa tottua uutteenvanhaan.
        Käy sitten lasitetulla parvekkeella ja jollain tasolla tajuaa, että on klmää aina.


    • kylmää,

      • Vielä melko pimeää ulkona, no aikaisissa olen, ei unta riittänyt, jalkoja hieman kivisteli ja uni ei meinannut millään tulla, pyörin ja pyörin.
        Olen aina kehuskellut hyviä unen lahjojani, nyt sitten ymmärrän teitä joilla uni ei kipujen kanssa meinaa tulla.
        Kaikkea on koettava,.
        Eilen kävelin mennen tullen kerhooni, matkaa kertyi kolmisen kilometriä, hyvin sujui kävelysauvojen kanssa, yhden kerran huilasin, hengen ahdistusta tasasin, meinaa astmakin oireilla, sukuvika sekin.
        Näin vaivoja kertyy terveellekin ihmiselle ja kohta olen sitten sairasteleva vanhus.

        Onhan se totta, että puheissa olemme "kuluerä" vanhuksia on paljon ja näin hoitoja ja lääkäriäkin tarvitsevia löytyy.
        Voisi sanoa tämän nykyisen terveydenhoidon syyksi, aina keksitään uusia hoitokeinoja ja ikä ihmisillä lisääntyy.
        En tuota nyt ihan todella noin ajattele, hyvä kun hoitoja löytyy, mutta tarve palveluiden vaativilta kasvaa ja hoitajia ja lääkäreitä ei ole.
        Tähän asti olen selvinnyt noin kerran vuoteen lääkäriä vaivaavaksi, mutta jatkosta en puhu mitään, terveyskeskuspalveluja vaan käytän, yksityisellä silmälääkärissä.

        Tuosta rikkaiden eläkeläisten olemassa olosta, mitä katsotaan rikkaudeksi, katto pään päällä ja jokapäiväinen toimeentulo.
        Kovalla työllä ja säästämisillä aikaan saatua tämä nykyinen elintasoni, eläke riittää tarpeisiini ja siinäpä se, onneksi lääkemenot vielä pieniä.
        Yhteiskunta on osuutensa saanut, veroja joka asiasta, kun möin mökkini, maksoin ison summan veroa myyntihinnasta, kun ajattelee velalla hankittu, pankki korkonsa ottanut, kyllä siinä on saanut nuukana olla, mutta ihanaa, että mökki aikakin elooni mahtuu.
        Työllä ja vaivalla hankittuja, en pitäisi sitä kovinkaan rikkaana olemiseen, kun verrataan heitä joille jo monesta polvesta näitä omaisuuksia syntynyt ja aina vaan lisää tulee.
        Kateelliseksi en itseäni tunne, minulle riittää tämä nykyinen olo.

        Tämä aika vaatii nuorilta paljon, en ihmettele jos kaidalle tielle sortuu useampi, heillä ei kokemusta vaikeuksista, mitä meidän ikäiset ovat kokeneet, kestokyky on koetuksella.
        Monen nuoren elämä joutuu rikollisille teille ja ne rötökset eivät koskaan unohdu, vaikka tuomiotkin kärsisi, taakkana kulkee loppuelämän.
        Kun liian helppoa elämä on, ei jaksa miettiä vaikeuksien voittamista, onneksi suurin osa nuorista selviää hyvin.

        Noista kissoista katselen keloja facessa, osaavat kyllä jos jonkin laisia temppuja ja ovat niin söpösiä, kissa kiintyy ihmiseen siinä missä koirakin.
        Eikö vaan olekin mukavaa, kun voi kissoille jutella liekko ja Eliaana, vaatimuksensa osaavat esiin tuoda siinä missä rakkautensakin.

        Päivä valkenee, kohta tytär ilmaantuu apulaisekseni ja puhdasta syntyy, harmaa on taivas, nyt vain jännään tuleeko sade.
        Syksyistä päivää teille kirjoittajaystävät;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Vielä melko pimeää ulkona, no aikaisissa olen, ei unta riittänyt, jalkoja hieman kivisteli ja uni ei meinannut millään tulla, pyörin ja pyörin.
        Olen aina kehuskellut hyviä unen lahjojani, nyt sitten ymmärrän teitä joilla uni ei kipujen kanssa meinaa tulla.
        Kaikkea on koettava,.
        Eilen kävelin mennen tullen kerhooni, matkaa kertyi kolmisen kilometriä, hyvin sujui kävelysauvojen kanssa, yhden kerran huilasin, hengen ahdistusta tasasin, meinaa astmakin oireilla, sukuvika sekin.
        Näin vaivoja kertyy terveellekin ihmiselle ja kohta olen sitten sairasteleva vanhus.

        Onhan se totta, että puheissa olemme "kuluerä" vanhuksia on paljon ja näin hoitoja ja lääkäriäkin tarvitsevia löytyy.
        Voisi sanoa tämän nykyisen terveydenhoidon syyksi, aina keksitään uusia hoitokeinoja ja ikä ihmisillä lisääntyy.
        En tuota nyt ihan todella noin ajattele, hyvä kun hoitoja löytyy, mutta tarve palveluiden vaativilta kasvaa ja hoitajia ja lääkäreitä ei ole.
        Tähän asti olen selvinnyt noin kerran vuoteen lääkäriä vaivaavaksi, mutta jatkosta en puhu mitään, terveyskeskuspalveluja vaan käytän, yksityisellä silmälääkärissä.

        Tuosta rikkaiden eläkeläisten olemassa olosta, mitä katsotaan rikkaudeksi, katto pään päällä ja jokapäiväinen toimeentulo.
        Kovalla työllä ja säästämisillä aikaan saatua tämä nykyinen elintasoni, eläke riittää tarpeisiini ja siinäpä se, onneksi lääkemenot vielä pieniä.
        Yhteiskunta on osuutensa saanut, veroja joka asiasta, kun möin mökkini, maksoin ison summan veroa myyntihinnasta, kun ajattelee velalla hankittu, pankki korkonsa ottanut, kyllä siinä on saanut nuukana olla, mutta ihanaa, että mökki aikakin elooni mahtuu.
        Työllä ja vaivalla hankittuja, en pitäisi sitä kovinkaan rikkaana olemiseen, kun verrataan heitä joille jo monesta polvesta näitä omaisuuksia syntynyt ja aina vaan lisää tulee.
        Kateelliseksi en itseäni tunne, minulle riittää tämä nykyinen olo.

        Tämä aika vaatii nuorilta paljon, en ihmettele jos kaidalle tielle sortuu useampi, heillä ei kokemusta vaikeuksista, mitä meidän ikäiset ovat kokeneet, kestokyky on koetuksella.
        Monen nuoren elämä joutuu rikollisille teille ja ne rötökset eivät koskaan unohdu, vaikka tuomiotkin kärsisi, taakkana kulkee loppuelämän.
        Kun liian helppoa elämä on, ei jaksa miettiä vaikeuksien voittamista, onneksi suurin osa nuorista selviää hyvin.

        Noista kissoista katselen keloja facessa, osaavat kyllä jos jonkin laisia temppuja ja ovat niin söpösiä, kissa kiintyy ihmiseen siinä missä koirakin.
        Eikö vaan olekin mukavaa, kun voi kissoille jutella liekko ja Eliaana, vaatimuksensa osaavat esiin tuoda siinä missä rakkautensakin.

        Päivä valkenee, kohta tytär ilmaantuu apulaisekseni ja puhdasta syntyy, harmaa on taivas, nyt vain jännään tuleeko sade.
        Syksyistä päivää teille kirjoittajaystävät;)

        Tosi reipas olet Skillan ja noin iloisella mielellä ikkunan pesua aloittamassa aamulla varhain. Älä putoa tai rehki liikaa, astma on otettava huomioon.
        Kiva näitä kirjoituksiasi on aina lukea, joskin vähän hävettää oma laiskuuteni. Kerran vuodessa pesetän ikkunat ja saan kotitalouvähennystä. Siivooja käy kahden viikon väkein.


    • Anonyymi

      Tulin vaan ilahduttamaan teidän mieliänne ja tunteitanne.
      Ilmoitan, että: Kukka kukkii.

      • Anonyymi

        Kiva kuulla, mikä kukka on kyseessä?


      • Anonyymi

        Minäpä tulin ilmoittamaan, että rakas Elisa-sähköposti on uusittu entistä ehommaksi. Ulkonäkö muuttunut, niin että en ensin osannut lukea niitä mainoksia, joita postiini tulvii, ja nyt kun olisin lähettänyt meilin, sai oppitunnin ja ymmärryksen, että minun tumpelointini ansiosta on siirryttävä puhelimen viesteihin, jos haluaa yhteyttä ottaa. Elisa ei suostunut lähettämään postiani, vaan poisti saajan osoitetiedot. Ilmoitti kyllä jokin aika sitten, että on lisännyt maksimiin minun sähköpostini tilan, ja lasku siitä on XXX euroa, vassakuu.
        Laskut kyllä osaa lähettää, ja jos otan yhteyttä guruun, maksan monta kymppiä muutaman turhan minuutin pituisesta yhteydenotosta.
        Mkr.


    • Marjatouhua vaan riittää täällä.
      Puukasseja ja toosia tuossa täyttelin, pitänee viedä alas, kun tuota lämmintä näyttää riittävän, niin siellä vielä sitten saunotaan.
      Nytkin on 18 astetta ja ensi viikollakin näkyy ennakkotiedoissa lämpöä riittävän.
      Kun menin pikkumökin terassille perkaamaan puolukoita, kissakaveri kuuli sen ja kohta tuli viereen naukumaan. Joka tarkoitti, että päästä sisälle naksukupille.
      Uudelleen ulos, kun mentiin tuli terassille makaamaan siksi aikaa, kun hommaa tein.

      Tuossa juuri tänään luin, tuon Pirhan touhuja.
      Alueella on 20 000 työntekijää ja irtisanomisuhka 2,5%.
      On se käsittämätöntä, kun kaikkialla on sanottu henkilökuntapulaa olevan.
      9hyvää ja 10kaunistahan nuo poliitikot lupasivat.
      Täällä se tarkoittaa sitä, että reuna-alueilta lähtee terveyskeskukset ja vuodeosastot.
      Ja sitä, että vuoteen 2030 mennessä ei ole yhtään vanhusta laitospaikoilla.
      Kaikki kuulemma hoidetaa yhteisöllishoidossa, perhe- ja omaishoidossa.
      Ympärivuorokautista palveluasumista vähennetään, säännöllisen kotihoidon osuutta vähennetään.
      Valtiolta tippuu rahaa nuukasti kuulemma.
      Ei voi kun toivoa, että omillaan pärjäisi viime tippaan asti.

