laila.pesonen
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia31 aloitusta · 523 kommenttia
- Ei tullut mieleeni laittaa tätä mielenkiintoista
lisätietoa Pasolinistä.
Sheriffille: toivon, että tätä lisätietoa ei poisteta! Kiitos: Lette - Edesmennyt elokovaohjaaja Pier Paolo Pasolini:
Kilpailua ja voittajia ihannoivassa yhteiskunnassa mielen tasapaino ja oman arvon tunto helposti luhistuvat niissä, jotka löytävät itsensä häviäjien joukossa. Mutta myös voittajien, ulkoisesti hyvin pärjäävien maailma kuihtuu ja näivettyy, sitä mukaa kun kilpaileminen ja niskan päällä oleminen muuttuvat tärkeimmiksi kuin toisten ihmisten ja itsensä hyväksyminen ja kunioittaminen. Elämämme saa mielekkyytensä ja merkityksensä ainoastaan toisten ihmisten kautta.
Pasolini näkee hyvin yhteiskunnan ytimeen. Ihmisten henkinen hyvinvointi on jäänyt tehokkuuden ja materialististen arvojen alle. - Kiitos, kun kerroit oman tapauksesi. Tämä kyllä kumoaa sen, mitä tutkijat P.Kosonen ja P.Räihä sanovat kodin vaikutuksesta.
"He pohtivat sitä, että syy järjestyshäiriöihin ei olisi oppilaissa, kodeissa, eikä...", Jo terve järki sanoo, että koti on paikka, jossa luodaan pohjaa ihmisen psyykiselle tasapainolle. Uskon kuitenkin, että häiriköinti ei tuonut parempaa oloa, sillä pahasta ei seuraa hyvää. Se on kielteinen tapa saada huomiota. Häiriköinnin seurauksena voi olla heikko todistus, joka estää jatko-opinnot.
Olen itse myös ongelmakodista, mutta koin koulun paikkana, jossa sain hyvää kohtelua ja arvostusta ja koin itseni tasa-arvoiseksi muiden kanssa. - Olipa koskettava kirjoitus.
Muistuu mieleeni oma kouluaika. Kouluruokana saimme usein kauravelliä. Inhosin sitä: kun menimme ruokasaliin, velli oli valmiina puoliksi jäähtyneenä emalikulhossa. Astian vieressä oli porkkana. Opettaja oli koko ajan ruokasalissa ja valvoi, että kaikki syötiin. Minua vastapäätä istui onneksi suursyömäripoika, jonka onnistuin lahjomaan porkkanalla. Hän söi vellini, kun annoin hänelle porkkanan. Tämän onnistui, kun opettaja liikkui salissa. Kun poika oli poissa koulusta, jouduin syömään vellin itse, se oli kauheata.
Kouluruuan seurauksena en kymmeniin vuosiin syönyt kaurapuuroa. Vasta nyt olen vapautunut inhostani.
Koulussa oli raittiuskilpakirjoitus, jonka vastaukset olivat luokan kaapissa suljetussa kirjekuoressa. Opettaja huomasi, että kuori oli avattu. Asiasta nousi haloo ja kaikkia kuulusteltiin. Vihdoin eräs tyttö tunnusti. Opettaja meni käymän tytön kotona. Parin päivän päästä opettaja kysyi tytöltä, saiko hän selkäänsä, tyttö myönsi.
Työrauhaongelmia ei ollut, koska tunnilla ei uskallettu häiritä. Kyllä meitä joskus hihitytti. mutta opettaja vaimensi sen. - "Ne, jotka pitävät tekojaan hyvänä,
pitävät toisten tekoja pahana"
En ole sanonut tällaista, enkä edes ajatellut näin. Jokainen ihminen on yhtä arvokas, siis myös heidän hyvät tekonsa ovat yhtä arvokkaita.
Hyvä toiminta on rakkautta, eikä sen arvo riipu henkilöstä. Laiskuutta ei tarvita, eli hyvä ei tarvitse pahaa. - Hyvä toiminta: Jos autat esim sairasta vanhusta, mikä on rakkautta, saat rakkautta, koska antaessaan saa. Vain rakkaudellinen toiminta tuottaa hyvää oloa ja sitä kautta saa kosketuksen itsessään olevaan hyvään. Puhun omasta kokemuksestani.
Anorektikon terve ajatus on nähdä oma virheensä,
kuten jokaisen ihmisen. - Otit esille hyvän asian. Voisitko itse laittaa tekstiä syrjäytyneistä oppilaista. Muutama esimerkkikin oli asialle eduksi. Sen voi laittaa tähän samaan ketjuun.
- Mielestäni laiskuus on hyvän vastustamista.
- Voisitko tehdä itsellesi aikataulun, jonka mukaan vietät päiväsi. Liikuntaa, hyvää kirjallisuutta..
Punaisen Ristin ystäväpalvelusta esim. saa autettavia, lapsia vanhuksia, vammaisia... Auttajista on pulaa.
Jokainen on tarpeellinen, joka halua olla sitä. Punainen Risti järjestää myös ystäväpalvelukersseja. - Varmaaan on vaikeata olla, jos ei näe hyvää itsessän. Huomaat kuitenkin sen puutteen, mikä on terve ajatus. Mielestäni hyvään saa kosketuksen tekemällä hyviä tekoja. Puhuit laiskuudesta, se on juuri hyvän vastustamista. Itse tiedät parhaiten, mitä hyvää voisit tehdä itsellesi. Toisten pyyteetön auttaminen on parasta hyvää toimintaa. Mitä antaa, sitä saa.
