jarjarkoo
Jos Korkeajännitystä lukee vakavissaan, se on huono sarjakuva, todella huono. Mutta ripauksella reipasta camp-huumoria Korkeajännityksen arvo nouseekin huomattavasti. Korkkari-tarinat ovat yksioikoisia, häkellyttävän usein todella typeriä ja toistavat itseään niin huolellisesti, ettei loppuratkaisua tarvitse jännittää lainkaan. Joskus harvoin lehdestä löytyy poikkeavia ja oikeasti mielenkiintoisia tarinoita, mutta korkkari ei petä! Lopussa nekin lässähtävät aina aidolle matalaotsaiselle korkkaritasolle.
-Nikkini on pihistetty korkkarista-
Mitä minusta on sanottu:
Waffen ss... Ryhtiä, rypytön uniformu ja jäinen katse? Eheiii.. ! Militaristisen valeasun alla asustelee polkkatukkainen puolukanpoimija, jonka kokemukset armeijan suoruudesta ja kurista oli se, kun tyttöjen partioleirillä käveli jonon mukana ruokalaan.
-max-live-
Waffen, rehellinen todellakin ja oikeasti järkevä monin tavoin, nicky on perseestä.
-Romulus-
Waffen SS: Luotettava, miehekäs ja älykäs tyyppi.
Asuna tyylikkäät rennot asusteet.
-Stoneman-
Taitaa muuten Waffen ss olla aikanaan lukenut korkkareiden lisäksi venäjää, ei tollaisia saitteja ummikko ihan tosta vaan löydä.
Ja onhan se kiva, että meidän Finskii fasistien joukossa on ihan melkkein oikeakin:)
-marko135kg-
Linkit: http://keskustelu.suomi24.fi/node/4319014, http://keskustelu.suomi24.fi/node/3626570, , http://keskustelu.suomi24.fi/node/3081485, , http://keskustelu.suomi24.fi/node/2200080, http://keskustelu.suomi24.fi/node/4892910,https://keskustelu.suomi24.fi/t/4446198/max-life, https://keskustelu.suomi24.fi/t/3764092/palstatytto-kalenteri,https://keskustelu.suomi24.fi/t/3517332/haastelinen-kirjoituskisa#,https://keskustelu.suomi24.fi/t/3499793/kylma-henkays,https://keskustelu.suomi24.fi/t/1712945/have-a-nice-day
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
- Tuota autoa tehtiin muistaakseni lisensillä saksassa. En ihan varmana ala väittämään, mutta joka tapauksessa erikoinen auto, omalla vaatimattomalla tavallaan.
- Mun mielestä tuo pökötti antoi sellaisen keinuvan kyydin, ainakin se millä itse ajelin. Vinoilijat ainakin väittivät, että autostani oli jouset ja iskarit loppu.
- Olin kerran kuskina kaverilla, jolla oli tuollainen fiat. Eräällä huoltiksella meille tultiin kaupittelemaan bensiiniä. Hölmöyksissämme ostimme ja kaduimme asiaa samantien. Kanisterissa oli dieseliä, jota myyjät olivat juuri kyseisenä iltana käyneet letkuttamassa jostain pakettiautosta. Ilmankos he niin avuliaasti tankkasivat automme.
Samana iltana Fiati hinattiin kaupungilta pois. Seuraavana päivänä oli edessä tankin ja kaasuttimen puhditus. - Triumph Herald
Ihka ensimmäinen kärry ja ostin heti kun sain ajoluvan. Rumpasta, kuten sitä tuttavallisesti kutsuin, ei tahtonut saada ovia suljettua, kori oli sen verran jo notkahtanut. Autolla oli ajeltu entisen omistajan toimesta ilmeisesti ilman kattoa useampana suvena. Ei ehditty ilman kattoa ajelemaan, kesä loppui muutenkin sinä vuonna lyhyeen, vettäkin tuntui satavan jatkuvasti, ainakin minusta ja siskosta tuntui siltä. (Jouduin kuskaan siskoa, kun hän maksoi bensat) Tuli syksy ja kylmät ilmat, talvea odotin kauhulla, sillä jo ensi viileät näyttivät kuinka kylmä voi autossa olla. Hrr..Ne ikkunat olivat pokattomat ja viima tulvi sisään vapaasti.
