jorma.jaakkola

Vapaa kuvaus

Kuulun ns. Satakunnan miehiin, jotka ovat tutkineet suomalaista julkisen hallinnon päätöksentekoa, jota harjoitettiin presidentti Koiviston aikana.

Kysymyksessä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Kotisivuni on https://www.jormajaakkola.fi/

Hyvät lukijat!

Valtiopetos käsitellään valtakunnanoikeudessa, jonka käynnistämiseksi tarvitaan 10 kansaedustajaa.
Sen vuoksi on luotava painetta eli olkaa hyvät ja viekää tieto kotisivustani kahvipöytäkeskusteluihin, jotta media saadaan puimaan huijausta.

Aloituksia

30

Kommenttia

454

  1. Hyvä vastaus(, minunkin puolestani).

    --

    Kun kuluttajalla on puutteelliset tiedot maataloustukien taustaan, syntyy helposti myös vääränlainen asenne oikean tiedon vastaanottamiseen,... varsinkin näin Keskusta-plastalla, koska on vaara joutua väärän tiedon eli propagandan uhriksi.


    Kiitän Mielipidepankkia todella asiallisista kysymyksistä!

    Maataloustukiin liittyvät asiat ovat todella monimutkaisia.

    Antamani komission osoite kannattaa laittaa talteen ja lukea tekstiä silloin tällöin.
  2. Kaimani JK Korhonen ei ole enää samaa mieltä.
  3. Luulin jo, että unohdit minut...,

    mutta ei.

    JormaKKorhonen:

    >> ...käsiteltiin vain sdp:tta ja Mauno Koivistoa. Näkyy muuten edelleen olevan kauempana tuo Jorma Jaakkolan kirjoitus, jossa siinäkin ja varsinkin sen eräissä "jatko-osissa" kantavana teemana on Koiviston mollaaminen.
  4. Niin ja sokeritehtaiden alasajosta saavat mahtavan korvauksen (lakkautettavassa tehtaassa tuottamatta jäävä sokeritonni, summaa en kirjoita, ettei mene väärin)) sokeritehtaiden osakkeenomistajat.


    Viljelijät jäävät nuolemaan näppejään...
  5. Kiitos Mielipidepankille erittäin asiallisista kysymyksistä!



    Yhtä en ymmärrä vieläkään
    (Mielipidepankki 5.1.2006):

    >> Kun puhut jatkuvasti muiden maataloustukia kannattavien ohella "romahdetuista tuottajahinnoista", niin herää väkisin kysymys siitä, kuka tai mikä ne romahdutti. >Määräytyivätkö hinnat aiemmin vapaasti ja sitten alettiinkin hintoja säännellä valtion toimesta.>Tuliko siis voimaan jokin säännös, jonka mukaan ostajan ei tarvitse eikä saa maksaa tuottajalle enempää kuin ohjeessa sanotaan.
  6. Mikä ei ole totta kirjoituksessani?


    Tiedän CAP-tuen.
    Tiedän myös LFAn. Suomessa ei ole vuoristoa...
    Ja tiedän ympäristötuen.

    Tiedän myös EY-neuvottelujen täydellisen taustan Kuosmasen tuhotun EU-kirjan sekä hallussani olevien MMM:n EY-maatalousjaoston (Esa Härmälä) ja Ulkoministeriön EY-/EU-neuvotteluasiakirjojen johdosta.
    Näitä kopioita mulla on arviolta 1000-2000 sivua.


    Suomelle ei (eikä muillekaan) haluttu antaa vastaavia CAP tukia, mitä EY:ssä oli 1.1.1993 alettu antaa.
    Siksi Suomi halusi paikata menetyksen kansallisella tuella: erityisesti 141- ja 142-tuilla.

    Ruotsi ja Itävalta paikkasivat alennetulla EU-jäsenmaksulla...

    Suomi sai maratonneuvotteluissa ylimääräisen "lahjan", erillisen LFA-maksuoikeuden.


    Mutta, kas kummaa: LFA sisältyikin kansallisen tuen kehykseen.
    Syy oli siinä, että Suomen ainoa maatalousneuvottelija Esa Härmälä "nukkui" maratonistunossa.