      • Huomenta auringon paisteeseen ja hyvään mieleen muutenkin, kaikki urakat tehty;)
        Pitäähän sitä pieni harmitus aina aikaan saada nyt Kelan viestin voimalla.
        Kertoivat saaneensa lääkärin lausunnon astma lääkkeiden suhteen, nyt kuitenkin pitää joku kauan sitten otettu testitulos heidän saada.
        Viikko armonaikaa, jos ei todistusta tule voivat hyljätä päätöksen.
        Minä soitin terveyskeskukseen hoitajalleni ja ei kauan mennytkään, kun yhteyden otti, selitin asian ja hän koneelta testin löysi, mutta epäili ehtiikö viikkoon posti Kelaan kulkea.
        Nyt sitten kokeilen onneani, sillä en jaksa lähteä todistusta hakemaan, ihmettelen kovasti miksi viikkoon ei posti vie lähetystä perille.
        Kakkospostina sanoi kaiken postin lähtevän heiltä, mitähän pitäisi maksaa, että seuraavana päivänä perille menisi, kuten ennen vanhaan, huonoon suuntaan postikin on mennyt.
        Enpä mieti tuota asiaa, jos päätös on kielteinen, ehkä joku senkin korvausrahan sitten saa;)

        Tiukka oli urakka kahdenkin tehdä se lasien pesu, minulla on kamalan vanhanaikaiset lasit, mitä pitää juoksutta kiskoa pitkin toiseen reunaan ja sitten lasi kerrallaan takaisin pestynä,
        pelotti kun kiskoon otti kiinni ja voimaa piti käyttää, mutta hyvin meni taas tällä kertaa. kiitokset tyttären avusta.
        Ostin pesun joskus aiemmin, ei uskaltanut pesijä laseja työntää, jouduin itse sen tekemään, siinä olisin jo pessytkin itse, pitäisi kaiketi ottaa joku rasvaamaan kiskot.
        Kiittelin kovasti näiden lasien suunnittelijaa, hyvä keksintö kai aikoinaan olikin.
        Loppu hyvin ja mieli sai rauhan.

        Tänä aamuna loikoilin sängyssä ajatusten lentäessä, mietinkin miten kauan saisinkaan aikani kulumaan pelkällä ajatusten lennolla, kai sitä riittäisi koko päiväksi, miten voikaan olla lennokas mieli;)
        Kun elämän polkua muistelee, sitä riittää, no todiste siitä, että vanha jo olen;)

        Kelpaapa Eliaanan kissansa kanssa viihtyä mökkimaisemissa, lämmintä luvattiin.
        Kuuntelin eilen kyselytunnin ja ei mieltä ylentänyt, lupauksia velan maksusta ja millä keinoin, karsimalla kaikkea sitä mikä vaikeuksien kanssa eläjiä auttaisi, en ihmettele hälyä asioiden ympärillä.
        Eilen ampulanssi oli naapuritalon pihassa ainakin tunnin ja lopulta potilas autoon tuotiin ja kuljetus alkoi, varmaan tarvitsi elvytystä ennen ampulanssiin laittoa, kuluja tuli jollekin, ilmeisesti hoidettavan kontolle.
        Ei kovin edullista tulevaisuuteen suunnaten, jos kaikki kotiin hoidetaan, huonokuntoiset tarvitsevat laitospaikkoja.
        Ajattelin juuri tuotakin, kun maalta joutuvat labratutkimuksiin menemään kymmeniä kilometrejä, eri tavoin nuo palvelut kaiken kaikkiaan järjestetty.

        Voi,voi miten hankalaksi voivatkaan nuo kännykät laittaa, ainakaan minä en tunne laitteiden ihmeellisyyksiä, sitten sotken huonolla ymmärryksellä selvyydetkin.
        Älä murehdi Makriina, olen kuullut nuorempienkin sanovan, en osaa, mitä sitten me vanhat, joille ymmärrys ei riitä tekniikan hienouksien suhteen.

        Ano 7,50, älä häpeää tunne, äläkä minua ihmettele, työtä tarjoat siivoojille se on hyvä juttu, minä olen vaan niin itsepäinen, että en toisiin luota, nytkin muistutin koko ajan tyttärelle, että otitko sieltä ja sieltä;)
        Hyvin teki työnsä ja kiitollinen olen.

        Kukat tuovat iloa, ihana että kukkasi kukkii, kai siitä iloinen olet itsekin;)D
        Nyt saattoi mennä pitkäksi, mutta kai tämä palstan löytää, aurinkoista päivää ja metsään kuka kykenee, sieniäkin löytyy;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Huomenta auringon paisteeseen ja hyvään mieleen muutenkin, kaikki urakat tehty;)
        Pitäähän sitä pieni harmitus aina aikaan saada nyt Kelan viestin voimalla.
        Kertoivat saaneensa lääkärin lausunnon astma lääkkeiden suhteen, nyt kuitenkin pitää joku kauan sitten otettu testitulos heidän saada.
        Viikko armonaikaa, jos ei todistusta tule voivat hyljätä päätöksen.
        Minä soitin terveyskeskukseen hoitajalleni ja ei kauan mennytkään, kun yhteyden otti, selitin asian ja hän koneelta testin löysi, mutta epäili ehtiikö viikkoon posti Kelaan kulkea.
        Nyt sitten kokeilen onneani, sillä en jaksa lähteä todistusta hakemaan, ihmettelen kovasti miksi viikkoon ei posti vie lähetystä perille.
        Kakkospostina sanoi kaiken postin lähtevän heiltä, mitähän pitäisi maksaa, että seuraavana päivänä perille menisi, kuten ennen vanhaan, huonoon suuntaan postikin on mennyt.
        Enpä mieti tuota asiaa, jos päätös on kielteinen, ehkä joku senkin korvausrahan sitten saa;)

        Tiukka oli urakka kahdenkin tehdä se lasien pesu, minulla on kamalan vanhanaikaiset lasit, mitä pitää juoksutta kiskoa pitkin toiseen reunaan ja sitten lasi kerrallaan takaisin pestynä,
        pelotti kun kiskoon otti kiinni ja voimaa piti käyttää, mutta hyvin meni taas tällä kertaa. kiitokset tyttären avusta.
        Ostin pesun joskus aiemmin, ei uskaltanut pesijä laseja työntää, jouduin itse sen tekemään, siinä olisin jo pessytkin itse, pitäisi kaiketi ottaa joku rasvaamaan kiskot.
        Kiittelin kovasti näiden lasien suunnittelijaa, hyvä keksintö kai aikoinaan olikin.
        Loppu hyvin ja mieli sai rauhan.

        Tänä aamuna loikoilin sängyssä ajatusten lentäessä, mietinkin miten kauan saisinkaan aikani kulumaan pelkällä ajatusten lennolla, kai sitä riittäisi koko päiväksi, miten voikaan olla lennokas mieli;)
        Kun elämän polkua muistelee, sitä riittää, no todiste siitä, että vanha jo olen;)

        Kelpaapa Eliaanan kissansa kanssa viihtyä mökkimaisemissa, lämmintä luvattiin.
        Kuuntelin eilen kyselytunnin ja ei mieltä ylentänyt, lupauksia velan maksusta ja millä keinoin, karsimalla kaikkea sitä mikä vaikeuksien kanssa eläjiä auttaisi, en ihmettele hälyä asioiden ympärillä.
        Eilen ampulanssi oli naapuritalon pihassa ainakin tunnin ja lopulta potilas autoon tuotiin ja kuljetus alkoi, varmaan tarvitsi elvytystä ennen ampulanssiin laittoa, kuluja tuli jollekin, ilmeisesti hoidettavan kontolle.
        Ei kovin edullista tulevaisuuteen suunnaten, jos kaikki kotiin hoidetaan, huonokuntoiset tarvitsevat laitospaikkoja.
        Ajattelin juuri tuotakin, kun maalta joutuvat labratutkimuksiin menemään kymmeniä kilometrejä, eri tavoin nuo palvelut kaiken kaikkiaan järjestetty.

        Voi,voi miten hankalaksi voivatkaan nuo kännykät laittaa, ainakaan minä en tunne laitteiden ihmeellisyyksiä, sitten sotken huonolla ymmärryksellä selvyydetkin.
        Älä murehdi Makriina, olen kuullut nuorempienkin sanovan, en osaa, mitä sitten me vanhat, joille ymmärrys ei riitä tekniikan hienouksien suhteen.

        Ano 7,50, älä häpeää tunne, äläkä minua ihmettele, työtä tarjoat siivoojille se on hyvä juttu, minä olen vaan niin itsepäinen, että en toisiin luota, nytkin muistutin koko ajan tyttärelle, että otitko sieltä ja sieltä;)
        Hyvin teki työnsä ja kiitollinen olen.

        Kukat tuovat iloa, ihana että kukkasi kukkii, kai siitä iloinen olet itsekin;)D
        Nyt saattoi mennä pitkäksi, mutta kai tämä palstan löytää, aurinkoista päivää ja metsään kuka kykenee, sieniäkin löytyy;)

        On se nyt kummmaa että ammattilainen siivooja ei uskaltanut ikkunalasejasi liikutella, ja vanha hauras mummo uskaltaa ja osaa! Onko ne lasit turvalliduusmääräysten mukaiset? Onhan ammattisiivoojilla vakuutukset, jos jotain sattuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On se nyt kummmaa että ammattilainen siivooja ei uskaltanut ikkunalasejasi liikutella, ja vanha hauras mummo uskaltaa ja osaa! Onko ne lasit turvalliduusmääräysten mukaiset? Onhan ammattisiivoojilla vakuutukset, jos jotain sattuu.

        Niinpä, en kysynyt vakuutuksista en muusta, yksin yrittäjä oli, mutta ei rohjennut laseja työntää, kun ne väliin aina tökkäävät.
        Tällä kertaa kaikki hyvin, voimaa minulla on käsissä, kun jalat olisivat työhalukkaampia, olisi jo melkoisen hyvä.
        Siltä osin en hauras vaan roteva, tomera ja jopa rohkea;)D


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Niinpä, en kysynyt vakuutuksista en muusta, yksin yrittäjä oli, mutta ei rohjennut laseja työntää, kun ne väliin aina tökkäävät.
        Tällä kertaa kaikki hyvin, voimaa minulla on käsissä, kun jalat olisivat työhalukkaampia, olisi jo melkoisen hyvä.
        Siltä osin en hauras vaan roteva, tomera ja jopa rohkea;)D

        Meillä oli aikoinaan harmittavan isot ikkunat, joiden saranat olivat yläpokassa. Siinä sitä oli taiteilemista, että sai ne kahden ihmisen voimalla pestyksi. Sinne isojen lasien väliin joutui pujottautumaan, ja toinen huolehti, ettei lasi kumahda päälle.
        Jossain vaiheessa ikkunat vaihdettiin kolminkertaisiksi ja saranat sivulle. Harmillisia pestäviä edelleen, mutta nyt sentään yksi ihminen siitä hommasta selviää.

        Eilen jouduin menemään pankkiin, mitä ei ole vuosiin tapahtunut. Oli tullut käsky tyhjentää tallelokero, sillä pankki luopuu niistä kokonaan, ja sitä paitsi tämä pankkirakennus puretaan ja rakennetaan uusi, entistä ehompi. Mihinköhän tarkoitukseen se tullaan vihkimään, eihän tässä konttorissa enää ollut pankkitiskiäkään, ovi aina lukossa ja asioiden hoitoon varattava aika kuin lääkärille konsanaan.
        No nyt on aarteet piironginlaatikossa, pitää vain toivoa, ettei tule tulipaloa tai myrsky yllätä. Tai ajan hammas.