Erehdyin autolla motarille, muun liikenteen sekaan. Pysyäkseni vauhdissa mukana otin ylimääräisiä riskejä. Lumipenkka oli onneksi pehmeä.
Mercuru Comet
Tämä oli pakko ostos, oli olevinaan viimeisiä raggariaikoja. Oikeasti ne ajat oli menneet jo vuosia sitten ja mukaan ehdin jälkijättöisesti. Minulla oli sellainen koppalakki päässä kun cruisailtiin. Hah hah!
Käytiin jopa naapuri kaupungissa uhoamassa. Oli meillä kättä pidempääkin mukana, kuului ihan vakiovarustukseen. Autossa oli sohvapenkki jonka rikkonaiseen selkänojaan takapuolelle oli piilotettu tuolinjalkoja. Onneksi ei koskaan tarvinnut käyttää niitä. Moottorina siinä oli nuhapumppu kutonen, ja lompakko kesti viikonloppuisin ajella. Tätä autoa ja sen tuomaa tunnelmaa kaipasin kovasti jälkikäteen. Nykyisin en yhtään ihmettele, kun poliisit ratsasivat koko ajan. Yksi muisto on Jämsästä, tultiin juuri leirintäalueelle ja paikan omistaja haistoi ikävyyksiä. Alueen johtaja lupasi minulle 50 markkaa että lähtisimme heti pois. Se yö nukuttiin takapenkillä jossain sivutien laidassa. Eihän meistä mitään vaaraa tai uhkaa kenellekään oikeasti olisi ollut:)
Dodge Dart
Ihan turha ostos ja sillä mentiin kesä. Autossa oli kylkiputket ja moottoripuolella oli nelikurkkuinen kaasutin ja tietysti kunnon imu ja pako sarjat. Kumi paloi iloisesti. Oli siinä sellainen skuuppikin nokalla, sillä ei tosin ollut mitään virkaa, näön vuoksi oli siihen laitettu. Kansipahvi paloi kun lähettiin juhannusreissuun. Onneksi ei ehditty kovin kauas kotikylästä ja päästin pikkuhiljaa ajelemalla kotiin. Yhden kerran serkku poika sai liftarilta mustansilmän. Ajoi auton tien sivuun ja kehtasi sanoa että nyt tossu tai tussu kuluu. Kyllä se perille sen kyyditettävän kuitenkin lopulta vei. Autoa en enää sille lainannut.
Mersu 190D
Hitto kun oli lämmin auto. Iloa ei kuitenkaan kestänyt kauan, ruiskutuspumppu ei pelannut ja auto savutti kamalasti. Ei sillä kehdannut paljon ajella. Vajaa vuosi sillä ajeltiin ja kärry oli ensimmäinen diesel autoni. Vuosimalli taisi jotain 63 tai sinnepäin. Jokatapauksessa siihen kuului uutena rattivaihteet, mutta omassani oli vaihteet siirretty lattiaan.
Peugeot 404
Tämän ostin että pääsin armeijaan menemään. Rattivaihteet ja kolmonen hyppi koko ajan pois. Piti kädellä avittaa, niin silloin toimi. Sen muistan että radio soi hienosti. Piiritin huonolla menestyksellä yhtä tyttöä autolla. Ei tärpännyt. Jälkeenpäin harmitti kun tuli kosla hukattua, oli sen verran lujapeltinen ja muutenkin kiva pirssi ajella. Tänä päivänä nämä on jo harvinaisuuksia.
Volvo 144
Tämän ostin intin jälkeen. En tykännyt ja yksi festivaali keikka tuli sillä tehtyä. Alkoi pudottaa alle öljyä ja oli pakko vaihtaa pois. Olisi pitänyt ostaa se stefa. Auto oli sisältä siisti kuin sairaala. Entinen omistaja oli pitänyt siitä hyvää huolta.
Taunus
Volvon vaihdoin Taunukseen. Hieno kärry ja muutenkin autolla ajelin pitkään. Harmikseni kone paukahti ja leikkasi kiinni. Käytin silloin siinä Nesteen Alfa öljyjä. Myöhemmin kuulin ettei kyseisellä öljyllä voinut ajaa kuin nippanappa 5000 kilsaa. Sen jälkeen öljy ei voidellut kunnolla. Tiedä sitten oliko näin.
Plymouth Valiant
Tällä tuli ajeltua tosi paljon, ja auto oli yksi parhaimmista mitä omistin. Käynti varma ja ensimmäinen automaattivaihteinen auto mitä minulla oli. Ei tullut sellaista pakkasta, ettei olisi käyntiin hörähtänyt. Plymouthiin tein mittavat peltityöt ja maalautin auton lumivalkoiseksi. Jossain vaiheessa tunsin itseni liian vanhaksi ryömimään autojen alla ja luovuin tästäkin. Tämä ei muuten koskaan jättänyt minua tielle.
Mercedes 123
Tämä olikin viimeisiä(kunnollisia) Mersuja mitä koskaan on tehty. Näin ainakin asiaan vihkiytyneet väittävät. Auto oli myrkyn vihreä ja siihen tuli hommattua naapuri maasta tummennetut lasit. Tuolloin ei tummia erikoislaseja löytynyt kuin diplomaatti autoista. Omaani katsastuksessa väitin sellaiseksi, kun leimamies vaati minua poistamaan tummentavat kalvot ikkunoista. Lopulta pääsin pälkähästä, kun selvisi ettei autossa ole kalvoja lainkaan, vaan ikkunat ovat ”originaalit”. Olihan niissä näkyvissä tehtaan merkinnät!
Tällä tuli ajeltua 10 vuotta. Olisi sillä ajellut enemmänkin, mutta kori alkoi olemaan loppu. Luojan lykky kun eräs ohikulkija halusi sen välttämättä ostaa. Terveisiä vain Hämeenlinnaan.
Samara
Pakon edessä ostin kun piti päästä duuniin Ihan hyvä peli ja maksoin siitä 10000 silloista rahaa. Tuli muuten hiljattain se myytyä ja 150 euroa sain. Ei paha hinta kun huomioidaan että auto oli minulla yhdeksän vuotta.
Chrysler Neon
Tämä nykyinen tuntuu olevan oiva peli. Olen alkanut pitämään siitä yhä enemmän. Bensaa se tuntuu vievän, mutta kyyti on tasaista. Mitään sen ihmeempiä kokemuksia ei voi kertoa kun vasta vähän aikaan olen sen omistanut.
Tässähän ne minun autoni olivat, vieläpä ihka oikeassa hankintajärjestyksessä. Eipä noita koslia minulle montaa ehtinyt siunaantumaan, kun parilla tuli ajeltua hiukan pidempään. Autothan on ajamista varten. Yksi valokuva jäi muistoksi Cometista, ja taitaa löytyä siihen kellarista joku pölykapselikin.
Jossain vaiheessa tuli oltua mukana erilaisissa kimppa-autoissa. Mutta en tuppasivat olemaan sellaisia kesäpelejä, joista ei paljon muistoja jäänyt. - Kerrassaan hienoa !
Finnairin lento AV 0145 on saanut suuren kunnian kuljettaa kerrankin arvokasta lastia:) Toivottavasti tuliaiset tulevat ehjinä perille.
Jäämme odottelemaan:)) - Ei ole koskaan tarvinnut tapella yhtiön kanssa, aina ovat ajallaan maksaneet, sen vähän mitä olen pyytänytkin. Nojoo, sanotaakoon että ainut vakuutus mistä olen omani saanut takaisin, on tyttäreni vakuutus. Yksityislääkärillä on operoitu useamman kerran ja se ei ole ollut halpaa lystiä.
- Tarkoitat luultavimmin umpisolmua.
Minulle kävi ikävästi sen kanssa. Poltti kyljestä julmetusti ja samoin tein leikkasivat, kun olin päässyt lasarettiin. Leikkauksen jälkeen makasin sairaalassa useamman päivän ja kylkeen poltti koko ajan. Hoitsut patistivat kävelemään, mutta en vain tahtonut päästä edes sängystä ylös. Eivät tahtoneen millään uskoa että sattui hemmetisti. Lopulta ajoivat väkisin kotiin, kuulema vein vuodepaikan kiireellisemmiltä tapauksilta.
Makasin kotona viikon, en päässyt ylös sängystäni, enkä voinut kävellä. Lopulta vanhempani veivät minut terveyskeskukseen ja patistivat lekuria laittamaan pojan kuntoon. Tuossa vaiheessa olin itse jo melko heikossa kunnossa.
Terveyskeskuksen lekuri teki diagnoosin, haava oli pahasti tulehtunut. Siltä istumalta lääkäri sanoi että haava aukaistaan, ilman puudutusta ja nukutusta. Hämärästi muistan kuin vanhempani oli kiukkuisia ja vaativat minun siirtämistä heti keskus-sairaalaan. Olin itse myös kauhuissani, kun kuvittelin kuinka voivat edes leikata ilman nukutusta.
Lääkäri ja hoitajat ohjasivat vanhempani hienotunteisesti, mutta määrätietoisesti toiseen huoneeseen ja sen jälkeen kävivät ennalta varoittamatta kimppuuni. Pari hoitajaa painoi minua käsistä vasten vuodetta ja lekuri teki nopeasti skalpillaan viillon vatsaan. Enemmän pelkäsin toimenpidettä kuin sitä haavan uudelleen aukaisemisesta syntyvää kipua. Sillä hetkellä koko operaatio tuntui hurjalta, ja pelottavalta. Lopputulos oli kuitenkin hyvä, ja sama haavanaukaisu olisi tehty ihan samalla lailla keskussairaalassa. Ehkä tuota pelotusjännitettä lisäsi, että kyseessä oli terveyskeskus ja kyseisen paikan lääkäreiden ammattitaidoista liikkui hurjiakin juttuja.
Sairaalassa makasin kolme päivää ja haava parani nopeasti. Loppujen lopuksi ei mikään paha kokemus. - Viime avauksesta on aikaa todella vierähtänyt. Ehkäpä jossain vaiheessa aktivoidun ja yritän keksiä jotain ruudulle laitettavaa. Mielestäni täällä riittää mainioita avauksia pilvinpimein.
- Poistumisesi ei aiheuttaisi kovin suurta katastrofia, mutta kuka noita kilpailuja sitten järjestäisi. Tietysti niitä voi kuka tahansa pitää, mutta kuka osaa sekoilla niissä paremmin ja taitavammin kuin sinä
Arvosanaksi antaisin suuren kiitoksen. Olet sen ansainnut.
Ja kyllä noista sinun kirjoituksista aina jotain irti saa, ei ne mihinkään palstan täytteeksi unohdu. Mikä tärkeintä, minähän ne jokatapauksessa luen.
Olet sen verran tuottelias, että olet siviilissä varmaan kova likka puhumaan!:)) - Ystävättäreni ajeli monta vuotta nappisilmäladalla, ja aina kun hänen autoaan ohitettiin, niin ohittava katsoi pitkään kuka siellä ratin takana oikein on.
Nyt on lada jäänyt käytöstä pois ja alla on uusi kärry. Ajotapa on vieläkin yhtä varovaista kuin nappisilmällä, ja aina löytyy ohittajia. Hänen harmikseen vain ei kukaan enään katso pitkään. - Keskustelut ovat todella hitaalla, ja oma koneeni toimii muuten hyvin.
Ysävänpäivää näin jälkikäteen yhdelle ja toiselle palstalaiselle. - Ääneni anna Hurlumille. Täysi kymppi ja muutenkin tällä kertaa nappisuoritus. Tykkäsin kovasti ja hieno ja upea teksti, vaikka kuulemma oli extemporee tehty. Olikohan? Ehkä suorituksen syvyys oli se joka kosketti meikäläistä. Tekstistä löytyy ripaus tunteenpaloa, jota selvästi säesti alkuillasta tyhjentynyt viiniputeli. Loppujen lopuksi yhtälö joka muodostuu viinistä, myöhäisillasta ja rakkaudenkaipuusta ei tekstinä voi saada uljaampaa muotoa. Hurlumin on syytä olla teoksestaan ylpeä, mitä varmasti onkin, sillä näin hienoa runoilua ei häneltä ole aikoihin ilmestynyt. Näillä meriiteillä joita Hurlumilta on nyt nähty, niin jatkossa tulen kirjoittamaan hänen nikkinä isolla H:lla.
Kunnioituksella Waffen
*Pus pus*
Kisa ei mielestäni ollut vaisu, toisin kuin kisaorganisoija erheelisesti väittää. Kisoihin joko innostuu tai ei, väkisin mukaan lähteminen tuntuu ainakin itsestäni tuskaiselta ja siksi jouduin jättämään väliin. Toisella kertaa lupaan, tai ainakin yritän osallistua. - Ääneni annan Mii-sulle. Ehdokas oli lupauksineen tällä kertaa vaativaan makuuni sopivin:)
Minua kosketti hänen vaalipuheessa selvä vihjaus että äänestäjäkin voi mahdollisesti olla viisas:)) - Iki ihana Che paita, sellainen punainen, ja ne pillifarkut. Äkkijyrkemmät ja enemmän tosissaan olevat kuuntelivat Tom Robinson bandia ja polttivat Camelia. Siltä se vasemistolaisuus silloin näytti.
En kyllä ehtinyt haksahtaa moiseen, mitä näin jälkeenpäin pidän pienoisena kokemuksen puutteena. Kotikasvatus mummon puolelta oli aika toisen suuntainen, ja kai se jälkensä minuun jätti. - Hyvää yötä myös sinulle:)
Ps: Ainahan minä täällä olen, vaikka ei aina tekstiä ruudulla näy. - Täytyy myöntää että luulen useimpien täällä olevan 40 plus ikäisiä. Luulen että sinä kuulut myös samaan ikäryhmään.
- Tässä tapauksessa anteeksi antaminen ja pyytäminen oli varmasti yhtä vaikeaa. Sovinto tehtiin, mutta silti epätietoisuus jäi kalvamaan oliko vastapuoli täydestä sydämestä mukana. Kertoi olevansa vilpitön, mutta kun toisen tuntee hyvin, niin tokihan sitä osaa epäillä.
Noin vanhan jutun voit huolella unohtaa. Ainakin minä tekisin niin, tai yrittäisin ainakin. - Heitit aika vaikean kyssärin.
Kerran olen pettänyt ystäväni ja sitä kaduin pitkään. Olen kyllä sitä virhettä yrittänyt paikata moneen kertaan ja vaikka asia on jo sovittu niin kummasti se taustalla kummittelee. Ystäviä ei ole koskaan liikaa, ja vanhemmiten ne alkavat tuntua aina vain tärkeämmiltä. Ehkäpä niistä haluaa pitää tiukemmin kiinni, kuin nuorempana. - Heh:)
Pillifarkut taisivat olla silloin juuri muodissa. Ainakin hämärä muistikuva, että minulla oli samanlaiset. Tässä kun herkutellaan muistikuvilla, niin sanottakoon tässä yhteydessä noihin aikoin tuli harrastettua alkeellista raggari meininkiä. Autona minulla oli silloin Mercuru Comet jolla porukoiden kanssa pyörittiin tanssilavoja naisia narraamassa. Ei me discoissa käyty, oltiin olevinaan kovia jätkiä:))
Jälkeen päin naurattaa kuinka tosissaan silloin liikuttiin. Auton piti silloin olla joku amerikan laiva, ei sitä muuten kehdanut liikkua:)) - Tässähän ihan rutistuu:)