    Antti Kuosmasen EU-kirjassa on oma lukunsa nimeltä "LFA-sotku".


    Mistä Lipposen hallituksen aikana rahat LFA tuen kattamiseksi koko maahan otettiin?

    Mielestäni vain Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu-lehti on pureutunut ko asiaan.


    Ota mvv rohkeasti yhteyttä.


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  7. Media kertoilee, että Suomi käy EU-neuvotteluja.

    MTK sanoo: -Periksi ei anneta.

    Niin sitten saadaan torjuntavoittoja.


    Mitä nämä torjuntavoitot ovat?

    Eivät mitään, koska "Suomi" on luovuttanut maatalouteensa liittyvän päätösvallan 100 %:sti EU:n komissiolle.

    Suomi saa vain, sen jonka komissio armollisesti antaa.
    Tukia vähennetään koko ajan.
    Kansalliset tuet ovat nyt VVMi Eero Heinäluoman käsissä.


    Mitä tulee Suomen sokerikiintiön suuruuteen, siitä päättävät aivan muut kuin suomalaiset.

    Suomen sokeritehtaiden omistus on 80 %:sti luovutettu ylikansallisille sijoittajille, joiden osakesalkun ja osinkojen arvoa ei lisää se, että Suomessa sokerin tuottaminen esim Tanskaa kalliimpaa.
  8. Mielipidepankki ei ole perillä EU-maataloustukien taustoista.
    Valotan asiaa.

    Koska EU-maatalous"tuet" ovat romahdutettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksuja, niitä todellakin maksetaan eniten siellä, missä tuotanto on kasvuolosuhteiden vuoksi suurinta.

    Maataloustuet on katkeruutta herättävä sana. Katkeruus johtuu vain tietämättömyydestä.

    EU:n kotisivulta
    http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm
    löytyy CAP-tukien taustahistoriaa ja syy sille, miksi EU:ssa tuetaan maataloutta.

    Sitaatti EU:n kotisivulta:

    ”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat seuraavat: maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”

    Yllä olevassa EU-tekstissä YMP (yhteisön maatalouspolitiikka) on käännetty englanninkielisestä lyhenteestä CAP. CAP tuli voimaan 1.1.1993 alkaen, jolloin myös myöhemmin mukaan tulleet EY-jäsenmaat Portugali, Espanja ja Saksaksi yhdistynyt I-Saksa joutuivat romahduttamaan tuottajahintansa.

    Todellakin! Alennettuja tuottajahintoja eli viljelijän ansionmenetyksiä kompensoimaan alettiin maksaa ns. maataloustukia, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä varsinaisten tukien kanssa.

    Vuosina 1993 ja 1994 Suomen tuottajahintojen suuruutta kauhisteltiin, kun niitä verrattiin EY-hintoihin. Mutta siitä vaiettiin, miksi EY:ssä oli suomalaisia tuottajahintoja alemmat hinnat. Hintojen vertailua käytettiin sellaisen mielikuvan luomiseksi, että EU:ssa pystyttäisiin tuottamaan ruokaa halvemmalla.

    Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että kaikkien EU-maiden viljelijöistä on tehty Brysselin ja ylikansallisten elintarvikeyritysten torppareita. Suomen tilannetta pahentaa se, että komissio ei suonut suomalaiselle EU-torpparille oikeutta saada koko maahan samoja tukia kuin mitä ns. vanhoille EU-maille annetaan.

    Noin puolet EU:n budjetista on maataloustukia, eikä veroista kerättävän Suomen EU-jäsenmaksun määrä suinkaan vähene, vaikka Suomen maatalous loppuisi kokonaan. Suomen maatalouden loppumisesta seuraisi, että suuri joukko suomalaisessa elintarvikeketjussa olevia jäisi työttömäksi ja verokertymä vähenisi.

    Kolme kysymystä:

    1. - Onko suomalaista kuluttajaa petetty EU-lupauksilla?