        Sää on lämmin ja kaunis. Kiitollisin mielin pitää olla. Menkää sieneen ja puolukkaan, te, joilla on selkä vielä siinä kunnossa, että antaa kulkea kumarassa.
        Toivottaa Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä oli aikoinaan harmittavan isot ikkunat, joiden saranat olivat yläpokassa. Siinä sitä oli taiteilemista, että sai ne kahden ihmisen voimalla pestyksi. Sinne isojen lasien väliin joutui pujottautumaan, ja toinen huolehti, ettei lasi kumahda päälle.
        Jossain vaiheessa ikkunat vaihdettiin kolminkertaisiksi ja saranat sivulle. Harmillisia pestäviä edelleen, mutta nyt sentään yksi ihminen siitä hommasta selviää.

        Eilen jouduin menemään pankkiin, mitä ei ole vuosiin tapahtunut. Oli tullut käsky tyhjentää tallelokero, sillä pankki luopuu niistä kokonaan, ja sitä paitsi tämä pankkirakennus puretaan ja rakennetaan uusi, entistä ehompi. Mihinköhän tarkoitukseen se tullaan vihkimään, eihän tässä konttorissa enää ollut pankkitiskiäkään, ovi aina lukossa ja asioiden hoitoon varattava aika kuin lääkärille konsanaan.
        No nyt on aarteet piironginlaatikossa, pitää vain toivoa, ettei tule tulipaloa tai myrsky yllätä. Tai ajan hammas.

        Sää on lämmin ja kaunis. Kiitollisin mielin pitää olla. Menkää sieneen ja puolukkaan, te, joilla on selkä vielä siinä kunnossa, että antaa kulkea kumarassa.
        Toivottaa Mkr.

        Tarvitaan siihen metsäkin tai auto jolla metsän luo pääsee. Ja terveet jalat.Voi kulkea suorassa ja kumartua vasta kun poimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarvitaan siihen metsäkin tai auto jolla metsän luo pääsee. Ja terveet jalat.Voi kulkea suorassa ja kumartua vasta kun poimii.

        Haha, nauraa myös Mkr.
        Kaupunkilainen ei ole metsää havainnut. Kehä III takana sitä on.


    • Anonyymi

      Sanoin lapsenlapsille: Himpulapimpula
      Ja voi, että me nauroimme!

      • Anonyymi

        Minäpä sanoin lastenlastenlapsille. että saatte pian perinnön, mutta heitä itketti.😢


    • Perjantai-iltapäivää Korvesta@

      Minä olen viimepäivinä keskittynyt ns. omaan elämään, vai miten sitä sanotaan kun on pois netistä.

      Keskiviikkona ystävättäreni kurvasi mökin pihaan asuntoautollaan. Hän 73-vuotias ja hänen ystävättärensä 80-vuotias, tulivat katsomaan kuinka "haurasvanhus" voi korvessa.

      Tulijaiset olivat kostean sorttiset, mitä muuta sitä voisi odottaa 73- ja 80-vuotiailta. Illan aloitimme pienellä annoksella Baileys Irish Creamiä.
      Juustojen kera nautimme Sherryä (en minä) ja valkoviiniä ( minä).
      Oi niitä muisteloita, joita kävimme läpi. Tulimme ystävättäreni kanssa siihen tulokseen, että joskus oli vaikeaa kun meillä oli niin samanlainen miesmaku. Naurua riitti aina puolelle yön, eikä ulkona mylvivä myrskykään meitä häirinnyt.

      Suomen halki ajoivat nämä "hauraat vanhukset" vanhalla asuntoautolla, jossa ei ollut edes ohjaustehostinta. Torsteina puolelta päivin ystävykset jatkoivat matkaa Karjalan kunnaille, sieltä hiljalleen kohti etelää.

      Torstaina istuin keramiikkaluokassa, pakko myöntää ei meinannut kone lähteä käyntiin.

      Tällaista omaa elämää.

      Tänään peittelin grilliterassin pressuilla. Siinä sitten kahvitellessa ja istuissani porrasterassilla hokasin lahon lehdettömän koivun varaston vieressä. No, apua kutsuttu, puu menee kaatoon ja tilasin samalla rungon pilkkomisen saunapuiksi.

      Niin, Skillaan huomasit varmaan kuinka vaikea on olla vastaamatta provoon.
      Itse olen yrittänyt olla vastaamatta, mutta kun huomaan, että vastapuolikin odottaa huomiota pitäähän sitä vastata ja mielellään yrittää panna paremmaksi🫠

      • Anonyymi

        Vai niin "korppis"?


        "Niin, Skillaan huomasit varmaan kuinka vaikea on olla vastaamatta provoon.
        Itse olen yrittänyt olla vastaamatta, mutta kun huomaan, että vastapuolikin odottaa huomiota pitäähän sitä vastata ja mielellään yrittää panna paremmaksi🫠!"

        Onko sinulla joku "kana kyvittävänä Skilan;n suhteen "?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vai niin "korppis"?


        "Niin, Skillaan huomasit varmaan kuinka vaikea on olla vastaamatta provoon.
        Itse olen yrittänyt olla vastaamatta, mutta kun huomaan, että vastapuolikin odottaa huomiota pitäähän sitä vastata ja mielellään yrittää panna paremmaksi🫠!"

        Onko sinulla joku "kana kyvittävänä Skilan;n suhteen "?

        Yritä ymmärtää lukemasi, älä oleta omiasi.


      • Anonyymi

        Etpä montaa päivää malttanut pois pysyä, eikä kukaan edes ehtinyt kaivata viinan juontien ja puun pilkonnan selostuksiasi. . Miksi vääntelet SkillaNin nättiä nikkiä ? Itsellesi sopii kyllä ne rumat korppis ja korppikotka.
        Kuvittelet provoiksi ihan viattomia kysymyksiä ja luulottelet että ne on sinuun kohdistettu ja huomionhauisia. Anna nyt edes muitten itse päättää, mihin ja miten vastaavat!
        Jos itse provoilee ja vit.,uilee muille, kuvittelee että muut tekee samoin.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Yritä ymmärtää lukemasi, älä oleta omiasi.

        Ilmeisesti olen "omiani" tulkinnut kirjoituksistasi, mutta mielestäni olet kateellinen SkillaN ketjun suosioon.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Yritä ymmärtää lukemasi, älä oleta omiasi.

        Noudata omia neuvojasi!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etpä montaa päivää malttanut pois pysyä, eikä kukaan edes ehtinyt kaivata viinan juontien ja puun pilkonnan selostuksiasi. . Miksi vääntelet SkillaNin nättiä nikkiä ? Itsellesi sopii kyllä ne rumat korppis ja korppikotka.
        Kuvittelet provoiksi ihan viattomia kysymyksiä ja luulottelet että ne on sinuun kohdistettu ja huomionhauisia. Anna nyt edes muitten itse päättää, mihin ja miten vastaavat!
        Jos itse provoilee ja vit.,uilee muille, kuvittelee että muut tekee samoin.

        ano...

        "On se nyt kummmaa että ammattilainen siivooja ei uskaltanut ikkunalasejasi liikutella, ja vanha hauras mummo uskaltaa ja osaa"

        SkillaN


        "Tällä kertaa kaikki hyvin, voimaa minulla on käsissä, kun jalat olisivat työhalukkaampia, olisi jo melkoisen hyvä.
        Siltä osin en hauras vaan roteva, tomera ja jopa rohkea;)D"

        Tästä on kysymys.

        Kehittelin "haurasvanhus" teemaan viestini, juttuni meistä keskiviikon "hauraista" on tosi.;))


        Korppis
        .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti olen "omiani" tulkinnut kirjoituksistasi, mutta mielestäni olet kateellinen SkillaN ketjun suosioon.

        Korven kaunatar on aina ollut kade.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korven kaunatar on aina ollut kade.

        Ei ihme niissä olosuhteissa tuntea kaunaa ja kateutta parempiosaisia kohtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ano...

        "On se nyt kummmaa että ammattilainen siivooja ei uskaltanut ikkunalasejasi liikutella, ja vanha hauras mummo uskaltaa ja osaa"

        SkillaN


        "Tällä kertaa kaikki hyvin, voimaa minulla on käsissä, kun jalat olisivat työhalukkaampia, olisi jo melkoisen hyvä.
        Siltä osin en hauras vaan roteva, tomera ja jopa rohkea;)D"

        Tästä on kysymys.

        Kehittelin "haurasvanhus" teemaan viestini, juttuni meistä keskiviikon "hauraista" on tosi.;))


        Korppis
        .

        Minusta "hauras vanhus" on herttainen ilmaisu.
        Mielessäni on kaksi käyttövaihtoehtoa.
        1. Kuvaamaan karua todellisuutta jonkin henkilön subjektiivisen asteikon mukaan.
        2, Käytetään tilanteessa jossa "hauraus" on kaukana ykkösvaihtoehdon tarkoituksesta ja sisällöstä!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minusta "hauras vanhus" on herttainen ilmaisu.
        Mielessäni on kaksi käyttövaihtoehtoa.
        1. Kuvaamaan karua todellisuutta jonkin henkilön subjektiivisen asteikon mukaan.
        2, Käytetään tilanteessa jossa "hauraus" on kaukana ykkösvaihtoehdon tarkoituksesta ja sisällöstä!

        Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä

        Vanhusten hauraus-raihnausoireyhtymällä tarkoitetaan yleensä ikääntyneen henkilön tilaa, johon liittyy yleinen heikkous, väsymys, painonlasku ja fyysinen toimettomuus. Tällainen tila heikentää ikääntyneen toimintakykyä, lisää ulkopuolisen avun tarvetta ja lisää tapaturmien, kuten kaatumisen, riskiä.

        Keskustelipalstoille kommentteja kirjoittavista henkilöistä ei voi käyttää nimitystä
        hauras vanhus. Mikäli minua ei ole uskomista voi googlata.

        Lisätietoa löytyy hakusanalla hauras vanhus.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä

        Vanhusten hauraus-raihnausoireyhtymällä tarkoitetaan yleensä ikääntyneen henkilön tilaa, johon liittyy yleinen heikkous, väsymys, painonlasku ja fyysinen toimettomuus. Tällainen tila heikentää ikääntyneen toimintakykyä, lisää ulkopuolisen avun tarvetta ja lisää tapaturmien, kuten kaatumisen, riskiä.

        Keskustelipalstoille kommentteja kirjoittavista henkilöistä ei voi käyttää nimitystä
        hauras vanhus. Mikäli minua ei ole uskomista voi googlata.

        Lisätietoa löytyy hakusanalla hauras vanhus.

        Keskustelupalstoille kirjoittavia voit nimittää kuitenkin esim . olmiksi, takarivityyneksi ja haistattaa haravanvarren pituista pas..aa
        Kyllä sitä raihnautta tuntuu löytyvän sinustakin, vähän väliä valitat terveys ongelmiasi ja kerroit tehollakin olleesi pitkään .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Keskustelupalstoille kirjoittavia voit nimittää kuitenkin esim . olmiksi, takarivityyneksi ja haistattaa haravanvarren pituista pas..aa
        Kyllä sitä raihnautta tuntuu löytyvän sinustakin, vähän väliä valitat terveys ongelmiasi ja kerroit tehollakin olleesi pitkään .

        Mihin kastiin itsesi luet? Olmiko, takarivin tyynekö. Haravanvarsikin oli asian yhteydestä revitty, eikä minun haistattelu.

        Löytyy toki raihnaisuutta, siitä olen kertonutkin.

        Ihailin eilen perjantai ohjelmassa vieraana ollutta Saimi Hoyeria. Hän on ottanut voimaa luonnosta vastoinkäymisiin.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä

        Vanhusten hauraus-raihnausoireyhtymällä tarkoitetaan yleensä ikääntyneen henkilön tilaa, johon liittyy yleinen heikkous, väsymys, painonlasku ja fyysinen toimettomuus. Tällainen tila heikentää ikääntyneen toimintakykyä, lisää ulkopuolisen avun tarvetta ja lisää tapaturmien, kuten kaatumisen, riskiä.

        Keskustelipalstoille kommentteja kirjoittavista henkilöistä ei voi käyttää nimitystä
        hauras vanhus. Mikäli minua ei ole uskomista voi googlata.

        Lisätietoa löytyy hakusanalla hauras vanhus.

        Minun käsitteistössäni tuo "hauraus" on suhteellista. En ota sitä minään lääketieteellisenä määritelmänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etpä montaa päivää malttanut pois pysyä, eikä kukaan edes ehtinyt kaivata viinan juontien ja puun pilkonnan selostuksiasi. . Miksi vääntelet SkillaNin nättiä nikkiä ? Itsellesi sopii kyllä ne rumat korppis ja korppikotka.
        Kuvittelet provoiksi ihan viattomia kysymyksiä ja luulottelet että ne on sinuun kohdistettu ja huomionhauisia. Anna nyt edes muitten itse päättää, mihin ja miten vastaavat!
        Jos itse provoilee ja vit.,uilee muille, kuvittelee että muut tekee samoin.

        Sinullapa on kammottavan ruma ajatusmaailma. Olisi hirveätä joutua elämään noin ilkeän ihmisen kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinullapa on kammottavan ruma ajatusmaailma. Olisi hirveätä joutua elämään noin ilkeän ihmisen kanssa.

        Ohikulkija iloitsee kanssasi sen vuoksi, että saat elää ystävällisten ja rakastettavien ihmisten ympäröimänä. Se heijastuu asenteistasikin.


    • Anonyymi

      Skillan on ihan sopuisa tyyppi. Ei haasta riitaa ja kirjoittelee nätisti.
      Asuu kuulemma Varkaudessa.

      Hyvät häll ja kirjoittajakunnalleen.
      Samoi ikii ollaan, mie leskimies paljon etelämpää.

      • Taas lauantaiaamu ja vielä poutainen, sateita kyllä luvassa, eilisen kaltaista lämpöä ei saada, mutta onhan ollut lämpöäkin tähän asti.
        Osaisinpa kuvata tuota kaunista vaahteran väritystä, joka päivä muuttaa väriään ja niin monta punasävyä näyttää, keltaisen ja oranssin lisänä, henkeä salpaa.

        Aika entinen ei palaa noiden pankkienkaan suhteen, minulla on puhelimen päässä pankkineiti, jos muistan tilata, aikoihin on eletty.
        Ihmetellä pitää miten niinkin hyvin aikoinaan toimineet pankit tilansa on tuohon pisteeseen vieneet, ahneuden halu kai tämän aikaan sai.
        Isoilla koroilla minäkin ylläpidin kassaneitejä, nyt en maksa korkoja, siltä osin onnellinen, mutta neitiä palvelemaan kyllä joskus kaipaan.
        Joskus joudun sormisuussa miettimään, mitä nyt tekisin?
        Tuo selän kestävyys jo kauppareissulla meinaa kiusata, joten marjat käyn torilta, eihän me enää kaikkeen kyetä Makriina, hyvä että näinkin;)

        Korpikirjailijalle sanoisin, en kokenut provoa ano 9,41 viestissä, ymmärsin ihmettelyn ja kysymyksen ja vastasin selvennyksen antaen.
        Jäi sanomatta tuo lasien lainmukaisuus turvallisuuden suhteen, lasiliikkeen teettämät ovat aikoinaan, ennen minun asumista, joten varmaan silloin ainakin oli lailliset.
        Voi olla, että valittajia ei näidenkään lasien kohdalla ole muita kuin minä, olen vaan ihastellut niitä helpompia malleja mitä toisilla näkee.
        Tuo "hauras" vanhus sanonta ei minuun päde, olen kaikkea muuta kuin kauniisti harmaantunut hauras vanhus, mutta sekään ei loukkaa, minusta on kauniisti sanottu ilmaisu, ikäni voisi tuota haurautta kuvata.
        En myöskään noihin anojen "kukkiva kukka" tai "himpulapeihin" ja "perinnön jättäminen", leikkimielisesti sanottuja pieniä piikkejä meidän jokapäiväisiin viesteihin kohdistuen, mutta mitä se haittaa, hauskuutta pitää olla, tarkoituksen huomaan, en noihin surulla kantaa ota.
        Suoranaiset ilkeydet jätän omaan arvoonsa, paha mieli niitä tuottaa, yritän olla ihminen ihmiselle.

        Kiitos myönteisistä viesteistä itseeni kohdistettuna, en kuitenkaan toivo joutuvani kiistan välineeksi;)
        Kirjoitellaan, unohdetaan ja taas kirjoitellaan, eikö vaan?

        Nyt jätän tällä kertaa tähän ja kerään voimiani ja tallustelen torille potun ostoon;)
        Lepoa ja nauttimista kaikille, mistä sitten nautinnon saattekin;) sekin voi olla hyvin erilainen jokaisella.


    • SkillaN, kiitos näistä vuosista, joita olen saanut kerallasi kulkea, vaikka en aluksi ymmärtänyt tätä "Kahvipirttiä", joka oli Porin tien tuntumassa, jossa ajoin poiketa, kun kuvittelin, että siellähän te istuitte?

      No, aika opetti minutkin, koska tutustuin silloin hapuillen asian ytimeen ja kiva oli seurata niitä Kyöpelin vuoren matkoja.

      Tänään on siis se "sisäänpääsy" 80-v palstalle, mutta missä viipyy "Kulta ja mirhamit"?

      Todellakaan en kaipaa mitään ilkeyksiä tähän, vaan ystävien kirjoituksia, jotka muistavat minut.

      • Onko syntymäpäiväsi tänään, Kristiina23 ? Onneksi olkoon, varmuuden vuoksi..))
        Muistelen sinun joskus kertoneen että tuo 23 nimen jälkeen tarkoittaa syntymäpäivää.
        Eli samana päivänä olet syntynyt kuin vanhain veljeni. Hän täyttää tänään 91 vuotta.


      • demeter1 kirjoitti:

        Onko syntymäpäiväsi tänään, Kristiina23 ? Onneksi olkoon, varmuuden vuoksi..))
        Muistelen sinun joskus kertoneen että tuo 23 nimen jälkeen tarkoittaa syntymäpäivää.
        Eli samana päivänä olet syntynyt kuin vanhain veljeni. Hän täyttää tänään 91 vuotta.

        Kiitos sinulle, olet lemppari kirjoittaja SkillaN;in lisäksi.
        demeter1

        Liikaa kaikuja tulee, kuka kirjoittaa mitäkin kehuja kenellekin, joten "paree" olla kirjoittamatta mitään, sillä eihän se estä lukemista.

        Hyvin alkoi tämä nyt ikäisteni vuosi, mutta saapas (tai kalossi) nähdä, kuinka jatkuu.


      • Kristiina23 kirjoitti:

        Kiitos sinulle, olet lemppari kirjoittaja SkillaN;in lisäksi.
        demeter1

        Liikaa kaikuja tulee, kuka kirjoittaa mitäkin kehuja kenellekin, joten "paree" olla kirjoittamatta mitään, sillä eihän se estä lukemista.

        Hyvin alkoi tämä nyt ikäisteni vuosi, mutta saapas (tai kalossi) nähdä, kuinka jatkuu.

        Heh, Kristiina, eikös Mauno Koivisto filosofoinut jotenkin siihen tyyliin, että kun emme tiedä (tulevaisuudesta), uskokaamme siihen, että kaikki menee hyvin..))


    • Täällä saa inspiraatiota toisten tekemisistä, Sinisirkun herkkuruuat ja taidenäyttelyissä käynnit saivat minuakin kokeilemaan ja liikkeelle. SkillaNilta opin Pulmu-puolukat ja poimin askarteluvinkkejä myyjäisiin, esimerkiksi kirjojen sivuista taitellut enkelit. Eilen oli upea kesäisen lämmin päivä, ja sanoin miehelle, että nyt ei mennäkään markettiin vaan tehdään "skillanit" ja lähdetäänkin torille. Meiltä on sen verran matkaa, autolla piti matka taittaa. Löytyi vielä myöhäisiä mansikoitakin pieni rasia, litteä isolehtinen kaali kääryleisiin, makeita porkkanoita ja kori takkapuille ja syötiin itämaisia rapeita kevätkääryleitä varhaislounaaksi. Niitä pitäisi opetella itsekin tekemään. Parasta oli leppoisa tunnelma ja tuttujakin tavattiin.

      Nyt on tihkusateinen päivä, kuitenkin varsin lämmintä vielä. Onkin syyspäiväntasaus, nyt mennään pimeämpää kohti. Kaalinpää on jo pehmennyt ja jäähtynyt. alan vääntää kääröiksi riisijauhelihaseosta täytteenä meiramilla maustettuna, siirappiraitoja ja voinokareita päälle. Nämä ovatkin ensimmäiset ja ehkä viimeisetkin kääryleet tänä syksynä, olen laiskuuttani tehnyt laatikkoa tai pataa kaalista.

      Mukavaa viikonloppua!

      • Jospa tulisin mukaan kiitoskierrokseen, vaikka SkillaN sen vaaroista varoitteli..)) Eikös me puhuta vähän kuin "selän takana", kun SkillaN ei yleensä ole paikalla tähän aikaan ?

        Samalla tavalla itsekin koen ottavani täältä vaikutteita: joku kertoo tekemisistään ja siitäpä syntyy halu kokeilla itse samaa..)) Ramoonan "Kukkakirjan" (Alice Hartin) sain juuri kirjastoautolta. Toivottavasti ehdin sen lukea...

        Itse taidan kuitenkin olla laadultani jonkinlainen tunnelmansieppaaja. Aistin ilmapiirejä ja Skilllanin ketjuissa niihin on helppoa ja palkitsevaa asettua. Ihailen hänen herkkävaistoisuuttaan kirjoittajien viestien tulkinnassa.
        Pienimmätkin vivahteet hän huomaa. Itse en osaa noin tarkasti erottaa huumoria ja piikittelyä, tai siis piikittelyä huumorin varjossa..))
        Myös SkillaNin muisti on ilmiömäinen. Ehkä se tulee kiinnostuksesta (muihin kirjoittajiin) ja vahvasta läsnäolosta.


    • Anonyymi

      Myönteisten viestien totuus kun ne tulevat anoilta, sinuna SkillaN kyseenalaistaisin.