- Puhutko psykologian pohjalta? En tiedä siitä mitään. Psykoanalyysin mukaan on kyllä niin päin, että teomaniasta ja idealisoinnista seuraa alemmuudentunne, heikko itsetunto. Olen itse ollut kahdessa psykoanalyysissä ja saanut juuri tällaisen palautteen. Ainakin minun oli vaikea nähdä sitä näin. Asia pätee yleisesti.
Teomanian ymmärrän se. ihminen ei hyväksy todellisuuta sellaisena kuin se on, vaan muuttaa sitä itselleen sopivaksi eli asettuu sen yläpuolelle. Sitä on erityisesti johtavassa asemassa olevilla henkilöillä, mutta myös jokaisella ihmisellä. Idealisoinnista esim. lapset idealisoivat vanhempiaan ja opettajiaan.
Teomania on seuraus kateudesta, joka vuorostaan on kaikien ongelmien perusta. (M.Klein). - Edesmennyt elokuvaohjaaja Pier Paolo Pasolini:
Yltiöpäinen ylikorostunut kilpailu ja kuluttamisen nostaminen keskeiseksi elämänarvoksi - muiden inhimillisten perusarvojen sijasta - pohjustaa sitä elämäntyyliä ja asenetta, josta kasvaa itsekkyys, piittaamattomuus, alistaminen ja syrjintä, joka on aikamme fasismia.
Kilpailua ja voittajia ihannoivassa yhteiskunnassa mielen tasapaino ja oman arvon tunto helposti luhistuvat niissä, jotka löytävät itsensä häviäjien joukossa. Mutta myös voittajien, ulkoisesti hyvin pärjäävien maailma kuihtuu ja näivettyy, sitä mukaa kun kilpaileminen ja niskan päällä oleminen muuttuvat tärkeimmiksi kuin toisten ihmisten ja itsensä hyväksyminen ja kunnioittaminen. Elämämme saa mielekkyytensä ja merkityksensä ainoastaan toisten ihmisten kautta.
Heikkouden ja poikkeavuuden halveksunta on kaikenlaisen fasismin ydin. Yhteiskunta, joka palvoo voittajia ja halveksii häviäjiä on vaarallisella tiellä. Heikkouden halveksuntaan kuuluu myös, että kieltää ja halveksii heikkoja puolia itsessään. Se mikä ei saa olla heikkoutta minussa itsessäni, tai se poikkeavuus, jonka itsessäni kiellän, sijoitetaan muihin ihmisiin, joissa näitä puolia halveksitaan tai aktiivisesti pyritään tuhoamaan. - Torjut henkisyyden, joka on tietoisuutta. Jokaisella ihmisellä on sisimmässään universaali tietoisuus. Ongelmana on, miten saada se esille. Olet kaventanut itsesi materialismin tasolle. Uskonnot antavat väärän kuvan todellisuudesta.
- Kaikki pääsevät taivaaseen. Synnymme uudellen kehittymään ja itse korjaamaan virheitämme maan päällä. Taivas, josta puhumme, on välitila eri elämien välillä.
- Kaikenlaisen palautteen antamisessa on mielestäni oleellista, että ei itse tee samaa virhettä, josta toista kritisoi. Eli, jos toinen käyttäytyy törkeästi, niin ei vastaa yhtä törkeästi. Muutoin lyö vaan löylyä kiukaaseen ja itse asia jää käsittelemättä.
- Ensin ihmisellä on suuret luulot itsestään, hän idealisoi itseään ja asettuu muiden yläpuolelle. Tästä seuraa heikko itsetunto, koska todellisuus osoittaa, että hän ei ole fantasioidensa tasolla. Suuret luulot voivat voivat näkyä esim. kohtuutoman korkeina vaatimuksina, joihin ihminen ei yllä.
Muistan murrosikäisenä verranneeni itseäni kauniimpiin ja lahjakkaampiin luokkatovereihini. Halusin olla samanlainen tai vielä parempi kuin he. Kärsin keskinkertaisuudestani ja olin tyytymätön elämääni.
Hyvä, jos ihminen voisi hyväksyä itsensä virheellisenä virheellisten joukosa. - Neuvoisitko vai moittisitko? Eli miten antaa palautetta?
- Tunnen ihmisiä, jotka ovat kasvissyöjiä eettisistä syistä. He katsovat, että heillä ei ole oikeutta käyttää eläimiä ravinnokseen. Itse en ole pohtinut asiaa, mutta olen kuitenkin alkanut käyttää enemmän kasvisravintoa. Mitä ajattelette?
- Jos vieressäsi ruokapöydässä istuisi henkilö, joka käyttäytyisi kuten kuvasit, mitä mielestäsi olisi parasta sanoa hänelle?
- Kiinitit huomiota tärkeään asiaan. Ihminen ei aina käytä kykyjään edes itsensä hyväksi, vaan hyväksyy antaa "mennä tyylin." Ihmisellä on kuitenkin järkensä lisäksi vapaa tahto, jota hän käyttää usein itseään vastaan, kuten miehesi ilmeisesti tekee. Järki ja vapaa tahto yhdessä mahdolistavat vastuun ottamisen itsestään ja ympäristöstään.