minttu2004
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2 aloitusta · 3 kommenttia
- Ihan uudet kaapelit otin pussista, eka kertaa siis käytössä.
Kun löytäis nimenomaan miten se akku on kiinnitetty. On sen verran ahdas tila. En tiedä akun ikää, kun auto ostettu vuosi sitten. - Valitettavasti isät eivät saa aina oikeutta tässä maassa. Lapset määrätään liki automaattisesti äidille. Älä vain mene allekirjoittamaan papereita joissa huoltajuus annetaan äidille. Tässä yksi tositarina. Edessä on pitkä oikeusprosessi, jos haluat taistella lapset itsellesi. Sossu, koulupsykologit yms muut viranomamiset tulevat tutuksi. Haasteita oikeuteen voi tulla milloin mistäkin perättömästä syystä. Lausuntoja pitää tehdä koko ajan. Äiti voi ottaa todella likaiset keinot käyttöön, joten varaudu kaikeen; valehtelu on yksi pahimpia ja sossu ei edes huomaa tai välitä siitä että toinen laskee palturia kaiken aikaa. Käytössä olleet kovat aseet, isää syytetty mm lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, alkoholismi jne. Eli isän pitää puolustautua näitä vastaan ja todistaa että on syytön. Lapsia kuullaan vasta 12 vuoden iässä, eli heidän mielipiteensä otetaan huomioon, missä he haluavat asua. Älä anna äidin myrkyttää lasten mieltä sinua vastaan. Älä myöskään puhu pahaa äidistä lasten kuulleen, koska kaikki tietohan kulkee kodista toiseen. Sitä voidaan käyttää sinua vastaan. Pidä yhteys koko ajan lapsiin etteivät he unohda sinua, joko puhelimitse soittaen, tekstiviestein miten tahansa. Tapaa mahdollisimman usein. Ota sossu mukaan heti, jotta saat tapaamisoikeudet. Äiti voi yrittää eristää sinut lasten elämästä ja puhua lapset puolelleen. Näyttää olevan tapana, että äiti pitäisi pystyä osoittamaan kelvottamaksi huoltajaksi ennenkuin isä saa lapset itselleen. Sittenkin se on vaikeaa. Sukulaisella n. 7 vuoden taistelu takana. Todistajana oltu monta kertaa oikeudessa. Eli sukukin vedetään mukaan ja isosti. Selvitä ketkä ovat puolellasi. Nyt se vastakkain asettelu alkaa. Kun lapset olivat lähellä 12 vuotta he eivät yksinkertaisesti enää suostuneet menemään äidilleen. Laitontahan se oli, koska ei noudatettu tapaamisoikeuksia ja haasteita ropisi oikeuteen joka kuukausi. Mutta tässä tapauksessa sossu ja oikeus päätti , että väkisin heitä ei aleta raahaamaan poliisin voimin äidille. Hae todistukset ja lausunnot sossusta jotka tukevat sinua. Joka vaiheessa kaikki paperille. Sieltäkin hae ne henkilöt jotka ymmärtävät ja tukevat sinua. Niinpä yhdellä lapsista on jo virallinen oikeus asua isällään ja isä saa rahaa lasten kasvatukseenkin. Tähän asti äiti on ottanut kaikki tuet ja lapsilisät vaikka lapset eivät asu siellä. Kaikki postikin on mennyt äidille eli isä ei tiedä lasten sairastumisista, lääkärikäynneitä jne. Äiti on yrittänyt tehdä kaikista lapsista erityislapsia jotta saa korotettua tukea. Eli lapsista on tullut vain rahastuksen väline! Toinen lapsista asuu epävirallisesti isällä ja odotellaan sita 12 -vuotta että asia saadaan viralliseksi. Kolmannen lapsen äiti sai puolelleen ja yhteys on katkennut. Pahinta on se vaihe kun sisarukset erotetaan toisistaan. Se tuska perheen hajoamisesta, ikävä sisaruksia, yksinäisyyttäkin, kaverit ovat jossain muualla, kiikutetaan väkisin joka viikko kodista toiseen. Kuulusteluja koululla, psykologien vastaanottoja, sossun kyttäystä kotona joka viikko ja he etsivät pienintäkin virhettä isästä. Vapaa-ajan ja huvittelun voit unohtaa. Äiti panttaa kaikki lasten tavarat kotiinsa ja aina pitää ostaa "uudet" tai käytetyt sukset, luistimet, talvivaatteet jne. Eli helppoa ei tule olemaan, mutta älä luovuta. Mieti mitä olet valmis tekemään lastesi eteen. Jos koet sen kaiken arvoiseksi, Taistele! Tässä on sinulle projektia koko loppuelämäksi. Hanki hyvä lakimies, joka erikoistunut erotapauksiin. Heti. Sieltä saat myös arvokasta tietoa. Etsi tietoa ja ennakkotapauksia netistä. Liity tukiryhmiin. Keskustele, hae vertaistukea. Älä jää yksin asian kanssa, et muuten jaksa itse. Onnea matkaan!
- Itse ainakin menin juuri siksi salaa naimisiin, että juuri niin halusimme aviomieheni kanssa; ei julkisia juhlia, ei kakkuja, ei kippoja, joita emme tarvitse, ei juoruilua ym hösötystä. Koimme, että se on meidän päätös ja juhla, emmekä tarvitse siihen esim. sukulaisia, joita ei ole nähnyt miljoonaan vuoteen. Olen todella onnellinen ratkaisusta ja auta armias jos joku juorukello olisi sen mennyt työpaikalla juoruamaan! Suurin osa työpaikalla tai sukulaisista ei tiedä vieläkään ja sillä ei ole mitään merkitystä enää. Jos asia jossain luonnollisessa yhteydessä tulee ilmi niin ihan ok. Mutta nyt se on jo vanha juttu, kenenkään ei tarvitse olla kiusaantunut tai muistaa millään tavalla. En laita pahakseni, päinvastoin. Asia on just hyvä näin ja tietoinen päätös.