      Kirjoitit SkillaN

      "Kiitos myönteisistä viesteistä itseeni kohdistettuna",

      Mitkä viestit koit myönteisinä tässä viimeisessä keisissä?

      Korppis

      • Anonyymi

        Varmasti tulevat anojenkin viestit Skillanille ihan sydämmestä. Mikseivät tulisi noin kivalle ja myönteiselle ihmiselle ja hyvälle kirjoittajalle? Nolaat vain itsesi paljastamalla kateutesi. Paloma rääpi samaan rapaan Demeterin anoilta saamaa hyvää palautetta. Kyllä me anotkin ollaan ihmisiä ja palstalla saa kirjoittaa anona. Häijyys on vastoin nettietikettiä vaikka olisi rekattu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti tulevat anojenkin viestit Skillanille ihan sydämmestä. Mikseivät tulisi noin kivalle ja myönteiselle ihmiselle ja hyvälle kirjoittajalle? Nolaat vain itsesi paljastamalla kateutesi. Paloma rääpi samaan rapaan Demeterin anoilta saamaa hyvää palautetta. Kyllä me anotkin ollaan ihmisiä ja palstalla saa kirjoittaa anona. Häijyys on vastoin nettietikettiä vaikka olisi rekattu.

        SkillaN toivoi, että...

        "en kuitenkaan toivo joutuvani kiistan välineeksi;)"

        Joten odotan SkillaNin vastata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmasti tulevat anojenkin viestit Skillanille ihan sydämmestä. Mikseivät tulisi noin kivalle ja myönteiselle ihmiselle ja hyvälle kirjoittajalle? Nolaat vain itsesi paljastamalla kateutesi. Paloma rääpi samaan rapaan Demeterin anoilta saamaa hyvää palautetta. Kyllä me anotkin ollaan ihmisiä ja palstalla saa kirjoittaa anona. Häijyys on vastoin nettietikettiä vaikka olisi rekattu.

        Mistä te aina onnistuttekin loukkaantumaan?
        Jotkut lauseetkin ovat niin muotoillut, että idea karkaa. Lukija ymmärtää väärin, närkästyy, vastaa yhtä epäselvällä tavalla, ja siinä sitä ollan suunsoitossa!
        Joskus on viisainta olla napauttamatta enteriä.


      • korpikirjailija kirjoitti:

        SkillaN toivoi, että...

        "en kuitenkaan toivo joutuvani kiistan välineeksi;)"

        Joten odotan SkillaNin vastata.

        Piti lukea oma kirjoitukseni uudelleen ja ilmeisesti selitys tarpeen.
        Tarkoitin sitä, kun muutama kiitoksen sana kohdistui minuun, niin pelkään juuri tätä, että joudun selittelyn tielle.
        Ymmärsin, että ei kielteistä viestiä juuri minulle ollut yhtään, näitä lyhyitä ei mitään sen kummempaa tarkoittavia en pahaksi katso.
        Mitähän vastausta minulta toivot, anojen viestit ovat olleet ihan kelvollisia, ei juurikaan kohdallani henkilöön meneviä.

        Arvostelua saa tulla, jos aihetta annan, sitä en pahaksi pistä, yritän kyllä olla kohtelias kaikille, myös sinulle.
        Toivoisin tämän päättyvän tähän, virheellisiä arvioita tulee aina, ei niitä voi välttää.


        Kristiina ymmärsinkö oikein, onko syntymäpäiväsi tänään, jos oikein oletin, Lämipmät Onnittelut.


      • SkillaN kirjoitti:

        Piti lukea oma kirjoitukseni uudelleen ja ilmeisesti selitys tarpeen.
        Tarkoitin sitä, kun muutama kiitoksen sana kohdistui minuun, niin pelkään juuri tätä, että joudun selittelyn tielle.
        Ymmärsin, että ei kielteistä viestiä juuri minulle ollut yhtään, näitä lyhyitä ei mitään sen kummempaa tarkoittavia en pahaksi katso.
        Mitähän vastausta minulta toivot, anojen viestit ovat olleet ihan kelvollisia, ei juurikaan kohdallani henkilöön meneviä.

        Arvostelua saa tulla, jos aihetta annan, sitä en pahaksi pistä, yritän kyllä olla kohtelias kaikille, myös sinulle.
        Toivoisin tämän päättyvän tähän, virheellisiä arvioita tulee aina, ei niitä voi välttää.


        Kristiina ymmärsinkö oikein, onko syntymäpäiväsi tänään, jos oikein oletin, Lämipmät Onnittelut.

        Kiitos, että vastasit, tuppaa usein käymään niin, että puolesta puhujia riittää. Sinulla ja Demellä niitä riittää.

        Olen tottunut ilkeisiin anoihin se ei ole minulle ongelma, minä olen heille ongelma. Asialliset anot voisivat pitää jotain allekirjoitusta viesteissään niin erottuisivat positiivisesti joukosta.

        Kirjoitukseni ovat huumorilla höystettyjä kuten kuvaukseni ystävättärieni vierailusta, se oli ilottelua hauraudella, mutta
        siitäkin jäi vain viimeinen kappale totisten käsiin.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Kiitos, että vastasit, tuppaa usein käymään niin, että puolesta puhujia riittää. Sinulla ja Demellä niitä riittää.

        Olen tottunut ilkeisiin anoihin se ei ole minulle ongelma, minä olen heille ongelma. Asialliset anot voisivat pitää jotain allekirjoitusta viesteissään niin erottuisivat positiivisesti joukosta.

        Kirjoitukseni ovat huumorilla höystettyjä kuten kuvaukseni ystävättärieni vierailusta, se oli ilottelua hauraudella, mutta
        siitäkin jäi vain viimeinen kappale totisten käsiin.

        Kyllä lukijat osaa erottaa huumorin pahansuopuudesta ja kateudesta.
        Tuskin olet kenellekkään muulle kuin itsellesi ongelma, täällä sinusta pääsee nappulan painalluksella, mutta joudut itsesi kanssa olemaan koko ajan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä lukijat osaa erottaa huumorin pahansuopuudesta ja kateudesta.
        Tuskin olet kenellekkään muulle kuin itsellesi ongelma, täällä sinusta pääsee nappulan painalluksella, mutta joudut itsesi kanssa olemaan koko ajan.

        Lue tekstejäni ajatuksella älä ennakkoluuloisena.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Lue tekstejäni ajatuksella älä ennakkoluuloisena.

        Vai että oikein tekstejä , eipä ne ajatuksia ansaitse. Itse olet kaunaisen kuvasi täällä luonut ja jatkuvasti sitä ylläpidät , ei siihen mitään ennakkoluuloja tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä lukijat osaa erottaa huumorin pahansuopuudesta ja kateudesta.
        Tuskin olet kenellekkään muulle kuin itsellesi ongelma, täällä sinusta pääsee nappulan painalluksella, mutta joudut itsesi kanssa olemaan koko ajan.

        Sinäkö kirjoitat pahansuopuudesta?

        Oma tekstisi on oikein malliesimerkki pahansuopaisesta irvijästä.


    • No, niin asiasta toiseen. Sain juuri tilattua paluumatkan lentoliput Amsteramista Helsinkiin.

      Jätin vielä Hotellivarauksen Helsingistä auki sekä paluumatkan korpeen. Ehkä käytämme matkanteossa vaihteeksi junaa.

      No, vielä on aikaa tarkempiin järjestelyihin.

      • Anonyymi

        EVVK.


      • Anonyymi

        EVVK!


    • Anonyymi

      Huumorintajuton tosikko väittää omaavansa huumoria.

      • Anonyymi

        - - - ja kun ei muuta osaa, niin kirjoittaa isoin kirjaimin EVVK. joka tarkoittaa;
        Ei vanha vitsiä käsitä..
        Mkr.


      • Anonyymi

        Jyrääjällä ei huumori kuki.


    • Jaa-a sanojen kääntely ja vääntely näyttää olevan voimissaan.
      Liekö se jotain elämän eliksiiriä toisille antaa.

      Olipa lämmin päivä eilen, 20 asteeseen nousi, joten vielä alasaunan lämmitin ja järvessäkin kävin kääntymässä.
      Venekin taas täynnä vettä, rankkoja ovat kuurotkin.
      Eipä ole montaa kertaa tarvinnut pumpulla saunavettä nostaa alhaalla, kun taivaasta tulee.
      Tänään intouduin tuota pihatienvartta siivoomaan. Sain taas mukavan pinon saunapuita, kyllä niitä kuluukin.

      Tulee väliin katseltua noita arkeologisia dokumentteja. On niillä hienoja tekniikkoja nykyään.
      Ihan hieno tuo Lidar-tekniikkakin, millä ne katselee läpi puidenkin . myös teknisesti tyhjennetään meretkin vedestä ja nähdään, miltä siellä näyttää.
      Senkin ne ovat selvittäneet hautalöydöillä, että viikinkisoturit eivät olleet pelkästään miehiä, vaan myös naispuolisia on löydetty.

      • Pilvinen sunnuntaiaamu taas luonamme ja rauhaisalta näyttää.
        Kahden jälkeen heräilin ja aamuyön pyörin, kai horroksessa, jokohan alkaa minullekin uneton aika, hyvin olen tähän saakka nukkunut, mutta muuttuva näkyy olevan ihmisen elo.
        Kaikessa toiminnassa muutosta tapahtuu ja ei hyvään suuntaan.

        Maailma on melkoisen kehittynyt, kuten Eliaana totesit, nykyään kaikesta (melkein) saadaan selvyys, kehitys kehittyy ja joskus tuntuu, että voiko kaikki olla edes totta.
        Luin aamun lehdestä, että koulukkaat saavat sanoa sanasen ruokailun suhteen, aiemmin on äidit jo puuttuneet nykyiseen ruokailuun.
        Kouluruoka jää lautaselle, en ihmettele, kun luin selostuksen perunamuussin koostumuksesta, oli toistakymmentä lisäainetta, eihän muusiin tarvita kuin peruna, suolaa ja maitoa, ehkä pieni voinokare makua antamaan, senkin voi jättää pois kustannusten noustessa.
        Kotiruokaa, mikä on koululaisille kelvannut ja tiellä pitänyt vuosikymmeniä.
        Nirsoja syömämiehiä ovat olleet, mutta ehkä nyt on huomattu, että yksikertainen, kotimaisista raaka aineista tehty maistuu.

        Ano 13,58 tuota sopii kysyä, kirjoittaessa toivoisi asialinjoilla pysyttävän, tässä jonkun aikaa on jo puututtu monasti henkilöön meneviin sanomisiin ja varmaan tämä pahalta tuntuu ja jokainen haluaa puoliaan pitää.
        Olen minäkin yrittänyt tuota ylihyppimisen kehotusta tuoda esiin, mutta kaiketi aina ei jaksa lukea olevansa milloin mikäkin ja näin tulee vastaansanomisia, ja siitäpä se kiihtyy.

        Voi sinua demeter, taas niin kauniisti minusta sanoit, pitäisi antaa vastakaikua, mutta kehuskelu ei kuulu tähän ketjuun, aina siitä muistutuksia tulee.
        En kyllä ymmärrä sitäkään, ettäkö ei saisi sanoa jotakin mikä hyvältä tuntuu., vaikea on aina kohdistaa viestiä jos ei mielipidettään sitä myönteistäkin saa sanoa.
        Eiköhän vaan kirjoitelle omien aatosten mukaisesti, minusta kiitos on paikallaan silloin, jos tuntemus niin sanoo;)
        Kiitosta olet saanut ja aiheesta.

        Ramoona olen saanut monia asioita ja inspiraatioita myös sinun kertomana ja aina aistii sen hyväntuulisuuden viesteistäsi.
        Elämisen erilaisuus kiehtoo, on niin erilaisia tapoja esimerkiksi ruuanlaiton suhteen, että mielellään lukee toisten tekemisiä.
        Kivasti sanottu tuo torille lähtökin, no olenhan sitä aika usein esille tuonut, olen käynyt torilla aika usein tänä kesänä, on aika lähellä jaksan matkan kulkea.
        Torilla on usein kalliimmat tuotteet kuin kaupan tiskissä, mutta oma viehätys torimaailmassa ja takuu lähituottajien tarjonnasta.

        Näyttäisi aurinko esiin tulla pilvien takaa, sinistä taivasta näkyy, jospa iloinen päivä tästä muodostuu, kaikkea kivaa eloonne;)


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Pilvinen sunnuntaiaamu taas luonamme ja rauhaisalta näyttää.
        Kahden jälkeen heräilin ja aamuyön pyörin, kai horroksessa, jokohan alkaa minullekin uneton aika, hyvin olen tähän saakka nukkunut, mutta muuttuva näkyy olevan ihmisen elo.
        Kaikessa toiminnassa muutosta tapahtuu ja ei hyvään suuntaan.

        Maailma on melkoisen kehittynyt, kuten Eliaana totesit, nykyään kaikesta (melkein) saadaan selvyys, kehitys kehittyy ja joskus tuntuu, että voiko kaikki olla edes totta.
        Luin aamun lehdestä, että koulukkaat saavat sanoa sanasen ruokailun suhteen, aiemmin on äidit jo puuttuneet nykyiseen ruokailuun.
        Kouluruoka jää lautaselle, en ihmettele, kun luin selostuksen perunamuussin koostumuksesta, oli toistakymmentä lisäainetta, eihän muusiin tarvita kuin peruna, suolaa ja maitoa, ehkä pieni voinokare makua antamaan, senkin voi jättää pois kustannusten noustessa.
        Kotiruokaa, mikä on koululaisille kelvannut ja tiellä pitänyt vuosikymmeniä.
        Nirsoja syömämiehiä ovat olleet, mutta ehkä nyt on huomattu, että yksikertainen, kotimaisista raaka aineista tehty maistuu.

        Ano 13,58 tuota sopii kysyä, kirjoittaessa toivoisi asialinjoilla pysyttävän, tässä jonkun aikaa on jo puututtu monasti henkilöön meneviin sanomisiin ja varmaan tämä pahalta tuntuu ja jokainen haluaa puoliaan pitää.
        Olen minäkin yrittänyt tuota ylihyppimisen kehotusta tuoda esiin, mutta kaiketi aina ei jaksa lukea olevansa milloin mikäkin ja näin tulee vastaansanomisia, ja siitäpä se kiihtyy.

        Voi sinua demeter, taas niin kauniisti minusta sanoit, pitäisi antaa vastakaikua, mutta kehuskelu ei kuulu tähän ketjuun, aina siitä muistutuksia tulee.
        En kyllä ymmärrä sitäkään, ettäkö ei saisi sanoa jotakin mikä hyvältä tuntuu., vaikea on aina kohdistaa viestiä jos ei mielipidettään sitä myönteistäkin saa sanoa.
        Eiköhän vaan kirjoitelle omien aatosten mukaisesti, minusta kiitos on paikallaan silloin, jos tuntemus niin sanoo;)
        Kiitosta olet saanut ja aiheesta.

        Ramoona olen saanut monia asioita ja inspiraatioita myös sinun kertomana ja aina aistii sen hyväntuulisuuden viesteistäsi.
        Elämisen erilaisuus kiehtoo, on niin erilaisia tapoja esimerkiksi ruuanlaiton suhteen, että mielellään lukee toisten tekemisiä.
        Kivasti sanottu tuo torille lähtökin, no olenhan sitä aika usein esille tuonut, olen käynyt torilla aika usein tänä kesänä, on aika lähellä jaksan matkan kulkea.
        Torilla on usein kalliimmat tuotteet kuin kaupan tiskissä, mutta oma viehätys torimaailmassa ja takuu lähituottajien tarjonnasta.

        Näyttäisi aurinko esiin tulla pilvien takaa, sinistä taivasta näkyy, jospa iloinen päivä tästä muodostuu, kaikkea kivaa eloonne;)

        Päivä ei tiedä. sataako vai paistaako. Aamusella oli sadekuuro, nyt taivas on sininen. Ans kattoo nyt.
        Kaalikääryleitä on tehty. Muistan, että vuosia teimme yhdessä isännän kanssa kaalikääryleitä kerran vuodessa, ja aluksi, jossain 50-luvulla, emme edes tienneet, kuinka niitä tehdään. Valmistimme täytteen jauhelihasta ja riisistä ja paketoimme raakoja kaalinlehtiin mytyiksi. Paistaminen oli työlästä, eikä kukaan neuvonut, että kääryleet voi latoa lopuksi uunipannulle ja hauduttaa uunissa. Opimme työn ja tuskan kanssa loppujen lopuksi, mutta nuoruuden into hiipui, ja parina vuosikymmenenä emme enää perinnettämme noudattaneet. Ei siihen aikaan vielä saatu ohjeita tv -kokeilta. Muistan kyllä kokki Kolmosen ja Vanamon Heitä seurattiin innolla, mutta en muista antoivatko he reseptejä katsojille. Yhden ruuan heiltä poimin, sillä sen saattoi tehdä alusta loppuun paistinpannulla. Kävimme monen hengen voimalla telttaretkillä 70-luvulla, ja oli keksittävä ruokia, jotka sai tehdyksi yhdellä keittimen liekillä teltan kupeella. Paistinpannulle aseteltiin oikeassa järjestyksessä sipulit, porkkanat tms. vihannekset, riisit, nakit, lihaliemikuutiot - en muista mitä kaikkea. Siinä sapuska hautui nälänhädästä kärsivän jälkikasvun odottaessa ruokakupit käden ulottuvilla.
        Hauskaa aikaa, kiersimme Suomea monena kesänä. Ihana telttamme ei koskaan kastunut, onnistuimme aina kiertämään myrskyt. Teltta oli sittemmin 30 v. varaston ylähyllyllä. Viime kesänä heitin sen roskalavalle. Sen aika oli lopultakin ohi.
        Vanha ja HAURAS tässä muistelee menneitä. Ikäistemme helmasynti, kun lähimuisti ei enää pelaa.
        Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.


      • Anonyymi
        SkillaN kirjoitti:

        Pilvinen sunnuntaiaamu taas luonamme ja rauhaisalta näyttää.
        Kahden jälkeen heräilin ja aamuyön pyörin, kai horroksessa, jokohan alkaa minullekin uneton aika, hyvin olen tähän saakka nukkunut, mutta muuttuva näkyy olevan ihmisen elo.
        Kaikessa toiminnassa muutosta tapahtuu ja ei hyvään suuntaan.

        Maailma on melkoisen kehittynyt, kuten Eliaana totesit, nykyään kaikesta (melkein) saadaan selvyys, kehitys kehittyy ja joskus tuntuu, että voiko kaikki olla edes totta.
        Luin aamun lehdestä, että koulukkaat saavat sanoa sanasen ruokailun suhteen, aiemmin on äidit jo puuttuneet nykyiseen ruokailuun.
        Kouluruoka jää lautaselle, en ihmettele, kun luin selostuksen perunamuussin koostumuksesta, oli toistakymmentä lisäainetta, eihän muusiin tarvita kuin peruna, suolaa ja maitoa, ehkä pieni voinokare makua antamaan, senkin voi jättää pois kustannusten noustessa.
        Kotiruokaa, mikä on koululaisille kelvannut ja tiellä pitänyt vuosikymmeniä.
        Nirsoja syömämiehiä ovat olleet, mutta ehkä nyt on huomattu, että yksikertainen, kotimaisista raaka aineista tehty maistuu.

        Ano 13,58 tuota sopii kysyä, kirjoittaessa toivoisi asialinjoilla pysyttävän, tässä jonkun aikaa on jo puututtu monasti henkilöön meneviin sanomisiin ja varmaan tämä pahalta tuntuu ja jokainen haluaa puoliaan pitää.
        Olen minäkin yrittänyt tuota ylihyppimisen kehotusta tuoda esiin, mutta kaiketi aina ei jaksa lukea olevansa milloin mikäkin ja näin tulee vastaansanomisia, ja siitäpä se kiihtyy.

        Voi sinua demeter, taas niin kauniisti minusta sanoit, pitäisi antaa vastakaikua, mutta kehuskelu ei kuulu tähän ketjuun, aina siitä muistutuksia tulee.
        En kyllä ymmärrä sitäkään, ettäkö ei saisi sanoa jotakin mikä hyvältä tuntuu., vaikea on aina kohdistaa viestiä jos ei mielipidettään sitä myönteistäkin saa sanoa.
        Eiköhän vaan kirjoitelle omien aatosten mukaisesti, minusta kiitos on paikallaan silloin, jos tuntemus niin sanoo;)
        Kiitosta olet saanut ja aiheesta.

        Ramoona olen saanut monia asioita ja inspiraatioita myös sinun kertomana ja aina aistii sen hyväntuulisuuden viesteistäsi.
        Elämisen erilaisuus kiehtoo, on niin erilaisia tapoja esimerkiksi ruuanlaiton suhteen, että mielellään lukee toisten tekemisiä.
        Kivasti sanottu tuo torille lähtökin, no olenhan sitä aika usein esille tuonut, olen käynyt torilla aika usein tänä kesänä, on aika lähellä jaksan matkan kulkea.
        Torilla on usein kalliimmat tuotteet kuin kaupan tiskissä, mutta oma viehätys torimaailmassa ja takuu lähituottajien tarjonnasta.

        Näyttäisi aurinko esiin tulla pilvien takaa, sinistä taivasta näkyy, jospa iloinen päivä tästä muodostuu, kaikkea kivaa eloonne;)

        Aamupäivää ! Yritän nyt toppuutella itseäni tuosta kehumisesta, kun se selvästi herättää aina "keskustelua"..)) Mutta enpä usko, että tässä iässä kukaan enää aiheetta ketään kehuu.
        Ja jos kehuu, tuskin se vahinkoa kenellekään aiheuttaa - ainakaan niin paljon kuin kuin ilkeys tai muu tylyttäminen.
        Niin. että kunnia sille, jolle se kuuluu - nimiä mainitsematta..))

        Makriina kirjoitti ihania muistoja perheen yhteisistä retkistä. Varmasti ovat tallessa jälkikasvullakin. Tuosta kaalikääryleiden teosta tulee mieleeni eiliset yritykseni.
        Olin käynyt juuresmarkkinoilla - en torilla, vaan K-Marketissa, missä juureksia myytiin edullisesti. Käytän paljon punajuurta ja päätin nyt ostaa myös lanttua, kun olivat pienen kokoisia, sopivia kuorittaviksi.
        Olin vuosia sitten valmistanut lanttukukon ja muistin sen makoisaksi. Niinpä päätin valmistaa sen. Otin jonkun bloggarin reseptin ja vähän ihmettelin valmistukseen menevää aikaa ja aineosien mittasuhteita. Koko päivä siinä meni, mukaan luettuna pitkä haudutus ja nyt jo huvittaa jo tuo lopputulos: kivikova, pinnaltaan karrelle palanut kukko ja raaka sisus. Lantut sentään olivat kypsiä ! Yksinsyötävä oli tämä kukko - oikeastaan ei sitäkään vaan kompostiin oli pakko heittää nuo palaneet kuoret..))
        No. Tuota nyt sattuu ammattikokeillekin - joskus jää joku aineosa puuttumaan, joskus tulee liikaa jotakin. Ihmetellä täytyy, jos jokin hankalampi ruokalaji vielä onnistuu, minulta. Ja kuten tiedetään emäntä ei juuri ole koskaan tyytyväinen tuotoksiinsa, vieraat taas eivät juuri kehtaa niitä haukkua..))
        Makriina kuvasikin tämän hetken säätä täällä. Tummia pilviä taivaalla, vaikka aurinko paistaa.
        Olen nyt laittanut itselleni metsäänmenokiellon. Nuo pitkät samoilut tekivät minut lopulta niin kankeaksi, että tiukkaa teki selvitä arjen askareista, sisätiloissa.
        Jännää tuossa vaeltamisessa oli se, että siellä missä kuljen, en yleensä tapaa ketään. Pari vastaantulijaa on ollut ja molemmat vierasmaalaisia: afrikkalaisrouva ja eilinen vastaantulija oli tumma hänkin, arabi ehkä.
        Kuten olen kertonut tuo rasismikeskustelu teki minulle sen, etten enää suhtaudu luonnollisesti erimaalaisiin. Nytkin teki mieli kysyä, mistä päin tämä sienestäjä oli kotoisin, mutta palasin ruotuun..)) Sienisaalistaan hän minulle esitteli ja kehui metsäluontoa ja sitä miten antoisaa oli metsässä liikkua.
        Kyykäärmeenkin tapasin matkalla..)) Hitaasti mateli vierestäni ja vähän pelkäsin, että se pujahtaa avonaiseen reppuuni vähän matkan päässä. Ohi meni, mutta nämä tuttujen kyykohtaamiset laittavat vähän varomaan.
        Eräs tuttu kertoi, että kyy oli kesällä madellut sisään avomaisesta verannan ovesta. Toinen tuttu taas kertoi, että kyy oli asettunut hänen saappaaseensa, onneksi hän ehti huomata ennenkuin laittoi saappaan jalkaansa.
        Lapsuudenystävä maalla raportoi kyyn poikkeavasta, melkein aggressiivisesta käytöksestä: ei häipynyt matkoihinsa, vaikka harjanvarren avulla hätyytettiin moneen kertaan.
        Myyräkarkotin sen lopulta hääti pihalta.

        Kyllä kai tuo kouluruokailu puhuttaa täälläkin, "omani" eivät ole valittaneet, mutta ehkä se "valikoivuus" tulee myöhemmin, se roskaruuan aika.
        Kai kotien merkitys on tässäkin iso, ainakaan valistusta meiltä ei puutu, eikä sellaisia tuotteitakaan, mitkä auttavat siirtymään ja ylläpitämään terveellisempää, luontoa säästävää ravintoa.
        Itse en jaksa itseäni kuormittaa millään tiukalla dieetillä, kun minulla ei onneksi ole näitä ruokavalion muutokseen pakottavia syitä. Tosi yleisiä ne ovat, meidänkin ikäisten keskuudessa.
        Voi että. Mitenkähän pääsisin tästä paljosta puheesta ? Ei auta, vaikka tapaan ihmisiä myös "livessä". Silti juttua riittää. Ehkä sitä ei pidä anteeksi pyydellä, täällä ainakaan, kun lukupakkoa ei ole ja itse ottaa "täyden vastuun" sanoistaan..))
        Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille,
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päivä ei tiedä. sataako vai paistaako. Aamusella oli sadekuuro, nyt taivas on sininen. Ans kattoo nyt.
        Kaalikääryleitä on tehty. Muistan, että vuosia teimme yhdessä isännän kanssa kaalikääryleitä kerran vuodessa, ja aluksi, jossain 50-luvulla, emme edes tienneet, kuinka niitä tehdään. Valmistimme täytteen jauhelihasta ja riisistä ja paketoimme raakoja kaalinlehtiin mytyiksi. Paistaminen oli työlästä, eikä kukaan neuvonut, että kääryleet voi latoa lopuksi uunipannulle ja hauduttaa uunissa. Opimme työn ja tuskan kanssa loppujen lopuksi, mutta nuoruuden into hiipui, ja parina vuosikymmenenä emme enää perinnettämme noudattaneet. Ei siihen aikaan vielä saatu ohjeita tv -kokeilta. Muistan kyllä kokki Kolmosen ja Vanamon Heitä seurattiin innolla, mutta en muista antoivatko he reseptejä katsojille. Yhden ruuan heiltä poimin, sillä sen saattoi tehdä alusta loppuun paistinpannulla. Kävimme monen hengen voimalla telttaretkillä 70-luvulla, ja oli keksittävä ruokia, jotka sai tehdyksi yhdellä keittimen liekillä teltan kupeella. Paistinpannulle aseteltiin oikeassa järjestyksessä sipulit, porkkanat tms. vihannekset, riisit, nakit, lihaliemikuutiot - en muista mitä kaikkea. Siinä sapuska hautui nälänhädästä kärsivän jälkikasvun odottaessa ruokakupit käden ulottuvilla.
        Hauskaa aikaa, kiersimme Suomea monena kesänä. Ihana telttamme ei koskaan kastunut, onnistuimme aina kiertämään myrskyt. Teltta oli sittemmin 30 v. varaston ylähyllyllä. Viime kesänä heitin sen roskalavalle. Sen aika oli lopultakin ohi.
        Vanha ja HAURAS tässä muistelee menneitä. Ikäistemme helmasynti, kun lähimuisti ei enää pelaa.
        Hyvää päivänjatkoa.
        Mkr.

        Kaalikääryleet kukin tyylillään.
        Ennen käärimistä kiehautin lehdet pehmeiksi ja joustaviksi. Kyllä kai kaikki muutkin tekevät niin?.
        Hapankaalikääryleet valmistin helpommalla tavalla.
        Syksyisin ostin halpoja kaalinkeriä valikoiden.
        Valmistin hapankaalia. Noin 20 litran kannellinen pytty. Silppusin kaalit ja jyskytin silpun pehmeäksi siten, että mehustuivat. Parhaan kaalinpään asetin pytyn pohjalle ja siihen päälle kerroksittain jyskytettyä mössöä ja karkeaa suolaa. Joskus porkkanaa. Muutaman kerran asetin pohjalle kaalinpään kaveriksi avomaan kurkkuja.
        Painelu tiukkaan. Päälle koivupuinen ristikko ja paino.
        Huoneen lämmössä ( lämpimässä autotallissa ) sen aikaa, että muhiminen on hyvässä vauhdissa ja siirto viileään. Pojalla oleva kaalimöykky muhii pehmeään kuntoon. Kääryleiden valmistaminen on helppoa. Sisälle jaheliha-ohra yhdistelmää lisättynä niukalla hapankaalisilpulla. Uunissa valeluun tummaa siirappia.

        Jouduimme luopumaan jo vuosia sitten mm. kaaliruuista vaimoni terveyden vuoksi. Ei mitään kaalia, ei missään muodossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaalikääryleet kukin tyylillään.
        Ennen käärimistä kiehautin lehdet pehmeiksi ja joustaviksi. Kyllä kai kaikki muutkin tekevät niin?.
        Hapankaalikääryleet valmistin helpommalla tavalla.
        Syksyisin ostin halpoja kaalinkeriä valikoiden.
        Valmistin hapankaalia. Noin 20 litran kannellinen pytty. Silppusin kaalit ja jyskytin silpun pehmeäksi siten, että mehustuivat. Parhaan kaalinpään asetin pytyn pohjalle ja siihen päälle kerroksittain jyskytettyä mössöä ja karkeaa suolaa. Joskus porkkanaa. Muutaman kerran asetin pohjalle kaalinpään kaveriksi avomaan kurkkuja.
        Painelu tiukkaan. Päälle koivupuinen ristikko ja paino.
        Huoneen lämmössä ( lämpimässä autotallissa ) sen aikaa, että muhiminen on hyvässä vauhdissa ja siirto viileään. Pojalla oleva kaalimöykky muhii pehmeään kuntoon. Kääryleiden valmistaminen on helppoa. Sisälle jaheliha-ohra yhdistelmää lisättynä niukalla hapankaalisilpulla. Uunissa valeluun tummaa siirappia.

        Jouduimme luopumaan jo vuosia sitten mm. kaaliruuista vaimoni terveyden vuoksi. Ei mitään kaalia, ei missään muodossa.

        Kyllä helppoa on, kun osaa!
        Me emme osanneet, mieheni ja minä. Avuttomia olimme, kunnes joku neuvoi oikeat tavat.
        Ei ole kukaan kokki syntyissään! :) Kyllä sitten olivat maukkaita, kun oppi oli omaksuttu.
        Helpoimmaksi tavaksi olen kuitenkin huomannut kaupan irtotiskin, josta voi ostaa kaalikääryleitä kappaleittain. Työläitä ovat tehdä, sen huomaa hinnastakin.
        Mkr.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamupäivää ! Yritän nyt toppuutella itseäni tuosta kehumisesta, kun se selvästi herättää aina "keskustelua"..)) Mutta enpä usko, että tässä iässä kukaan enää aiheetta ketään kehuu.
        Ja jos kehuu, tuskin se vahinkoa kenellekään aiheuttaa - ainakaan niin paljon kuin kuin ilkeys tai muu tylyttäminen.
        Niin. että kunnia sille, jolle se kuuluu - nimiä mainitsematta..))