    2. - Millä ulkomailta tuotava ruoka maksetaan sitten, kun suomalaisen viljelijän ei enää taloudellisesti kannata viljellä?

    3. - Kun kakkoskohdan asia toteutuu (ja muutenkin...), mitä ihmeen hyötyä suomalaisen on maksaa "tukea" keskieurooppalaiselle maataloudelle.

    Terveisin

    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  9. Nettikirja

    "Rahanpelurit"

    http://www.promerit.net/nettikirja.rahanpelurit.html

    Sivulla on avoin kirje Mauno Koivistolle ja vasemmassa laidassa linkkijä nettikirjan väliotsikoihin.

    Kirjaa lukemaan pääsee klikkaamalla kohtaa

    ALKULAUSE
    tai
    http://www.promerit.net/pelurit.htm#alku
  10. Kyse on sensuurista.

    Kirja pitää sisällään asioita, joiden pohjalta EU-kansanäänestys oli vaalipetos ja tästä syystä Suomen EU-jäsenyys on vain demaripresidenttien - Koivisto ja Ahtisaari - luoma illuusio.


    Kustantaja on oululainen pienkustantamo, Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule.

    ISBN: 951-9160-19-1

    Painopaikka: Oulun Liikekirjapaino Oy

    Ultima Thule Oy:n omistajat ovat kirjailija Kuosmasen ETA-neuvottelujen aikainen esimies Matti Vuoria ja hänen isänsä Oulun yliopiston lääketietten emeritusprofessori Pekka Vuoria.

    Kuosmasen piti kirjoittaa Vuorian kanssa kirja ETAsta, mutta ETAsta mentiinkin suoraan EU:hun ja Matti Vuorian uraputki koheni KTM:n kansliapäälliköksi ja sitten Fortumin hallituksen - päätoimisesti palkatuksi -hallituksen puheenjohtajaksi.


    Suurin kysymys kuuluu:

    Kuka maksoi kirjan koko painoksen hinnan Vuoriaille?


    Vain 20-30 kirjaa meni niin, että ei saatu/kerätty takaisin.
    10 kirjaa jaettiin MTK:n pääkallon paikalla.

    Tampereen kaupunginkirjasto osti ko. kirjan.
    Kirja vietiin kirjastosta ilmeisesti käskykirjeellä, koska 10 v arkistossa maksupalautuskuitti johtaisi sylttytehtaalle.

    Tässä on luettelokorttiin liittyvät osoiteet:

    http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=docis&previd=fullt&sesid=1136374465&celi=106233&doci=366136&index=0&max=0&ulang=fin

    http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?sesid=1130942880&ulang=fin&formid=fullt&typ0=0&dat0=KUOSMANEN,+Antti.


    Jäikö Tampereelle jotakin hampaankoloon, koska korttia pidetään netissä tuollaisilla tiedoilla?


    Koska Keskustan keskustelussa alustukset siirtyvät nopeasti toiselle sivulle ns. vanhaksi;

    - viehän vietiä eteenpäin.

    - ko. kirjasta lisätietoa allekirjoittaneelta.


    Terveisin
    Jorma Jaakkola
    [email protected]
  11. Tuhoisaa oli myös Mauno Koiviston toiminta talousmiehenä ja presidenttinä, kuten saamme TV2:sta klo 18.20 nähdä:

    Sitaatti Satakunnan Kansan ohjelmaesittelystä:

    "Laman kuvat ja sanat on hyvä opetus"


    >> Virpi Kautto ja Jyrki Richt ovat koonneet ohjelman, jota pitäisi näyttää pätkittäin joka aamu. Suurlainojen ottajat voisivat verrata tätä aikaa vuoteen 1989, jolloin ...> Sitten maailma mureni. Punapääoma kaatui rytisten, ja ...> Ihmiset joutuivat kahden asunnon loukkuun, tiloja ja asuntoja meni pankeille, itsemurhien määrä kasvoi. Työttömien armeija esiintyi eduskuntatalon edessä niin uhkaavana, että ministerit katselivat kapinaa graniittiseinien sisäpuolelta.> Minulla on itselläni ollut enemmän tai vähemmän kyseenalainen ilo saada olla mukana maailmaa muuttamassa; olla näkemässä, miten mahdottomalta näyttävä muuttuu mahdolliseksi ja kauhistuttavan vaikealta näyttävä siedettävästi läpivietäväksi.
  12. Tosi, Suomi oli 1966 vain liitännäisjäsen, ja Eftan täysjäsenyys tuli vasta 1986.