        Makriina kirjoitti ihania muistoja perheen yhteisistä retkistä. Varmasti ovat tallessa jälkikasvullakin. Tuosta kaalikääryleiden teosta tulee mieleeni eiliset yritykseni.
        Olin käynyt juuresmarkkinoilla - en torilla, vaan K-Marketissa, missä juureksia myytiin edullisesti. Käytän paljon punajuurta ja päätin nyt ostaa myös lanttua, kun olivat pienen kokoisia, sopivia kuorittaviksi.
        Olin vuosia sitten valmistanut lanttukukon ja muistin sen makoisaksi. Niinpä päätin valmistaa sen. Otin jonkun bloggarin reseptin ja vähän ihmettelin valmistukseen menevää aikaa ja aineosien mittasuhteita. Koko päivä siinä meni, mukaan luettuna pitkä haudutus ja nyt jo huvittaa jo tuo lopputulos: kivikova, pinnaltaan karrelle palanut kukko ja raaka sisus. Lantut sentään olivat kypsiä ! Yksinsyötävä oli tämä kukko - oikeastaan ei sitäkään vaan kompostiin oli pakko heittää nuo palaneet kuoret..))
        No. Tuota nyt sattuu ammattikokeillekin - joskus jää joku aineosa puuttumaan, joskus tulee liikaa jotakin. Ihmetellä täytyy, jos jokin hankalampi ruokalaji vielä onnistuu, minulta. Ja kuten tiedetään emäntä ei juuri ole koskaan tyytyväinen tuotoksiinsa, vieraat taas eivät juuri kehtaa niitä haukkua..))
        Makriina kuvasikin tämän hetken säätä täällä. Tummia pilviä taivaalla, vaikka aurinko paistaa.
        Olen nyt laittanut itselleni metsäänmenokiellon. Nuo pitkät samoilut tekivät minut lopulta niin kankeaksi, että tiukkaa teki selvitä arjen askareista, sisätiloissa.
        Jännää tuossa vaeltamisessa oli se, että siellä missä kuljen, en yleensä tapaa ketään. Pari vastaantulijaa on ollut ja molemmat vierasmaalaisia: afrikkalaisrouva ja eilinen vastaantulija oli tumma hänkin, arabi ehkä.
        Kuten olen kertonut tuo rasismikeskustelu teki minulle sen, etten enää suhtaudu luonnollisesti erimaalaisiin. Nytkin teki mieli kysyä, mistä päin tämä sienestäjä oli kotoisin, mutta palasin ruotuun..)) Sienisaalistaan hän minulle esitteli ja kehui metsäluontoa ja sitä miten antoisaa oli metsässä liikkua.
        Kyykäärmeenkin tapasin matkalla..)) Hitaasti mateli vierestäni ja vähän pelkäsin, että se pujahtaa avonaiseen reppuuni vähän matkan päässä. Ohi meni, mutta nämä tuttujen kyykohtaamiset laittavat vähän varomaan.
        Eräs tuttu kertoi, että kyy oli kesällä madellut sisään avomaisesta verannan ovesta. Toinen tuttu taas kertoi, että kyy oli asettunut hänen saappaaseensa, onneksi hän ehti huomata ennenkuin laittoi saappaan jalkaansa.
        Lapsuudenystävä maalla raportoi kyyn poikkeavasta, melkein aggressiivisesta käytöksestä: ei häipynyt matkoihinsa, vaikka harjanvarren avulla hätyytettiin moneen kertaan.
        Myyräkarkotin sen lopulta hääti pihalta.

        Kyllä kai tuo kouluruokailu puhuttaa täälläkin, "omani" eivät ole valittaneet, mutta ehkä se "valikoivuus" tulee myöhemmin, se roskaruuan aika.
        Kai kotien merkitys on tässäkin iso, ainakaan valistusta meiltä ei puutu, eikä sellaisia tuotteitakaan, mitkä auttavat siirtymään ja ylläpitämään terveellisempää, luontoa säästävää ravintoa.
        Itse en jaksa itseäni kuormittaa millään tiukalla dieetillä, kun minulla ei onneksi ole näitä ruokavalion muutokseen pakottavia syitä. Tosi yleisiä ne ovat, meidänkin ikäisten keskuudessa.
        Voi että. Mitenkähän pääsisin tästä paljosta puheesta ? Ei auta, vaikka tapaan ihmisiä myös "livessä". Silti juttua riittää. Ehkä sitä ei pidä anteeksi pyydellä, täällä ainakaan, kun lukupakkoa ei ole ja itse ottaa "täyden vastuun" sanoistaan..))
        Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille,
        demeter1

        On niin kotoisan herttaista tuo sinun ”puheesi” , älä missään mimessä rajoita! Samoin te monet muut ihanat naiset , SkillaN erityisesti, jatkakaa samalla linjalla. Käyn välillä lukemassa koko pitkän ketjun, en aina muista laittaa puumerkkiä.
        Mitä parhainta syksyn jatkoa!
        toivottelee muuan ukko vaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaalikääryleet kukin tyylillään.
        Ennen käärimistä kiehautin lehdet pehmeiksi ja joustaviksi. Kyllä kai kaikki muutkin tekevät niin?.
        Hapankaalikääryleet valmistin helpommalla tavalla.
        Syksyisin ostin halpoja kaalinkeriä valikoiden.
        Valmistin hapankaalia. Noin 20 litran kannellinen pytty. Silppusin kaalit ja jyskytin silpun pehmeäksi siten, että mehustuivat. Parhaan kaalinpään asetin pytyn pohjalle ja siihen päälle kerroksittain jyskytettyä mössöä ja karkeaa suolaa. Joskus porkkanaa. Muutaman kerran asetin pohjalle kaalinpään kaveriksi avomaan kurkkuja.
        Painelu tiukkaan. Päälle koivupuinen ristikko ja paino.
        Huoneen lämmössä ( lämpimässä autotallissa ) sen aikaa, että muhiminen on hyvässä vauhdissa ja siirto viileään. Pojalla oleva kaalimöykky muhii pehmeään kuntoon. Kääryleiden valmistaminen on helppoa. Sisälle jaheliha-ohra yhdistelmää lisättynä niukalla hapankaalisilpulla. Uunissa valeluun tummaa siirappia.

        Jouduimme luopumaan jo vuosia sitten mm. kaaliruuista vaimoni terveyden vuoksi. Ei mitään kaalia, ei missään muodossa.

        Jopas on jämerät otteet kaalin hapatuksessa! En ole kuullutkaan että kokonaisia kaalinpäitä voi hapattaa. Mistä tietää että se käyminen menee oikein eikä ole mädäntynyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jopas on jämerät otteet kaalin hapatuksessa! En ole kuullutkaan että kokonaisia kaalinpäitä voi hapattaa. Mistä tietää että se käyminen menee oikein eikä ole mädäntynyt?

        Olen tehnyt sitä useita kertoja. Hakkaan suikaloidun ja silputun kaalin siihen tarkoitukseen tekemälläni koivupuisella, pesismailan kokoisella nuijalla jonka alapää on miehen kämmenen kokoinen, siis ilman sormia ja tylppä, mössöksi joka mehustuu. Maitohappokäyminen estää tehokkaasti kaikki muut toiminnot mössössä.
        Tehokas käyminen huoneen lämmössä riittävän painon alla. Ei sen kummempaa.
        Eka kerralla olin utelias kokonaisen pään tuloksesta mutta se vakuutti prosessin toimivuudesta.
        Hoidin jyskytyksen kerrostalon kellarin autotallissa ja laitoin ilmoitustaululle ilmoituksen aikamäärineen mahdollisesta jyskytysilmiöstä. Betonilattialla jyskyttäminen kantautuu rakennuksen runkoäänenä uskomattoman kauas. Ei tullut valituksia eikä uteluja.

        Samaa naapureiden huomioon ottamista oli kakkosasuntomme rempan yhteydessä tapahtunut kylpyammeen poistaminen. 6-kerroksisen talon 4:s kerros. 1940 valmistunut rakennus. Valurautaisen ammeen molemmat päät olivat seinärappauksen sisässä. Hakkasin 8kg lekalla ammeen kappaleiksi. Sitä ennen tein ympäröivän kierroksen haistellen sopivaa ajankohtaa. Vuorotyöläisiä? Lapsia alkuillan unilla? Perhetapahtumia tai vierailuja? Jne. Oleellista on, että muut asukit ovat ennakkoon tietoisia häiriöstä ja sen määräaikaisuudesta sekä se, että halutessa voivat lausua mielipiteensä ja ehdotta muuta.
        Eivät valittaneet.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On niin kotoisan herttaista tuo sinun ”puheesi” , älä missään mimessä rajoita! Samoin te monet muut ihanat naiset , SkillaN erityisesti, jatkakaa samalla linjalla. Käyn välillä lukemassa koko pitkän ketjun, en aina muista laittaa puumerkkiä.
        Mitä parhainta syksyn jatkoa!
        toivottelee muuan ukko vaan

        Kiitos palautteesta omasta puolestani, ukko ! Kiva kuulla, että tykkäät meidän, " ihanien naisten" jutuista..))
        Hyvää syksyn jatkoa sinullekin !


    • Anonyymi

      Vettä tuli äsken Kymenlaakson alueella melko ravakasti.
      Onneks on syötävää ja juotavaa täks päiväks.

      Kauppareissu tietäis monen tuhannen askeleen matkaa.
      Huomenna sitten jo yliluonto sen suo.

      Yks savottajätkä opetti minulle jo 60v sitten, että Yliluonto on meidän jumalamme.

    • Anonyymi

      On se lähettävä jotaa nälkäänsä purasemah.
      Miedost suolattu sillfilee voileivän päällä on nyt paikallas.

    • Sunnuntai jo illassa, söimme juuri päivällistä. Päiväĺlispöydän lisukkeisiin kuuluu kimchi eli kiinankaalichilisalaatti.

      Hapankaali on minulle vierasta, mutta kaalikääryleitä olen useinkin tehnyt. Kun sairauteni jälkeen opettelin uudelleen mm. ruuanvalmistusta ihmettelin miksi tekemäni kaalikääryleet jäivät littanoiksi, olin unohtanut riisin pois jauhelihamassasta.

      Lanttukukkoa tein itse viimeksi juhliini kahdeksakytluvun alussa. Hyvää siitä tuli ja iso lanttukukko hävisi juhlavieraiden suihin.Pitäisi kokeilla tehdä taas sillä lanttukukko on yksi parhaista maultaan. Olen ostanut silloin tällöin valmiin lanttukukon.

      Nyt on hyvä puhua ruuasta kun vatsa on täynnä. Lämmitin lohilaatikkoa. Nälkä oli vaikka en ole mitään aikaseksi saanutkaan. Maannut ja lukenut, mutta kivahan se on välillä olla vain.

      Sää korvessa on ollut vaihteleva, aurinkoa ja sateen ropinaa.

      Nousuviikkoa kohti.

      • Anonyymi

        Mitä luit, onko hyvä kirja?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      11
      1785
    2. Muistutus t-Naiselle.

      Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau
      Ikävä
      151
      1382
    3. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      72
      1382
    4. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      295
      1290
    5. Ammuskelu Härmän häjyissä

      Onko jollain enempää tietoa?
      Seinäjoki
      25
      1150
    6. Oho! Varmistusta odotellaan.

      Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"
      NATO
      115
      1122
    7. Oiskohan se aika

      Selvittää pää vihdoin ja viimein. Minun kaivattu ei todellakaan käy täällä ja piste. Ei ole mitään järkeä enää tuhlata t
      Ikävä
      5
      1039
    8. Mää oikeasti vielä kuolen

      Tämän tilanteen takia. Minä tosissani yritin ja tiedän että tämä tilanne sattuu sinuunkin. Molemmat taidetaan olla niin
      Ikävä
      42
      967
    9. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      29
      889
    10. Kun Suomen uutisiin ei voi luottaa?

      Kertoisitteko te uutismaailmasn perehtyneet ASIANTUNTIJAT nyt sitten sen, mihin voi?
      Maailman menoa
      232
      848
    Aihe