    Koivisto kirjoitti vuonna 1966:

    >Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä. Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.
  13. Vuosi on todellakin 1966!

    Suomi ei ollut Eftan jäsen...
    Suomi otettiin armosta Eftan jäsenksi vasta 1986.


    Kysymäni teksti on Mauno Koiviston kirjoittamasta muistiosta "TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET" sos.dem. puoluetoimikunnalle 19.3.1966.

    Kuukautta ennen kuin Rafael Paasio pyysi Koiviston hallituksensa VvM -ministeriksi eduskunnan ulkopuolelta…

    Teksti löytyy kirjasta
    MAUNO KOIVISTO: LINJAN VETOA
    Kirjayhtymä, Helsinki 1968
  14. Arvatkaapa, mikä oli vuosi, kun Mauno Koivisto kirjoitti näin?


    TAVOITTEET JA MAHDOLLISUUDET

    sivu 78

    Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.
    Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä. Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.
    Valtion taloudelle ei nopeasti voida tehdä mitään, mutta käänne parempaan päin on saatava aikaan. Tulojen kasvu on saatava menojen kasvua nopeammaksi.
       Tulotasoa ei voida alentaa eikä työllisyyttä jättää hoitamatta.
       Rahamarkkinain enempi kiristyminen olisi estettävä ja korkopolitiikka aktivoitava.

    Tätä taustaa vastaan katsottuna on ulkomaankaupan osalta    nähtävissä kaksi vaihtoehtoista linjaa eli
       »avoimemman talouden linja» ja
       »suljetumman talouden linja»


    --

    Varsinkin seuraava kohta em. sitaatissa saattaa lukijan mietteliääksi:

    >>Näyttää siltä, että EFTA on kohta tehnyt tehtävänsä ja että se saa jo pian mennä. Sopimustamme EFTAn kanssa ei näin ollen liene syytä ottaa tähänastisen juhlallisesti.>Valuuttakurssien muutos eli devalvaatio on selvästi poissa laskuista: niissä ei ole »perustavaa laatua olevaa epäsuhdetta». Markka on jonkin verran yliarvostettu, mutta sen aiheuttamat haitat on hoidettava pois muin keinoin.
  15. Mauno Koiviston tehtävä Euroopan yhdennyttäjänä löytyy kirjasta:

    Mauno Koivisto: Linjanvetoa, 1968


    Luku "VAPPUNA 1968"

    Kaksi sitaattia sivu 205- :

    >>Euroopan taloudellinen yhdentyminen on pitkittynyt ja mutkistunut, eikä sillä suunnalla ole lähiaikoina odotettavissa ainakaan meidän kauppapoliittisen asemamme kannalta ratkaisevaa kehitystä. Tässä tilanteessa on uusi pohjoismainen yhteistyö varsin tervetullut, koska meille nyt tarjoutuu tilaisuus toteuttaa kyllin pitkän ylimenokauden aikana ja pääoman liikkuvuuden ja pohjoismaisen finanssituen turvin tarpeellisia rakennemuutoksiamme.>Kun Euroopassa tapahtuvassa taloudellisessa yhdentymiskehityksessä on nyt menossa eräänlainen hengähdystauko, on meillä Suomessakin aikaa hoitaa tämänhetkiset ongelmamme siten, että voimme vastaisuudessa ponnistella eteenpäin paremmista kilpailuasemista lähtien, kuin mitä meidän viime vuosina on ollut pakko tehdä.
  16. Ei minulla ole mitään ennakkoasenteita.
    Totuuden etsiminen epämääräisissä asioissa viehättää.

    Olen lukenut jonkinverran kirjoja, joista on tullut vinkkejä epämääräisiin asioihin, joita pitää tutkia.

    Parhaat vinkit ovat löytyneet Koiviston ja muiden demareiden omista kirjoista ja Antti Kuosmasen kirjasta "Suomen tie EU:n jäsenksi", joka vedettiin hätäisesti pois myynnistä Tarja Halosen ollessa ulkoministerinä v 1999.

    UM instituutiona saattaa olla kirjan hävittämisen takana.

    Muita, joilla olisi intressi ko. kirjan hävittämiseen ovat mauno Koivisto, Martti Ahtisaari tai näiden silloinen sätkynukke nykyinen MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä.

    MTK:ssa kirjoja on hävittämättöminä jaettu 10 kpl.
  17. Tässä vuodelta Koiviston ajan historiaa vuodelta 1968:
    >>Minulla on itselläni ollut enemmän tai vähemmän kyseenalainen ilo saada olla mukana maailmaa muuttamassa;
  18. Koivisto kirjoittaa vallankäytöstään kirjassaan Kaksi kautta, sivulla 9:



    ”LUKIJALLE

    Kotikaupunkini Turun ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, valtio-opin professori Sven Lindman lähetti minulle vuonna 1975 eripainoksen mietteistänsä Presidentin asema ja perustuslakiuudistus. Tämän eri painoksen päälle hän oli käsin kirjoittanut tekstin, joka suomeksi kuuluu seuraavasti:
    "Kun tässä eräänä päivänä väittelin Merikosken kanssa sanoin, että pitää ajatella tulevaisuutta. Jos esimerkiksi entinen oppilaani Mauno Koivisto valittaisiin presidentiksi, niin hänelle minä soisin vähän todellista valtaa."
  19. Kyllä Kaken koplauksestakin on dokumenttia Koiviston mustassa historiassa.

    Nimittäin Mauno Koivisto pyysi elokuussa 1992, sen jälkeen kun Huvudstads Bladet ja Ilta-Sanomat oli kertonut Koiviston järjestämästä Linnan oikeuspoliittisesta seminaarista Koiviston mielestä vääränlaista tietoa;

    Koivisto pyysi I-S:n päätoimittaja Koljosen ja seminaarijuttua tehneen toimittajan Linnaan tekemään juttuja ajankohtaisista aiheista.

    Yksi iso IS-artikkeli koski nimenomaan Kauko Juhantalon "koplauksesta" seurannutta eroa.

    Juhantalo ei nimittäin ollut pyytänyt Koivistolta eroa KTMin tehtävästä...

    Tämä oli painanut Koiviston mieltä vielä enemmän, kun hän oli kuullut, ettei Juhantalo ollut keskustellut erostaan edes PMi Esko Ahon kanssa.

    Erittäin pulmalliseksi Koivisto näki tilanteen siksikin, että eduskuntakaan ei käsitellyt asiaa, koska oli lomalla.

    --

    Kommenttini:
    Niin vaan Juhantalo jätti ministerin tehtävän, koska sattui olemaan jostakin asiasta liikaa tietävä KTMi.
    Kaken suu oli ehkä tukittava "koplaus"-syytteellä...

    Muistelin joskus Kaken kertoneen TV:ssä, että tähän liittyy isompiakin juttuja, mutta en voi puhua niistä.

    Varmistin asian Kaukolta.
    Myöhemminkään Kauko ei ole halunnut palata asiaan.

    Maailma on siitä ajasta muuttunut viime kuukausien A-ohjelmien myötä. Tuleekohan Kauko vielä kertomaan asiasta...
  20. Päätin taannoin laittaa suomi24-profiilini julkiseksi. Luepa.

    En haluaisi julkisuutta, mutta olen esiin nostamissani asioissa ja tutkimuksissani sanojeni takana - omalla nimelläni.

    Dokumentit ovat nyt sellaisia, että niiden takana voi avoimesti seistä. Ja pitää seistäkin, koska pensaista nimimerkkien takaa ampuminen ei sivistynyttä toimintaa.


    En ole profiilissani huomannut JormaKKorhosen ja Mielipidepankin rekisteröitynyttä käyntiä.
    21. 9 / 23
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt